Vapaus, January 16, 1969

              Sivu 2 Torstai, tammik 16 p. Thursday, Jäin. 16, 1969
VAPAUS
JLIBBRTY)
INDiEPENDBNT LABOR ÖROAN
OP FINNISH CANADIAN9
EstabUslied Npv. 6, 1917-
T K L B P H O N B : O P P I C S A N D E D I T O R I A L 074^264
Piddisbed tbrlce weekly: Tueedays. ThursdayB and Satftuda^s bf ^ Q M HH
Publishing Co. Limited. 100^102 ]Qm St.^6^^ ^
Adl^rtlsUig rates upon appUcatlon. translatlon free cS ebasgt.
Aqthoriged as second class maU the.^o^ Cttlce Jl^paitaKnt. Ott^^
• and lor payB^6lit'ot^l?oÄtBge,ln pash. • JBf-
-C4N'\D!AN L/\NnU4GE-PPFSS' ' C l UB
TILAlJramNäT:
1 vk: $10Ä). 8kk.$&26 X7SA:n: lTlL-$llJ)0,6tt.«8.7ö
Skk. SJOO 8 0 0 ^ ^
MIHIN RAN^CM AI0T/y^N S¥SÄTÄ?
. ErSissS pariisilaisissa sanomaleh--
dissä on viime aikoina käyty aktii-|
vista propagandakampanjaa. .S|tä|
voisi sanoa neuypstovastaiseksi muo-!
doltaaii ja ranSkalaisvastaiseksi si-\
säilöltään; Sävyn antajana on oi
<k€istolainen L'Aurore. Vääristellen;
j^sialististen maljlen TsliekJ^o^a-^
kiassa suorittamien toimenpiteidon;
merkitystä-se yrittää saada raaassa|
aftaan kommunisminvastaisen hys',
4erian sysätä -Ransfca uudellaan kyl­män
sodan tielle ja saada sen luopu­maan
nykyisestä riippumattomasta;
ulkopolitiikastaan.
L'AurOTen mukaan-^sheklsoslova-
Ician tapahtumien tulee olla "oppi­tuntina
Ranskalle". Jcoska ne muka
lä-garotl^
hti. Lehden lUlkopoliittinen
- Psarmin rauks^eiivottelut
Kadkki merkit viittaavat s i t e i , että Yhdysvaltain halli-
^tus on tafkoitukseUiseati seiirannut ''paikallaan talllaiaimisen"
^jfdn^ on SaigGttiiii nvtk-
'^e^iäiUJitUksra myös W«shiiigt(xain edustajaan toimesta haet­tu
^lainoja, siuiten -TOidaan pitikitltää vaxsinaisten rauihezineu-vvö*
t«lta Kansallisen v»-
pautusrinte^
^ M vaimana voidaan pitää sitä, että tanrniifcuun 20
päivänä USAn presidentilksi toiteva RichaBrd Nixon ei haiua
joulbua Vietnamin sodan jatkamisen vuoksi samanlaiseen ase-iröan,
anissä presidentti. Lyandon B. Johnacxn nyt on. Huoli­matta
iäinkaan siitä lukeutuulko !hän ilälheiseanpine neuvonan-tajineen
"hauikboiliiln" tcd '^iyyhikysim", presidentti Nixonin
edesCT. on kylinä tödelKsmis,^^ m vaatii häntä ryhtymään
gok» fismmmun tai myöhenxmin ratisaösieviin itoimenpiteisiiii
USAn hyöikaaäyssodan loijeittaraiSBksi VietnaaniBsa-
Mutta ffcapahtumien kehitystä voidaan jofco pitkittää tai
JMiduttaa. Ilmeiatä on, dttä ne hyvin vaifcutusvaitaiset yhdys-vaitalai^
iirit, jotka hanikMvatsatarniaasensuiiria voittoja sota-tsoveteoUisuudesta,
tulevat vaatimaan Judikin mahdollisin kei-noini
Vietnamin fayökkäyssodan jatkaonista mahdiollisimiman
icauain. Mahdollista^ on, että Vietnamin sota voi jatkua
vielä kuukausimääriä, eli presidentti Nixonin ensimmäisen
budjetin laatimi^etkeen asti, ellei yleinen mielipide Yhdys-vaUossa,
Ganadassa ja muuaUa n»ailmassa msahdollli-
«ianman voimakkaana vaatitoaan Vietnamin hyökkäyssodan lo-pettaoDJ^
Vaikka Avearell Harriman sanoi viikon vaihteessa Parii­sissa
ehkä rauhaa kaipaavffli yleisen mielipiteen rauhauttami-seiksi,
että Pariisin neuvottelut voivat hänen käsityskarttansa
mukaan johtaa raidiaan, ja että amerfkkalaiaten olisi lakat­tava
puhxunasta totaalisien vodton saavuttamisesta siksi kun
USÄn tavoite on sitä rajoitetumpi, niin ilmeistä kuitenkin on,
€fttä Washington tavoittelee vieläkin, jos ei totaalista voittoa,
nica ainakin, "voittoja" ja aluevaltauksia nimenomaan siinä
mietessä^ että siten voitaisiin tuikiea Saigonin haUiituksenhor-keskuspanMdjsn vainuina otta-.
ovat osoittaneet "Neuvostoliiton
lientymisen "epäluotettavuuden ja
Jiyödyttörayyden". Jännityksen lie­ventämiseen
tähtäävä sopimuksiin
ja yhteistyöhön idän kanssa raken­tuva
politiikka, jota kenraali de
Gaulle on harjoittanut, on L'Auro-ren
väittämän mukaan täysin epä­onnistunut,
joten Ranskan on siir­ryttävä
'ainoaan varmaan turvalli-suuspiiriin
yhdessä liittolaistemme
Englannin ja USA:n kanssa". L'Au-rore
päättelee, että' "Neuvostoliiton
maahantunkeutumiselta Ranskan
vod jkelastaa vain Yhdysvaltojen Ja
Englannin antama apu".
L'Aurore on puolifasistirien lehti,
jota kikevat ääriainekset ja ^otakiih-koiliaat.
Mutta pahinta on, että sen
aatteita ovat nyt ottaneet levittääk-seen
eräät 4nuut, itseään puolueetto­mina
pitänrät ranskalaiset lehdet. L'-
Aurojpen RoJand Fortia matkii £er-jiard
Lefort Paris Jöur-Jehdestä.
Hänen mielestään Tahekkosovakian
tapahtumat tulevat väistämättä joh­tamaan
Moskovan ja Panisin suh-^
teiden heikentymiseen sekä osoitta­maan
"välttämättömäksi läntisen
maailman liiton, koska vain se pys­tyy
torjumaan maahantunkeutumi­sen
vaaran". France Soirin poliitti­nen
huomioitsija Fergnot varoittaa:
'Saamme nähdä että Neuvostoliiton
tthan jälleen kasvaessa Länsi-Euroo-pan
maat tulevat samoin kuin 20
vnotta sitten saamaan Yhdysvallat
aktiivisesti mukaan mantereemme
puolustamiseen".
Sitkeämmin, joskin hieman mal­tillisemmin
kuin L'Aurore on aihet­ta
"neuvostovaarasta" viime aikoina
käsitellyt myös konservatiivinen Fi-maan
riskin siitä, j otta taistelu
inflaatioa vastaan aiheuittaa lie­vemmän
lamakauden.
Yhdysvaltain nykyisen halli­tuksen
useiden jäsenten sano­taan
varoittaneen, että työttö­män
mruuta selvää, että ''buu-mikauden
(hyvän ajan) kyl­mentyminen
tulee aiheutta­maan
työttömien lukumäärän
nousun. Meidän täytyy hyväk-jirvaa
asemaa tulevissa neuvotteluissa.
Yhdysvaltalaiset saigonilaisine liittolaisineen jatkavat so­dan
eskälaatioaEte^-Viiätnamissa: Esimerkiksi tammikuim 3
päivänä suorittivat B52-pommikbneet suurimman hyökkäyk­sen
viimeaikoina moniUe alueille Mekoniginsui
Seuraavana päivänä pudotettiin satoja pommeja Saigonin
välittömässä yhteydessä sijaitseviBie alueille. Yhdysvaltalaiset myyden huomattava lisääntyr-lentc(
kianeet, B-52-^koneet, ovat vieneet raakalaismaisen hyök- minen tulisi aiheuttamaan rä^
fcäyksen ennen näkemättönuin mittasuhteisiin. Pommien li- jähdysmäistä levottomuutta
saksi pommitetaan Vietnamiin vieläkin bymmenä tonneja na- ailempipaDdkaisten keskuudessa,
paihnia ja kylvetään myrkyllisiä aineita. Mitchell sanoo U:S. News ähd
Pentagonin kerrotaan ottaaiteen käyttöön varastoistaan World Report julkaisun haas-
5000 kg pommeja, suurimpia mitä on koskaan käytetty toisen tattelulausunnossa olevan il-maailmansodan
jälkeen. TnStaiaamtma tiedoitettiin, että Yh­dysvaltain
sotalaivoista oli laskettu huomattavan suuri määrä
asevaimia demilitarisoidun alueen lähettyville tarkoituksella
aloittaa suuikampanja Vietkong-joUkkojeh "puhdistamiseksi"
Saigonin pohjoispuoliselta alueelta.
U.S. News and World Report,ntiildä tavallisesti heijastaa syä se jossakin määrin kiertä-
Pentagonin katsantokanftbja, tiedoitti joulukuun 30 pnä 1968 mättömänä seikkana."
ja tammJkmm 6 pnä 1969, etftä Vietnamin sota jartkuu edel- Mr^Mirttihell sanoo suimitftel-leea.
"HelÖEopterit ovat aiheuttaneet vallankumouksen sodan- manSa edellyttävän sitä, että
käynnissä . . . nyt meiUä on varikkasuojavaijo turvana . . . USAn työttömien määrä nou-me-
voimme koöbioiUoida peruspalkkoja . V sisi neljään prtasenttiin (nykyi-
ViraStaan kesälaitumelle sunnuntaina läheltettävä ulkomi- sestä 3%%) ja kuten sanottu,
mfeteri Dean Rusk pauhaa vieläkin "Pohjoisen hyökkäyfcsestä" hän ei "pelkää lainkaan" sel-unhöittaeh
mukavastii että Yhdysvallat on selöantunut vro- laista leik^
toin Geneven sopimuksen määriteimää Vietnamin asioihin Selvää tieteinkin on, että sel-vuodesta
1950 aflkaen. lainen toimenpide aiheuttaisi
Selvää on, että YhdysvaUoissa on vieläkin hyvin vaaku- yhtä paljon ja oikeasti enem-tasvaihaisäa
piirejä, jotka tmeksuvat "sotilaallisen voiton" saan- mänkin työttömien määrän
niata ja sodan edeaieen jaitfcamisesta Vietnanössa. notisua Canadassa. Tunnöttu to-
Yleismaailmallinen painoötus voi kuitenkin auttaa niitä siasiähan on nykyisen ölosuh-hyvää
tarkoittavia yhdysvaltalaisia, jotka lisääntyvässä mää- teen jxjhjalla se, dttä kun Yh-rässä
haluavat, että Vietnamin ^ t a lopötetaan, ja. että Yh- dysvaltain suurpääoma äivas-dysvaltain
asevoimat on liittolaisineen ve>dettävä pois Btclä- tajftrin, niin se aiheuttaa rajan
Vietnamista- tällä puolen "flunssan".
Tässä tilanteessa osataan airttaa entistä enemmäin arvoa Jos tämän "voölmakkaah kes^
niille sotavastaisille kokoufasflle, mielenosditufcsille ja fcuKcu- kuspankin johtomiiehet joiitui-eille,
mitä Canadassa ja Yhdysvalloissa nyt järjestetäänsiinä stvat itse työttömiksi, niin mah
mielessä, öfctä voitaisiin painostaa WadhingtonSa neuvottelujen dolhsesti heidän "rohkeutensa"
aHorttamiseen Pariisissa ja hyökkäysohjelmansa lopettamiseen^, voisi horjua. Mutta kun on ky-
_.V1etnamissa. _ _ syniys vähempiosaisten työttö-
Antakaamme-dmalta feohdaltaonme tukemme näille Sota- mien armeijaan heittämisestä,
vasrtaisiUe tiUdsuuksille täysin tLctttaiisina siitä, eW:ä se on vas- Töin se ei "pelolta/'• suurpankin
tamyrkl^ä niille, jotka vaativat sotaitoimien jatkamista ja johtomiehiä miuuten kuin siltä
laafjetatamiflta. Yleisen mielipiteen aQctiivinjen painatus vÖi
nopeistuttaa Yhdysvaltain likaisen sodan lopettamista urheata
Vietnamin pikkukansaa vastaan!
Pankkiiri ei pelkää työttömyyttä
Joidenikiin tyyppien sanotaian olevan niin "ivAkeita, että
voivat mildkaia vaikka työnsä viereen", kuiten Saigonin liivili-itasöcudiktaattarit
ovat ibneisesti valmiina jatkaimaan Soitaa
^viimeiseen amerikkalaiseen as^i".
Samoin tiedetään Yhdysvalloissa olevan sdiaisia suur-
-l)ankQdlBn johtamiehiä, joita ei pelolta laanOcaan, vaidca ityöttö-myys
liffiänrtyisi nykyistä suiir^
Reutersin Wakiingtonista itammikuun 13 päivänä lähet­tämän
tiedonannon mukaan "Yhdysvaltaan voimakas ke^s-panMd
— Federal jReserve Board —: o^ valmiina hyväksy­mään
korkeamman, työttömyysmäärän taistelussa irrflaatiöa
vastaan".
Uutistiedori fcei^tofmtm mukaan George W. Mitchell (mai­nitun
pankin yfcsi johtomies) sanoi sunnuntaina, että tämä
ajatellen, että öttavaltko työtär
tekevät tämän rangaistuksen
nurisematta vastaan, tai ryhtyr
vätkö he käyttämään jouMco-voimaansa
oikeuksiensa puiolus^
tamiseksi.
Selvää on, että nykyisen in­flaation
pääftekijänä on Vietnar
min sota ja siihen liilttyväit sei­kat.
Ellei tätä peruspulmaa
korjata, niitään tehokkaita toir
menpiteitä ei voida järjestää
inflaatioa vaötaan.
Mutta jos inflaation vasitusr
tamisen nimissä voidaan kavon»
taa edelleen työtätekevien muu
tenkin liian pientä lieipäkannik,
kaa, niin se' ei "peloiiaV suur^
pankkiireja — kumhialni äe ei
vain nostata vastalausemyrs-kyä.
toimittaja Jloger Hassfpe^julkaisi läs-kettäin'
artikkelin otsikolla "Vaa­rallinen
Venäjä". 'Venäjältä on .tu­lossa
uusi vaara", Massipe kirjoit­taa
siteeraten amerikkalaista taan^
tum,uksellista UiS. News and World
jtqport-pikakauslehteä. Massipe las­kee
tarkoin Neuvostoliiton manner-tenvälisten
ohjusten sekä Välimer
rellä olevien alusten määrän ja
päättää artikkelinsa lauseeseen:
"Monet jäHkevästi asiaan suhtautu­vat
ovat jo tänään sitä mieltä, että
paluu kylmään sotaan on tapahtu­nut-
tosiasia!" Myytti "neiivostovaa-rasta"
ön kaivettu esiin arkiston pö-i
lystä, jotta entiseen tapaan voitai­siin
puolustella USAn-sekaantumis- i
ta Ranskan ja Euroopan asioihin.
Mietteitä idän ja lännen kanssa:
käytävän- yhteistyön ja ^.opimii|s§iin
nojautuvan, jännitystä lieventävän
politiikan 'romahduksesta'^ sisältyy
paitsi läntisten sotilasliittojen ylis­tyspuheisiin
myös ränskalais-ame-rflAalaisen
lähentymisen avoimeen
propagandaan: Combat-lehdessä, jo­ka
viime aikoina on muuttunut LV
Auroren "liberaaliksi" sivustatueksi,
julkaistiin 18. lokakuuta artikkeli,'
joka oli selvästi tarkoitettu koepal-loksi.
Sen nimenä oli "Ranskals^s-amerikkalainen
kevsA" ja se oli
omistettu muka valmisteilla olevalle
'^Ranskan ulkopolitiikan tarkistuk­selle",
suunnalle, jonka L'Aurore
sanelee; Combat yrittää puolustella
TanBkalais-amerikJkalaisen lähentymi
sen välttämättömyyttä paitsi Tshek­koslovakian
tapahtumilla myös niil­lä
taloudellisilla-vaikeuksilla joihin
Ranska on ajautunut. "Oli kysymys
taloudellisista tai finanssivaikeuksis-ta,
menekkimarkkinoista, valuutos-ta/
kaupasta tai kullasta, on Ranska
toukokuisen kriisin jälkeen joutunut
tilanteeseen, josta piap tulee kestä­mätön,
ellei sen suhteita Atlantin
liittolaisiin ja erityisesti Yhdysval­toihin
paranneta", lehti päättelee-
Tuollaisen kirjoittelun takaa on hel­posti
löydettävissä ajatus, että
Ranskalla ei ole muuta ulospääsyä
kuin heittäytyä uudelleen amerikka-,
laisen imperialismin tappavaan sy­leilyyn.
Entä kuka johtaa tätä Ranskan
oikeistoleKdistössä aloitettua kam­panjaa?
Millaiset''järkevästi asiaan
suhtautuvat", Massipen kieltä käyt­tääksemme,
sanelevat sen suunnan?
Minne he ovat sijoittuneet; maan
rajoden sisälle vai sen ulkopuolelle?
Ranskan johtajat ovat osoittaneet
tiettyä .varovaisuutta arvioidessaan
Tsbekkoslovakioh tapahtumia. Ken­raali
de Gaulle tosin tuomitsi viiden
sosialistisen maan joukkojen tuon­nin
T^efckos.lovakiaan luonnehtien
sitä, "liittopolitiikan" ilmentymäksi.
Mutta siitä huolimatta hän ilmoitti
että jännityksen . lieventämiseen se­kä
Neuvostoliiton ja muiden sosia­lististen
maiden kanssa käytävään
"Yhteistyöhön tähtäävän suunnan tu­lee
jatkua. Viralliselta taholta on
sen jälkeen useaan kertaan koros­tettu,
että Tshekkoslovakian tapah­tumat
eivät muuta Ranskan politiik­kaa.
Tästä puhui kenraali de Gaulle
esim. Bonnissa vieraillessaan, luetel-
Icssaan Ranskan politiikan päämää­rät—
rauhan, Euroopan tasapainon
ja kansainvälisen jännityksen lie­ventämisen.
"Meidän politiikkamme
on jännityksen lieventämisen poli­tiikkaa,
eivätkä nykyiset tapahtumat
estä meitä jatkamasta tätä suuntaus­ta
niin kauan kuin me voimme sen
tehdä", de Gaulle sanoi;
Saman ajatuksen on useaan ker­taan
ilmaissut myös Ranskan ulko^
ministeri Michel Debrä. "Jos tiellä
on tapahtunut auto-onnettomuus, ei
se vielä edellytä, että liikenne tällä
tiellä on kiellettävä", hän sanoi tarr
'toittaen neuvostoliittolaisten joukr
kojen tuomista Tshekkoslovakiaan
3ekä idän ja lännen välisten suhtei­den
tulevaisuutta. Tätä lausetta, jo­ka
aiheutti suuren ärtymyksen L'-
Aur<H«n :Pslstoilla, on :pidetty qsoi-tuk
«!Oua jftrkevästfi ja lieaalistasiÄ-tautumisesta
syntyneeseen tilantee­seen.
Ranskan ministerineuvoston is-^
tunnossa 23. lokakuuta presidentti
de Gaulle vahvisti jälleen Ranskan'
ulkopolitiikan riippumattoman suun
nan ilmoittaen, että Ranska vastus­taa
edelleenkin blokkipolitiikkaa.
Sitä on pidetty niiden piirien läksy-tyksenä
jotka kannattavat Ranskan
'erikoissuhteideh" elvyttämistä US-'
Ayhan. ;de Gaulle luonnehti Tshek-'
koslövakian tapahtumia vain valitet­tavaksi
episodiksi, joka ei saa vai­kuttaa
maailm^ssa_tapahtuvaap ifce^i
hitykseen. Samaisessa ministeriko-,
kouksessa, puhuessaan Debr^ esitti
perusteellisemman suunnitelman'
jännityksen lieventämisestä, mikäi
hänen Jnielestään edellyttää kolmeaj
seikkaa: kahden järjestelmän rau-|
hallista rinnakkaineloa. Neuvosto-1
liiton ja LänsbEuroopan maiden, j
niiden joukossa, myös .Ranskan, kes­ken
solmittavia uusia suhteita, ja
lopuksi "uutta käsitystä Itä-Euroo-pan
sisäisistä suhteista". Näin ollen
Aanskan virallinen asenne ei anna
aihetta nykyiseen Ranskan lehdis­tön
propagandakampanjaan.
Kampanjan johtajia on ilmeisesti
haettava niiden vararikkoon joutu­neiden
poliitikkojen joukosta, jotka
ovat erottamattomasti sitoneet koh­talonsa
Atlantin liiton edustamaan
suuntaukseen. Ile yrittävät kfiyttää
Tshekkoslovakian . tapahtumia hy-vfik^;^^
saadakseen ^^korvauksen po-jlifttisille
epäonnistumisilleen. Yksi
heistä on keskustaopposition entir
nen presidenttididoikas Jean Leca-nuet.
Hänelle kuuluu kiukkuinen
lause: ' Atlantin ja Uralin välissä
on Praha". Juuri Lecanuet ja muut
taantumuksella-^, joiden uskontun­nuksena
on antikommunismi ja US­An
mielistely, verhoutuvat nyt
Tshekkoslovfdcian 'Vapauden puo­lustajien"
vaippaan, huutaen 'Neu­vostoliiton
vaaraa" he vaativat Län-si-
Euroopan 'puolustuksen" varmis­tamista
NATOn avulla-
Tshekkoslovakian tapahtumia ha­luaa
käyttää hyväkseen ennen kaik­kea
Pohjois-Atlantin liiton johto,
jonka suunnitelmat saivat pahan ko­lahduksen
Ranskan irtaantuessa
NATO:n sotilasjärjestöstä sekä län-sisaksalaiset
militarstit. jotka pane­vat
pääpainon jännityksen lisäämi­seen
ja sotapsykoosin lietsomiseen.
He puhuvat kilvan tapahtuneen ai-heuttneen
Euroopan voimasuhtei­den
muuttumisen ja tätä verukkee­na
pitäen kehotlavat pikaisiin toi­menpiteisiin
NATOn lujittamiseksi.
Ranskan oikeistolehdissä meneil­lään
oleva kampanja, on ranskalais-vastainen.
Sitä käyvät epäkansalli-set
voimat, jotka asettavat ulko­maisten
monopolien edut Ranskan
kansan etujen edelle ja omat luok-kaennakkoluulonsa
kansallisvelvoUi-suuden
yläpuolelle. On kysymys ih­misistä,
joiden edut ovat samat kuin
amerikkalaisen, englantilaisen ja
länsisaksalaisen pääoman.
Combat-lehti yrittää vjikuuttaa
ranäkalaisille, että Ranskalla el ole
muuta keinoa kuin riippuvuus ame­rikkalaisten
avusta. Mutta tuorees­sa
muistissa on miten neljännen ta­savallan
alituisesti vaihtuneet mi­nisterit
tekivät matkoja valtameren
taakse pyytämään dollarialmua, mi­ten
amerikkalaiset liikemiehet sa­noivat
Ranskaa "Euroopan sairaak­si
mieheksi". Jokainen tervejärki­nen
käsittää, että eivät kauppa-, ta­lous-
ja finanssiongelmat Ranskassa
ratkea lujittamalla yhteistyötä US-A:
n kanssa. Se voi johtaa vain sii­hen,
että amerikkalaiset monopoli­yhtiöt
nielevät Ranskan kansalliset
yritykset, riistävät sen markkinoita
ajavat frangin devalvointiin jne;
Lehdistön tietojen mukaan amerik­kalaiset
pääomasijoitukset Rans^
kassa ovat yli puolet kaikista uiko.
maisista: investoinneista eli 25 mil-
Brasiliassa, latinsteisen 4Ajnei)&ani
suurimmassa maassa, jossa on 85 mil­joonaa
asukasta, on puhjennut jälleen
kärkevä poliittinen kriisi. Presidentti
Costa de SihranmgSrfiyksestä paria-'
mentti on laskettu hajalle ''määrää-mättömäksi
ajaksi". Presidentti otti
itselleen "poikkeusvaltuudefi joka an­taa
mahdollisuudet evätä kansanedus­tajilta
poliittiset oikeudeti vaihtaa val­tion
virkamiehiä ja 4aIaivarikokia
onmisuuden. Presidentti voi julistaa
iharkintansa mukaan maan poikkeus­tilaan.
~
Samanaikaisesti |>aThunentm hajot­tamisen
tai paremminkin sanoen ker-;
köttamisen kanssa monissa Brasilian
fcaupungetssa^lMdStettihituraiettujapo-liitiMioia.
kirhnn toimHieiduUHtfi\}a sa-nomaMitimiehiä.
Vangittajen-joula^
«n entisten vpiresklentiien.Juscelino Ku
hjtsohekm ja Janio da Silva Quadro-sin
lisäksi «seita osavaltioiden kuver­nöörejä.
Joukko vaikutusvaltaisia sa­nomalehtiä
(m laU&autettu ja nuuit
on asetettu valtion sensuurin alaisiksi.
Välittömänä syynä kansalliskokouk­sen
hajottamiiseen oli äänest3rstulos
hallituksen vaatimuksesta evätä -kasb
sanedustaja Marcio Alvesilta parla­mentaarinen
koskemattomuus ja. haas­taa
hänet oikeuteen. 216: Ua äänellä
.141 vastaan parlamentti hylkäsi halli-luksen
vaatimuksen osoittaen täten
«nsimmäisen karran neljään, vuoteen
jardia frangia. USA valvoo 90 pro­senttia
Ranskan laskukoneiden tuo­tannosta
ja 60 pros- puolijohdintuo-lannosta.
USAn osuus Ranskan au­toteollisuuden
tavaranvaihdosta on
13.5 pros. ja sille kuuluu yli 40 ke­miantehdasta
jne. Pelkästään kym­menen
viime-vuoden aikana L'-Au-roren
tietojen mukaan noin 500
amerikkalaista yhtiötä on sijoittu­nut
Ranskaan.
Tuskin näitä ongelmia kyetään
ratkaisemaan myöskään Pikku-Eu-roopan
välisellä yhteistyöllä, koska
Ranska joutuu siitä kiihtyvään kil­pailuun
voimakkaampien ,Iänsisak-salaisten
suuryhtiöiden k^^ssa ja
sen piirissä Länsi-Saksan jokainen
sotilaallinen tai poliittinen voimis­tuminen
uhkaa suoranaisesti Rans­kan
vaikutusvaltaa ja turvallisuutta
Ranskan kansalliset edut, sen ta­loudellinen
kehitys ja sen turvalli­suus
. voidaan ' varmistaa ilmeisesti
vain 'Suur-Euroopan" puitteissa,
mukaan luettuna sosialististen mai­den
kanssa viime vuosina kehitty­nyt
yhteistyö. Tämän politiikan "ro­mahduksesta"
puhuvat nyt ainoas­taan
ne, jotka ovat aina vastustaneet
kansainvälistä, yhteistyötä ja kan­sainvälisen
: jännityksen lieventä­mistä.
Meidän mielestämme jänni­tyksen
lievennys- ja yhteistyöpoli­tiikka
lännen ja idän välillä on i l ­maus
kahden vallitsevan yhteiskun­tajärjestelmän
välille kehittyvistä
suhteista. Sitä eivät määrää niin­ikään
valtiollisten ja poliittisten
henkilöiden tahto ja toivomukset
kuin nykyisen kansainvälisen kehi­tyksen
tarpeet ennen kaikkea pyr­kimys
rauhaan, normaaleihin suh­teisiin
kansojen välillä ja niiden
taloudelliseen, tekniseen ja kult­tuuriyhteistyöhön
Tshekkoslovakian
tapahtumat eivät voi eivätkä saa es­tää
jännityksen lieventämistä, nehän
kuuluvat yksinomaan sosialistisen
yhteisön toimivallan eivätkä idän ja
lännen välisten suhteiden piiriin.
Presidentti de Gaulle totesi täy­sin
oikein, että Euroopan rauhan
tärkeimpiä edellytyksiä ovat tasa­paino
maanosassamme sekä tinki­mätön
välttämättömyys tehdä maan­osastamme
aidon eurooppalainen,
jotta se saisi mahdollisuuden hoitaa
itse omat asiansa- Yksi tämän tasa­painon
tärkeimpiä periaatteita on
yhteistyö Länsi- ja Itä-Euroopan vä­lillä
jonka esikuvaksi on tullut yh­teistyö
Neuvostoliiton ja Ranskan
välillä- — Georgi Dadjants,
nykgnsen «presidentii»)
keen taipumattomuutta,
mofcraattinen lijke-nimislk*^^'q)positio-^
puoluetta edustavan Alvesin "rikos"'
oli siinä, että hän arvosteH kansallis­kokouksen
.puhujalavalta ai^egan toi­mintaa.
Tämän vuoksi IrfaSlialfuset
"gorillat" vaativat hänen haastamis­taan
oikeuteen. ''v/ i Oo
Nykyinen, Presidentti Costa de "Sihm
tuli vdtaan kevääUä 19f(7 ;tq>i*t^^leen.
sotilasvallankaappaukaen^MMdbeiiB;
Vallankaappaus oii Yhdysvaltiojen 'm-piroima
ja sen tarkoituksena/oli eh­käistä
eräiden varsin ;maItiUisten re­formien
tmmeenpano, joita :siIloin«i
presidentti tSoulart gl.i auttanut.
Otettuaan vallan juntta yritti peittää
alastonta sotilaalUsta' dtkta^iriaan
demokraattisia veiholla:' Brasiliassa-hyväksyttiin
uusi perustuslaki, joiä&a
voimassaolo on nyt keskeytetty- '
Brasilian nykyinen poliittinen kriisi
osoittaa, että sotilasjuntta ei bb kyen­nyt
ratkaisemaan ainoatakaan niistä
vaikeista taloudellisista ja sosiaalisls--
ta ongelmista, joita maan edessä on.
Costa de Silvan hallitus ra vain kyen­nyt
siirtämään näiden ongdnuen: rat­kaisua.
Taloudellisten kriisien sekä
oppilasmielenosoitusten johdosta «lean
tilanne on viime aikoina kärjistynyt.
Tässä tilanteessa sotilasjuntta .päätti'
poistaa"demokratian verfjon". "Go­rillat"
esiintyvät omana itsenään.
Jälleen edessä
Pian on taas ohjelmassa
verolipun täyttö,
usein silloin tavaks' tulee
kirosanain käyttö.
Onkin siinä fltatöiksi
' aikamirinen puhde,
jotta sSilyis valtiiÄon -
hyvänlainen suhde.
Täyttäessäs' lankettia
jos suit' palaa proput,
lepää vailtka pikkaisen
ja täytä kohta loput.
Pidä itses karissa
ja ole mieler tyynet',
ettei posker vierähtäisi
isonlainen kyyneL
Udellaan niis' kaavakkeissa
paljonko sä hankit,
onko suita talletuksii
saaneet liikepankit.
Sinua jos tarkat määrät
. hiukan. hymäyttää:
Varo vaaraa, valtio voi
sua jymäyttää.
. Jos oot' käynyt pyytämässä
pankista sä lainaa,
helpotuksen siitä saat,'
kun velka mieitäsV painaa.
Ellei suita kirjoitukset
sujuvasti luista,
lomakkeiden täyttäjiä,
kympillä nyt muista.
i i i Tee.
Oldrich PavlOvslky
T-skyvakian Suomeii-sinn^
ähettilääksi
Wien.— Tshekkoslovakian presi­dentti
Ludvik Svoboda nimitti hil­jattain
maan entisen ulkomaan­kauppaministerin
Oldrich Pavlovs-kyn
uudeksi suurlähettilääksi Hel­sinkiin.
Pavlovsky tuli ulkomaankauppa­ministeriksi
huhtikuussa 1966 ja oli
sitä ennen suurlähettiläänä Mosko-vassa.
•
Tshekkoslovakian nykyinen Suo­men-
suurlähettiläs Zdenek Urban on
ollut Suomessa vuodesta 1965 läh­tien.
Hänet on määrätty uusiin teh­täviin.
Tshekkoslovakia on viime aikoina
nimittänyt kal|;i muuta suurlähetti­lästä.
Entinen ulkoministeri Vaclav
David tuli suurlähettilääksi Bulga­riaan
ja entinen varjq>äämnisteri
Frantisek Krajeir-ItäSaksaän.
PÄIVÄN PAKINA
K U M M A L L I S T A K O T K O T U S TA
Toisinaan on miltei mahdotonta
"uskoa omia korviaan", mikäli on
puhe esimerkiksi radio- ja lelevi-siotiedoista.
Eikä suinkaan suotta^ silliä tosi­asia
on, että läheskään kaikki kir­joitettu
ei ole totta-
Juuri siksi tarvitaan esimeikiksi
työväenlehtiä fcun poi-varilliset
tiedonantolailokset antavat vaiv
sinkin yhteisacunnallisista kysy­myksistä
puhuttaessa parhaassa­kin
tjiipauiksessa "vain toisen puo­len"
yleiskuvasta ja aivan liian
usein joko ikokonaiim vääi-isitelevän
kuvan tai n.s: yaili-olo-kohtelun.
mikä liarkoiUjuj iloppukädessä yhtä
ja samaa.
Kaikikien tällaisten seikkojen
perusteella tuntui täysin uakoinat-tomalta
kun iviikko toista sitten
kon-oltiin televisiouutisten yhtey­dessä,
että Kiinaissa on. jo "nimi.
totty" Mao Tshc-tungin "seuraaja"
Työväenpiireissä yleensä, koan.
mumistinon puolue etunenässä, on
aina korosftettu 'luottamushenki­löiden
valinmoiiisuutta — demo-
•fcraattista valintatapaa, jonka poh-
(jaiUfl jäije&töjcn, puolueiden ja
hallitustein johloellmet ja johta­jat
valitaan iiormjuallsesti jllscn-joukkojen
toimesta.
Samoimme nonnaalisesti, sillä
selivää on,_£ttiä esjnterktksi Espap^
jassa ei Francon diktaituurin alai­suudessa
voida minäiäänjtyöväen-puolueen
johtoelimiä >a johtajia
valita täysin-demofcranttisedla ta­valla.
Maanalaisissa olosuhteissa
länsipiirien käsiin, viittaa siihen,
että vait)a keskitetään entjstä lu­jemmin
puheenjohtadan Mao Rshe
si, minkä pitäisi Ikoikoontuimaa tä­nä
vuonna, hyväksyy tämän sääo-töluonnoiksen,
niin silloin mSäri-tellään
muitta mutkitta kaikki
Maon ja Linin vastustajat ^^uoJue-ivastaisiksi
voimiksi", '
Vuonna 1956 hiyvSksytyfesfi Kii­nan
kommunistisen puoluieen sään
-tungin ja hänen-apulaisensa, puQto^*ssäniääritellään,kEi^
Ml lähde, että '^puoiueea kaikki
johtayat^^knet yäL^bam Salnsen
vaalimeneteknän ipuKteissa k a i^
^portaissa", mutta uudessa »fiSn.
lustusministeri Lin - Piaon käsiin.
Tämän eääntöluonnoksen mu­kaan
puolueen keskuskomitea tu­lee
menettämään oikeuden valita
on pakko turvaiutua matanalaisiin - seumaaja MaoUe ntiäärittelemällä.
onenettelytaipoilhin; kuten on niin
monessa maassa fasistikaudella
saatu 'kokea.
Mutta normaalisissa olosuhteis­sa,
missä järjestöillä ja puolueilta
on vaipaat toimintamahdollisuudet,.
pidetään työväienipUreisssä tiukasti
kiinni demokraaAtisislSB' pdl^än-nöistä
silloin kun muodostetaan
johtoelimiä ja valitaan luottamus,
miehiä tai järjestö- ja puoltiejoh-tajia.
Kaiken täimän vuoksi edellämai­nittu
"Kiinan uutinen" tuntui suo-ras-
taan mahdottomalta. '
Mutta Kiinan nykytilanteefisa
näyttää läillainen "maiidottomuus"
olevan mahdolllsila. v
New York Ttmies Senäcen uu-tistiedon
mukaan—mikäli siihen
voidaan luottaa -r.-Kiinaai kommu-nLsti.<}
cn puolu>ccn uusi sääntöluon­nos,
- unilnkä saftoitaijin joutuneen
että Lin tulee Maon kuoltua tai
sivuun jäätyä puolueen puheen­johtajaksi!
Mikädi tämä on totta, niin silloin
on ilmeistä,, eittä Kiinassa ei ole
•täimän sääntöluonnoksen hyväksy­misen
jälkeen enää mitään kom­munistista
puoluetta, vaan Maon
da Linin kontrolloima virkamies­koneisto.
Sääntölyonnoksen muiuian muo.
dostetaan Maon ja Linin johdolla
'toimivat dimei jotka käsittelevät
"keskitetyllä tovaiUa" päivittäin
puohietyötä, poliittista toimintaa
ja sotilaallisia tehitäviä. ,
Siinä määiriteillään, että "Maon
ajatukset" jotka'määritellään ny­kyajan
mat^silais- leninismiksi,
muodositiavat leoi-ecttisen pohjan
puoluetoimikunnaiHe.
Jos Kiinan komimuni&tiscn puo­lueen
kuujdcs ikansaUincn kongrvs-töluonnoksessa
sanotaat^ että tSl •
laiset johtoelimet "tnuodostetaan
demolqna^:tisen ' kionlsuietl^
(neuvottelun) ja vaUnoan peras^
teellä".
Jos tämä uusi sääntöluonnos
heijastaa kartcean ktdttuurivalUm.
kumouksen tulosta ja Kiinan konft.'
mioustfeen puolueen nykyjt^don
todellisia taivoibterta, silloin oo lie-västikin
sanoen vaikea ymmärtää
minne JCiina on menossa?
Luonnollisesti voidaan toivoa,
että New Yoiik Timesin tiedot
uudesta sääntöluonnoksegta ovat'
virheellisiä tai puutumisia,' mutta
sekin on kovin heikJluy^oljtfi korsi:
silloin kun muistetiljn^-Bl^ «naini-tun
lähteen kautta on,s»aAu melko
tosipei-äisiä tietoja monesta sellai-^
sesta kehiltyluei^ kotona ja uUco-mailla^
nUkä lehteä mjellyttatt.
/— Känsäkom-a;