1962-06-05-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2' Tiistainarkesälc. 5 p. — Tuesday, June 5, 1062 •4. VAPAUS (LIBERTY) Edltor: W. ^ u n d HSDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS EstabllShed Nov. 6. 1917 • ' ; ," , i Manager: E. Suksi TClephpnes: Office OS 4-4264 — Editoria! OS 4-4265 i^bllsliedithricerweekiyi Tues(^ Publishifa^ Cö.^ litdM'100*1Q2.£1A-Strwest; Sudbury. Ontario, Canada. -1 v ; ; -Mai|ing.$ddress:3^ > • Advertlslug rates U]^oh^?»pplication, ^ttanslatlons free of cliarge. Authorlzed: as second c^ass mail by the >t>ost' Of f Ice' Department, Ottawa, '" ' and for payment of postage in cash. . i. TlLAUSIrtNNAT Canadassa: 1 vk. $8.00 «kk. $4.25 ' ^ tJSA:äsa: ^3'kk:' ä.50 ' 'Suomfessa: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80 .1 vk. • 0.50 6 kk. 5.25 4H^ ;I^fie^,]%lTi9in nminio puhe iSliteiiittie uutisosastolla julkaistiin lauantaina Toronton T^^^ kommunistisen puolueen ehdokkaana oleyan Leslie Moilriasiri . i ja samalla ajankohtainen puhe niiden; tuhansien ul^^ ' ten caftadalaisteii puolesta, joilta ön mielivaltaisesti ja kerrassaan tuomittavasti ievätty 'kanSalaisoikeud^t. Me jtoivpi-simme että Uuden demokraattisen puolueen ehdokkaat omaksuisivat tässä asiassa yhtä selvän ja peräänantamat-toman'asenteen kautta maan; Yksistään tämän puheensa ^perusteella'me yhdymme niihin lukuisiin torontolaislukijoi-himnle, jotka ovat esittäneet mielipiteenään,; että samalla kun Ke yleispiirtein hyväksyvät lehtemme omaksuman selvän- äVenteen Uuden demokraattisen puolueen ehdokkaiden tukemisen ja valitsemisen puolesta, heidän mielestään olisi kuiterikm tuettaya Trinity vaalipiirissä Leslie Morrista, kuten lehtemme on tukenut Osmo Lahden ehdokkuutta Port Arthtii^ssa. Harkittu käsityksemme onkin, että näiden miesten va-liritaj auttaisi paljon niitä "Ganadan lapsipuolia", jotka ovat joutuneet vanhojen puolueiden poliittisen mielivaltaisuuden perusteella alaspainettuun ja sorrettuun asemaan siksi kun heiltä 'onipoliittisluontoiseen syrjintään pohjautuvan ohjelman'perusteella evätty kansalaisoikeudet 6n totta, että Uuden demoluraattisen puolue ehdokkaat ovat myös korottaneet' äänensä tämän poliittisen väärinpeluun tihreiksi joutuneiden tuhansien ihmisten puo- - lestal Me olemme jo aikaisemmin viitanneet mielihjrvällä Uuden: demokraattisen puolueen parlamenttiryhmän johtajan, Imr.Herridgen jokin aika sitten kansalaisuusasiainmi-nist^ i, mrs.Fairclou'gh'De esittämiin kysymyksiin, joiden penpt^ella hän sai Ganadan kansan yleiseen tietoon todella tyrmistyttäviä asioita tästä dikriminatiosta. Me kaikin olem-' me äärettömän suuressa kiitollisuudenvelassa siitä mr. Her-ridgelle ja hänen puolueelleen. Mutta siitä huolimatta on valilitaen todettava, että hän on mieluimminkin poikkeus kuiricyleistä "suuntaa edustava Uuden-demokraattisen puolueet jdh'taja näiltä tiimoilta. Väin aniharvat Uuden demokraattisen puolueen jäseaiet ovat seuranneet mr. Herridgen kiit^tävää esimerkkiä. vr ^ pohjalta katsoen voidaan nähdä, kuinka paljon voimakkaammaksi tulisi työtätekevien edustus l3*tawassai jos sinne tulisi valituksi sellaisia päätään muifärZpitempiä kansalaisvapauksien puolustajia sekä muista maiffe- Ganadaan tulleiden ihmisten etujen ja oikeuksien puo^stajia kuin ovat esimerkiksi Leslie Morris Torontosta ja Oämo Lahti Port Arthurissa. Jesus Saiz ja isidor R, l^cB^fa^? ^ n lisäksi, että mr. Morris tuomitsi ulkosyntyisiä ca-nadatisia vastaan kohdistetun poliittisluontoisen syrjinnän ja \^ati sen ehdotonta lopettamista kansalaisoikeuksien tiimoilta, hän analysoi puheessaan tämän ongelman peruskysymyksiä sillä tavalla, että ne muistetaan vielä kauan aikaa näic^ vaalien jälkeenkip.' • lieslie Morris osui mielestämme tämän ongelman kaikkein tärkeimpään naulan kantaan sanoessaan puheessaan: )'KansaIaisoikeuden pitäisi olla perustuslaillinen oikeus kallalle, jotka ovat syntyneet Ganadassa, jotka ovat kansa-laistioieet tai jotka ovat asuneet Ganadassa viisi vuotta ja halttavat saa<Ja edukseen tämän oikeuden." »'Vain tältä pohjalta .voidaan vuosikausia käynnissä ollut poliittinen syrjintä ulkomailla syntyneitä vastaan lopullisesti Ganadassa hävittää -r- ja sitä haluavat kaikki oikea-miefiset canadalaiset.. Kansalaisoikeuden pitäisi todella olla perustuslain määräämä ja takaama ehdoton oikeus, mihin ei Ypi mikään hallitus, mikään parlamentti eikä mikään oi-keuilaitoskaan kajota. Mr. Morris selittikin kantaansa edel-leerc" fSe (kansalaisoikeus) on oikeus, eikä (kansan jonkun osar^V erikoisoikeuSj ja siksi pitäisi hallitukselta ja parlamentilta ottaa pois kaikki valtuudet sekaantua tähän oikeu-teen. t Oikeuksien laki olisi hyväksyttävä osaksi Ganadassa laac^tusta Ganadan uudesta perustuslaista ja kumpikin, niin oik^ksien laki' kuin • perustuslakikin, pitäisi olla parlamentin päätösvallan ulkopuolella. Kaikki muutokset oikeuksien lakijn ja perustuslakiin olisi tehtävä ainoastaan (lakivoi-maiSessa — V) perustuslakia käsittelevässä konferenssissa." \\ ' |rässä on käsittääksemme tämän ongelman ratkaisun! kulihakivi. Käsityksemme myös on, että sellainen ratkaisu teh(j|än aikanaan Ganadassa — ja silloin ei enää pilata ma4lime mainetta kieltämällä poliittisen mielivallan perus- —-teellä kansalaisoikeuksia rehellisilltä, uutterilta ja kaikin puo $1 mallikelpoisilta ihmisiltä, kuten on tähän mennessä tapi IJtunut, jjoisaalta on selvää, että tämän syrjinnän perusteellinen ja l0|)ullinen hävittäminen vaatii oman aikansa; Siihen men-nesM olisi huolehdittava siitä, että parlamenttiin valitaan sellaisia miehiä ja naisia, jotka käsittävät tämän ongelman kailt^ssa kokonaisuudessaan ja ovat valmiina työskentelemä^ tällaisen mielivaltaisuuden uhreiksi joutuneiden cana- ' dal^&ten puolesta sekä tämän diskrimination lopettamiseksi het^"-— ongelman perustuslaillista eli lopullista ratkaisua odottamatta. ^^^^^^^ • että hän on tällainen mi^i Osmo Lahti, jonka ijie kaikin tunnemme miltei pikku-poj^ St-a alkaen, on samanlainen mies. Me keholtamme' luki-joitJJnme ylejensä tekemään kaiken voitavansa heidän ja mui-den*|) eidänlaistensa ehdokkaiden valitsemiseksi. I' •laamalla partaa haluamme korostaa, että näissä vaaleissa ölisd saatava kaikilta ehdokkailta julkiset kannanilmaisut siit^-miten, he henkilökohtaisesti suhtautuvat siihen, kun sekä laalftjj^ hallituskaudella on LAKKOLIIKKEEN ALKU Nykyinen lakkoaalto alkoi Sagun-ton (Valenciassa) sjflattotyöläisten lakolla. Kahden yiikqn; lafceil«.a.v»iHö he saavuttivat 70O~ pesetan ipin|infe' viikkopalkan ts. yli 50%iLJcorptuk-sen. Siitä huolimatta} • että hallituksen lehdistö- j a radio^ensuuritayaU lisesti yrittää estää työläisten käymiä taistelujft kpskevien"^uu[^i8te^ leviämisen, Sagunton;' työläisten voitto aiheutti seurauksia;kaikkialla maassa. Tiedottaessaan tästä lakosta yritti francolainen lehti YA hiUitä^ työläisiä väittämällä, että korkeammat palkat voivat "aiheut-taainflaatiota". Mutta Espanjan työläiset eivät menneet tähän ansaan. Kohta Sa-gunton voiton jälkeen aloittivat Guipuzcoassa sijaitsevan Besain metallitehtaan työläiset oman lakkonsa. Kohta lakko levisi koko alueelle ja veti piiriinsä niin tehdas-kuin toimistotyöntekijöitäkin. Järjestettiin mielenosoituksia, erääseen osallistui 8,000 henkilöä. Tunnuksina olivat "Eläköön: työläinen'*! 'Yhtenäisyydessä on voimamme"; •'Voitto on meidän". Poliisien ja lakkolaisten välisissä yhteenotoissa haavoittuivat eräät mielenosoituksiin osaaottaneet. Työläiset palasivat takaisin työhön vasta saatuaan lupauksen vaatimustensa toteuttamisesta. Helmikuun 13 pnä he ryhtyivät uudelleen lakkoon, koska työnantaja ei ollut pitänyt sanaansa. •. . ^- ' Muutamaa päivää myöhemmin ryhtyivät Vizcayassa sijaitsevan La Basconia-tehtaan työläiset lakkoon palkankorotuksia vaatien. Heihin liittyi tehtaan palveluksessa oleva teknillinen ja toimistohenkilökunta. Lakko kesti yhdeksän päivää. : Alfa-tehtailla. Vergan hiilialueel-la ja Cartagenan telakoilla käydyt lakot ovat viime kuukausien tärkeimpiä. Nämä ja eräät muut lakko-taistelut pakottivat työnantajat allekirjoittamaan työehtosopimukseti jotka koskivat 2,000 työpaikkaa ja 60,000 työläistä baskien maakunnassa. Myös tällä kerralla, työläisten vastarinnan lujuus mursi- vaitiolon muurin: falangin ammattiliitto Guipuzcoassa julkaisi tiedonannon, jossa väitettiin Beasain-tehtailla ja muualla puhjenneita lakkoja "tiettyihin poliittisiin päämääriin pyrkiväksi taktiikaksi". FALANGIN AMMATTIJÄRJESTÖ Falangin ammattijärjestön kielteinen asenne lakkoihin on alentanut tämän ammattijärjestön ennestäänkin heikkoa mainetta j a aiheuttanut selvän kriisin sen piirissä. Äskeiset lakot ovat olleet syynä falangin ammattijär.'eston pääsihteerin Jimenez Torresin eroon. Torres, joka edustaa tiettyä "liberaalia' suuntausta, on vaatinut "jonkinlaista kehitystä" ammattijärjestön piirissä ja palkkasuhteissa yleensä, koska hänen mielestään ilman elintason parantamista oli odotettavissa joko "vallankumouksellinen räjähdys tai hiljainen tukehtuminen". Maaliskuun alussa pidettiin falangin ammatti ärjestön kansallinen kongressi, sen edustajat määräsi falangistipuolueen johto. Kuten odotettavissa oli, ei tämä "työläisten" kokous antanut työläisille, mitään: Sensijaan se paljasti, että eri falangistiryhmien välillä on tiettyjä erimielisyyksiä. Ne eivät niinkään tuleet esille itse kongressissa kuin sen kulissientakaisissa tapahtumissa ja koskivat johtoasemia. Franco piti kongressissa tavanomaisen päättäjäispuheensa, missä hän kuten^ tavallista yritti kieltää hallintonsa diktatuuriluonteen esittäen sen 'Euroopan vallankumouksena", joka ei hyväksy luokkataistelua eikä puoluejärjestelmää. Espanjan työläisten taistelu on saanut vastakaikua talonpoikien: ja maatyöläisten keskuudesta. Vaikka maaseudulla ei lakkoja olekaan, on sielläkin; voimakasta ;; tyytymättömyyttä, joka tetkee falangin johtajien olon epämukavaksi; Vuoden 1959 kesäkuun laajan kansallisen lakon jälkeen esiintyi myös maaseudulla samantapaista liikehtimistä. Äskettäin kävivätTTeneriffan ba-naanityöläiset menestyksellisen työtaistelun, joka johti palkkojen huor mättäviin korotuksiin. INTELLEKTUELLIEN ASEMA ' Intellektuellit näyttelevät yhä tärkeämpää osaa Espanjan kansan^ t£|istelussa Francon ...^ifilli yasf «te^an. Maassa. vallits^Qlj^aksiiJ^lnQn: sensuuri, hallituksen ja )firkoift^^arr jqittama. Kirjailijoilla . ja taitei}i-jqilla ei ole. senvuol^lmalidoUi-; suuksia. ltote^ttaa sosiaaljstaj^^te^tä;^^^ väänsä; Ajoittain . VtJ^»^v^u1t^vai eläinsatumuotoon t|^- julkaisevat teoksiaan - i^lkoiiti^iUai,=HuW^ "^^^ Blas, de Otero• on tehifyt.':.0n hyvin luonteenomaista) ett^ fUmituottai! a Bunuelin eioUuva Virimpna. joka sai Cannes'ssa Kultaisen palmun palkinnon, on: kielletty Espanjassa ja että. Bunuel itse elää maanpaossa. , . Useat vapaiden ammattien harjoittajat joutuvat tekemään sivutöitä. Joidenkin yliopiston professorien palkat ovat alhaisemmat kuin santarmien (guardia clvil) palkat. Vain harvata opettajat tulevat toimäen opetustoimestaan saamillaan tuloilla, monet lääkärit ja asianajajat oyat vailla työtä; Vuoden 1939 jälkeen lainopillisen loppututkintonsa suorittaneista 3,- 000 juristista yli kolmannes on vailla tointa ja useimmat muutkin vain osapäivätyössä. Näistä vaikeuksista " huolimatta tukevat intellektuelUt työläisten taistelua. Monet heistä ovat allekirjoittaneet monia julkisia sensuuri-järjestelmää vastaan kohdistuneita lausuntoa ja mielipiteenilmaisuja. He ovat vaatineet amnestiaa poliittisille vangeille, esittäneet vaatimuksia USAn Espanjassa olevien tukikohtien poistamisesta, kannattaneet rauhaa. ja aseistariisuntaa. Näissä asiakirjoissa, jotka sisältävät avoimen tuomion Francon hallinnolle, on mm. Espanjan akatemian johtajan Ramon Menendcz Pidalin nimi. YLIOPPILAIDEN LIIKEHIDINTA Myös ylioppilaat kärsivät Francon hallinnosta, joka on hyvin vähän kiinnostunut koululaitoksen kehittämisestä. Koululaitoksen ylläpitoon käytetään vuosibudjetista vain vajaa prosentti, kun sensijaan armeija ilmavoimineen ja laivastoineen saa 42 %. Ei ole ihme, että Espanjassa Unescon tilastojen mukaan on Euroopan alhaisin lukutai-toprosentti. Kouluikäisiä lapsia on lähes 3 miljoonaa, mutta heistä vain 53 % on valtion kouluissa jn noin puoli mii oonaa käy yksityistä maksullista koulua. Y l i miljoona jää vaille kaikkea opetusta. Koi-keakoulut ja yliopistot ovat vain varakkaimpia piirejä varten. Tätä osoittaa: se^ että korkeakouluopiskelijoista 98,5 on peräisin varakkaista perheistä. Ylioppilaiden vastalauseliikkeen laajuus ja rohkeus osoittavat tyytymättömyyden leviämisestä myös "ylempiin" kerroksiin, joista opiskelijat itse ovat lähtöisin. Tähän on vielä lisättävä ylioppilaiden oma tyytymättömyys maan korkeamman opetuksen tilasta. Vuoden 1939 jälkeen joutuivat monet yliopistopro-fessorit vainojen kohteeksi ja jättivät maan. Heidän tilallaan on nykyisin henkilöitä, joille tieteelliset ansiot ovat sivuseikka; nimitykset ovat tapahtuneet kokonaan "puo-lueansioiden" perusteella. Monet oppikirjat ovat tieteen sijasta täym ään falangistisia .'a kirkollisia mielipiteitä. Tästä:seuraa, että opetus tapahtuu oikeaoppisessa kirkollisessa ja fasistisessa hengessä. Tämän vuoden alkupuolella oli sekä Madridin että Barcelonan yliopistoissa ylioppilasesiintymisiä Francon järjestelmää vastaan. Helmikuun puolivälissä pidätti poliisi useita Barcelonan yliopiston oppilaita. Heitä syytettiin siitä, että he olivat kirjoittaneet yliopistonsa seinään sanat "Vapaus, demokratia, amnestia". Helmikuun 20. pnä ilmestyi sama tunnus lääketieteellisen osaston seiniin ja ylioppilaat hävittivät suuren Francon kuvan ja asettivat sen tilalle variksenpelät-timen. Seuraavina kolmena päivänä ylioppilaat järjestivät mielenosoituksia kaduilla vaatien pidätettyjen tovereittensa ^sian käsittele-mistän sotilastuomioistuimen sijainta siviilioikeudessa^ • Madridissa' tuomittiin 44 työl^^tä bmasta syyltä vankeuteen, korkein' tuomio~oIi 18 vuotta. YlioppUaiden liikkeen tukahduttamiseen: on käy: tctty spma^ilaisia menettelytapoja, mm.' BaTceloharl/- ylioppilaat ovat saaneet 4-^6 vuoden tuomioita. ' USA-IESPANJJI'-^, " ^_ ' , ^ Fri^ncoj ^jÄ^ '^'ai^emnjit^, qll, lii-toss^^ ffiltr^jp- käpssa,, pn jUyt, jnyy- •nyt %aansa 'USAUe.' Vuonna' 1053 allekivioitettiid''." USAn—BsMan sotilassopimus;' jonka'kestoaika on 10 vuotta, mik^ ikiiluu unppeen ensi vuonna^;:Espan]Bni:di|(taättori antoi pari kuukautta sitten Burgosissa pitämässään puheessa ymtnärtää, ettei sopimuksen uusiminen ole itsestään selvä asia; Franco ei suinr kaan ole: kyllästynyt amerikkalaisiin tukikohtiin, turvaavathan ne hänenkin asemaansa; vaan haluaa t^llä asenteellaan kiristää itselleen USAlta Uettyjä etuisuuksia. USAn ulkoministeri Ruskin vieraillessa viimeksi Espanjassa ke.s- ~ * ' ' ' USAt^jMööiiiäaän iiinuk8feii^'^u'sIroiseUev .,„,,Ittäin.=.h||tuaiB^ ott?a hdifi^ mföon ^ Marokon ' VjDlniakkaan iiäit-sallisheiikisen liikkeen' marokkolaiset C^utail J9 ]y(eUlIan%uudell^n! Espanjan hallintaan;, toisaalta. h^n haluaa avustaa Salazaria, jonka yaV ta on horjumassa. Franco on pyytäiiyt USAlta lim lainoja, ohjuksilla varustettuja aluksiaja muita laivastoyks^köitä/; , Espanjan kommuhisti^en pupr l^e^n keskuskomitca/ion ^^ällsi^tf ten. tukikohtien hävittäniineh^^ Espanjan'maaperältä, on yhtä tärkeä -telitävä, kulQ; in^aan^fvapäöttaininfin Francon orjuudesta, ^olue on vaatinut USAn Ja: ^Espanjan välisen sotilassopimuksen salaisten klausulienT.^ulkaisemistai USAn Espanjan maaperällä olevien tukikohtien siirtämistä Espanjan armeijan hallintaan^ USAn. sotilasv Ja teknib lisen henkilöistön evakuoimista ja USAn kanssa solmittujen sotilassopimusten irtisanomista. Nämä vaatimukset ovat yleisiä muissakin piireissä. (Jatkuu) Natsien SS-joukkoJed. u|iseeri, 6 miljloonan Juutalaisen rnur* haaja Adolf: Eicbmann hirtettiin Tel Avivissa, Israelissa, toukokuun 31 pnä . 11.58 lp. Hirttäminen suoritettin Ramle* hin vankilassa vähän sen jälkeen, kun Israelin presidentti olt hyljännyt hänen armonano-miikaensa. USAn suurmonopolit provosoivat romahduksen N-Yorkin pörssissä bideicsin lasien suurin sitten vuoden 1929 - Pienille osakkeiden omistajille 21 miljardin doUarin tappio . (~) — Jo Jonkin alkaa odotettavissa ollut romahdus New Yorkin pörssissä on tapahtunut. Lasku oli tuntuvasti arvioitua suurempi. USAn suuntaa antavin Down Jonesin teol-lisuusindeksi. laski 34,05 pistettä eli 61188 pisteestä 576.93 pisteeseen. A i kaisempi yhden päivän aikana ta-pahtunut indeksin laskun ennätys oU vuoden 1929 lokfikuun 18 päivänä eli "mustamv maanantaina". Down Jonesin indeksi laaki ailloin 38.33 pistettä. Viime maanantaina 9,350,000 esaketta vaihtoi omistajaa ja osaklreiden pörssiarvo laski noin 21 miljardia dollaria. Osakkeiden tarjonnan Ja vaihdon paisuminen oli suurin sitten vuoden 1933 heinäkuun 11. päivän Ja viidenneksi suurin koko New Yorkin pöresin historiassa. Pörssiarvon lasku ei sen sijaan lä-hen!: e]lyt ennätyksiä. ' Nyt tapahtuneelle romahdukselle oli tunnusomaista' se, että pienet <c«akl li:iden omistajat oli hälytetty paniikm valtaan Ja nämä aiheuttivatkin ml'tei yksinomaan tarjonta-aallon paisumisen. Sen sijaan suuret osakkeiden omistajat pidättäytyivät miltei kauttaaltaan myynneistä. Kurssitappiot Joutuivat siten pienten osakkeiden omistajien kaimettaviksi. Kpko romahdusoperatlota pidetäänkin monella taholla Kennedyn vastaisten suurmonopolien provosoima-, na. Amerikkalainen lehdistö'' Julkaisi pörssitiedot valtavin otsikoin. Mielipiteet romahduksesta Jajcautulvat sekä asiantuntijoiden että hallituspiirien kesken melkoisesti. Niinpä New York Times kirjoittaa, että vaikka kurssien lasku olikin monessa. suhteessa ''maanjäristyksen" kaltainen, niin asiaa on kuitenkin suhteettomasti suurenneltu. Sellaisia tekijöitä ei.ollut olemassa kuin vuoden 1929 Jättiläismäisessä pörssiromahduksessa. New York Herald Tribune khjolt-taa puolestaan maanantain "shokin" vaativan Valkoisen talon taholta muuttfkin kuin muodollisia lausuntoja. Se vaatii Kennedyltä vakuutuksen siitä, että elinkeinoelämällä on hänessä se ystävä, Jollainen hän väitä:*, olevansa. Elinkeinoelämä Yhdysvalloissa suhtautuu tällä hetkellä pedolla tulevaisuuteen, lehti Jatkaa. Herald Tribune edustaa lähinnä hallituksen vastaisia suurmonopole- Ja. HALLITUSPIIBIT OPTIMISTISIA presidentti Kennedyn johtava neuvonantaja talouskysymyksissä Walter Heller lausui viime viikon tiistaina, että kurssien putoaminen' ei johdu taloudeUisista tekijöitä. Pörsshi maanantainen tendenssi el mitenkään ole markklnanakökantojen mukainen, hän vakuutti. Samoin sanoi New Yorkin osakepörssin hallituksen puheenjohtaja Edwin Posncr tiistaina uskovansa, että maanantain romahdus Jää ohimeneväksi ilmiöksi. IVashiniTton. — Yhdysvaltojen val-tiovnralnministeri Douglas Dilton neuvotteli presidentti Kennedyn kanssa tiistaina Wall Streetillä tapahtuneen pörssiromahduksen Johdosta. Dlllon sanoi keskustelun Jälkeen, että hallitus ei näe mitään syytä panlikklluontolseen myyntiin. Joka on ollut leimaa antavana pörssin toiminnalle vihne viikon aikana; Kennedy oli kutsunut tärkeimmät talous- Ja finanssiasiantuntijansa Valkoiseen taloon keskustellakseen heidän kanssaan kurssiromahduksesta. HEIJASTUS MUISSA POBSSEI&SA New. Yorkissa viime viikon maanantaina tapahtunut pörssiromahdus on heijastunut myös useiden muiden kapitalististen maiden pörssikeskuk-slssa kuten Torontossa, Montrealissa, Pariisissa, "rokiosaj Frankfurt am Mainlsa, ZUrichiss^. Amsterdamissa, Tukholmassa jne.' Mutta kurssien laskut olivat huomattavasti pienempiä Ja ennenkaikkea vaihdot suppeita. Suomen pörssissä, ei tapahtumalla olu toistaiseksi ollut mitään vaikutusta. WWta ,{ltrushtshev sanoi, f etta ^qsainvällsen' 'konferenssin pfitäui, [ryätya ummistamaan maail^' man kappaa. Hru^tsbev ebf^ottf; • että kahsainvälinen ^uppäjlirjestii perustettaisiin poistamaan rajnt- \ tufesia.liauppasuhteissa.' i^jS .- ^JEEC ?U yhteismarljkig^Är^' ^ kits^väl linamsipiirien vioiini^ yij?' ^ m Jr Iiarv^valtaa^^aJttii# käsrtetä|n NATOn varustamiseen Ja voimistamiseen, laUsui ;Hrusbtf|hov ; puhues^a^n Krezulin stairesM MUis;^^ sa /äi;jMtetyssä' Neuvostoliiton.ja"' "Malin ystävyysjuhlassa. ' ; Puhuja totesi, että EEC suuntau- - tuQ Neuvostoliittoa ja muita sosialistisia maita vastaan. Se ei kuiten-- kaan.voi niitä vahingoittaa, mutta'| toisi^ ,op asianlaita, kun on'kysy-, mys nuÄrista Aasian, Afrikan-ja la-tmalais^ Amerikan'maista, jotka' vasta äskettäin ovat saavuttaneet' poliittisen^ itsenäipyyden^ . HrusUt-shev sa^oi. Eräs-yhteismarkkinoiden päämää-riärqn .vapautuneiden maiden sitO^ mijäj^n; h imperialististen valtioiden tal^Oselämään ja niiden< orjuutetuii: asemani säilyttärnJhen: ennallaan; ; Tä|i$ päämäärä naamioidaan fraa-i seinVkehitysmaiden kansoille annettavasta; "avusta", niiden tuotteiden tullivapaan myynnin etuisuuksista ; ym.- • , - ' EECn järjestäjät pyrkivät asetta-.; maan esteitä näiden maiden kansallisen teollisuuden perustamiselle. Imperialistit: haluavat yhteismarkkinoiden- kautta toimittaa Afrikan maihin -niin runsaasti teollisuusta-varoitaan, että asianomaisten'maiden ensi askeleitaan ottava teolli- ? suus^ ei pysty Idlpailemaan niiden-kanssa. On jo korkea aika poistaa kansainvälisen tavaranvaihdon käytännöstä sellaiset menettelytavat; joita hyyäjisikäyttäen voimaöcaat :;hyöty-vät kaupai^äynnistä ; heikk^jenr kanssa^ sanoi Hrushtshev: Malin presidentin Keitän ohella on äskettäin vier^illui Moskovassa Guineasta valtiosihteeri Alfa Diallo jä Dahomeyn yaltuuslnilita, jonHft johtajfaäia toimii r: varapresidentti Suru Migan A«piti.. / , , S I T Ä Strauss ja atomiaseet TÄTÄ pUOlUSr Strauss "Revue ParilsL — Länsi-Saksan tusministeri Franz-Josef kirjoittaa ranskalaisessa Milltaire Generale"-lehdessä, että Länsi-Saksan armeijalla pitäisi olla atomiaseita, joilla voisi pelotella Neuvostoliiton joukkoja; "Jos kieltäydytään antamasta Länsi-Saksan armeijalle Bundes-wehrille samat aseet kuin sen vihollisille, se olisi sen tosiasian sivuuttamista, että vihollinen ei ole Itä-Saksan kansanarmeija vaan Pu. nainen armeija", kirjoitti puolustusministeri Strauss. HYÖTYI KIRKOSSA "No;Iisakki, mitä sinä .pidit kir-ko^ a -käynnistäsi?" kjrsyi isä pojaltaan heidän kotimatkalla. ' "Hyvää", vastasi poika "Paljonko te saitte, isä?" "Paljonko minä sain?" kertasi isä . ihmeissään. "Mitä sinä oikein tarkoitat?" "Etkö sinä muista partasuuvanr husta, joka kuljetti sitä raha-astiaa ymt>äri.. Minä en ennättänyt ottaa siitä kuin 10 senttiä." ' PÄIVÄN PAKINA — Jerusalemista saatujen tietojen mukaan Adolf Eichmanin ruumis, poltetaan ja tuhka heitetään merien tuuliin jos hänet teloitetaan^ Kannattaako Vapaa Sana toryehdokasta? kansalaisoikeuksien tiimoilta seurattu poliisivaltiolle ominaisia menetelmiä ja tuhansilta rehellisiltä ihmisiltä on kielletty kansalaisoikeudet oletettavasti vain siksi' että hallitus^ epäilee heillä olevan joko "vääriä ajatuksia" tai "vääriä ystäviä" ? .Tällainen tilanne ei voi ikuisesti jatkua — eikä kesäkuun 18 päivänä pidettävissä vaaleissa saisi tulla yksikään ehdokas valituksi niin, ettei hänen huomiotaan kiinnitetä vaka vassa mielessä tähän todella kaameaan tilanteeseen. FRANCON MENETELMIÄ ! Francon järjestelmä ei pysy vallassa turvautumatta' terroriin Ja^ väkivaltaan; On totta, että omassa _maassa käytävät taistelut* ja uiko-' mainen julkinen mielipide ovat esi täneet suoranaiset teloitukset, jotka olivat aikaisemmin tavallisia. Kuitenkin rangaistaan Espanjassa ankarasti sellaisista lainrikkon^uk-sista kuin .'ärjestöjen tai lehtiei perustaminen, nimikirjoitusten kerääminen rauhan tai amnestian puolesta, lakkoileminen, mielen^ osoitusten-järjestäminen jne. Francon vankiloissa on Jatkuvasti tilanahtautta, jotkut poliittiset vangit ovat olleet niissä aina vuodesta 1939 asti! Kuluneen kevään lakkojen johdosta on monia työläisiä pantu jälleen vankiloihin. Barcelonassa syytettiin 35 työläistä salaisen propagandan harjoittamisesta, heidät tuomittiin rangalstuksiini Joista kmkeimmnt olivat 17 vuotta. Uskomme, että Torontossa ilmestyvän Vapaan Sanan täkäläiset lukijat :— nlita kun; on kuulema niin "paljqnkln" — odottavat selvää Ja klertelemätöntä vastausta otsikossa olevaan kysymykseen, joka pitänee täsmentää seuraavasti: Kannattaako Vapaa Sa>)a Nickel Belt vaalipiirissä olevan konservatiivipuolueen ehdokkaan Don GUlisin valintaa? Ja miksi se häntä kannattaa tai on kannattamatta? Näitä rivejä kirjoitettaessa näyttää siltä, että Vapaa Sana ahertaa voimiensa mukaan- yanhan torypuo-lueen ehdokkan liyväksi NickerBelt- In "vaalipiirissä/ Me toivoisimme oleVamme väärässä. - iTosiaslassa' ^ olemme rauhan Ja yhteistoiminnan' miehenä itse mhiäs-sämme; iloinneet ^lltä, että näissä valeissa voivat kaikki kansalaisemme toimia>J(ä8i kädessä ja sormet iEor-mleii lomassa työväen ehdokkaiden mainostamisen ja valitsemisen puolesta; ' • Onhan asia. niin, että työläishiä, farmareina- Ja muina plkkueläjlnä meillä kenelläkään ei Ole mitään hyötyä sen paremmin vanhojen porvaripuolueiden kuin niiden vasikankaan (Social Credit) miehistä. Vain työtätekevien asialla olevat miehet Ja naiset, ymmärtävät työtiätekevien asemaa Ja oyat valmiina toimimaan pikkulhmlsten etujen puolesta. Mutta minkään Suuren Rahan kontrollissa olevan puolueen edustaja ei voi muuta kuin vahingoittaa työtätekevien asiaa, sillä hänen on tanssittavat) sen tahdin mukaan, mitä .'Tuuren Rahan miehiet soittavat takakamarlsta. ... !TMh tunnetusta 'tosiasiasta huolimatta. ^< Vapaa Sana riensi viime torstaina antamaan "sivustatukea" torypuolueen ehdokkaalle, mr. Gil-lisiUe. Nickel Beltin vaalipiirissä! Peläten ehkä omien lukljainsa suuttumusta siitä, Jos puhuisi suoralta kädeltä vanhan torypuolueen ehdokkaan puolesta. Vapaa Sana turvautui kiertotie-taktiikkaan . Ja hyökkäsi meidän lehteämme Vapautta vastaan —r hyvin arvattu, siitä kun olemme arvostelleet niitä. Jotka yrittävät auttaa Gillisin valhitaa. Vapaa Sana lainaa lehtemme kirjoituksesta sen kohdan missä sanottiin : täkäläisissä piheissä' "otaksuttavan", että , Social : Credlt-ehdok-kaan "yhtenä> täirkelmpänä tavoit-teen.^ Nickel Belthi alueella on; el valituksi tulo, vaan liberaalien Ja uuden demokraattisen puolueen • • eh-dokkaiden kämi^tusmäärän vähtotä-mincn siinä mielessä, että toryeh-dokas pääsisi Ottawaan Jotenkin samalla tavalla kuin kissanpentu toisinaan menee - luvatta ovenraosta ulos." Näin ei olisi kuulema saanut äärioikeiston poliittisesta teerenpelletä khjolttaa. Ja välittömästi yilälaina-tun Jälkeen Vapaa Sana huudahitaa närkästyneenä: "Siinä onkin moskaa kerrakseen. "I,ehden (Vapauden) kirjoittaja el nähtävästi tiedä tämän maan poliittisesta elämästä tuon taivaalUsta, taikka sitten vääristelee asioita ehdoin tahdoin., sillä (äänien) . . . menettäjä on torypuolue eli konservatiivit . . . Siis Vapauden suuriää-ninen huuto . . on kaikkea muuta muttei tosiasioihin perustuva . . .", On sentään hyvä, että siellä Torontossa "tiedetään" vähän paremmin nämä Sudburyn seudim asiat kuin täällä paikan päällä. < Valitettavasti — Vapaa Sanan kannalta katsoen — Vapaus el ole yksinään sUnä mistään tietämättömien tomppelien luokassa, joka olet taa, että Social Creditin ehdokkaan nimitys voi avustaa torypuolueen ehdokkaan vaalimahdolllsuuksla. Monet Nickel Beltin työläiset Ja farmarit, jotka sivumennen sanoen enshnmälseksi tämän ajatuksen Vapaudellekin antoivat, ovat melko vakuuttuneita : asiasta. Samoin "ite" konservatiivit. Eikä, se ole vallan tuntematon seikka ' Torontossakaan. Sikäläisen suuren aamulehden kautta maan tunnettu työväenasiain toimittaja Wilfred List on ilmeisesti saanut erl-koistehtäväkseen tutkia Pohjois-On- , tarion. eri vaalialueiden tilanteita. Tutkimustensa perusteella hän on julkaissut sarjan melko mielenkiintoisia- artikkeleita Globessa. Nickel Belthi- vaalialueen asioita : käsittelevässä artikkelissa mr. List sanoo heti otsikossaan "Nickel Belt Mixes^ Union, Party Politlcs" (Nickel Beltin alueella sekotetaan unio- Ja puoluepolitiikkaa). ' - Todettuaan, että mr, Gillis on to-, rypuolueen korkeimman^Johdon "käsin valitsema" eJiidokas. Jota vastaan eivät palkalliset töryt saaneet' esittää omna ehdokastaan nimityskokouk-sessa, mr) List sanoo konservatiivien asiallisena toivona olevan, että te-räsunio voittaisi Incon työläisten edustusoikeuden- ennen vaalipäivää. Ja sitten Social Creditin ehdokkaasta (muistakaamme, että Nickel Belt on suuri Canadan-ranskalaiskeskus) hän kirjoittaa: "Konservatiivien keskuudessa suhtaudutaan Jossakin^ määrin tyydytyksellä siihen, kun Social Creditin ran.skanklellnfen ehdokas, 6t. Jean de Baptlsten: AzUdan yhdistyksen presidentti osallistuu vaalitaisteluun,' konservatiivien toivoessa - että hän (Social Creditin ehdokas) vähentäisi mr, Godlnln (liberaalipuolueen ranskankielinen ehdokas — K) kanna- ;tusta ranskanlfleltä puhuvan 'väes-tön keskuudessa . . . " , Näin sanoo torypuolueen ikioma : lehti, sen tunnettu toimittaja, Nickel • Belthi konservatiivien asiaan "Suhtautuvan, Mutta kaipa Vapaa Sana sittenkin "tietää" paremmin. Muuten, sivumennen sanoen — Ja älköön tätä imntako vielä meidän sanomaksemme —< mr; List antaa ymmärtää, vaikka hän ei nUn avoir mesti • sanokaan, että myös Uuden demokraattisen puohieen Nickel Beltin' vaaUaluejärJestön Johtokunnan eräät Jäsenet laskevat olevan Itselleen hyötyä sUtä, Jos saisivat mr. GlUlEhi vaUtuksl — sillä kuten mr. Lisi selittää, mr. GilUs on tarkoitus lähettää yläkertaan, kuten sanotaan. Ja itänen tilalleeö on suunniteltu osasto No. 98 varapresidenttiä; Donald McNabbia, joka on yksi huomattu "sUmäntekeyä" uuden, deino^ ki-aattisen puolueen Johtokunnassa Nlckei Beltlssä. ' _ \Missämäärhx pitää paikkansa-mr. Listin vihje, että Uuden demokraattisen puolueen sellaiset sihnäntdce-vät klata mr. McNabb j a kumppanit. oVat samassa: teerenpelissä torypuolueen kanssa kuin Social Credltlnkln -väitetään olevan. • sUtä saadaan: aikanaan paremmat tiedot. lÄhän-mennessä se on, el Vapauden, vaan mr. Listhi vihje. Ylläolevan perusteella sallittanee kysyä: avatko Vapaa Sanan toimittajat: koskaan kuulleet Suuren Rahan har-^ , joutamasta; "Hajoita Ja hallitse"- ohjelmasta? Ja 'toiseksi, olisi todella mukava kuulla,, ketä Vapaa Sana Nickel Belth^ alueella kfuinattaa — mr. OU- : lisiä vai Jotakuta muutako? • ' MikäR.^on kysymys meistä,.-se «a-V, nöi^akoon, ennen' syömme vanhat , kalastushousumme ennenkuhi'' ää- - ' nestänune ketään torypuolueen eh-doHnsta. — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 5, 1962 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1962-06-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus620605 |
Description
Title | 1962-06-05-02 |
OCR text |
Sivu 2' Tiistainarkesälc. 5 p. — Tuesday, June 5, 1062
•4.
VAPAUS (LIBERTY)
Edltor: W. ^ u n d
HSDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
EstabllShed Nov. 6. 1917
• ' ; ," , i Manager: E. Suksi
TClephpnes: Office OS 4-4264 — Editoria! OS 4-4265
i^bllsliedithricerweekiyi Tues(^
Publishifa^ Cö.^ litdM'100*1Q2.£1A-Strwest; Sudbury. Ontario, Canada.
-1 v ; ; -Mai|ing.$ddress:3^
> • Advertlslug rates U]^oh^?»pplication, ^ttanslatlons free of cliarge.
Authorlzed: as second c^ass mail by the >t>ost' Of f Ice' Department, Ottawa,
'" ' and for payment of postage in cash.
. i. TlLAUSIrtNNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 «kk. $4.25 ' ^ tJSA:äsa:
^3'kk:' ä.50 ' 'Suomfessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
.1 vk. • 0.50 6 kk. 5.25
4H^ ;I^fie^,]%lTi9in nminio puhe
iSliteiiittie uutisosastolla julkaistiin lauantaina Toronton
T^^^ kommunistisen puolueen ehdokkaana
oleyan Leslie Moilriasiri
. i ja samalla ajankohtainen puhe niiden; tuhansien ul^^
' ten caftadalaisteii puolesta, joilta ön mielivaltaisesti ja kerrassaan
tuomittavasti ievätty 'kanSalaisoikeud^t. Me jtoivpi-simme
että Uuden demokraattisen puolueen ehdokkaat
omaksuisivat tässä asiassa yhtä selvän ja peräänantamat-toman'asenteen
kautta maan; Yksistään tämän puheensa ^perusteella'me
yhdymme niihin lukuisiin torontolaislukijoi-himnle,
jotka ovat esittäneet mielipiteenään,; että samalla
kun Ke yleispiirtein hyväksyvät lehtemme omaksuman selvän-
äVenteen Uuden demokraattisen puolueen ehdokkaiden
tukemisen ja valitsemisen puolesta, heidän mielestään olisi
kuiterikm tuettaya Trinity vaalipiirissä Leslie Morrista, kuten
lehtemme on tukenut Osmo Lahden ehdokkuutta Port
Arthtii^ssa.
Harkittu käsityksemme onkin, että näiden miesten va-liritaj
auttaisi paljon niitä "Ganadan lapsipuolia", jotka ovat
joutuneet vanhojen puolueiden poliittisen mielivaltaisuuden
perusteella alaspainettuun ja sorrettuun asemaan siksi kun
heiltä 'onipoliittisluontoiseen syrjintään pohjautuvan ohjelman'perusteella
evätty kansalaisoikeudet
6n totta, että Uuden demoluraattisen puolue ehdokkaat
ovat myös korottaneet' äänensä tämän poliittisen
väärinpeluun tihreiksi joutuneiden tuhansien ihmisten puo-
- lestal Me olemme jo aikaisemmin viitanneet mielihjrvällä
Uuden: demokraattisen puolueen parlamenttiryhmän johtajan,
Imr.Herridgen jokin aika sitten kansalaisuusasiainmi-nist^
i, mrs.Fairclou'gh'De esittämiin kysymyksiin, joiden
penpt^ella hän sai Ganadan kansan yleiseen tietoon todella
tyrmistyttäviä asioita tästä dikriminatiosta. Me kaikin olem-'
me äärettömän suuressa kiitollisuudenvelassa siitä mr. Her-ridgelle
ja hänen puolueelleen. Mutta siitä huolimatta on
valilitaen todettava, että hän on mieluimminkin poikkeus
kuiricyleistä "suuntaa edustava Uuden-demokraattisen puolueet
jdh'taja näiltä tiimoilta. Väin aniharvat Uuden demokraattisen
puolueen jäseaiet ovat seuranneet mr. Herridgen
kiit^tävää esimerkkiä. vr
^ pohjalta katsoen voidaan nähdä,
kuinka paljon voimakkaammaksi tulisi työtätekevien edustus
l3*tawassai jos sinne tulisi valituksi sellaisia päätään
muifärZpitempiä kansalaisvapauksien puolustajia sekä muista
maiffe- Ganadaan tulleiden ihmisten etujen ja oikeuksien
puo^stajia kuin ovat esimerkiksi Leslie Morris Torontosta
ja Oämo Lahti Port Arthurissa.
Jesus Saiz ja isidor R, l^cB^fa^?
^ n lisäksi, että mr. Morris tuomitsi ulkosyntyisiä ca-nadatisia
vastaan kohdistetun poliittisluontoisen syrjinnän
ja \^ati sen ehdotonta lopettamista kansalaisoikeuksien tiimoilta,
hän analysoi puheessaan tämän ongelman peruskysymyksiä
sillä tavalla, että ne muistetaan vielä kauan aikaa
näic^ vaalien jälkeenkip.'
• lieslie Morris osui mielestämme tämän ongelman kaikkein
tärkeimpään naulan kantaan sanoessaan puheessaan:
)'KansaIaisoikeuden pitäisi olla perustuslaillinen oikeus
kallalle, jotka ovat syntyneet Ganadassa, jotka ovat kansa-laistioieet
tai jotka ovat asuneet Ganadassa viisi vuotta ja
halttavat saa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1962-06-05-02