Vapaus, December 15, 1951

              / S^yu 4 , ^ XÄvmipim, joulukuun 15 p. Saturday, 0ec. 15,1951
I i
ollaan ainalcii
'30 vuotta ajasta jälessä
Marg^ei Dam. — Ei kaiketi ole
{ j)U()tä paikkakunnalta ollut paljoakaan
< imtisla Vapaudessa. Itniä paikka fii-
{^^j^tsee JLabradorin rautatien alku-
> Eläässä. E i tcsin o&ieln tiedä -maan-
1 '*let6elllfilä seikkoja ja ilmansuuntia,
eillä 'meidiit tuotiin tänne lentoko-
!^i«i;j^lla ja loppumatka, noin puoli päi-
.•,v-\öä, umpinaisensa kuonna-autossa.
i^^tMM ruvetaan tcfcemään patoa voi-
^ snalaitosta varten Ja me puumTehet
); olctmme ^ ^hn^et kämppiä «Ja mxilta
»'välttämättömiä huoneita. Kohta a l ­it
ikanrat kaiketi tunnelltyöt.
•sr
•'.^
i
A
Ainakin täim kertaa ovat asunto-olottldirjat.?
i Kämppämme cd 120 j a l -
FIKNISa STEABI BATHS
56-58 Wldmer ätree»
Toronto, Ontario
MIEHETT:
fCesktvilkkona Ja torstaina 8-12 Lp.
Perjantaina 1-12 l.p.
Lauantaina i i.p,-2 a.p.
Sunnuntaina 8 a.p.-l Lp.
NAISET:
(keskiviikkona ja torstaina 8-12 Lp.
Perjantai nai ja lauantaina 1-12 Lp.
PVBELIN EL. 2S71
FeferÄ.Vesa,B.A.
Barrister, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
1028 Danforth Ave., Toronto
S.CJL UrheilttUlton
yirkaiUioiden osolitoett
IPnlieenlohtaja: Ake Hunnakko
' 90 NevlUe Park Blvä.
' Puhelin H.O. 6195
Ibronto Ontario
/ Sihteeri: Paavo Vaurio
89 S t Patrick St. Toronto. Ont
Puhelin-Elgln 8596
Bahastonhoitaja: >Allan Zllbury.
488 Brock'Ave. - • Toronto, Ont.
' Puhelin LL. 1054
Kirjeenvaihto sihteerille. Euo-ooloikaa
sihteerin uusi osoite.
i- i I
' Nyt on ailca lähettää
JOULULAHJA
Kahvipaketfinne
- ^ SUOMEEN
'TLAVORA" kahvipaketti
4: Ibs;,: maukasta Ja . voimakasta SJT.r.-^ $6.00
• (Sisältyen labetyskolut)
"AROMA" kahvipaketti
4^11». voimakasta kah- ^ C 7 C
vla^^Hinta 9
(Sisältyen lähetyskulut)
Postikonttorin virallinen kultti lä­hetetään
kaikiUe pakettien lähet­täjille.
Henkilöt, jotia haluavat lähettää
itse pakettinsa, voivat ostaa meiltu
.'Rlhreää kahvia 88c, dlc. 95c Ja 98c
j^una.
People'sTea & Coffee Co.
Puhelin EM-4-7832
266 Queen SL West, Toronto, Ont.
Ijo^ vUHsji ja 20 Jalkaa ler/eä. — Se
tuntuu isolta laitokselta,' mutta kun
sinne paxmaan 44 vuodetta — ja ne
kaikki kaksikerrc&slsia ~ niin kämp­pään
sullotaan 88 miestä ja osa nuk­kuu
vielä tilapäisesti lattialla. Kuten
nälqry, tässä el Jää paljoakaan tilaa
miestä kchtL Kämpässä el ole a l -
toatakaan ilmanvaihtolaitetta, jos ei
oteta hucmlocn ovea. Pesupaiklcakin
6n — pöytä ja 6 pesuvatia Ja nurisassa
tynnyri, missä on toisinaan iltasin
vettä ja isekin Jääkylmää. Jotka ovat
niin onnellisia, että savat nämä kuusi
pesuvatia ensimmäiseksi, he täyttävät
as kämppään tullessaan vedellä Ja pa-neivat
lämmityslaitteen vStäile lämpe­nemään.
Toiset saavat odottaa kol­mekin
tuntia vuoroaan. On hyvä kun
on toisia sellaisiakin. Jotka eivät niin;
paljon pesusta rväUtä, sillä jos kaikki
peseytyishrät jdka ilta. nUn silloin p i ­täisi,
odottaa kauemmin. Ko&o ruu­mista
on tietysti aivan mahdoton pes­tä.
' Tuntuisi mahdottomalta ajatella,
että iso mies seisoisi pienessä kasvo-jenpesuastiassa
ja yrittäisi siinä pestä
itseään!
Vaatteiden pesu ei käy päinsä sa­moista
syistä, koska ei ole pyykinpesu-
Rstiäa oleanassakaan. Kaikilla näyt­tääkin
ojevaiti "yksh^ärlset" alusvaate,
kerrat Ja muutkin vaatteet. ^
Työtä tehdään kovalla kiireellä, a i -
iiakin rakennusalaUa. Keilcsi pomoa
seisoo takana vaikkei ole muuta kuin
toistakymmentä puumlestä. Palkka
on (vabx •IJSO tunnilta Ja työpäivä on
9-10 tuntia. S^työläisten palkka on
vielä kurjempi, vain 75-85 senttiä
tunnilta. Rtn&a maksaa $1.50 päivältä
ja se on hyvää. Karvoin saa käm-
1 ällä niin hyvää ruokaa.
Miehiä vaihtuu pääikämpän kautta
SO—10 päivässä. Toisia tulee pois
lähteneiden' tilaUe. Pääasiassa on
ranskalaisia työläisiä ja vain anihar­voin
harhaantuu tänne muita. Jos
joku suomalainen aikoo tulla tätme,
hänen tulisi etukäteen tietää, että
tämä perukka on ainakin 30 vuotta
jälessä muusta onaailmasta — Ja sit­tenkin
työmies olisi niin ivähään tyy­tyväinen,
kunhan (vain Järjestettäisiin
edes Jotenkin siedettävät olosuhteet.
Selvää ch. ettekvät työnantajat ja
rahaimiehet'yleensä olisi millään hin­nalla
<tällai£issQ. olosuhite^ssa — Ja Jär­jestyttävä
on mfeldän työläistenkin
vallitsevien epäkohtien korjaamiseesi.
Tervehtien, K. Mäki.
JEAN-JACQUES FOL:
Ranskati huomis
päivän kirjailija t
Kansantanssi kuuluu kansanjoukkojen kulttuuriin niin Suomessa kuin
Camidassakln. Samoin on asian laita myöskin Kiinassa. Tlläolevassit
kuvassa Yunan maakunnan tnssijoukkue esiintymässä äskettäin .Pe­kingissä
pidetys^ kulttnnrijuhlassa.
^ULCIE ja lzi%ja[[i±iiu±
K i r j . RAOUL PAT.MGREN
Simms & Pichering
Vakuutuksia ja kiinteimistojä
Kiintehnistolainojä Ja bondeja
20 Plne St. N. Timmlns, OnL
Puhelin 112
Barnes Drug Co.
— 3 KAUPPAA —
Sauli Ste. Marie Ontario
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
Täydellinen varasto lääkkeitä.
Postitilaukset täytetään
huolellisesti.
HALUATTEKO OSTAA TALON
TAI MYYDÄ OMANNE? ,
• ANTAKAA MEIDÄN AjOTTAA TEITÄ NÄISSÄ ASIOISSA
ARTHUR H. KIVINEN
TORONTO REAL ESTAT^ BOARDIN. JÄSEN
.83 Essore Drive Puhelin MO. 5464 Toronto 12, Ontario
^ HELSINGIN OLYMPIALAISET 1952!
NYT on aika tehdä lipputilauksenne, jos haluatte matkustaa SUO­MEEN?
ensi vuonna OLYMPIAKISOJEN aikana.
Me voUnme Järjestää Teidän matkanne Canadasta tai Yhdysvalloista
'Ruotsin, Englannin tai mannermaan kautta.
Olympiakomitean Jäsen Mr. Taisto Salo tulee johtamaan meidän
Lentohuvimatkanune suoraan Helsinkihi, lähtien New Yorkista kesä­kuussa
1952.
Olkaa, hyvä ja ilmoittakaa meille heti miten haluatte matkustaa, niin
tulemme tekemään kaiken voitavamme järjestaaksemme teille haus­kan
matkan.
KIRJOITTAKAA
Vakuutus-Ja
matkailu­toimisto
697 Bay Street
SOITTAKAA
0. K. Johnson & Co.
KÄYKÄÄ TAPAAMASSA
Puhelimet:
WA. 1403 Ja
WA. 1588
Toronto 2, Ontario
mmm:
liiii
PYSÄYTTÄKÄÄ KYLMÄN
AIHEUTTAMA YSKÄ
Pysäyttäkää se heti eurooppalaisilla
DIANA-TIPOILLA, eurooppalaisen reseptin
mukaan tehdyllä lääkkeellä, minkä jokainen
her^ilö kaikkialla Euroopassa on timtenut
vuosia ja jota on nyt myytävänä teille pai­kallisessa
rohdoskaupassanne.
Muutama tippa DIANAA otettuna joko
sokeripalassa tai kuumassa vedessä 4 kertal
päivässä, helpottaa heti KYLMÄN aiheut­tamassa
itsepintaisessa YSKÄSSÄ, nenä-katarrissa,
auttaa parantamaan kipeää kurk­kua,
kylmää rinnasta, auttaa asthmassa ja
henkitorven tulehduksessa, korvakivussa,
hammassäryssä ja on erikoisen hyvä kurkun
huuhteluaine. Sopii myöskin muihin tar­koituksiin
taloudessa. Huomaatte^ että eu­rooppalaiset
DIANA-TIPAT ovat löytäneet
tiensä useihin koteihin kaikkialla Canadassa
erikoisen auttavana lääkkeenä talvella ja
kesällä. Canadassa ei ole toista tämänkal-tai.
sta lääkettä. Hinta $1.25.
Kiilan jälki
Katsaus kirjailijaryhmä Kiilan viisi­toista
vuotta kestäneeseen toimintaan
kin. Erittäin tärkeä etappi Kiila-ryh-inän
syntymisen kannalta bll iv.; 1935;
>- kansanrintaman vuonna —'tapab-timiut
tulenkantajain nuoreh imlven
isiirtymineh KirJaUistiiisIäbte^h,'• jo^^
täten tuli ryämän äänenkannattaja
ennen' miiita.; Yhteinen sosialistinen
ideologia hahmolttul.. :
Kiilaan lUttyiieik^ klrjaiuji^ta
eräät olivat Jö t'unhust<ettuja s u i ^
sia: Katri Vala; jonka "iE^m^^;;«^
muodostui lipuksi koko p u M ^
teiskunnalUs^llei nmpu^^
•Haanpää. Jonkk "Isäniiät j ^ l ^ i e n
varjot" (1935) oli uuden>6i^lisejä
: Ibnpoikaiskuyauksen mierkklteps,': jä
Iiris Uurto, Joka 30-luvun (puoUyäjUsÄä
Julkaisemillaan rdniaaneUka^^
tä uudelle sosialipi^kblpgiselle it^sid^^^
luokankuyaukselle. Heidän kanholl-laan
astuivat esiin nuoret: yilJoKSaJa­va
("Bakehtajät'' 1935), Arvo Turfl^
nen ("Muutos" 1936),; Elvi jSihenro
("laulu ^rnälsistä'i 1937, ' i S l ^ n;
Icylän se^ä" 1939) sekä muut'
logia "Vaella niiorUus'' 193^)? ;(K5^,
myksessä' oli suomalaisen prolei;wft-i
lyriikan ja -proosan! .uudistah^lBn;
joka parhaassa saavuti^issaan lähen­teli
sosialistisen" realismin Ihanteitai.
Alunperinkään Kiila el ollut miltätöi
erillinen, pelkästään körjalUhen
mittyinä: sämklla kun- se ideblogisestl
ja poliittisesti niveltyi vaäemmistolaiif
seen työväenliikkeeseen, ja oli kiihte-ässä
j hteydessä vasemmisrtolaisissa
kulttutu-iaikakaiisleMissäs^uorltettutih
teoreettiseen ja kriitilliseen työhön
(Jarno Pennanen. Raoul, Palmgren,
Maija Savutie), samalla sen liepeillä
syntynyt kustanhustbimintaa.(Kirjaili
jaln kustannusliike,) teatteri- ja f i l -
miharrastuksia (Työväen Nfiyttämö,
Elmer Adlerin Ja -Nyrki Tapiovaaran
öhjaussUoritukset) sekä' kuvaamätäl-teellisiä
pyrkimyksiä (Tapio Tapiot
'Vaara).^
Sotavuodet muodostuivat (Killalle
tulikokeeksi: eritiUe ne merkitsivät
rintamavaihdosta tai: syrJäänvetäy-tymistä;
llrlle Kiilan Jäsenelle ne
merkitsivät varikilaa; Katri : Valalle;
lipunkantajalle, kuolemaa maanpaos­sa.
Mutta ne merkitsivät myös luo­vaa
kypsymistä, sekä ideoijista että
taiteellista. Tulokset näkyivät sodan
päätyttyä kiilalaisten esiintyessä jou­lun
1944 ja vuoden 1945 kirjamarkki-npilla
kymmehkunnalla teoksella; —
voitiin puhua suoranaisesta kirja-markkinoiden
valtauksesta l —, starta­tessa
kulttuiu-ipolUttisestl uranuurta­van
"40-luku".lehden, astuessa (de­mokraattisen
liikkeen lukematt<Hniln
tehtäviin kustannustoiminnan, sano-'
inalehdistön Ja kansanvalistustyön a-j
loilla, laajentaessa i^ihmän toimintaa
sekä yU kielirajan että muihin täl-teenihaaroiihln,
esiintyessä KirjalliJa-iUton
pääopposltlona ja tuodessa e^ln
joukon uusia lahjakkaita klrjailijaal.
mlä. Kiilan mittasuhteita ykslnomiaan
kirjallisenakin ryhmittymänä osoittaa
. se, että "siihen nykyisin kuuluu 25 o»
man teoksi julkaissutta' kirjailijaa
Ja että 8 kiilalaista teosta on saanut
valtion palkinnon. Sekä työväenkult-iuurln_
että yleensä kansallisen kiilt-tuurln
alloilla Kiila on siten 15 vuoden
fplkaffffTHinf obcfseiis Beldngls»
A gaaauiMtUi opiritelcvan «mofen
nmOniniten yll<ppil«aa Jcan-lac-
4Be« FoTin artikkelin naaiua uj,
kynetkcn Urjsllisonden mnrros-vaibccsfa
Jt» uuden 'lioomlspäfTän
: Ranskan porvarillisenhirjallisuuden
tna on tällä hetkellä seUahien, ettei
se enää voi luoda suurteoksia. Sen
laskukausi joka liittyy kapitalistisen
järjestelmän laskukauteen,; onkin ny­kyhetken
porvarillisen kirjallisuuden
ja Inilttuurin tilan erikoispiirre. On
ilmeistä, että porvarillisen kh-jalllsuu-den
ajat ovat menneet eivätkä voi
enää palata. Porvarillin^' kirjalli­suus
el enää luo uutta, se vain heijas­taa
niitä voittoja, joita porvarillinen
yhteiskunta sai feodalismista luodes­saan
kapitalismin nousukauden suu­ria
teoksia.
Mystiikan Ja rikollisuuden rehoit-tamlnen
sekä Ihastus pornografiaan
ovat luonteenomaisia piirteitä porva-rillisen
kulttuurin laskukaudeUe. Pää­omalle
kynänsä myyneen porvarilli­sen
khrjallisuuden ^sankareita" ovat
tällä hetkellä varkaat, gangsterit, urk­kijat;
prostituoidut Ja katupojat.
TUmä on luonteenomaista sille por­varilliselle
kirjallisuudeUe. joka yrit­tää
sätata vallitsevaa yhteiskunnan
turmelusta, joka yrittää ttirhaan o.
soittaa;: ettei mitään ole tapahtunut,
että kaikki'kulkee parhato pähi tässä
"maailmoista;parhaimmassa'' ja ettei
niUcään ole'lahoamistllassa kapltalls-et
Grandeur ,des Francais"), Pierre
Dalx ("La Demiere Porteresse"), EL
sa Triolet. Jristan Tzara. Andre Wur-mscr,
Louis'Martln-Chauffier, Roger
Vallland. Paui'TiiIard, Claude Morgan,
Pierre Courtaäe. Claude Roy, Pierre
Camara, Suzanne Arlet, Martine Mo-nod,
Ginette Ziegler, Mauroce Druon
ja Mouloiidjiovat Ranskan nykyhet-
1 ^ romaanin parhaita nimiä.
Tshän kirjailijanimien rivistöön on
vielä lisättävä'sellaiset runoUiJat kuha
Paul Eluärdl"Cuillevie, Jean Marce-nag,'
Jacques, Prevert; sellaiset esseis­tit,
kirjallisuuden' arvostelijat ja kir­jallisuuden
tutkijat kuin Renaud de
Jouvenel, Pierre Courtade. ILouis de
Villefosse,' Lounis Jouvet (äsken kuoL
lut, samapa"jäuuri näyttelijä), Yves
Parges.^ N'ytelmakirjailjjoIsta mai­nittakoon
Vailland ja Farges. ;
; Tämä kokoonpanoltaan varsha laa­ja
kirjailijayhtymä. Jossa ' erilaiset
miellpidesuuJ^t törmäävät vastak­kain,
o n J k a i ^ t a huolimatta menes-tyksellis^
l^^itorjunut useat "ajastaan
Pafs Barher Shop
MYÖS SUOMALAINEN PABTDRI
98 Elift Sk. W. ^vdbnry
Vapauden vieressä
- KUKKAKIMPPUJA
M A N H A T T A N PLOBIS
DR. L HOOEV
LÄÄKÄRI JA KIRURGI
Pub. 7-7355 Kotiin 8-6729
122 Elm Si. E. sväba
Kun. kirjailijaryhmä i v i i l a v. 1946
vietti 10-vuotisjuhlaansa, sc tapahtui
maaliskuun 10 p:na. Kun sama ryh­mä
— nyttemmin taitsiljja- tai olisiko
sanoitava kulttuuriryhmäksi laajen­tuneena
— v. 1951 victtaa 15-vuotis­juhlaansa,
sc tapal/vuu marraskuun. 16
p;nU. Todellinen perustamispäivä—
kokous Kirja-ravintolan 'perinuerik-kaassa
takahuoneessa — lienee sljoi.
tettava lähemmäs vuosien 1935 ja 1936
vaihdetta.
Tärkeämpää kuin tämä iliistorialli-sen
aikajärjestyksen selvittely on kui­tenkin
se, eitä Kiilan perustamisessa
heijastui kuin polttopisteessä 30-lu-vun
yhteiskmmallinen ja. kulttuurike­hitys
ja yhtyivät radikaaliset aatevir­taukset
monilta eri tahoilta, seka että
— ennen kaikkea — tuosta ajankoh­dasta
kasvoi työ, joka tänään satelee
vaikutustaan laajalle niin maamme
j4iteiskunnalliseen kuin kulttuurikehi­tykseenkin.
Kiilan aate- ja kirjallisuushistorial­lisia
perinteitä voidaan etsiä nihi kau.
kaa kuin kansallisen nousun ja vuosi­sadanvaihteen
radikaaleista klassi­koista
— Kivestä, Kramsusta, Cant­hista,
Järnefeltistä, Leinosta —; van­han
työväenliikkeen kirjallisilla uran-uurtajil^
la on sen syntyyn merkittävä
osuutensa, samoin 20-luvun 'Ultra-ryihmällä
ja tulenkantajilla — ulko­naisista
herätteistä ja esikuvista täs­sä
puhumatta. Ratkaiseva sysäys oli
kuitenkin Lapuan fasismin voitto 1930,
sitä seurannut Svinhufvudin—Kivi­mäen
polkkeuslakltaantumus ja sen
vastine kulttuurielämässä. Koskennie­men
nimeen liittynyt taantumussuun-taus.
Tämä aikanaan {Neuvostoliiton
vastaisiin sotiin ja Hitler-Saksan ase-veljejrteen
johtanut kehitys oli nuoren
sivistyneistön herättäjänä ja liikkeel-lepanijana.
Ratkaisevia liikkeelleläh­töjä
tapahtui eri taholla: jo 1931 alkoi
ASS:n marxilais-teorceUmen lehti
Soilhtu ilmestyä, 1932 Kirjallisuuslehti
— takanaan aikaisemmin Hille-yh-distyksessä
ryhmittynyt tulenkanta­jain
vasemmistosiipi:— sekä uusi T u -
lenkantajat.lehti, jonka. ympärille
nuorin radiknalinen älymystöpolvl
ryhmittyi. Vaikka kaikki nämä ryh­mät
t.-.antu:r.ul:sen taholta leimat­tiin
summamutikassa ' kommunisteik­si",
oli melkoista eroa havaittavissa
esim. Kirjallisuuslehden määrätietoi­sen
marxilaisen kulttuuri-syvämuok-kauksen
ja Tulenkantajain monivi­vahteisen
kulttuuriradikalismin välil­lä,
jossa sosialistiset ja porvarillis-va.
paamieliset tendenssit vielä taisteli­vat
keskenään. Eräistä perustavoit­teista
vallitsi kuitenkin yksimielisyys:
taistelusta taantumusta, fasismia .ja
sodanvaaraa vastaan, taistelusta kan­sanvallan,
kulttuurivapauden ja kan­sojenvälisen
yhteistyön puolesta:
taantumuksen ilmatiiviisti sulkemat
kansallisen kulttuurielämän ikkunat
haluttiin jälleenavata radikaaleille
vh'lfluksillc niin idäs-sä kuin lannc^^m-tisessa
yhteiskunnassa. Ne porvarilli­sen
kirjallisuuden edustajat taas, Jot-ka^
herkimmin tuntevat nytarlsen a-r
släntllaii,: valtaa pes5hnlsml^ epävar­muus
huomisesta, viehtymys plmeyr
teen. He ylistävät pessimismiä teo­riana
ja taiteen elementtbiä.
(Kaikki tämä seUttää porvarillisen
kirjallisuuden nykyisen suuntauksen
ja sen rappion. Ka&ki tämä selittää,
miksi sen hiteUektuellit valehtelevat
häikäilemättömämmin kum koskaan
ennen niin aatteista kuin alkeelllsim.
mistä tosiasioistakin.
Siinä Ranskassa, joka parhaillaan
oii 'muotoutumassa, ei enää ole paik­kaa
muhiaisJäännökslUe eikä mystU-kalle.
Huömltpäivän Ranskassa on
tilaa vain elämälle Ja elämän raken-lajiile.
Pimeän tien kirjailijat kuten
Mah-aux, Sartre ja Anouilh, eUispäi-vän
Urjailljät kuten Duhamel, Mau:
rols ja Mauriac, Jotka kalkin voimin
yrittävät yhä elää eilispäivää ja Jar­ruttaa
täjnän päivän saapumista, kh--
jalllsuuden sakka> kuten Maj^rras,
Montherlant, Koestler eivät ktiulii tä;:
hän päivään eivätkä tulevaisuuteen.
He ovdt ainiaaksi menneen ajan jään­nöksiä.
- Vain-pieni poukko kirjailijoita,
kunnlallislmmat. ja selväkatseisimmat
kaikista, yrittävät :löytää muita teitä
eteenpäin Ja yhdistää kohtalonsa pro.
letariaatin kohtaloon, yht^iskmmalll-seen
taisteluun. .
Tämä jJieni Urjailijajoukko. joka
on lähtöisin porvaristosta ja lähestyy
proletariaattia, muodosti vuonna 1941
täyden natsfanlehltyksen aikana ja
syvimmässä salaisuudessa -^yhdessä
proletariaatista lähteneiden kirjaili­joiden
kanssa khrJaiUJolden kansallis­komitean
("Le Comlte National des
Ecrlväins"), joka parhaiten tunnetaan
nimellä CNE.
Sanomalehthreportterit Joseph Kes-sel
ja VladlnUr PÖaaier, edeUinen khr-joittanut
suuret > reportaachlteokset
"Bataillon du Ciel", "iEquipage",
•Troces des enfants perdus", jälkim.
mähien ''Les Etats Desunls" ja "Gens
du Pays", antavat teoksissaan lyhyen
yleispiirteisen yhteenvedon journalis­min
ja tietyssä mielessä myös kirjalli­suuden
kehityksestä vlixne vuosien a i ­kana:
Tässä yhteydessä on t^dyttä-vä
!vain melkein luettelomaiseen kir­jailijain
ja heidän teostensa esittelyyn.
Andre Still ("Le Mot mineur... ca-marade","
La Behie .aprisla Mer",
'ILe premler Choc") Ja Vercors "Le
SUence de la Mer", " L a Marche a r
Etoile". 'iLes Armes fie Ia iNult") ovat
taiteellisella menestyksellä esiintyneet
noveUlstelna.
iRene Jouglet ("Les Paysans"), Ara-gon
("Les Communistes", "Servltude
kuluessa suorittanut työn. Joka (hyvhi
kestää vertailun siihen, mitä Nuoren
Voiman LUtto aikanaan on porvarilli­sella
taholla aikaansaanut.
(Ero on kuitenkin oleellinen: ratkal.
sevan työnsä on K i i l a suorittanut uu-dei^
sosialistisen kulttuurin tienraivaa­jana
Ja perustusten laskijana. Sen
työ viittaa tulevaisuuteen ja on ker­ran
iiiate- Ja kulttuurihistoriallisessa
pet^ktUvissä osoittautuva kansalli­seen
nposuun Ja, vuosisadanvaihtee­seen
«verrattajvaksi. y
l
o
KOOTKAA YJSrrXVXPnRlNNB J A TCriÄAA
UUDEN VUODEN KABARETTiIN
D O N - H A A L Q J L A
957 Broaöview Avenue Toronto, Ontario
Maanantaina, joulukiiiin 31 p:nä 1951, klo 9 ill.
MUSIIKKI: MEIDÄN BARMONIKKAKOLMIKKO
• Ncveltlss ja paljon haitskaä. ; • Voileipiä taijoillaan
Sisäänpääsy: $5J(HI pari - $i50.1ienkli5
nTuehhekllämäe tlli»la uGkLse. i0m1Bo2 Plnnld» Society ot Toronto puneumeua v i * UIBa ja YWtyia Athletto Ctab. '
o '
o
o:
O:
O
o
.0
o
o
o
o
o
o
o
c
o
e
o
o
' Q
o
: O
O
e
a
jälkeen jääneiden khrjaiUjoiden hyök­käykset,-
.-.
Nimien määrä jo sinänsä osoittaa
Ranskan uuden, vuoden 1939 Jälkeen
syntyneen kirjallisuuden rikkauden.
Tämän khrjallisuuden aihepihrl on var.
sin laaja. Se seuraa khrjailijoiden po­liittista
jauskonnollista suimtausta
ja esittää momnaisia kirjallis-yhteis-kunnallisia
näköaloja. El voida pu­hua
"ideologisesta" yhtenäiss^estä.
eikä myöskään tyylillisestä yhtenäi­syydestä;
Tässä suhteessa ei voida
jättää huomiotta sitä luonteenomaista
piirrettä, minkä erilaiset kasvatukseL
liset tekijät ovat jättäneet jokaiseen
kirjailijaan. Siten romaanin alalla
kirjailijoiden monilukuisuus, Ja hei­dän
teoksiensa monitahoisuus muo­dostaa
mosaiikin, josta voidaan löy­tää
Ara^on, joka on kommunisti jo
vsta 1938 lähtien, Pierre Dalx, nuori
kommunistinen ylioppilas, joka van­gittiin
'illegaalisesta toiminnastaan
1940^1,'Tzara Ja Vailland, jotka 0-
vat kunnon ^demokraatteja ja Druon,
joka- on varsin kaukana kommunis.
teista, ellei ole^ heidän vastustajansa.
Voidaan myös kysyä, mistä johtuu/
että kakkijiämä kirjaUijat ovat näkö-:
kantojensa erilaisuudesta huolimatta
tulleet ;hjfvln toimeen yll_10 vuoden
ajan' CNE :n piirissä. Kirjalliselta
kannalta katsoen OJJE on varsin ha­janainen.
Mutta eräs yhteuien piir­re
vallitsee. Tämä piirre voidaan to-
' deta: reportaasheisp,; näytelmissä, ro­maaneissa,
novelleissa, esseissä Ja ru.
DOi^. Ei ole unohdettava, että CNE
'oli-.inaanalamen järjestö aina vuo­teen
1944 saakka, että kaikki sen Jä­senet;:
vieläpä nekin, jotka liittyivät
siihen vapautuksen jälkeen, saivat
kärsiä fasismista ja sodasta. Juuri
yhteinen viha fasismia ja yhteinen
rakkaus rauhaa kohtaan yhdistää
ONE:h kh-jailijat kaikista mleUpide-eroavaisuuksista
huolimatta. Riittää,
kun maimtaan eräät aivan, äskettäin
ilmestyneet teoksen: Paul Eluardin
runoteos "^Le Visage de la Paix", Ver-corsin
novelli "Les Yeaux et la Lumle-re',
Claude Morganin romaani "Le
Voyageur sans Boussole", Pierre
Courtaden romaani "Jimmy", Vall.
landin näytelmä "Le colonel Foster
plaidera coupable".
Kolme viimeksi mainitsemaamme
romaania ansaitsevat ajankohtaisuu­tensa
ja tekijdittensä maineen vuoksi
hieman lähempää tarkastelua.
' ^iLe Voyageur sans Boussole" ("Mat­kustaja
ilman kompassia") kuvailee
sodan harhauttamaa, sekä ruiunillli-sesti
etta moraalisesti raunioittamaa
miestä. Rauhan tultua hän elää e-räänlaisena
hylkynä, eräänlaisena
rimbaudlaisena "juopuneena venhee­nä",
jota vkrat ja vastavhrat kuljet­tavat
sinne tänne. (Hänen elämänsä
on muuttunut sisällyksettömäksi, ei­kä
siinä ole mitään tarkoitusta. Hän
mietiskelee: Missä on »elämä? Vähi­tellen
elämä alkaa jälleen lähestyä
häntä, ja hän alkaa tuntea siihen
kiinnostusta, alkaa tunkeutua siihen
ja ottaa siihen osaa. Ja teoksen san­kari.
Joka oli onnellinen ennen sotaa,
oppii uudelleen onnen valitessaan elä.
män, sillä hän on valinnut taistelun
ihmisveljiensä onnen ja elämän puo­lasta,
oman onnensa ja elämänsä puo­lesta.
Ja tämän ihmisen uudestisyn­tymisen
myötä Claude Morgan saa
meidät osallistumaan inhimillisen
tietoisuuden syntymiseen, Tukholman
vetoomuksen syntymiseen. Nähi teos
kutsuu meitä elämään, iloon, onneen,
sanalla sanoen rauhaan.
Pierre Courtaden romaanin "Jim­myn"
aihe muistuttaa Jossakin mää­rin
Claude .»Morganin romaanin ai­hetta.
;^<miafinlssa kinrataan entis­tä
amesflkkJOalsta sotilasta. Joka hc.|
rää tietjoiiiuj^en maailmasta. Joka'
muodostäa',om^!tietoisuutensa ja h a - '
luaa muoditetäa oman elämänsä. Sen
aliotsäkkteekif,' samoin kuin Claude
Morganin i-omaaninldn, voitalsin mer­kitä
'-'thhiinl^n kasvaa maailmasta".
Molemm&sa^Tomaaneissa on yhtymä­kohtia
useammassakin kuin yhdessä
suhteessa. (Kuinka muuten voisi olla­kaan?
Kaksi onneaan etsivää miestä
kohtaavat toisensa pakostakin.
Muttia Ranskan politiikan nykyises­sä
perspektiivissä "Jimmyllä" on var-
Jatkuu 5. sU-ulb
JAMES H. DAVEY
KOKlälA - KOLIA - PUITA
Parhaimpaa ollTtiyS
stroIoBrl-kolia
PUHELIN 5-5647
177 Kathleen St W. Bodboiy
5
LÖYDÄTTE SOPIVAT
IHOSTA VARASTOSTAMME
EINO AHONEN SUOMALAINEN MYYJÄMME
MIELIHYVÄLLÄ PALVELEB TEITä
Bannon Bros.
Durham st. S/
Laatujen talo.
Piih. 4-4243
:LlMiTED =
, Sudbury
Varokaa turkiserikoisuutta joka voinee
antaa takapotkvin. Ette voi ostaa tur­kiksia
hintalippiijen mukaan. Ettekä
voi luottaa turkiksien näköön jos ette ole
expertti. Pelatkaa turvallista peliä.
Ostakaa turkiksenne sellaiselta turkku-riita
jolla on jo mainetta laatuturkisten
alalla ja expertti ammattikokemus tur­vaamassa
ostonne . . . kuten myöskin
kukkaronne.
A. Lafrance .& Sons
L I M I T E D
' • , ; . ) : ' • , . : . , . - , • ' . . . . ^ ' • . > - . : - - . s j . „ . ; i . . „ • , . . • . - • • • , •
Vanhin tehdasturkkuriliike Pohjois-Ontariossa
Sudbury • North Bay • Sault Ste. Marie