Vapaus, July 24, 1924

              TOgtaina, heiaäk. 22 R TUBSM JuJy 22nd
LIIKKEENHOITAJAN OSASTO
TUii työMenlelidille
välittää
VAPAUDE2<I KONTTORI.
A,i»B,iekeinme voiTat ottaa tilauk«i« aeuniaTille lehdille.
täytyy seurata ralia mukaaa.
TilaaktU
Tvövlen järjestö jen Tiedonantoja, Helsinki, 3 kertaa viikossa.
r vk. $10.00, % vk. ?5.50.
Tvöväen Urheilulehti, Helsinki, kuukausijulkaisu. 1 vk. $3.00,
' 1, vk. $1.75.
Liekki, Kaunokirjallinen viikkolehti, H e l s i n k i Li^^vk. ?2.00, ^ %
Iti u L l n i i , tvöväen kuvalehti, 2 kertaa kk., Helsinki. 1 vk.
«iOO ^ vk. ?2.00.
Tuiiku. pilalehti Helsinki, 1 vk. $2.00, % vk. $1.25.
Tbe D*ily Worker, Chicago, päivälehti, hinta $6.00 vk-, $3.50
1-2 vk.
Soviet Rus»ia Pictorial, Chicago, kuvitettu kuukausijulkaisu, hinta
$2.00 vk., $1.00 % vk.
Farmar Labor Voice, Chicago, 2 kertaa kuussa ilmestyvä, hinta
$1.25 vk., 65c % > k .
The L«bor Herald, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $1.50.
Younf Worker Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $1.00 vk.
Youne Comrade, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta 50c vk.
The Liberator, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $2.50 vk.
Ny Tid, ruotsalainen viikkolehti, Chicago, hinta $2.50 vk., $1.25
•n. WoJker Toronto, viikkolehti, Wnta $2.00 vk., $1.00 % vk.
Young Wprker, Toronto, kuukausijulkaisu, hinta 50c vk.
T c ö n , i « päivälehti, hinta $6.00 vk.,' $3.25 % vk. j a $2.00 3 kk.
T S pä^ivälehti, hint^ $3.75 % vk. j a $2.25.3 kk.
SjenoSin Päiväl^^^^^^ hinta $7.00 ,vk., $3.75 % vk. j a $2.26 3 kk.
? S a r naisten viikkolehti hiiita $2.00 vk.. $1.75 % vk. *
Punikki kuukausittainen pilalehti, hinta $1.75 vk., $1.05 % vk.
V^p.« 3 kertaa viikossa, hinta $4.00 vk., $2.25 % vk. $1.50 3 kk.
päivänä on urheHokilpailut j a muu
ohjelma p ä i v ^ ja illalla kappale.
Näistä näytelmistä, minun tulisi
sanoa joku sana. Varsinaisena j u h -
lakappaleena tulee olemaan neljä-ziäjrtöksinen
venäläinen ga venäläi-siä
nykyisiä oloja kuvaava näytel­l
ä "Kunniavelka",, ehdottomasti
paras työväennäytelmä mitä tällä
kertaa on'tällä mantereella saata­vissa.
Aihe on otettu Moskovas­ta
jd Bakun öljykentiltä.
Lauantai-illan alkajaiskappalc
"Kuningasta odotellessa on S-näy-toksinen
porvarien leuhkuutta ja
typeryyttä esittävä kumousmielinen
satiirikappale, niiltä ajoilta jolloin
Suomeen piti tulla kuningas; on
myöskin katsomben arvoinen.
Molemmat kappaleet, ovat uusia.
Kunniavelka valmistunut vaista v i i ­me
toukok. 1 päivä. Näin ollen si
kenenkään tarvitse lohduttaa it­seään
että on ennen niitä nähnyt.
K u n nyt vielä mainitsen, että em­me,
tule voimiamme ja kustannukbia
säästämään näiden näytelmien. ylös-panossa,
niin ei suinkaan.soi Keski-
Ontarion työläisillä olla muuta kun
•yksi ajatus, että siellä sitä tava­taan.
Kirjeenvaihtaja.
CANMORE, ALTA.
Kurssi
• :;:
Dollarista
L ä h e t y s k u l u t :
40c lähetyksistä alle $80.00;
60c. lähetyksistä $30.00—
159,99 asti, 75c läfaetykkiitfi
$60.00—$99.99 j a $1.00 k a i - '
kilta $100.00 taikka aita fluu-remmiltä
lähetyksiltä. Sälikö^
aanomialähetyksille on koitit:
13.60. ' .
Torontossa ottaa , rahavaii-tyksiä
vastaan S. (G. N e i l , 957
Broadview Ave.
Laivapiletteji myydEaa. .
Tiedustakaa pilettiauoita.
Box 6».
VaRaus
Sndburjr, Oat.
siksi painava että hän meni O. B .
U:n kannatusrenkaan tutkijakomi-teaan
ja siellä kai jonkun Avustuk­sella
sai täyden toveriluoton, kuten
hän itse sanoi. (Täytyy tosin i h ­metellä
O, B. U :n tutkijakomiteaa
miten se on menetellyt jös asiat on
niin). Nyt kuitenkin k»vl niin, että
joku toveri muistutti A . SarkkilMi
tästä että hän on lahtari j a ainoas­taan
sanoi mitä Karkkila oli meille
aikaisemmin itse tutkijäköiriiteassa
sanonut,. Mutta tämäpä otti no^lc-kaansa
tuosta! että häntä arvostel­laan
tekonsa jälkeen j a vaati kovasti
että tuo lause on peruutett^ava että
hän muka olisi l ^ t a r i . Mutta; t o i ­nen
joka tiesi varmaan hänen itse
tunnustaneen, että hän on ollut Icur-,
jassa ammatissaan ei peruuttanut-
Jaan. Muta tästä valkokaartaainen
herra Sarkkila" otti nenäänsä niin,
«ttä lähti tulkkia ha:kemaan veljen­sä
avustuksella että voivat vangitut­taa
nuo pirun punikit, jotka uskal­tavat
puhua totuuden, kuitenidh
veljekset eivät saaneet vielä halua­maansa
tulkkia - vaikka meihaölvat,
asian kuultua tulkki sanoi menkää
niitten tykö, jotka senlaisia asioita
hommaa — en viitsi mainita mutta
Ilmankin suomalaiset tuntee hänet
yarsin hyvin. . Tämän A. Sarkkilan
Teh joka tietysti a j a a veljensä asiaa
«n tai ainakin sanoo itseänsä jos^
kas raittiusseuralaiseksi, o.l>.u :faisek-.
f •^ovaksii.v.w:läiseksi, että hän
»yllakm on j a myöskin käsittää jär­jestymisen
tarpeellisuuden. "Antiek-o
annettava asia t i e ^ s t i ön jos hän
Teyensä kanssa alkaa virkakunnan
kanssa punaisten jahdin — j a - j os
mahdollista toteuttamaan" lahtarismia
Kanadassa. — Z. ', ' *
f . Asianomaisten taholta . sanotaan
paloa murhapoltoksL Port A r t h u r in
Ol B. U . kannatusrenkaan virallinen
Industrialistin raportteri on myös­kin
lähtenyt selostamaan tätä palo-j
u t t u a , käyttäen kirjoituksissaah
mitä halpanmisimpia valeita. In­dustrialistin
numerossa 146 sanoo
hän erotetun Intolan W. P. osastos­ta
yhden jäsenen sen' tähden, että
erotiettu henkilö olisi sanonut paloa
murhapoltoksi.
Kaikki intolalaiset tietävät kuulu­koon
mihin ryhmään tahansa, että
I n t o l a n - . W . P . osastosta ei ole ero­tettu
yhtään jäsentä koko oliemässa-olo
aikanaan.
pien vartonut, ^ttä Intolan I n ­dustrialistin
kirjeenvaihtaja oikai­sisi
;^tämän valheen, sillä onhan: hän
j;ehellinpn yallan^umousnm .^^H^^
oikaisua ei ,ole 'syystä tai toisesta
näkynyt. Tai kentis tuo valhe on
n i in vähäpätöinen, ettei sitä kan­nata
ruveta oikomaan?
Minä kuitenJkin katson velvollisuu­dekseni
oijasta sen. Vapatiden pals­toilla,
vaikka tiedänkin että tuhan­net,
jotka Industrialistia lukevat,:
eivät tule näkeiiiäärtf tätä. Eivätkä
näin ollen tiedä,' että heidän ieh-dessään
julaistäan suoria valeita,
r > Tarkxitus^ keinot, kuin
muinoin jesuitpilla.
- ' ' ' • ^ : ' W. P. OS. jäsen.
B E A V E R xAkE, ONT.
Eri paikkalnmi^ilfei
INTOLA, ONT.
TäaDi pJoi 3 p. kesäk: Färmett
i^nitm of O. B. V. uusi Vaimistu-inaisillaan
oleva talo josta aikana4n
«atinen^ VapkudenKn pato-
Jolla virka on, n i in pitäköön siitä
huolen, kuulin-tässä sanottavan ja
äänessä hupmasui jotain tarkoitus­ta
ja tutkistellessani tehtäviäni huo­masin
että • taiasen on yksi vähän
jälessä. 4k E i ole tullut täsisä muun
hurinian ohella muistettiu .että p i ­täisi
jotain toitottaa taasen inaail-maile
riennoistamme.
Jos Taikka alottabin alueemme
kesäjuhlilta Rastii, jot^ «Hvät hei-näk.
l p . ja, jonne me farmaritkin
koetimme sqijnustaaj itseämme ko­ko
lukuisasti. Ja oljhen siellä näin
maanukon näkövinkkeliinkin sopi­vaa
yhtä j a toista, ' j a kuuntelemijs-takin
oli, aina toisintian. :
Nämät meidän puolen näyttelijät
kuulemma^' sieltä tulivat* vähä niin­kuin
suu naurun irvissä. e l i - justiin
n i i n paljon k u m ^
alahuulella voi irvistää^' kehuivat
pärjänneensä^ Mutta sitte; kilpailu
kappadeilä; arvosteleva sanomalehti-neekeri
lohdutti 'omiansa että Bea-
•er Laken seura palkittiin vain sen
tähden että he toivat sen ajatuksen
ulos mitä Jdrjailija bli^ näytelmäl­lään
tahtonut esiin loifitla. Minua
13 p. pitimaasBinme o*aston ko-koiiksessa
velvoitettiin minut te­kemään
selvää tov. Kustaa Kivis­tön
tai Salmen, kot. Älavuuden p i ­täjästä,
suhtautumisesta Suom. sis.
sotaan.
Yllämainittu henkilö saapui tälle
paikkakunnalle vuosi aikaa Port
Arthurista, Ont. johon hän oli saa­punut
Suomesta joitain kuukausia
aikaisemmin. Port Arthurin tut-kijakomitea
oli hankkinut hänelle
todistukset Suomesta, jotka saa­puivat
tänne viime syksynä. Hä­nen
todistuksensa olivat laillisimpia
mitä Suomesta voi saada, päivätty
Jyväskylässä 30 p. toukokuuta 1923
virallisilla' leimoilla ja allekirjoi­tuksille,
joten me annoimme hä­nelle
täydellisen toveriluoton.
Mutta mitäs ollakaan. Viime tal­vena
saapui tänne eräs suojeluskun­talainen
Alexander Heikkilä, kot.
Kuortaneen pit., W. 1., henkilö, jon­ka
menneisyydestä on jo tehty sel­vää
Vapätis-lehdehkin palstoilla ja
joka omien puheittensa perusteella
on ollut valkoisten riveissä rintamal­lakin.
Hän o n kertonut yllä ifnaini-tun
kustaa Kivistön olleen hänen
tärissäan "äamallä ; rhitamalla val­koisten
riveissä. Mutta ine ogäS'
ton jäsenet täällä, emme otta­neet
asiaa olienkaan siltä kan­nalta,
että me uskoisimme he tosik­si
ja epäilisimme tov. Kivistön to-veriluottpä.
Mutta juuri siksi, et­tä,
tällaiset huhut voi saada joita­kin
uskomaan ne tpJäiksi, jotka e i ­vät
asioita tarkemmin tunne, on
asia otettu julkisesti esiin.
Se Worker-lehden^^m^^ osastol­le
kuuiuyä Veroitus ori jo äilcaisem-min
päätetty, että me: lakkotilan­teen
takia jätämme sen suorituksen
lopulle vuotta, Mutta varmasti se
tullaan suorittamaan tuonnempana
lakosta huolimatta.
Ne kirjain myynti-iltamat myös
päätettiin panna alulle heti, jonka
tehtävän toimittaa huvitoimikunta.
Lakkotilanne on aivan eanailaan,
eikä lakkoavustusta näytä liioin
riittävän. Mutta siitä huoliriiatta
lakkolaiset ovat seisoneet kuin yk­si
mies, ei mitään oireitakaan ole
näkynyt työhön pyrinnässä. "Yksir
mielisyys on voimaa!" — G. M .
•————o— —
E i ole taaskaan oikein suuret
ne toiveet tulevBisnudeeta. T^öttö-myys
uhkaa.kaikkialla,, ce koskee
meihinkin sillä olemmehan pakoi-tetut
lähtemään palkkatöihin lu­kuunottamatta
muutamia yksilöitä,
joilla on toisenlaiset ansiomahdoUi-
Buudet. — Meidän täytyy oppia
ymmärtämään tämä .kapitalistinen
järjestelmä kokonaisuudessaan.
Meidän on tiedettävä kuinka suuri
on-se rikookselUsuus minkä se tuo
ihmiskunnalle.. Ihmiset luomakun­nan
korkeimpina asujina voivat
muuttaa t&nän "kapitalistisen ki-dutuslaitoksen
paratiisiksi kun vaan
heillä con siihen tietoisuutta j a l u ­jaa
uskoa omaan, vpimaansa. Siis
meidän Wabosin suonialaisten kes­kuuteen
on saatava enempi yhteis^
ymmärrystä enempi tietoisuutta.
Koetetaanpa nyt todella että ei­kö
me pystytä mihinkään jalom­paan
kuin : juoruamaan ja niitä
kuuntelemaan; Kyllä varmasti me
voidaan saada keskuuteemme sopu
j a yhteisynimärrys kuin vaan yritei-tään.
Me voimine kasvattaa itses­tämme
uuden yhteiskunnan luojia
j a sen asukkaita. Me tahdom­me
näyttää, että kuinka mekin
voidaan tehdä jotakin oman ja ko­ko
sorretun luokan pelastukseksi.
Kaikki wabosilaiset saapukaa t.k.
27 p. kello 1 j . pp. T. Holmin käm-päjle,
siellä voidaan keskustella, et­tä
jofeko me voidaan perustaa tän­ne
työväenyhdistystä. •
Saapukaa kaikin, sillä niin tär­keässä
asiassa saisi tulla kaikkien
mielipiteet huomioon otetuksi. Kes­kustelukysymyksen
tulee alusta­maan
T. Holm j a kaikilla paikalle
saapuneilla on ehdoton vapaus ot­taa
osaa keskusteluun huolimatta
siitä mitä mielipidettä kukin edus­taa.
Muistakaa' saapua.
Toveruudella'
- T y h m i n joukosta.
Huvittelun tavat ja
taito
tä
clhminen ei elä ainoastaan leiväs-
— —> sanotaan sanassa, j a että
vaan ihmetyttää että mitähän ne
toiset mahtoivat sittei yrityksellään
meinata? * ' . . ,
Sitte minim pitiiti kuulemma vä­hä
kiittää kalkkia niitä l ^ ä ihmi­siä,
jotka olivat katsomassa meidän
turnejoukkuettamme Ja heidän . esi-tj^
tään Sudburyn ja Creighton
näyttämöiltä; Siis, kutos. Myös
^ m ^ r r u s Sndburyh ja Creighton
tovereille I^rvästä kohtelusta josta
Joukkue tuli öidliseksi.' / ~ •. •;
''Jebafmi^os.;: panivat toimeen
Tennot iltamat t. k. 13 p. Ohjel­maa
oli paljo j a hyvää: painia,
n3n'kkeilyä -ja muuta sellaista mies­ten;:
meininkiä. ^ Yleisöä oli' näin
meidän kielellä .sanottuna "koppi
täya".
, fie syirsiaiaalJaa ovat taasen jo
tiaasöi aivan- ovella eh 3 vp. v elo-kontä
eli ^oikeammin ;ne ..aHnvat J o
^okuuD 2 j». iUalla taasen kappa­leella
Ja tanssilla sitte s ^ t ^^
WABÖS, ONT.
Tervehdys taiUta Uljauunden
maasta. Tuskinpa löytj^V toista
suomalaista kylää koko ^tällä Ame­rikan
mantereella^ missä suomalal
set olisivat niin tyytyväisiä oleviin
oloihin kuin tä^lä. Wabo8i8sa. Näyt­tää
siltä että me eletään^ kaiken
kylläisyyden keskellä ja» niin ollen
ei tarvitse huolehtia minkäänlaisesta
luokkatietoisuuden him^
Olen monasti ajatellut, että kuin^
kahan mekin voimme suhtautua y)i
teiskunnallisen kehityksen kulkuun.
Täällä löytyy vielä henkilöitä, jot­ka
halveksivat naapureitaan sentäh
deri, että ovat köyhiä. Kaikkein H -
kaisimmat juorupuheet ovat heille
suuremmat huvitukset. . -
En tahdo tällä kurjojtuksellani
tuomita heitä,' silla tiedän «Syyt s i i
hen. Tämä nykyinen järjestelmä
ei ole voinut heistä parempia kas­vattaa
j a heistä kai on t u l l u t myös­kin
ympäristönsä kaltaisia.
Olisi kerrassaan fälttämätötitä
että täälläkin aljettaisiin y n t t ä ^^
yh^istoimintaa jä sen kautta' koi­tettaisiin
jättää pois turhat alar
arvoiset juoruamiset On tosi et­tä
meissä kaikissa on puutteelllsuuk
sia, mutta ne eivät parane halpa-maisella'
parjaamisella, : vaan ne
voidaan poistaa kehi^ksellisen k ^
vatnksen kautta- Täälläkin meidän
keskuudessa pitäisi löytyä yksi s i ­de
joka yhdistää meidät uutisasukr
kaat yhteiseen taisteluun poista­maan/
«eitämme ^ tätä kirottua^ jär-jdkelmää.
se pitää täydellisesti paikkansa, sii­tä
tulee varmuuteen, jos viitsii hiu
kan tutkia vaikkapa vain oniaa elä>
määnsä. Jokainen ihmmen omaa
fyysillisen nälkänsä ohella monia
muita tarpeita, jPtka ..eri ihmisillä
saattavat olla aivan erilaisia, riippu­en
ehkä ensikädessä kunkin henki­lön
ijästä j a kehitystasosta. Keski-ikäisillä
jä seii^^Vtinttah^lllaf esitti.'
kohdistuu tämä .kgipnu yleisimmin
tiedon hankkimiseen, nuorison kes­kuudessa
sfensijaah .näyttelee huvin
etsiminen siinä suhteessa pääosaa.
Ja koska nyt on aikomus kirjöttak
nuorisolle, niin ottakaamme juuri se
ala r— huvittelu • ~ lyhyesti repos­teltavaksi.
^
Jos missä, niin j u u r i tässä asiassa
joudumme kosketuksiin tapojen, eli
tottumusten metkityksen kanssa, iji-niisyksilöiden
eläriiiäiBsä. Katsielkaa-pa
ympärillenne. ' T u o s M näette
nuoren tytön, joka vasta hiljattain
astui lapsenkengissä,, jokaisena vii­kon
iltana, jolloin hänellä on tilai­suus
uhrata , se huvittelua varten,
somistelemassa itseään tanssiaisiin
lähteäkseen. Jos tunsit hänet jo
vuosi sitten, sait - nähdä hänen teke­vän
temoin. Ja kurii.seuraat hänen
elämänsä, vielä parisen vuotta eteen-päin,
saat nähdä'aiyan saman tois­tuvan
viikko' viikon jälkeen. Tur­haan
odotat hänen sisäisten intres-sierisä
vaihtumista johonkin muuhun
huvittelumubtoon, ellei j o k i n ulkoa­päin
tuleva vaikutin astu eteen muu-tpksentekijänä.
Tupssa näet toisen
samanikäisen t y i o n i t a t pojan, jokj|.
ilta illan jälestä istuu eläyissäkuvis-sa
etsimättä j a kaipaamatta itselleeti
muunlaista huvitusta. -—Tuossa taas
eräs hieman iältään varttuneempi
henkilö, jonka ifttohimoria on por-varilliisesBa
teatterissa istuminen.
Olipa esitettävänä kappale mikä ta­hansa
j a esittäjät ketä tahansa, aina
nähdään hänet katsomassa. — Tuol­le
tytölle tai p o j a | l e t i ^ kurttii-si
mennyt niin veriin, ettei häneh
huomionsa kohdista .mihinkään muu­hun.
Jos sataa tai tuulee, aina näh­dään
.hänet kaduilla maleksimassa.
Ihmisvirrassa «tuuriaan Koettamassa,
j.n.e., aina loppuniateomlln. SIt«i
vPisi käydä kaildci ' huvittelumuodot
samoilla esimerkeillä lävitse. Mutta
se ei ole tarkoitus eikä"'tarviskaan.
Bdelläolevatkin miinitut jo riittävät
osöttamaan; mitä osaa tottumukset
näyttelevät nykyajan nuortson huvit­teluissa.
He ovat suurin piirtein
katsoen tässä niinkuin monessa
muussakin suhteessa tapojen orjia.
Tässä piilee epäilemättä epäedulli­nen
vaikutus. Ihmisen vaipumirtfen
tapojen orjaksi tyrehdyttää hänessä
eteenpäin pyrJdmisen .halun. Ja
eteenpäin oliä päästävä, päästävä
huvittelujen kauttakin, sillä .nekin
voivat tarjota oikeaan osuessa pal­jon
oppia.» Jättäkäämme »entähden
tavat jo syrjään j a käydään käsiksi
huvittelun taitoon. SiDä sen Jcun me
saavutamme,' siHoin .olemme ;ainakin
siinä kysymyksessä; voittajia.
Tanssi on nykyajan yleisimmistä
huvittelumnodoista ehkä kaikkein
turhanaikaisin. Sen antamasta hyö­dyllisestä
opetnksesta tuskin Jenkaan
saattaa esimerkkejä eteen loihtia.
J a kuitenkin useimmilla työväenta-loillammekiri
on vielä tänään tanssi-iltamien
pito yleisimpänä huvitilai­suutena.
Valitettava asia. Elä\-ät
kuvat astuvat jo aimo askeleen e« |
teenpäin. Vaikka niissä <myilyissä>
ei tietääkseni ole vielä ainoatakaan
puhtaasti proletaarihenkistä filmiä
esitetty, on useilla niistä kuitenkin
melkp paljon kehityksellistä arvoa.
Historian ja luonnon tuntei^iik-sessa
esim. ovat monet filmit hyviä
opastajia. Taiteellistakin arvoa mo­nessa
niissä löytyy aika paljon, mo­net
komeat näyttämölle asetukset,
historialliset joukkokohtaukset y.m^
viehättävät hyvinkin . ansiokkaasti
taiteellista silmää j a edistävät tai­teellista
makua. Ehtona kuitenkin
on, että katsoja kykenee niissä erit­telemään
näkemänsä, ottamatta it­selleen
mikä todella on sen arvoista,
j a heittämään roskan yli laidan.
Kuinkahan moni siihen kykenee? —
Sama on laita teatterilaitosten. Sii­tä
ei tässä yhteydessä ole tarvis p i ­temmältä
puhua, siksi tuttu laitos
se on jo nykyään jokaiselle työläi­selle,
ja vallitsevat epäkohdat tar­vitsisivat
oman erikoisen kirjotel-mansa.
Sen verran kuitenkin voi
tässäkin yhteydessä sanoa, ettei ole
eduksi antaa tässäkään huvittelu-muodossa
makunsa kehittyä mihin­kään
f arssimaissuuntaan — olkoon­pa,
että niitä esitetään työväennäyt-tämoiden
palkeilta. Kurttiisista
puhuminen olisi kieltävässä sävyssä
luonnontohta, sillä «luonto se on,
joka tikan pojan, puuhun vetää>.
Tarkoitukseni on vain ettei ole oi­kein
alentaa sitäkään jokailtaiseksi
katukuherteluksi.
Kui» olemme ehtineet niin pitkäl­le,
että yleisimmistä huvitteluhar-rastuksestamme
osaamme erottaa
nykyisessä yhteiskunnassa hyvät ja
huonot puolet, silloin emme enää
olekaan tapojen orjia. Ja silloin
voimme löytää itsellemme tyydytystä
useammastakin kuin yhdestä huvit-telualasta.
Siihen olisi pyrittävä.
Yksipuolinen ihminen pn vaivainen
eläjä nykyisenä aikana. Vaaditaan
tuntosarven ulottamista' -useammille
aloilla kaikessa. Pyri siihen, silloin
olet huvitteluissasikin saavuttanut
tapojen asemasta taidon.
: ;—O—
Ostakaa kukkia, herra
Bulevardien hienokahvilain teras­seilla
liikkuu pikkutyttöjä kaupitel­len
ruusuja hyvinvointiaan ähiseville
herrpillie, jotka - imeskclevät absint-tiaanr-
pöytiet» ääressä. Pikku kau-
So. Porcupihessa
Heinäkuun 26—27 p. So. Porcupinen K. P. S.
osaston toimesta
Lauantaina, heinäkuun 26 p. r
(Tiramintin orkecterin aoitella.)
Sunnuntaina, heinäkuun 27 p. kello 1 j . pp.
(Kaapuagin pallokentalli)
Jossa on urheilua; miehille 6-ottelu, 5 mailin juoksu naisille 3-ot-telii
sekä urheilua lapsille.
ILLALLA ON MAALILLA
Ohjelma: Puhe, lausuntoa y. m., y. m. sekä näytöskappale
>fKYNTÄJÄT'
3:sBa näytöks.
JUHLATOIMIKUNTA.
saarna
Aleksis Kiven «Seitsemässä vel­jeksessä
» pitää Lauri-poika sonnien
piirityksen alaisessa, nälän päälle
tupatessa ja pienen <lJikutuksen>>
vallassa seuraavan puheen:
«Ei niin, vaan «isuu avaa kaikkein
paimenten», pitää sinun laulaman.
Mutta olkoon tässä jo kylliksi, vai^^
kene, kuultele j a pane suus koreaksi'
ckirkkosuuksi», koska minä saar­naan.
Niin, nokipoika, lainaa sinä
minulle mieies ja vapaa kleles.'—-:
«Minä tahdon saarnan saarnata täs­sä
saarnastuolin päällä Pietarin van­hasta
kaprpkista ja kymm^estä
nappilävestä. Kuitenkin tahdon en­siksi
katsoa lammaslaumani y l i,
mutta näenpii sydämeni suureksi
^uruk8^ haisevia vuohia vaan j a sen
pustelijattaren saavuttua katkaisevat, p,„e ijakkja. an ^p akkue. jai..- .V oi- te « Kflrk.a -
herrat rupattelunsa päivänkronikasta
j a sanovat tylysti «ei> taikka Ifis-syttävät
joitakin mauttomuuksia; m
pistävät pikkuppsku^ia, avaavat kuk
karonsa j a antavat sen runsasta si-säilöstä
kolikon.
. ~ Ostakaa kukkia, herra!
Vieras, jolle kalpea pikku tytte
lausuu kehoitukserisa,/ on jo harmis
saan. Hänen kasvoillaan leikkii isäl-linen
hymy. Hän puhuu ystävjlli
sesti, tiedustelee . tytön tuloja;' tie
dustelee tämän osoitetta, ja samalla
vaeltaa hänen katseensa yli tylpn
olemuksen j a hänen ihraiset sormen
sa uskaltavat jopa koetella tämän
hentoja jäseniä. Ylevämieliscsti ja
armollisesti ojentaa hän sitten tälk
sadan soun rahan j a taputtaa tät^
isällisin elein poskelle.
— Tulen käymään luonasi, pikkii
aarteeni. Otan mukaani makoisia ja
sanon äidillesi, ettei hän saa lyödä
sinua.
— Kiitoksia paljPn h e r r a . . ,.
Kello bn neljä iltapäivällä Champt
Elyseesiliä ja sen lähikaduilla vyö­ryy
katkeamaton jono aristokrattan
vaunuja — kaikki palaavat Boulog-nemetsästä.
v
Lehtokäytävän syvässä: var^Pssr
puhuttelee siististi puettu nainen
muudatta pikku tyttöä.
— Sinun on hankittava kotiin 10
frangia.
— Koetan äiti.
— E i riitä, että kpetat; sinun täy.
tyy. Ollessani sinun ikäisesi ansaita
sin minä paljon enemmän, letukka
No, otahan v a a r i n . . ..
Pikku tyttö loittonee kukkavasui-neen
itkuun puhkeamaisillaan.
— Ostakaa kukkia, herra.
— St st ! . . . .
Pensaikossa on pimeitä loukkoja.
Taaempapa vaanii korppiäiti. Tuon^
nempana vetää poliisi nuottaansa
kerjäläisiä, köyhiä saatanoita, jotka 'seen kapakkaan.»
pöykeilette silkeissä ja saaleissa,
kullarihohtavina ku|n riikinkukot;
riiutta sylkekäät iminua vasten naa­maa,
ellette viimeisenä päjyähä, huu­da
vielä Matti pastoria puhelemaan
puolestanne. Mutta se on nietua se!
Hyvää päivää ukko Räihä I Minä
tahdon sinulle sanasen sanoa: Ota
vaari,tuosta Kettulan vanhasta vaa­rista;'/
M
lari F'aavp, mitä teit sinä Taiiun h l r -
«italkoosisa talvella? Sinä'klaslaki:
listit ja likkoja likistit. Mtitta mi
Tiä sanon ' sinulle, polka:nallii u>ta
Jumppilan Jallista vaari; muutoin
tuomitsee, sinua viimein Mätti pappi
pakanat, Kreikiläiset j a PrekHäiset;
j a sitten säkkf päähän j& helveuiin.
Avaa siis ajoissa korvaläpes Ja kuu
le, mitä sanon j a saarnaan; sillä mi
nä olen keitetty monessa liemessä,
j a -tässä rinnassa on sydän kuin h y i
Iceenhahkainen tUpakkikukkaro. On
han poika' monessakin ollut Minä
olen ollut Helsingissä opissa, vesikö
pisBäv Jalkapuussapa monessa miius*
sa konttapuussa. Mutta siitä on pa­ras,
e t f e n ole vara», €;tt'en ole loan
nut kenenkään kaivoa, enkä halaillut
toisen miehen vaimoa.»'
«Oli minulla kerran morsian pieni,
p i ^ i penttu, aika lunttu; mutta hän
karkasi minulta kauas pois. Minä
kokoani. Tulin taasen suureen Suo­men
suuren maat jä meret, Saksat
j a Virot, mutta en löytänyt kullan-kokoani.
Tuin taasen suureen Suo­men-
saareen, j a löysinpä hänen tuol­ta
Tampereen takaa hietaharjulta.
Tuossahan Tettuni pieni! huusi po»-
ka iloissansa, mutta Tettu tuiskahti
j a lausui: «mikä 'olet sinä? mikä
maan mustettu? mikä tervaan kas­tettu?
ja kiepasi ensimaiseen tölliin.
Mutta minä, aina lysti-poika, en
tuosta suuriakaan surrut; panin tur­paani
tupakkaa j a poikkesin parhaa-kelata
naaraa, Ensimäinen potkasi
mua jalallansa, toinen sanoi: «anna
sen pojan olla alallansa! hän ei ole
mikään rakkari eikä mikään plki-
Hprakari». Mu^akojmas kysyi: «mi-kä
sitä poikaa vaivaa?» ja neljäs
sanoi: «häntä pitliis. auttaa ajallan­sa
». No lähdctäänpäs käsi kädessä
käymään, lausuin mlnS; mutta viides
tuuppasi vihaisesti nyrkillänsä j a är.
j a h t i : cmene Helsinkiin!» Menin m i '
nä Helsinkiin, pantiin . syömään-kruunun
vellinkii, ja sitten poikaa
tutkittiin ja huikeasti selkään hut­k
i t t i i n : «mene nyt, mene tiehes, «{•
nä vasaran poika!» Läksin taasen
tietä käymään, minä veiHkka, »ina'
llplnen; minä jonka sydän; on h y l -
keennahkainen tupakkikukkaro. K u l - '
jeskelin, laulelin, j a , tallustelin pit­kin
tölmällistä tietä, tulin Hämee-seen,
astuin ylös Kunlnkalan saar­nastuoliin;
j a sitten oHj ammen plot.
tis!» . .
»'''«T^don minä koulutukseA..kuu­luttaa.;
Pitäjän, lukkari ja läänin
kuppari aikovat ahkerasti 'avioliit­toon,
viettävät huomenna, häänsä,
huomenna jälkeen kaalin. He l i i t ­tykööt
yhteen ja Istukoot kiinni
kuin Tattarin-Paavalin piki j a ter­va!
— Seuraavat 'talot nyt käske­tään
tämän kautta päivätyöhön pai),
pilaan: Yllllä, Alliin, Yli-Seppälä,
Piinppkla j a Alavesi. Tolttt lautoja^
levijäcä • tfaakslpiikin rautanauloja, ^
mies^^^^ kaksi parhaasta,' paHc-J
JcaämBah pappilan plenempätäftlka-t
ruuhta. — Kiialan hakasta on karan-niit
yksi vanha' ruuna; Iso, suuri»
mustanpruuni, kello kaulassa, umpl-raudassai
vähäläntä, lyhytläntä, t y p .
pihäntä.»
(Mutta ei nyt mTtöän mtiuta tällä
^rällä, vkan että lammas on laakea
eläin, ei hän puske eikä potki; mut­ta
kas kun härkä pääsee vanatlens^,
hän puuhaa puuta, ku^opil maata ja
puhaltaa sen tulen polayata lokaa
paimenta vasten naamaa ja nokkaa.
J sitten oli taasen {(mmenplottisl
Jokainen menköön omaan koppiinsV
minä menen kivimuuriin.» '
Soomestä
eivät tiedä, mihin kallistaa päänsä
kuollakseen nälkään.
On talvi j a yö. Monceau-lcorttc
Iin, rikkaiden korttelien korkeat Ilc-kunat
ovat häikäisevästi valaistut
«Tuoppi olutta ja kaksi korttelia
viinaa lippariksi on (obtuullinen
mitta ja määrä väsyneen miehen
kurkkuun j a päähän. Nytpä kannu
kiekkui ja parta kastut, pojat l au
Kaikkialla juhlitaan ja pidetään laa laskettelivat j a muortn tyttäret
hauskaa. Katujen lumirännässä ja'nauraa kfkottellvat. Mutta läksmpä
kylmässä parveilee .12—W vuoden] «oleikistä pois, läksin pitkin katua
ikäisiä tyttösiä.
Aamupuolella astuu ulos loistota-loiata
herroja frakeissa j a turkispu-kuisia,
mutta silti puolialastomia
vallasnaisia. Pikku tyttöset sekaan-tuuvat
vilinään, hiipivöt iäkkäämpi­en
j a yksinäisten herrain luo j a so^
novat:
—^ Ostakaa kukkia, rakas herra.
Puhuteltu iskee silmänsä tyttöseen
latsahtaa ympärilleen, kniskottaa
hänelle jotekin, kannes , sanoo Sa»
neen: — Astu autoon, rakkakin!
käymään. Lauluni remahti, akkunat
säpäleiksi sälähti, j a siitäpä l i i k ­keille-
Tampereen poroporvarit kaik­k
i . Mutta minä, aina lysti-poika,
minä viitenä vilkkasin pitkin rantaa,
heille potkaisin vasten kuonoa soraa
j a santaa. Tulin siitä Poriin, pan­tiin
pärekoriin j a vedettiin pitkin to-r
i i ; - t i i l i n Uuteenkaupunkiin, siellä
akkunasta haukuttun; tuHn Tur­kuun/
pistettiin puukko kurkkuun.
Tulinpa lopulta Aningaisten kadun
haaraan j a siellä kohtasin viisi nok-
JXLKITULVAN TUHOJA
LAPISSA
Jälkitulva eli n. s. tunturitulva
pn esiintynyt Lapissa tänä keväänä
varsin ankarana, saattaen paljon
vahinkoa aikaan varsinkin tukinui­tossa
Kemijoella j a Kitsellä, missä
tulva pn korkeampi kuin pitkään ai'
kaan. <Paitsi Kemijoessa näyttää jäi.
kitulva olevan huomattavan korkea
kaikissa Lapin vesistöissä.
Äkillisen vedennousun johdosta
katkesi Savukoskella n.s; Hevos-muotkan
vastuupuomi, päästäen vyli
100,000 tukkipuuta valloilleen, aa.
main katkesi eräs vastuupuomi K i ­tisellä
n. 3 peninkulmaa 'Askasta
alaspäin, jolloin tukkeja pääsi irti
sama määrä, joten n. 300,000 tukki­puuta
on ryöstäytynyt valloilleen.
Tukeista . saatiin osa pysähdytetyksi
Maireputaan vastuupaikalle Peltosen
niemellä j a osa Javaruksen vastuulle
Kemijäryellä, Myöskin katkesi sit-ten
Javaruksen yläpuolella eräs oa-jepupmi,
jolloin 20 a 30,000 tukkia
pääsi kulkeutumaan väärää väylää.
Vastuiden katkeilemisen vuoksi
aiheutuu uittoyhtiölle melkoisia l i ­säkustannuksia
sillä rannoille ajau­tuneet
puut on kiireesti saatava kes-kiväyläJle
ennenkuin vesi, ehtii las­keutua.
Jos tukit jäävät rantama­talikoille
j a niityille, .täytyy ne kor-j
a t a hevosilla vedättäen.