Vapaus, May 2, 1964

              81^-2" Lauantaina, toukok. 2 p. — Satiirday, May 2, 1964
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
j (LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917
WH||:W. Eklund ^ ' Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Edltorial 674-4265
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
•Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. VTest. Sudbury. Ontario, Canada.
. : Advertlslng rates upon applicatlon, translations freq.of chargeP
Aut^rized as second class mail by thn Post Office Defiartment, Ottawa,
• • i ' '.and for pdyment of postage in cash.
CANADIAN LANGUAGEPRESS
. • TILAUSHINNAT
Canadassa: Ivk. $9.00, 6'kk, $4.75 ^ UÖA:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $555
3 kk. 2.73 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
n Vähän ja liian myöhään
Vaikka Ontarion lainlaatijäkunnalle Torontossa keski­viikkona
esitetty lisäysehdotus maakunnan alinpalkkaläkiin
phkin oikeaan suuntaan kohdistuva ja siis tervetullut laki­aloite,
niin valitettavaa kuitenkin on, että tämän ehdotuksen
täytäntöönpano on suunniteltu toteutettavaksi liian myö^
hääh; samalla kun itse alinpalkkataksat jäävät luvattoman
alhaisiksi, puhumattakaan nyt siitä, että juuri sellaiset ihmi­set.
Jotka kipeimmin tarvitsisivat tällaisen lain turvaa,Jää­vät
;vieläkinalinpalkkalakisäädösten ulkopuolelle.
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, nyt esitetyn alinpalk-kalain
lisäysehdotuksen mukaan tulisi kaikkialla Ontariossa
-—•tosin vain visseissä teollisuuksissa — $1.00 alimmaksi tun-tipdtkaksi
joulukuun 27 päivästä lukien 1967. Kun korkea­palkkaisille
valtion virkailijoille korotetaan roimalla kädellä
palkkoja, niin nämä korotukset astuvat tavallisesti voimaan
heti, tai taannehtivasti. Mutta kun kaikkein kehnoimmin pal­katuille
työläisille luvataan vuosikymmenien taistelujen jäl­keen
edes sellaista turvaa, ettei ketään voida pitää (taas vis­seissä
teollisuuksissa) dollaria huonommalla palkalla työssä,
niin sellaisen päätöksen toteuttaminen vaatii muka kokonai­sen
vuoden! Sivumennen sanoen, rakennusalalla tulee voi­maan
$1.25 alinpalkkasäädökset.
Tämän lakiehdotuksen täytäntöönpanon tiimoilta jae-täaii
Ontarion maakunta kahteen osaan. No. 1 alueeseen kuu­luu
Etelä-Ontario ja vissit, määritellyt alueet Pohjois-Onta-riossa
(North Bay, Sudbury, Timmins, Sault Ste. Marie^ Port
Arthur ja Fort William). No. 2 alueeseen kuuluvat Ontarion
muut osat paitsi niin sanottu kultaisen hevosenkengän alue
(Toronto—Oshawa—Hamilton) missä vissinlainen alinpalk-kalaki
on jo voimassa.
Mutta kun asia pitkistyy niin se mutkistuu, tavataan sa­noa.
Niin on asia myös alinpalkkalakia koskevan lisäysehdo-
?.tuksen kohdalta.
No. 1 alueella astuu dollarin alinpalkkaa koskeva laki
voimaan miesten kohdalta kesäkuun 29 päivänä 1964. Mutta
naisten alinpalkaksi tulee mainitusta päivästä lukien 85 sent­tiä
tunnilta, nousten dollariin vasta maaliskuun 29 pnä 1965.
Tämä sellaisenaan on veristä vääryyttä naisia kohtaan.
'No. 2 alueella tulee miesten lakivoimaiseksi alinpalkaksi
;85 senttiä tunnilta aluksi ja vasta joulukuun 27 pstä lukion
1^5 he saavat dollarin alinpalkkasäädöksen. Naisten alus­tavaksi
alimmaksi palkaksi tulee No. 2 alueella 80 senttiä
timnlita.
"; Nykyiset hinnat ja jatkuvasti tapahtuvat hintojenkoro-taksöt...
huomioiden on siis ilman muuta selvää^ että tämä
atinpälkkalakl antaa alipalkatuille työläisille vissejä etui-siiukaäi
mutta "liian vähän ja liian myöhään''.
,. • ' Sen lisäksi tulee vielä huomioida, että nyt esitetyn ehdo-t^
iksen perusteella jätetään tykkänään oman onnensa varaan
ne työläiset, jotka kaikkein kipeimmin alinpalkkalakia tar­vitsevat.
Maakunnan työministeri H. L: Rovvntree sanoi, että
Ontariossa on tällä kertaa erinäisissä maataloustoimissa 132,-
000 sellaista työläistä, jotka ansaitsevat vähemmän kuin dol­larin
tunnilta! Heistä on 657o naisia, joiden täytyy yleensä
aloittaa työntekonsa hyvin alhaisesta tasosta.
• Maataloust3'öläisten lisäksi tämän lain ulkopuolelle jää­vät
kotipalvelijat — niin miehet kuin naisetkin — ja am-
.rriattikalastajat. Lisäksi määritelläänj että No. 1 alueella tu­levat
voimaan vain 80 sentin tuntipalkat hedelmien ja kas-
'visten säilömistehtailla ja No. 2 alueella näiden alojen työ­läisten
minimipalkaksi tulee vain 75 senttiä tunnilta, kunnes
se nousee ruhtinaalliseen 80 sentin tasoon!
Näiden työläisten jättämistä alinpälkkalakien turvan ul­kopuolelle
ei voida nykyoloissa oikeuttaa minkäänlaisen .sa­nanselityksen
avulla. Voidaan ehkä sanoa, että farmarit ovat
_siin^ asemassa, että eivät voi maksaa parempaa palkkaa työ­läisilleen.
Tosiasia tietenkin on, että Ontariossa on tuhansia
[sellaisia farmareita jotka joutuvat käymään itse tai lähettä­mään
lapsensa ainakin osa-aikatyöhön. Vain varakkaat far-
•niarit käyttävät palkkatyövoimaa, jota vastoin pikkufarmarit
hyöfyvät jos esimerkiksi kannuttamojen palkat korotetaan
säädylliseen tasoon.
i Vaikka- Ontarion lainlaatijäkunnalle nyt esitetty ehdotus
alinpalkkalain laajentamiseksi onkin askel oikeaan suun­taan,
siihen olisi kuitenkin saatava vissejä korjauksia niin,
että tämän rikkaan maakunnan kaikkien työläisten, niin
miesten kuin naistenkin alimmaksi, lakivoimaiseksi palkaksi
tulisi vähintään $1.25 tunnilta.
USAn ja Canadan suhteista
Yleisesti tunnettu tosiasia on, että esim. Canadan sano­malehdet,
TV ja radioluvat tulvillaan uutisia ja poliittisia
'katsauksia rajan eteläpuolelta, mutta vain aniharvoin käsi-
•tellään mitään canadalaiskysyniyksiä Yhdysvaltain tiedon-antovälineiden
toimesta — paitsi silloin kun canadalaiset po­liitikot
ovat tekemässä jonkinlaista kenttätyötä Washing-tonih
hyväksi.
Käytännössä tämä "ohjelma" toteutuu mm. seuraavan­laisesti:
Äskettäin pidettiin Arden Housessa, New Yorkissa
neljS päivää kestänyt "yleisen mielipiteen muokkaajain" kor
kous, missä kokouksen nimen mukaan oli edustettuna Yh­dysvaltain
johtavia sanomalehlimiehiä ja kustantajia sekä
ra^V). ja TV-kuuluttajia. Tässä kokouksessa keskusteltiin
yksinomaan Canadan.ja Yhdysvaltain suhteista ja niiden ai­heuttamista
tehtävistä. Mutta kun esim. meidän ulkominis­terimme
Paul Martin piti siellä puheen, niin sellaiset tärkeät
•yleisen mielipiteen muokkaajat kuin New York Times ja
Herald Tribune eivät julkaisseet halaistua sanaa siitä mitä
mr. Martin sanoi! ,
' S e n sjiaan yhdysvaltalaislehdet ja uutistoimistot kertoi-
Vat suurin otsikoin siitä, minkälaisia "neuvoja" antoi meille
c^Q^alaisille sellainen "pehmeäkätinen" mies kuin on Yh-
SYNTYMÄ-
PÄiVIÄ
Erkki Randall, Toronto, Ont.,
täyttää sunnilntalna, toukokuun 3
pnä 78 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
Teidän jci meidähi
kotiveräjältä
Mr. ja mrs. Bob Beatidoin sekä
heidän tyttärensä SheilaEspanolas-ta
vierailivat Port Arthurissa, mrs.
Beaudoinin äidin. 78-vuotiaan mrs.
E. Pohon luona. Tytär Shcila val­mistui
syntymäpäivänään sairaan­hoitajattareksi
St. Josephin sairaa­lassa
Torontossa.
Mr. ja mi's. Bcaiidoin käväisivät
myöskin Sudburyssa katsahtamassa
Vapauden kirjapainoa tämän viikon
torstaina.
Raymond Aronin
mielipide Que.
itsenäistymisestä
rariisi. — Ranskan yksi arvo­valtaisin
uuti&kumnientaattori
Raymond Aron . pitää ilmeisenä
jitä, että rantalaisessa Canadus-sa
(Quebecissa) on riittävästi
a.sukkaita ja aluetta itsenäisen
valtakunnan muodtKitumista var­ten.
Le Figarossa Julkaistus.sa etu­sivun
artikkelissa Aron sanoo
näyttävä» mahdolliselta, rltä enR-lanninkieltä
puhuvat canadalaiset
eiväl pitkää aikaa vastusta (Que­becin)
itsenäistiymistä mitä ak­tiivinen
j vähemmistö vaatii rans-kalais^
canadalalsten' enemmistön
moraalisesti' kannattaessa sitä.
dysvaltain valtiosihteerin apu­lainen,
George W. Ball.
Hän oli "tyylinsä" mukaan
esiintynyt säädyllisesti ja suu­rempia
kiroustulvia, csittämät-lä,
mutta varoitellut kuitenkin
Canadaa mitä vaikeuksia voisi
koitua, jos liittohallitus ryh­tyy,
kuten' on sanottu, edes
jossakin "v-määrin turvaamaan
esim. lainlaadinnallista tietä
caiiada laisten julkaisujen ta­lousasemaa
y )i d y s V a 11 a 1 a i s j u 1 -
kaisujcn maahantunkeulumis.
Moskova. ---Junriratihallts^
^innakkainolon vafiffessa ilmene­vät
\ sosialistisen järjestelmän
kaikki taldud.cilisct, sosiaaliset la
iioliitUsct etuisuudet; niiden yli­voimaisuus
kapitalismiin verrat-iuna
ja Juuri näissä oloissa luok­kataistelu
kapitalistisissa maissa
kehittyy parhaiten kun taas kan­sainvälisen
jännityksen vallitessa
taantumukselliset ja militaristiset
voimat usein vahvistuvat, toteaa
Ranskan kommunistisen puolueen
pääsihteeri Maurice Thorez kir­joittamassaan
laajassa artikkelis­sa,
jonka Pravda Juikafsi äsket-täin.
Artikkelissaan Thorez arvos­telee
kiinaalisten puoluejohtajien
omaksumaa asennetta, jonka mu­kaan
mm. yritetään lyödä kiilaa
alikehittyneiden maiden ja sosia: •
lislisten maiden sekä kansainväli­sen
työväenliikkeen välille.
Kiinalaiset johtajat eivät ota huo­mioon
maailmassa tapahtuneita pe­rinpohjaisia
muutoksia, Thorez sa
noo, vaan jankuttavat vanhoja kaa-vojn,
jotka nojaavat jo taakse jää­neisiin
tilanteisiin. He viittaavat
kintaalla kansainvälisen elämän uu­sien
voimasuhteiden analyysille,
jonka perusteella on voitu laskea
mahdollisuudet estää maailmanso­dan
syttyminen jo ennen sosialis­min
täydellistä .voittoa maapallolla.
Ile leikkivät tulella ja taittavat ,peis
tä maailman kohtaloisia sosialistis­ten
valtioiden Ja kansallisen vapaus­liikkeen
saavutusten kohtalosta täy­sin
piittaamattoman seikkailnlinian
puolesta. He eivät anna mitään ar­voa
kansojen elintärkeille ky.syniyk-sille
tai edes niiden olemassaololle.
Edelleen Thorez toteaa, että muut
tunciden voimasuhteiden vallitcs.sa
sota on lakannut olemasta väistämä
tön. Mutta rauha ei ole tämän vuok-
,><i vielä selviö. Sodan vaara on olc-ma.
ssa niin kauan kuin imperialis
inia on olemassa, eikä sodan estämi­nen
käy itsestään. Tarvitaan äärim
mäistä valp|)autta Ja tarmoa taiste­lussa
rauhan puolesta; aseidenrii
sunnan ja ydinasekokeiden täydelli
sen kieltämi.sen, vierailla alueilla
sijaitsevien tukikohtien purkami.sen
ja kan.sainväliscn Jännityksen lau
kai.scmisen puolesta.
Kiinalai.sel johtajat suuntautuvat
ainoastaan aseelliseen kan.sannou
<;uun kaikkialla ja aina, ottamatta
huomioon joukkojen mielialoja, si­säpoliittista
ja kansainvälistä liiket­tä.
Kiinalaiset johtajat vääristelevät
myös proletariaatin väliaikaisen dik-
' a l u u i i n sisältöä, joka merkitsee la;
Jinta mahdollisia demokratiaa työ'
lätokovillo. Ile itse asia.ssa ' i)uolus-televat
ja v.ialivat Stalinin "iienki
önpalvoiitaa sanoessaan, että tai.s-tätä
palvontaa vastaan
ptiolueeh ja valtipn^^^e^ sosla-lisfiseh
lainalaisuuden noudattamir
sen, joita Lenin aina noudatti ja
kunnioitti.
Yritykset sitoutua menneisyy­den
virheisiin sekä pyrkimys heit­tää
kommunistinen liike kehityk­sessä
taaksepäin eivät herätä häm­mästystä,
kun sitä yrittävät nc, jot­ka
levittävät omassa maassaan
Mao Tse-tungin henkilöpalvontaa
ja haluaisivat juurruttaa sen kom­munistiseen
maailmanliikkecsccn
Eikö hänen teoksiaan esitetäkin
"hiärxisminlcninismin kehityksen
uutena vaiheena"? Tämäpalvohta
selittää suuressa määrin Kiinan
kommunistisen puolueen pyrki­mykset
määräysvaltaan kansain­välisessä
liikkecsä.
Tällä tavoin Kiinan johtomiehet
irtaantuvat marxismi-leninismistä,
olkoon sitten kysymys tiettynä
ajanjaksona välttämättömän prole-lariaatin
diktatuurin demokraatti­sesta
sisällöstä tai sosialistisen val­lankumouksen
muodoista ja sen
luonteesta kansaii joukkotaisteluna.
k i i n a n johtomiehet julistavat ko­ko
ajan uskollisuuttaan puolueiden
riippumattomuuden periaatteille se­kä
toisten sisäisiin asioihin puuttu­mattomuudelle.
Mutta itse he se-kantuvat
mitä karkeimmalla tavalla
Ranskan kommunistisen puolueen
sisäiseen elämään ja vain yhdessä
tarkoitukse.ssa — tuottaakseen va-iiinkoa.
Puolueemme voi sanoa, täh­dentää
Maurice Thorez, että se on
tehnyt kaikken.sa kansainvälisen
kommunistisen liikkeen yhtenäisyy­den
säilymiseksi sekä säilyttääk
seen ystävyyden Kiinan kommu­nistisen
puolueen kanssa. Mutta nyt
emme voi py.syä välinpitämättöminä
yhä tiheänimäksi käyville avoimille
hyökkäyksille ja olemme sitä miel­lä,
että on tullut hetki, jolloin
kaikkien puolueiden on virallisesti
vahvistettava kantansa marxismi-leninismin
etujen puolustamiseksi,
Kiinan johtomie.sten harjoittamia
vääristelyjä vastaan. Kansainvälisen
kommunistisen liikkeen yhlenäi.syy-den
eduksi itsensä Kiinan kommu
nisticn ja työtätekevien eduksi.
'm
Avioeropaperien väärennyksestä
annettiin 9 kk. vankilatuomio
Kinirston. — Londonilainen (Ont.), virkansa mencttän vt lakimies,
17 vuoden ikäinen Karl II. Slatcr, joka on entuudestaan kärsi­mässä
5 vuoden vankiiaransai.stnsta, sai täällä tiistaina lisäksi 9 kuukau­den
vankilatuomion .siitä, että hän oli "liankkinut" eräälle naiselle väären­netyt
aviocropapcrit.
Slater tunnusti viime marra.skuuszsa syyllistyneensä $50,000 varkauteen
asiakkailtaan ja .sai siitä cnääitit londonilaiselta poliisiluohiarilta 18 kuu­kauden
vankilatuomion. Ontarion vetoomusoikeus kovensi tuomion viisi­vuotiseksi
vankeusrangaistukseksi.
Avioeroväärennysjuttuun Ilitlvy. syytetyn veljen vaimo, mrs. .Ican Klca-nor
Stinson, jolle Slater"hnnkki" kaksi asiakirjiyiaperiä, joista vksi ehdol­linen
(ni.si) .iviocropäätös ja toinen lopullinen (al)solutc) avioeropäätö.s.
Tämän jälkeen mrs. Stinson meni avioliittoon erään toisen miehen
kanssa. Hänen "laillinen" miehensä sai lukea .sanomalehdistä liääuutisen
ja paljasti tällöin, ettei milään aviiteroa ole tehty.
Polilsiluomari P. S. D. Baker sanoi, että hän olisi antanut syytetylle
paljon kovemman rangaistuksen tästä väärennyksestä, ellei Slatcr olisi
ollut jo vankila.s.sa aikaisempaa tuomiota kärsimä.vsä.
tiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiniippviiiiiiiQiiiiniiiiinRiiiiiiiiiiiiiiiinnimpH
Mitä muut sanovat
'MMrnnrniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii^
M T Ö TRAKOILEE SirtJiäbf^STAÄN _
Pariisi. — Pariisissa olevat NÄTO-maiden dipfoiitaätit ovat vaka- tm
västi huoljssaanfiyjATO^^^ tulevaisuudesta, jös' Turkki ja Ranska S
jatkavat sitä vastaan iiKkaiis-ja kiilufö^ : ^' . ^
Kolmas maa, joka ei liioin ole iloissaan NATOsta, on Portugalia,
mikä valittaa katkeroituneena, ettei se saa riittävästi apua NATO-'^
kumppaneita taistelussaan afrikkalaisia kapinallisia: vastaan Angolassa..
Läheisin vaara tulee Turkista, mikä on uhannut erota NATO-y|-jJ [
losta, elleivät NATO-maat anna suurempaa huomioa Turkin katsanto-*»-»
kannoille Kyproksen kiistoissa. , i
. .Turkin mahdollinen eroaminen ei ole ainoa vaara mikä tä8i'^»>
liittoa uhkaa. Ranskan presidentti Charles de Gaulle kuluttaa hitaaslf »
sen kokonaisuutta : . .Ellei <hän saa mitä tahtoo, kuten dc Gaulle s^;,
noi Britannian pääministeri Macmillanille, Rambouilletissa syyskuussa.*:;i
1962, Ranska on "yhä vähemmän ja vähemmän NATOssa." •— Uutistiel,9f,„/,
ILMÄISUMI/OTO '
Protestoiden Montrealissa sen johdosta kun hänelle annettiin säär,
dyttömästä esiintymisestä karkoitusmääräys, mahatan^sijatar Faw^i^..,^;,
Amir sanoi: ~ .
".Karkoitusmääräys loukkaa Canadan oikeuksien lakia. Minun tans:,,'..,!
sini on yksi ilmaisumuoto. .7a Canadan vapauksien laki takaa ilmaisu-oikeuden."
USA kärsii itse kauppa-rajoituspolitiikastaan
New York. — New York Times
vaati maanantaiaamun pääkirjoi-tukscsaan
Yhdysvaltoja tarkista­maan
kommunistimaihin kohdis­tamaansa
kauppara joituspolitiik-kaa
ja sanoi, että huomattava
liberalisointi "palvelisi kansa­kunnan
poliittLsia ja taloudellisia
tarkoitusperiä paljon paremmin
kuin nykyinen hämärä asenne";
Lehti viittasi presidentti John­sonin
mainintaan hallituksensa ha­lukkuudelta
harkfta ehdotuksia
kauKpankäynnin laajentamisesta
kommunistimaiden kanssa ja totesi
sen olevan merkkinä Washingtonin
ilmapiirin muultumisesta tässä tär­keässä
Ja arkaluontoisessa kysy­myksessä.
Todettuaan, etteivät rajoitukset
ole huomattavis.sa määrin estäneet
Neuvostoliiton sotilaallisen eikä
myöskään tcolii.sen voimari kasvua,
lehti sanoi: ' V i i m e vuosina kyl­män
sodan lieveneminen on jjrk^r.
ti lisännyt kommunistiryhmän
kauppaa Länsi-Euroopan ja Japa-:
nin kan-ssa. Yksinomaan rajoittavas- .
ta Yhdysvaltain politiikasta on ollut
selvänä seurauksena tällä alalta '
maan kaupan eristäminen kansain­välisen
kaupan nopeimmin kasva­viin
kuuluvalta alueelta. Politiikan " '
viisaus on kyseenalainen Yhdysva"l-r"" '
tain-jouduttua pahoihin maksutase- "
vaikeuksiin."
Kuuban esiiykset
kauppasaarrasla
Geneve. — Kuuba esitti perjan­taina
Genevessä koiilla olevalle
YK:n maailmankaupan konferens-yillc
ncijä ehdotusta, joiden tarkoi­tuksena
on poistaa Yhdysvaltain
Kuubaa kohtaan julistama kauppa­saarto.
Kuuba py.vsi konfercnf-sia takaa­maan
kchity.smniclcn oikeuden kul-jpttaa
j.steitfa tavaraliihctyk.sia, va-kuultamaan
jonkin maan ulkomailla
clcvien talletusten .saamisen takalsm
omaan maahan, takaamaan valtion
oikeuclcn kansallistah luonnonvaro­jaan
sekä tuomitsemaan tällaisLsta
toimcnpitcLstii aiheutuneet kcstotoi-mct.
PÄIVÄN PAKINA
la vastaan:
Selittäen-asioita jotenkin sa-! i(.|t!,„j,|(;
man tapaan kuin paholaisen i,„..„.xi.s,ni.kTiiiiismJ muka •käänne
sanotaan seliltuviin Haanial-; i j i i i n p i i ä i a e l l e e n : Tällä tavoin ho
lua, mr. Ball sanoi, sekä Yhdys- .'kevein mielin ulnaavaf dcmokraal
vailain että Canada.n edul-.-.! 1 'isien poriaattcid'-» noudatiamison
nykyistä "taloudellisia toisis-l- - - — , • . . :
laan riippuvaisuutta", mikäj
käytännön elämässä tarkoittaa (
sitä, että canadalaisten pitäi.si I
antaa ikuisesti halvat raaka-aineensa
Yhdysvaltoihin kehi­tettäväksi
ja ostaisi ne sieltä
takaisin kalliiden teollisuus^
tuotteiden muodo.ssa.:
Selvää nimittäin on -:— kiitos
Yhdysvaltain pääoman tun­keutumiselle
maahamme — et­tä
Canada on yhä kasvavassa
määrässä riippuvainen siitä,
mitä yhdysvaltalaiset teoUi-suuspohatat
sattuvat kulloin­kin
päättämään. Jos Yhdysval­talaiset
autokuninkaat sano­vat,
että "niin ei saa tehdä",
heidän canadalaiset alayhtiön-sä
kieltäytyvät myymästä au­toja
ja kuorma^autoja Kiinaan,
vaikka tuhannet canadalaiset
autotyöläiset ovat työttöminä!
Huolimalta siitä, mitä Cana­dan
kansallisedut vaativat,
Washinjfton pyrkii määrittele­mään
minkä maiden kanssa
saamme olla kauppasuhteissa
ja minkä maiden kanssa em­me
sa olla — käyttäen siinä
täällä olevia taloudellisia voi­ma-
asemia hyväkseen.
Mutta vastauksena canada­laisten
esittämiin ajatuksiin,
että Canadalla pitäisi olla eh­doton
oikeus it.se päättää sekä
taloudellisista^että poliittisista
asioi.staan, jnr. Ball uhkasi
"seuraamuksilla", tarkoittaen
tietysti kostotoimenpiteitä, sii­nä
tapauksessa, jos canadalai­set
ryhtyvät sanoista tekoihin
taloudellisen määräysvaltansa
säilyttämiseksi ja takaisin
voittamiseksi.
Nämä seikat — yhdysvalta­laisen
pääoman ja politiikan-tekijäin
jatkuva .sekaantumi-'
nen Canadan sisäisiin asioihin
~ ovat tosiasioita, joiden takia
on canadalaisten ryhdyttävä
entistä määrätietoisempaan
työhön tärkeitten kansallisetu-jensa
turvaamiseksi, huolimat­ta
lainkaan siitä, lyödäänkö
V^ashingtonr^ssa isännän nyrk­kiä
pöytään silkkikäsineet kä-sissiä
tai paljaalla rautanyrkil-lä.
Lännen liikemiesten
fulvaa Pekingissä
Peking. — Kiinan pyrkiessä II-s;(
ämään nikomaisia kauppasuhtei­taan
näytti Pekingissä yhdellä kelr-taa
olevien länsimaisten liikemies- '
ten lukumäärä kohoneen huip­puansa
viime viikolla.
Englantilaisia, hollantilaisi^,
ran>-kalaisia, länsisaksalaisia Jä
muita eurooppalaisia vilisi Pefcingr
in Iltinhsiaon-hoteliin baarissa
seurusteluhuoneessa, ja japanilait
set liikemiehet näyttivät vallanr
neen kokonaisen kerroksen.
Suorin länsimaisten Iilkemlesteö._
- ryhmä k-äsittää 60. yhteensä 29 eng;^
lantilaisen lUkeyrityksen edasta-jaa.
jotka esittelivät artikkeleitaan
kymmenen päivää kestäneessä ja
lauantaina päättyneessä tieteellis­ten
välineitten fäytlclyssä.
• Ilollanni.sta on saapunut kaksi
:^>:i:rla rylitnää. Toinen edustrfa
•fitork Wcr!:spoorin tchdasyhtymää,
jo'n;t lian'<kii Kiinare krmlallisja
- M n o i t l o i i a valmistavan tehtaan vii­me
vuonna allekirjoitetun sopimul{-
Fcn nojalla. Toinvn ryhmä käsittää
tutHslumistarkoitukJcssa suapunce'n
valtuuskunnan. '.
Ran.skalai5tcn jouko.ssa on kaivos-ja
ra.kcnnu.salan afiantuntijoita sekä
pankkialan ja laivayhtymien edusta-
Lisaksi on useita satoja länsimai­sia
liikemiehiä Kantonissa, Etellr
KiinassM. vientiartikkeleiden mes­sulla,
joita kiinalaiset itse sanovat
•niurimmiksi. mitä heillä koskaan oti
ollut. Messut kestävät kuukauden.»
Monien liikemiesten arvellaan saa­puvan
Ppkingiin Kantonin messujen-
Diiätyttyä. . r
•3skä vierailevat valtuuskunnat et­tä
yksityiset liikemiehet ylistävät yk- . .
simielis'3sti kiinalaisten isäntiensä
kohteliaisuutta ja vaikutusvoimaa Ja
puhuvat epämääräisesti mahdoUi^s^^
ti solmittavista pitkäaikaisista kaup--
pascpimukslsta. , ^
"OIKEUSVALTION" TUNTOMERKKEJÄ
Toisin kuin "idässä" meitä tääl­lä
hallitaan oikeusvaltion piiitteis-
.sa, missä on niin rikkailla kuin
köyhilläkin samanlainen oikeus
nukkua siltojen alla, kuten kuu­luisa
kirjailija Amilole Franec ai­koinaan
totesi.
Näistä "oikeusvaltioista" puh­tain
on tietenkin län.simaiden
keula,s.sa oleva .suuri johlajamaa.
Yhdysvallat, PMsIä saamme aina
silloin tällöin joitakin ihailtavia
esimerkkejä siitä, mitä Washin.n-tonin
valtaherrojen ainoa autuaak-sitekevä
oikeusvaltio todella antiia
ja tarjoaa tavalliselle kansalle.
Tässä olisi summamutikassa
koottuja osinuMkkejä läliii)äivien
tapahtumista.
Alkuviikolla julkaisivat eanada-latsel
ii;iivälel'f|('l .l palstan levyi­sen
-— noin ncijiinnessivun kokoi-
.sen — Nasiiviilosta, Tenn. lähete­tyn
uutiskuvan, Ja sen alla .selos­tuksen
että ' p o l i i s i patukoi neeke-rioppiJasta
. . . Neljä vangit.semi.s-ta
toimitettiin kun 150 opiskelijaa '
yritti mennä erääseen rotuerotto-luohjelmaa
toteuttavaan ravintor
laan".
Tosiasia.ssa tässä kuvassa näh­dään,
että eräs nuori opiskelija,
joka on maahan lyötynä, yrittää
käsin-suojella päätään kun haja­reisin
hä.nen päällään seisova po­liisi
iskcchartiavoimalla patukalla
pojan päätä. Taaempana on kaksi
mmila poliisia patukoinccn jyömä-a.
scnnossa j a - n e l j ä s henkilö — to­dennäköisesti
siviilipukuinen po­liisi
on työntänyt takin liepcensä
sivuun ja .seisoo siinä 'kaiken va­r
a l l a " käsi tupossa olevan revolve-rin.
sa tukissa. Todella micltäylcn-tävä
kuva "oikeusvaltiosta".
röydällämme olevassa vanhem­massa
leikkeleessä on 'Ä palstan
levyinen kuva eräästä 72-vuotiai1s-ta
rouvasta j a hänen vieressään
sei.sovasta, patukkaansa valmiina
kädessään pitävästä poliisista. Ku­van
selostuksen mukaan rouva
Malcolm Peabody, Ma.ssachusettsin
kuvernöörin äiti oli pidätetty siitä
"rikoksesta", että hän oli osallis­tunut
muiden kansanvaltaisten
voimien kanssa rotusyrjintää vas­tustavaan
mielenosoitukseen.
Itouva Peabndyn van^iLscmison
ylileyde.s.sä poliisit käyttivät St.
Augustiru'.ssa, Floridassa saksalai-si;
i poliisikoiria neekcrinuorukais-ten
Miieleiio.soituksen hajoittamis-hommassa.
Tämä uutinen "oikou.svalliosla"
saatiin huhtikuun en.sinimäiscnä
päivänä, mutta .«ie ci ollut valiteta
lavasti kyllä—milään "aprillia",
vaan täyttä tolia.
Kysymys ei ole luonnollisesti­kaan
vain kansalaisvapauksia ko.s-kevista,
siis poliitlisluontoisista
esinuMkeistä, sillä "oikeusvaltiol­l
a " on oma erikoismenetelmänsä
myös lavallisten riko.sjuttujenkin
käsillcly.s.sä.'
Mutta lainatkaamme nyt sana­tarkasti
viime maaliskuun 30 pnä
saapuneesta uutistiedosta, jossa
meille kerrottiin noin nimeensä:
••• i/j...
'Hot Sprin«s, Ark. — Tämän
vuoristohuvittelupaikan tärkein
liikehaara. Yhdysvaltain suurin
laitos pciiopcratio,. sulki ovensa
koko yön kestäneen viimeisen rie­hunnan
(flinjj) jälkeen.
"Pelipaikkojen sulkeminen ai­heutti
kaupungissa laajakantoista
surua.
"Siitä koituu kaupungille hcti-kohlaiscsti
kielteisiä seuraamuk­s
i a ' , sanoi kauppakamarin vara­presidentti
Mort Cox. Hotellit ja
motellit fiedoittavat, että monet
vierailijat, jotka aikoivat viipyä
paikkakunnalla kauemmin, ovat
liiliteneet pois. Pelipaikkojen sa­dat
työläi.set saivat lopputilin.
"Yksi liikemies sanoi sitä (peli­luolien
sulkemista — K) kuolin­iskuksi
Hot SpringsillCj niissä käy
vuosittain 2,000,000 vierailijaa.
Monet näistä turisteista joista
suuri enemmistö on tullut Arkan­sasin
rajojen ulkopuolelta, on tul­lut
tänne, tämän pikku Vegasin
täysin avoimien pelipaikkojen ve­tovoimasta.
" N i i n kaupungin virkailijat kuin
turistitkin tulivat yllätetyiksi per­jantaina
kun kuvernööri Orval E.
Faubus määräsi pelipaikat suljet­taviksi.
"Pormestari Dan Wolf sanoi,
että Hot Springs ei voikaan nyt
rakentaa uutta kaupungintaloa ja
poliisiasemaa, jotka piti rahoitet-taman
miljoonien dollarien peli-operatioiden
varaamilla verotu­l
o i l l a.
' I l o t Springsin johtava uhkape­luri
Dane Harris sanoi.'Garlandin.
kauniin yleisen mielipiteen vaali­van
täysin avoimia pelipaikkoja "
että tätä liikettä voitaisiin käyttää
turi.stien vetovoimana . . . Hän ja
hänen yhtiönsä (mikä omistaa,
kaksi pelikasinoa) ovat huomattu­ja
Jäseniä paikallises.sa kauppaka- ''
marivssa' . . ."
-Tällaista on arkinen elämä "oi- '
keusvaltioiden" pyhätössä. Laitto­mien
peliluolien omistajat ja muut
uhkapelurit ovat samalla kauppa-''
kamarin 'huomattavia jäseniä",
jotka itkevät yhdessä pormestarin
ja muiden silmäntekevien kanssa,
sitä kurjuutta, kun laittomasti toi­mineet
pelihelvetit suljetaan! • " •'
Aivan toivoton ei tilanne kui­tenkaan
vielä ole Hot Springsissä-kään,
koska cdcllälainattu uutis-ticto
loppui seuraavanlaiseen lop­puponteen:
'• '
"Liikemiesten ja uhkapelurien
eiliset lausunnot tekivät selväksi,
että he eivät odot pikaista palmita
uhkapcli-kutcn-aikaisemmin olöti- '
laan, mikä on täällä vallinnut-si­sällissodan
päivistä alkaen. Muu-taniat
lausuntojen antajat olivat
sitä mieltä, että pelipaikkojen sul­keminen
jatkuu marraskuussa pi-. .
dettävien vaalien ohi."
No, toivossa on tietenkin hyvä
elää. — Känsäkoura.