1967-02-18-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Kankkonen kohensi mainettaan ottamalla pikkumäen voiton Autrans. — V e i k k o Kankkonen v o i t t i Grenoblen esikisojen pikkumäen k i l p a i l u n sunnuntaina pistemäärällä 218.8 j a löi toiseksi s i j o i t t u n e e n Itä-Saksan Dieter N c u - e n d o r f i n 5,4 pisteellä. Kolmantena oli p u o l a l a i n e n Josef Kocjan. ^ Kankkosen hypyt kantoivat 76 ja 73,5 metriä. Heikki Väisänen o l i seitsemäs pistemäärällä 208.4 ja Topi Mattila yhdestoista 204,8. .. Päivän pisimmän hypyn teki r a n s k a l a i n e n A l a i n Macle, jonka t o i n e n ilmalento kantoi 77,5 metriä.' • 25-vuotias bulgariatar Krastana Stoeva nousi tämän talven h i i h t o k u n i n g a t t a r e n kruunun lähimmäksi tavoitteliiaksi voittamalla y l i voimaisesti Grenoblen kansainvälisen h i i h t o v i i k o n naisten 10 k m :n h i i h d o n . V e i k k o Kankkonen saavutti Grenoblen esikisojen ;70 m:n niäe.';sä A u t r a n s i s s a sunnuntaina henkilökohtaisesti suuren voiton ja sam a l l a tähän saakka ainoan, suoma- . l a i s v o i t o n näissä kisoissa. ^ MÄENLASKU (PIKKUHIÄKI) 1) V e i k k o Kankkonen Suomi (76 —73.5) 218,8, 2) Dieter Neuendorf Itä-Saksa (73—75) 213,4, 3) Josef K o c j a n Puola (73—73,5) 213,0, 4) P j o t r Kovalenko N-liitto (75,5— 73,5) 212,0.. NAISET, 10 K M HIIHTO: 1) Krastana Stoewa Bulgaria 34.37,3 2) K l a v d i a B o j a r s k i N - l i i t - tö'35.20,3 3) Stefania B i e g u n Puola 35.22,6 4) A l e v t i n a K o l t s h i na Nrliittö 35.28,5 5) B e r i t Börde N o r - ja 35.28,7 6) G h r i s t i n e Nestler Itä- Saksa 35.33,6.- SD-puolueneuYO^to kannaitaa Kekkosen uudelleen valintaa kullan ja hopean Toivo Hietala 50 km TUL:n mestariksi L a h t i . ' — T U L : n • hiihtomesta- i r u u s k i l p a i l u j c n päätöspäivä Lahdessa sunnuntaina oli harm.ia ja • sumuinen. Se ei kuitenkaan c i t i i - i nyt; hvvän k i l n a i l u n . muodoi^tumis- ' ta varsinkin . 50 kilometrillä. Huiskaan hiihtomj)i-a-tonin v o i l l i Raia-mäen 33-vuotias maalari Toivo i H i e t a ' vakuuttavasti ennen • S-i.loii- V i l p p a a n Lehtoa ja sPurp. t o v c n a M n : Taisto Lehtiala. Mioskato hiihln-m a r a t o n i l l a oli harvuiai.^^en .suuri, sillä 75 ilmoiilautunco.sUt v a i n 2 1 i h i i h t i matkan loppuun. , . K a j a a n i n Kuohu olti jo toiseni viestimestaru{iden, .sillä sunnun-! t a i n a Kuohun tvttcih-io oli lav-sin : omaa luokkaansa johiaon . vie.sii;i ; lähdöstä maaliin asti la n i i n k;:t-• kesi Inkeroisten V i h u r i n viisi vuot-1 ta kestänyt valtakausi ja \ ' i h u nn tytöt .saivat tyytyä hopeaan. 50 kilometriä . i 1) j a mestari Toivo Hieta ;;.23.46; 2) Lasse Lehto 3.2,1,30. 3) Taisto : , ^ • 9 T =:9 L e h t i n e n 3.27,29. 4) Matti Ketola . P"^*^^^* ^^-^^ 3.28,47, 5) Jaakko Sivonen 3.30.00.,; Dallas, Texas. — U S A n maail- 6) Raimo Ilomäki 3.32.-42. . i manennätysmies kuulantyönnössä M a i s t e n . 3.\5 k m : n v i e s t i n h i i h t o j R a n d y . M a t s o n y l i t t i sunnuntaina Oslo. — H o l l a n n i n Kees V e r k e rk puolusti loistavasti MM-titteliään B i s l e t i n luistelupyhätössä sunnuntaina, j o l l o i n siellä päättyivät tär mänvuotiset luistelun maailmanm e s t a r u u s k i l p a i l u t . Verkerk voitti muutamaa viikkoa -aiemmin Lahdessa EM-kruunun, joten häntä ! voitaneen epäilemättä pitää vuo-j den l u i s t e l u k u n i n k a a n a . Vastaavan- I laista tuplavoittoa ei o l e . kukaan ; pystynyt saavuttamaan sitten vuo-i d e n 1958; j o l l o i n Neuvostoliiton Oleg Gontsharenko vei niinikään kummatkin tittelit. V e r k e r k i n voiton kruunasi sitä paitsi hänen saa-vuUamansa uusi yhteispisteiden maailmanennätys 178.058. T U L O K S I A 1.500 m: 1) A i d Sohenk Hoi-, lanti 2 09,1 2) Kees Verkerk Hollanti 2.10,0 3) Svein E r i k Stiansen N o r j a 2.10,5 4) Ants Ant-son N - l i i t t o 2.10,6 5) V a l e r i Kaplan N - l i i t t o 2.11.2 6) F r e d Anton Maier N o r j a 2.11.4. 10 000 m: 1) Kees Verkerk Hollanti 1.5.51.7 2) P e r W i l l y Guttorm-sen .\orja 15.54,.9 3) F r e d Anton .\hiier .Norja' 15.57,5 4) A i d Schenk H o l l a n t i 1,5.00.8 .5) Ingar B o l l e r ud N o r j a 16.02.9 6) Stanislav S e l j a n in N - l i i t l o . 16.07,9. Y h t e i s p i s t e e t : 1) Kees Verkerk H o l l a n t i 178,053 ( M E ) 2) A r d Schenk Hollanti 178,533 3) Fred .-Vnton Maier N o r j a 180.495 4) Ants A n f i O n N-liitto 181,578 5) Svein E i i k Stiansen .Norja 181.690 6) V a l e r i Kaplan N - l i i t t o 181,798. ' Helsinki. — Sosialidemokraattisen puolueen puolueneuvosto päätyi viikon lopulla puoluetoimikunnan ehdotukset ja niiden tueksi esitetyt perustelut pun-nittuaan kannattamaan nykyisen tasavallan presidentin, tohtori Urho Kekkosen uudelleen valintaa tasavallan presidentiksL Ko-koukä'essaan p u o l u e neuvosto päätti esittää muille puolueille neuvotteluja tämän tavoitteen saavuttami^scsta mahdollisimman laajan yksimielis3ryden tietä. Puo- Ineneuvosto valtuutti puoluetoimikunnan huolehtimaan neuvottelujen käymisestä. Päätöstä l u o n n e h d i t t i i n president i n v a a l i n kannalta h y v i n merkittäväksi. Pääministeri Rafael Paasion alustuksen pohjalta käytettiin noin 30 puheenvuoroa ja osa p u h u j i s ta asettui Oman ehdokkaan kannalle. Mutta 13-jäseninen menettelytapa-v a l i o k u n t a suositteli nykyisen pres i d e n t i n uudelleenvalintaa, joskin päätökseen l i i t e t t i i n 2 eriävää mielipidettä. Puolueneuvostossa suoritettiin e n s i n neuvoa-antava koeäänestys; j o l l o i n 47 jäsenestä noin kaksi k o l mannesta asettui nykyisen presid e n t i n kannalle, jonka uudelleenvalintaa puoluetoimikunta oli aa-mukokouksessaan suositellut. Lop u l l i n e n päätös t e h t i i n i l m a n äänestystä. Käsiteltyään puolueneuvoston kokouksessa pitämässään alustuksessa ensin h a l l i t u s p o l i t i i k k a a päämin i s t e r i Paasio sivusi Työväen U r h e i l u l i i t o n puheenjohtajakysymystä. Presidenttikysymyksestä Paasio lausui esittäneensä jo aikaisemm i n harkittavaksi, onko erityistä Kandy Matson 1) j a T U L : n mestari Kxijaanin K u o h u 1.19,31 (Irja Vähä.saaii. S i s k o Heikkinen. Pirkko H e i k k i n e n ) . 2) I n k e r o i s t e n V i h u r i 1.22.14 ( H e l e n a Ström, M i r j a Marttinen. M a r j a - L e e n a H o h t i ) ; 3) Jämsänkosken J y r y 1.27,26 ( A n i t a K o k k i, T u u l a Salmen ia . A.sta Toimela). i h a l l i k i l p a i l u i s s a entisen ennätyk- I sensä yhdellä sentillä työntämällä j 21.i52 Dallasissa. Hänen ennätyk- I sensä 21,51 on vuodelta 1.965. Työn-i töä ei kuitenkaan voida hyväksyä ! sisähalliennätykseksi koska Matson I käytti kuulaa joka oli t a r k o i t e t tu I ulkokenttäkäyttöön. Soittakaa meille kaikLsta vakuutuspulmlstanne — — Meillä on yli Z9 vakuutusyhtiötä, jotka kauttamme palvelevat Teitä Me vakuutamme Teille kaiken minka voi vakuuttaa — — O . K . J O H x N S O N & A S S O C I A T E S L I M I T ED ; f suomea puhiftaan) 697 l»ay St. Toronto 2-B, Ont. Toimistdpuh. EM. 6-8586 O. NUMMINEN HELEN HIRVONEN kotiin HI 4-3356 kotiin WA »-4378 KAKSI MIELENKIINTOISTA TEOSTA Elvi Sinervo: PALAVANKYLÄN SEPPÄ 267 SIVUA - HINTA NID. $3.95 E l v i Sinervon omaelämäkerrallisiin ainek.snn pohjautuva esikoi.sro-maani j a i ilme.=tyes.saan vuonna 1939 'ahcstyvan sodan varjoon. K u l u neiden vuosien per.speKtiivi.sta katsottuna tama teo.s luo yllättävän ta.sapuolista. sL!lk-eaa j a .syvälle ulottuvaa valoa ensimmäisten itsenäi-syy. svuo.siemme •.so.':iaalisiin ky.symyksun, ja valloittaa aasiokkaasti paikkcnsa naita atjoita pohtivas.sa sodanjalkeises.su kirjallLsuudcs-samme. , Tecs kuvaa hel.'-inkilai.sta tyolai.sperhetta, jonka kansalai.s.sodan tapahtumat heittivät Pohjanmaan lakeuk.siUe. Lsa Hermanni R m t a - iluoma irtaantue.s.s-iian kohtalotcverei.staan pakenee pieneen yk.silölli-seen unelmaan oma.sla paja.sta; jo.s,s.;v h a n VOLSI työ,skennellä r i i p p u mattomana, kenenkään utclomatta hänen aikaL^^empia valheitaani Koruton kertomus mielron unclma.sta j a .sen liaaksiriko.sta olo.suh-tciden paiiiees.-a on heijastusta Irkijan omasta maailmankatsomuksen ja taiteilijantien (.'t.smna.sUi, samalla kun .se on hienoa j a rmkcmyk-- sellisfa k;!n.salai.s.:-;oclini j i i i x i a j a n tility.sta_ Teok.scen Uitetty novelli. "^'Näköala viioiclf,a" .tuo Uii.selta suunnalla valotetun iLsan.sä kuvatun perheen kohtaloinin. -. Maurice SoIotow: iVIARILYN MONROEN ELÄMÄ 422 SIVUA - HINTA SID. $3.50 Mitä ylitci.'-';! on iarkipäiväi.sela j a hiljai.scllu. tytöllä, joka svntyi aviottomana, viirMuii laslc'iiKotli.s.sa .snka moni.si-a kasvatu.skodtis.sa, j o u tui lapsena vaKjviiJiin uhnk.si. joka oli a r k a . änkytti ja c l i naiivien unelmien maailm.issa .«-nka k a u n i i l l a , maailmankuululla elokuvatah-dellii. joka oli rjinnn alansa kcntio.s tehokkain kaupallinen vetonaula? T v f ö j a . kaunotar ovat yksi jn sama henkilö — M u n l y n . Monroe, jo^ita a m r n k k a l i i i i r i i k i r i u i l i i a MHurlco /Jolotow kertoo yk.sityiskoh-tai. seiia UI. .siJii;va,ly.v.i;:f.-i.sn: i('()k.s:;.s.sa;r.iK . K i r j f i i l i j a liuorntKSi. c l t . a todellinen M a r ' i y n Monroe o h p a l j o n k i i n - no-stävampi kuin mielikuvitiik.sfm Ja maino.kien luoma lilmivamppl. M a r i l y n Monroen elam.akorta aulaa nayttcUjallarcsta psykolo!,nsi?sti osuvan kuvan ja lisiu.si .vjii .sivuilla tutu.stunime IIollywodoln kuli.s.sien takai.secn elaniaan. Tilatkaa osoitteella: VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. P. O. BOX 69 SUDBURY. ONT. Port Arlhurln kuulumisia Pftrt Arthur. ^ John Ahola kuoli Dawson Court vanhainkodissa Port -Arthurissa, p e r j a n t a i n a , helmikuun 10.. pnä. Hän o l i s y n t y n y t Suomessa, ollen kuollessaan 75 v u o d e n ikäinen. Hän .saapui Canadaan vuonna 1923. Työskenneltyään jonkun aikaa C P R :n raliimiehenä hän asettui u u d i s v i l j e - lijäksi Nohiluun noin 15 v u o t t a sit-ten^ josta sitten s i i r t y i P o i t v\rlhu-r i i n . • Jälkeensä jäivät y k s i poika Henry ja viisi tytärtä. E v a , H a z e l , S y l v i a, .Siiri j a E i l a .sekä 14 lastenlasta ja 8. lastcnlastenlasta sekä yksi veli Nolalus.sa ja sisko Suomessa. 'i a « S a m p o - f i l m i n esitys on N i p i y on E l k s h a a l i l l a lauantaina, h e l m i k u un 25 päivänä kello 7.30. i p . P o v i A r t h u r i n G S J : n h a a l i l l a sunnuntaina 26 päivänä kello 1.30 i p . Conmee, Ont., L e h d o n talossa sunn u n t a i n a 26 päivänä kello 7.30 i p. T e r v e t u l o a katsomaan tätä suurenmoista Kalevala-aiheista värifilmiä. — A T H . mieltä siinä, että jos presidenttiehdokkaita ei nimetä k u i n j o m a t n i t u t kaksi, joista toisen valinta tunnustetaan, yleisesti täysin varmaksi, tojLpvittaa valitsijamiesvaal e j a . Eikö tässä erikoisessa tilanteessa ole järkeä siinä, että eduskunta s u o r i t t a a v a a l i n t i l a n t e e n o l l e s s a näfn selvän. ENTÄ OPPOSITION K A N TA N Y K Y I S E E N PRESIDENTTIIN — Presidentin vaalin siirtäminen eduskunnalle v a a l i i l a k i a , jonka hyväksyminen eduskunnassa v a a t i i 5/6 äänten enemmistöä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että näin suurta enemmistöä ei saada eduskunnassa l a i n hyväksymisen tietä, se merkitsee sitä, että valitsijamiesvaalien toimittaminen o n t a pahtuva, elleivät käsitykset asiasta muutu myöhemmin, j a t k o i puhuja. Oman ehdokkaan asettamisesta Paasio totesi, että puolueella ei ole tällä hetkellä henkilöä, joka kokoaisi riittävän suuren valiL-sijamieskunnan, j o l t a hän o l i s i varteen otettava myös lopullisissa vaaleissa. Hän sanoi vasemmiston yhteisen ehdokkaan löytämisen kaatuneen kahdesta syystä: T P SL on j o nimennyt nykyisen presidentin ehdokkaaksseen. Kommunistit s i a l i s t i s e n Internationaalen piirissä. TIEDONANTO PRESIDENTINVAALISTA Pitkän keskustelun jälkeen siirr e t t i i n kokouksessa tehdyt ehdotukset 13-jäsenisen menettelytapa-v a l i o k u n n a n pohdittavaksi. Eräiden tietojen mukaan kaksi edustajaa o l i eriävällä kannalla. Enemmistön suositus hyväksyttiin puolueneuvostossa ja j u l k i s u u t e e n ann e t t i i n .seuraava tiedonanto: Puolueneuvosto on v i i m e puoluekokoukselta saamansa valtuukscn p e n i s t e e l l a käsitellyt v. 1968 t o i mitettavaa tasavallan presidentin v a l i n t a a koskevaa kysymystä ja lausuu siitä seuraavaa: Käsiteltyään perusteellisesti usavallan presidentin valintaa' koskevia kysymyksiä ja punnit-tuaan Biihen liittyvät eri vaihtoehdot puolueneuvosto päätyi puo- Inetoimikunnan ehdotukset ja niiden tuelcsi esitetyt perustelut hyväksyen kannattamaan nykyisen tasavallan presidentin, tohtori Urho Kekkosen uudelleen valintaa tasavallan presidentiksi. Puolneneuvosto esittää Suomen ' muille puolueille neuvotteluja Lauantai, hclniik. 13 p. SatLirday, Feb. 18, 1067 Sivu 3 ovat ilmoittaneet, ettei sosialide- tämän tavoitteen saavuttamises- Kang:asniemi nosti P E : n A h l a i n e n . — P o r i n Kaarlo Kangasniemi saavutti sunnuntaina A h - laisissa pidetyissä Satakunnan piir i n painonnoston mestaruuskilpail u i s s a sarjassa 90 k g punnerruksessa tuloksen 160 k g j a yhteis-tulok. sen 470 k g . K u m m a t k i n t u lokset ovat uusia; Suomen ja Pohj o i s m a i d e n ennätyksiä. ta mahdollisinunan :Uiajan yksi' näeUsyyden tietä. Puolueneuvosto valtuuttaa puoluetoimikannah huolehtimaan neuvottelujen kay- V.misestä.-V,\^'^^:;'''^^ HALLITUSYHTEISTYÖ Puolueneuvosto hyväksyi myös h a l l i t u s p o l i t i i k k a a ja työllisyyttä ym. talouspoliittisia tehtäviä koskevan julkilausuman. Puolueneuvosto toteaa, että nykyinen edusk u n n a n vahvaan enemrnistöön perustuva hallitusyhteistyö oli ainoa i enemmistöön nojaava hallitus on i ' ' « s t ä v ä ratkaisu. Sitä on pyrittä- I maalle tarpeen pitkälti t u l c v a i s u u - i ^'^ jatkamaan; h a l l i t u s o h j e l m a a ta-teen. i sapuolisesti toteuttaen ja avoimes- ! t i tunnustaen, että h a l l i t u s r y h m i en H A L L I T U K S E L L A EDESSÄ i vastuu On y h t e i n e n , sanotaan j u l - A I K A P U L A N VAARA j kilausumassa. mokraateista löydy ketään, jonka he voisivat hyväksyä ehdokkaakseen, j a meidänkin on o l l u t pakko todeta, ettei kommunistien piiristä löydy henkilöä, j o n k a me hy-väksj'isimme, lausui puhuja. U t e l i a s odotus kohdistuu porva- j r i l l i s i s t a puolueista lähinnä kokoomukseen, lausui puhuja j a j a t k o i: — Jo nyt v o i h a r j o i t t a a vedonlyöntiä sen puolesta, ettei se tule omaa ehdokasta nimeämään, ei ainakaan y k s i m i e l i s e s t i . P u h u j a k o - ! r o s t i , että eduskunnan vankkaan UUSI M.S. KUNGSHOLM -TOUKOKUUN 17,1967 NEW YORKISTA-GÖTEBORGIIN Pitkän aika välin p o l i i t t i s e k s i; l i n j a y e d o k s i luonnehdittiin kan- Nykvisc.n .sotatekniikan käyttämä l i c - sanedustaja Väinö Leskisen pu- kinheitin ei ole suinkaan oman aikam heenyuoroa. Hän kena.si puolue- me keksintö. Ensi kertaa liekinheitin kokouksessa esHtamansa kannan tä käytettiin meritai.sieIussaKrcikas-n y k y i s e n presidentin uudelleenva- jo y. fi71 j . a . a . Tämän aseen t o i - l i n n a s l a la k o r o s t i , että puolueen- .mintaperiaafe ei ole .säilvnvl jälkipol j o h t o on a l o i t t e e l l i s u u d e l l a a n pyr- vjllc. Tiedetään vain. että l i e k k i s a a - kinyt mainittuun ratkaisuun. Pu- j (jjn syntvmään maaöljvn, r.kin. hart-h u j a käsitteli laajalti sisäpoliilti-j sjn. suolan ja palavan kalkin sekoitiik sia ongelmia. Hän k i i r e h t i ay-liik- spsta Kalkki synnytti kosteassa keen eheyttämispyrkmyksä j a a r vostel S A J : n edustaja viivyttelys-ilma. ssa tai vedes,sä noin 150 a.steen lämpötilan ja kehitti kuumaa kaasUa U E L E X T A R V A I N EN : tä. Puhuja lausui, että .sd-puolu- joka levisi pitkin veden pintaa tuulen een on myös käytävä neuvottelu- {mukana. . " K r e i k k a l a i s e l l a v a l k e a l l a " j a S K P : n kans.sa näissä j a muista J tuho.sivat byzaiitit muhamettilaisten Sisäpolitiikan kysymyksistä. Vuosi (|aiva.slon ja puolustivat mcncstvksel- 196Ö on erittäin merkittävä työ-jjisesti pääkaupunkiaan v . 678. m a r k k i n o i l l a , : m a i n i t s i ' puhuja.; : ; Vuonna 1970 ' s u o r l e t t a v i s s a edus-1 - _ kuntavaaleissa on 700 000 uutta äänestäjää j a vaalien tiilos riippuu hallituksen toiminnan tuloksista, korosti Leskinen. Puhuja sanoi, että tavallisesti k a i k i l l a hallit u k s i l l a tulee eteen aikapula ja n i i n myös nykyisellä on tämä vaara edessään etsittäessä r a t k a i s u j a; n y k y i s i i n ongelmiin. P u o l u e s i h t e e r i Raatikainen toisti Oslossa esittämänsä ajatuksen, että puolueen on pyrittävä luomaan ' yhteydet Itä-Euroopan maiden j k o m m u n i s t i s i i n puolueisiin. Puhu-1 ja oli sitä mieltä, että Suomen sos.dem. puolueen edustajat ovat näille pyrkimyksilleen saaneet myönteistä vastakaikua myös So- EdeKeen: Göteborgistu—Tukholmaan yojifnalla makuupaikkoineen Tukholmatta-Helsinkiin S.S. BIRGER JARL-laivalla HELSINKIIN SAAVUTAAN TOUKOKUUN 27. Turistiluokan hinnat: ; New York-Göteborg, a l k a e n U S $ 2 8 0 . r - l / 2 R . T . ; U S $295.-one way. 5 %:n a l e n n u s m e n o / p a l u u l i p u s t a , jos m a t k u s t a t t e - t o u k o k . l T j a palaatte heinäk.ll. Myöhemmillä l a i v a v u o r o i l l a palatessaj alennus v a i n m e n o l i p u n hinnasta. Göteborg-Helsinki, U . S . $50.—sisältyen tähän m m . matkat, toisen luokan makuupaikka yöjunassa Göteborg-Tukholma, toisen l u e t a n h y t t i p a i k k a T u k h o l m a - H e l s i n k i sekä k a i k k i ateriat. J o s h a l u t a a n I l u o k a n h y t t i p a i k k a T u k h o l m a - H e l s i n k i , o n lisämaksu U . S . $ 5 . - Matkatavarat suoraan Nev/ Y o r k i s t a H e l s i n k i i n . M a t k u s t a j a v o i maksutta viedä Newr-Yorkista Göteborgiin raskasta matkatav a r a a , arkkuja, yms. k a i k k i a a n 270 Ibs. R u o t s i n rautatiellä Ja Suomen l a i v a l l a p i e n i lisämaksu, mikä maksetaan N e w Y o r k i n l a i v a l a i t u r i l l a l a i v a n lähtöpäivänä. K a i k k i h y t t i i n menevät matkalaukut y m a . menevät maksutta. Säästitte, kun ei tarvitse mak-saa hotelliyöpyinisistä eikä ruoka-aterioiata. Paikat New Yorkista Helsinkiin voidaaa varata ja liput ostaa täällä. Matkanjohtajana SAL:n Montrealin konttorin johtaja Mr. Carl E. VVasetius ja h ä n e n apunaan matkane-m ä n t ä n ä Mrs. Sylvia Aarnio New Jerseystä. Muut laivavuorot v. 1967. New Ycrk-Göleborg Göteborg-New Ycrk ' .GRIPSHOLM- ^loukok. 2, kesiik. 3. k.e.säk. 28, 'jheinäk. 21, eiok. 16. i K U N G S H O L M . toukok. i •elok. 20. syy.sk. 21. jouluk. 1. GRIPSHOLA!. loukok. 2!. k c s ä k . l " hemäk. 11. clok. .=), clok. ^S. jouluk. 11 K U N G S H O l . M . 1.'.-.ik b s\y^k 12. j.H.lu!;. 2^ • Kiirehtikää t e k e i i i i u i n p a i k k a v a r a u k s e n o e joko • . m a t k a t o i m i s t o n n e kautta t a i s u o r a a n . . Swedish toericsiii I m t THE VVHITE ViKING FLEET •.••S h; SS un der c y A e d i l i i i keiistsy,' .M(t.N"Mn..\j. i. t»t i ; . ( • • WlNN'irEG 2; .^I.\N . C \:. iiiiiiiiiiijiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiihiiiiiiiiiiiiinnia^ 186711967 Canadan historiaa Apartheid ihanteella teoria . , . (Jatkoa s i v u l t a 2.) ; ^ kitsee sen tosiasian väärinymmärr rystä, että J u n i a l a viisaudessaan l o i ihmiset eri r o d u i k s i ja k a n s a l l i s u u k s i k s i . " P a r l a m e n t i n jäsen Carel de W e t 1960: " M i n u a huolestuttaa, että minun vaalipiirissäni ammuttiin mielenosoituksissa vain yksi ainoa alkuasukas." ; Pääministeri H F. Venvoerd: ' ' M e emme halua eurboppalaisten tottuvan siinä määrin a l k u a s u k k a i s i i n , että he l a k k a a v a t huomaamas-ta';^ eröa."V . Näiden lausuntojen valossa näyttää siltä, että y l e i n e n mielipide p i tää ci-valkeaa väestöä alempiarvois e n a ^ ' : - .O'.'. T i l a n n e t t a ulkopuolelta tarkais-teltaJcssa on ilmeistä, että maan musta väestö elää taloudellisessa, sosiaalisessa ja sivistyksellisessä noidankehässä, jota eivät voi murtaa. Valtio kustantaa Icoulun, J O S siihen löytyy värillinen opet* ". t a j a . Koska musta; ei voi valmistua opettajaksi Etelä-Af rikassa ja koska ulkomailla opiskelleet ei-yät saa laillisesti palata maahan, ci opettajapulaa voida ratkaista. K o s k a mustat «ivat saa perustaa l a i l l i s i a ammattiyhdistyksiä, he eivät voi vaikuttaa palkkoihinsa, vaan ovat täysin valkoisten työn-a n t a j i e n ^ ^ e l i v a l l a n alaisina. EteläAfrika.ssa csiiiityy aparth e i d i a va.stusta via pieniä valkoisten puolueita. Tähän asti k a i k k i s i säinen äi-vostcluön k u i t e n k i n kyett y vaimentamaan. Etelä-Afrikassa lienee tällä hetkellä eräs maailman tehokkaimmista ennakkosensuureista, jota valvoo eräs maailman teh o k k a i m m i s t a poliisijärjestöistä. Lehdistöä valvotaan j a t k u v a s t i . V a paista yhdistyksistä sallitaan vain ne, j o t k a miellyttävät viranomaisia. Maassa ei o l e edes tejevisiota, koston luomiseksi. Maan 3,4 m i l j o o n a a valkoista h a l - litseie täydellisesti 12 m i l j o o n a a afr i k k a l a i s t a , j a maa o n k i n erittäin v a a r a l l i s e n sisäpoliittisen k r i i s i n, j o p a kapinan partaalla. Y K on taominnut Etelä-Afrikan harjoittaiifän apartheid-politiikan yleiifkokouksessaan 1959, mutta sillä on olltit yhtä vähän vaikutusta kuin länsivaltojen harjoittamalla lievällä taloudellisella painostuksella. Apartheid-poUtiik-ka tuskin tulee säilymään kauaii nykyajan kansainvälisyyden, nopean tiedolustoinii;inan ja keskinäisen kanssakäymisen ilmapiirissä. Tilanteen laukeaminen vaatii kuitenkin jatkuvaa toimintaa, jo-- hön Y K : h viranomaisten lisäksi osallistuvat valtiotiettä yksityiset . liikeyritykset. F i l . y o E S K O K O K K O N EN Tämän kirjoituksen aineisto on koottu seuraavista lähteistä: W o r l d events 1960 Per AVästberg: Mustalla listalla, (Gummerus 1960) j a aikakausl e h t i T i m c : s t a ( E l o k . 26. 1966). ' (Jatkoa) „•: 32. OSA • •• E n g l a n t i l a i n e n turkLsyhtiÖ. Hudson Bay Co. h a l l i t s i jäisen meren rantoja, jos.sa sen kauppakeskukset ympäröivät koko karun seudun. Liik-okeenhoitajat asustivat puuaitauksien suojaamissa l i n n o i t u k s i s s a j o u t i l a i n a , viettäen irstasta elämää, keräten yhtiölle r i k k a u k s i a kaupoillaan. . Matkat sisämaahan oli kokonaan unohdettu, l ie A a s i a a n löytämättä, multa heillä ei o l l u t mitään tarvettakaan etsiä uusia maastoja, koska j o k a kevät i n t i a a n i t - täysillä kanooteilla toivat l i i k k e i s i i ii t u r k i k s i a . L i n n a k k e i d e n ympärille o l i kasvanut isoja intiaanikyliä, j o i d e n asukkaat olivat kaikesta r i i p puvaisia valkoisen miehen tavaroista j a tavoista. Heitä jatkuvasta p i d e t t i i n lapsen a.seniassa. hyvitel-l i i n v i i n a l l a j a mitättömillä t a v a r o i l l a , hei.stä tuli moraalitonta joukkQa, joka e i o l i s i enää osannut t u l l a toimeen omin voimin, omin neuvoin. Lapsia s y n t y i , jotka ieivät kuuluneet mihinkään heimoon; heitä h y l k i täysiveriset intiaanit j a valkoiset isät. Nämä puölirotuiset o l i v a t k i n k a i k k e i n kurjimmassa asemassa, p a l v e l i j o i n a ja k a i k e n raskaan työn teki- •Jöinä,;'.^' K u n ranskalaiset jatkoivat kulkuaan ; sisämaahan ja tutustuivat aavikon heimoihin, väheni l l u d - son Bay yhtiön tuotanto huomaavasti. Rikkaat kauppiaat, kotimaassa olivat mahtavia herroja j a lähettäessään yhtiönsä laivat m e r e n t a k a i s i l l e matkoille, he odottivat "mahtavia v o i t t o j a . Määräys t u l i kaup-payhtiön j o h t a j a l l e , lähettää miehiä matkalle, ytsi: mään k u p a r i k a i v o k s i a , vai l o i tt amaan uusia .seutuja, etsimään tietä mantereen y l i ioiseile^ s u u r e l l e me- .• r e l l e . , • • •' . , —Yhtiön kuvernööi-i asusti Prince of V/ale.s linnoituksessa, joka oli rakennettu pieneen lahteen, C h u r c h i l l joen suuhun; L i n n a n pinta-alii o l i kolme sataa jalkaa pitkä j a kolme sataa j a l k a a leveä. K i viset seinät olivat pohjasta kolmekymmciitä Jalkaa paksut j a huipulta kaksikymmentä j a l k a a j a s e i n i in oli kiinnitetty neljäkymmentä tykkiä. L i n n a n j o kaisessa nurkassa oli suuret yaraslotoi nit, joissa säilytettiin ruoka, ammukset Ja kauppatavara, keskellä pihaa o l i kuvernöörin asunto, ja linnakkeen seinämillä kaikki muut asunnot. Varusväkeen kiili-l u i englantilaisia sotilai(^, kirjanpitäjiä, käsityfiläi-siä, metsästäjiä, lähettejä j a p a l v e l i j o i t a. Määräys lähettää retkeilijöitä, pohjoiseen J;i läntieen olj mieliä; k i i h o i t t a v a u i i t m e n . l V i n - i i i i pöydän äärelle kokoontuivat j o h t a J a t V j u niieliisti) hutkimaan k o i v u i i t u o l i i k a r t t o j a , j o i h i n v:iMli;i^ntTTTrr~ nit olivat piirtäneet v a l k o i s e l l e iniohell e IIIiiJomattoman alueen kartan. I n t i a a n i t kertoivat, että F a r - o f f - M e t a l - R i v e r . jonka r a n n o i l l a on k u p a r i k a i v o k s i a , v i r t a a kaukaiseen mereen, j a sinne päätettiin tehdä ensimmäinen matka. Pöydän päässä, j o h t o p a i k a l l a i s t u i roistomaisin l u r j u s koko yhtiön historiassa. Moses Norton. Hän p i i täysiverinen intiaani. Häntä oli E n g l a n n i s sa k o u l u t e t t u yhdeksän vuotta ja hänessä i l m e n i k a i k ki valkoisen Ja punanahkaisen miehen paheet. Hänen edessään intiaanit kumartuivat, v a i k k a v i h a s i y a t k in häntä, valkoiset häntä pelkäsivät, hän o l i hävytön kaupanteossa, yhtiön o m i s t a j i e n suosima, koska voitot häneiv aikanaan olivat nousseet huippiiunsal Pöydän ääressä i.stui myöskin toinen huomattava i n t i a a n i , Motonabbee, orjanaisen poika, joka oli noussut heimonsa johtoon; Chippewyans ihannoivat häntä; hän o l i heidän hyvinvointinsa puolesta saanut aikaan p a l j o i i parannuksia, j a hän o l i k i n oikeudenmukainen kaupankäynnissä heimonsa puolesta. Matonabbee oli yhtiön agenttina kulkenut heimosta toiseen; hän o l i s i i o s t u t e l l u t suuren .Athabasca heimon kaupankäyhtiin yhtiön kanssa ja v a i k k a N o r t o n v i h a s i k i n häntä suuresti, ei hän v o i nut sitä j u l k i s e s t i näyttää. Matkan johtajaksi määrättiin nuori englantilainen Samuel l l e a r n e . ainoana tienviittana tuohinen k a r t t a a , • •.• • ^ ' M a r r a s k u u n 9 päivä, 1769 m a t k a v a l m i s t e l u t o l i tehty. Kaksi intiaaniopasta. jotka tunsivat pohjoiset seudut, kaksi valkoista p a l v e l i j a a , kaksi i n t i a a nimetsästäjää oli hänen matkassaan kun H e i i r ne varhaisena aamuna lähti matkalle. Seitsemän kanuunan laukausta kajahti jäisessä aamuilmassa lähtijäin k u n n i a k s i , k o i r i e n kellot soivat, kun tämä pieni j o u k k u e kuudella k e l k a l l a lähti y l i l u m i - a a v i k k o j e n pohjoista kohti. ; A l k u m a t k a meni hyvin, mutta kun ruokavarastot loppuivat ja ei metsänriistaakaan löytynyt, r u - pesiviit matkan vaivat ja nälkä hidastuttamaan matk a i l i j o i t a . Intiaanioppaat pakenivat, met.sästäjät varastivat viisi kelkkaa, pys.^^yt ja loput ruokatavarat Ja jättivät englantilaiset oman oniuMTJa nojaan. H e a i ' h e l l a (;i ollut nutäiinnuiiit; i neuvoa kuin palata t a k a i s i i i l i i u i o i t i i k s e e n , j ; i i i t in a l k o i k i n vaiv a l l o i n e n kotimatka, .Ainoana r u o k a i u r l u - i l l ä o l i pie-n i i i l i n t i i j a . j o i t a he.pyyd.v. s t i v i i t Ja puun kuoria. K e r ran |u> Uiysiviit kivikasan alta k i i i v ; i l l i i a kalaa, jonka o l i j o k u k i i l i e k s i y a intiaani v ; i r a s l o i n i i i . ICpä-o i i n i s i i i m i t nuiika loi)piii j o n l i i k i u n i 1 piiivä, k u n lie saaDiiiv.it tiikaisiii liiinoiluk. - ^ e e i i , i i i n i l a llearne alkoi iioli . ' . u i j n i M t c l l a ii'ul|;i 'ni;it:k;i;i. partMuiMiii v^i- "Tti>i!iiiiliinft.'n;i.' i . l ; i t k u i i , ) . ..;;:.,::iiiiiiiiiiii;ii>iiiiii;;;iijii;iiii!';iiiiiiiiaiii;iii!{iiy
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 18, 1967 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1967-02-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus670218 |
Description
Title | 1967-02-18-03 |
OCR text | Kankkonen kohensi mainettaan ottamalla pikkumäen voiton Autrans. — V e i k k o Kankkonen v o i t t i Grenoblen esikisojen pikkumäen k i l p a i l u n sunnuntaina pistemäärällä 218.8 j a löi toiseksi s i j o i t t u n e e n Itä-Saksan Dieter N c u - e n d o r f i n 5,4 pisteellä. Kolmantena oli p u o l a l a i n e n Josef Kocjan. ^ Kankkosen hypyt kantoivat 76 ja 73,5 metriä. Heikki Väisänen o l i seitsemäs pistemäärällä 208.4 ja Topi Mattila yhdestoista 204,8. .. Päivän pisimmän hypyn teki r a n s k a l a i n e n A l a i n Macle, jonka t o i n e n ilmalento kantoi 77,5 metriä.' • 25-vuotias bulgariatar Krastana Stoeva nousi tämän talven h i i h t o k u n i n g a t t a r e n kruunun lähimmäksi tavoitteliiaksi voittamalla y l i voimaisesti Grenoblen kansainvälisen h i i h t o v i i k o n naisten 10 k m :n h i i h d o n . V e i k k o Kankkonen saavutti Grenoblen esikisojen ;70 m:n niäe.';sä A u t r a n s i s s a sunnuntaina henkilökohtaisesti suuren voiton ja sam a l l a tähän saakka ainoan, suoma- . l a i s v o i t o n näissä kisoissa. ^ MÄENLASKU (PIKKUHIÄKI) 1) V e i k k o Kankkonen Suomi (76 —73.5) 218,8, 2) Dieter Neuendorf Itä-Saksa (73—75) 213,4, 3) Josef K o c j a n Puola (73—73,5) 213,0, 4) P j o t r Kovalenko N-liitto (75,5— 73,5) 212,0.. NAISET, 10 K M HIIHTO: 1) Krastana Stoewa Bulgaria 34.37,3 2) K l a v d i a B o j a r s k i N - l i i t - tö'35.20,3 3) Stefania B i e g u n Puola 35.22,6 4) A l e v t i n a K o l t s h i na Nrliittö 35.28,5 5) B e r i t Börde N o r - ja 35.28,7 6) G h r i s t i n e Nestler Itä- Saksa 35.33,6.- SD-puolueneuYO^to kannaitaa Kekkosen uudelleen valintaa kullan ja hopean Toivo Hietala 50 km TUL:n mestariksi L a h t i . ' — T U L : n • hiihtomesta- i r u u s k i l p a i l u j c n päätöspäivä Lahdessa sunnuntaina oli harm.ia ja • sumuinen. Se ei kuitenkaan c i t i i - i nyt; hvvän k i l n a i l u n . muodoi^tumis- ' ta varsinkin . 50 kilometrillä. Huiskaan hiihtomj)i-a-tonin v o i l l i Raia-mäen 33-vuotias maalari Toivo i H i e t a ' vakuuttavasti ennen • S-i.loii- V i l p p a a n Lehtoa ja sPurp. t o v c n a M n : Taisto Lehtiala. Mioskato hiihln-m a r a t o n i l l a oli harvuiai.^^en .suuri, sillä 75 ilmoiilautunco.sUt v a i n 2 1 i h i i h t i matkan loppuun. , . K a j a a n i n Kuohu olti jo toiseni viestimestaru{iden, .sillä sunnun-! t a i n a Kuohun tvttcih-io oli lav-sin : omaa luokkaansa johiaon . vie.sii;i ; lähdöstä maaliin asti la n i i n k;:t-• kesi Inkeroisten V i h u r i n viisi vuot-1 ta kestänyt valtakausi ja \ ' i h u nn tytöt .saivat tyytyä hopeaan. 50 kilometriä . i 1) j a mestari Toivo Hieta ;;.23.46; 2) Lasse Lehto 3.2,1,30. 3) Taisto : , ^ • 9 T =:9 L e h t i n e n 3.27,29. 4) Matti Ketola . P"^*^^^* ^^-^^ 3.28,47, 5) Jaakko Sivonen 3.30.00.,; Dallas, Texas. — U S A n maail- 6) Raimo Ilomäki 3.32.-42. . i manennätysmies kuulantyönnössä M a i s t e n . 3.\5 k m : n v i e s t i n h i i h t o j R a n d y . M a t s o n y l i t t i sunnuntaina Oslo. — H o l l a n n i n Kees V e r k e rk puolusti loistavasti MM-titteliään B i s l e t i n luistelupyhätössä sunnuntaina, j o l l o i n siellä päättyivät tär mänvuotiset luistelun maailmanm e s t a r u u s k i l p a i l u t . Verkerk voitti muutamaa viikkoa -aiemmin Lahdessa EM-kruunun, joten häntä ! voitaneen epäilemättä pitää vuo-j den l u i s t e l u k u n i n k a a n a . Vastaavan- I laista tuplavoittoa ei o l e . kukaan ; pystynyt saavuttamaan sitten vuo-i d e n 1958; j o l l o i n Neuvostoliiton Oleg Gontsharenko vei niinikään kummatkin tittelit. V e r k e r k i n voiton kruunasi sitä paitsi hänen saa-vuUamansa uusi yhteispisteiden maailmanennätys 178.058. T U L O K S I A 1.500 m: 1) A i d Sohenk Hoi-, lanti 2 09,1 2) Kees Verkerk Hollanti 2.10,0 3) Svein E r i k Stiansen N o r j a 2.10,5 4) Ants Ant-son N - l i i t t o 2.10,6 5) V a l e r i Kaplan N - l i i t t o 2.11.2 6) F r e d Anton Maier N o r j a 2.11.4. 10 000 m: 1) Kees Verkerk Hollanti 1.5.51.7 2) P e r W i l l y Guttorm-sen .\orja 15.54,.9 3) F r e d Anton .\hiier .Norja' 15.57,5 4) A i d Schenk H o l l a n t i 1,5.00.8 .5) Ingar B o l l e r ud N o r j a 16.02.9 6) Stanislav S e l j a n in N - l i i t l o . 16.07,9. Y h t e i s p i s t e e t : 1) Kees Verkerk H o l l a n t i 178,053 ( M E ) 2) A r d Schenk Hollanti 178,533 3) Fred .-Vnton Maier N o r j a 180.495 4) Ants A n f i O n N-liitto 181,578 5) Svein E i i k Stiansen .Norja 181.690 6) V a l e r i Kaplan N - l i i t t o 181,798. ' Helsinki. — Sosialidemokraattisen puolueen puolueneuvosto päätyi viikon lopulla puoluetoimikunnan ehdotukset ja niiden tueksi esitetyt perustelut pun-nittuaan kannattamaan nykyisen tasavallan presidentin, tohtori Urho Kekkosen uudelleen valintaa tasavallan presidentiksL Ko-koukä'essaan p u o l u e neuvosto päätti esittää muille puolueille neuvotteluja tämän tavoitteen saavuttami^scsta mahdollisimman laajan yksimielis3ryden tietä. Puo- Ineneuvosto valtuutti puoluetoimikunnan huolehtimaan neuvottelujen käymisestä. Päätöstä l u o n n e h d i t t i i n president i n v a a l i n kannalta h y v i n merkittäväksi. Pääministeri Rafael Paasion alustuksen pohjalta käytettiin noin 30 puheenvuoroa ja osa p u h u j i s ta asettui Oman ehdokkaan kannalle. Mutta 13-jäseninen menettelytapa-v a l i o k u n t a suositteli nykyisen pres i d e n t i n uudelleenvalintaa, joskin päätökseen l i i t e t t i i n 2 eriävää mielipidettä. Puolueneuvostossa suoritettiin e n s i n neuvoa-antava koeäänestys; j o l l o i n 47 jäsenestä noin kaksi k o l mannesta asettui nykyisen presid e n t i n kannalle, jonka uudelleenvalintaa puoluetoimikunta oli aa-mukokouksessaan suositellut. Lop u l l i n e n päätös t e h t i i n i l m a n äänestystä. Käsiteltyään puolueneuvoston kokouksessa pitämässään alustuksessa ensin h a l l i t u s p o l i t i i k k a a päämin i s t e r i Paasio sivusi Työväen U r h e i l u l i i t o n puheenjohtajakysymystä. Presidenttikysymyksestä Paasio lausui esittäneensä jo aikaisemm i n harkittavaksi, onko erityistä Kandy Matson 1) j a T U L : n mestari Kxijaanin K u o h u 1.19,31 (Irja Vähä.saaii. S i s k o Heikkinen. Pirkko H e i k k i n e n ) . 2) I n k e r o i s t e n V i h u r i 1.22.14 ( H e l e n a Ström, M i r j a Marttinen. M a r j a - L e e n a H o h t i ) ; 3) Jämsänkosken J y r y 1.27,26 ( A n i t a K o k k i, T u u l a Salmen ia . A.sta Toimela). i h a l l i k i l p a i l u i s s a entisen ennätyk- I sensä yhdellä sentillä työntämällä j 21.i52 Dallasissa. Hänen ennätyk- I sensä 21,51 on vuodelta 1.965. Työn-i töä ei kuitenkaan voida hyväksyä ! sisähalliennätykseksi koska Matson I käytti kuulaa joka oli t a r k o i t e t tu I ulkokenttäkäyttöön. Soittakaa meille kaikLsta vakuutuspulmlstanne — — Meillä on yli Z9 vakuutusyhtiötä, jotka kauttamme palvelevat Teitä Me vakuutamme Teille kaiken minka voi vakuuttaa — — O . K . J O H x N S O N & A S S O C I A T E S L I M I T ED ; f suomea puhiftaan) 697 l»ay St. Toronto 2-B, Ont. Toimistdpuh. EM. 6-8586 O. NUMMINEN HELEN HIRVONEN kotiin HI 4-3356 kotiin WA »-4378 KAKSI MIELENKIINTOISTA TEOSTA Elvi Sinervo: PALAVANKYLÄN SEPPÄ 267 SIVUA - HINTA NID. $3.95 E l v i Sinervon omaelämäkerrallisiin ainek.snn pohjautuva esikoi.sro-maani j a i ilme.=tyes.saan vuonna 1939 'ahcstyvan sodan varjoon. K u l u neiden vuosien per.speKtiivi.sta katsottuna tama teo.s luo yllättävän ta.sapuolista. sL!lk-eaa j a .syvälle ulottuvaa valoa ensimmäisten itsenäi-syy. svuo.siemme •.so.':iaalisiin ky.symyksun, ja valloittaa aasiokkaasti paikkcnsa naita atjoita pohtivas.sa sodanjalkeises.su kirjallLsuudcs-samme. , Tecs kuvaa hel.'-inkilai.sta tyolai.sperhetta, jonka kansalai.s.sodan tapahtumat heittivät Pohjanmaan lakeuk.siUe. Lsa Hermanni R m t a - iluoma irtaantue.s.s-iian kohtalotcverei.staan pakenee pieneen yk.silölli-seen unelmaan oma.sla paja.sta; jo.s,s.;v h a n VOLSI työ,skennellä r i i p p u mattomana, kenenkään utclomatta hänen aikaL^^empia valheitaani Koruton kertomus mielron unclma.sta j a .sen liaaksiriko.sta olo.suh-tciden paiiiees.-a on heijastusta Irkijan omasta maailmankatsomuksen ja taiteilijantien (.'t.smna.sUi, samalla kun .se on hienoa j a rmkcmyk-- sellisfa k;!n.salai.s.:-;oclini j i i i x i a j a n tility.sta_ Teok.scen Uitetty novelli. "^'Näköala viioiclf,a" .tuo Uii.selta suunnalla valotetun iLsan.sä kuvatun perheen kohtaloinin. -. Maurice SoIotow: iVIARILYN MONROEN ELÄMÄ 422 SIVUA - HINTA SID. $3.50 Mitä ylitci.'-';! on iarkipäiväi.sela j a hiljai.scllu. tytöllä, joka svntyi aviottomana, viirMuii laslc'iiKotli.s.sa .snka moni.si-a kasvatu.skodtis.sa, j o u tui lapsena vaKjviiJiin uhnk.si. joka oli a r k a . änkytti ja c l i naiivien unelmien maailm.issa .«-nka k a u n i i l l a , maailmankuululla elokuvatah-dellii. joka oli rjinnn alansa kcntio.s tehokkain kaupallinen vetonaula? T v f ö j a . kaunotar ovat yksi jn sama henkilö — M u n l y n . Monroe, jo^ita a m r n k k a l i i i i r i i k i r i u i l i i a MHurlco /Jolotow kertoo yk.sityiskoh-tai. seiia UI. .siJii;va,ly.v.i;:f.-i.sn: i('()k.s:;.s.sa;r.iK . K i r j f i i l i j a liuorntKSi. c l t . a todellinen M a r ' i y n Monroe o h p a l j o n k i i n - no-stävampi kuin mielikuvitiik.sfm Ja maino.kien luoma lilmivamppl. M a r i l y n Monroen elam.akorta aulaa nayttcUjallarcsta psykolo!,nsi?sti osuvan kuvan ja lisiu.si .vjii .sivuilla tutu.stunime IIollywodoln kuli.s.sien takai.secn elaniaan. Tilatkaa osoitteella: VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. P. O. BOX 69 SUDBURY. ONT. Port Arlhurln kuulumisia Pftrt Arthur. ^ John Ahola kuoli Dawson Court vanhainkodissa Port -Arthurissa, p e r j a n t a i n a , helmikuun 10.. pnä. Hän o l i s y n t y n y t Suomessa, ollen kuollessaan 75 v u o d e n ikäinen. Hän .saapui Canadaan vuonna 1923. Työskenneltyään jonkun aikaa C P R :n raliimiehenä hän asettui u u d i s v i l j e - lijäksi Nohiluun noin 15 v u o t t a sit-ten^ josta sitten s i i r t y i P o i t v\rlhu-r i i n . • Jälkeensä jäivät y k s i poika Henry ja viisi tytärtä. E v a , H a z e l , S y l v i a, .Siiri j a E i l a .sekä 14 lastenlasta ja 8. lastcnlastenlasta sekä yksi veli Nolalus.sa ja sisko Suomessa. 'i a « S a m p o - f i l m i n esitys on N i p i y on E l k s h a a l i l l a lauantaina, h e l m i k u un 25 päivänä kello 7.30. i p . P o v i A r t h u r i n G S J : n h a a l i l l a sunnuntaina 26 päivänä kello 1.30 i p . Conmee, Ont., L e h d o n talossa sunn u n t a i n a 26 päivänä kello 7.30 i p. T e r v e t u l o a katsomaan tätä suurenmoista Kalevala-aiheista värifilmiä. — A T H . mieltä siinä, että jos presidenttiehdokkaita ei nimetä k u i n j o m a t n i t u t kaksi, joista toisen valinta tunnustetaan, yleisesti täysin varmaksi, tojLpvittaa valitsijamiesvaal e j a . Eikö tässä erikoisessa tilanteessa ole järkeä siinä, että eduskunta s u o r i t t a a v a a l i n t i l a n t e e n o l l e s s a näfn selvän. ENTÄ OPPOSITION K A N TA N Y K Y I S E E N PRESIDENTTIIN — Presidentin vaalin siirtäminen eduskunnalle v a a l i i l a k i a , jonka hyväksyminen eduskunnassa v a a t i i 5/6 äänten enemmistöä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että näin suurta enemmistöä ei saada eduskunnassa l a i n hyväksymisen tietä, se merkitsee sitä, että valitsijamiesvaalien toimittaminen o n t a pahtuva, elleivät käsitykset asiasta muutu myöhemmin, j a t k o i puhuja. Oman ehdokkaan asettamisesta Paasio totesi, että puolueella ei ole tällä hetkellä henkilöä, joka kokoaisi riittävän suuren valiL-sijamieskunnan, j o l t a hän o l i s i varteen otettava myös lopullisissa vaaleissa. Hän sanoi vasemmiston yhteisen ehdokkaan löytämisen kaatuneen kahdesta syystä: T P SL on j o nimennyt nykyisen presidentin ehdokkaaksseen. Kommunistit s i a l i s t i s e n Internationaalen piirissä. TIEDONANTO PRESIDENTINVAALISTA Pitkän keskustelun jälkeen siirr e t t i i n kokouksessa tehdyt ehdotukset 13-jäsenisen menettelytapa-v a l i o k u n n a n pohdittavaksi. Eräiden tietojen mukaan kaksi edustajaa o l i eriävällä kannalla. Enemmistön suositus hyväksyttiin puolueneuvostossa ja j u l k i s u u t e e n ann e t t i i n .seuraava tiedonanto: Puolueneuvosto on v i i m e puoluekokoukselta saamansa valtuukscn p e n i s t e e l l a käsitellyt v. 1968 t o i mitettavaa tasavallan presidentin v a l i n t a a koskevaa kysymystä ja lausuu siitä seuraavaa: Käsiteltyään perusteellisesti usavallan presidentin valintaa' koskevia kysymyksiä ja punnit-tuaan Biihen liittyvät eri vaihtoehdot puolueneuvosto päätyi puo- Inetoimikunnan ehdotukset ja niiden tuelcsi esitetyt perustelut hyväksyen kannattamaan nykyisen tasavallan presidentin, tohtori Urho Kekkosen uudelleen valintaa tasavallan presidentiksi. Puolneneuvosto esittää Suomen ' muille puolueille neuvotteluja Lauantai, hclniik. 13 p. SatLirday, Feb. 18, 1067 Sivu 3 ovat ilmoittaneet, ettei sosialide- tämän tavoitteen saavuttamises- Kang:asniemi nosti P E : n A h l a i n e n . — P o r i n Kaarlo Kangasniemi saavutti sunnuntaina A h - laisissa pidetyissä Satakunnan piir i n painonnoston mestaruuskilpail u i s s a sarjassa 90 k g punnerruksessa tuloksen 160 k g j a yhteis-tulok. sen 470 k g . K u m m a t k i n t u lokset ovat uusia; Suomen ja Pohj o i s m a i d e n ennätyksiä. ta mahdollisinunan :Uiajan yksi' näeUsyyden tietä. Puolueneuvosto valtuuttaa puoluetoimikannah huolehtimaan neuvottelujen kay- V.misestä.-V,\^'^^:;'''^^ HALLITUSYHTEISTYÖ Puolueneuvosto hyväksyi myös h a l l i t u s p o l i t i i k k a a ja työllisyyttä ym. talouspoliittisia tehtäviä koskevan julkilausuman. Puolueneuvosto toteaa, että nykyinen edusk u n n a n vahvaan enemrnistöön perustuva hallitusyhteistyö oli ainoa i enemmistöön nojaava hallitus on i ' ' « s t ä v ä ratkaisu. Sitä on pyrittä- I maalle tarpeen pitkälti t u l c v a i s u u - i ^'^ jatkamaan; h a l l i t u s o h j e l m a a ta-teen. i sapuolisesti toteuttaen ja avoimes- ! t i tunnustaen, että h a l l i t u s r y h m i en H A L L I T U K S E L L A EDESSÄ i vastuu On y h t e i n e n , sanotaan j u l - A I K A P U L A N VAARA j kilausumassa. mokraateista löydy ketään, jonka he voisivat hyväksyä ehdokkaakseen, j a meidänkin on o l l u t pakko todeta, ettei kommunistien piiristä löydy henkilöä, j o n k a me hy-väksj'isimme, lausui puhuja. U t e l i a s odotus kohdistuu porva- j r i l l i s i s t a puolueista lähinnä kokoomukseen, lausui puhuja j a j a t k o i: — Jo nyt v o i h a r j o i t t a a vedonlyöntiä sen puolesta, ettei se tule omaa ehdokasta nimeämään, ei ainakaan y k s i m i e l i s e s t i . P u h u j a k o - ! r o s t i , että eduskunnan vankkaan UUSI M.S. KUNGSHOLM -TOUKOKUUN 17,1967 NEW YORKISTA-GÖTEBORGIIN Pitkän aika välin p o l i i t t i s e k s i; l i n j a y e d o k s i luonnehdittiin kan- Nykvisc.n .sotatekniikan käyttämä l i c - sanedustaja Väinö Leskisen pu- kinheitin ei ole suinkaan oman aikam heenyuoroa. Hän kena.si puolue- me keksintö. Ensi kertaa liekinheitin kokouksessa esHtamansa kannan tä käytettiin meritai.sieIussaKrcikas-n y k y i s e n presidentin uudelleenva- jo y. fi71 j . a . a . Tämän aseen t o i - l i n n a s l a la k o r o s t i , että puolueen- .mintaperiaafe ei ole .säilvnvl jälkipol j o h t o on a l o i t t e e l l i s u u d e l l a a n pyr- vjllc. Tiedetään vain. että l i e k k i s a a - kinyt mainittuun ratkaisuun. Pu- j (jjn syntvmään maaöljvn, r.kin. hart-h u j a käsitteli laajalti sisäpoliilti-j sjn. suolan ja palavan kalkin sekoitiik sia ongelmia. Hän k i i r e h t i ay-liik- spsta Kalkki synnytti kosteassa keen eheyttämispyrkmyksä j a a r vostel S A J : n edustaja viivyttelys-ilma. ssa tai vedes,sä noin 150 a.steen lämpötilan ja kehitti kuumaa kaasUa U E L E X T A R V A I N EN : tä. Puhuja lausui, että .sd-puolu- joka levisi pitkin veden pintaa tuulen een on myös käytävä neuvottelu- {mukana. . " K r e i k k a l a i s e l l a v a l k e a l l a " j a S K P : n kans.sa näissä j a muista J tuho.sivat byzaiitit muhamettilaisten Sisäpolitiikan kysymyksistä. Vuosi (|aiva.slon ja puolustivat mcncstvksel- 196Ö on erittäin merkittävä työ-jjisesti pääkaupunkiaan v . 678. m a r k k i n o i l l a , : m a i n i t s i ' puhuja.; : ; Vuonna 1970 ' s u o r l e t t a v i s s a edus-1 - _ kuntavaaleissa on 700 000 uutta äänestäjää j a vaalien tiilos riippuu hallituksen toiminnan tuloksista, korosti Leskinen. Puhuja sanoi, että tavallisesti k a i k i l l a hallit u k s i l l a tulee eteen aikapula ja n i i n myös nykyisellä on tämä vaara edessään etsittäessä r a t k a i s u j a; n y k y i s i i n ongelmiin. P u o l u e s i h t e e r i Raatikainen toisti Oslossa esittämänsä ajatuksen, että puolueen on pyrittävä luomaan ' yhteydet Itä-Euroopan maiden j k o m m u n i s t i s i i n puolueisiin. Puhu-1 ja oli sitä mieltä, että Suomen sos.dem. puolueen edustajat ovat näille pyrkimyksilleen saaneet myönteistä vastakaikua myös So- EdeKeen: Göteborgistu—Tukholmaan yojifnalla makuupaikkoineen Tukholmatta-Helsinkiin S.S. BIRGER JARL-laivalla HELSINKIIN SAAVUTAAN TOUKOKUUN 27. Turistiluokan hinnat: ; New York-Göteborg, a l k a e n U S $ 2 8 0 . r - l / 2 R . T . ; U S $295.-one way. 5 %:n a l e n n u s m e n o / p a l u u l i p u s t a , jos m a t k u s t a t t e - t o u k o k . l T j a palaatte heinäk.ll. Myöhemmillä l a i v a v u o r o i l l a palatessaj alennus v a i n m e n o l i p u n hinnasta. Göteborg-Helsinki, U . S . $50.—sisältyen tähän m m . matkat, toisen luokan makuupaikka yöjunassa Göteborg-Tukholma, toisen l u e t a n h y t t i p a i k k a T u k h o l m a - H e l s i n k i sekä k a i k k i ateriat. J o s h a l u t a a n I l u o k a n h y t t i p a i k k a T u k h o l m a - H e l s i n k i , o n lisämaksu U . S . $ 5 . - Matkatavarat suoraan Nev/ Y o r k i s t a H e l s i n k i i n . M a t k u s t a j a v o i maksutta viedä Newr-Yorkista Göteborgiin raskasta matkatav a r a a , arkkuja, yms. k a i k k i a a n 270 Ibs. R u o t s i n rautatiellä Ja Suomen l a i v a l l a p i e n i lisämaksu, mikä maksetaan N e w Y o r k i n l a i v a l a i t u r i l l a l a i v a n lähtöpäivänä. K a i k k i h y t t i i n menevät matkalaukut y m a . menevät maksutta. Säästitte, kun ei tarvitse mak-saa hotelliyöpyinisistä eikä ruoka-aterioiata. Paikat New Yorkista Helsinkiin voidaaa varata ja liput ostaa täällä. Matkanjohtajana SAL:n Montrealin konttorin johtaja Mr. Carl E. VVasetius ja h ä n e n apunaan matkane-m ä n t ä n ä Mrs. Sylvia Aarnio New Jerseystä. Muut laivavuorot v. 1967. New Ycrk-Göleborg Göteborg-New Ycrk ' .GRIPSHOLM- ^loukok. 2, kesiik. 3. k.e.säk. 28, 'jheinäk. 21, eiok. 16. i K U N G S H O L M . toukok. i •elok. 20. syy.sk. 21. jouluk. 1. GRIPSHOLA!. loukok. 2!. k c s ä k . l " hemäk. 11. clok. .=), clok. ^S. jouluk. 11 K U N G S H O l . M . 1.'.-.ik b s\y^k 12. j.H.lu!;. 2^ • Kiirehtikää t e k e i i i i u i n p a i k k a v a r a u k s e n o e joko • . m a t k a t o i m i s t o n n e kautta t a i s u o r a a n . . Swedish toericsiii I m t THE VVHITE ViKING FLEET •.••S h; SS un der c y A e d i l i i i keiistsy,' .M(t.N"Mn..\j. i. t»t i ; . ( • • WlNN'irEG 2; .^I.\N . C \:. iiiiiiiiiiijiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiihiiiiiiiiiiiiinnia^ 186711967 Canadan historiaa Apartheid ihanteella teoria . , . (Jatkoa s i v u l t a 2.) ; ^ kitsee sen tosiasian väärinymmärr rystä, että J u n i a l a viisaudessaan l o i ihmiset eri r o d u i k s i ja k a n s a l l i s u u k s i k s i . " P a r l a m e n t i n jäsen Carel de W e t 1960: " M i n u a huolestuttaa, että minun vaalipiirissäni ammuttiin mielenosoituksissa vain yksi ainoa alkuasukas." ; Pääministeri H F. Venvoerd: ' ' M e emme halua eurboppalaisten tottuvan siinä määrin a l k u a s u k k a i s i i n , että he l a k k a a v a t huomaamas-ta';^ eröa."V . Näiden lausuntojen valossa näyttää siltä, että y l e i n e n mielipide p i tää ci-valkeaa väestöä alempiarvois e n a ^ ' : - .O'.'. T i l a n n e t t a ulkopuolelta tarkais-teltaJcssa on ilmeistä, että maan musta väestö elää taloudellisessa, sosiaalisessa ja sivistyksellisessä noidankehässä, jota eivät voi murtaa. Valtio kustantaa Icoulun, J O S siihen löytyy värillinen opet* ". t a j a . Koska musta; ei voi valmistua opettajaksi Etelä-Af rikassa ja koska ulkomailla opiskelleet ei-yät saa laillisesti palata maahan, ci opettajapulaa voida ratkaista. K o s k a mustat «ivat saa perustaa l a i l l i s i a ammattiyhdistyksiä, he eivät voi vaikuttaa palkkoihinsa, vaan ovat täysin valkoisten työn-a n t a j i e n ^ ^ e l i v a l l a n alaisina. EteläAfrika.ssa csiiiityy aparth e i d i a va.stusta via pieniä valkoisten puolueita. Tähän asti k a i k k i s i säinen äi-vostcluön k u i t e n k i n kyett y vaimentamaan. Etelä-Afrikassa lienee tällä hetkellä eräs maailman tehokkaimmista ennakkosensuureista, jota valvoo eräs maailman teh o k k a i m m i s t a poliisijärjestöistä. Lehdistöä valvotaan j a t k u v a s t i . V a paista yhdistyksistä sallitaan vain ne, j o t k a miellyttävät viranomaisia. Maassa ei o l e edes tejevisiota, koston luomiseksi. Maan 3,4 m i l j o o n a a valkoista h a l - litseie täydellisesti 12 m i l j o o n a a afr i k k a l a i s t a , j a maa o n k i n erittäin v a a r a l l i s e n sisäpoliittisen k r i i s i n, j o p a kapinan partaalla. Y K on taominnut Etelä-Afrikan harjoittaiifän apartheid-politiikan yleiifkokouksessaan 1959, mutta sillä on olltit yhtä vähän vaikutusta kuin länsivaltojen harjoittamalla lievällä taloudellisella painostuksella. Apartheid-poUtiik-ka tuskin tulee säilymään kauaii nykyajan kansainvälisyyden, nopean tiedolustoinii;inan ja keskinäisen kanssakäymisen ilmapiirissä. Tilanteen laukeaminen vaatii kuitenkin jatkuvaa toimintaa, jo-- hön Y K : h viranomaisten lisäksi osallistuvat valtiotiettä yksityiset . liikeyritykset. F i l . y o E S K O K O K K O N EN Tämän kirjoituksen aineisto on koottu seuraavista lähteistä: W o r l d events 1960 Per AVästberg: Mustalla listalla, (Gummerus 1960) j a aikakausl e h t i T i m c : s t a ( E l o k . 26. 1966). ' (Jatkoa) „•: 32. OSA • •• E n g l a n t i l a i n e n turkLsyhtiÖ. Hudson Bay Co. h a l l i t s i jäisen meren rantoja, jos.sa sen kauppakeskukset ympäröivät koko karun seudun. Liik-okeenhoitajat asustivat puuaitauksien suojaamissa l i n n o i t u k s i s s a j o u t i l a i n a , viettäen irstasta elämää, keräten yhtiölle r i k k a u k s i a kaupoillaan. . Matkat sisämaahan oli kokonaan unohdettu, l ie A a s i a a n löytämättä, multa heillä ei o l l u t mitään tarvettakaan etsiä uusia maastoja, koska j o k a kevät i n t i a a n i t - täysillä kanooteilla toivat l i i k k e i s i i ii t u r k i k s i a . L i n n a k k e i d e n ympärille o l i kasvanut isoja intiaanikyliä, j o i d e n asukkaat olivat kaikesta r i i p puvaisia valkoisen miehen tavaroista j a tavoista. Heitä jatkuvasta p i d e t t i i n lapsen a.seniassa. hyvitel-l i i n v i i n a l l a j a mitättömillä t a v a r o i l l a , hei.stä tuli moraalitonta joukkQa, joka e i o l i s i enää osannut t u l l a toimeen omin voimin, omin neuvoin. Lapsia s y n t y i , jotka ieivät kuuluneet mihinkään heimoon; heitä h y l k i täysiveriset intiaanit j a valkoiset isät. Nämä puölirotuiset o l i v a t k i n k a i k k e i n kurjimmassa asemassa, p a l v e l i j o i n a ja k a i k e n raskaan työn teki- •Jöinä,;'.^' K u n ranskalaiset jatkoivat kulkuaan ; sisämaahan ja tutustuivat aavikon heimoihin, väheni l l u d - son Bay yhtiön tuotanto huomaavasti. Rikkaat kauppiaat, kotimaassa olivat mahtavia herroja j a lähettäessään yhtiönsä laivat m e r e n t a k a i s i l l e matkoille, he odottivat "mahtavia v o i t t o j a . Määräys t u l i kaup-payhtiön j o h t a j a l l e , lähettää miehiä matkalle, ytsi: mään k u p a r i k a i v o k s i a , vai l o i tt amaan uusia .seutuja, etsimään tietä mantereen y l i ioiseile^ s u u r e l l e me- .• r e l l e . , • • •' . , —Yhtiön kuvernööi-i asusti Prince of V/ale.s linnoituksessa, joka oli rakennettu pieneen lahteen, C h u r c h i l l joen suuhun; L i n n a n pinta-alii o l i kolme sataa jalkaa pitkä j a kolme sataa j a l k a a leveä. K i viset seinät olivat pohjasta kolmekymmciitä Jalkaa paksut j a huipulta kaksikymmentä j a l k a a j a s e i n i in oli kiinnitetty neljäkymmentä tykkiä. L i n n a n j o kaisessa nurkassa oli suuret yaraslotoi nit, joissa säilytettiin ruoka, ammukset Ja kauppatavara, keskellä pihaa o l i kuvernöörin asunto, ja linnakkeen seinämillä kaikki muut asunnot. Varusväkeen kiili-l u i englantilaisia sotilai(^, kirjanpitäjiä, käsityfiläi-siä, metsästäjiä, lähettejä j a p a l v e l i j o i t a. Määräys lähettää retkeilijöitä, pohjoiseen J;i läntieen olj mieliä; k i i h o i t t a v a u i i t m e n . l V i n - i i i i pöydän äärelle kokoontuivat j o h t a J a t V j u niieliisti) hutkimaan k o i v u i i t u o l i i k a r t t o j a , j o i h i n v:iMli;i^ntTTTrr~ nit olivat piirtäneet v a l k o i s e l l e iniohell e IIIiiJomattoman alueen kartan. I n t i a a n i t kertoivat, että F a r - o f f - M e t a l - R i v e r . jonka r a n n o i l l a on k u p a r i k a i v o k s i a , v i r t a a kaukaiseen mereen, j a sinne päätettiin tehdä ensimmäinen matka. Pöydän päässä, j o h t o p a i k a l l a i s t u i roistomaisin l u r j u s koko yhtiön historiassa. Moses Norton. Hän p i i täysiverinen intiaani. Häntä oli E n g l a n n i s sa k o u l u t e t t u yhdeksän vuotta ja hänessä i l m e n i k a i k ki valkoisen Ja punanahkaisen miehen paheet. Hänen edessään intiaanit kumartuivat, v a i k k a v i h a s i y a t k in häntä, valkoiset häntä pelkäsivät, hän o l i hävytön kaupanteossa, yhtiön o m i s t a j i e n suosima, koska voitot häneiv aikanaan olivat nousseet huippiiunsal Pöydän ääressä i.stui myöskin toinen huomattava i n t i a a n i , Motonabbee, orjanaisen poika, joka oli noussut heimonsa johtoon; Chippewyans ihannoivat häntä; hän o l i heidän hyvinvointinsa puolesta saanut aikaan p a l j o i i parannuksia, j a hän o l i k i n oikeudenmukainen kaupankäynnissä heimonsa puolesta. Matonabbee oli yhtiön agenttina kulkenut heimosta toiseen; hän o l i s i i o s t u t e l l u t suuren .Athabasca heimon kaupankäyhtiin yhtiön kanssa ja v a i k k a N o r t o n v i h a s i k i n häntä suuresti, ei hän v o i nut sitä j u l k i s e s t i näyttää. Matkan johtajaksi määrättiin nuori englantilainen Samuel l l e a r n e . ainoana tienviittana tuohinen k a r t t a a , • •.• • ^ ' M a r r a s k u u n 9 päivä, 1769 m a t k a v a l m i s t e l u t o l i tehty. Kaksi intiaaniopasta. jotka tunsivat pohjoiset seudut, kaksi valkoista p a l v e l i j a a , kaksi i n t i a a nimetsästäjää oli hänen matkassaan kun H e i i r ne varhaisena aamuna lähti matkalle. Seitsemän kanuunan laukausta kajahti jäisessä aamuilmassa lähtijäin k u n n i a k s i , k o i r i e n kellot soivat, kun tämä pieni j o u k k u e kuudella k e l k a l l a lähti y l i l u m i - a a v i k k o j e n pohjoista kohti. ; A l k u m a t k a meni hyvin, mutta kun ruokavarastot loppuivat ja ei metsänriistaakaan löytynyt, r u - pesiviit matkan vaivat ja nälkä hidastuttamaan matk a i l i j o i t a . Intiaanioppaat pakenivat, met.sästäjät varastivat viisi kelkkaa, pys.^^yt ja loput ruokatavarat Ja jättivät englantilaiset oman oniuMTJa nojaan. H e a i ' h e l l a (;i ollut nutäiinnuiiit; i neuvoa kuin palata t a k a i s i i i l i i u i o i t i i k s e e n , j ; i i i t in a l k o i k i n vaiv a l l o i n e n kotimatka, .Ainoana r u o k a i u r l u - i l l ä o l i pie-n i i i l i n t i i j a . j o i t a he.pyyd.v. s t i v i i t Ja puun kuoria. K e r ran |u> Uiysiviit kivikasan alta k i i i v ; i l l i i a kalaa, jonka o l i j o k u k i i l i e k s i y a intiaani v ; i r a s l o i n i i i . ICpä-o i i n i s i i i m i t nuiika loi)piii j o n l i i k i u n i 1 piiivä, k u n lie saaDiiiv.it tiikaisiii liiinoiluk. - ^ e e i i , i i i n i l a llearne alkoi iioli . ' . u i j n i M t c l l a ii'ul|;i 'ni;it:k;i;i. partMuiMiii v^i- "Tti>i!iiiiliinft.'n;i.' i . l ; i t k u i i , ) . ..;;:.,::iiiiiiiiiiii;ii>iiiiii;;;iijii;iiii!';iiiiiiiiaiii;iii!{iiy |
Tags
Comments
Post a Comment for 1967-02-18-03