Vapaus, December 15, 1951

              Sivu 2 ^ l4iuai}tainaJoulukuunX5p,-'Salurday,Dec,15,1951
(UBSUTV) — iDdQjeDdentLsbor
Qisan of Finnish Cimadiam. Es-tatUlslied
nav, e, IS». Authorized
o» eecond dass xaaU by the Post
IMlIcoDepartinent, Ottawa. Pub-llsbed
««ekly: Tuesdays,
nnsBdajviand eaturdays by Vapaus
PnMlshIng Company at 100'102
Etan fit. W, Budbury» Ont, Cenada.
TeU^bones: Business Qrilte4-f26«.
Editorial Office 4-4265. Manager
E. SultfJ. Editor W. EUund. Mailmg
address Box €9. Sudbunr. Ontario.
Advertislng rates opon apidieation.
TYansiation free of chaage.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: l vie 7J00 6 kk. 3.75
3 kk. 2.25
IThdysvaUoissa: l vk. 8J00 e kk. 4.30
Suomessa: i vk. 8.50 6 Uc 175
Kysymyksiä ja
vastauksia • * *
Vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee
Viime torstaina ilmestynyt Toronton kaivoskapitalistien äänen-
Globe and M a i l antoi oivan kuvan siitä noidan ympyrästä,
mihin asevarustelu tätä maata vie.
; : '; Kuten muistettanee, meille on aseistautumiskampanjaa puolus-että
siten saadaan säilymään täystyöllisyys
j a yleinen "hyvinvoinnin*' aikakausi.
M alkaa oras näkyä kylvöstä — ja siinä on niin huoles-
; tuttavia taudin merkkejä, että niiden suhteen on esitettävä uusia pa-tenttilääkkeitä.
Mainitun lehden seitsemännellä sivuli^^on Dominipnin pankin
: johtajain sivunkokoinen tilannekatsaus, jossa y l i muun korostetaan:
iV ''Jos me haluamme lisää, meidän täytyy tuottaa enemmän.''
> Pitäen yllämainittua tunnuslausetta mielessämme me voimme
«todeta, ettämainitun pankin presidentti Robert Rae on huolissaan
:e^¥^eaa sodan aiheuttamasta, 'lähiajan" inflaatiosta ja vielä enemmän
: huolissaan nykyisen politiikan aiheuttamasta "pitkän I l j a n " inflaatio-
K vaarasta, niitä miehiä,
: jotka tietävät> mitä hallituksen ohjelma todellisuudessa merkitsee.
; Mutta lähtien siltä näkökannalta, että sotavarustelua on jatkettava
vaikka se uhkaakin kaikkia canadalaisia inflaatiolla, presidentti Ro­bert
Rae panee hyvänä porvarina toiveensa korkokannan kohottami-
^ seen/mikä antaisi Jisää voittoja hänen pankilleen j a minkä pitäisi jol­lakin
käsittämättömällä tavalla ehkäisemän sotavarustelun aiheutta-
^man inflaation, kunhan me vain "tuotamme enemmän".
Mainittakoon tässä vielä sekin, että väestön elintason yleisestä
Jaskusta huolimatta, Dominioriin pankin osakkeenomistajat ovat sen­tään
siinä onnellisessa asemassa että ovat voineet' ''tehdä heinää",
sUlä pankin vuosivoitot olivat 2,920,446, eli :^324,685 suuremmat kuin
edellsenä i vuonna, vaikka kuoletuksiin (asiallisesti vararahastoon)
myönnettiin $111,299 enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä jät-rtää
osakkeenomistajille nettovoitoksi $1,900,000 ynnä §140,000 yli­määräisinä
^ 0 sentin voitto-osinkoina jokaista osaketta kohti.
>• —^nimittäin se puoli mikä
'osoittaa, miten sotavarustelu on vaikuttanut tavallisen kansan sääs-
,tq(hiD|. Tässä yhteydessä on vain muistettava, että" "dollari ei-ole
enää se mikä se oli:'. 'Kenellä oli sodan alussa säästettynä tuhat dol­laria,
hänen tuhatlappusen^^ arvoinen
Mutta sen lisäksi, että dollariraukkamme on "kutistunut kuin pyy
maailmanlopun edellä", hallituksen nykyinen ohjelma on aiheuttanut
jo daUarimääräisestikin pankkisäästöjen vähenemisen. Niinpä pank-
4iiliikkeen vuosiraportista ilmenee, että Canadan kaikissa lupakir­j
o i l l a toimivissa pankeissa oli syyskuun 29 pnä 1951 8,462,024 talle-justiliä.
Kahdeksankymmentäviisi prosenttia, eli noin 7,000,\300
V tiäistä talletustileistä oli tuhatta dollaria pienempiä ja näiden pankki-säästötilien
keskinkertainen arvo mainittuna päivänä oli $622, eli
$2Q pienempi kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna, jolloin se oli
^624..
r ' Kuten sanottu, Dominionin pankin presidentti kannattaa sota-rustclun
jatkamista "ja ehdottaa siitä johtuvien talouspulmien ratkai­stuksi
sitä, että-meidän täytyy "tuottaa enemmän".
I Tämä sellaisenaan on vanhaa patenttilääkettä, jota on viimevuo­sina
kokeiltu käytännössä. Kaikki viralliset tiedot osoittavat, että
tuottavaisuus työläistä kohti on suunnattoman paljo kohonnut v i i -
pieksikulimeen kymmenen vuoden aikana. Ja kun vuosien päästä
saadaan tilanteesta viralliset tiedot niin ne osoittavat varmasti, että v:
|950 oli työläisten tuottavaisuus suurempi kuin vuonna 1949. Tästä
joiituu pankkien ja teollisuuslaitosten voittojen huima nouäu, vaikka
onkin myönnettävä, että osa tästä voittojen suuresta lisääntymisestä
lohtiiu välittömän riiston tehostamisesta, mikä ilmenee kohonneina
intoina, lisääntyvinä veroina — ja pienentyvinä pankkisäästöinä.
J Eikä tässä kaikki. Kun porvarien haaskaavaa sotateollisuutta
Vhöystetään" tuotannon tehostamisella, niin se johtaa kiertämättö-mästi
'^ylituotantoon'' ja työttömyyteen. Niinpä saimmekin nyt
lukea viime torstaisesta Globesta sen työväenasiain toimittajan artik­kelin,
missä sanotaan: "«Monissa Ontarion teollisuuksissa tulee vallit-sevaksi
4-päiväinen työviikko, mikä on vaihtoehto joukkomittaiselle
työstä erottamiselle — mutta työttömyys kohoaa yhä, ollen jo uudes­sa
ennätystasossa tänä vuonna, 77,835 . Työttömien lukumäärä
6n lisääntynyt 28,'000 verrattuna joulukuun 7p:n tilastoihin v. 4950
Kysymys: Minkä vuoksi teidän l e h -
dessänne puhutaan n i i n usein m i l
Streetistä. W a U S t r e e t i n miehistä, faal^
Hiuksesta, r a b a r u h t i n a i s t a , miljonää­reistä
j n e . Mitä niillä t a r k o i t e t a a n j a
mikä W a U S t r e e t oikein ön. M i n u l la
o n s e l l a i n en y l i m a l k a i n e n käsitys, e t ­tä
se o n J o n k i n l a i n e n p o h a t t a i n p a i k ­k
a J a keskus, m u t t a h a l u a i s i n k u u l la
perusteellisemman selostuksen asias­t
a . Uskon siitä olevan hyötyä monU.
le m u i l l e k i n . Uusi tilaaja.
Vastaus: W a l l Street o n k a p e a k a tu
M a n h a t t a n i n niemessä N ew Y o r k i s s a .
Tämän k a d u n v a r r e l l a o n Y h d y s v a l ­t
a i n v a l t i o r a h a s t o n toimisto, lukuisia
pankkeja, pankkiiriliikkeitä sekä N ew
Y o r k i n osakepörssi. Y h d y s v a l t a i n r a ­h
a m a a i l m a n keskus r a j o i t t u i a i k a i ­semmin
tälle k a d u l l e m u t t a k u n W aU
S t r e e t i n t i l a t ovat käyneet riittämät­tömiksi
ovat useat p a n k i t Ja r a h a l a i ­tokset
sijoittuneet läheiseen. ympäris­töön
— W a l l S t r e e t i n alueelle. K u n
nykyään; puhutaa](!^ W a l l Streetistä
n i i n e i sillä t a r k o i t e t a y k s i n o m a a n tä.
tä katua Ja sen v a r r e l l a sijaitsevia,
r a h a m a a i l m a n l a i t o k s i a v a a n k a i k k ia
New Y o r k i n Ja Y h d y s v a l t a i n r a h a ­m
a a i l m a n l a i t o k s i a Ja. s en yhteistä
m a h t i a . Useita vuosia takaperin o li
W a l l S t r e e t i n alueella m m . seitsemän
pörssiä, noin 40 p a n k k i a , noin 30
m u u t a luottoliikettä j a lukematon
määrä kaikenlaatuisia p a n k k i i r i l i i k ­keitä
j a osakekauppiaita, vakuutus­yhtiöltä
jne. Sen lisäksi ovat tälle
alueelle perustaneet pääkonttorinsa
muut Y h d y s v a l t a i n suurimmat l i i k e ­y
r i t y k s e t . Wall Street edustaa siis
Y h d y s v a l t a i n rahamlesmaailmaa, J o i -
l a o n n y t J o h t a v a asema koko m a a i l ­m
a n r a h a - a s i o i s s a j a liike-elämässä.
Ensimmäisen m a l l m a n s o d a n Jälkeen
o n L o n t o o n C i t y menettänyt aseman­s
a m a a i l m a n raha-asioiden keskuk­sena
j a seii t i l a n o n v a l l o i t t a n u t W a l l
Street. Lontoon City on yhä edel­leen
huomattavana tekijänä, mutta
sen o n tyydyttävä tässä suhteessa t o i .
seen t i l a a n.
W a l l Street on s i i s Y h d y s v a l t a i n ja
koko m a a i l m a n r a h a r u h t i n a i d e n kes­kus,
jonne johtavat langat maailman
k a i k i s t a osista. Sieltä käsin määri­tellään
Y h d y s v a l t a i n p o l i t i i k k a jä o h ­j
a t a a n kansainvälistä p o l i t i i k k a a , j o s ­s
a o n nykyään Johtava asema Y h d y s ­v
a l t a i n i m p e r i a l i s m i l l a — W a l l Stree,
t U l a .
^fiiiiiWi^llii
Mitä muut sanovat
Tämän jälkeen mainitussa artikkelissa selitetään, että tuotanto­rajoituksen
alaisia ovat hellat, sähköhellat, lämmityslaitteet ja väli­neet,
putkityöteollisuustarpeet, pesukoneet, jääkaapit, rakennusrau-t
a t a v a r a t . . . '
Mitä enemmän siviilituotantoa rajoitetaan sotateollisuuden
; * hyväksi, sitä enemmän tulee työttömiä ja mitä. enemmän-tu­lee
työttömiä, sitä heikommaksi tulee kansanjoukkojen ostokyky,
mikä luonnpllisesti johtaa yhä suurempiin 'Huotantorajoituk-
• siin''ja taas työstä erottamisiini
Mikä on meidän mielessämme; se voidaan esittää Dominionin
pankin johtajalle osoitettuna kysymyksenä: 'Miten voK'at esim. On­tarion
77,837 työtöntä ja "tuotannon rajoittamisen" vuoksi vain neli­päiväisiä
viikkoja tekevät työläiset "tuottaa enemmän", kuten hän
suuressa viisaudessaan suosittelee?
Tähän asiaan vähänkin läheisempi tutustuminen osoittaa, että
ratkaisu ei ole "tuotannon tehostamisessa" — vaan hallituksen ny­kyisen
politiikan muuttamisessa.' Mitä enemmän maan kansallisva-roja
haaskataan aseitumijseen, sitä köyhemmäksi maa ja kansa tulee.
On nimittäin muistettava, ettei mikään maa, mukaanlukien Canada,
voi samalla kertaa haaskata kansallisrikkauksiaan sodan Molokille
j a silti huolehtia kansanjoukkojen hy\-inyoinnista. Ei ole mikään
tyhjä fraasi se kuri sanotaan, että 'tuptetaan tykkejä voin asemesta",
(^anada voi tuottaa yltäkyllin voita ja muita elintarpeita kohtuulisella
hinnalla edellyttäen, että hallitus seuraa "voita tykkien asemesta-rauhanohjelmaa.
Kaiken ylläolevan lisäksi on. todettava vielä sekin, että tuke­malla
Yhdysvaltain sotaisten pankkiirikenraalien ohjelmaa, Canada
on joutquut äärettömään huonoon talousasemaan, missä maan rajo­jen
ulkopuohlta määrätään canadalaisiile työttömyyttä aiheuttava
ohjelma Yksi esimerkki riittänee.
Joulukuun 12 pnä tiedoitettiin Ottawan hallituksen ulkopolitiik­kaa
tukeneen ccf:läisen Eamon Parkin sanoneen, että General Steel-ivares
L t d . panee joulun aikana työläisiään joukkomitassa työttömien
armeijaan. Hänen arvionsa mukaan joutuu 1,500 terästyöläistä työt­tömäksi.
Mainitun yhtiön presidentti W. G. 'Holding myönsi, että
«•joululoma" pitkistyy tänä vuonna ja hän syytti siitä "hallituksen
luottorajoituksia, tavaraveroa ja amerikkalaisten tarvikkeiden Cana-flaan
dumpingia.'^ Hän sanoij että Yhdysvallobta tänne tuotetut
• • P U K K I K A A L I M A AN
V A R T I J A N A "
Väittää seitsemän kymmenestä
(Canadan) parlamentin jäsenestä
p o l t t a v a n Yhdysvalloista salakulje:.
t e t t u j a savukkeita tupakkaveron k e ­hittäessä
rakettia - - G l o b e a n d M a l l i n
o t s i k k o uutisessa, Jossa k e r r o t a a n mm.'
seitfaavaa:
Rouses Polut, N . Y . , jouluk. 13 p.
(AP) — Nopeasti r i k a s t u m a a n p y r k i ­vät
amerikkalaiset liittyvät kasva­v
a a n r a k e t t i i n , " s m u g s l e n " salaa C a -
n a d a a n kuljettamiseen.
" S m u g s " on canadalalnen nimi
Y h d y s v a l l o i s t a s a l a k u l j e t e t u i l l e savuk­k
e i l l e , j o i s t a o n nopeasti tulossa pide.
tyimplä a l a l l a a n Canadassa.
Vieläpä parlamentissakin seitse­män
jokaisesta kymmenestä p a r l a ­m
e n t i n jäsenestä p o l t t a a smugsia, s a ­noo
L e o n M . B a l c e r Three R i v e r s l s t a,
Que..
Syynä tähän o n l i i t t o v a l t i o n kova
25.2 s e n t i n vero canadalalsta savuke-l
a a t i k k o a k o h t i j a s i i h e n lisätyt k u n ­t
i en j a m a a k u n t i e n verot mitkä nosta­vat
savukkeiden <vähittälsmyyntihin-na
n a l n a 46:een s e n t t i i n p a k e t t i .;
Smugs-savukkeita myydään 20 s e n t ­tiä
p a k e t t i . . . ^•
ISÄNTÄ H Y M Y I L EE
K U N R E N KI
T E K E E K A R K E I S T Y ON
R e u t h e r (autotyölälsten unIon y h ­d
y s v a l t a l a i n e n oikeistojohtaja Walter
P. Reuther) on määrännyt (Fordin)
l a k o n lopetettavaksi (Windsorissa). —
Neljän p a l s t a n kirkuva otsikko työ­väelle
••ystävällisessä" torontolalses.
sa aamulehdessä. Joka tunnetaan
Globe a n d Mall-nlmellä.
VMea oD lebtamne otttisliedols-to
oäbfy. Korean sota Ja «ofaiarus.
(cla ylJN»ud d ole voinirt ratkaista
ly^tlomTyspotmaa, eikä kykene-fcään
siilien. Työttömyys lisään­tyy
iaBelko boolestnttavassa m ä i -
rässä Canadassa, missä YlidysTailat
määrää tuottamaan "tykkejä esfm.
sähköjääfcaappien asemest»"— Ja
"tumppaa" sähköjääkaappjen y l i -
(uotantoaan iälle pnolen rajan.
Matta tosiasia on kuitenkin, ettei
sotavarnstelu kykene ratkaisemaan
YhdysTaitainliaan työttömyystilan,
netta, kuten obeeHisesta M - M - n -
nion lehdestä suomennetusta ar.
tlkkellsta näkyy:
Työttömyys o n t r a a g i l l i n e n t o d e l l i ­suus
Y h d y s v a l t a i n tuhansille työläi­s
i l l e . Työttömyysavustus ei pidä per­hettä
hengissä pitkää a l k a a , j a tätä
avustustakin a n n e t a a n v a i n määrä­a
j a k s i . • . • •
S a m a l l a kertaa kongressimiehet
keskustelevat suunnitelmista joiden
a v u l l a a i o t a a n edelleen vähentää s i ­v
i i l i t u o t a n t o a . Tämä t a r k o i t t a i s i työt­tömyyttä
t u h a n s i l l e m u i l l e työläisille. '
i M o b i l i s a t i on j o h t a j a l l e Charles E .
W i l s o n i l l e tässä ei ole mitään t r a a -
g i l l i s t a . Vastaten työväen arvoste.
l u u n W i l s o n l a u s u i : "Minä e n v o i h y ­väksyä
ajatusta, että ihmistyöajan ja
tehdaskoneiden k a p a s i t e e t i n haaskaus
on j o saavuttanut t r a a g i l l i s en m i t t a ­suhteen."
W i l s o n j u l i s t i myös, ettei lakkoja
" s a l l i t a " , « ä n e n perustelunsa: " M e
emme voi s a l l i a sitä, että voimakkaat
tallaavat heikot tässä hätätilantees­s
a . "
. Työväenliikkeen ekonomistit osoit­tavat,
että kongressi on j o antanut
kohtuuttomat hinnankorotukset te­ollisuudelle,
j a o n ^ mu.qdostanut k o .
neiston, j o n k a a v u l l a jättiläiskokolsten
k o r p o r a t l o i n e n v o i t t o j a on paisutettu
l a h j o j en avulla y l i 9,000 m i l j o o n a l la
d o l l a r i l l a j a a n n e t t u lisämiljaardeja
määrittelemällä erikoishinnat sota-tarvikkeUle
sekä myöntämällä h a l l i ­tuksen
l a i n o j a j a l a h j o j a konetyökalu-
Ja varten.
O l k a a hyvä, mr. W i l s o n , älkääkä
antako.voimakkaiden t a l l a t a heikkoja.
Federated Press antaa seuraavat
tiedot kehittyvästä työttömyystilan­teesta:
• ,. • ' •
scvät nämä k a i v a n n o t pois mekanIsoi<
t u j e n k a i v o s t e n r i n n a l t a . .:
A U T O T E O L L I S U U S
Hetroit. — Autotyöläisten uaioi»
( U A W - C I O ) M i c h i g a n i n osastojen t i ­lastot
kuvaavat kasvavaa pelkoa siitä,
että autotuotannon vähenemisen
vuoksi tämän a l a n työläisten k e s k u u ­dessa
on vakavaa työttömyyttä ensi
vuonna.
F o r d i n L o c a l l n No. 600 jäsenmaksu­j
e n perimistilastot osottavat v a l l i t s e,
van suunnan./ V u o s i s i t t en syyskuus­s
a yhtiö pidätti unIon jäsenmaksut
70,000 työläiseltä j a v i i m e syyskuussa
v a i n 48,000 työläiseltä. Tämä t a r k o i t ­t
a a , että F o r d i n R o u g e - t e h t a a n työ­läisten
lukumäärä o l i vuosi s i t t e n lä­hes:
50 p r o s e n t t i a suurempi k u i n n y t ,
K . o.' unio-osasto aikoo haastaa
F o r d yhtiön oikeuteen siitä, että se
a'ähentää työmahdollisuuksia Rouge.
t e h t a a l l a miebittämällä uusia t e h t a i ­t
a Clevelandissa, C i n c i n n a t t i s s a , B u f ­falossa
Ja Chicagossa; s i t e n r i k k o e n,
k u t e n unio-osasto selittää, lupausta
v a k i t u i s e s t a työstä; m i i ^ . yhtiö a n ­t
o i s i l l o i n k u i n yhtiö h a l u s i u n i o n pre­s
i d e n t t i W a l t e r R e u t e r i n a l l e k i r j o i t t a ­maan
. S.vuotisen työehtosopimuksen.
S a m a l l a k e r t a a Chrysler C o r p o r a ­t
i o n t i e d o i t t i , että sen työvoimamäärä
o n nyt n o i n 18 p r o s e n t t i a pienempi
v i i m e kevääxiä saavutetusta ennä^ns*
tasosta, j o l l o i n sen palveluksessa o l i
127,003. Cryslcrillä o n n y t v a i n n o in
75.000 työläistä puolustuslaitoksen
töissä Ja e n s i h u h t i k u u s s a se uskoo
tarvitsevansa puolustuslaitoksen t i ­l
a u s t e n täyttämisessä 15.000. ,
B u i c k i n työstä pois panema mies
J o h n S t . J o h n s a n o i : "Meidän täytyy
elää nälkiintymisen p a r t a a l l a vuoden
t a i ehkä kauemmankin ennenkuin
saamme 'etuisuuden* työskexmellä
tehtaassa, mikä o n r a k e n n e t t u o m i l la
verorahoillamme j a annettu Gene­r
a l M o t o r s i l l e . Me näemme vanhem­muus-
j a työmaattuvallisuuden Ibä.
vittämlsen, sillä vieläpä pomojen m i e -
l i k i t j a p u n a i s e n omenan pojat teke­vät
vanhemmuusturvasta välittämät­tä
puolustustöitä."
K a i s e r - F r a z z e r C o r p o r a t i o n e i v a l ­m
i s t a enää F r a z e r autoja. Tämä t i e .
doitus a n n e t t i i n m a r r a s k u im kahdek­santena
— mutta ne pitkätukkaiset,
jotkanäitä autoja ostivat, voivat vielä
toistaiseksi, ostaa n i i d e n osia.
S a m a l l a k e r t a a H u d s o n M o t o r C o m ­pany
t i e d o i t t i , että se l o p e t t a a määrä-mättömäksi
ajaksi Hudson autojen
tuotannon. Hudsonien m y y n t i o n k o ­k
o vuoden ollut h i l j a i s t a j a työnanta­j
a t ovat käyttäneet k a i k k i a t i l a n t e i ­t
a hyväkseen lähettääkseen työläi­sensä
k o t i i n k u l u n e e n vuoden a i k a n a.
Yhdysvaltain sotatuotannon päämie-liet
ovat päättäneet antaa - Canadalle
tulevan vuoden »»»«tnritnqig^p neljän^
neksen ailtana ainoastaan 415,050 ton­nia
terästä vaikica Canada oU.pyytä-nyt
527,809 tonnia. Capadan terästuo-tannon
Johtaja Kenneth S. Harris j a ­kaa
teräluen etupäässä sotatuotantoa
varten, jättäen siten auto. yjn. i e h.
taat väliemmäUe. tai peräti ilman, a i ­heuttaen
työttömyyttä siviilituotannon
aloilla.
TÄTÄ
Oluenpanijain lakossa
odotetaan sovintoa
Karjaiais-Suomaläinen SNT
maailman rauhan rintamassa
Taiteen ansioituneen työntekijän W. E.; Sunin
puhe rauhanpuolustajain kolmannessa yleis­liittolaisessa
konferenssissa Moskovassa
T o v e r i t ! Onnenaurinko, josta työ- Amerikkalaiset ja englantilaiset
k y s y n -
S U O . M E S T A A P U A I T A L I A AN
S u o m L S e u r a n viimeisissä tiedoissa
kerrotaan, että Suomen P u n a i n e n R i s ­t
i on" lähettänyt I t a l i a n Punaiselle
R i s t i l l e 200,000 m a r k k a a käytettäväk­si
Po.-joen t u l v a n u h r i e n avustamiseen.
TYÖSTÄ VÄHENNYKSIÄ
•Wasliington. — Työdepartmentin
kaksi r a p o r t t i a paljastaai että v a i k ka
•hallituksen sotatuotanto k i i h t y y , työtr
tömyyttä o l i p a l j o n syyskuussa j a i l o -
kakuussa, j o h t u e n se materiaalien
puutteesta j a s i v i i l i t a v a r a in
nän vähenemisestä. . -
Työdepartmentin raportissa sano*'
t a a n että syyskuussa o l i työstä vähen^
nyksiä enemmän: k u i n o n k e s k i n k e r ­taisesti
ollut sodan jälkeen. Työstä,
vähennettiin keäkhnäärhi 13 työläistä
t u h a t t a työläistä k o h t i.
iHuonekalu-, t e k s t i i l i - , p u k i m o - ja
nahkateollisuudessa oli ^ s k u u s sa
enemmän työstä vähennyksiä kuin
m i l l o h i k a a n ennen sodan jälkeen.
A u t o - , jääkaappi- j a muut siviilita.:
v a r o i t a tuottavat teollisuudet tledoit-tavat
myös vähentäneensä syyskuus­sa.
enemmän työväkeä k u i n vastaava­l
l a a i k a n a edellisenä vuonna.
Työdepartmentin t u r v a l l i s u u s l a u t a -
k u n t a tiedolttaa, että l o k a k u im 20
pnä päättyneen v i i k o n a i k a n a esitet.
t i i n 185,000 työttömyysvakuutusano-musta,
ollen tämä määrä 15 prosent­t
i a suurempi k u i n edellisellä v i i k o l l a.
K I V I H I I L I
S p r i n g f i e l d , III. — K a i v o s t e n sulke­misen
johdosta s p r i n g f i e l d i s s a lisään­t
y y työttömyys Ja tyytymättömyys.:
Sesonkiajan perusteella odotetun
tuotannon lisääntymisen asemesta k i ­v
i h i i l e n tuotanto oli syyskuussa a l -
halsimmassa tasossa sitten vuodesta
1940. Elokuussa I l l i n o i s i n k i v i h i i l i,
tuotanto o l i 2,829,378 tonnia, verrat­tuna
5,070599 t o n n i n tuotantoon elo­kuussa
1950.
Tänä vuonna ei ole m e n n y t yhtään
k u u k a u t t a ettei o l i s i i l m o i t e t t u j o n k un
I l l i n o i s i n kaivoksen sulkemisesta. T ä -
mäh v a l t i o n m i l t e i k a i k i s s a kaivoSkes-kuksissa
on työttömyyttä. Monet
näistä kauppaloista, j o i d e n pääteolli­suutena
on kaivosteollisuus, ovat muo­dostumassa
haamukaupungelksi.
'Useimmissa tapauksissa kaivokset
o n s u l j e t tu pys3rvästi t a i n i i n , ettei ole
mitään toiveita hetiköhtalsesta t u o.
tannon uusimisesta. J o t k u t suljetut
kaivokset l u o k i t e l l a a n " t e h o t t o m i k s i"
j a v a n h a n a i k a i s i k s i , j o i s sa o n s e l l a i s ia
tuotantoprobleemeja, että rie pyyhkäi-tätekevä
kansa ' h a a v e i l i vuosisatoja,
p a i s t a a nyt k i r k k a a s t i s u i u r e n m o n i -
kansaisen
yllä.
( L e n i n i n - S t a l i n i n puolueen nerok­k
a a l l a j o h d o l l a kommunismia r a k e n ­t
a v a n neuvostokansan jokainen päi­vä
on täynnä luovan rakennustyön
i m p e r i a l i s t i t kyhäävät sotaliittoja
N e u v o s t o l i i t t o a j a kansandemokratian
neuvTTsto-synnyinmaamme maita.vastaan, vetävät valtansa alle
a l i s t e t t u j a m a i t a uuden maailmanso­d
a n rikolliseen, valmistamiseen.
Karjalais-SUömaiaisen Neuvostote-s
a v a l l a n lähellä, Euroopan pohjois­osassa
o n k a k s i maata, j o t k a k u l k e -
Vancouver, B. C. — Lähes kahdek­s
a n v i i k k o a kestäneessä neljän olut­panimon
431 työläisen lakossa odote­t
a a n täällä s o v i n t o a s i l l a panimoiden
i l m o i t e t a a n tarjonneen l a k k o l a i s i l l e 25
sentin; k o r o t u s t a t u n t i p a l k k o i h i n . (Lak­kolaiset
ovat vaatineet 35 s e n t i n k o .
rotusta. . ..
. L a k k o näissä neljässä Vancouverin
seudun panimossa a l k o i lokak. 23 pnä
j a p i a n sen jälkeen r y h d y t t i i n sulke­maan
o l u t t u p i a . Nohi il,500 a n n i s k e -
l i j a a a r v e l l a a n joutuneen työttömiksi
l a k o n johdosta.
. Eräs xJkas mies o l i maalatit
kuvansa. Eräät ystävät tulival
kat5osnaan.< R i k a s m i es seisoi k
s a käsi housun taskussa; Eräi
vostelijoista sanoi s e n Johdosta:
— S e o n a i k a t a v a l l a s i n u n näki
A s e n t o k i n o n m t m t e n l^nrä mtitt
n u n kätesi o n o m i e n housujesi t a
s a .
— Mikä v i k a siinä o n?
— Sinähän pidät a i n a kättäsi
k u n m u u n m i e h e n taskussa. L U
ko sinä- sillä / t a v a l l a rikastutti
että pitää a i n a kätt& omassa tai
saan.
OLI M Y » S UBHEIUJA
lElräässä: seurassa keskusteltiin
h e i l u s t a . ' M u i s t e l t i i n entisiä }
a i k o j a j a saavutuksia. Tarttui
t e n puheeseen muuan:vanha mie!
— O l i minäSin m a i n i o juoksiji
k o l n a n i .
— Mitä m a t k a a shiä oikein juo
— E i mikään erikoisia mal
v a i k k a pitkänlaisa ne tahtovat y]
sä o l l a . Kylästä toiseen. Olin
yöjuoksija.
i l o a . Meille, neuvostoihmisille; on i v a t Y h d y s v a l t o j e n agressiivisen p o l i.
r a u h a kallio. K a i k k i meidän ajatuk­semme
j a pyrkimyksemme o n tähdät­t
y rauhanomaiseen rakennustiyöhön.
M u t t a maailmassa o n m u s t i a v o i .
mia, j o t k a pelkäävät r a u h a a j a j o t ka
ovat v a l m i i t syöksemään i h m i s k u n ­n
a n uuden s o d a n pyörteisiin.
t i i k a n vanavedessä; Toinen niistä on
N o r j a , j o n k a vallanpitäjät ovat val-r.
jastaneet maansa Pohjois-Atlanthi
l i I t o n ' s o t a v a n k k u r I i n . T o i n e n o n Suor
m i , jota sellaiset sotarikolliset k u in
T a n n e r j a hänen apurinsa m u u t t a ­vat
salavihkaa sotilaalliseksi hyök-
Ostajia täynnä olevat kaupat, kuten ylläoleva kuva osoittaa, kuuluvat
tämän päiväiseen neuvostoliittolaiseen kaupunkikqvaan. Vierailijat
kertovat, että Iianpoissa on runsaasti tavaraa, hinnat ovat alentuneet ja >
elämä näyttää valoiselta.
käystukikohdaksi. Neuvostoliiton r a ­j
o j e n lähelle rakennetaan strategisia
teitä j a lentokenttiä. •
Neuvostoihmiset tahtovat l u j i t t a a j a
kehittää m u i d e n maiden kanssa, v a r .
s i n k i n Neuvostoliiton naapurimaiden
kanssa ystävällisiä suhteita j a k u l t ­tuuriyhteyksiä.
Meidän mielestäm­me
ei ole olemassa mitään sellaisia
syitä. Jotka estäisivät tällaisten ystä­vällisten
suhteiden l u j i t t a m i s t a.
K a i k k i e n m a i d e n i m p e r i a l i s t i t teke­vät
kaikkensa rikkoäkseen rauhan,
pettääkseen kansat j a saattaakseen ne
uuteen sotaan. Amerikkalaiset ja
englantilaiset i m p e r i a l i s t i t koettavat
p e l o l t e l l a meitä, m u t t a me emme p e l ­kää
u h k a u k s i a , sillä me olemme voi­m
a k k a i t a j a voimamme kasvaa joka
päivä.
R a u h a n v o i m i e n v o i t on luotettavana
takeena o n neuvostovaltiomme j a t k u .;
v a s t i kasvava m a h t i j a voima, maam-,
me, j o k a o n k o k o m a a i l m a n kansojen
r a u h a n , ystävyyden j a t u r v a l l i s u u d en
vartiossa.
Yhdessä koko neuvostokansan kans­sa
K a r j a l a i s - S u o m a l a i s e n S N t : n työ­tätekevät
taistelevat uhrautuvalla
työllään a k t i i v i s e s t i r a u h a n puolesta,
suuren sosialistisen synnyinmaamme
maineen j a m a h d i n kohottamisen puo­l
e s t a . • • ;•
E d u s t a j a t o v e r i t ! K a r j a l a i s - S u o m a.
l a i s e n S N T : n työtätekevät ovat v a l ­tuuttaneet
minut v a k u u t t a m a a n , että
k a r j a l a l s - s u o m a l a i n e n kansa tulee e-d
e l l e e n k i n lujittamaan väsymättä
N e u v o s t o l i i t on kansojen murtamaton-t
a 3rstäv3?yttä, puolustamaan k a i k k i en
muiden r a u h a n p u o l t a j i e n kanssa k a n ­sojen
r a u h a a j a turvalUsuutta j a t e .
kemään voimiaan säälimättä työtä
neirvosto-iSynnyinmaamme hyväksi,
koko m a a i l m a n raUhan hyväksi!
Vaatikaa natsi-filmi
vietäväksi
pois; Canadasta
P o t o l l i n e n , canadalaisvastainen,
s i s t i n e n filmi o n v i i m e aikofna esit
lukulsisEa C a n a d a n teattereissa.:
rontcssa sitä e s i t e t t i in tarkoitukj
saata miehiä liittymään aimeljs
&itä nimitetään T h e Desert Fox (I
n i a a ^ kettu) j a siinä ylistetään i
r a a l i E r w i n Rommelia, j-htä HItl
j o h t a v a a apulaista.
' .Mitään eroa ei ole olemassa Ri
r n e l i n J a K u r t M s y e r i n väUUä. Se)
s e l l a t a r u l l a , että Rommel o l i ' "\
s o t i l a s " eikä vastuunalainen Hitli
r i k o k s i i n e l ole mitään perusteita
s e n kiunosi täydellisesti liittolaii
N y r n b e r g i n oikeus, j o k a tuomitsi tn
tamat johtaivat natsit kuolemaan, 1
jäten väitteen että -he olivat v
"seuranneet määräyksiä". Siitä :
t^n yksilöt o n pidettävä vastuuna
s i n a s o t a r i k o k s i i n v i i t o i t t i lllttolals
oikeus näkökannan. \
T o t t a e i myöskään ole se, että Rc
n i e l o l i " H l t l e r - v a s t a i n e n ".
Mitä ajattelevat ne canadala:
Aanhenraiat, joiden pojat kuoli
P c m m e l i n käsfssä. nähdessään tän
f i l m m , jcssa Hommelista tehds
l o i s t a v a sariltari?
"Mitä he ajattelevat k u n tällal
natsipropagandaa har.kitaan vai
k a n k a a l l e , k u n s a m a a n aikaan l i hn
h a n k k i j a t ja .välittäjät :kleltäyty
käsittelemänä ^' s s U a i s i a opettavia
t o d e l l a k a u n i i t a Tiimejä : , k u ln es
reavostöfilmi " L i f e iii' B l o c m " , jo
k u v a t a a n ihmisen taistelua luoni
muuttamiseksi paremmaksi ihmL
elää.
"Erämaan K e t t u " t u l i s i asettaa ki
l e t t y j en l i s t a l l e Canadassa. Älkää s
l i k o sen esittämistä kotikaupung
ssnne huomauttamatta teatte
om'stajalle mielipiteestänne sen si
teen. Se < o n poistettava Canadas
siliä s e o n canadalaisvastainen.
S U O M E N J A E N G L A N N IN
N E U V O T T E L U T EDISTYVÄT
H e l s i n k i . (SS) — Suomen j a E lännin kauppaneuvottelut ovat ed
tyneet myönteisesti j a lähiaikoina
dotetaan sovittavan pääkohdis
E n g l a n n i n uuden kauppapolitiikan
r a a k a . a i n e p u u t t e e n vuoksi el sopimi
t a voida sohnia v a n h a a n tapaan a
v i n kiintiöto.
Niin se maailma muuttuu, Esiioseni!
jääkaapit tyydyttävät puolet canadalaisten kysynnästä — ja seuraus
tietysti on, että canadalaiset jääkaappien valmbtajat ovat suurelta
osalta työttöminä.
Täs5ä meillä on kerrassaan hullunkurinen tilanne. Yh­dysvalta
in korporatiot vievät Canadasta hälyalla hinnalla saa­mansa
malmin rajan eteläpuolelle; määrittelevät kuinka paljon
Canada saa kalliilla hinnalla ostaa Yhdysvalloista terästä pää­asiassa
sotatarveteoUisuudelleen — ja sitten dumpataan amerik­kalaista
••ylituotantoa'' Canadan siviiliväestön käytettäväksi.
Ja kaikki tämä on vasta alkua siitä mitä tuleman pitää, ellei hal­lituksen
ohjelmaa muuteta. Mielettömän asebtumiskampänjan ase­masta
tässä maassa tarvitaan Yhdysvaltain rahamiehistä itsenäistä
rauhan ohjelmaa, jonka perusteella. järjestetään ystävälliset suhteet
ja mahdollisimman laaja kaupankäynti K A I K K I E X M.\IDEN
^KAXSSA.:--..,.'.;'
^ P'nsimmäinen askel tähän suuntaan on se, että Canadan edusta­jain
tulisi tinkimättä vaatia Korean sodan lopettamista ja Korean jät­tämistä
korealaisille. •
Petos j a v i l p p i vallitsee k a i k k i a l la
k a p i t a l i s t i s e s s a maailmassa — j a ne
ovat olleet valitsevina v a r s i n k i n K o ­r
e a n sotauutisissa. M i l t e i ' j o k a päivä
k u n olemme kuunnelleet r a d i o s t a K o ­r
e a n sotauutisia, o n m e i l l e vakuutettu,
että n i i n j a n i i n m o n t a korealaisten
lentokonetta on a m m u t t u alas j a että
k a i k k i • yhdysvaltalaiset koneet ovat
palanneet t a k a i s i n : v i o t t u m a t t o m l n a.
Näitä uutisia kuullessamme Johtui
moneen kertaan mieleemme, että k o ­r
e a l a i s i l l a i l m a i l i j o i l l a e i ole v a r m a a n ,
fcaah lentokoheissään minkäänlaisia
ampumlsvehkeitä koska h e i l l e ei tule
;<^edM v a h i n g o n l a u k a u k s i a k a a n .
Nyt k u i t e n k i n i l m o i t e t a a n A V a s h i n g -
t p n i s t a , kuten lehtemme edelisessä
numerossa k e r r o t t i i n , että y h d y s v a l t a ­laiset
EOtaherrat myöntävät yhdys­v
a l t a l a i s i a lentokoneita menetetyn
nä'ssä taisteluissa y l i 900 j a että k b -
i e a l a i s t e n koneita p n t u h o t t u a i n o a s ­t
a a n n o i n 300. L o p u l t a k i n s i i s selviää,
että korealaisille i l m a i l i j o i l l e , j o i t a on
väiltetty vietävän kehnoiksi, o n t u l l ut
niitä vahingonlaukauksia v a r s i n r u n ­s
a a s t i . Ilmeisestlkhi l i e ovat saaneet
v a h i n g c n l a u k a u k s U l a a n a m m u t u k s i
a l a s kolme 'jänfckien konetta k u t a k in
yhtä menettämäänsä konetta kohden.
Mistään cmuust?! ei arvatjpnkaan voi
o l l a puhe-.kuin vahin-gonlaukaukslsta
koska, jähkkien. pitää o l l a parempia
a m p u j i a j a ilmfailtjoita j a koska jänk-k
i e n . vehkeet pitää o l l a p a r e m p i a k u hi
" p u n a i s t e n " vehkeet/
O l i p a näiden väitteiden l a i t a m i t en
tahansa, setä T r u m a n i n sotaherrat
ovat päästäneet k i s s a n ulos säkistä j a
paljastaneet kansalle t o t u u d e n K o r e an
i l m a s o t a a n n ^ d e n . I l m e i s e s t i k i n ovat
korealaiset parempia kaikessa suh­teessa,
sillä eiväthän he m u u t e n pää­s
i s i m o i s i i n t u l o k s i i n . •
K u n suhtaudumme edellämainittua
900-300 m i t t a p u u t a käyttäen k a l k k i in
m u i h i n k i n K o r e a n s o d a n t i e t o i h i n n i in
saatamme o l l a j o s s a i n määrin lähem­pänä
t o t u u t t a k u i n uskomalla jänk-k
l e n s o t a t i e t o i h i n.
. Sillä t a v a l l a sitä t o t u u t t a käsitellään
kapitalistisessa maailmassa ei ainoas­t
a a n s o t a t i e t o i h i n v a a n m o n i i n m u i -
h n k l n a s i o i h i n nähden.
O n parasta käsittää monet tiedot
a i v a n päinvastaisella: taivalla kuin
niistä kerrotaan, S i t e n pääsemme lä­hemmäksi
totuutta.
K u t e n otsakkeesta voidaan päätellä
on;tarkoituksemme ollut kertoa j o s t a ­k
i n muusta k i l i n K o r e a n sotatiedoista/
sillä tämän k i r j o i t t a j a r y h t y i k i r j o i t ­t
a m a a n tätä p a k i n a a kerxaissaaii vää­rällä
taivalla — k i r j o i t t a e n ensycsi o t ­sakkeen
J a r y h t y e n vasta s e n jälkeen
itse a s i a a n . ' O i k e a sanomalehtimles-t
a p a k u i t e n k i n o n k i r j o i t t a a e n s i n a s i -
nsta j a v a s t a sen Jälkeen otsake.
S i i h e n a i k a a n k u n tämän k i r j o i t t a ja
sai 45 v u o t t a takaperin p o r v a r i l l i s en
s i v i s t y k s en alkeita helsinkiläisessä
kansakoulussa, s e l i t e t t i i n kouluissa j a
k i r j o i s s a asioita, uiyöskin h y v i n t o t u u ­den'
vastaisella iiavall.'». mikäli tämä
»
m a t o i n e n m a a i l m a o n k a i k e s s a l a a ­juudessaan
kysymyksessä. Esim. e n ­simmäinen
suomalainen t i e t o s a n a k i r ja
väitti aineeseen nähden, että " N y k y i ­sen
tieteen k a n n a l t a katsottuna ei
a l k u a i n e t t a voi muuttaa toiseksi;
esim. lyijyä el v o i m u u t t a a hopeaksi,
eikä k u p a r i a k u l l a k s i " jne. T o s i n jo
s i l l o i n k i n opplneimmat sosialistit p u -
hiUvat siitä a l i t u i s e s t a m u u t t u v a i s u u ­desta
mikä vallitsee l a k i n a k a i k k i a l la
maailmassa, n i i n luonnossa k u i n y h ­teiskunnassakin,
n i i n aineeseen k u in
a a t t e i s i i n k i n nähden.
K a n s a k o u l u s s a päntättiin polkien
Ja tyttöjen päihin vääriä oppeja l u o n ­nosta
j a yhteiskunnasta j a samoin
t e h t i i n m u i s s a k i n oppilaitoksissa sillä
k a i k e n j u m a l a l l i s e n järjestyksen p i ti
o l l a i k u i s t a j a m u u t t u m a t o n t a . S i l l o i.
nen y h t e i s k u n t a j u l i s t e t t i i n p a r h a a k s i
j a ainoaksi mahdolliseksi. .
• K u n työläislapset s i t t e n pääsivät
pois k o u l u s t a saiivat he ryhtyä, mikäli
s i i h e n o l i m a h d o l l i s u u k s i a , tekemään
tyhjäksi k a i k k e a sitä mitä heidän
päähänsä o l i päntätty m a a i l m a n l u o ­misesta
Ja k a i k e s t a muusta. Nihipä
tämän k i r j o i t t a j a k i n sai h i l j a l l e en
päähänsä aivan päinvastaiset käsi­tykset
k u i n koulussa-oli opetettu, että
ei ole anitään m i m t a n i i n ehdotonta j a
pysjivää k u i n se, että k a i k k i m u u t t uu
ajanoloon. ' |
Meidän m a a i l m a n käsityksemme
muuttui s e n j o h d o s t a a i v a n päinnras-talseksi
k u i n meille oli opetettu. Se
johtui'siitä, että safanme käsiimme
kh-jallisuutta. j o k a perustui m a t e r i a,
l i s t i s e en f i l o s o f i a a n . Jonka a v u l l a k y ­kenimme
h i l j a l l e e n muodostamaan lä-h
h n a i n o l k e a p k u v a n m a a i l m a n asiois­t
a jä järjestyksestä. N i i n se m a a i l ma
s i t t e n muuttui meidän silmissämme.
Nämä ajatukset johtuivat mieleem­me
k u n l u l n m i c äskettäin uutisen, c t tu
C a l i f o m i a n yliopistossa oli pomn
t e t tu c y c l o t r o o n i i n sijoitettua kupai
vety j a h e l i u m h i u k k a s i l l a j a sen Jd
dosta o l i k u p a r i s t a k e h i t e t t y tai luo
15 e r i a i n e t t a , m m . t i t a a n i a , vanadi
m i a , s k a n d i u m i a , mangaania, rauts
k o b a l t t l a , nikkeliä, sodiuimia j a M
c l u m i a j o t k a ovat k a l k k i kuparia k
vyemplä. K a h d e n metallui, geno
n l u m h i J a g a l l i u m h j , sanotaan ollej
k u i t e n k i n lyijyä raskaampia. Tai
kokeella e i o l e näiden metallien tuo
tamiseen nähden mitään käytänö
Iistä merkitystä k o s k a n e tulisfivat stt
t a v a l l a tuotettima maksamaan ml
j o o n i a d o l l a r e i t a paunaa A o h d e a'
K o k e U l a o n k u i t e n k h i valtava mq
k i t y s tieteellisessä suhteessa j a silta
kux huolimatta, että uraanista o
k y e t t y j o a i k a i s e m m i n luomaan toisi
a l k u a h i e l t a , j o p a kerrassaan uuslaiä
s e l l a i s i a , j o i t a ei o l e taivattu luonnoss
sallalsenaan.
. Nämä tieteeUiset kokeUut ova
muuttaneet käsitystä maailmanjärjes
tyksestämme siinä määrin, että Boo
n i a n p a a v i k i n o n öUut pakoitetti
myöntämään kaiken ahieen oleva
i k u i s e s t i muuttuvaista. Paavi olis
yhtä h y v h i (vohiut lisätä' siihen, ctU
Ihmisten käsitteetkhi muuttuvat
samaUa tavaUa aUtuisesti j a i ^ " ^
k u t e n o n t a p a h t u n u t erilaatuisiin
maluuskäsltteihlnkhi nähden.
V a i k k a Rooman paaivi Ja nJ0D«
muut k i r k k o r u h t l n a a t pauhaavat yW
e d e l l ^ n k l n materialismia vast^
n i i n o n heidän pitänyt antaa JcsssJ
määrin m a t e r i a l i s t e i l l e periksi wn
Vede c n k a l k i l l a a l o i l l a joutunut ej-tlstä
sovlttamattcmampaan ristkJi-t
a a n eri k i r k k o k u n t i e n käsltteidö
kanssa, kuten lehtenune tiistain un-merossa
k e r r o t t i l h.
Sillä taivalla se m a a i l m a muut»»
EsköseniI — K a l l e Terä. i