Vapaus, April 29, 1952

              •4
j(skettäin tahosi toUpalo yluilterroksisen, lautatalon Long Branchlssa,
Önt. jolloin myöskin I I knokanden ikäinen Michael Lafontaine (vasem.) paloi
knoUaaksL Myöhemmin on todettu, että fcy^ymyltsess» on murhapoltto, joka
m snoritettn tarkoituksella saada Taknutosrahat. Mnrhapolttoon syyllisdul
QiäOfy Albert Verrault on pidätettjmä ilman että laskettaisiin vapaaksi t a -
isnksella. Pidätetty on kerran omistannt tämän. $1,500 talon mrs. Adele
WfOsia kanssa, joka vuokrasi paikan M r , j a mrs.; (olk.) Toni Lafontainille
$50.00 kuukausivuokrasta. Mrs. Walls tuU sitt«n talon yksinomlstajaksi.
Nyt vältetään, että VerrAblt poltU talon $500 hinnalta, koska Ontario-järven
myrskytuulet olisivat saattaneet tuhota sen m i l l o in hyvänsä. Lähellä olevat
asukkaat Otavat myöskin valittaneet talon kelpoisuuden suhteen j a o l i v a in
ajan kysymys milloin se olisi ^asetettu kiellettyjen listalle. Todisteiden mu­kaan
puoli gallonaa tärpättiä oli kaadettu varastohuoneeseen Ja se sytytetty
tulitikulla. Verraultin sanotaan sytyttäneen tulen j a poistuneen sitten autolla
Wienin kansainvälinen lastcnsuoje-iukonfercnssi
on Julkaissut kaikiilc
inaallman miehille ja nais Ile osoite­tun
vetoomuksen, jossa sanotaan mm.
auraavaa: ,
.f'(Kymmeniä miljoonia lapsia, jotka
'i»v(it ihmiskunnan arvokkain aarrci oh
iätei^kyän&läh.: tietämättömyyden,
^.elon ja kuoleman uhreina. Tuhani
i i e n \-anhempi^ Japanissa Ja Syyti»
;assa jtfiytyy köyfcyyden tähden inyydä
lapsihan. 'vSääde^yistä laeista huoli-
<^i{nattä: lapsien Idytyy monissi^ maissa
,^-aivan <vkrhalsista vuosistaan alkaen
iehdb. ansiotyötä elääkseen: tuhansien
;9älkä;$ten lasten kädet esim. kutovat
ylellisiä Iranilaisia mattoja. Joita
maailman rikkaat käyttävät.
Koko Afrikassa, Latinalaisessa A -
merikassa, huomattavassa osassa Aa..
K i a a — maissa, Joissa on tavattomat
luonnonrikkaudet — miljoonilla lap-siUa
ei ole leipää, kattoa päänsä pääl­lä
eikä hoitoa. YU puolet heistä kuor
lee ennen toista Ja kolmatta ikävuot­taan,
slis ennen kuin ehtivät edes t u l -
Kirj. Dashiell Hammett
(Snomentanut Erkki Savolainen)
"Ei meriiitse mitään vaikka ihosi
on kuinka vaalea j a vaikka olet
käynyt kuinka monta koulua, sinä
olet kaikesta huolimatta neekeri."
Tämä on amerikkalaisen kirjaili­jan
DashiellHammettin teema y l -
lätysloppuisessa pikku novellissa»
jonka nyt julkaisemme.
Sedän oli pysantiyi^tty sammu­tetuin
valoin tienreunaan Juuri Pincy-putousten
siUan yläpuolelle Ja kun
minä olin ajamassa sen ohi, eras tyttö
työnsi päänsä ulos siltä Ja sahbi. vyoi-
'sittefco tehdä 'minuiie' paiveii&sen?'
Hänen äänensä oh väativ^ inutta ei;
tarpeeksi kiihtynyt Jotta se olisi, ollut
eampää luja kilin^lt&^jiäm;,?'-._Xn
Jarrutin ja peruutin sitten: yaunua-nl:
taaksepäin,
mies oli
OIi tarpeeksi,valoa; että-saatoip tpdCr.'
ta hänet nuoreksi Ja m e l k O ; kook­kaaksi.
Hän heilautti kättään siihen
- amntaan. Johon, o l in ^otiu^^^^matkalla:
"ja"sanoi. "Häivy vainromTile teillesi,
••• k a v e r i . " - • " ,• 'iQ.:'lV'^
ovi lennähti auki Ja tyttö hypähti
ulos.-;•
Tony. aannähti, "Oh-oo!" Ja hänen
Jalkansa laahasivat epävarmoina tie­tä;
mutta nähdessään tytön pyrkivän
minun autooni hän huusi vihaisesti
tälle, "Kuule; et sinä voi ajaa kau-punklhi
hänen —"
Tyttö oli ehtinyt Jo p:cncen avo-vaunuunl.
"Hj^ää iltaa", han toivotti.
Mies silmäili minua, ravisteU pää­tään
itsepintaisesti Ja alkoi, ^'Olenpa
kirottu. Jos antaisin —"
Iskin häntä. Tyrmays oli selvä Sillä
"Minä olen hurjanpuoleinen tyyp­p
i ."
l ^ t t o nauroi, "Ja se oli sievästi
tehty teiltä muutenkin, tänä yönä.
Minä en olisi valittanyt heidän kiun-mankaan
seurasta yksm mutta luu­l
i n , etta molemmat yhtaikaa . .
Han käänsi takinkauluksensa. "Sehän
: Samaan •.-aikaan "eräs
astunut^ uläs uini^iäuiostai
Tyttö pyysi. uudelleen, "Volslttekp
a/aa minut kaupunkiin, olisitteko n i in
kiltti?" Hän näytti pyrkiVäxr ulos a u ­tosta.
»; Hänen -hattuni^ öli- vedetty
alaspäin niin että se peitti toisen s i l ­män.'.
; "Kaikin mokomin", vastasin minä.
Tielle laskeutunut mies astui aske­leen
minua kohti, liikahdutti kättään
kuten ensi kerrallakin Ja murahti.
"Alahan hipsiä, kuule."
Astuin ulos autostani. Mies tiellä
tuli yhä minua kohti kunnes toisen
miehen ääni kuului umpiautosta; ^ r -
kea, varoittava äänL "Katso eteesi,
Tony. Sehän on Jack Bye." AUtön
iskin häntä lujasti rnutta siitä' huoli­matta
' liiiileh, että" hän blisTpaflisyt
Jaloilleen mikäli olisi halunnut.^ A n ­noin
hänelle hiukan aikaa Ja, kysyin
yaa?" ^Vieläkään en kyennyt erc^itta-
^-maih.'häntäJ v'-r - ' • . f ' - ' • •
, VKyliä hän slftä selviää", mlesjvas-tajsl
vikkelästi,; 1 'Tdlnä,pW«n:kyUä hä-nestä
huolen."•;/;V.•'. •'^^ -
l^^'<j^itoÄ^:
vierelle. Sade, jota edellä olin js^tr
tänyt pysytellä matkallani kaupm-k
l l n . alkoi; yal^ai, maahan^ Va^nhan-inalilrieri
loistoauto ,iäv^^ meidät
kaiUpungin;iUuntaan,^y'M^^ seurasim­me
sitä s i l k t f ^ Z / ^ . ^ ^ l v v V ^ i
Tyttö sanoi.' "lääniä oli hirveän ys­tävällistä
teiltä, Mhiä, en ollut siellä
mtoään vaarassa, mutta' se nyt oli —
Inholttavaa."
"He eivät ole vaarallisia", vastasin
minäkin, "niutta inhoittavia kyllä."
"Tunnetteko heidät?"
--•^ "En."v,-
"Mutta he tunsivat teidät. Tony
Forrest Ja Fred Barnes." Kun en
sanonut mitään, hän Jatkoi. "He pel­käsivät
tjpitä,'V
sataa suoraan päälleni."
. JPysahd^rtln vaununi jälleen Ja l a -
volttelin suojapeitettä. Joka oU hänen
puolellaan. "Siis teidän nimenne on
Jack Bye". han sanoi kilnnittaessanl
suojusta. .
"Ja teidän Helen Wamcr."
"Kuinka sen tiedätte?" Hän oli
kohentanut hattuaan. .
"Olen nähnyt teidät Joskus täällä."
Sain suojuksen kiinni Ja vetaydyln
paikalleni. ,
"Tiesittekö kuka olin kun kutsuin
teitä?" hän kysyi kun ajoimme eteen­päin.
^Kyllä." . , .
" O l i typerää; että lähdin . heidän
kanssaan silla lailla.", ^
•ITriiäri vapisette."
. " S e on vain ky lipasta,'/,.
Sanoin plevani.pahoiUa^i, että.tas-kUÄattlnt
oli'tyiijä^^ / •; V'; ' ^
olimmeViiäärityneet Hellman Ave­nuen
länsipäähän. Laurel-kaduit kul­massa
: sijaltsieyan Jaloklvlmyymälän
kello, näytti neljää iplnuuttia y li
kyniipenen. . Mustassa kumlsadetakis-sa
passiaah suorittava poliisi, nojaili
siihen. ,
En tuntenut kylliksi hyvin haju­vesiä
voidakseni sanoa mikä pii vie­ressäni
istuvan tytön laätu.
"Minä palelen," hän sanoi. "Emme­kö
voisi pysähtyä Jonnekin ja juoda
lasilllseh?"
"Oletteko todella sen tarpeessa?"
Äänensävyni täytyi oudoksuttaa hän­tä;
hän p i i kääntänyt päätään tar­kastellakseen
minua heikossa valossa.
"Haluaisin niin", hän sanoi, "ellei
teiUä ole kiire."
"Eli ole. Voisimme mennä Mackille.
Vain kolmen, neljän korttelin, päässä,
täältä, mutta — se on neekeripaikka,",
Tyttö hymyili. "Samantekevää kun­han
minua el vain myrkytetä,";
" E l varmasti, mutta oletteko varma,
että haluatte tulla sinne?"
"Varma." Hän värisytti liioittele­vasti
olemustaan, "Olen vilustunut.
J a on aikaista vlela."
. Toots Mack avasi ovensa meille.
Saatoin silta tavasti. Jolla hän ku­marsi
kaljua Ja pyoreata mustaa pää­tään
meille. "Hyvaa iltaa, sir. Hyvää
iltaa, madame",; sanoen ymmärtää,
että hän olisi toivonut meidän valin­neen
Jonkin toisen paikan. Mutta en
erikoisemmin plltanut silta miltä hä­nestä
tuntui. "Hello, Toots", sanoin
lilankin iloisesti, "kuinka voit tanä I l ­tana?"
Palkassa oli vain muutamia asiak­kaita.
Me menimme kolkkaan. Joka
sijaitsi pianosta kauimpana. •.: Akklä
tyttö alkoi tuijottaa minua siniset
silmät kovasti pyöristyneinä. .
"Luulin, etta olisitte .'huomannut Jo
1 autossa", minä aloltm.
" M i l l a tavalla olette hankkinut tuon
ajnren?" hän kysyi minut keskeyttäen
j a istuutui alas;: • ' •'
"Tämän." Nostin toisen käteni
poskelleni.' "Ottelu — pari vuotta
sitten. Teidän pitäisi nähdä rinnas­sani'oleva."
= ' •
"Meidän jdn fealketl mentävä u i ­maan
joskus",•• hän sanoi ,hilpeästi.
"Istukaa toki, olkaa kiltti, älkääkä
antako minun odottaa Juotavaani."
"Mutta oletteko te todella varma,
että haluatte —"
Hän alkoi ihyr^äillä, sormiaan pöydäl­lä
lirkutellen. "'Minä haluan ryjipyn
haluan ryjrpyn, haluan ryypjm." Hä­nen
suunsa oli pieni Ja huulensa tay-telälset,
kauniisti kaartuvat, eivätkä
ne lainkaan levenneet vaikka hän
hymyili. \
Tilasimme lasilliset. Rupattelimme
liian nopeasti. Kerroimme vitsejä toi-sUlcmme
Ja nauroimme niille liian
kerkeästi. Teimme k ysymykslä —
mitä hajuvettä hän käytti, oli yksi
niista — Ja olimme joko lilan ute­liaita
tai emme ollenkaan vastauksien
suilleen. Ja Toots katseli nyrpeänä
meihin baarin takaosasta luullessaan
ettemme nälmcet hänta. Kalkki oli
hyvin ikävästi.
Joimme toisen lasillisen ja sitten
mina ehdotin. "No niin, Jatkakaanune
matkaa."
Han oli hyvin kohtelias eikä osoit­tanut
suurempaa innostusta lähtöön
enempää kuin Jäämiseenkään. Hänen
vitivaalean tukkansa kiharat kohosi­vat
näkyviin takaa hatunreunan alta.
Ovella ehdotin. "Kuulkaahan, kul­man
takana on taxiasema. Ettehän
pahastu vaikka en viekään teitä ko­tiinne
asti?"
Han työnsi kätensä kainalooni.
"Mina pahastun. Olkaa ystävällinen
w Katu oli kehnosti valaistu. Hä­nellä
olivat lapsen kasvot. "Mutta Jos
te mieluimmin , . ."
"Minä luulen, etta mieluimmin."
Hän sanoi hitaasti, "Minä pidän s i ­nusta,
Jack Bye, ja olen kauhean k i i ­tollinen
siltä mitä —"
. ,"Hm. mitäpä siltä",; minä vastasin
Ja me puristimme kättä Ja minä pa­lasin,
takaisin baariin.
.-• Toots oli yhä baarin takana. Hän
tuli luokseni. "Sinun ei olisi pitänyt
järjestää tuota minulle^'hän i Hanoi,
päätään murheelllisesti pudistellen;
"Tiedän sen. Öien pahoillani."
: : " S i n uh ei olisi pitänyt tehdä sitä It-selleslkään.
fvhän jatkoi yhtä surulU-sena.
*"rämä el ole Harleml. poika,
j a jos vanha tuomari Wamer Saa tie­tää,
että hänen tyttärensä Juoksee u l ­kona
sinun- kanssasi ja täälläkin Is­tuen,
hän voisi alhfeuttaa kuumat pai­kat
meille molemmille. Minä pidän
slniistä, poika, mutta sinun täytyy
muistaa, ettei se merkitse mitään
vaikka ihosi on kuinka vaalea Ja vaikr
ka olet käynyt kuinka monta koulua
läpi, sinä olet kaikesta huolimatta
neekeri."
"Weil", minä vastasin, "minä luulet
minun haluavani olla. Kiinalaisen,
vai?"
l a tietoisiksi siltä, että elävät. Toiset
elävät tietämättömyydessä. V. 1852
puolet kaikista lapsista c i osaa lukea
eikä kirjoittaa.
> Antakaamme kalkki •voimamme, s a ­notaan
julistuksessa edellc«iv ybdl8t&>
käämme ponnistuksemme,' jotta koko
•trinfli^p^nn lapsille ^pmt^^mtn turvatuk*
s l oikeus eUmään; terveys sekä älylU-nen
j a moxaalinen kehitys. Hankki^
kaaxmne (eaikkiehnudden hallituksilta
vakuudet näistä QikcukAista. Vaati-iaamme
kaikkialla lasten suojelua
tarkkoUtayien lakienihxväksymistä ja
jo säädettgrjeh lakleh noudattamista,
VaattkoatnmerCtt^ suurta osaa bud­jettien
määrärahoista ei käytettäisi
asevarusteluihin, «vaan sosiaalisiin ja
kulttuuritarkoituksiin, äitiyden Ja las­ten
suojelemiseen.
Vaatikaamme ja Julkisesti tuomit­kaamme
rotuvihan, väkivallan j a so­dan
propaganda, jota harjoitetaan
kouluissa, lastenkirjallisuudessa, elo­kuvissa
jä radiolähetyksissä.
Lastemme pelastamisen nimessä
käyttäkäämme kaikki voimamme rau­han
palauttamiseksi j a lujittamiseksi
kansojen orttUllä!
"(Maailman kaikki kansat, lujitta­kaamme
veljellistä yhteistyötämme
lasten pelastamisen nimessä!
Muodostakaamme kalkissa maissa
lasten suojelukomiteoitel
«Muodostukoon kesäkuun 1, päivä
— kansainvälinen lastensuojelupäivä
— jokaisessa kaupungissa, jokaisessa
tehtaassa ja jokaisessa kylässä voi­makkaaksi
mielenosoitukseksi maail­man
kaikkien kansojen rauhan, luot­tamuksen
ja veljeyden puolesta!
Tiistdna, huhtikuun 29 p,-~Tuesday,AprU 29,49^^^ V.; SiVttft^|'*^
Lamaannusta on
USA:n kiviiiiili-tuotaimon
alalla
Frankfort, K y . — Vlranomolset ovat
vihdoinkin myöntäneet, että k l v l h l i l l -
kentlllä vallitsee lamaannustlla. N i i ­den
ajatuksena on, että tuo lanriaan-nus
saatettaisiin lopettaa rakennut­tamalla
toinen atomienergian tehdas­laitos
Kcntuckyyn! v ;
Myönnytyksen teki Kentucky A g -
rlcultural & Industrial Development
Board nimisen cUmcn puheenjohtaja
Earl IR. iMuir, kun jceskusteltiln tplsen'
atorhlscn laitoksen rakennuttamisen
mahdollisuuksista. Atomienergian
komissio rakennuttaa jo nyt 'fl.OOO,-
000,000 maksavaa atomilaltosta Fädu-
Mulr järkeilee, että "esitetty atö-'
mllaltos tulee kuluttamaan -suuren
määrän sähkövoimaa, jökä stiiinnltel-laan
tuotettavaksi kivihiilen käytöl­lä,-
•>•:-:-::••.,• T:-'
Itäisen Kentuckyn klvUillllkcntät
ovat taloudellisessa lamaahhustilassa
j a moiiet k a l v ( ^ t tällä äiueella työs­kentelevät
vain kaksi päivää vlikos-sa.
. •••
"Atominen laitos tulisi kuluttamaan
uskomattoman suuria määriä k l v i h i i l -
tä. Joka todenumukaisestl tulisi itäi­sen
Kentuökyh kivihiilikentlltä, jo3
tämä laitos olisi Ohio-Joen varrella
taikka sen lähellä,"
Neuvostoliitosta
vin
Rakennustyöt
Kirj. V. HYVÄRINEN
Neuvostoliitossa In paljon raken­nustyötä.
Sodan suunnattomat tuhot
ja uudet valtavat rakehnussuunnitel-niat
oiiat avanneet tairattoman mää­rän
työmaita, Jotka sitovat siksi tär­isin
monet mUJoonat työläiset työ­hön,
jotta naistyövoimaakin; näkee
kaikissa ammateissa runsaasti.
Saadaksemme edes pääpiirteisen
käsityksen -Neuvostililton rakennus­työstä
on meidän otettava arviointim­me
perustaksi ne ponyarilllsiste mais­ta
erilaiset mahdollisuudet j a blo-s^
teet. joiden vallitessa siellä kaikki
toiminta tapahtuu, sekä — palauteta
•«koon tämä mieliin vieläidn! — ne
Taitavat mittasuhteet, jotka antavat
tJan kaikeUe työlle.: ' : - ^:
Neuvostoliiton ehdotta ammnitel-matak)
us ei Jätä mitään sattumava-
»«en. vapaan kehityksen varaan,
'aan kaikki taloudelliset tapahtumat
<^at kaikki taloudelliset tapahtumat
*«iat ennakolta suiilteUujen suunni-telmalaskelmlen:
toteutumisia. Hel­posti
voidaan havaita, että näissä.las-
«imlssa on otettu huomioon tärkeys­järjestys,
rakennustyön kiihduttämi-nen
niillä aloilla, jotka ovat avainase-
° « « a muihin aloihin nähden.' Kauas
tnleTaisuutcen tähtäävät «uuanltel-
"»at on laadittu sangen rohk«istl, j o -
» Siinä määrin. Jotta ne toteutues-
" ^ n hämmästyttävällä tavalla eaat-
^ r a t muuttaa maan elämän kasvot,
^ateseamme Neuvostoliiton uuti-
"*ta numerotietoja rakenmutöistä
««ituvat ne usein uskomattomilta
"rsinkin meistä niille, jotka ovat p l iL
^ " « « t i k y ^ k s e e n syventyneet,
««omioon on kuitenkto otettava, et-
» «mmniteUnien toteutumiselle ovat
kalkki aineelliset mahdollisuudet ole­massa..
Suuria luonnonrikkauksia on
jo otettu paljon käyttöön, mutta maa­perässä
lepää (Vielä paljon koskemat-tomia
raaka-ainevarastoja, Jo&iniut-kiJa4n
porat yltävät milloin tahansa
Suuret virrat kanavoidaan liikenteelle
j a padotaan käyttämään voima-äse-mlä
Ja antamaan vettä pumppuase­mien
kautta viljelysmaiden kastelu­verkostoon.
'
T^kehnpiiä kaikista rakennustöistä
joibu'n 3«^cttvWtoillttol kohdistaa vol-maiisa,
oii';suurten sähkövoima-ase­mien
-rakenMiminen. Mahtava vesi-volmaiaitos
ITnjeprillä on saicsa.laisten
hävityiftyön Jäkeeia jälleenrakennet­tu.^
lJUBira volmalaltostöi^ teho V o l -
galla-,?6talhi^dta j a Kuibysevin luo­na,
ja''iÄinu-13aii^jalla tulee olenkaan
määfähän suurimpia. Näiden laitos-'
ten käyntUn saanti' monien muiden
ohdla oh avata suurten teollisuuskes­kusten
kehittymiselle.
(UreitfyostoUlton. liikennevälyät ovat
vielä heikon tsaarivallan aikuiseni pe­rintönsä
vuoksi puutteelliset palvele­maan
noj)eä8ti kasvavaa liikennettä;
rautatieverkosta on harva j a kunnol­lisia,'
raskasta ajoa icestäviä maan­teitäkään
el ole riittävästi. Ken tun­tee
tämän seikan j a maan laadun, v o i
hyvin ymmärtää, miksi (Hltlerta sota­vaunut
jäätyivät liejuun.' Moskovan
edustalla syki>yllä 1041. Maantiet e i ­vät
ole ajokuntoisia muutota kuta'
kestppäällysteisinä, sen buomasta
tTkrainassa: lAJoImme kerran Itaja-autolla
XUovasta maaseudulle muuta­mia
kymmeniä kilometrejä. Keato-päällysteisellä
valtamaantiellä meni
kailcki hyvta, mtitta kun poikkesimme
sivutielle. nUn^jopa ^ saimme.^p^ly^
autoon. I^iilverlnhienö multahiekka
tunkeutui autoon ja peitti kaiken har­maaksi.
Arvaa sen, millataen keli sel­laisella
tiellä on suurien sateltteii Jäl­keen.
Sementtiin Ja asfalttiin on tur­vauduttava
teitä rakentaessa, kun ei
ole kiviä ja soraa, ' e l edes karkeaa
hiekkaakaan. Sitävastoin rautateitä
voidaan tämänlaatuiseen maastoon
rakentaa paljon : helpommin ktUn
esim. meidän maamme kallioperäl-seen
: mäkimaastoon. Rautateitäkin
rakennetaan, mutta kuitenkta tuntuu
silta, että liikenneolojen; parantami­seksi
laadittu suunnitelma sisältää
enemmän kaiuuvoimistöitä, Suuret,
hiljaiset virrat yhdistetään toisiinsa
mkennöitaviksi väyliksi. Jäämereltä
MUst^Ue merelle, Dnjepriltä «Volgalle
jä Donille. Osoittaakseni työn no­peutta
sanon, ettei kanavia kaiveta,
vaan kynnetään, siliä jätUälsmälset
kaivinkoneet kahmaisevat maata tois-takyminentä
tonni&|;^rrallaan slrtaen
sen samallai' tarpeäcsye^lle. Poh­joisen
puutavara' isaa. pääsyn veä-teitse
lotjissa etelän pinitiomille seu­duille.
Saihöta tiijii; ÖÖT; j a muut
tarvikkeet eivät :kohdakkota ruuh-kaiutau
jähtöpaikkplhinsa»;
p i e t i n yitden. päivän laivalla Volgan
ivallaf Tämä yeslti)?;J mikä y h ­distää
M(»lu>van yolgä^- on 136 km
pttiilnein, pinnalta 75 n^l^a pohjasta
4Ö.m leveä jä n. 4 m iorvä, j a se on
suunnattu muutaman pienen järven
lävitse^^jä eräässä kohdassa maahar-ixnteen
' yUtse. Moskovasta on siis
Ihkomöltftvä vesitie JäftmereUe Ja
•Mustalle merelle.
Meitä oli laivassa n. 200 huvimat-kalUjaa,
tiseita eri kansallisuuksia.
O l i mielenkitatoista omin silmta näb^
dä 'Valmiina osa siitä suiiresta suun­nitelmasta.
Jota toteutetaan laajan
maan monilla tahoilla. -
Mainitsin jo edellä;'viljelysmaiden
fcasteluvexkostosta.. iVärsinkta maan
eteläisimmät seudut kärsivät useta
kuivuudesta. Harkovta seuduilla —
n i in kerrottita meille — kuivuus te­kee
joskus (Viljapelloilla tuhojaan; kr-vätkosteuden
haihduttua; moniviik-koiset
kuumat, poutailamät polttavat
kasvillisuuden, kaiken sen, mikä c l ole
ennättänyt leikattavaksi valmistua.
Näin saattaa laajoja alueita kohdata
katovuosi. Näitä vahtakoja torju­maan
laaditaan suurisuuntaista kas­teluverkostoa
Joista Ja jokikanavista
johdettulne kasteltikanavlneen ja
pumppuasemineen. Maan koko laa­jaa
maanviljelysalaa ajatellen suun­nitelma
tuntuu mielUcuvitukselliselta
ja vesiteista etäisimmät seudut mti-kaanotettulna
kannattamattomalta-kta.
Tietysti kcJnbkasteluSta olisi
suuri hyöty, mutta sehalkaansaaml-nen
satonumerolhin vaikuttavasti
vaatii tavattomia ponnistuksia. Muu­ten
tässä sopii mainita toisestakin
kuivuuden torjuntakeinosta, vaikka
tämä olisi pitänyt mainita maanvil­jelyksestä
puheen ollen. Tarkoitan
Istutettuja suojametsiä. Näin useas­sa
kohdassa Ukrainassa kapeita istu-tetutja
vyöhykkeitä, Joissa puuntai­met
olivat' vaste kyynärän korkuisia.
Nämä ovat tarkoltetui esteeksi pelto­j
a pyyhkiville kuumille tuulille, ja
onpa metsillä jonkta verran:voimaa
vetää sadepllviäkta ylleen.
Käsitykseni mukaan rakennustoi­minta
Neuvostoliitossa suuntautuu e-tupäässä
tuotantolaitosten lisäämi­seen
ja liikenteen kehittämiseen, a -
Sutarakennustcn rakentemlsohjehnan
ollessa toissijaisena asemassa, ei tosin
paljoa jälJeMä edellisistä. Vllslvuotl-suunniteliiian
aikana w . -104»—1950,
Jolloin rakcnnustoimtataan oli käytet­tävissä
250 miljaardia irpl, käjrtettlta
tästä summasta suurta osa «000:» eri­laisen
teollisuuslaitdcsen rakentami­seen
j a kunnos^miseen, erikseen l i i ­kennelaitoksiin
käytetty rahamäärä,
Varsinkin asuinrakennustohutataa
huomioitaessa voidaan havaita, että
suunnitelmien toteuttamisella on t u l i ­nen
kUre. sillä, useasti rakennus^issä
pidetään silmällä- enemmän käytän­nön
vaatimuksia kuin turhan tarkkaa
silmänruokaa. Eipä silti, hienoa ja
tarkkaa työtäkta osataan tehdä, sen
voi kuka hyvänsä huomata Metrossa,
Stalinin autotehtaan työläisten Jcult-tuuritalosea
Moskovassa js; muualla-kio.
I Nata alentamalla työn laatuvaa­timuksia
saadaan mahdollisimman
runsaalla kPnevoima-avulla Ja työn
ratsionolisoinnllla ennätysmäisiä työn
suorltusalkoja.
S a i n nähdä suurehkon uudlsraken-nusalueen
Moskovan pohjoisissa kau-
: pungtaoslssa, iLeningradta tien tie­noilla,
missä oli suuri joukko 6—«-
kerroksisia asuinrakennuksia raken­teilla.
Kuulin, etta kukin naista r a ­kennuksista
valmistuu palkan paalu­tuksesta
lähtien muutaman kuukau­den;
kuluttua asuttavaan kuntoon.
K a i k k i olivat Ullista muurattavia r a ­kennuksia
ilman teräsrunkoa. Suuri
nosturi kiersi radallaan rakennusta
nostaen kaiken materiaalin rakenta­jille
jyuri siihen kohtaan kuin tarvit­tiin.
Näin muurarit työssään, mitä
tarkkailin erittain uteliaasti, kun a l -
kaiseihmin olin usein kuullut neuvos­tolaisten
muurarien suursaavutuksis­ta.
Muurari muurasi nA Icahdentll-len
seinää steätclinelltä. Naispuoli­nen
apulainen (tai muurari hänkin)
nosteU lapiolla laastia muuraussel-iiäUe,
mista .muurari veti sita kau­hallaan
ulkoseinään muurattavan t i i ­len
alle, Saatuaan iaastla tarpeeksi
seinälle näJsmuurari alkoi muurata
kuin muurari konsanaan toisen avuk­si
sisäpuolta seinästa. Muurausta van
huomioiden työ pn kyllä nopeaa, mut­ta
suomalainen muurari kyllä pystyy
samanlaisiin saavutuksiin huomioon
ottaen työn laadun vaathnukset. I h ­misvoimat
ovat rajoitetut, toinen voi­makas
j a tottunut työntekijä ei pysty
huomattavasti ylittamään toisen am-rnattlnsa
pystyvän saavutuksia. Muu­ten
rakenntusta pystytettaessä käyte­tään
paljon tehdasmaisesti valmistet­tuja
osia: ovet Ja ikkunat ovat kar­meissaan
valmiina muurattaviksi pal­koilleen,
samoin valmiit parvekkeet,
porrasasJcelniat y.m. Välikatotkin ovat
jonkinmoisista osista koottavia.
Kävimme eräässä vasta väUnlstu-neessa
talossa, huoneistossa, minne
asukkaat olivat muuttaneet pari päi­vää
ennen käyntiämme. Kahden
huoneen, keittiön, eteisen, kylpyhuo­neen
j a W C : n käsittavä huoneisto.
Hyvin summiteltu asunto.'mutta työn
suorituksessa o l i jätetty "turhan nuo­leminen'
pois, ICäytännössä on tosin
samantekevää onko työ chslmmälttä
tai kolmatta luokkaa, rakennettaessa
puhdas työ vaatii aikaa Ja rahaa e-nemmä.
n. Erikoisuutena mainltsch,
että vuokrat uusissa taloisisa ovat s a ­mat
kuin vanhoissakin, meidän oloi­himme
verraten hyvin halvat.
Edellä mainitsemani suuntaista r a ­kennustoimintaa
näin kalkissa kau­pungeissa,
joissa kävin, samoin maa­seudullakin.
Kunhan kiireiset vuodet
menevät ohi, tukon työlle asetettavien
laatuvaatimuksienkin Icasvavan, sillä
kaasa on sittenkin kauneustajulsta.
Silloin tulee vuoro kaupunkien van­hojen,
vielä Icäyttökuntoisten talojen
maalaukselle ja siistimiselle, mihin
nyt vielä ei tärkeimpien töiden olles­sa
esillä r i i ta työvoimaa.
Huolimatta ripeästä ja klirelsesta
jällcenrakennustyösta xiäln kaupun­gin,
minkä saksalaiset ja yleensä pit­käaikainen
asemasota olivat pahasti
murjoneet. Tämä oli 20 km etelään
Leningradista sijaitseva Pusklnin
kiaupunki (cnt. Tsarskoje Selo), Sinne
ci ole vielä rakennustyövolmaa juuri
riittanyt, Useat entisistä kelsarilh-sista
palatseista olivat pahasti vau­rioituneet,
muutamia rakennuksia o-
11 vat saksalaiset paetessaan räjäyttä-ncetkin.
Raihnaisessa kunnossa so­dan
jäljiltä oli vielä tässä kaupungls.
sa Talvipalatsin ym, suurten raken­nusten
luojan italialaissyntyisen Ras-trellln
' (1700—1771) kaunis barokki-tyylinen
luomus,, Katariina I I :n pa­latsi-,
:
Juurten rakennussuunnltelmiensa
toteuttamiseksi Neuvostoliitto tekee
lujasti työta. Tuloksia on jo nähta-
•vissä, sillä sodan jäljet on kohta kaik­ki
korjattu Ja uutta rakennettu, «Uut­tera
rauhanomainen työ antaa aina
kansalle hyödyllisiä tuloksia, se on p y -
syvinta, ainakin silmtanähtävinta. m i ­tä
ihminen voi aikaansaada, itaken-tava
työ ei voi mennä hukkaan. Mitä
on iNeuvostoliltossa esim, "lO vyuoden
kuluttua, Jos maailman rauha kestää?
Jasentaytyykestääf
Nyt lähdemme tarkkailemaan kou­lujen
asioita.
Boon Kolmion fcevatrynntstyhsen päättfljäfal&s}'i^ytelnllsem ' ,
o-näytöjsta. 1 kuvaelma) 5B* t t p
STEELTON-HAALILLA
321 John Street Sanit Ste. Marie. Ottt. '
Sunnuntaina, toukokuun 4 päivaUa kello B fSSsS^. \'
.Ohjaus: L l f D I A KtStl ' f. ffi
.;«=^^'?ff-:-::^^1^ ^^mmi'A^
Loviisa Niskavuori^ vanhaemäntä ....:..' ^. .JLjrtiia'kesti
, Aarne Niskavuori, tohtoria agto^ooml , .,. v . ' t . . ; . . Taitao BiUberg f
Ilona, hänen vaimonsa , Irene HiUbei^ -
M&ttta, Aamen eronnut vaimo ; . , . . . 1 Ilma Taumaam ,
Tohtori ;:J;K ,... vätaö Mätitylä. \
Annas .Lindberg ^
^i]nif):Ni9ka^e|fSf!
Rovasti
Rutisttana — . , . .
Apteekkari^...' Lauri moni-**:
Shnolan isäntä ^ HeUdki Ktthnalft ^
Marttilan emäntä - tAtao fiau;' ^
Penttilän emäntä
Pehtoori
S a l l i , sisäkkö
Matti Nlskavuorii tuomari, m t a i s t e r i ..
Kaarlo Niskavuori, tohtori, yliop. des,
Telefuuni Sandra . : . . .
Saima Lehtorska
Proferssorska Algrcen, Ilonan äiti . . . , .
AiuU JLln$U)ei!g '
. . . . . WlUlam Lehtinen /
- ; . i . . . . Eliina Tfssari *
.. Heikki Bergman .
tbby Hakala •
., Ahna Ueris^tlo -
suri Autiomäki /
V M a t i l d a Helnffrtort
Nieminen, muonamics .:,. .; . . . . — Tauno Vatt$i
Poika Nieminen . , , . . , . , , , , . . . . . : , t . . . ; . . Arvi Tuumani
Fitaa, Ilonan palvelijatar BerihaVali
RaviBtoIaUppu 85c ' TEByETULOA'1
V
\ 1
f. i
< il.
'>•>,} I
* \
f 1
£1
~ 1 \'
GSJ:n suojissa toiminut ja kauniin ohjelmansa
harjoitellut Timminsin ja South Porcupinen
osastojen
YHDISTYNYT SEKAKUORO,,
, "SOINTU"
Johtajat: GlenysRees ja Richard Vuorimäki
' li*
f M:
: seuraavissa paikoissa:
• CSJ:n Timminsin osaston haalilla sunnun-taina,
toukokuun 4 p: nä klo 7.3Q illalla. ^
• CSJ:n South Porcupinen osaston haalilla
sunhiiiitaina/toukokuun 11 p:nä kld 7.30 i.p,^
' i> »«.'-. '
; jSekakuorq So|i)nvin monipuolinen ohjelma ^ar*
joaa teille seuraavat laulut; YksinjKansanopctta-^ lä­jäin
marssi, Troika, Miksikä, Suomeiv ruusu, Ma-'
; talasta torpasta* Kosioretki, Seuratervehdys, Ke-
• säilta y,m.' '
• Yksityisiltä avustajilta sooloja, soittoesityksiä ja
' kuplettilauluja.^ / t}äil^t^A'A:l$^ii:^^^i^^^^
Väliajan jälkeen 1-riä^töksinen lauluÖbit^plu^s ,
. "LULU-SEgKKU'r„ f,., i
K i r j . Vfemcf\ / S ^ u i l s t o t o . '
ESITTÄVÄT ''SOINTU"-kuORpNVAS^^^
••'rJ 'tule jä liaiiti kuUaperuk^^^ '
sekakuoron esityksistä ' 1
YLI
Canadan
suomalaista
liittynyt ;
Y l i vllsikymmenta Canadan suomalaista on jo liittynyt m a t k ^ u -
toimistomme Järjcstamään olympialentomatkaan. Mutta kun tftmft ?
edestakainea lentomatka suoritetaan ilmojen jättiläisellä; r^Stif^^to-.
cruiserilla", missä on 70 p a i k k a a . u i t a vielä on : tolstakymm^t&A
paikkaa saatavana. Nämä palkat myydään "ensi tulleet, «Q&iksi
palvellaan" periaatetta tiukasti noudattaen, <
Jos aiotte tehdä nopean ja rattoisan huvimatkan ,Suo^<
meen, niin liittykää tähän olympialentomatkaan.. \*
LÄHTÖ TAPAHTUU *
Montrealista Dorval-lentokentältä, perjantaina, ?
kesäkuun 6 päivänä kello 5 illalla. *
STRATOCRUISER M*
— joka edustaa viimcbta sanaa lentoliikenteen alalla — ledltäft
suoraan Lontooseen, mistä ijatketaan pikkupysähdyksen jäUä^
matkaa kahdella samanaikaisesti lähtevällä nelimoottorisella
GONAUr*-koncclla, mikä laskee Porin lentokentälle. Porist»-«at-i
kustajat viedään. f jotka haluavat) Itaja-autolla Helstakiin. :
PALUUMATKA tapahtuu samassa järjestyksessä Lontoon kautta.
Lähtö tapahtuu nelimoottorisella "lIERMES^-koneella Helsingistä,
elokuun 7 pnä j a Löntoostaf Montrealiin lennetään taas "STBATO-CBUISEEILLA".
.... ?
Olymplalentomatkan johtajana toimii matkailutoimistomme edus-taja
H D , SUKSI. Joka yhdessä British Overseas lentoyhtiön tiett-
Jdlökunnän kanssa on mennen j a tullen huvimatkaan osallistuvien
palveluksessa, ''
Jos aiotte tanä kesänä matkustaa Suomeen, n i in käyttäkää hyväl6-
scnnc täta oivallista tilaisuutta. Muistakaa, että palkkoja on saata­vissa
vain rajoitettu määrä. Yksityiskohtaisemmat tiectot olymlplar
lennosta lähetetään pyydettäessä viivyttelemättä. . ^ *
liuvimatkailijat ja synnyinmaassamme vierailijfif:
Parhaan ja luotettavimman palveluksen saatte Vapauden matkailu-/
toimistolta. Kirjoittakaa: ' ^ v ^
VAPAUS TRAVEL AGENCY
* PUHEUN 4-4204; . ;
BOX 69; StiDbUHY, ONTAÄIÖ
'li
i
f »4
1 Iit j
Sh
lii.-:'.