Vapaus, October 4, 1960

              Ilmestyy liislaina;lor8laina Ja lauantaina^—^ Canadan suomalaisten: itsenäinen työvaenlehtl
No. l l ä — V o i . - ^ L H - v u o s i k e r ta S U D B U R Y , O N T A R I O ' T^iistaina, lokak. 4 p. ^ T u e s d a y , Oct. 4, 1960
Vapaus-kustannusyhtiön yhtiökokouksessa:
Vapaud en mer kitys, arvo
ei suinkaan vähentyneet^^
Sudbury. — CSJn edustajako-
:kbuksen^yhteydessä";pidettiin: viime
viikonlopulla myös^^V^
nusyhtiöni:yhtiökokous/ jonka . en­simmäinen
istunto alkoi lauantai-iltapäivällä;
sen jälkeen kun CSJn
.edustajakokouksen .'lauantaipäivän
istunnot oli ohi.
. O : .M
ja: E. Suksen pöytäkii-juriksi valit­semisen
jälkeen .päätoimittaja Ek­lund
» esitti kokoukselle laajan se­lostuksen
tilanteesta ja niistä teki­jöistä,
jotka ovat lehden edessä
tällä hetkellä.
Hän osoitti, että vaikka.joillakin
tahoilla on ennustettu lehden en­nenaikaista
kuolemaa, niin sen
merkitys:: ja arvo eivät ole suinkaan
vähentyneet "vaikka englanninkie­l
en taito on lisääntynyt ja täkäläisT
ten kansalaistemme, joukot ovat:su­lamassa:
yhä'kiinteämmin Canadan
varsinaiseen kansaan, mitä kehitysr
suuntaa./lehtemme- lämpimästi kan­nattaa
ja edistää.
;."Varsinaisten: uutistietojen välit­täjänä
on; lehden merkitys: vähenty­nyt
sikäli, että ainakin alustavia
tietoja..:-päivän^;
daan nopeammin muitateitä. Mut­ta,
kun tulee, kysymys saatujen tie­tojen
tarkistamisesta "ja niiden
KiitoSy
kirjeenvaihtajat
Kuultuaan toimituksen selos-
: tuksen;: kirjecnvaihtajain esimer-:
. killisestä työstä kuluneen: toimin-
: t a k a u d e n ajalta' Vapauden yhtiö­kokous
:7 hyväksyi : yksimielisesti
seuraavan julkilausuman:
Yhtiökokous lausuu sydämelli­sen:
kiitoksen Vapauden j a Liekin
kaikille -kirjeenvaihtajille siitä
:' arvokkaasta työstä^ jonka avulla
:; he ovat :niin: suuresti lehtiämme
rikastuttaneet kuluneen toiminta­kauden
aikana.
Säilyköön tämä toverillinen, ja
hyvä yhteistoiminta Vapauden ja
Liekin toimituksen sekä kirjeea-vaihtajain
välillä.
Samalla yhtiökokous kehoittaa
; erikoisesti - yhä useampia .Vapau-^
:; den lukijoita kirjoittamaan entis­tä
enemmän Vapauteen paikka-v'
kunta-: J a työmaauutisten:'lisäksi :
myös omista mielipiteistään, toi­vomuksistaan
j a pyrkimyksistään.
"taustamateriaaMn" käsittelystä,
niin silloin Vapaus on amakin.yhtä
:tärkeä kuin ennenkin", sanoi Ek­lund;:
: "Sen -lisäksi Vapaus on t u l ­lut
aivan korvaamattomaksi työ­väenliikkeen
asiain :tiedonvälitläjä-nä
niin koti-:kuin:ulkomaalisistakin
lähteistä.
:. "Sodan; jälkeen Suomesta saapu­neet
ns'^- uudet, tulokkaat tulevat
myösedessäolevina ankeina aikoina
löytämään yhä lisääntyvässä mää­rässä
tosiystävän sekä luotettavan
j a tarpeeUisen. puolestapuhujan,
sillä niin varmaa.kuin päivä seuraa
yötä; nämä uudet ystävämme tule­vat
löytämään: tiensä Canadan työ­väenliikkeen
r i v e i h m - ^ ja siinäkm
meidän kaikkien tulee . o l l a . heidän
apunaan ja tukenaan."
K U L T T U U R I L E H T I LIEKKI
R A U H A N K A N N A T T A J A NA
Liekm: ^toimittaja: K; Salo myös
loi .silmäyksen Liekin, toimitusoh-jelmaan
ja sanoi; että "on pyritty
noudattamaan Liekm.ensimmäises­sä
numerossa v. 1935; julkaistua toi-mitusohjelmaksi
. omaksuttua •: lau:
suntoa;; jossa sanotaan,: että Liekki
pyrkii tarjoamaan •lukijoilleen kau­nokirjallista
luettavaa: kaikilta aloil-;
ta^^a^että se tulee esiintymään
rauhan,><^edistyksen: ja vapauden
puolesta' mikäli se on kaunokirjal­liselle
lehdelle^nilahdolhsta."
..Puhuessaan rauhari^puolesta käy­dyn
taistelun ja kulttuuritoiminnan
yhteydestä toisiinsa. Salo sanoi;
. . kun rauhan turvaaminen ja
taistelu i-auhan säilyttämisen . p u or
esta on: työväenluokan tärkein.teh­tävä;
koska kultuuri voi elää vain
•rauhanoloissav on Liekki;;pyrkinyt
kansojen välisessä; kamppailussa
asennoitumaan mahdollisimman sel­västi
rauhaa: puolustavien voimien
puolelle."
Salo \ selosti, että Liekillä on
;mvöS:;:huomattava: avustajajoukko,
kaikkiaan pitkästi toista sataa. Toi­set
kirjoittavat hyvinkin; ahkeraan;
muutamat silloin tällöin. Avusta-jain.
kantajoukko ;on; niinsanottua
vanhaa kaartia, miitta on joukossa
muutamia nuoriakin, joku viime
vuosina Suomesta saapunutkin.
E N G L A N N I N K I E L I N E N CLUB
NEWSOSASTO UUSITTU
Sitten sen ajan kun nelisen kuu­kautta
sitten siirrettiin Club; News-osaston;
varsinainen toimittaminen:
torontolaiselle nuoremmalle polvel­le,
: se on osoittanut'ilahduttavaa
pirteyttä ja voimistumista.
• Torontolainen W. D. Böhm, joka
on; huomattavana tekijänä, nelihen-:
kisessä. Club ..News-osaston vapaa-:
ehtoisessa :;toimituskomiteassa . To­rontossa,
;selosti -yhtiökokoukselle,
että.;SIihen mennessä > osastO; oi i i l ­mestynyt
nykyisessä sarjassa 17
kertaa ja- että .sillä on tähän men­nessä
16 kirjeenvaihtajaa. Hauvat­tasi
myös siihen, että senvluonne on
jossain määrin muuttunut, sillä ai­kaisemmin
siinä;;~julkaistiin miltei:
yksinomaan vain vuutisia; eri seuro­jen
toiminnasta mutta nykyään siir:
n a : kirjoitetaan- myös useimmista
muista asioista.;; Sen toimiutskirjoi-tuksissakin;
kiinnitetään.: huomiota
yleisiin asioihin.
:'Taman • osaston edelleen kehitty­misen
edellytyksenä on muiden eh­tojen
joukossa se,: eitä korostetaan
enemmän; suunnitelmallisuutta ja
pyydetään ^kirjoittajilta kirjoituksia
visseistä aiheilta, sanoi Bohm.
Hänen mielestään vanhemman
Jatkuu 4:llä sivulla
VIIME TIEDOT
United Nations. -— Intian pääministeri Jawaharlal Nehru
sanoi eilen Y K n Yleiskokouksessa, että hän asettuu kannat-lamaan
Neuvostoliilon ehdotusta Kiinan kans
"Ulko-Mongolian YKn jäsenyyteen hyväksymisestä. Hän sa­noi
kannattavansa varauksetta Neuvostoliiton kantaa siitä,
että Lumumban hallitus on; ainoa Kongon virallin
Samoin hän kannatti > Neuvostoliiton : ajatuksia aseislarUsu^
misesta sanoessaan: "On selvääkin, eitä aseistariisuminen
,ilman kontrollia ei ole mahdollinen ja on yhtä selvää, eitä
kontrollilla ilman aseistariisumista ei ole mitään merkityslä;"^^^
United Nalions. —=^Kn Yleiskokous äänesti eilen 45 ää-_
nellä 8 vastaan Argenlinan ehdottaman päätöslauselman puo-
; lesta;; jolla'^;keskeylelliin^^k
viiden puolueettoman vallsh päätöslauselmasta, jossa"vaadi­taan
Hrushlshevin ja Eisenhov^erin' toistensa tapaamista.
Australian laholla on esitelty lisäehdotus, jonka mukaisesti
näihin neuvotteluihin osallistuisivat- myös Britannian ja
Ranskan valtionjohtajat.
' Washington. — Yhdysvallat vastustaa edelleenkin Neu-
^vosloliilon ehdotusta, että 10 vallan aseistariisumiskomitean
työhön osallistui 5:n sosialistisen leirin ja 5:n länsimaiden
leirin edustajien lisäksi 5:n puolueettoman maan edustajat.
Canadan laholta on esitelty, ellä 40 maan edustukseen lisät-iäisiin
komiteaan ^puolueeton puheenjohtaja.
Vancouver. —^Pekingin ooppera on päättänyt>-läheltää
$3,000 lahjoituksen niilU 250 kiinalaiselle, jotka'menettivät
kotinsa r ja useissa' tapauksissa' kaiken omaisuutensa luhoi- :
osassa tulipalossa ^kiinalaisien , kaupunginosassa Nanaimossa
l i i l S ^ i i ^ ^ ^ ^ ^ ^ p i^BM^ ^ ^ ^ p a j S I
i i g ^ ^ ^ t e ^ i i i ^ M i l i i l g l i t S M i M i i l>
Kirje oikeusminis­terille
kansalaisten
peloittelemisesta
Sudbury. — Canadan Suomalai­sen
: Järjestön-viime viikon lopulla
pidelty: 22. - edustajakokous lähetti
Canadan oikeusministeri Davie;FulT
ionille, .osoitetun - seuraavan: kansa­laistemme
;vainoa ja :peIoitteluyri-t>
ksiä koskevan kirjeen;
Rt. Hon. Davie Fulton,
Paiiiament Bldgs,
Ottawa, Ontario
•arvoisa herra:
Canadan Suomalaisen Järjestön
22. edustajakokous, joka pidettiin
oiK.buiys.sa lokakuun 1 ja 2 pnä v.
1960 ilmaisi huolestuneisuutensa
sen johdosta, että vierasmaalaista
syntyperää olevia työläisiä,; joiden
joukossa - myös Canadan; Suomalai-;
sen Järjestön jäsenä on peloiteltu
jatkuvasti Canadan kuninkaallisen
latsupoliisin toimesta.
Teidän aikaisemmissa vastauksis-sanne-
sellaisten toimenpiteiden joh­dosta
-annettuihin protesteihin, että
:kansallinen; turvallisuus; vaatii sel­laisia'
toimenpiteitä, e i . voida so-peuttaasRCMPn
käyttämien: toimen­piteiden
kanssa. Tuntuu siltä kuin
-»ellaiset "tutkimukset"' suoritettai-sun
vississä tarkoituksessa loukata
ihmisten .mainetta; ja;vieläpä: uhata
heidän työpaikkojen; menettämisel­lä,
vihjailemalla ja viittauksilla
syyllisyyteen; osallisuudesta.; Kaikki
siilaisuus näissä tutkimuksissa \tunr
tuu: olevan - hyödyksi: niille poliisi-agenteille;,
joita; tarvitaan osallistu­maan
sellaisiin epäeetillisiin toi­menpiteisiin.
Canadan Suomalainen Järjestö
myöstoivoo, että maamme turvalli­suus
olisi taattu. Mutta viimeai­kaiset
erittäin vakavat todi.sJteet
isoiltavat ettäjeräs eestiläinen hit-ieriläinen
hirttomies asui mukavas-li
Canada.ssa -ja Canadan kunin­kaallisen;
ratsupoliisin: lausunto, sii­tä,
että hän on vapaa, kaikista sota-nkoshiitoriasta
näyttää vihjaavan
lila, ellh kansallisen turvallisuuden
jdut on ylenkatsottu Canadan ku­ninkaallisen
ratsupoliisin taholta.
Olemme suuresti huolissamme siitä
mahdollisuudesta, että Canadasta
voisi muodostua turvapaikka enti­sille
hilleriläisille aseenkantajille.
Me esitämme kunnioittavasti,
ellä Canadan kuninkaallisten ratsu-poMisicn
canadalaisia työläisiä vas­taan
kohdistamat peloittelutoimen-piteet
ovat täydellisestiivastoin sitä
oikeuksien lain henkeä ja tarkoitus­ta,
joka hyväksyttiin parlamentin
alahuoneen viime istunnossa ja pyy*
dämme jolta Te oikeusministerinä
ryhtyisitte viipymättä," toimenpitei-
.siin , niiden lopeftjimiseksi. - ~ '•
Avoin kirje yjiteistoiminnasta
.^-:::*-f;fr?-;-ft-::3t.ä--::;-;-S^^
CSJn edustajakokouksessa Sudburyssa lokak. 1—2 pnä
^ hyväksyttiin julkaistaväksiis
Me kaikin olemme yksimielisiä siitä, että liian paljon
;;:;voimiamme ja varojamme, haaskataan ;hedelmättö
.nasteluun ja torailuun. Meidän kehittyneisyyttänimej
syneisy.yttämme kuvaa tosin se^: että me voimme nauraa omil-
; le erheillemme, esimerkiksi: pilkkaamalla "Junulan j a Tanu-lanraja-
aitoja^Vhyljätensitenimoiset pikkumaisuudet. Mutta
se ei kuitenkaan estä meitä rakentamasta esim. kulttuuri-
•toiminnassamme samantapaisia "keinotekoisia; raja-aitoja silr
.loinkin kun meidän, pitäisi omien etujemme vuoksi esiintyä
mahdollisimman läheisessä yhteisymrhärryksessä.
; : M^
kin poikkeavia, katsomuksia .yhteiskunnallisista,vtab
sista ja: eräiltä; muistakin asioista. Mutta sellaiset .periaat­teelliset
erimielisyydet eivät suinkaan estä meitä auttamasta
.naapuriamme esim: tulipalon tai jonkun muun: onnettomuu-.
den uhatessa. Suoraan sanoen, meillä ei ole mitään järki­syytä^
minkä;"vuoksi emme voisi jättää eräitä.periaatteellisia-
•jahistoriallisia asioita taustalle siHoin kun on kysymys esi^
merkiksi kansallisten kulttuuriperinteidemme: vaalimisesta
ja siitä, että voisimme niillä rikastuttaa Canadan kasvavaa
ja kehittyvää kansallista kulttuuria.
Meillä on tällaisesta yhteistoiminnasta eräitä hyviä ope­tuksia.
Ei koskaan ennen eikä jälkeen ole Canadan suoma­laisten
keskuudessa saavutettu sellaisia tuloksia ja n i in laa-^
jaa: jöukkoinnostusta, kuin saavutettiin sodan ;päättymisen
jälkeen yhteisen Suomi-avun toiminnan puitteissa. Se on
kaunis yhteistoiminnan kukka historiassamme.
Suomi-avun tapaista kaikkikäsittävää yhteistoimintaa ei
ole valitettavasti saatu enää järjestetyksi. Mutta kun esim.
Canadan: Suomalainen Järjestö;-ja. Suomalais-Ganadalainen,
Amatööriurheiluliilto päättivät nelisen vuotta sitten-yhdistää-erillisinä
pitämänsä juhlat yhteisiksi L i i t t o - ja Laulujuhliksi,
niin :s(2 antoi valtavan sysäyk.«en^eteehpä
ja j u h l i l l e . .
Samanlaisia esimerkkejä voitaisiin varmasti esittää
TOuistaki^i ryhmistä, silta; että yhteisymmärryksen - ja yhteis-:;
toiminnan avulla sittenkin saadaan parhaita tuloksia.
Samalla on todettava se, että tällainen yhteistoiminta
yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden ja pyrkimysten edistä­miseksi
ei millään tavalla heikennä eika loukkaa siihen osal­listuvien
järjestöjen, seurojen tai yhdistysten erikoislavoit-teila,
tai järjestöllistä eheyttä ja voimaa. Päinvastoin'on asia!
Suomiaputoiminta oli siitäkin elävänä todistuksena.
Vuosien varrella kehittyneitä erimielisyyksiä, epäilyjä ja
epäluuloja ei tietenkään voida kädenkäänteessä; poistaa; Siinä;:
•tarvitaan hyvää tahtoa ja määrätietoista työtä yhteisen^^^a
hyväksi kaikissa ryhmissä.
Mutta me uskomme, että eräitä kaikkein alkeellisimpia
yhteistoimintamuotpja voidaan ja tulisi ottaa käytäntöön •ai­van
heti. Suuremmilla paikkakunnilla, missä esitetään eri
ryhmien toimesta esim. koko i l l an näytelmiä, voitaisiin mie­lestämme
sopia siltä, etta nämä esitysiliat eivät tulisi samoik­si
illoiksi ja myös s;ita, eitä en yhdistystenpä seurojen näy-"*
telmiä voidaan esiltaa vastavuoroisuuden perusteella: k a i k i l la
haaleilla.
Musikaalisella alalla voidaan j a tulisi tehdä samanlaisia
järjestelyjä, j a samalla myös ohjelmavierailuja puolelta ^j
to.selta konserttiemme rikastuttamiseksi.
E i ole mitään järkisyytä, miksi emme voisi kokeilla y h ­teisesti
järjestettäviksi sellaisia päivänpolitiikan ulkopuolella
olevia kansallisjuhlia kuin esimerkiksi Kalevala-juhlat, jotka
ovat meille k a i k i l l e yhteisiä.
Meille kaikille on rakas ja läheinen oma ja lähimmäis­temme
elämä, mikä voidaan ^ykyoloissa turvata lopp\ikä-dessä
vain siten, että kaikki ihmiset puolustavat rauhan
asiaa. Mahdollisesti tässä ja monessa muussa tämänluontoi-sessaa-
siassa voitaisiin neuvotella:yhteistoiminnan mahdolli­suuksista
ja toimia sitten demokraattisesti tehtävien pää­tösten:
j a suunnitelmien mukaisesti^ joissa huomioitaisiin; tie­tysti
kaikkien osapuolten perusajatukset.
^Canadan Suomalaisen Järjestön X X I I edustajakokous
tpivoo, että tällaisista yhteistoiminnan muodoista ja mahdol­lisuuksista
ryhdyttäisiin keskustelemaan kaikissa kansalais­piireissämme.
-Meidän järjestömim on^ valmiirfa "kaikkeen
sellaiseen-yhteistoimintaan, mikä tavalla tai toisella edistää
täkäläisten maanmiestemme yhteistä asiaa ja uskoo myös
vakaasti, että tällaista yleishyödyllistä' yhteisymmärrystä
kaivataan kaikissa kansalaispiireissämme.
Ryhtykääm'me etsimään riitakysymysten -asemesta niitä
tekijöitä, jotka yhdistävät meitä ja vaalivat meiltä yhteis­toimintaa
parhaan mahdollisen tuloksen' saavuttamiseksi. Me
uskomme, että tällaisia k a i k k i a yhdistäviä asioita löytyy run­saasti,
ja että sellaisen yhteisymmärryksen saavuttamiseksi
kannattaa toimia kaikissa kansalaispiireissämme.
• • • • * •
Edustajakokous asetti tavoitteeksi 500 uuden jäsenen
iiarikklmisen Järjestön 50-vuotisjulilavuonna 1961;
Edustajat korostivat Järjestön luokkaluonteen merkitysjä
\
- Sudbury. ^— Viime lauantaina
ja sunnuntaina pidettiin CSJ:n
Sudburyn - osaston toimitalolla'
—Canadan Suomalaisen Järjestön
22. eda.stajakokous: suuren Jnnos-.!*
:tuksen ja to'.vorikkauden vallites-'
sa. • I ' ~
Heti kokouksen alussa lauan­taina
kello 9 aamulla sai seuraa­j
a sellaisen vaikutelman; että: n y t :
; : o l i kysymyksessä uuden ja parem-
: man toimitakaudcn -alkaminen
eräänlainen: uudelleen heräämi­nen.
Järjestön ; sihteeri Eino Laakso
avasi kokouksen toivoen edustajat
: ja seuraajat tervetulleiksi sanoön,-
: että tällä hetkellä yhä useimmat
;kansat ovat ryhtyneet vaatimaan
maailman;^ihmisille parempaa elär
mää, ja tässä työssä un myös Ca­nadan
Suomalaisen Järjestön esi­tettävä
osansa.
' T ä m ä työväenluokan taistelun
tuntemus ja halu olla: osana sen'
.taistelusta oli; toinen yhtä ilmei-.\
nen piirre tällä edustajakokouk­sella,
• jossa, .puhuneet 'edustajat
:vaativat:tinkiniälömästi,; että Jär­jestön
toiminnalla tulee olla mcr-i
kityksensä tässä suhteessa.
K A I K I L L E JAKJESTON
JÄSENILLE PUHEOIKEUS
Puheenjohtajiksi valittiin Edwm
Suksi Sudbuiysl.i ja Matti Rasmus
Torontosta. Otettuaan paikkansa
aamupäivhistiinnon: puheenjohtaja
Suksi ilmoitti viipymältd, että kai­k
i l l a kokouksessa 'seuraaiienomi-naisuudessa
olevilla• Järjestön .jäsor
nillä ;oli., puheoikeus;;kokouksessa;
mutta luonnollisestikin vainiviralli-:
set edustajat ovatpäätösvaltaisia
ja voivat äänestää.
K u n - o l i valittu erinäiset muut
kokouksenvirkailijat kuin pöytäkir-j
u r i l , valtakirjain tarkastajat, ponsir
komitea, finanssikomitea;vaaliko-mitea,
pöytäkirjan tarkastajat ja
kirjeenvaihtajati Suomalais-Canada-laisen
Amatööriurheiluliiton pu­heenjohtaja
veljesedustaja Jack
Karvonen esitti toivomuksensa, että
kahden: järjestön;välillä vallinnut
läheinen yhteisymmärrys .jatkuisi.
;Han huomioi,; että siitä on ollut
hyviä".tu'oksiaerikoisestikin Suur­juhlien
järjestämisen yhteydessä.
P U H U J I E N S A L L I T T I I N *
PUHUA ENGLANNINKIELELLÄ
Osoituksena CSJn uudesta Cana-dassa:
suomalaisista;: vanhemmista
syntyneiden englanninkieltä : puhu­vien.;:
ihmisten lähestymisestä ko­kous
hyväksyi ; yksimielisesti;että
edustajat ja veljesedustajat sekä
muut kokouksessa läsnä olevat Jär-:
j eston j äsenet:: saavat puhua . joko
englannin- tai suomenkielellä. E r i -
koisestikin, torontolainen ^edustaja
W. D . 3 o hm käytti tätä tilaisuutta
hyväkseen; ipuhuakseen englannin-;
kielel'äsiilä;kuinka läheisiä toisil­leen
on SCAULn ja CSJn toiminta;
kuinka;ne .kulkevatkäsikädessäi
JÄRJESTÖLLÄ MONITAHOISTA
TOIMINTAA
Järjestön sihteeri Eino Laakso
esit11 laaian; ja, tyhjentävän selos­tuksen
Järjestön toiminnasta viime;
Puolueettomat vallat nostivat
USAn "temppelin harjalle"
Esittivät YKssa yhteisen ^päätöslauselman
missä vaaditaan USAn—NLn neuvotteluja
• United Nations. - ^ V i i d e n pu.o-ueelloniaii
maan •edustajat,. Intian
phammisteri Nohru, ^ .Lugoslavian
pres 1 d e n tl i ; Ti lo, 1 lul« n esi a n p r es i-dontti
Sukarno; Yhdislyneidcn A i a -
bilasavallojen presulGnUi.Nassei; ja
Ghanan.- presidentti^Nkrumali;:esit­tivät
viikon lopulla VK n VleiSKo-koukselle
r,yhlei.söii ^paaloslau.selma
ehdoluk.sen, mika oli ilmeisesM ää­rettömän;;
cpaniieliiinon.vVh
loille biksi,,kiin siina suositollaa'i
METSÄSTÄJÄ AMMUTTIIN
MUUSINA HEARSTISSÄ
Kearsl. — Viiden lapsen isä, 30-
vuotiassGerardsVaillancourt? menet­ti
lauantaina 'hengensä - ollessaan
metsästämässä Lost-järvellä,', noin
20 mailia täältäi luoteeseen, ' Polii-,
sin- kertoman mukaan,*bll,'foinon
metsästäjä Juutluf^ Vaillancourtia
muusiksi ja ampunut hänet henget­tömäksi'!
' '' • ,
32-vuotias Kenneth FansoYi on ta­pahtuman
johdosta syy tettynännkol-'
•' . " (J.^fkful ,4;llir^.slv«llii)
Maakunnallinen
myyntivero sai
paheksumisen ^
Sudbury. Canadan Suomalai­sen
Järjestön 22 cdiistaiakokouk-sessa
kiinniletliin hiioniiota: myös
siihen.: ellä leollisuiidön omistajien
etu oi kcu ks i a h u om io i de n; • O n t ar i on
phaministeii Leslie Fro.sl on i l -
niaissul aikovansa kuormittaa .On­tarion
vaestoa uudella maakunnal-iKsella
my>ntivei'olla. Tämän joh­dosta
eduslaiakokous hyväksyi seu­raavan
päätöslauselman Ontarion
pääministerille lähdettaviiksi:
Arvoisa hen a: "
Canadan Suomalaisen Järjestön
22 edustajakkoous, joka pidettiin
Sudburyssa lokakuun 1 ja 2 pnä v.
1960 ilmaisi vakavan huoleslunci-lUutcnsa
sen johdosta, elia mali-dolli.
scisti tullaan •perimaan.maakun.;
nallista myyntiveioa Ontariossa.
Canadan Suoiualaincii Järjestö
on sitä miellä, että läuiä ylimääräi­nen
verotaakka Ontarion työläisille
ja farmareille on epäoikeutettu.
Jos on larpetllistajSrtiada lisää lylo-mahdollisuuksia
maakunnan -kehit­tämisen
jatkamiseksi, me ehdotam
me, että vaadittaisiin niitä teolli­suuksia,
jotka nykyään nauttivat
verovapaudcstaiv/vaiaainaan-;;. val'oja
.ähän tarkoitukseen Toinen 'tulo­lähde
voisi olla liittovaltion rahas­to
jos puolustu.smoiioihiii merkityt
nyi ilmeisestikin tarkoitustaan viis-laamattomiinvI3oinai'eTolijuksiin;
käy>
teltäväl varat khylolläisiin toisiin
tarkoituksiin.
Ontario, maammo suurimpana ja
nkkaimpaiiia maakuiitana voisi hy­vinkin
saada .vaikutuksensa tuntu­maan
suuressa määrässä littohalli-'
tuksessa estääkseen' tämän veiotu-lojen
haaskaamisen.
Ontarion työliitekcväl ihmi.sel ei­vät
ole kykeneviä kantamaan tala
ylimääräistä Verotaakkaa.' ja"^ niin
keholtamme Ontarion hallitusta
harkit.semaan uudelleen kaikkia
mahdollisia toimenpiteita maakun­nallisen
niyyntiveion voimaan saat-tami.
scsla liiopumi.soksi. >
neuvottelujen uudelleen aloittamis­ia
Neuvostoliiton pääministeri Hru­shtshovin
: - j a Yhdysvaltain presi-denlli.
Eisenho\verin; välillä. ;
>Myöhään, sunnuntaiTillana; tiedoi-leltiinv
että presidenti; Eisenhower
on antanut; näille •puolueettomille
vastauksena ja että tämän: vastauk-,
sen kopio on.läheleltyY.Krn iäsen-valloilie.;;
Vastauksen - sanamuotoa
ei lulkaistu heti.
Maanantaiaamuna tiedoitettiin.
etta pääministeri Nehru ; puhuu
myöhemmin päivällä, eli sen jäl­keen
kun N L : n pääministeri Hrush-tshev-
on esittänyt maansa- vastineet
jostakm edeltäjänsä puheesta.
Viiden puolueettoman vallan yh-leincn-
esintyminenaiheutti: varsin-
.tiii länsivaltojen piireissä; kiihkeitä
dip'omaatlista toimintaa. - K u n Y h -
Jysvaltain presidentti Eisenhower
3li;';sunnuntaiaamuna; puhutellut
Britannian-vpääministeri Macmilla-.
iua ja .Australian pääministeri Ro­bert
Menzieta, Washingtoriissa jul­kaistiin
lauusnto; missä ilmaistiin
oivomus siitä, että Y K :Voi nyt saa­vuttaa
edistystä erikoisesti ;aseisr
tarusumiskysymyksessä.
kolmena vuoden ajalta kosketellen
sellaisia 'kysyymksiä; kuin: toiminta'
rauhanv puolesta, työttömyystilanne;'
Järjestön .rakentaminen,: näyttämör:
toiminta, näytelmäjuhlat,; musikaali=v?
nen toiminta, yhteiset suurjuhlat
(joita pidettiin neljännet sarjassa
tänä kesänä St)uth Porcupinessa),
varhaisnuorisotoimintaj nuorisotoi­minta;
kiertävät puhujatijäsenvero,
naisten toinriinta. Järjestön lailli­suus.
Järjestön sisäiset asiat, ke­räykset
ja lahjoitukset.
OSASTOJEN EHDOTUKSIA
Kahvitauon jälkeen erinäisten
osastojen.taholta esitettiin käytän--
nöllisiä-ehdotuksia'toiminnalle.; N i i ­den
joukossa oli Sudburyn osaston
ehdotus •: joka' tuli sittemmin hyväk­sytyksi,
että tällä kertaa valittai-^
siin toimeenpanevaan komiteaan 5;
j äsentä Torontosta j a 2; Sudburys-ta,
jotta voitaisiin ylläpitää kiin­teämpää
yhteyttä Vapauden j a toi­meenpanevan
komitean välillä.
Vapauden johtokunta ehdotti; et-,
tä Järjestö ostaisi. kustannusliik­keen
käytettäväksi uuden tilauspai-notyökoneen:
; Pitkän keskustelun
jälkeen hyväksyttiin; että Vapauden
johtokunta ja toinienpanevakomiT
tea tutkivat tätä ; kysymystä .^edelr,
leen; j a hankkivat- sopivia/koneita:
ja välineitä.
OPETUSTYÖ A V A I N K Y S Y M Y K ­SENÄ
JÄRJESTÖN
R A K E N T A M I S E L L E
Torontolainen edustaja Bohm
korostij että Järjestön tavoitteena
tulisi olla:opetustyön tehostaminen
avainkysymyksenä Järjestön; laajen­tamiseksi.
JÄSENYYS KESTÄNYT
KYLMÄN SODAN
Vapauden päätoimittaja W. Ek­lundin
käyttämässä puheenvuorossa
korostettiin, että "meidän Järjes­tömme
jäsenyys: on. kestänyt ihail­tavalla
tavalla kylmän sodan vaiku­tukset
viime vuosien aikana", mut­ta
sanoi samalla että > Järjestön laa­jentamiseksi
sen on ryhdistyttävä
aatteellisesti j a asettauduttava yhä
tarmokkaammin ;;, työväenaatteen
puolelle siitä: huolimatta, että'Jär­jestö
. o n pääasiallisesti kulttuuri­järjestö.
Hän viittasi useihin tilastoihin,
jotka osoittavat, että vtyöttömyystiT.
lanne on yhä uhkaavampi^ myös C a ­nadan
Suomalaisen Järjestön jäse^
mä koskevana. "Nämä seikat, vel­voittavat
Järjestöä pitämään yhä
kiinteämpää" yhteyttä työväenliik­keen
kanssa", korosti Eklund.
JÄSENMÄÄRÄ AIOTAAN
KOHOTTAA SOOilla
Beaver Laken edustaja W. Lam­mi
tervehti tpk:n ehdotusta, että
ensi vuonna pidettäviin Järjestön
50-vuotisjuhliin; mennessä kohoteta
laisiin Järjestön jäsenmäärä: 500:11a;
Hän muistutti, että Beaver Laken
uuden haalin rakentamiseen samoin­kuin
viime talvena taloudellisesti
hyvin onnistuneisiin: Sudburyn osas­ton—
sarjajuhliin oli osallistuunt
paijon ulkopuolella Järjestön olevia
ihmisiä, mutta tästä huolimatta ei
oltu esitetty näille ihmisille Järjesv
(Jatkuu 2. sijvulla)
Kiihkeätä väittelyä
Kiinan oikeuksista
Ilrushtshev kehoitti heittämään Chiang
Kai-shcikin komennon ruumiin h-ttiih
United Nations. — Sunnuntai-il-lana
tiedoileltiin, että Neuvostolii­ton
pääministeri Hrushtshev käyt­tää
maanantaiaamuna oikeuttaan
vastata edelliseen puheeseen. Mis-;
;tä:seikasta;ihän aikoo esittää::lausun-v
non maansa puolesta,, sitä ei kui-
•ienkaan ilmoitettu etukäteen.
Y K ; n YleiskokDuksen istunto kes­keytettiin
perjantai - ilatpäivällä
mutta se kokoontui kuitenkin yli­määräiseen
^istuntoon? lauantaina-ja
aloitti ^tämänviikkoisen:työnsä maa-,
nantaina; kellovlO.SO ;aan^upäivällä.
Perjantaisessa istunnossa käytiin
tavallista kiivaampi väittely Kiinan^
kysymyksen tiimoilta Yhdysvaltain
ja Neuvostoliiton valtuutettujen vä-lirh,
' Yhdysvaltain valtuuskunnan;
puhemies, lähettiläs James Wads-worth,
vastusti Kiinan jäsenoikeuk-
<sien ' tjjöjärjestykseen liittämistä
vanhoilla; verukkeilla ;siitäy:.että •(Kii­nan
Kansantasavalta ei ole Yhdys-;
valtain mielestä rauhantahtoinen;
maa. Hän. ehdotti^ että kysymys:
Kiinan hyväksymisestä Y K n jäse-:
nyyteen siirrettäisiin -vuodella
eteenpäin, ^\ . ' < ' , ;;
Kun Neuvostoliiton pääministeri'
H r ushtshev;; vaati; puolestaan .tiukasr:
l i , että Kiinalle on myönnettävä sen
lailliset oikeudet YK:ssa, sillä muu­ten
ei voida- maailman ongiJmia
ratkaista, niin mr. Wadsworth vaati
vastausoikeuden perusteella toisen
puheenvuoron, minkä, yhteydessä
hän syyti Kiinaa maailman rauhan
vaarantajaksi ja "järjettömästä vi-hanlietsonnasta".
Selittäen, ettei maailman suur­ongelmille
löydetä ratkaisua ilman
Kiinan osallistumista niiden" käsit­telyyn.
' pääministeri Hrushtshev
sanoi, että jos Kiinaa ei hyväksytä^
jäseneksi, niin siitä muodostuu
" Y K : n hauta. Me emme sitä halua."
Kun pääministeri Hrushtshev
vertasi, mr. Wadsworthin puhetta
Kiinasta siihen että Yhdyvallat on
tukenut hirttäjä Francolta- huoli-,
matt Espanjan hyväksymistä-YK:n
jäsenyyteen,, niin puheenjohtaja^
Boland keskeytti hänet selittäen^
ettei sääntöjen 'mukaan' saa Jöukata
nunkään "vallan päämiestä. Päämi­nisteri
Hrushtshev puolestaan' syytti
puheenjohtajaa kaksimielisyydestä,
siksi kun hän untoi häiritsemättä
< (Jatkuu 3. sivull»)