Vapaus, February 18, 1967

              Sivu 2 Lauantai, helmik. 18 p. —. Saturday, Feb. 18, 1967
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T ^ l Established Nov. 6, 1917
E L . Y O R : W. E K U U N D M
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D EDITORIAL 674.42B4 '
Published thrlce weekly: Tttfesdays, Thuisdays and Satuitlays by Vapaus
Publishing Co. Limited. 100-102 E lm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising rates upon application, translation free of charge.
Authorized as second class m a i l by the Post Office D ^ r t m e n t , Ottawa,
and for payment of postage in cash.
M'S^ L''m b e r;o f't he CANADIAN [:ÄNGUAGE-PRES5>
. TILAUSHINNAT:
Canadassa: I vk: $10.00. 6 kk. $5.25 USA
3kk. 3.00 Suomeen:
1 vk,>10.00, 6 kk. $5.75
i v k . IIÄ). 6 kk. 6.25
APARTHEID-IHANTEELLINEN TEORIA
VAI TIETEELLISTÄ ROTUSORTOA
Pastori Musten kuolema
Kuten on yutistiedoissa kerrottu, tunnettu yhdysvalta­lainen
pasifisti-pappi, Rev. A. J. Muste kuoli äskettäin. Hän
oli kuollessaan 82 vuoden ikäinen,
Re^v. Muste öli vakaumuksellinen rauhan mies, joka
teki kaiken voitavansa vielä elämänsä viimeisten viikkojen
aikana esim. Vietnamin verilöylyn lopettamiseksi. Rev. Mus­te
kuoli ennen Vietnamin sodan loppumista, mutta huolimat­ta
siitä, mihin tämä onneton sota lopulta johtaa, me uskom­me,
että hänen työtään rauhan palauttamiseksi tullaan kun­nialla
muistamaan vielä silloinkin kun amerikkalaiset yleen­sä
toivovat, ettei heidän nimiinsä olisi koskaan hyökätty pie­nen
Vietnamin kansan kimppuun. '
Merkillepantavaa myös on, että hänen inhimillinen maa­ilmankatsomuksensa
veti pastori Musten toimimaan myös
kotimaassaan pikkuihmisten t|iloudellisten ja sosiaa^listan
olosuhteiden puolesta, yhteiskunnallista riistoa ja vääryyttä
vastaan sekä onnellisemman, ennenkaikkea rauhanomaisen
huomisen saavuttamiseksi.
Rev. Muste on yksi niistä kirkollisista johtajista, jotka
työllään ja toiminnallaan ovat saavuttaneet kanssaihmisten­sä
luottamuksen ja kunnioituksen kaukana oman seurapii-rinsä
ulkopuolella.
Apartheid on afrikaansia ja se;
talrkoiltaa cirotlamista. PoUIttfBes>
MsUelessä sana on saanut voi­makkaan
tunnelatauksen, silli
siitä on tullut sana, joka tarkoit*
taa eri rotujen laillista erotta­mista
siten, etti ne joutuvat kes-
Idnäiseen kanassakSymiseen mah­dollisimman
vähäii.
El«lä^Afrlkk» on ollut jo vuo­sisatoja
suurten vastaliohtiea;
maa. Sen valkoisella väestöllä on
takanaan kolmisatavnotinen "val­koinen
herruus", 'Vaaskaap"
maan taloudellinen ja sivistyk­sellinen
valta on kesidttynyt val­koisille.
Maan timantti- ja kulta­kaivokset,
jotb» iuofttaytlt m^n
70 % koko maailman timantti- ja
kultamäärästä, . ovat täysin vai-"
koisten omistuksessa. — —
Näiden suurten vastakohtien poh­jalta
ovat syntyneet ns. apartheid:
lait, joiden tarkoituksena on ollut
rotujen eristäminen, jotta ne voi­sivat
kehittyä toisistaan riippumat-ta^
luoda oman kulttuurinsa^ säi­lyttää
oman kielensä ja säätää oraat
lakinsa.
Yleisesti luullaan, että ensimmäi­set
apartheidlait sääsi tohtori, Ver-woerd
(k. 1986) apartheidpolitiikan
varsinainen luoja, mutta jo ennen
t r i Verwoerdin sisäasianministeri-kautta
oli maassa säädetty lakeja,
jotka rajoittavat mustan väestön
oikeuksia. Näillä laeilla kiellettiin
afrikkalaisten äänioikeus. Afrikka­laiset
eivät saaneet kilpailla työ­markkinoilla
valkoisen väestön
kanssa, he eivät saaneet ostaa val­koisten
omaisuutta. Tällainen oli
siis tilanne, kun yhdistynjrt puolue
otti vallan vuonna 1948. Tämän
vuoden jälkeen ovat syntyneet var­sinaiset
apartheidlait.
Tohtori Verwoerdin mielestä
apartheid oli ainoa mahdollisuus
ratkaista mustan ja valkean väes­tön
välinen ongelma ja värilli­sen
väestön koulutus- ja varalU-snuspulma.
Silisi yhdistynyt puo­lue
otti ohjelmaansa apartheid­politiikan,
jonka seurauksena
ovat syntyneet varsinaiset apart-heid-
Iait. Ensimmäinen ja samal­la
tärkein laki oli tietystikin la.
kii jolla koko maan väestö jaet­tiin
eri rotuihin. Tämän "perus^
valtalain" jälkeen seurasivat
muut järjestelmää tukevat lait,
joista tärkeimmät ehkä ovat:
Urban Areas-laki, Group Areas-lakl,
Native Land Act. Bantu
Education Act, Job Reservato-rion
Act, Native Admlnstraktion
Act, kommunismin tukähdutta-mjslaki,
sckä-avioliittolaki, Ban-tulait
ja arestilait.
Urban Areas-laki myöntää afrik­kalaiselle
oikeuden oleskella pysy­västi
kaupungissa ainoastaan siinä
tapauksessa, että hän on asunut
siellä yhtämittaisesti viisitoista
vuotta tai ollut saman työnantajan
palveluksessa kymmenen vuotta.
Jos häh menee naimisiin sellaisen
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Viikon kestävät vaalit
Intiassa on 182 miljoonaa ääni- ja kansallinen hallitus- ja puolue-oikeutettua
kansalaista, joista koi- koneisto, jota vastoin oppositioa
ine neljännestä eli 75 prosenttia, heikentää ennenkaikkea hajaannus.
on lukutaidottomia. Heidän tehtä- Kongressipuolueen heikkenemi-vänään
on keskiviikkona alkaneis-seen vaikuttaa tietenkin se, että
sa vaaleissa valita 520 jäsentä liit- väestön keskuudessa on tyytymät-tovaltion
parlamenttiin ja_sen l i - tömyyttä tähänastisiin tuloksiin.
saksi 3.382 jäsentä osavaltioiden On myös arvostelua siitä, että
lainlaatijäkuntiin. Äänestys kestää puolue ei ole täyttänyt kansalle
koko viikon. annettuja lupauksia.
Johtuen siitä kun niin suuri osa -——r—
väestöstä ön lukutaidotonta väkeä. Vaikka kongressipuolueen ohjel-vaalilipuissa
on puoluieiden ja eh- mana on "sosialistinen kehitys"
dokkaiden nimien asemesta .=ymbo- minkä virallisena tavoitteena on
liset kuvat. Itsenäistymisestä asti supistaa ja pienentää sitä railoa,
hallitusasemassa olevan kongressi-' mikä vallitsee numerollisesti pie-puolueen
symbolina on kaksi vai- nilukuisen. mutta äärettömän rik-jastettua
härkää. Konservatiivisen kaan väestöosan. ja toisaalta Jat-
Swatantra puolueen symbolina on kuvassa köyhyydessä elävien suur-t
ä h t i , Jan Sangh-puolueella pyhä ten kansanjoukon välillä, niin vai-valo,
kommunistisella puolueella litsevassa tilanteessa ei ole koiten-sirppi
ia vasara. Muina puolue- kaan tapahtunut mitään parannus-symboleina
on elefantti, kameli ja ta. Tämän. tosiasian esitti kongres-aura.
sipuolueen presidentti mr. Kama-
Varsinainen äänestys kestää vii- raj puolueen kongressissa, mikä
kon ja mikäli ennustuksia uskalle- pidettiin Jaipurissa helmikuussa
taan e s i t t ä ä ^ eikä mikään muu 1986. Selitettyäan, että kongressin
ole niin epäkiitollinen tehtävä kuin yllämainittua ohjelmaa ei .„ole to-vaalitulosten
ennustaminen — kon- teutettu käytännössä, mr. Kamaraj
gressipuolue näyttää vetävän nyt- sanoi:
k i n pidemmän korren vaikka sen "On kulunut yksitoista vuotta
kannatusmäärä todennäköisesti vä- siitä, jollin me omaksuimme sosia-henee
edellisten vaalien tuloksiin lismin varauksettomasti tavoitteek-verraten.
semme... Meidän edistyksemme
Maan itsenäistyminen jälkeen In- tänä aikana on kieltämättä ollut
tiassa on suoritettu kansalliset vaar merkittävä. Mutta se ei ole vähen-l
i t 1952, 1957 ja viimeksi 1962. In- tänyt, puhumattakaan sen poista-tiassa
suoritetaan siis tällä kertaa misesta, rikkaiden ja köyhien vä-neljäs
kansallinen äänestys ja vaa- Iistä juopaa. Yhdellä puolella me
liasioita käsittävät uutistiedot ovat näemme hyvinvoivan luokan...
antaneet ainakin näin matkan toisella puolella näemme suuria
päästä katsoen sellaisen kuvan, et- kansanjoukkoja elämässä köyhyy-t
ä vaalikampanja on ollut monin dessä ja kurjuudessa."
paikoin paljon v ä k i v a l t a i s e m p i Monet muut Jaipurin edustaja-kuin
aikaisemmin. Tämä sellaise- kokouksen osallistuneet kongressi­naan
heijastaa yhtäältä, niin us- puolueen jäsenet myönsivät, että
komme, kongressipuolueen vaiku- Intia ei ole lähestymässä, vain loit-tusvallan
heikkenemistä, ja toi- tonemassa sosialismista,
saalta oikeistopiirien voimistumis- Siitä huolimatta on muistettava,
ta niin kongressipuolueessa kuin että. kongressipuolueen vaaliohjcl-sen
ullcopuolellakin. massa määritellään edelleen, että
. • •- •—- puolueen tavoitteena on "sosialis-
Vaalituloksia odotellessa lienee tinen yhteiskunta". Kuvaavaa on,
paikallaan palauttaa mieleen, että että kongressipuolueen virallinen
Intian parlamentin alahuoneessa ohjelma kohtaa kuitenkin yhä kas-eli
kansankamarissa oli V: 1962 vavaa vastarintaa puolueen oikeis-suoritettujen
vaalien perusteella topllrien taholta,
kongressipuolueella 361 edustajaa. Kongressipuolueen oikeistopiirit
kommunistisella puolueella 29 ovat viimeaikoina olleet entistä
edustajaa, Praja sosialistipuolueel- aktiivisempia. Esimerkiksi päämi-la
12 edustajaa, Swatantra puo- "«steri Shaslrin kuoleman jälkeen
lueella 18 edustajaa ja Jan Sangh oikeistopiirit yrittivät estää edis-puolueella
14 edustajaa. tysmielisinä tunnettujen jäsenten
Kuten huomataan kongressipuo- hyväksymisen hallitukseen, mikä
lueella on kansankamarissa suuri muodostettiin silloin, kuten aikai-enemmistö,
vaikka puolue ei saa- semminkin, kongressipuolueen toi-nutkaan
silloin enää valitsijoilta mesta. Kun oikeistopili^t eivät saa-ehdotonta
äänten enemmistöä. neet entistä finanssiministeriä Mo-
Selvää myös on; että kongressi- rarji Desaita hallituksen päämie-puolue
nauttii vieläkin huomatta- heksi, ne keskittivät kaikki voi­van
suurta suosiota ei vain keski- mansa siihen, ettei Nehrun lähei-varakkaiden
ja suurpohattojen sintä työkumppania Krishna Mcno-keskuudessa,
vaan myös kaupunki- "«a ja muita saatu nimitetyksi ha 1-
lai.s-keskiluokan sekä talonpoikais- litukseen. Sen jälkeen joutui sisä-ton
ja työväestönkin vissien osien ministeri G. L. Nanda eroamaan
keskuudessa. Tähän vaikuttaa epäi- toimestaan "etuoikeutetussa ase-lemättä
kongressipuolueiden suur- massa olevien voimakkaiden pii­l
e n johtajain Mahatma Gandhin ja nen" painostuksen johdosta, ku-
Javvahrial Nehrun vaikutus kuole- -en hän itse asian esitti.
man.sakin jälkeen. Siihen vaikut- Viimeisin esimerkki oikelstovoi-taa
myös kongressipuolueen edus- mien kasvusta ja ryhdistymisestä
taman "sosialismin" sekä gandhi- on se, kun kongressipuolueessa ja
laisuuden vaikutus. Lisäksi on Intian väestön keskuudessa suur-mui.
stettava, että kongressipuolue ta kannatusta nauttivat Menon es-on
ollut vallassa koko itsenäisyys- lettiin ryhtymästä Koillis-Bombays- natuLsen; ja tulee ilmeisesti kai-kauden
eli lähes 20 vuotta, ja voi sa puolueen ehokkaaksi näi.ssä vaa- kesta huolimatta valituksi),
siis pitää ansioinaan kaikkea sitä leissa! (Menon on siellä itsenäise- Miten vaaleissa käy/ sen näem-edistystä,
mikä Intiassa on kaikis- nä ehdokkaana ja saa työväenpuo- me pian, mutta kuten sanottu,
ta vaikieuksista huolimatta tapah-lueitten sekä muiden edistyksellis- kaikki merkit viittaavat siihen, et-tunut.
Kaiken, lisäksi kongressi- ten voimien, myös kongressipuo- tä kongressipuolue selviää tästä-puolucen
tukena ja apuna on laa- lueen jäsenistön enemmistön kan- kin volmankoitok.sc.sta voittajana.
Matti Rapo, Kapuskasing, Ont.,
täyttää maanantaina, helmikuun 20
pnä 60 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
miehen kanssa, joka ei täytä näi­t
ä ehtoja, ei heillä eikä heidän
lapsillaan ole laillista oikeutta asua
kotonaan kaupungissa, t ä m ä n lain
mukaan on poliisilla oikeus "mihin
säädylliseen vuorokauden aikaan
hyvänsä" ja ilman erityistä lupaa
tunkeutua asumukseen, missä se
epäilee 18 vuotta täyttäneen afrik­kalaisen
pojan asuvan ilman lupaa
vanhempiensa luona. Rangaistus on
kaupungista karkoittaminen. Lain
mukaan pitää kaikkien rotujen jo­kaisella
16 vuotta täyttäneellä
edustajalla aina olla h e n k i l ö U l s j ^ -
todistus. Valkoisten suhteen ei sen
kotiin unohtamista pidetä rikokse­na.
Tämä "passi" käsittää kymme^
nestä kahdeksantoista erilaista lu­paa,
todistusta, vuokra- ja vero-kuittia.
Useimmat niistä on uudis­tettava
kuukausittain. Afrikkal9i<-
nen joka tavataan ilnian passia tai
jonka passin lehdistä jokin on vir­heellisessä
kunnossa, tuomitaan
itingaistukseen, joka on korkein­taan
kaksi kuukautta vankeutta ja
n 100 markkaa vastaava sakko. Af­rikkalainen,
joka on ollut yli kym­menen
päivää vankeudessa,: voidaan
karkoittaa kaupungista.
Group Areas-laki kieltää eri ro­tuihin
kuuluvilta henkilöiltä sa­moissa
kaupunginosissa asumisen
> ja samoissa elokuvateattereissa
yms. tilaisuuksissa käymisen.
Native Land Act määrää, että
afrikkalainen ei saa omistaa maa­ta
missään liittovaltion alueella.
Bantu Education Act, bantujen
koulutuslaki, määrää opetuksen ta­pahtuvaksi
lasten äidinkielellä. Sen
tarkoituksena on tehdä lapsi tie­toiseksi
".synnynnäisistä rotuomi­naisuuksistaan".
Suunnilleen yhtä
kolmannesta: afrikkalaisista pide­tään
lukutaidottomana. Vuodesta
1960 lähtien ci ci-valkoisilla ole
ollut mahdollisuutta päästä yli­opistoon.
Job Reservation Act antaa työ-asiainministerille
oikeuden eristää
värilli.sct mistä ammatista hyvän­sä,
ovatpa he siihen vaikka kuinka
hyvin koulutettuja, ja jopa erottaa
heidät niistä. Afrikkalaisen keski­palkka
oli 1957 noin 40 dollaria
kuu.ssa, valkoisen n. 215 dollaria
kuussa. Kansantulosta tulee n. 76 %
valkoisten osalle, Valkoisten elin­tasoa
pidetään maailman korkeim­pana,
kun taas suurin osa afrikka-laisjsta
elää toimeentulorajan ala­puolella.
Native Administration Acfin mu­kaan
voidaan tuomita pelkästään
sosiaalisen tai taloudellisen uudis­tuksen
moittimisesta, köyhälistö^
korttelin kuvauksesta tai siitä, et­t
ä julkaisee enemmän rotuerotte­lua
kuin rotujen välisiä seikkoja
kuvaavia kirjoituksia.
Kommunismin tukahduttamislakl
sallii kaikkien niiden yhdistysten
lakkauttamisen, joiden katsotaan
vivahtavankin kommunismiin. Tä­män
varjolla ovat mm. ammatti­yhdistykset
kiellettyjä.
Seka-avioUittölakl estää eri jx^
tuihin kuuluvien henkilöiden väli­sen
avioliiton. :
-.Bantulakeibln kuuluu lukuisia
eri asetuteia, joiden tarkoituksena
on. antaa bantuille oma "oikeustur­va".
Näihin lakeihin kuuluvat mm.
bantustan lainsäädäntö ja bantujen
itsehallintolaki, joilla eristetään af­rikkalaiset
reservaatioihin ja eh­käistään
heidäti välillinenkin edus­tuksensa
valtiopäivillä.
Arestilait ovat oma erikoisuu­tensa
koko apartheid-lainsäädännös-sä,
s i l lä niiden avulla kyetään rotu­lain
rikkojaa pitämään jopa 180
päivää vankeudessa ilmoittamatta
h ä n e l l e vangitsemisen syytä.
Tällainen apartheid on teoriassa.
Käytännössä siitä on tullut lähes
"tieteellinen menetelmä" mustan
väestön sortamiseksi.
Tällä käytännöllä on pitkä his­toriallinen
tausta. Sitä kuvastavat
mainiosti seuraavat sitaatit:
Etelä-Afrikan tasavallan ensim­mäinen
perustuslaki v. 1856:
"Minkäänlainen yhdenvertaisuus
älköön vallitko valkoisen ja mus­tan
välillä sen paremmin kirkossa
kuin valtiossa."
Pääministeri Johannes Strijdom
3948: "Jokainen, joka tarkoituksel^
lisesti yrittää estää hallitusta to­teuttamasta
apartheid-politiikkaan-sa,
tai laiminlyö velvollisuutensa
tämän pyrkimyksen täytäntöönpa:
nossa, syyllistyy- petokseen".
Kulkulaitosminist. Ben Schoeman
1949: "Apartheidin käsitteeseen
kuuluu, että ei-eurooppalaiset eivät
tule koskaan saamaan samoja po­liittisia
oikeuksia kuin eurooppa­laiset:
että he eivät koskaan tule
yhteiskunnallisesti valkoisten kans-
.sa tasa-arvoisiksi; että ejirooppalai-set
tulevat aina olemaan herroja
(baas) Etelä-Afrikassa."
Hollannin reformoidun kirkon
Commission for Current problems
(yleisten asiain toimikunta) 1955:
"Alkuasukkaiden, värillisten ja
eurooppalaisten tasa-arvoisuus mer-
Uatkuu sivulla 3.)
menettely johti
rikbutumiseen
Moskova. — Mao Tse-tungin
epäasiallinen suhtautuminen Ja-panin
kommunistisen puolueen
Kiinaan lähettämään valtuuskun­taan
oli pääsyynä siihen, että
Kiinan johto menetti tämän tär.
keän aasialaisen liittolaisensa
myötätunnon ja tuen. Tämä käy
selville Japanin kommuotetisen
puolueen lehden artikkelista, jo­ka
parlamenttivaalien jälkeen on
julkaistu Japanissa.
Japanin kommunistisen puolu­een
valtuuskunta kävi Kiinassa
vuosi sitten ja sen matkaan kiin­nitettiin
suurta kansainvälistä huo­miota.
Puolueen pääsihteerin Mija-moton
johtama valtuuskunta neu­votteli
monien Kiinan kommunis­tisen
puolueen johtajien, mm:
Hshou En-lain kanssa. Neuvotte­luissa
löydettiin yhteinen linja,
mutta ilmeni myös erimielisyyk­siä.
Osapuolet laativat yhteisistä
käsityksistään julkilausuman, jossa
keskeisenä ajatuksena oli yhteisen
kansainvälisen rintaman muodosta­minen
Vietnamin demokraattisen
tasavallan avustamiseksi.
Neuvottelut päätettiin ja julki­lausuma
hyväksyttiin. Puheenjoh
taja Mao kutsui kuitenkin japani­laisen
valtuuskunnan myöhemmin
luokseen ja ilmoitti suorasukaises­ti,
ettei hän anna lupaa julkilau­suman
julkaisemiseen tässä muo­dossa
ja vaati siihen suuria muu­toksia,
jotka koskivat sellaisia asi­oita,
joita neuvottclui.ssa ei lain­kaan
käsitelty. Imperialismin vas­taisen
rintaman sijasta Mao olisi
halunnut lausunnossa mainittavan
Neuvostoliiton vastaisen yhteisrin­taman
muodostamisesta.
Japanil.iinen valtuuskunta torjui
Maoii vn;ilimuk.sen korjauksista ja
n i i n julkilausumaa ei hyväksytty.
Päätteeksi Mao: lausui: "Sopikaam­me
niin, fUci tätä tapaamista ole
ollutkaan."
Matka.stä muodostui eräs tär­keä
syy-välirikkoon Kiinan kom­munistisen,
puolueen ja Japanin
kommunistisen puolueen välillä.
Äskettäin pidettyjen parlament­tivaalien
aikana kiinalainen pro­paganda
sekaantui Japanin, vaa­litaisteluun
hyvin törkeällä ta­valla
Japanin kommunistisen
puolueen vahingoksi. Puolueen
ehdokkaat saivat kuitenkin tästä
huolimatta noin 2.5 miljoonaa
ääntä ja viisi jäsentä parlament­tiin
aikaisemman kolmen ase^
mesta.
SANANLA.SKUJA
^ Ei .sovi suopetäjä korpikuusen
kumppaniksi. — Suomal. sananlasku
— Hai-voin nähden on harakkakin
kaunis. — Suomal. sananlasku.
— Luteita pesii jopa maailman­kuvan
kehyksiin.
I
Centenial näytelmä juhla lähenee
Pääsiäisen viikonlopulla, maalis-, mäjuhlaamme. mutta toivottavasti
kuun 24—25—26 päivinä on Sud- i kaikki ilmoitukset ovat valmiina v i | -
buryn Finnish haalilla Järjestömme jmei-stään maali.skuun 4 päivänä.
Centennial Drama Festival.
Useat osastot ja seurat. ovat jo
ilmoittaneet osallistuvansa näytel­millä,
mutta ei ole vielä tullut yh­tään
yksityisnumeroita, joilla tä­män
vuoden festivaalia voimme teh­dä
entistä rikkaammaksi. Myöskään
ei ole liian myöhäistä niiden osas­tojen,
jotka eivät vielä ole ilmoitta­neet
keskukseen, ottaa osaa Näytel-
Juhlavuodcn terveisin.
nf • 8 B Q BO
Kirjeitä
LASKIAISESTA
KIINNOSTUNUT?
Kyllä se "hernerokka" syötiin Ul­an
aikaiseen. Toivon, että se mais-tui
yhtä hyvälle kuin sekin, Joka
syötiin oikealla ajalla, tai tarkem­min
sanoen tiistaina, helmikuun 14
päivänä.
Pikku Jättiläinen kertoo, että las­kiaisen
ja pääsiäisen välillä on 40
päivää. Siis, laskiainen, pääsiäinen,
helluntai ja Adventti ovat liikku­via
juhlapäiviä.
Toivon, että taskukalcntcrin toi­mitus
pitää kaikki nämä ja muut­kin
juhlapjäivät jatkuvasti taskuka-lenteriin
merkattuna.
— Saha ja Vasara
Toronto.
(Juuri mainittu tietolähde johti
Taskukalenterin toimituksenkin har
haan. • kyllä se toimituksen saama
koirannuuska tuli aiheellisesti, vaik
ka virheen aiheuttajana oli yllämai­nittu
arvovaltainen tietolähde. Las-kiaissunnuntai
oli tänä vuonna hel­mikuun
5 päivänä. — Toim.)
"Kaveri, onko Dalljon Camp siihen mitenkään sekaantunut?"
Kansainvälisen
naistenpäivän
juhlia forop.1ossa
Canadan Naisten Liiton järjestä­mä
Naistenräiväjuhla pidetään uk-
] lainalaisclla. haalilla 300 Bathurst
I St., maaliskiuin 12 päivänä. Kello
I 5.30 tarjoillaan 'kansainvälinen'' i l ­lallinen,
johon on herkkuja luvan­nut
valmis'aa monet eri järjestöjen
raiset. ja ir.yöskin toivomme, että
suomalai.'--!.emännät Torontossa an­tavat
lahjoituksia. Toronton
Toimen ;vai-ot lahjoittavat tilaisuu­teen
siiOin;.laista kahvipuUaa. ::
Konsj,'i;tiohjelma alkaa välittö­mästi
l u u liiallisen jälkeen, ja olcm
me saan('ri puhujan, joka on var­maan
kaikille mielenkiintoinen, mrs
Vera Johii.son. Canadan Eskimo-In-tiaanijärjestöstä.
Don haalilla vietetään Naistenpäi­vää
kahviaisilla ja elokuvaesityksel­lä.'
Kahvipöydät j ä r j e s t e t ä ä n yläker­taan,
jossa on miellyttävä seurus­tella
ystävien kanssa, ja samalla
hyvä katsella elokuvia. Olemme ti­lanneet
neuvostoliittolaisen eloku­van
"Sotamiehen isä", joka on To­rontossa
esitetty useassa paikassa.
Se on kaunis kertomus isän ja, po­jan
välisistä suhteista sodan ja rau
han aikana. Tämä on koko pitkä elo
kuva ja näytös kestää puolitoista-tuntia.
Kahvipöytään olaninie lahjoituk­sia
kiitollisuudella vastaan.
— Toimen naiset.
PÄIVÄN PAKINA
MESTÄRIPUHUJA
Yhdestä asiasta on ulkoministeri
Paul Martinille anneltava täysi tun­nustus.
Hän on mestarillinen puhuja
diplomaattiaialja.
Diplomaatit yleensä joutuvat usein
hikoilemaan yrittäessään puhumalla
muuttaa mustan valkoiseksi ja yön
päiväksi.
Mutta mr, Martinilla se käy luon-no.
staan.
Se oli muistaaksemme 'Taulapää''
joka vuosisatamme alkupuolella val­linneita
metsökämppäoloja kuvates­sa
lauloi "Nothingia oli pöydällä, ja
kokki uutta teki".
Näin sattuva ja asian ytimeen osu­va
kuin tuo laulu olikin, ci sc
kuitenkaan ,py.sty kilpailemaan mr.
Martinin puheitten kan.s.sa;
Kun meidän ulkoministerimme^ ru­peaa
puhumaan .sellaisista asioi,sta
kuin esimerkiksi Yhdysvaltain Viet­namin
ohjelmasta hänen suhtautumi­sestaan
Vietnamiin yleensä, niin si­tä
esitystä kannattaa seka kuunnel­la
että ihmetellä.
Mr. Martin on hyvin koulutettu
puhuja; H ä n tietää miten pitää ko­rostaa
joitakin sanoja, miten pide­tään
ajatustaukoja, miten tulee i l ­mehtiä
ja heiluttaa päätä sekä viit­toa
käsillä. Lyhyesti sanoen, puhe-taidolliselta
kannalta katsoen me
kaikin voimme oppia mr. Martinilta
Ja parhainpuoli — diplomaattien
mittapuutaJiyväksi käyttäen — on
se, että hänen puheensa päätyttyä
ei kukaan voi sanoa varmuudella
mitä hän on .sanonut tai sanomatta
jättänyt, paitsi sen, eitä mies on
enemmän amerikkalaismielincn kuin
monet yhdysvaltalaiset it.se.
Ulkoministeri Martin oli mieles­tämme
parhaimmassa vedossa pu­huessaan
maanantaina alahuoneen
istunno.ssa Vietnamin tilanteesta.
Etukäteen oli jotenkin, ei varmaan
kaan "istuttamalla" tai "vuotamal­l
a " levinnyt lieto, että mr. Martin
pitää oikein tärkeän ulkopoliittisen
puheen nimenomaan Vietnamin ky-
.symykseslä. ,
Niinpä hän muitta mutkitta ilmoit­ti,
että Canada on valmiina autta­maan
kaikkien, ulkomaalaisten soti­laiden
pois kuljettamista sekä Poh-jois-
että Etelä-Vietnamista. "Ulko­maalaisia
sotilaita on siis samalla
tavalla sekä Pohjois- että Etelä Viet­namissa!
Uutistoimistot sekä sanomalehtien
ja televisiojen kirjeenvaihtajat ovat
tosin meille, kertoneet, että Etelä-
Vietnamissa on noin 400,000 ame­rikkalaista
sotilasta — yastoin Ge­neven
sopimuksen määritelmiä.
•Mutta kukaan ei.,ole sanonut, että
ulkomaalaisia sotajoukkoja olisi si­joitettu
Pohjois Vietnamiin. Mr Mar­tin
on kuitenkin vahniina"evakoi-maan"
ulkomaalaiset sotilaat pois
molemmilta Vietnamin osista, mitä
tahansa se sitten lieneekin.
Puheensa yhteydes.sä mr. Martin
sanoi Vietnamin "tilanteen olevan
kypsän'' kansainvälisen valvontako-missionin
edesottamisillc mutta heti
sen jälkeen kun hän oli puheen.sa
pitänyt ja takaisin istuimelleen pai­nunut
hän sai ilmeisesti tietää, et-l
ä "tilanteen kypsymisestä" huoli­matta
jenkit olivat aloittaneet uu­delleen
Pohjois-Vietnamin pommi­tuksen.
Tämän kuultuaan mr. Martin i l -
rnoilti "valittaen" alahuoneelle, että
Pohjois-Vietnamin pommitus on taa.s
alkanut.
Mutta ei edes pientä protestin
piipnhdusta hän esittänyt tästä ilmu-hyökkäyslen
uudelleen järjestämi­sestä.
Ja miksi ei? Diplomaatoiila on
omat "moraaliset" mittapuunsa.
Kysymys ei myös ole oikeudesta
tai väär>'ydestä, eikä hyökkäyksestä
tai sen uhreista — vaan Yhdysval­tain
sotapolitiikkojen "tunteiden
loukkaamisesta".
Ja-kun Yhdysvaltain imperialisti­en
"tunteita" ei saa loukata niiden
veriruskeista synneistä huolimatta,
niin silloin on oltava joko tuppi-
.suuna tai annettava niin jiyöreitä
lausuntoja ettei niissä ole häntää
eikä päätä.
Mutta mitä tällainen .sanan.selity-s
hyökkääjien ja pommitu.sten suorit­tajien
puolustamiseksi aiheuttaa
muualla maailma.s.sa, .se ei näytä
huolestuttavan vähääkään mr. Mar­tinia.
Mitä ajattelevat hänen "mo­raalistaan",
vietnamilaiset .sekä aa­sialaiset
ja afrikkalai.set miljoona-kansat
ylcejisä, se ei huolestuta mr.
Martinia.
Pääseikka on ettei loukata jenkki-hyökkääjien
tunteita!!! Siksi on nou­datettava
sitä "hiljaista diplomati­aa"
niLstä hän puhui! !
Kaikki ninnuulel kätketään visus­ti
mestarillisen puhetaidon taakse —
mikäli niitii loppujen lopuksi voidaan
kiilkeä. — Känsäkoura.
Tl
r
i