Vapaus, October 4, 1972

              Sivu 2 ^ Keskiviikko,.lokak. 4 p. — Wed., Oct. 4, 1972
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS O F FINNISH C A N A D I A N S
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
Editor: W. EKLUND Manager: V. KENTALA
Telephone: Office and Editorial 674-4264
Piiblished once week!y: Wednesdays by Vapaus Publishing Co. Limited,
100 Ebn St. West, Sudbuiry, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69.
'\ Advertising rates upon appHcation, translation free of charge.
- Second Class Mail registration Numbcr 1076
M e m b e r of tho CANADIAN L A N G U A G E P R E 8S
Canadassa: 1 vk. §10.00, 6 kk. $5.?5
3 kk. $3.00
TILAUSHINNAT: ~
USAin:
Suomeen:
1 vk. $11.00, 6 kk. S5.75
1 vk. $11.50, 6 kk. $6.25
PORTUGALIN SURTÖMAAT
OVAT PIAN
H e l s i n k i . — P o r t u g a l i n s a v i j a l o i l l a seisova siirtomaavalta on
sortumassa Afrikassa. N A T O n hiljainen aseapukaan ei enää auta.
Vapaus liikkeet valtaavat maa-alaa j a j o k a i n en kansalainen on tais­telija.
Portugalilaiset ovat alkaneet pelätä.
—^ Enemmän kuin kolmannes Angolaa on M P L A : n Angolan
vapautusliikkeen valvonnassa. Tämä alue on n o i n 500,000 neliö­k
i l o m e t r i n suuruinen. Se on neljä kertaa n i i n suuri k u i n Portugali,
kertoi M P L A : n edustaja Jose Condesse,
Jose Condesse j a F r e l i m o n edustaja Armando Panguane ovat
vierailleet Suomessa viiden päivän ajan syyskuun loppupuolella
kertoen maittensa taistelusta.
— Mosambikin vapautetut alu­eet
laajenivat juuri viime kuun
Norjan kansa sanoi "ei"
• N o r j a n pääministeri Trygve Bratteli ilmoitti viikko sitten
l i i s t a i n a , että hänen johtamansa työväenpuolueen vähemmistöhal­litus
esittää tällä v i i k o l l a eroanomuksensa sen johdosta kun va­l
i t s i j a t kansanäänestyksessä hylkäsivät »hallituksen .ehdotuksen
E E C : n liittymiseksi, mitä v a r s i n k i n vientikapitalistit kiihkeästi
kannattivat j a vaativat. Äänestyksen tulos oli 53.9^prosenttia
E E C :n liittymistä vastaan j a v a i n 46.1 prosenttia liittymisen puo-lesta.
• . ,,•
Tämä päätös E E G : n liittymistä vastaan ei suinkaan tullut
täydellisenä yllätyksenä niille, jotka ovat viimeaikoina seuran­neet
E E C : n liittymiskysymyksestä Norjassa käytyä keskustelua.
Vaalikampanjan aikana puoltajat väittivät voittaneensa lisää kan­natusta,
m u t t a i t s e äänestystulos osoitti vakuuttavasti, että vas­tustajat
olivat sittenkin oikeassa osoittaessaan, jotta heid^.n asen­teensa
sai j a t k u v a s t i lisäkannatusta. Tämä kansanäänestyksen t u ­los
vahvistaa myös suomalaisten keskuudessa laajalle levinnyttä
käsitystä, että Norjan pienen kansan — neljättä miljoonaa asu­kasta
— sivistystaso j a valveutuneisuus on h y v i n korkea, johtuen
se monista eri' seikoista, alkaen siitä, että koulupakko on ollut
voimassa 1860 alkaen j a päättyen natsikauden miehitykseen ia
sitä seuranneen NATO-jäsenyyden opetuksiin.
Varmaa myös on että Norjan kansan voitto — j a siitä on
kysymys — tämä kansanäänestys tulee vaikuttamaan myös maan
. rajojen ulkopuolelle. Yleisenä käsityksenä on, että jos esimerkiksi
B r i t a n n i a n toryhallitus voisi ryhdistyä niin paljon, että sa esit­täisi
E E C : hen liittymispäätöksensä kansanäänestyksen ratkaista-vaksi;
n i i n tulos olisi selvästi kielteinen. Tämä kielteinen asenne
E E C : h e n liittymistä kohtaan voimistui varmasti t u n t u v a s t i Nor­j
a n kansanäänestyksen seurauksesta.
Näitä rivejä kirjoitettaessa (torstaina! ei ole tiedossa Tans­kassa
maanantaina, (lokak; 2 pnä) samasta asiasta suoritettavan
(oikeammin jo suoritetun) kansanäänestyksen tuloksista. Varmaa
kuitenkin- on, että Norjan esimerkki tulee 'voimistuttamaan niin
Tanskassa kuin Britanniassakin Euroopan yhteismarkkinoihin l i i t -'
tyrnistä vastustavia voimia. On todella mielenkiintoista nähdä,
miten tanskalaiset E E C :n liittymisehdötuksesta äänestävät.
Yhtä mielenkiintoista on nähdä Norjan ratkaisun vaikutuksen
suuruus Suomen yleiseen mielipiteeseen. Kuten muistetaan, siellä
muodostettiin sitkeiden neuvottelujen jälkeen sosialidemokraatti­sen
pääministerin Kalevi Sorsan johtama porvarillinen enemmis­töhallitus
nimenomaan siinä mielessä, että se saa u i t e t u k s i Suo­men
E E C : n vanaveteen ja yhteyteen. Nämä ovat vain joitakin
niistä maista, j o i h in Norjan kansanäänestyksen tulos voi vaikuttaa
melko tuntuvasti.
Merkillepantavaa myös on, että Norjan kalastajista j a maan­viljelijöistä
pn valtaosa vastustanut kuukausikaupalla maansa l i i t ­tymistä
E E C : n Tähän vaikutti luonnollisesti E n g l a n n i n j a E E C -
valtioiden häikäilemätön kalastussota piskuista Islantia vastaan.
E r i k o i s e n luvun ansaitsee Norjan ammatillisen keskusjärjestön
(LO) riveissä tapahtunut kehitys. L o : n johtaja T. Aspengren on
omavaltaisesti ja mistään piittaamattomasti puolustanut E E C -n
yhtymistä j a käyttänyt siihen tarkoitukseen suuria summia L O - n
varoja. Tämä no.statti luonnollisesti suuttumusta työläisjäsenten
keskuudessa siinä määrin, että työpaikoille lähetetyt "valistajat"
saivat usein kääntyä porteilta takaisin, j a että esimerkiksi Os-ossa
pidetyssä lähes 400 luottamusmiehen kokouksessa (ennen
kansanäänestystä) asetuttiin yksimielisesti vastustamaan E E C -n
jäsenyyttä. Työläisten vastarintaliike voimistui myös paljastuk­sesta,
jonka mukaan Brysselin byrokraatit ovat laatineet ns Bor-chette-
suunnitelman, jonka mukaan Norjan työläisten palkoille
asetetaan yläraja, jos N o r j a l i i t t y y E E C : h e n . Tällaisen suunnitel­man
olemassaolo k i i s t e t t i in asianomaisten toimesta, mutta norja­l
a i s i a työläisiä ei .saatu uskomaan tätä meriselitystä.
B r a l t e l i n hallitus käytti kaikki luvalliset j a luvattomatkin
kemot, ama uhkailua myöten, saadakseen norjalaiset äänestämään
E E C : h e n Inttymisen puolesta. Toisaalta suurpääoma tuki suurine
rahakirstuineen B r a t t e l i n hallituksen voimaperäistä propagandaa
Inttym.späätöksen puolesta. Vaalikampanjan loppusuoralla oltaes­sa
mentiin n i i n k i n pitkälle, että Lansl-Saksan kansleri Brandt,
j o k a on oikeastaan *'puolinorjaiainen", kutsuttiin Osloon, missä
hän ''yksilöhenkilönä'' pitämänsä puheen yhteydessä kehoitti
j a l a i s i a äänestämään E E C :n liittymisen puolesta.
TALKOILLA ETEINEN
LÄHETYKSEN TALOON:
•Lähetyksen taloon Canadan poh­joisessa
rakensivat vapaaehtoiset
nikkarit talkootyöllä, uuden eteis-säilytyshuoneen
katidessä päiväs­sä
syyskuun 23—24. Luterilaisten
läihettiläiden • j a lentäjä-kristitty
jen lähetystalo suureni kuudella­toista
prosentilla j a talkootyön t u ­loksena
talon lattianeliöpinta-ala
nousi 800 :aan jalkaan; Talo on n y t
paremmin varustettu lähetys-len-täjäkeskukseksi.
pohjois-Albertaan
j a Northwest Territorieen levitet­tävälle
palvelukselle.
L A M P lähetystön talkoonikka-reita
saapui autollinen 500-maiIin
matkan Edmontonin kaupungista
j a yksi perhe 200 mailin matkan
Northwest Territorien Hay Kive­ristä
paikallisten talkootyömiehen
aikana. • P r e l i m on hallinta-alueet
ovat olleet maan pohjoisosissa.
Nyt on saatu myös Mosambikin
keskiosan maakunta Manica-so-f
ala. Tämä maakunta on erittäin
_mineraalirikas, siellä on maan
suurin teollisuuskeskus., j a laaja
liikenneverkko. Maakunnan ran­n
i k o l l a sijaitsee Beiran strategi­sesti
tärkeä satamakaupunki, ker
toi Armändo Panguane.
OiVIA TALOUSJÄRJESTELMÄ
•• Frelimon ja, M P L A : n vapaut­tamilla
alueilla toimii oma talou­dellinen
j a sosiaalinen järjestel­mä.
Kouluja ja sairaaloita, on
perustettu. Ne toimivat suurelta
osalta eri m a i s t a saaduin .huma­nitäärisen
avun varoin. Näitä
v a r o j a : t a r v i t a an kaiken aikaa l i ­sää.
•. .•
— Portugalin siirtomaavallan
a i k o i h in suurin osa Angolan
maanviljelijöistä j a vuokraviljeli­jöistä
kasvatti kahvia, koska Por-hittyneestä•
maasta, -ellei maalla
ole mitään antaa rahan j a ase­avun
t i l a l l e . Angola, Mosambik j a
.Guinea-Bissau ovat raaka-aine-r
i k k a i t a maita. Niiden t a k i a N A ­TO
on P o r t u g a l i n sortWallituk-sen
takana j a n i i h i n läntiset suur
vallat tahtovat päästä käsiksi.
Jos Portugali menettää siirto­maansa,
suurvallat menettävät
kiinnostuksensa Portugaliin, sa­noi
Armando Panguane.
S I I R T O M A I T T E N V A P A U T US
DEMOKRATISOr
P O R T U G A L I N K I N ^
A f r i k k a l a i s t e n vapautusliik-keitten
taistelu heijastuu myös
itse Portugalissa. Demokraattiset
oppositioliikkeet saavat voimaa
vapautusliikkeitten menestyksen
myötä.
— Me olemme yhteydessä Por­tugalin
sisäiseen oppositioon,
mutta he käyvät omaa . t a i s t e l u ­ansa
ja me omaamme. Me tie­dotamme
menestyksistä toisilleni.
me, mutta me emme mene tais­telemaan
Portugaliin. Melko
usein sattuu, että jotkut nuoret
portugalilaiset siirtomaa-armei­jan
sotilaat haluavat tulla puo­lellemme
taistelemaan. Me emme
tarvitse heitä. Me sanomme heil­le:
Teidän on taisteltava Portu­galissa
vapauden j a demokratian
IMIIIIIIIIIIIIIIIMIIIUIIIIIIIII MiMiiiiiiiiHririiriiiiiMiMiijjiiiMiiiiiiiiiiiriiiiiriiiiiiiinjiiiiiiiiiiiiniiiut
Mitä muut sanovat
" T A S A V E R T A I N E N P A R H A I M P I E M M E K A N S S A"
. . .Minä (Harold Ballard, Toronto Maple iLeaf Gardensin pre­sidentti)
oletin, että me voitamme tämän sarjan (NHL-Canadan
joukkueen j a N L 8 peliä käsittäneen jääkiekkoturnauksen —V.)
kävelemällä. Minä jopa veikkasin $600 ensimmäisestii pelistä k o i -:
men maalin voitosta, mutta tämä ( N L : n ) joukkue on tasavertainen
meidän.parhaitten peluriemme rinnalla . . .
B a l l a r d piti varmana että Canada^Neuvostoliiton jääkiekkoili­j
o i l le tulee uusintadttelu, vaikka ei ehkä ensi vuonna. Hän p i ti
sopivampana aikana kevättä, noin v i i k o n kuluttua N H L : n pelikau­den
päätyttyä. *
Yhtenä, seikkana tulen suosittelemaan^ että pelurit tuovat seu­raavalla
k e r r a l l a vaimonsa mukanaan. P e l u r i t tarvitsevat vaimojaan
pitämään heitä alallaan (to settie them down). He ovat vain i h ­misiä,
kuten tiedätte.
Heidän vaimonsa olivat Moskovassa, mutta eivät olleet Tukhol­massa.
— Glob and M a i l i n Mos^kovan nutineri~syysk. 29 pnä.
tugali halusi tuottaa sitä. ; N y t | puolesta. Se on teidän taistelun-vapautetuilla
alueilla viljellään j ne. Tämä on meidän,
mitä erilaisimpia ruokaka.sveja.
sillä meidän on oltava omavarai-
ME T A R V I T S E M ME
K A I K K E A
hsaksi. H i g h Levelm emännät tai- j _ Me tarvitsemme kaikkea.
na. kertoi Jose Condesse. : •
i M e i l l e solidaariset maat j a jär-
P O R T U G A L I L A I S T E N
koolla valmistivat työmiehille.ate­riat.
• •
Kahden päivän talkoilla v a r h a i - ; M O R A A L I H O R J UU
sesta aamuhämärästä iltapimeään
syyslumisateesta välittämättä L A
MP nikkarit pystyttivät betoni pe­rustukselle
eteishuoneen. sen sisus­tetut
seinät j a katot, ikkunat ja
ovet. Valmistussisustus j a maa­laus
jäivät odottamaan parempaa
säätä. • ..
Talkoista muodostui vielä kas-
1 jestöt voivat tukea meitä, anta-
I m a i l a sairaalatarvikkeita, läak-
—. Itse asiassa p o r t u g a l i l a i s i l la keitä, opetusmateriaalia
vatuksellinen " r e t r a a f virkistys, merentakaiset alueensa ikui-ei
ole enää mitään mahdollisuuk- tietenkin myös rahaa. Me tu-siä
taistelussaan. Kansa on kään-! lemme tarvitsemaan myöhemm.in
tänyt heille selkänsä j a he a i k a - ! kun me olemme, v a p a i t a kokonaan
vat jo i t s e k in suhtautua mahdol- myös voimalaitoksia, mutta Ga-l
i s u u k s i i n s a säilyttää "mustat bora Bassa e i ole meidän voima-maakuntan.
sa" epäillen. Heidän • laitoksemme. Se on. rakenn?ttu
moraalinsa.horjuu v a i k k a he epä-! Etelä-Afrikan rotusortajia palve-toivoisesti
vakuuttavat pitävän-.1 lemaan.
kun lauantai-iltana vieraat j a pai­kalliset
kokoontuivat kotiseuroi­hin
kauppias Gordon Reidin perr
heen farmitalopn.
. S u n n u n t a i n iltamassa. L A MP
lentäjä-pastori Olaf Rankinen kul­jetti
talkocnikkarit . läihetyksen
Cessna tasossa kolmen tunnin len­non
j a 500 mailin matkan Edmon­toniin.
N i i n he ehtivät yölevolle
! A.A.T. — K U
sesti,--vaikka he käytännöllisesti i • :• -.—J.—-.—••—
katsoen ovat jo menettäneet suu- ||yfL:nen laiva pelasti '
rimman osan.niistä. 1^^..^ canadalaisen
•— Portugali on Euroopan a l i -
kehittyncimpiä maita. Portugalin
v i r a l l i s t a itsetuntoa kai nostaa
tieto, että maa omistaa siirtomaa­ta.
Siksi se n i i n kiihkeästi pitää
... . .. ... v . . . . . r j , I mailia länteen Capa St. Vincsntiscä
I knnni viimeisestä haivahdykses-; „ , ,. „ . .
tä historialliseen suuruuteen.SLr,
Mcskova — NL:nen rahtilaiva pe-la-
ti loukkaantuneen canadalaisen
miehen huvipurreltaan viime lau­antai-
iltana, syysk. 29 p. noin 80
1 etelään Portugalista. Canadalainen
R A H A " R A K K A U D E N K I N " M I T T A NA
W a s h i n g t o n .— Mitä enemmän henkilö ansaitsee, sitä parem^
mat ovat mahdollisuudet menestykselliselle avioliitolle, selitetään
U S A n kauppaministeriön j u u r i (syysk. 21 pnä) julkaisemassa r a ­portissa
. . .
Tämän tutkimuksen yhteydessä todettiin että 83 prosenttia
nerheistä, joiden tulot ovat $15,000 vuodessa tai sitä enemttiäri," mo­lemmat
heistä (mies j a vaimo) ovat olleet vain kerran avioliitossa.
Tämä laskee 80.8 prosenttiin $10,000 T - $11,000 vuodessa an­saitsevien
kohdalta j a 71.7 prosenttiin niiden perheitten kohdalta
jotka ansaitsevat vajaan $.5,000 vuodessa.
— Reuterin u u t i s t i e t O i syyskuun 22 pnä.
(Edellisen johdosta. Vanha suomalainen sananparsi opettaa,
että " k u n köyhyys tulee sisjiän ovesta rakkaus lentää ulos ikku-
•nasta."'- •
. Mutta Yhdysvalloissa asiasta suoritettu ' ' t u t k i m u s " ei tunnu
kuitenkaan sopivan upporikkaan "kerma-kerroksen" paljon naimi­seen,
missä skandaalijuttu-palstojen "tiedonantojen" mukaan vaih­detaan
kumppaneita useimmin kuin favällisei ihmiset vaateker-tojaan.,).
• . •
" " " (""""""""iIniNiiMiiiiiiMiiiiiMiiiiii miiiiiiiiiiiiir mi mi i ir iiiiiiimiijiiriiiiri iiiiiiitiiiiriiiiiiiinmi
Sotavankeudesta vapautuneet lentäjät
Ideltäytyivät USAn liallitul(sen kyydistä
Kööpenhamina — Poihjais-Viet- j mystä, kuka on vastuussa niiden
namin vapauttamat kolme yhdys- i miesten (sotavankien) takaisin
j a maanantai aamuksi vakinaisiin .^^^ ^^^.^ ^ ..^^^^^^ , William Gecrge McMenemy, 50, ma-työkutsiumuksiin.
E . Olaf Rankinen,
pastor-pilot,
H i g h Level, Alta.
tesi Jose Condesse.
I ' O R T U G A L I OSTA A N A T On
A P U A S I I R T O M A I L L A AN
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
kasi loukkaantuneena jäuupuneejia
hytissään kun hänet löydettiin.
Izvestijan miJkaan laineet olivat
Mian korkeat laskea pelastusvene
— Portugalin itsepäinen siirto- [alas joten purren masto sidottiLn
maistaan kiinnipitäminen on t i e - 1 laivan kylkeen, että päästiin yh-tenkin
ennen kaikkea taloudelli- leyteen sen kanssa,
nen ky.symys. N A T O ei paljon NL:nen Donetsky Komsomolets
valittele pienestä köyhästä a l i k e - ' loi McMenemyn takaisin Canadaan.
valtalaista sotavankia ilmaisivat
Moskovasta Kööpenhaminaan t u l -
tuaajn kiitollisuutensa vapautumi­sestaan
j a antoivat tietää, että he
tulevat kotimaassaan auttamaan
vielä sotavankeuteen' jääneiden to­vereittensa
kotiin pääsyä.
"Minä tulen—työskentelemään
vankikumppanien mahdollisimman
pikaisen vapauttamisen puolesta",
sanoi 27-vuotia3 luutnantti Mark­ham
Gartley tunnin kestäneen
haastattelutilaisuuden yhteydessä
toretaina. He lähtivät myöhemmin
samana päivänä New Yorkiin y h ­dysvaltalaisten
sodanvastustajien
j a periheittensä jäsenten saatta­mana.
• Luutnantti Gartley j a hänen
kanssaan vapautuneet 27-vuotias
luutnantti Norris Charles, sekä 34-
vuotias majuri E d w a r d E l i a s selit­tivät,
että he aikovat jatkaa soti­lasuraansa.
Vietnamin sotaa yksityiskohtai­semmin
vastustavia lausuntoja an­toi
luutnantti Charles, joka on
Floridassa syntynyt tummaihoi­nen.
"Siellä ollessani käsitin, että m i ­nulla
on vielä paljon opittavaa",
hän sanoi. "Olen tutkinut kysy-saamisosta?.
Minulle .selvisi, että
va.3tuus3a olette, te- — amerikka­laiset.
Minulla ja. monella, sinne
jääneellä on. vankka luottamus
Amerikan kansaan. Minä pyydän
teitä auttamaan minua niiden
miesten takaisin saamiseksi."
Näillä vapautuneilla lentäjillä"
ja Kööpenhaminassa olevalla " Y h ­dysvaltain
suurlähetystön edusta­j
a l l a Thomas Dunninganilla oli l y ­hyt
konfrontaatio. The New Y o r k •
Timesin selostuksen mukaan' m r .
.Dunnigan. aloitti keskustelun va­pautuneiden
lentäjien kanssa i l ­moittamalla
.että Kööpenhaminas­s
a on v a l m i i n a Yhdysvaltain ilma­voimien
suihkukone, mikä on v a l ­miina
viemään heidät suoraan ko­t
i i n . "Te voitte käyttää sitä. hy­väksenne
tai olla käyttämättä",
hän sanoi. : • ; ' : .
\ 'Luutnantti Gartley antoi ensim­mäisenä
kielteisen vastauksensa.
••'Henkilökchtaisesti pidän parem­pana
matkustaa nykytilanteessa
New Y o r k i i n - . . . " .
.' Majuri E l l i s sanoi: "Nämä i h ­miset
(sodanvastustajien ryhmä
jonka myötävaikutuksella he va­pautensa,
saivat) ovat sanoneet m i -
(•latkiiu sivulla 5)
nor-
Mutta norjalaisia ei saatu sen paremmin hämätyksi kuin pe- rines, Ont., -täyttää sunnuntain
loiitteellll uk.sikaan. He äänestivät ratkai s e vas t i E E C : h e n liittymistä j lokakuun 8 päivänä 64 vuot ta.
vastaan j a sen vuoksi Bratteliji hallitDksella _ei todellakaan ollut
enää muuta säädyllisen toiminnan mahdollisuutta kuincsittää
eropaperinsa.
Lempi S/mo/a,. Pottsville, Ont.,
täytti maanantaina syyskuun 25
päivänä 75 vuotta.
i4n«on/ La/ne, Hoyle, Ont., täyt­ti
perjantaina syyskuun 29 päivä­nä
89 vuotta.
Mimmi Knuuttila, Porcupine,
Ont..' täytti tiistaina lokakuun 3
päivänä 88 vuotta.
Karl Maki, Latchford, Ont.,
täyttää lauantaina lokakuun Y päi­vänä
72 vuotta. :
Lauri (Lasse) Kolari, St. Catha-
P Ä T V Ä N P A K I NA
"HUOLENPITOA" ELÄKELÄISISTÄ
. "Tulokset" puhuvat
Saigonin hallituksen pääministeri T r a n T h i e n Khiem ja hä­nen
yhdysvaltalaiset neuvonantajansa antoivat viime v i i k o l l a pien­tä
havainto-opetusta siitä, minkälaista " o t u s t a " on Y h d y s v a l t a in
imperialismi povessaan kassvattanut, muka "vapauden" j a "demo­k
r a t i a n " puolu.stamis?n nimissä Etelä-Vietnamissa;
New York Times Servicen torstaisen uutistiedön mukaan Sai­gonin
pääministeri Khiem oli syyttänyt hallitukson.sa byrokraat­teja
(toimenhaltijoita) "kellon.vahtaamisesta, sivutöiden teosta
j a siitä, että he eivät tee uutterasti työtä". Hallituk.sen e r i osasto­jen
päämiehille oli esitetty vaatimus, että Saigonin toimenhalti­j
o i l t a , on vaadittava tapojen parantamista työnteon hyvä.ksi. Pää­ministeri
Khiem oli .sanonut, että toimenhaltijat tillevat usein
myöhästyneinä työpaikkoihinsa j a lähtevät pois ennenaikaisesti,
suorittaakseen työaikana muita töitä, taj j os jäävät toimistoihinsa,
kuluttavat siellä aikansa sanomalehtien lukemiseen jne.
Saman uutistiedön mukaan myö.s "yhdysvaltalai.sct neuvon-
I A.T. Hill, Thunder Bay, Ont.,
täyttää torstaina lokakuun 12 päi­vänä
76 vuotta.
Yhdymme, sukulaisten j a tutta­vien
onnentoivotuksiin.
syy siihen, miksi väestö on vie­raantunut
hallituksesta j a tun­tee
sen johdosta myötätuntoa
Vietkongia kohtaan." Edelleen
sanotaan, että tämä tilanne on
aiheuttanut huolia Saigonin eri
h a l l i t u k s i l l e ja tietenkin ame­r
i k k a l a i s i l l e neuvonantajille.
Puhuen asia.sta hieman yksi­tyiskohtaisemmin
New York
Times Service toteaa, että halli-tusvirastoissa-
kuluu kuukausi­kaupalla
aikaa pikkuasiain käsit­telyyn,
paitsi jos henkilökunnalle
annetaan lahjukseksi joko rahaa
tai muuta arvokasta tavaraa.
Tällaisia ovat tulok.set siitä
antajat ovat puhuneet vuosikausia Etelä-Vietnamin toimenhalti- U S A :n avusta j a ne puhuvat puo-j
a i n suuresta tchottomuudbsta väittäen, että tämä on y k s i perus- • Icstaan;! ;
Ennen v a n h a a n — j a siitä on
jo pitkä aika — jolloin näiden
rivien kirjoittaja juoksenteli pal­jasjalkaisena
poikaviikarina P o ­rin
mukulakivisillä kaduilla, s i ­käläisten
lasten keskuudessa m i ­tattiin
yhden ja toisen tietoisuus-tasoa
sana-arvoituksella, että
mikä se on j o k a hakkaa Helsin­gissä
niin että lastut lentävät
ympäri maata, tai jotakin siihen
tapaan. J a j os kysymyksen saa-
—nut poika tai tyttö osasi vastata,
että "rahapaja", niin silloin oli
- i l m a n muuta S2lvää, että hän o l i
viisauden kannalta j a tietoisuus-tasolta
muihin verrattavissa —
siis joukkoon hyväksyttävä;
"Rapakon tälläpuolen" on air
kuisten keskuudessa kysymättä­kin
.selvää, että Suomen j a eri­koisesti^
Helsingin herrojen luu-kuivaa
vanhoillisuutta j a taantu­musta
heijastavat tempaisut saas,,
vat aina puolestapuhujia j a puh-taafcsipesijoitä
sellaisilta "ulko­suomalaisten"
lehdiltä kuin esim.
Toronton Vapaa Sana.
Aivan "luonnollisena" asiana
voitiin siis pitää myös sitä, kun
" K a l e v i Sorsan" takamuksilla
tuleen istuen mainittu lehti' julis­ti
viime tii.staina kailiden palstan
levyisessä otsikossaan, että "650
mmk' eläkepaketti olisi nostanut
tuloveroa viidenneksellä."
Ajatella altä surkeutta, jos vis­sien
suuryihtiöideii( tuloverot oli­sivat
nousseet sen hyväksi että
suiurimmalta osalta varattomassa
asemassa olevat j a puutteellisissa
olosuhteissa elää kituuttavat Suo
men vanhukset olisivat saaneet
'eduskunnan virallisesti hyväksy­män'
päätöksen mukaisesti olo­jaan
hieman huojentavan paran­nuksen
eläkkeisiinsä!
Asiaa lähemmin;, ajatellen tuos­ta
paljastuu ,ei vain "heimorak-kauden"
puute j a "eläkeläisten
syrjinnän' 'halurvaan myös hin­kui
toimia aina j a . k a i k k i a l l a suu­ren
rahan hyväksi.
Tosiasia siitä Suomen eläkepa­ketin
"kalleudestakin" on tieten­k
i n tarua kummempi.
Ensinnäkin on muistettava, et­tä
asiallisesti puhuen Suomen
kaikki puolueet äänestivät kesä­kuussa
ko. "eläkepaketin" hy­väksymisen
puolesta.
Mutta, kun työnantajat j a muut
omistavat piirit raivostuivat, niin
useimmat puolueet, sos.dem. puo­lue
mukaan lukien, se valittaen'
todettakoon, ottivat lusikan kau­niimpaan
käteensä j a rupesivat
etsimään pakotietä eduskunnan
päätöksen romuttamiseksi,
, Näin muuttui kesäkuussa elä­kepakettia
puolustaneiden vissien
puolueiden kanta siinä määrin,
että syyskuussa ne äänestivät so-sialidemokraatttiscn
paäjministe-rin
Kalevi Sorsan johtaman por­varillisen
enemmistöhallituksen
.ehdotuksen mukaisesti eläkepake­tin
romuttamiseksi!
Tä;mä eduskunnan -päätöstä
loukkaava ja itse eduskuntaa
halventava päätös tehtiin äänin
95—51, sekin on hyvä muistaa.
Meidän mielestämme, jotka
olemme tottuneet käsittelemään
vain pikkusummia, eläkepaketin
rahoittamiseksi tarvittu raha­summa
(650 mmk) tuntuu luon­nollisesti
suurelta.
Mutta kaikki on^Buhteellista.
Mikä on suuri rahasumma meiN
le pikkujhmisille, se on pikku­seikka
isoisille j a myös valtioval­lalle.
M a i n i t t u rahasumma (650
mmk) eläkeläisten hyväksi j o u -.
tui Suomessa porvariston kiih'-
keän hyökkäyksen j a arvostelun
kohteeksi .Niin suuren rahasum­man
käyttö eläkeläisten hyväksi
— vanhempien kansalaisten elä­mänehtoon
helpottamiseksi — oli
porvarien j a häpeä sanoa myös
vissien sos.dem. johtajien mie­lestä
sulaa järjettömyyttä, joka
uhkasi muka koko maata inflaa-,
tiolla, jos ei vallan konkurssilla.
Mutta jos vertailemme tätä
" s u u r t a " eläkemenoa eräisiin
muihin tilastotietoihin, niin sil­loin,
saadaan melko paljon toisen­lainen
kuva.
^ Tämän, vuoden kansallistu-losta
"pakettiin" tarvittavat vaa­rat
ovat vain 1.3 prosenttia (sa-.
noo vajaa puolitoista prosenttia
— K ) , selitti Kansan Uutiset
mainitun eläkepaketin romutus-päivänä
j a edelleen:
— Kuluvan . vuoden, valtion
monoista ne ovat; v a i n 5 prosent­tia.
Ja edelleen:
— Esimerkiksi vuonna 1971
valtion menot kasvoivat 15 pro­senttia;
eikä tätä pidetty erityi­sen
huolestuttavana inflaation
kannalta, niin kuin eläkepaketis­ta
on väitetty.
— Suomessa:on tapahtunut ns.
markan kellumaan päästämisen
jälkeen lähes 6 prosentin deval­vaatio.
Tämä on tuottanut vien­titeollisuudelle
kuuden .prosentin
täysin ansaitsemattoman hyö,:
dyn, jonka määrä (yksinään—K)
on noin 300 miljoonaa, markkaa.
Jo pelkästään näiden miljoo--
nien ohjaaminen eläkkeisiin olisi
ratkaissut "paketin" rahoituksen :
lähes täysin.
Suihteellisuusseikat huomioiden,
eläkepaketista puihuttaessa,- o l i
siis kysymys rm:lko vaatimatto­masta
.summasta.
Mutta kun siitä olisivat hyöty­neet
yhteiskunnan heikompiosai­siin
kuuluvat eläkeläiset, niin se
vaikutti Suomen porvareihin kuin
punainen vaate härkääu; J a To­rontossa
ilmestyvä suomenkieli­nen
lehti o.soitti siinä yhteydessä
mitä laatua sen "huolenpito" .
esim. eläkeläisistä todella on.
I <'. ' v.v; ••. '