Vapaus, March 20, 1962

              Sivu^2 ' Tiistaina, maalisk. 20 p. — Tuesdäy; Mar. 20,1962
VAPAUS
O i r g ^ ttt Vihimi Canadiaiu
PiJOsU^iiKlSiQmpaDy LtA.. at lOO^m
£ditorialOfltefr'08.4^.4285; U k n B ^
Eton frefcivT-T
I LA
^aiiadasäti:
^, i* '•. ," -
Vhdysvallolua:
• l i i r ' I I T1 11I I 11
1 Tk. ^06 « kk. 480 l vk. öA^ekk-ÖB
iGBuisaläisdikeiikSsien puolustaminen
heidän lehtemme Vaj^aiis tei?vehtii sdurelBi' länmi&lisi
Tpcmtosta. saatua uuiistifitöa siitä, ettÄ siellä m jJfecustetiA
eri kansalDsuusryhniien kulttuurijärj^
fcii^iHn, Kansallisuusryhmien Canadan Neuvosto (Canadian
Council of Ifational Groups) ja S Ö I yhteydeäsä töimivaV häl-'
den" kansailisuusfyhmien .työväenlehtJen sanomalehtilduhft
Sellaisia järjestöjä olisi tpdella tarvittu'jo aikoja ennen,
iiiuttä parempi myöhään >kuin ek mitioinkaan: Toivottavaa
vaiijiön, että fcvn tämän uuden keskusjärjestön^ t^^
V(fe^täfin huhtikuun aikana perustamaan pa;kalli$ia neuvostoja
m yhdyssitteeksi,. liiin ' a s i ^ kihinite-tään
vakavaa huomiota ja osallistutaah ahista |»itäen neuvoa
' tojen työhön.
Kuten; lauantaisessa lehdessämme julkaistusta iiutisti
dosta näkyi, tämä uusi liike tulee toimimaan-liittopcAjalla:
Kaikki siihen ösalUstuvatjärjestötr ja sfeurät säilyttävät täy­dellisesti
itsenäisyytensä Ja identtisyytensävrmvrtt^^^^
tävät keskusjärjestön kautta voimaosa^ VoidäJcSÄ ^ten tfe-höistaa
toimintaa ihmisvapauksien, demokraattisien oikeuk­sien;
ja rauhan puolesta.
^Erikoisen ajankohtaisena on pidettävä sitä kun tämä u;nsi
keskusjärjestö tulee älfcuvaiheessaah- keskittÄiftäSn^ tDinuAr
liansa ihmisvapauksien puolesta. CänigtdjSSsä öii tuhansia ja tu^
hansia sellaisia rehellisiä, kunniallisia jj^ Uutlefia'; ihmisiä,
joilta on mielivaltaisesti evä*ty kansalaisoikeudet vain sillä
perusteeUa, kun kulloinkin mallassa ollut hallitus ,0^
nut, lEttä heillä on ^Vääriä" ajatuksia, että he lukevat seilar-sia
laillisesti ilmestyviä sanomalehtiä, jotka ovat poliittisissa
asioissa eri ifaieltähalUtiiksen kanssa jne. NäiUeihta^
tehty veristä vääryyttä — ja se vaatii korjausta. Yhtä pahana
on kuitenkin pidettävä sitä seikkaa, että Canadan hyvä nimi
ja maine oilteusvaltionäL^^ on ^ a n u i ihmiskunnan yleisen ntie-
Qpiteen silmissä pahan kolauksen tällaisten mielivaltaisuuk­sien
takia, jotka muistuttavat >ehömnäft poliisivaltiota kuin
oikeusvaltiota, K^mannelo5i;onthui^ to­tuus,
että silloin ^Uin joiltakin ihmisiltä voidaan mielivaltai­sesi
evätä kansalaisoikeudet, s!Uoin|outuvat^^^u^
kaildden muidenkin kansalaisvapaudet huolimaita siitä^^^^^^^
kö he '*maassa" syntyndtä^ tai* lnuuten'k
Kaikki näTiöL,^€?l«(t^ oiftea^^'l^idciminen vföryyttä
kärsineille, kansallusoiR^s%A\^tiif^ädl^^ j'a',inäii mai­neen
/piihdlstamihfeft-maailman yleiseh-^i^
Vaativat" pm jcäikiit^ nxyää\iarWitHyÄ lönsaläiiiilt^;]^
}ien lähe^y&ssä, on erittäin btoUinen aika kiinnittää Huomio-ia
tä^än §^kkaan. .Tämäi> uuiifen Järjestön''ii^n^^ ^^^6i<^hn tsittää kaikille.puolueille,-ja kaildlle ehddkkaillje^ilgr^mys
iitä,mita tulevat he tekemää^ taman' di;s^ci?iim
lamisefsi siinä tapauksessa^, jos tulevat valituksi? Näiden
vastausten perusteella voidaau sitten päättää mille puolu6(3*
• e ja mille ehdokkaalle tässäki%vaarip"pssä kannatuksemme
; a tukemme annamme. ' \ * '
J . ; Mikään ei lioin estä lähettämästä yhteisiä .valtuuskuntia
liittohallituksen ja sen vastuunalaisten ministerien puheille,
feiten voidaan yhteisesti esiintyen kohdistaa mahdollisimman
^ova painostus hallitustay^taan, siis koko maan ja.kansan
Yhteiseksi hyväksi. Ja jos siitä ei ole apua^ Sillojn voidaan
Jähettää icirjelmiä ja valtuuskuntia myös YKlle, joka on suu-i-
esti kiintynyt ihmisoikeuksien kunnioittamiseen eri maissa,
j Tämä diskriminatio on kuten tiedetään, saanut niin suu-
; ret mittasuhteet, että sen korjaaminen vaatinee parhaassa­kin
tapauksessa vissin ajan/ Mutta emme epäile lainkaan
litä, etteikö voitto ole saavyitettavissai. jos kyllin päättävästi
jsu peräänantamattomasti toimitaan. Toivottavaa myös on,
jSttä; mahdollisimman monet disjcrimination. kohteiksi joutu­neista
henkilöistä ovat valmiina henkilökohtaisesti puolusta­maan
oikeuksiaan, kuten menetteli jokin aika sitten neiti
Aino Pirskanen, kuten on menetellyt.Erkki Männistö Toron­tossa
ja monet muut. Kaikki eivät luonnollisestikaan: halua
joko syystä tai toisesta julkisuudessa esiintyä; — mutta ne,
joilla ei ole mitään henkilökohtaisia vastaväitteitä julkista
esiintymistä vastaan, voivat^ auttaa tuntuvasti- tätä - taistelua
sillä, että antavat asiansa julkiseen käsittelyyn.
Tässä alkuvaiheessa on kuitenkin kaikkein tärkeintä se,
että saadaan nämä yhteistyoelimM mUqdbstefufiSi;ja töiftiin-
Jaan kautta maan. Siinä voivat osastot; seurat, kerhot ja
muut yhdistykset oUa-suurena apuna eri paikkakunnilla:
Miksi Ruotsi voitti Canadan
Siitän lähtien jolloin Ruotsin joukkue päihitti Canadan
Colorado; Springsissä pidetyssä jääkiekkoilun maaibhanilfib^^
taruuskilpailujen tynkäkisoissa maäl^ih 5 - ^ — vaikka sidiä
oli odotettu suhteellisen helppoa voittcfä Mksi, kun Tshekko­slovakian
ja Neuvostoliiton joukkueet jäivät kylmän sodan
-henkeä edistäneen länsimaiden- "urheUupolitiikan!' vuoksi
pois kisOTsta/.on täällä- kysytty, "mistä johtuu Canadön- jouk­kueen
häviö"?
MieUhyvin olemme saaneet todeta, että-Jcysymykseen
on annett)! suurin piirtein oikeita vastauksia: 1. ruotsalaisten
jääkiekkojoukkue oli nopeampi ja parempi kuin Canadan ja
ennenkaikkea ruotsalaisilla oli rautahermoinen ja salaman-hopea
maalivahti: 2. Kaikista Varoituksista ja "pyynnöistä
huolimatta canadalaiset kokeilivat taas "kovan pelin" tak­tiikkaa
ja saivat siitä sellaisen opetukäen^ mitä ei helpolla
unhoiteta. Canadalaisia, on aikaitemmissa kansaihvälisissä
kilpailuissa suosinut kovan pelin taktiikka. Poikamme ovat;
fjaaneet moitteita "riimasta*' pelistä jne., mirtta tuoneet kui­tenkin
voittoja, ja "voittoa'? on pidetty tärkeämpänä kuin
hyvää nimeä.
t Nyt osoittautui kuitenkin, että tämä kovatt {(elin taktiik­ka
voi aiheuttaa myös häyiön, ja surkean- sellaisien: (jolorado
Springsiri ottelu osoitti vakuuttavasti^ että kansainvälisiä
jääkiekkokisoja ei voitetl^iehää "syntisten karsinassa'* ran­kaisuja
kärsimällä! Ruotsalaiset saavat nimittäin kaksi rat­kaisevan-
tärkeätä maaliaan pelin niissä vaiheläsd; jolloin ka­nadalaisilta
oli peräti kaksi pelaajaa !'sj|rrttöjfiaii'*^ sovittaa
SYNtYMÄ-
PÄIVIÄ
Bjkh S a u d ^ e r , Styl^än Ui^e, A l ­ta.,
täytti maaliskuun 3 päivänä 73
vuotta.
C. A. Raunio, E c k ^ e , Aita.,
täyttää ^läaaliskuun 21 päivtnB 7^
vti^ta. . . ' '
rJtiiStttna Savo, Toronto, Ont..
t t ^ ä S torstaina, maaliskuun 22
päivinä 70 vuotta.
^ ' ^ n <rd»rah«a, Totmh, IKyttää
tSnKäh, maaUskutin 20 pnä 65 vuot­ia.
eehn Stdo, Nipigon, Ont., täyttää
torstaina, ; maaliskuun • >22 pnä 92
Vuotta.' ~~
- >Su8ti. Thompson, Sudbury, Ont;,
täyttää k^kiviikkona, maaliskuun
21 pnä 76 vuotta.
Anna Leskinen, Pioneer Manor,
Sudbury, Ont, täyttää perjantaina,
raaaliskuun « 3 pnä 70 vUotta.
Yhdyttihie sukulaisten j a tutta-
Vain onnentoivotukaiin. \
Tuoinari ErUd Tpcmlne?i:
SUomiön Ottawassa tleVa suurlä­hetystö
haluaisi saada yhteyden al-lamainittuihin
henkilöihin tai heis­tä
muutoin tietoja:
.Haapaniemi. Arvo Heikki
HeiTimö, Martti Heikki K .
Honkanen, VUho '
Kallio, Samuel Verner
Karlsson, Arvo A .
Karmitaa,, Veikko
Keskinen, t a u n o Kalevi
Lundström. Gustaf
Muittari, V i l h o Heikki
Palosaari, Jukka Antero
Fenttilä, Akseli Erland
PetUlä. Akseli Erland
Piito. felvi Vilhelmiina
Purtonen, Reino
Puurtonen, Pentti
ftyän (OS. Penttinen), Sirkka L i i ­sa
Suvanto, Reijo Kaarle
W i i k (ös. Penttinen), Sirkka
Liioa.
Tietoja vastaanottaisi kiitoUisuU:
^^mbassyiof Finland
•' ^ Range Road ' ' '
' O t t a j a 2. Ontario ' «
rdenayäiii
>akiSoulEkbon
«rGiipi^tcinal»- Cfiy. — Guatemalan
i^ili^^tilaat ,|&rJesUv|kt keskiviikkona
ikiid^een/ kaiEsi tuntia kest&neen
[^E^^tuksen Vdigoras. Fuentesin
fetuuriä vastaten, I!o|llsl^^ .p|ä^
. i ^ ^ n 'h^iytietyt ^^ptiJa^sosMtot
iV9s|yat tvlen; mielenosoittajia .v^s-^
|aan^,Katutalst€iuIssa »
enk^öf Joista' 14 oli lÄiörfa ^töjä'.
Toistasataa ylioppilasta pidätettiin.
Oua^malah hallitus ilmoitti Jälleto
tiistaina kieltävänsä kaikki mielen­osoitukset.
TttomliHiv
t i o i A ^ ' t e ^ ä k n im ^ -
U i t ^ MildhiitiiiBitMn l i i b l a^
uudte '(ilUätaithi~välossa.'^in se-
Utti febttelmlssSSn fiUn. muuraavia
seikkoja:
massa rangaistujen karsinnas­sa.
Kovin pojat pitivät kiinni
rumasta kovan pelin taktii­kasta.
Kahden ensimmäisen
erän aikana he näyttivät kil­valla
pyrkineen "syntisten kar-sinäJ*
»". Mutta loppu tuli siitä­kin.
Kolmannessa erässä eivät
canadalaiset Saaneet enää ai­noittakaan
rangaistusta; he
osoittautuivat kolmannessa
erässä mainioiksi pelureiksi,
joita ei masenna vastoinkäymi­nen,
vaan joita kannustaa voi­ton
tavoittelu vielä silloinkin,,
kun: tilanne näyttää jo melko
toivottomalta. He pitivät ää-^
rimmäisen kovaa "painostusta
ruotsalaisten maalin edustalla
miltei jatkuvasti kolhiannessa
erässä ^ mutta ruotsalaisten
etumatka Oli jo liian pitkä, ja
sitäpaitsi ruotsalaisilla "sattui"
olemaan miehinen mies maali­vahtina.
Canadalaiset s osoitti­vat,
.dttä he voivat pelata myös
rangaisuja saamatta! .
Canadalaiset saivat .ansaitus­ti
toiä^ntilait Colorado Spring-siri
tynkäkisoissa, eikä ole lain­kaan
häpeä tunnustaa, että
ruotsalaisten joukkue o l i ps,
rempij ja että se pelasi parem­paa
— nimenomaan puhtaam­paa
ja kauniimpaa -r^ peliä
kuin canadalaiset; Häviön mal­ja
on aina katkera nieltäväksi,
mutta jos tämä tappio antoi
pjrsyvän opetuksen niin, että
c a n.a d a laiset jääkiekkoilijat
osaavat välttää "syntisten kar­sinaa",
kuten he osasivat ilyt,
Colorado Springsissä viimei­sensä
erässä ruotsalaisia vaa­taan
pelatessäaäi, niin se on ta­keena
siitä, että poikamme tu­levat
vastaisuudessa niittä­mään
>mtuatemmie kunniaa ja
ihainettä kansaitiVälisistä jää-
Kfekkökisbista.
^ • Oppi valtiosta, sien synnystä,^ ke­hityksestä
j a hävtämlselrtä oh .kes­keisiä
osia maricfemi-leninismistä.
NeuViD^toliiton kommunistisen puo­lueen
uusi bhjeliha sisältää tästä
kysynsykseiiti; 'paljon mieleiikiin-toista
abieistoa. Se mikä f a n e i l le
l a E^gelslUe ja vieläpä LehiniUe
o l i nerokasta abstraktista päftelyät
on >^0^ ohjelmassa kehitetty "käy-tänndhli^
gmSaÄ läheisesti lUHyväk-si
ohjelmaksi,' jonka toteuttaminen
nähdään mahdollisena suhteellisen
lyhy^sä ajassa. On näin ollen jo
teoreettiselta kanfiisltä erittäin kiin­toisaa
tarkastella valtion ja defnor
kratian kysymyksiä tämän uuden
aineiston valossa^ Kapitalististen
maiden kuten Suomen tyikäteke-ville
tämän ohjelman tarkastelu, on
sitäkin merkityksellisempää, koska
käytS^nnön politiikassa j a rdeologi-sessa
taistelussa nimenomaan heu-vostodemokratiän
luonne.. laaJuuS
ja sen kehitysnäköalat ovat erityi­sen
keskeisellä sijalla.
K Y S Y M Y S DEMOKRATIASTA
J A DIKTATUURISTA
Sosialistinen valtio, kuten neu­vostovaltio,
on demokratiaa väestön
suurelle enemmistölle ja diktatuu­r
ia pientä vähemmistöä vastaan.
Porvarillinen valtio, kuten Suomen
parlamentaarinen tasavalta, on de-moki^
tiaa pienelle vähemmistölle,
kapitalisteille j a diktatuuria työ-väenluokka9>
ja' > kansan • suurta
enemn^stöä vastaan. 'Usein kuitep^
jiii^ VI ideolQgis^sa :keskustelussa
neiiVAStPvaUion . < demolcr^attin^n
blerou^^, jää.> vähäiselle hupmioUe,
hiutt^ :¥ensijaan j<;oro§tetaap porva­r
i l l i s en valtion demokraatUsuutta.
N K P n ohjelmassa i^imenomaan, de-aioki^
tian kysymys muodostaa erit­täin
kesjcfisen osan juoMeh<Mtta-J u-auan «ajoitu^öt ovat olleet
? Tatkast^Hsessä ^Si^OkVatian Ke
hitistä porvarillisessa valtiossa, ku­ten
Suome.ssa,jd sosialistisessa val­tiossa,
kuten Neuvostoliitossa voi-daaln'
Jiavaita kaksi toisill^eh vas-takkaisU'
suuntaa. Tämän on ,toveri
Hrilsh^hev luonnehtinut seuraa­v
a l l a ' l a v a l l a : ' . , i
"Ibefnokratian. kukoistus' sosialis­t
i s i n a maissa ja jö Sinänsä typiste­tyn
demokratian yhä jyrkempi ka­ventaminen
kapitalistisissa maissa
sellaiset ovat nykyisin maailman
poliittisen kehityksen kaksi vastak­kaista
linjaa."
P O R V A R I L L I N EN
SUOMESSA
DEMOKRATIA
N K P n ohjelmassa lucnenhditaan
valtiomonopolistisen kapitalismin
kasvua j a vaikutusta kapitalistisiin
valtioihm. Meille on tunnettua
kuinka useissa kapitalistisissa mais­sa
porvarillista demokratiaa on su­pistettu.
Viittaan vain Ranskan esi­merkkiin.
Mutta cnko tämä sama
kehityssuunta havaittavissa myös
meillä Suomessa? Meillähän halli­tusmuoto
on erittäin laajan porva­rillisen
demokratian sävyttämä.
Voidaan sanoa, että muodolli­nen
perustuslaeissa julistettu por­varillinen
demokratia meillä on
laajempaa kuin useimmissa muis­sa
kapitalistisissa maissa.
Sensijaan käytäntö osoittaa huo-iiiattavia
muutoksia' mitä tulee de-mckratian
laajuuteen. 1920- ja
1930-luvuilla porvariston tosiasialli­nen
diktatuuri ilmeni erittäin väki­valtaisena
työväestöä vastaan. So­dan
jälkeisellä kaudella demokra-;
tia Suomessa oja ollut laajempaa
kuiijp aikaisemmin. Viittaan vain sii­lien
tosiasiaan, että kommunistien
julkinen toiminta on mahdollista
nykypäivien Suomessar Kommunis­tit
ovat olleet jopa hallituksen jä­seniä
puhumattakaan osallistumi­sesta
eduskpnnan ja kunnanvaltuus­tojen
työhön.
D E M O K R A T I A N K A V E N T A J AT
Kaikesta tästä huoIimaUa on kui­tenkin
todettava, että valtiomono­polistisen
kapitalismin kasvu on
myös Suomessa havaittavissa, mikä
raerkitsee voimakasta tendenssiä
depfOkratian kaventamiseksi. Se ei
ilmene 1920- ja 1930-luvun suora­naisena
väkivaltakomentcna tai fa­sististen
järjestöjen terroritekoina,
vaan sillä on toiset muodot. Mah­tavat
taloudelliset keskusjärjestöt
kuten Suomen Puunjalostusteolli­suuden
Keskusliitto, Suomen Teol­lisuusliitto,'
Suomen Työnantajain
Keskusliitto. Suomen Pankkiyhdis­tys
ym. monopolistiset yhtymät vai-ku^
avat monin tavoin demokratian
supistamiseen.
Nämä l^uippujärjestöt, joissa pää­töksistä
äänestetään markoiUa. ra­hoittavat
useiden puolueiden toi-mintna.
ovat jatkuvasti kiinteas.s(i
M%mpm^l^ taHmaym hal-i
i t a k ^ lakiesitystä'J^tiitBtelui-lil&'
r|i(kä vain hra^luft^Lyaan
i e r i .pjioireldiBi», A b i en
kehitys e i suihkiMfa Mn ilei^okra-tiah,
vahvista kaQ]tJSlaiifteh yfaden-v^
rtäimhitta, vaah ^Kiäväsloih lisää
eriarvoisuutta Ja rajoittäa aeiriokra-
TbtoUdellisfssä hulppvprjes-tÖitäl
ifiSärifa ihuntiatni^n isthirten
yhtidtdeb ktinsismieh tahtoi Suomen
PUUhi|al<»ttätedllisuud^n Keskuslii-toh
jöhdoSsa fei ole 'koko ilseii^syy-xiep
aikaha öUut mihkäSh tiikku-,
yritykisen eduSUijaa. Sensijaan Ko-
Senl'ewln jä Ahlströmin edi&tajat
l i e l i a bvat aiha oUeet.
PU0t%6TX
Näillä mönopolistieb hallitsemil­la
buippujärjestöiUä on omat häi
käiteinättdmät kiistämisen j a ]>akot-tamis^
ein kainot käytfeUäviSsään.
Käillä kelnöUla d ole mftääh teke­mistä
laillisuuden ja oikeuden
kanssa. Mustat listat, boikotti, raa-<
Ka-kine- j a tavarasulkd. ym. ovat
keinoja, jotka tehokkaalla tavalla
rAurtavat niskuroivien vastarinnan.
Rahallinen tuki, labjomiset, kiris:
tys j a suoranainen väkivallan uhka
jvat tehokkaita ' vaikutuskeinoja
puolueitakansanedustajia, hallitus­ta,
virkamiehiä ym. Vastaan.
Tämä demokratian supistamiseen
tähtäävä monopolistien toiminta
törmää työtätekevien, erityisesti
kommunistien j a muiden kansan­demokraattien
voimistuvaan vasta­rintaan
demokratian säilyttämisen
ja lujittamisen puolesta. Se johtaa
laajojen työtätekevien väestöker­rosten
taistelun kärjistymiseen mo-nopöhporvaristOa
vastaan. Tämä
taistelu demokratian puolesta on
ösa s^si&tfsniin puolesta käytävää
taifetiluä. ; , ' '
D E M O K R A l i A N RAJOITUKSET -
A L K U A J A N NEUVOSTO­LIITOSSA
. > , ' ] > > • >'
i Toisenlainen- kehitys on l o l l u f ja
un < > edelleenkin Neuvostoliitossa'.
Neuvostovalianalkuaikoina demo-ivai
»-
nähden ovat työläiset olleel' edul-iisimmassa
asemassa^ kun taas teh-taiiijpilja
j a muilla ; rlistoluokkaan
KUuluviUar^i ollut lainkaan ääni-eikä
vaalioikeutta.! On myöskin:•ol­iot
niiq, ett|i vaalit -suoritettiiniv^-.
hlliSlM^. Kaikki tämä •oli heijqstns,
ta . Neuvostovaltion >y ^iktatUi^vista
riistäjiä vastaan. Sosialistisen • >. valr
tion tehtävien joukossa ovat ajoit­tain
alistamis- j a pakotustehtävät
saaneet, varsin keskeisen aseman
esim; kansalaissodan kaadella. Tä­mä
tietenkin korostaa sosialistisen
valtioh diktatuuria.:. Mutta näiden
lannistamistehtävien ohella cn neu­vostovaltion
perustamisesta lähtien
öllut valtava merkitys talotidellfs-organisatorisella
sekä kulttiiuri- ja
kasvatustehtävillä. Näiden tehtä­vien
suorituksessa ilmenee selvim­min
neuvostovaltion demokraatti­nen
olemus.
NEUVOSTODEMOKRATIAN
K E H I T YS
Ideologisessa taistelussa vastus­tajat
ovat pyrkineet monin tivoin
kieltämään neuvostovaltion demo-kiaattisen
olemuksen. On pyritty
osoittamaan demokratian raljoltuk-
.<ict e.sim. vaalijärjestelmässä, joka
huolAaltaVasti' poikkeaa Suomessa
noudatettavasta; järjestelmästä:
Tällä propagabdlHIft oil d l u t mää^
rättyä vttikHitUstii' Omin Väestö-kerroksifil.'
ferf6MstftBaet 6vat c^^'
leet ilmeiseti~eikä Neuvostoliiton
vaaUjärjestelmää ole pystytty aina
vakiiirttavalla ' t a v a l l a -perustrfc;;
maan. /Tämän'prot>ägandan Vaiku­tus
^ tulee 'kiiitenkin: ^heikkehemään
sitä mukaavkuin NKPn-ohjelmsft^i
suoritetut ' monet demokraattiset
uudistukset toteutuvat.;
N K P n ohjelma sisältää paljon
konkreettisia muotoja» jotka havain­nollisesti
luonnehtivat neuvostode'
mokratian kehitystä. Ohjelmassa
puhutaan Satojentuhansien j a mil­joonien
työtätekevien vetämisestä
valtiohallinnon piiriin, korostetaan
valtion -johtoelinten valinnallisuutta
Jä niitten kokoonpanon uusimisen
välttämättömyyttä. Erityisen tär­keän
osan saa tässä deirtokratisoi^
tumisprosesslssa valtion tehtävien
j a . elinten toimintaan suuntai:tuva
yhteiskunnan valvonta.
Valtion hallintoa pyritään kaikin
tavoin yksinkertaistamaan jotta ku­ka
tahansa pystyisi^ suorittamaan
näitä tehtäviä. Demoki-ätian kehit-täntisessä
on niitä suurin merkitys
sosialistisen oikeusjärjestyksen lu­jittamisella.
Kaikki nämä tehtävät
luonnehtivat sosialistiseh valtiolai-toksen
kehityksen pääsuuntaa, jona
on "sosialistiset! deihofcratian kai­kinpuolinen
laajentaminen ja ke­hittäminen,
kaikkien kansalaisten
^ktlivihen osallistuminen valtion
hälliYitoön, taloudellisen j a kulttuu-rirakfennöstyön
johtamiseen, valtio­koneiston
toihiinnan parantaminen
ja toiminnan entistä tehbkkaampi
valvonta kansan taholta^'. Tässä yh­teydessä
el Ole kuitenkaah unoh­dettava,
että • kailUcea tätä toteute­taan
demokraattisen sentralismin
pohjalta,' 3okft?)>liijji|||t^ip«ri9ate
vältioh ja puolueen tciminnassa.
JWfSAJLAISJWESTör*[,,,, ,
Mfe»KiyXl^B;N:KASVIi ^
Erityifle»]' m4e)«nkilntoin«n {ilmiö
täsaä^ kehityksissflä 1 on kansalaisiärr,
je^töjeQ^ kasv^v^r'merkitys .valtion:
hallinnossa.; N K P n plijelfuassa ,sa^,
notaan tästä asiasta.i^m>:., / ,
. 'Sosialistisen valtiolaitoksen ke-iiitys
johtaa vähitellen sen nl'uiit-tuihiseen
yhteiskunnan - kommunis­tiseksi
itseriallirtrtoksi; jossa • 'yhty-
,vät, iieuvosföt,'"' brtmattiliitbt; oSUos^
jloimintajärjestöt ja työtätekevien-
^rtuut joukkojärjBstöt." -
. Tämän mukaan erilaisten kans^-
laisjärjasttteav i)mftr di^s c V d i
^oiminnfilll ^W»^MK«iVas(l Obi
tymään. Tel^tävät, joita aikaisem­min
dlh su^Httänut valtiokoneistoon
kuuluva elin, siirtyvät nyt enene-vässä
määrin erilaisten kansalais­järjestöjen
tehtäväksi. Ero kansa­laisjärjestöjen
ja valtion elinten vä­lillä
vähenee, mikä tietenkin antaa
suuret mahdollisuudet yhteiskun­nan
kaikille jäsenille osallistua ak­tiivisesti
valtion asioiden hoitoon.
VALTIOKONEISTON
PAISUMINEN SUOMESSA
Myös kapitalistisessa^ Suomessa
valtion ulkopuolella olevat järjes­töt.
RUten edellä jo mainittiin, vai­nuttavat,
lisääntyvässä määrin val­tion
tehtävien suorittamiseen. On
kuitenkin olemassa oleellinen ero:
Meillä huippujärjestöjen vaikutus
iraltiokcneiston eri elinten toiminr
taan merkitsee demokratian) supis-
(Jatkuu Siv. 4)
fpUlASft ppiÄt
lahjoituksia
^lahjoitusta* •
Se nosti;.i
n $1,699.22.
Viikonvaihtg^i^na saliin taasen
VapaYiden 8aniMMeaperirS$9tQon, k£
tähän mennesä saatujen lahjoitusten yhteissi
Vapauden tilaäji<en ja ykävien, seka osastojen^ seurojen ja ^
naisten kerhojen uhrautuvaisuus ja rtmsaat, lahjoitukset teken
vät mahdolliseksi sen, että tämätt kampanjan tuloksella kyetään '
mt^amaan vaunulastisanon^l^tijpape^ahuhtikuun aikana.
Nyt saapuneiden lahj^oitosteti^ouicossa tm Kirkiand i^aken
Naistenkerhön $20.00; John Salon N»P»gonista $100.00, CSJpi^ f
South l^orcupinön osaston $70.00 ja Vancouverin sanolnalehti^s- •:
komitean $25.00 lahjoitukset. <.
Monet sydämelliset kiitokset kaikille lahjoittajille.
. ,Tähän katsaukseen saapui lahjoituksia seuraavilta: '
Ai%uil ](^maiil(a« toift MlIiAatL 0iat . '.. '$
EUe jä fteino Mäkineib Fort WUUam« Otix ^.
Hihna Bohnu Fort W i B i ^ Ont. ^.
lätlbia h tifao k]ead>Ift,-J^ört Wlliiam^ Olli
Hannah Anderoqn, l^ozt WUllataii Ont
Mrs.~U. IMd, Fbrt ^^aän, 6ni.
August SaarL Fort Willianou Ont.
E M SWo, i^orl'VimilaÄ Onjt.
L. i^d»yitota, FMri W i ä i ^ Ont.'.
S^Ahtm r^tt Wimain. Ont
E. H ^ | L f>VMrt teÄ\kir. ^
ä. äördi. For! Arthur, Ont
T. Säisä, Port Arthttt.bht..
toivo llupponää, Ztfil^T. Cliff, Otti
Sei>]i>äiä, Copper Clilf, Ont.
ä^Uaa Oscar Rtt^öiSU, las Bonn6t« Man, ..
-r. )a injr'8. l)a)B8 Suomala; It. R. 1, Coi^ier Clilf> Öni:::..
:dölf PdUo, W^Bnup, C^t.'
'. tiuondn, Wanup, Ont.
Siiri Mackie,BUtmore,JUla . . .
Väinö Itoss, Ölafirmore, Alta .'. . . .
Lduri IStäkelä, Tö^cmto, Öht.
Öhaa. H. Itaunio, Eclcvlllo, Alta
Aino Ja Ohg .Timmlna. Öni* .
Antti l^ktisaarL ^apuokasdUig, Ont. . .
Maiti MäniYnen, Kapus^iäng, JOnt.
Ktyi Koski, Kapuskasing, öiu
Väinö Ekola, ICapualnsing, Öni,
Jenny. PehoniakL j^apiuilraaing, Ont.
Emil llnohonienii, Kapuakaslng, Qnt.
Felix Aho, ^^uakaslng. Ont.
Maiii jRapo, K^puskasbig, Ont.
John TuomL Kirkiand Lako, Onk.
Vaiiiö Jahkkola, Kirkiand Lake, Ont.
Väinö JärvL Kirldand Lake, Olit.
Naisien Kerho. Kirkiand Lake, bnt. . '
VUI SIhhnan, Kirkiand Lake, Önt.
Jdin Mäkelä. Goraldton, Ont. . . .
Brkki .Niemislö, Sudbury, Ont. .. .
Jack KiviniemL Sudbury, Otti; (Otto Heliik&« tiiUSfilbii
kutanioittaxnisöksi
Tyyne ia Kaarlo Harju, Ri i l . 2; Wahnapliae, Ont;
fÖilo Hilskan niulston kunnioltiamiseksi)
Otto Lyytikäinen, Cobourg, Ohts . _ .
Ols^ JÄ H. Heikdrickson, Toronto, Önt.
Sailaa'la Reino Täipalus^ Toronto, Ont.
Paavo Mäki, Toronto, Onr. ^
Matti HeSaka, Toronto,^ Ont. . . .
Martta Ruohoi Nipigod, (%t. . .
Liina Ja Riku, >Ni|>igon, Oät. .
Mandi Kautto, N^libh, Önt.
Elma ja Vikkt Hasu, Nipigon, Önt.
Elna ia & l l e Ldhtinen, Nipigon, Öt^.
John Hakala, Kfplgon, Qni.^ . . . .
Arvo Myllynle^ Nipigon, Ohi.
'Antti Ross, Nipigon, Ont
Frank Ruoho, mplgbn, Önt.
<Mtty ia J«ek Novttlai Nipigon. Otti.
Matti Maja. Nipigon, Ont.
Varftaitt Ittklja, K l p l g ^ Ohi.
JöhA Sfrlö,.Nlplgob, Onh
laaac Sahala, KltSdan^ Laliie, Ottt. .
Kalle Wafll, KlrUä^tt ^k!e, ^
Aarne Sikala, Ktf klä^ti L^ke. Ont.
J. Salonen, K i r k lM Lik^, O&l.
JuBbI MäkL KUrkland Lftke. Ont.
Eino Vuorimäki. KhrklaH^ Lak&, Önt.
jukrftl kuollet, Kirklahii L4ke. Ont. . .
M. HoPlavuörI,,Kirkiand Laki», Ont.
L. koithohen. Kirklahd Lake, Önt. .
Eiho Alanko, KIrkUnd Lake, Oixi.
CSJ:n South Porcupinen OS. (LaaiUdc<^[>äi-välllsien
puhdas tuloj , . ..,
Ahlii Kärkkäinen, So. Porcupliie, t ^ . . .
RIchaird VuorimäkL Öo., Pbrcupine, .Ont. ^'.i...::.:..:...:.:..±i..
K^'Jix VaÄcouvi&rl& ds. iSanomalehhkomltea' : -.
Vapauiieni, yslävä, WhUei!sh, Ont. ..
'Tässä katsauksessa c „ .
Ennen JulkalskuJIi 16hiöUuk8l&
2.00
2.00
2.0()
im
2.00
1.00
2.00
2.00
2.00
2.0j0
10.00
loo
r.do
S.00
5.00
2.00
5.00
5.0[O
5.00
5.dO
5.00
5.00
5.00
2.00
5.00
5.00
5.00
70.00
3.00
3.00
25.00
3.00
YHTEENSÄ
418.00
. 1.281.22
$1,699.22
PÄIVÄN PAKINA
Ammattitaitoa on sekin
Diplomaattien ammattitaidon yh­tenä
perusvaatimuksena on se,että
osataan rununimmatkin asiat mah­dollisimman
kaunein sanakääntein
-r että yö saadaan näyttämään päi­vältä,
vaikka ei aiyan suoraan sa­notakaan
asian siten olevan.
Mutta tämä "diplomaattien" kie­lellinen
akrobatia näyttää saavan
melko~yleisen j a yhä tärkeämmän
paikan myös Suuren Rahan lehtien
palstoilla.
Meidän "silmäämme pisti" vii­kon
vaihteessa useita tällaisia ta­pauksia.,
Esimerkiksi:
Luskasta, Pohjois-Rhodesiasta
tulleessa CP-Reuterin uutistiedossa
kerrottiin:
.'"Rhodesian neekeritytöt matkia
vat duhoboreja.
'Kymmenkunta neekerinaista
aloitti tänään British Columbiassa
tutuksi tulleen protestimuodon —
alastomuuden. 1
"Naiset marssivat pääministeri
sir Roy Welenskyn kannattajien
kampanjapäämajaan ja riisuivat
vaatteensa."
Ja siinä kaikki!
Pahaa aavistamattomalle lukyal­le
annettiin siinä pienoiskoossa
nlmoannfrs aivopesua jonka i l ­meisenä
tarkoituksena on osoittaa,
että Rhodesian neekeritytöt ovat
itse pahasta — sen kun pyllistävät
alastomina sir Roy Welenskyn "de-mokratialle"
i
Tosiasia on tietenkin tässäkin tai
ma kummempi.:- S i r Roy ,Welens-ky-:
On,sielt^: riistänyt n i i n neekeri-naisilta
kuin -miehiltäkin kaikki
kansalaisoikeudet. Hän on kynsio
j a hampain vastustanut suurena
enemmistönä olevien alkuasukkai­den
kaikkia demokraattisia oikeuk­sia.
Tosiasiassa hän tiedoitti juuri
{jskettäin uusista vaaleista, joissa
saa äänestää ainoastaan pienen vä­hemmistön
muodostamat valkoihoi­set.
Tätä todellista taustaa vasten
katsottuna on melko helppo ym­märtää
heekerlväestön, niin Mies­ten
kuin naistenkin protesti moi­sia
vaaleja ja mokomaakin "demor
kratiaa" vastaan.
Luonnollisesti meistä monesta
tuntuu täältä matkan päästä asioita
katseltaessa, että tehokkaimpiakin
protestimenetelmiä on kuin alasto^
mana pyllistys r-. mutta siitä huo­limaita
on sanottavaa että paljon
häpeällisempi teko op riistää suu­rilta
kansnnjoukoilta alkcelHscin-matkin
kansalaisoikeudet, kuten
s i r Roy kannattajineen on tehnyti
kuin on esiintyminen ^'Äatahiin pu­vussa".
Toinen samaan luokkaan lukeu­tuva
uutistieto (Reuter) tuli J o ­hannesburgista
maaliskuun 13 pai-vänä.
Siinä kerrottiin sanatarkasti
näin kauniisti:
. Sanomalehti-cmon (The News-paper
Press Union), mikä edustaa
kaikkia tärkeimpien sanomalehtien
omistajia, on hyväksynyt vapaaehe-toiset
menettelytapasäännöt 4oode
of^fconduct) joissa huomioidaah
Etelä-Afrikan monitahoiset rotuon­gelmat.
Unioni on hyväks:^nyt
säännöt vapaaehtoiselle neuvonanto-lautakunnalle
(Board of Refer-ence).
joka takaa sen, että sääntö­jä
noudatetaan . . ,
"Säännöissä sanotaan, että vaik*
ka sanomalehdistö säilyttää arvos-teluoikeuden,
kotaiihentatiois^a 6n
huoniioitava Etelä-Afrikah moni­mutkainen
rotuongelma sekä maan
yleishyvä ja turvallisuus . .
t o i s i n sanoen, Etelä-Afrikan sa-nomalfehtien
othistijät öVat muo­dostaneet
sensunrllaUtaki^han jo­ka
huolehtii siitä, ettei h a l l i t ^ ta
saa * mitenkään arVos^lla tSmSh
hetken tärkeiittmissä jyerusky^y-myksisSä.
Toimittaja pdloiset!
Porvarillisdemokraattisten mai­den
lehtien toimittajilla on l u pa
"pelata pennin nakkia", arvostella
sitfi j a tätä, kunhah\ain eivät tee
mllSHn seiläisth Joltii todella Vöft-rantaa
Suuren Röhah riistomahdol-lisuuksia.
Sellainen rajoitettnkin
arvostauvapaiis: ^on" tietysti parem­pi
k u i n . ei mitään; sitä kannattaa
puolustaa j a laajentaa;
Mutta kun tilanne tulee sellai-ieksi,
mikä nyt on EtelärAfrikaSsa,
että Suuri Raha ei voi enää -oi> •
junttaa j a riistää kansanjoukkoja
muuten kuin voiihaa, pakkovaltaa
j a r<ttudlskriminaatiota käyttäen
«ansakunnan suurta enemmistöä
vastaan —• silloin heittävät Suuren
Rahan- lehdet, "demokraattiset
;kaavat ja fraaS|it hemmetin kuu-
:Seen j a sopivatvkeskenään, että
tuo, tämä ja vielä sekin asla on
vpellainen, että siitä .puhuminen
•'vaarantaa" herrasväen luokkaval-taa
j a Siksi ei siitä saa kirjoittaa.
-' Suuren Rahan lehtien onnetto­muus
on vain siinä, että ne eivät
ole enää yksinvaltiaina, eivätkä
mon\)potiasemassa. .Suureksi teki­jäksi
rhiiailitaiassa icehittynyt työ­väestön
-lehdistö huolehtii Siitä,
että totuus kerrotaan niistäkin
asihiSta; joista porvarlsedät jokQ«
Väilj^eyat tai levittävät valheelli.
feäa jdtttija.
Vapautin on yksi niistä tfd-v
VlAsAldiäistä, jotka bV&t uutispalv
Viäuh^a kannalta katsoen siitä ei»-
k^slä;- lettä ne kertovat totuuden
Setiaisistakin asioista, inistä putleal
vatsaiset porvarlsedät j a -tädit l e h - ;
iiheen vaikenevat. Siksi olisi väW
iflhiätihta. että Vapaus löytyisi
t f M täkäläisten kansalaistemme
jQljcalsen kddin pöydälle. — KMi^
koura.