Vapaus, August 27, 1964

              ISSÄIIiiSiiKliiiift
^iv|i'2\.. lvTorstaina, elok. 27 p. ~ TJiursday, Aug. 27,1964
- f-.
ii-.-,
T> A ' T T C INDEPENDENT LABOR ORGAN
i 4: / \ U' Ö - ^ FINNISH CANADIANS ' /
eC^liSlJted.lhtlce weekly: Tuesdays, Thuradaya and fiatuirdays bjr V^patH
Pu|»llsh(»äak Co. l t d . . 100-102 E lm St. W«K|t. Sudbuiy. ^ t a r t o . Canada.
' o h o i Mailing edditss: Bot 69
Admtlsing rätfö ui>on a|>p|leäUon. transiatlons free o i charg«. ^
Attteortzca as seoond dass raatt-by t h u p o s t Office Departaneat, Ottava.
— '.. IK\A tm )ftaaD*»^jL.oHKWtaw.to caä^Jf. ;
™ CANADIANIIlÄNGUAl^ElPRESS
Tl|-
1: l Vk. $9.00. e Wt. tJ^A.ssa 1 vk. (10.00 6 kk. «S^iS
^ . > ~ 8 kk. 2.75 , Suomessa: l yk. 40i>0 S kk. 5.75
1^ -
j ' 92. Ifyönpäiyanä
]Jffa45^taina, 7 pnä'vietf jtään ammatillisen liikkeen erikois
pälVääj työnpäivää. Se on Kanadassa järjestyksessä 92; vuo­tuisien
työnpäivä: Mutta vaikka tätä päivää vietetään nytkin
su«rin piirtein samoissa puitteissa kuin y. 1872, jolloin To-r
a a t o ^ jjär;jestettiin ensimmäinen vtyönpäiväjuhlal^suus niin
paqoh.on kuitenkin sen jälkeen kulkenut vettä'siltojen alta
—;jaus|inä yhteydessä on työväenliike kokonaisuudessaan ot-taijut
suurenmoisia edistysaskeleita niin täällä kotona kuin
ulkomaillakin. JCotimaassa on saavutettu suuria parannuksia
so^a£^li.^e^;huo^on alaUa'(vanhuudeneläk
tu^et, sokeain' eläkkeet, leskien avustukset, lapsilisät jne).
Tyjäläisten asema on parantunut (työpäivät lyhentyneet, työn­antajain
mielivaltaisuus hieman i"si\^istynyt" työmailla; kesä-lorpat
ja eräät muut ns. reunaparannukset). Ennenkaikkea ori
mjistetlavä, että poliittisen toiminnan heikkoudesta' huoli­maitta,
työväenluokan vaikutus maan asioiden hoitoon ja hal­linkaan
on myös suuresti kasvanut.
;j Kansainvälisestä näkökulmasta katsoen on kuluneen 92
vuj)den aikana saavutettu niin suurta yhteiskunnallista edis­tystä
• että silloin eläneet,- jos saisivat tilaisuuden palata kes-kujiteenime,
eivät enää tuntisi tätä maaemoamme omakseen;
j Sama pätee tieteen, tekniikan ja taiteen kehityksen tii­moilta.
Edistys on todellaollut valtavaa ja se tapahtuu nyt, jol­loin
olemme astuneet jo atomivoiman, avaruuslentojen ja so-siajismin^
kakauteen, todella myrskyisen nopeasti.
Toisaalta on kuitenkin syytä korostaa, että^ näitä suuria
ja jkauaskantoisia voittoja ei ole saavutettu ilmaiseksi, eikä
leikitellen: Niiden saavuttamiseksi on jouduttu käymään ko-visj
ja katkeriakin taisteluja, jotka ovat vaatineet toisinaan
ihmisuhrejakin, joists^ mainittakoon viimeisin, eli se, kun rik­kurit
ampuivat KapuSkasingin lähettyvillä kolme metsätyö-lalqkolaista
KIJUALTAJAT ALOITTIVAT
LiiiKKOTAISTELUN MUODOSSA
f?lfeelenkj[infdseM historiallisen tosiasiana voidaan pa-laiittaa
mieliinune, että Canadan järjestyneet työläiset ovat
vifflieet johtavaa osaa ensimmäisen työnpäiväjuhlan järjes-tänpisessä.
Tunnettu torontolainen unionisti, edesmennyt John
W.}Buckley korostaa erään perusteellisen tutkimuksensa poh­jalla,
että eanadalaiselle kirvesmiesten union perustajalle ja
tunnetulle sosialistille, Peter J. McGuirelle kuuluu toden-näJ^
öisesti kunnia työnpäivän vieton järjestämisen ehdotuk­sena.
'
r Olkoon tämän seikan kanssa niin tai näin, mutta-tosiasia
oniettä työnpäivää vietettiin Canadassa, Toronto Trades As-seipblyn
johdolla jo vuonna 1872, eli 92 vuotta sitten. Muistaa
myjös sopii, että samoin kuin nytkin, Toronton kirjaltajaa
oli|at sinä vuonna lakkotaistelussa. He esittivät silloin to­della
"vallankumouksellisen" ja koko yhteiskunnan olemusta
"h(jrjuttaneen" vaatimuksen — 9-tuntisen työpäivän puolesta!
Ei jsiis ole ihme. vaikka kirjaltajain union johtokunnan 24
jäsentä vangittiin silloin ja heitä vastaan nostettiin syytös
siitä, että he olivat yhteenliittyneet liiketoiminnan vaikeut­taneeksi!
t
KqUA^TAJIEN TÄMÄNPÄIVÄINEN TAISTELU
iTänä työnpäivänä on syytä kiinnittää erikoishuomiota
Tofarttim kirjaltajain taisteluun Toronton kolmea suurta päi-väi^
hteä vastaan, tai oikeammin elämänsä turvaamiseksi
au^matisoinnin olosuhteina.
«Suurten päivälehtien^ kustantajat yrittävät antaa ylei­sölle
sen kuvan, että Toronton kirjaltajain union jäsenet ovat
"kohtuuttomia" ja peräti "itsekkäitä", ja että he jopa uhkaa­vat
» kuten 92 vuotta sitten, lehtien omistajain "hallinta­oikeuksia".
{Tämä laulu työläisten "pahuudesta" on kuitenkin yhtä
vaijha ja kulunut kuin «n se järjestelmäkin, minkä alaisuu­dessa
moisia tilanteita kj&hittyy. »
i Tosiasia on r - ei|cä"^iihen liitetyt sivuseikat muuta sitä
toiieksi— että kysymys oii automatisoinnista ja sen vaiku-tuliesta
Canadanj/yöläii?iin. Automatisointi, pankaamme se
mi^leenimej ori jotakin muuta, ja enemmän kuin koneellis-tulijaminen
ja tekniikan kehittyminen.; Automatisoinnilla tär-koijetaän
sellaisten la^tt^den eli robottien käytäntöonotta-irii^
a,. jotka poistavat joukkomitassa ihmistyön_käytön toi-mistofssa^
ja tehdaslaitoksissa. Canadassa on mekanisointi ja
t(Bk*»iikanjwhitys ennestään melko korkealla. Automatisointi
on Itäällä^vasta alkuagteella.. Mutta automatisointi on nyt
meidänkin maassamme'päiväjärjestyksessä ja se v^^
suiijrempaa osaa tuotantoelämässä seuraavien lähivuosien ai-kaii^.
Automatisointi tulee hävittämään kuukausittain tuhan-siajtyömaita
Canadassa.
. [Tässä mielessä kirjaltajat, jotka pakoitettiin vastoin tah­toaan
tähän taisteluun, ovat asiallisestsi puhuen etuvartio-taifiielussa
Canadan kaikkien työläisten hyväksi! Jos kirjal-taj|
t häviävät lakkonsa,,se on häviö koko Canadan työyäen-liiokalle.
Jos he saavuttayatvoiton, se on voitto koko työväen-luoialle
ja antaa helpommat voiton mahdollisuudet muiden
alojen työläisille automatisoinnin esiintuUessa.
r ijTCirjaltajain unio tietää, ja sanoo sen avoimesti, että auto-mafisoii^
ti tulee vähentämään heidän ammattialaltaan työ-in^
döpi8u^ksia. Auto^attises^i toimivat kojeet tulevat suo-riti^
W.aan' entistä paljon vähemmällä työvoimalla ne työt,
mitkä on ennen tehty latojain toimesta.
' Kirjaltajain unio käsittää myös, että se on yksi "edistyk-umous
PUUp G. Altbach, oheisen drtlk^
ki^ln kirioltläjä, on Chicagon, ^ ?
ifp^h jp^fÖHioriVla^kiiiii d l t ^ i
ii|laifl mm;; tfSAu yUoppilaideirl;
ranhanlUton pnheenjohtäjana.; Ö-heisen
artikkelin hän.on kirjolUa.;
nat Englannin-' tySväenpaoIueen
vasemmistosiiven : viikkolehdelle
•TribimfeUe»:
'( * •
Toisen; maailman sodan jälkeen
syvällinen muutos on tapahtunut U-SAn
talouselämässä. Niin paljon
tuotantoprosessista on mekanisoitUv
etiS vteollisuustyttväestön huomattar
Vaa osaa uhkaa pysyvä työttömyys.
AUTOMAATIO — tai. kuten ^sia
teknillisesti paremmin tunnetaan:
kybernetiikka — - on ollut tämän
toisen 'teollisen vallankumouksen'
pääasiallisena syynä. Yhdistyneenä
Amerikan kasvavaan kansalaisoike­uksien
puolesta toimivaan liikkee
seeh automaatio ja siihen liittyvät
ilmiöt muodostavat ennen näkemät-
JÖmän haasteen vallassa olevalle yh^
teiskunnalliselle järjestykselle.
Amerikan neekereiden lisääntyvä
yhteiskunnallinen tietoisuus j a ki-,
ristyvät työmarkkinat kylvävät va­kavasti
varteenotettavaa yhteiskun­nallista
tyytymättömyyttä, mikäli
)ulmaan ei puututa perusteellisella
avalla.'
Viime kuukausien aikana on il^
maistu: laajalti huolestuneisuutta
niiden työläisten asemasta, joihin
oVat vaikuttaneet automaatio tai
pula-alueet" — laajat köyhyyden
saarekkeet jotka ovat joutuneet tä­hän
tilaan teknillisten muutosten
tai luonnonvarojen ehtymisen vuok­si.
Appalachian hiilikaivosalueet
itärannikolla ovat tästä^ puhuvana
esimerkkinä. Siirtyminen hiilestä
öljyyn polttoaineen käytössä on joh­tanut
siihen, että työläiset ovat i l ­man
työtä, eikä heillä ole mitään
työllisyyden näköalojakaan.
Koulut, sairaalat ja muut sosiaali-seflaitokset
ovat riittämättömiä tai
niitä ei ole lainkaan. Lyhyesti: alue
muodostaa todellisen haasteen maa­ilman
rikkaimmalle kansakunnalle.
Köyhyys on ollut aina vaikeasti
määriteltävissä Amerikan rikkaassa
maassa. Monet amerikka aiset vää­ristelevät
taloustieteilijät jä tarkkai­lijat
mukaan lukien, ovat katsoneet
parhaaksi vaieta koko asiasta US.An
hallitus katsoo, että jokainWii perhe,
jonka vuositulot ovat alle 3,000 dol­laria,
kuuluu köyhien joukkoon.
1904 tällaisia perheitä on 9.3 mil­joonaa.
Monet niistä saavat avustuksia
paikallisista, valtion tai liittovaltion
toimistoista. Muutamat saavat lisä­ruokaa
hallituksen varastoista. U-seimmat
ovat oppimattomia ja usein
niiltä puuttuvat riittävät mahdolli­suudet
opiskella.
Vähemmistöryhmät ovat vahvasti
edustettuina köyhien f joukossa, var-
SiiUcin neekerit, puertoricolaiset ja
meksikolaiset. : Lasten kuolleisuus
p^n suurempi kuin yleinen kuollei­suusprosentti
ja tuberkuloosin ja
muiden sairauksien määrä on nor-
.-naalia korkeampi.^
Automaation j a köj;hyy<len rin­nalla
mu\it tekijät ovat ^tekemässä
tilanteen vieläkin .vaikeammaksi.
lUmaan jajkehit^^^^^
;jö mekahisöi^^^^ • Vlcsi^j^ineh^^^^^^
ja maatalbiis? tii|lievatl;äU
vuoksi tu^^^
keiia vähemmäijii työyoimalQ
tilaisuuksia lisäävä talouselänlän
p i i r i e d u ^
töa': 6^^^
v o i d a ' ^ 1 ^ ^
suintilojehlvkoulujen'ja'sosiaalisten
Massiiviset muuttoliikkeet mäaseu- palvelujön löytäminen SSmiljoonal-i
n jä varsir^in ' l e koyhtj^eelle araefikkalafselle on
" o l e v a lisääntyvässä; ft^^
N^ekiE!^^
dennekseh niistä perheistä, jotka
3vat köyhyys-rajan alapuolella. E -
delieen neekerit oyät pierinteellises-li-
iiiitä, jotka Amierikan teollisuu­den
p i i : issa btetään viimeisinä pal­velukseen
jäehsimmäisihä erotet-
*aan. Ja nyt heidän asemansa on
käymässä epätoivoiseksi, kun työti-
Mutta kirjaltajain unio ei
hyväksy — ja tästä se kenkä
todella puristaa—r sitä mahdor
tonta käsityskantaa, että auto­matisoinnista
saatavan hyödyn
olisi muka kokonaan mentävä
työantajain kassakaappeihin!
Työläisillä on oikeus, ja heillä
täytyy olla oikeus päästä naut­timaan
osaltaan automatisoin­nin
eduista — tapahtukoon se
sitten työviikon lyhentämisen,
tai lomien pidentämisen ja elä­keikärajan
alentamisen sekä
palkkojen korottamisen muo­dossa
erikseen tai kaikkia nii­den
toimenpiteiden yhteisvoi-r
min. Ennenkaikkea kirjaltajat
vaativat, että ne "lisätyöl", mi­tä
automatisointi osaltaan an­taa
(automaattisesti toimivien
latomokoneiden huolto "syöt-tö"
jneJL^tulee antaa sillä alalla
tyo^nteleville kirjaltajille
joiden työmahdollisuudet vähe­nevät
siitäkin huolimatta au­tomatisoinnin
johdosta.
Ylläesitetyt ovat eräitä niitä
perusteita, joiden vuoksi on
todettava, että kirjaltajain
taistelu työsulkua ja automa­tisoinnin
yksipuolista etuilua
vastaan on todellisuudessa esi-taistelua
koko Canadan työ­väenluokan
hyväksi automati­soinnin
aamun koitossa,
Kirjaltajain taistelu osoittaa
myös, että vaikka työläisten
tilanne onkin kehittynyt ääret^
tÖmän paljon paremmaksir-mi-tä
se oli 92 vuotta sitten, tais=-
telu työn ja pääoman välillä
jatkuu edelleen, ja puhkeaa
toisinaan kireiksi työmaasu-luiksikin,
kuten on nyt todelli­suudessa
tapahtunut Toron­tossa.
Antakaamme siis kirjaltajil­le
kaiken mahdollisen apumme
ensiksi siksi, että heidän puo­lellaan
on sosiaalinen oikeus, ja
toiseksi siksi, että heidän taisV
telunsa onnistuminen auttaa
välillisesti lähitulevaisuudessa
miiidenkin alojen työläisiä
maassamme!
Huolehtikaamme siis siitä,
että unioittemme toimesta i l ­maistaan
työnpäivänä päättävä
myötätunto ja kannatus Toron­ton
kirjaltajien puolesta, sa­malla
kun korostetaan sosiaali­sen
edistyksen tarpeellisuutta
rnaassamme yleensä sekä rau­hanasian
puoluätamisen välttä­mättömyyttä
kansainvälisesti.
dulta kaujpunkeihi
neekereiden - siirtyminen 'etelän
nlaaseutuslummeista pohjoisen ^'au-punkislummeihin
on aiheuttanut
paljon sosiaalista järkkyneisyyttä.
Kasvavien toiveiden vallankumous
on saanut ilma^uksensa Amerikan
neekereiden keskuudessa ja siteri
esitetään voimakkaita vaatimuksia,
joiden mukaan työtilaisuuksien
saannin, opetuksen ja laillisen ase-:
man tulisi olla tasaveroisella pohjal
Ia.
^Eräät tilastonumerot osoittavat
nykytilanteen puitteet. Taloudelli­sella
alalla U S A : n teollisuustyöläis-ten
määrä on vähentynyt 300,000:1-
la vuoden 1957 tasosta vaikka tuo-tannollisuudcn
ja tuotannon alalla
on edetty merkittävästi.
Maatalouden alalla työntekijämää­rä
supistui 14 %sta 7 % : i i n työnte­kijäin
kokonaismäärästä. Vaikka
rakennusteollisuuden piirissä nousu
vuodesta 1956 on ollut 17 %, n i in
työtilaisuuksien määrä ei ole nous­sut
itse asiassa lainkaan.
Kun otetaan tarkasteltavaksi kaik­ki
tarvikkeita tuottavat talousclä-mäo
haarat (maatalous mukaan lu­kien),
niin tällä sektorilla työtilai­suuksien
supistuminen on ollut koi-,
me miljoonaa vuoden 1980 jälkeen.
Ei-teoUisuus- ja maataloustyöläisten
määrä kasvoi 40 % vuosina 1957—
1963.
Tämä kehitys tapahtui siitä huo­limatta,
että "kaulustyöntckijäin'-
määrässä on ilmoitettu tapahtuneen
supistumista. Yli puolet noususta
lankeaa talou.selämän yleisten ja
henkilökohtaisten palveluelinkeino­jen
osalle.
Siten kuuden vuoden kuluessa yk­sityinen,
voittoa tuottava, ei maata­loudellinen
talouselämän piiri tuot­ti
ILsää vain 300.000 työtilaisuutta
— s e vastaa yhden vuoden kasvua
työvoiman yleisessä määrässä.
Juuri näissä merkeissä presiden­tin
(Johnsonin) taloudellinen neu­vosto
muutti alkuperäisen ennifs-teen.
sa, jonka mukaan vuoden-19(94
veroalennus pudottaisi .nopeasti
työttömyyden neljään prosenttiin
j o k a s i l t i on enemmän kuin lukuisis­sa
Euroopan maissa). Vuoden 1964
raportissaan neuvosto sanoi työttö-myysmaärästä,
että ' vuoden 1964
loppuun mcnnes.sä sen odotetaan
laskevan noin viiteen prosenttiin,
mutta asetettu neljän prosentin ta­voite
jää 1964 saavuttamatta". Kaik­ki
nämä ovat tämän hetken suun­tauksia.
Ne tekevät selväksi, että
puolinaista ammattitaitoa tai am­mattitaidottomuutta
edellyttävien
työtilaisuuksien määrä tulee supis-män),
Ihmissuhteet (kansalaisoikeu:
d^t ja tasä^arvoisuuden) j a aseet
ja^ päätyy siihen, että pitkälle me­nevät
yhteiskunnalliset muutokset
ovat välttämättömiä Yhdysvalloissa
mikäli maa aikoo tehokkaalla taval­la
ottaa vastaan edessään olevan
haasteen. ^ '
Se liittää neekerien; kamppailun
automfäafion pulmiin'}!Ja'täJiäentää,
että nöekerikysymykselle e i ' d e mi­tään
((^'eilistä ratkaisua, mikäli ei
suoriteta riittävää taloudellista uu­delleen
järjestelyä. Tämä järj^-
täytynyt ryhmä vaatii huomattavia
vähennyksiä Amerikan sotilasme­noihin,
jotta varoja liikenisi tarpeeU^
l i s i in kohteisiin.
Ryhmä osoittaa, että sotilasme­not
itsessään luovat taloudellisia
pulmia, koska monet alueet ovat
tulleet riippuvaisiksi asetuotannos-laisuudet
supistuvat ja monissakaan | ta ja on ongelmallista suunnata nä-neekeriyhtejsöissä
ei ole kunnolli- mä suuret rahamäärät, jotka vuosit-sia
opiskelumahdollisuuksia. tain nousevat y l i 50 miljardiin dol-
Mitä ihäut san<
KONGON qiflLANNE
dn Suomen M l . Maakaiisan mukaan, erittäili i ^ r i i t i l l i n e e . ^ h o i a i ^ e i ole ^
suurista sanoistaan huoIimatia'sa&nut jäirjestystä aikaan, äänten e i l t i p - ' J ^ ^.
leta. Kaliihaliike valtaa'yhä enemmö^i .alaa. Päftinto « n ; että USA^bn
ryhtynyt auttamaan TshombeasotilaallisesU.Mäakamaasettaa^^^^e^^
kiksi Ranskan: , ,. v- - - . -• > -
'ilanskan, joka kuljjee. wnla teitään\l^hsöii|«JU^^ ,^|iUlkas8a, ^ 1
valfcka'bnkfn NAT0:h"jä8en, ^ Ä u s ön.ntni^ vUkk<?.'slttfeVy^«)ittanut
jpudilumasta K o i i g o n W i Ä . A k a n u l k ^ t o f r l i f '^
Bii'iauÄ\inut juiki8eit!'M^'tt,':4ttä:Körigo i^am
suiideä osoittaa, et^^pv^mft ovat helpommin ratkaislavlferä'
den valjojen sekaahtt^mf^Ha. Tämä tonnanottotiihlttUl MjÄ
,feiyiä-Vl6tnamln Ic^ilaälli;' oikeaäii*'6suMe6rta.^^^^ä^^^
olevat k r i i s i t jä sotilaalliset yhteenotot, vähäisetkin.^'niuuttuvatmaai
i-äuHää järkyttäviksi heti k u n suurvaltain sorinet tulevat makaan p6Iiin,"
MurviUe 4. |
aisenTtilai- v ^ ;
man vierai- >
CQngon kuin '
tH puolilla
) 1'
Kansalaisoikeuksia ajava liike, jo­ka
toimii aktiivisesti sekä pohjoises­sa
eftä etelässä, on alkanut nähdä
tasa arvoisuutta koskevan kamppai­lun
j a taloudellisen tilanteen välisen
keskinäisen suhteen. Neekerit ovat
todella osoittaneet New Yorkissa
mieltään rotuerottelua harrastavia
ammattijärjestöjä vastaan, vaati­neet
työnantajilta lupauksia, että
työhönotossa ei harjoiteta syrjintää
ja he ovat aina tähdentäneet tarvct-
:a parantaa kouluoloja..
Kaikki nämä kysymykset ovat jo
aiheuttaneet laajaa mielipiteiden
vaihtoa USA:ssa, asiasta on kirjoi­tettu
sanomalehdis.sä j a kirjoja on
julkaistu. Eräs pieni radikaalien i n -
tellckticn ryhmä esitti hiljattain
julistuksen, jossa käsitellään monia
USA:n keskeisiä taloudellisia pui-makysymyksiä.
Tämä ryhmä liit­tää
yhteen automaation (talouselä-lanin,
rauhanomaisiin tarkoituk­siin.
_ _ .
Ryhmän mielipiteet ovat herättä­neet
laajalti mielenkiintoa. Lehdet
ovat julkaisseet julistuksen vuoksi
pääkiijoituksia. ja vaikka monien
asenne on k r i i t i l l i n e n , n i in pulman
tärkeyttä ei ole pyrittykään kieltä­mään.
Kysymys on lisääntyvän poh­dinnan
kohteena.
Toistaiseksi eräs käytännön tulos
9n pres. Johnsonin ohjelma "sodas­ta
köyhyyttä vastaan". Ohjelman
toteuttamiseen merkityt varat ovat
vielä aivan riittämättömäty sillä ne
eivät ylitä edes vuosittain työttö-myy.
savustuksina maksattavia sum­mia,
joten tässä on vasta vaatima­ton
alku. Mutta ennen kaikkea on
ensin ymmärrettävä koko asia, sillä
se ei ole tärkeä yksin Amerikan
neekereille, ja köyhille, vaan sillä
on kansainvälistäkin kantavuutta.
"kAIKKI IHMISET
OVAT YLEISÖNI" 1
ROMANIA VIETTÄÄ
VAPAUTUMISJUHUA
Melgrad.t — Romanian puolue­johtaja
Gheorghe Gheorghlu-Dcj
kiitti Neuvostoliiton osuutta
maansa vapauttamisessa kaksi­kymmentä
vuotta sitten puhues­saan
lauantaina Bukarestissa par­lamentin
erityisessä juhlai.stun-
Ensin hän toivotti tervetulleeksi
presidentti Anastas Mikojanin joh­taman
neuvostovaltuu.skunnaii ja
l i i n Neuvostoliiton ja Romanian yhr
teiset ponnistukset Hitleriä vastaan
käydyssä taistelussa j a l u k i päämi­nisteri
Hiushtshevin, Neuvostoliiton
kommunistisen puolueen keskusko­mitean
ja neuvostohallituksen ter­vehdykset.
Ghcor^hc Gbeorghiu-Dcj puhui
Romanian suunnattomasta kehitty­misestä
viimeksi kuluneiden 20 vuo­den
aikana.
. i . . . . . . ... . . . . ... .. I Hän tuomitsi hälyttävänä Yhdys-l!'"!!*!'
.'If'f„i'J.'"!!!" I v i i t o j en vietnamia ja Kuubaa vas-taan
suorittamat hyökkäykset.
jälkeen muita sosialististen maiden
kolmeatoista valtuuskuntaa, joihin
k u u l u i myös Albania.
Juhlaistunnossa oli läsnä 3000 .so­taveteraania;
l'erjantama kuolleen
Italian kommunistisen puolueen
johtajan P a l m i i o T o g l i a t t i n muistol­le
omistettiin hetken hiljaisuus.
Mikojan puhui ensimmäisenä ul­komaisena
valtuutettuna. Hän pa­lautti
Romanian parlamentin mie-
OSTOMERKKIJÄRJESTELMÄÄ
El KANNATETA SUOMESSA
Helsinki. — Amerikassa laajal­le
levinnyttä ostomerkkijärjestel-mää
tuskin otetaan käyttöön Suo­messa
vaikka asiasta onkin tehty
tiedusteluja. Vähittäiskaupan Kes­kusliiton
kokouksessa on käsitel­ty
suhtautumista ns. ostomerkkei-hln.
joiden käyttöönottamisesta
Suomessa on esitetty tiedustelu­ja.
Keskusliiton johtokunta päät­ti
asennoitua jyrkän kielteisesti
ostomerkkijärjestelmään ja käy­tettävissä
olevin keinoin vastus-.
taa tämänkaltaisen järjestelmän
leviämistä maahamme.
Tämä ostomerkkijäijestelmh joka
on lähtöisin Amerikasta, on levin­nyt
Englantiin ja sieltä Ruotsiin,
jossa se jo on saavuttanut suuren
laajuuden. Ostomerkkcjä myyvät
erityiset ostomerkkiyrityksel kaup­piaille
j a valmistajille. Kauppias
antaa ostajalle merkkejä ostomaa-tien
mukaan. Ostaja liimaa merkit
kerällykirjaan jonka hän r - kun
kirja on täynnä merkkejä — voi
vaihtaa tavaroihin tai rahaan. Tar­koituksena
on, että kauppias peittää
kustannukseiLsa lisätyllä liikevaih­dolla.
Ruotsis.sa Narin!,'slivtcs opinions-näind
on lausunnossaan todennut,
että o.stomerkit ehdottomasti muo­dostavat
kustannuserän, joka taval­la
tai toisella on otettava huomioon
tavaroiden hinnoittelussa. Lisäksi
se totesi, että ostomerkkijärjestel-mää
on vastustettu sekä elinkeino­elämän
että kuluttajien taholla. .
Romanian ulkopolitiikka perustuu
järkkymättömään ystävyyteen ja
rauhanomaiseen liittoon sosialistis­ten
maiden kanssa, hän sanoi.
"Romania aikoo myös vastedes
omalta osaltaan vahvistaa sosialis­tisten
maiden j a kommunistisen
maailmanlilkkeen yhtenäisyyttä
marxismin j a leninismin lipun al­la
vuosien 1957 j a 1960 Moskovan
julistusten perusteella", sanoi
Ghcorghe Gbeorgiu-Dej.
Romania haluaa aseistautumiskil-pailun
lopettamista ja kaikkien ato-mikokeiden
kieltämistä sekä sotilas­tukikohtien
kieltämistä j a sotajouk­kojen
poistamista vierailta alueilta.
Gheorghe Gheorghiu-Dej kehotti
Atlantin liittoa ja Varsovan Hittoa
solmimaan hyökkäämättömyyssopi-muksen.
"~ " ~.
K i i n a j a Albania lähettivät myös
tervehdyksen Romanialle.
Eräs rouva saapui säännöllisesti
kerran vuodessa sairaalaan synnyt­tämään.
Kun hän valmistautui pa­laamaan
kymmenenneltä matkal­taan,
tuttu sairaanhoitaja kysyi:
—Kai näemme teidät jälleen ensi
vuonna kuten ennenkin?
>- Enpä usko vastasi rouva, mie­heni
ja minä huomasimme hiljat­tain,
mikä nämä kaikki käynnit ori
aiheuttanut.
Kansan Uutisten kulttuuriosas­to,
on saanut kirjeen Neuvostolii­tosta,'
Gagrasta. Pentti Saarikoski
kertoo viimeistelevänsä parhati- '
laan romaania, jonka hän toivoo
ilmestyvän vielä tämän vuoden
aikana.
— Näyttää tosiaan siltä, kirjoit­taa
Pentti Saarikoski — että romaa­ni
tulee valmiiksi täällä.v^Olen^eh-nyt
sitä Jaltassa j a täällä Gagrassa
nyt kuuden v i i k on ajan, materiaalin
kokosin Suomessa maalls—touko­kuussa.
Työolosuhteet ovat olleet
erinomaiset, ilmat vähän liiankin
lämpimät, on saanut tehdä työtä ot­sansa
hiessä kuten Raamatussa luva­taan.
—- Romaanin nimeksi ajattelin en­s
i n panna " K o k k i k i n kuopattiin pal­murannalle",
koska' sen niminen
k i r ja ilmestyi kerran ja siinä e i pu­huttu
mitään sen enempää kokista
kuin palmurannastakaan. Mutta kun
minun romaaniani ei kuitenkaan ku­kaan
olisi luullut seikkailukirjaksi
n i in sitten sitä olisi pidetty jonkin­laisena
parodiana tai pilakirjana,
mitä se e l suinkaan ole. Se on ai­van
asiallinen esitys.
-^Romaanissa kerrotaan yhdestä
vanhasta miehestä, nuorena j a yh­destä
nuoresta miehestä vanhana,,
yhden '^miehen vaimosta ja yhden
vaimon miehestä,. vastaantulijoista,
ihmisistä jotka tapaavat toisensa ja
Ihmisistä jotka eivät tapaa toisiaan.
Tapahtumapaikkana on pääasiassa
Helsinki; mutta myös maaseudulla
käydään; kukaan e i oleskele mis­sään
kovin pysyväisesti. .
— Prof. Taneli Kuusisto näyttää
sanoneen Pohjols-Karjalan kulttuu-riseminaarissa:
' Taiteen peruslaki
on, että taide tulee Ihmisestä, ja me­nee
ihmiseen, ei massaan, e i kan­saan.
Kulttuurin voima j a . syvyys
on pelkästään siinä, mitä yksilö luo
ja toimeksi saa". Millähän menetel­mällä
prof. Kuusisto on tällaisen
' p e r u s l a i n " löytänyt? Se ei ole m i ­kään
laki, vaan taantumuksen teo­reetikkojen
toiveajotteluun perustu­va
perusharhaluulo siinä kehityksen
vaiheessa, jolloin kulttuurin ylei­söksi
ja kulttuurin tekijäksi on tu­lossa
koko kansa. Prof. Kuusisto sa-,
noo aikakautemme suureksi vaarak­si
kulttuurin tason madaltumista; se
että koko kansa tulee kulttuurin te­kijäksi
ja yleisöksi aiheuttaa tieten­k
i n kriisejä kulttuurissa, ja korkea-otsat
puhuvat juuri "tason madaltu­misesta'.
, vaikka kysymyksessä on
ainoastaan kulttuurin asettuminen,
usein kylläkin melko kömpelö koli­seva,
vaikea asettuminen uuteen
ympäristöön, uusiin yhteiskunnalli­siin:
olosuhteisiin.
— Sekin kokemus, jonka romaa­nin
kirjoittaminen on minulle anta­nut,
vastustaa ehdottomasti tuollais­ta
prof. Kuusiston peruslakia. K un
kirjoitan, tajuan yleisökseni " k a i k ki
ihmiset", kansan, jonka kanssa olen
yhteistyössä, johon, olen suhteessa
kirjoittaessani;
— Tämä ei tarkoita että tavoitteli­sin
kansanomaisuutta tai että tietoi­sesti
madaltaisin tasoa: sellainen
suhde kansaan ei olisi mikään oikea
suhde vaan kuviteltu. En halua i n ­nostaa,
sen enempää kuin masentaa-kaan,
en väitä näkeväni sellaistajMir
tä en näe.' S e m i ^ romaanissa e i
ole saattaa oUa< yhtä tärkeätä, kuin
5^ mitä siinäiOn,iMaterialistinen ro-,
maani ei ;oIe suljettu, itse itsensä
selittävä kokonaisuus, oma maail­mansa,
kiitenYdfeblistinen romaani,
vaan avoin, keskeneräinen. Se ei
ole päättynyttä toimintaa, vaan jat- ,
kuvaa; päät^ätöntä toimintaa. Se '
on kappale yhteiskunnan elämää, " i
kirjoittaa Pentti Saarikoski.
Charles tielou
Libanonin
presidentiksi
B e i n i i t . — Charles Helou valittiin
Libanonin uudeki^i presidentiksi.
Hän seuraa nykyistä presidenttiä, ,
Päud Chebabiä tämän erotessa vi- ^ *
.•astaan syyskuun 23 päivänä.
Heibu sai Libanonin parlamentin " ,
erikoisistunnossa suoritetussa äänes- >
tyksessä 92 ääntä ainoan vastaeh- ;
dokkaan Pierre Gemayelin saadessa
viisi ääntä. . ..:
"Helou on syntynyt Beiruitissa v. ,
1912, Maaliskuussa 1947 hän astui -
aktiiviseen poliittiseen elämään. Hä-net
nimitettiin. silloin Libanonin
suurlähettilääksi Vatikaaniin. >.; /
Kaksi vuotta myöhemmin Helou ;
nimitettiin Riad Soihin hallituksen j
oikeusministeriksi. . / :.
Vuonna 1958 Helou toimi välittä- =, . >r
jänä Libanonin sisäpoliittisessa kiis- .
tassa j a toimittuaan vielä lyhyen v;-^^^
aikaa ministerinä hän sai vuonna
1961 nimityksen vastaperustetun
kansallisen matkailijaneuvoston pu­heenjohtajaksi.
> ,. '
Kuluvan vuoden helmikuussa He­lou
nimitettiin'jälleen ministeriksi
tällä kertaa puolueettomaan halli­tukseen,
jonka tehtävänä.oli valmis- „
telia t o u k o * ^ u i i s s a suoritettuja
lakiasäätävän felimen vaaleja.
Sitäja m
ANSION MUKAAN -
Jos vaimorine'«i kohtele teitä ku­ten
hänen pitäisikohdalla silloin
on teillä ehkä J ^ r y ^ kiitollisuuteen,
KONSTI
Nuori mies oli lakonrikkurikurs-seiUa.
Ohjaaja vaati häneltä vas­tausta
kysymykseen; miten hän me­netteli
hajoijtaakseen 'vihamielis­ten
unionisti-lakkovahtien joukon
tehtaansa edustalla?"
"Minä rupeaisin keräämään^ heil­tä
union jäsenmaksuja." — Lorain
Labor Leäder.'
OIKEUDESSA
Tuomari: Tuiinustatteko, että myr-tauduittejalpkivikauppaan
j a ryös­titte
kaikenmuun> paitsi jalokivi-kaulanauhan?
V a n k i : '— A i ^ Oliko siellä sellai­nenkin?
' '
PÄIVÄN PAKINA
VÄHÄSTÄ PALJON PORUA
Olisi tietenkin liioittelua, tai ai­nakin
epäkohteliaisuutta, jos .sa­noisimme,
että Atlantic Citys.sa,
N. J . , maanantaichtoona kokoon­tunut
USAn demokraattipuolueen
edustajakokous on pelkästään la­vastettua
sirkusta.
N i i n suoraviivainen ja yksikan-tainen
ei tämä kysymys sentään
•ole. .
Mutta vissinlainen poliittinen
pelleily tulee pako.stakin mieleen
lukiessamme ''uutisia" mainitun
puoluekokouksen valmisteluista ja
varsinaisen puoluekokouksen yh­teen
kytketyistä muista kotkotuk-sista..
Demokraattien puoluekokouk­sen
: .strategistien . suurimpana
päänvaivana on Ilmeisesti se, mi­ten
saadaan tehdyksi vähästä pal­jon,
eli se, miten kokousasiain
niukkuus ja mitään sanomatto-muus
saataisiin näyttämään suu­ren
yleisön silmissä joltakin suu­r
e l ta ja valtavalta.
.Kuten tiedetään puolueen pe­ruskysymyksenä
on demokraattien
presidenttiehdokkaan nimitys ja
puolueen vaaliohjelman hyväk.sy-minen.
Sitä varten on s i i s Atlantic C i ­tyyn
lähetetty y l i 5,000 varsinaista
edustajaa ja varaedustajaa eri
puolilta maata, sekä lisäksi suuri
määrä puolueen liepeillä eläviä tai
puolue-ctuisuuksiä kärkkyviä yksi­löitä.
Mutta koko maailma tietää ke­nenkään
tulematta Atlantic Cityyn
että nykyinen presidentti Lyndon
Baines Johnspn on demokraatti-puolueen
' itseoikeutettu" presi­denttiehdokas.
Yhtä hyvin tiedetään että de­mokraattipuolueen
vaaliohjelma
on jo laadittu ja hyväksytty. Mah­dollisesti
korkeimpien puoluepo­mojen
kesken käydään kokouksen
aikana joitakin kuliisicntakaisia
neuvotteluja puolueohjelman, jois­takin
toisarvoisista yksityiskohdis­ta,
mutta mikäli on puh^varsinai-scstai
puolue-edustajistosta, niin
sen tehtäväksi ei alisteta vaalioh­jelman
laatimista; kokousväen tär­keimpänä
tehtävänä on Tv-kame-ramiesten
valojen välkkyessä o-soittaa
mahdollisimman suurta i n ­nostusta
ja riemua kaikesta siitä,
mitä presidentti Johnson kaikessa
viisaudessaan, omalla ajallaan ja
omalla tavallaan sanoo tai sano­matta
jättää sekä tekee tai teke­mättä
jättää. Puolueväen tehtävä­nä
el ole vaaliohjelman arvostelu,
vaan sen ylistäminen j a suosion­osoituksilla
lavastaminen suuren
yleisön jymäyttämlseksl.
Mutta kaikkea tätä varten on
Atlantic Cityyn tuotettu tuhansia
virallisia ja~ puolivirallisia edusta­jia
sekä kokonainen armeija sano-malehtlmiehiä,
radio- ja Tv-kuulut-tajia
sekä epämääräinen liuta kai­kenlaisia
poliittisia onnenonkijoi­ta.
Kokouksen lavastamiseksi on
etukäteen varattu "LBJ-for the
U S A " — Johnson Yhdysvalloille
— tunnuksilla varustettuja villa­paitoja,
hameita,-takkeja, liivejä
ja hattuja niin paljon, että "niillä
voitaisiin vaatettaa kokonainen ar­meija",
kuten eräs kirjeenvaihtaja
lj:ertoi, äekä niin paljon metallisia
merkkejä, nappeja, mitaleja ja
muita helyjä, että niistä "voitai­s
i in rakentaa Puolisentusinaa ro-tueroitteluun
sopivaa linja-autoa
Mississippille", kuten. samainen
kirjeenvaihtaja mainitsi.
Kokouskaupunkiin on tuotettu
n i in paljon soittokuntia, että ne
voisivat tanssittaa koko maailmaa
ja järjestetty kemuja niin paljon,
että-ne voivat pitää kokousväen
riemussa j a hyvässä voiteessa niin
kauan kuin heidän voimansa kes­tävät.'•
Ja että kuva olisi täydellinen,
yrittäjäpiirit ovat myös asialla.
Meille kerrotaan että kokous-vieraat
ovat esim. täyttäneet kau­pungin
kaikki, hotellit j a muut
majapaikat. Suuren kysynnän-vuoksi
huoneista joudutaan mak­samaan
$25.00 yöstä ja enemmän­kin.
Huoneen saannin ehtona on
siitä huolimatta se, että makser
taan viikon vuokra etukäteen! )
K a v i n t o l o i t s i j a t ovat kuitenkin
pysytelleet kohtuuden puitteissa
— h e tarjoavat steak-paisteja $7.00
ateria ja muita aterioita vielä vä­hän
sitäkin halvemmalla!
Ja erinäisiä näytöksiä on järjes­tetty
lähtitaiteilijain voimalla ni,in
paljon kuin riiahdollista. että k a r - 4
nevaalihenki olisi täydellinen.
Mutta kaikesta tästä huolimatta
kysymys el ole sittenkään pelkäs- ^ ^
tään silmän lumeesta j a mitään :
merkityksettömästä sirkuspellei-,
lystä, sillä san^antekevää ei ole l o - C !—
puitakaan se.^' 1^|ca tulee Yhdys- ^
valtain presidentiksi.
Yhdysvaltalaiset valitsevat tie­tenkin
r oman. presidenttinsa ja
heillä on siitä erikoisvastuu. Mut-ta
asioiden nykyisellään ollessa
koko maailma, joutuu osaltaan al­tavastaajaksi
siitä, minkälaisen^'
presidentin amerikkalaiset itsel­leen
valitsevatf-^-Ja kun yhtenä eh-*'*'^^
dokkaana on sellainen polUttinen,
i
s.
i-f
t
'n:
i
,1
hirviö kt^in on PommirBar.ry,:'eliy
porvarilliselta nimeltään senaatto-'
r i Barry Goldwater, n i i n ei ole-lainkaan
ihme, .vaikka canadalai-setkin
odottavat; demokraateilta
jotakin vähän parempaa, mitä on
republikaaniin^ ;nyt tarjottavana
ja erikoisesti'sellaista ohjelmaa,
minkä perusteella olisi toivoa^,et--
tä pommi-Barry jä kaikki se mitä
hän edustaa, ; tulisi marraskuun :
presidenttivaaleissa lyödyksi lau^
dalta. ~ Känsäkoura. . s