Vapaus, April 29, 1952

              Xjnto M i e t t i n e n f
Päivännousun ,
RUNSAASTI KXJVlfEtXR
224 sivua — Hinla,Sid..$4.00 ,.i
Matkustaessaan Päivännousun ^maiOiM» ^ r - K U ^^
' - ^ 1 radiotoimittaja U^to Mietttom, Joutui ktdr
Jffiaan valtavan taipaleen halki - SipeHan, Jota
h Ä k ^ n S alussa kuvÄ. M e elSnime-.tekiJän
i n a matkan Idän pilcajunassa-Siperian mqnen-f >
kSien kansallisuuksien-parissa - J o d k o t e a on
SSulsten jakuuttien.* teukstien. baskUrfcn Ja
Sedien edustajia - eikä t a l g a t a i sadunhoh-
S Bäikai-järvikäan j ä ^ näkemättä ennenkuin
flim-mme Mantsurian alueeUe. . v ^
^ k i i ä n mukana pääsemme kuin s i l a a faitiBrtu-m
i n kiinalaiseen ja hänen sielunelämään^^ Mfatä
hänet löydämme? Ennen kaikkea maafeeuäidta.
S - maLi- ja hirssipeltojen piehtttUta. K a s ­amme
läheiseen tuttavuuteen poikkeamme t a ­lonpojan
majaan, juomme teetä, kyselraame Ja
kuuntelemme j a lopuksi nukumme toneto-vtoBA-naan
muuratussa kang-vuoteessa yfimme, l«rrtn.
^mme kouluissa j a työpaikoilla Ja lopuksi t u ­ltumme
presidentti ^MaO-Tse-tuiigiln, j a , madame
Simjatseniin sekä näemmfe yhteiskunnallisen mur-
"ffixjassaan "Päivännousun maa" tekijä vie öiel-dät
hauskasti ja vilkaasti kuvaten K i i n a n Ikivan- ,
haan kulttuurikehtoon, j a satoalla historian K i l n a n -
lehdet joutuvat kirkkaaseen valokeilaan.
Pearl S. B u c k : '
ISIEN MAA
360 sivua — Hinla SicL $3.50
Pearl Buckin uusi teos on värikäs sukuromaani, ^
. loka kertoo Amerikkaan siirtyneen kiinalaisen t i e r / '
demiehen. tohtori Liahgin perheestä Ja sen ^ v a l ­heista
nykypäivien New Yorkissa Ja Kiinassa. K i r -
ian keskeisin osa tapahtuu ympäristössä, Jpnka t e ­kijä
perusteeUisesti tuntee, "isien kylässä".,Pfekin-gin
läheUä sijaitsevassa vanhassa yhdydcuhhassa, .
missä budhamainen setä Tao, sukutilan hoitaja,
halUtsee yksinvaltiaana. ' ^ -
Pearl Buck kertoo romaanissaan rakkauden r a ­kentavasta
j a repivästä voimasta, sodan J a kuole­man
varjoista, perinteistä j a Juiu^ttomuudestä,-van­huuden
rauenneista imehnista ja huoruuden t»ile-vaisuudenuskosta.
"Isien maa" on k i r j a . JoJBsar
nalainen elämänviisaus yhtyy huumoriin Ja syM-men
lämpöön. Pearl Buck ei olakoskaah k i r j o i t t a ­nut
todempaa, rikkaampaa Ja kiehtovampaa ro­maania
kuin tämä. , •
Frances Winwair: v ;
SYDÄN J A TAHTO -
i 332 svuS-^ Hinta Si(L ^.80
"Sydän ja tahtoa oh tariiiar nai»Estar
mään mahtui niin paljon ristiriitoja Ja suruja «ttä
heikompi luoike olisi niiden painosi» m u i l ^
joka uskalsi tunnUstäa • rakkautensa J ^ seurata .sen
kutsua. Mutta se on satoalla myös kertomiis « i l^
- taiteilijain, kirjailijain Ja muuslkköJen-rytUnästä',
joka romantiikai;i j a realismiri aikakausien yaihtees- .. v
sa l80Ö-luvuh puolivälissä^ kohotti Eurooipan taiteen ^ ,
uuteen kukoistukseen. , . . ^
>^ärl s: BucWi''
ORJATYTTÖ^
324 sivu? — Hinta Sid. $3^5
. "Orjatyttö"-on kuuluisan'khrjalUJattaxen liusl, :
ihastuttava kunalaisrömaani; yhtä rllöw Ja m o n i - '
säkeinen kuin hänen aikaisemmatkin menestysteok- •
sensa — viisais, elämänmyönteinen Ja värikäs k u ­vaus
Kiinaan muuttaneen etirooppalaisen kaupplas-v
perheen vaiheista. V V.
Kirjan päähenkilö, pieni kihialaistyttö Leöjlkki.
on lapsena myyty orjaksi rikkaan kauppias Esran
taloon. Siellä hän puolittah» perheifeh JäJseijehä,
puolittain palvelijana, kasvaa kauniiksi, älykkääksi
naiseksi, joka voittaa kaikkien sydämet yiehättS-vällä
j a iloisella olemuksellaan. Mutta hänen elä­mänsä
saa uuden käänteen, k im hän huomaa rakas­tavansa
lapsuutensa, leikkitoveria, Esraii .ainoaa
poikaa Davidia. Perinnäistavat estävät tiSntä k u i ­tenkin
tulemasta Davldhi vaimoksi. Ja; hänen on
tuska sydämessäännähtävä kuinka heidän tiensä
• eroavat. Hänen taistelustaan rakastettunsa onnen
ja oman tulevaisuutensa puolesta kertoo tämä k i e h ­tova
romaani, joka kuuluu Pearl S. Buckhi parhaim-
;• piin. • • '•'
Älan Paton:
Itke, Rakastethi Möä^
281 sivua — Hinta SicL $2.65
Ixopon kukkuloilta kaukaisessa EtelE-Äfrikassa
lähtee alkuasukaspappi Etephen Kumalo raskaalle
matkaUe kohti Johannesburgia, pahuuden Icatkpuh-kia.
Tälle kaupungille hän on jo menettfihyt yer-jensä
ja sisarensa. Ja kblmasUh perheäJ- Jäsen,
Kumalon ainoa poika Absalom on muldeii zulu- '
kansan nuorten tavoin lähtenyt kotoa kultakau­pungin
sadunhohteen houkuttelemana ja Jäänyt
sille tielle. : . . - v ,,
Kumalo päättää lähteä heitä «tsimiiajd. mutta
Johannesburgiin ehdittyään hän huomaa- joutu­neensa
keskeUe murhenäytehnää. Joka fel ote-Väin
hänen ja hänen perheensä, vaan koko h & i M h e i ­monsa
ja kansansa. Hän löytää Veljenisä-Ja sisa­rensa,
molemmat omalla tavallaan suuricoupfuhgln
ja siviilisaation tuhoamina. Ja k un hän inohlen v a i ­vojen
jälkeen lopulta löytää poikansa, ön liian
myöhäistä auttaa häntältään.
.ITKE, RAKASTETTU MAA on vakavasta a i ­neestaan
huolimatta lohdullinen Ja valoisa kirja,
josta henkU uskoa ihmisyyteen Ja tulevaiauutfe«j
MaUi K u r j e n s a a r i:
ja Paha Fara
• H e i n r i c h Von K l e i s t :
PKAEL KOHLHAAS
. . I5S avua — Hinta si<L Si,^S
. Kohlahaas on .traagillinen kertomus" yksilön Ja
yhteiskunnan, oikeiden Ja vallan ikuisesta ristirii­dasta,
miehestä. Josta järkkymätön oikeudentunto
> tekee kapinoitsijan j a . murhapolttajan, mut,ta joka
M myös-löytää itsensä j a saatuaan oikeutta suuren­moisen
rauhallisesti on valmis' kuolemaan/^rikok-sierisa
takia.
Ivar L o - J o h a n s s o n:
NIMETÖN MIES
360 svua — Hinta Sid. $3.75
Romaanin alaotsikkona on "Kertomus nuoruu­destani".
Saamme seurata tulevaa kirjailijaa hänen
nuoruudenaikaiseen työkammioonsa, hyljättyyn ke-tunluolaan,
missä ensimmäiset hatarat runot syn­tyivät,
kuulemme hänen nuorukaisenunelmistaan,
salaisista ylioppilashaaveistaan ja kommelluksistaan
hänen yritellessään kirja-asiamiehen Ja pitäjänleh-den
avustajan epäkiitollista ammattia. Tutustum­me
omakoriyhdyskunnan moninaisiin ihmistyyppei-hin,
huvitteviln Ja traagillisiin, jotka kaikki elävät
kirjan sivuilla nim kuin vain todellisen runoilijan
kuvaamina. Mutte ennen kaikkea jää lukijan mie­leen
kirjan päähenkilö, "nimetön mies" itse. joka
vastaa kaikkiin vastoinkäymisiin työntämällä lapion
syvemmälle maahan ja Joka kirjan vaikuttavassa
loppulUTiissa' kasvaa suorastaan monumentaaliseen
suuruuteen.
"Mestariteos . . . paras hänen'kirjoistaan."
. \' ;• Politiken, Kööpenhafrjina.
V i c k i Baum:
ODOTA MINUA
: 304 sivua ^ Hinta Sid. $2.00 ^
Teoksen tapahtumapaikkana on eräs berlliniläis-hbtelli
vuonim 1943 mitä erilaisimpineasukkaiheen ;
Ja mitä ihmeelUslmpine ihmiskbhtalomeeri. • Lukija '
tuntee sivujen mittaan tutustuvansa IhäeltämonUn
sangen mlelenkiintoisiih henkilöihin: hienostunee­seen
preussilaiseen kenraaliin joka on kutsuttu r h i -
tamalta hänen osallistxunisensa takia salaliittoon —
hänen suloiseen pikku rakastajattareensa; häkäise-vän
menestyksensä loisteessa elävään kaunottareen
— kuolemaantuomittuun pakolaiseen, joka etsii
turvaa hotellin suojista sekä lukuisiui muihhi hen­kilöhahmoihin,
joiden elämänkohtalot kietoutuvat
yllättävällä tavalla toisiinsa.
"Odota minua'' on teos, joka sulkee sisäänsä mitä
. laajimman!lukijapiirin: se on jsamahaikaisesti sekä
ln^starilljsp8.1ii kirjoitettu jännitysröhiaani että h e l -
" lyttävä/drämaattisesti kehittyvä rakkaustarina.
&uy de Ma u Da s s a n t : ' '
Mgnt-OriöMKyip*^^
,349,sivua--Halpa kiri
.Tämän mesteriromaanin toiminta;sijoitettu-Aur:.
vei^eh'luon!nonihanaan yl^nkpseutuun, j o n k a k y l - ,
pylä öh kesäisen^ .pjdiUvireisen täpaussarjän pää- *
näyttämöni'> k i r j a a ön pidetty jopa Maupassantin •
'PfurhffiÄna romaanina. Siinä-kertojamestarinigiallia-lainen
äly j a huumori esiintyvät .kirkkaimmillaan
Hän"'oh" piirtänyt henkilöiden ääriviivat vaivatto- •
ftiastl Ja varmasti, mutta terevänä psykologina s a ­malla
luonnekuvauksen yjbiipepn osugn., ; /
• "Tutustiumme Ranskan juurevaan talonpoikaan,
viattomaan maalaisneitoseen, tunteidenpa'vallassa
haihattelevaan. - miehekästä-<«ryhtiä vailla .olevaan
'hurmuriln,'!elosteIevaan,:kyy-iiilliseen k^upimj^Hais-keikarlini
laskelmoivaan rahayliniykseen,' riärrimai-
.seen lääkäriin. Viekkaaseen, itioraalittonlaÄh ryysy-lälseen
Ja moneen muuhun oivalliseen tyyppiin*
iW^iliiam F a u l k n e r:
VILUPALMUT
307 sivua — Hinta Nid. $1,50 v
William Faulkner on Amerikan nykyään elävistä
kirjailijoista kuuluisimpia ja mielenkiintoisimpia Ja
tyylltaitturina modernin amerikkalaisen kirjallisuu­den
kaikkein merkittävin edustaja, "klassillinen mo­dernisti",
ankaran asialUnen ja loisteliaan kauno­puheinen
samalla kertaa
ISssäkin hänen parhaaksi; arvostetussa, yllättä­vän
syvälle valaisevassa romaanissaan, Jonka y m ­pärille
kutoutuu täyteläinen tragedian Ji^ komedian
kudos, josta on uskallettu katkoa sovinnaisuuden
kuteet j a josst sen vuoksi on nähtävänä elämän
todelliset, paljaiksi riisutut kasvot. -
E r n e s t H emin g way:
Joen YU Puideit'
{KUVITETTU)
185 sivua — Hinta Sid. $2;75'
Loistavasti kh-joitetun teoksen nlmcämättanien'
luku jien halki kulkee yhterälrien näkemys; Ja tä­män
maailmankaupungin kuvauksen taustaftti.'Ja
salaisena päähenkilönä on itse, asiassa — oma
maamme, Suomi. ' '• • / .
Kirjassa käsitellään nun. seuraavia a l & I t a : V -
buomen ja Ranskan erilaisutxdesta; tulenkantajat
Pariisissa; kapinallinen jiuoriso; surrealistien-vuo-sU:>
Tnmen; Uuno Kallas Pariisissa; «luretbule-bulevardikeikarit;
prosUtuutlosta. B i t a Äay-
Jiorthin häät; Pariisi hakaristin vazjoasa; uusi inuo-l*
lHP^«inosa Salnt-Germain-des-Tres; jnppa
»fftJijiUa; Jean-Paul Sartren maallmammdniBrek-s^^
ntiallstinen elämänkäsitys; häköala .fctöttteuo-malaiselta
harjulta suomalaiseen sieluun Ja Etooop-
,284 sivua — Hinta Sid. $3^0 :
Hemingwayn -liusl romaani, ensimmäinen kym­meneen
vuoteeä, kuuluu hänen persoonallislhipiin
teoksiinsa. Se on kiihkeä rakkausromaani,: rautta
samalla muutakin — karu* j a miehekäs.Itsetilitys
viisikymmenvuotisen soturinelämän päättyessä.
raähenkilönä on amerikkalainen eversti Cantwell,
Joka on taistellut kahdessa maailmansodassa ja
molemmissa kokenut ankaria kolauksia. -Hän t u ­lee
eräänä sjryspäivänä Venetsiaan osallistuakseen
'Sörsanmetsästykseen laguunilla, mutta äiuien kaik­kea
nähdäkseen jälleen rakastamansa kaupungin
j a tavatakseen yhdeksäntoistavuotiaan kreivitär R e -
natan, viimeisen ja sutuimman rakkautensa. K u ­vatessaan
öistä metsästysretkeä, gondolien Venet­siaan
Ja everstin ja Renatan rakkaussuhdetta He-iningway
on luonut sivuja, Jotka kuuluvat hänen
parhaimpiinsa. ; ; »z^. :
John Steinbeck:
Y5TVYYDEN TALO
ä56 sivua — Hinta Sid. $2.25'
- Kalifornialaisen kaupungin liepeillä asustaa.kir­java
seurakunta: hyväsydäminen Ja aviUias.Danny
Ja hänen laiskat Ja huolettomat ystävänsä:
' Danny on saanut periä ^pari hataraa-talorähjää
laitakaupungin aurinkoisilla rinteillä. Tästä. D a n ­nyn
talosta tulee hänen ystävleiwä suruton, maja­paikka.
Nämä elämäntaiteilijat ovat aitoja hyvässä
Ja pahassa, alkuvoimaisia j a väärentämättömiä.
Heidiin aikahsa^uluu seurustelussa Ja elämän a r ­voitusten
ratkomisessa, viinin Ja lemmen.tuodessa
vaihtelua Ja virkistystä heidän päiväänsä.
"Ystävyyden talo" on verrattoman hilpeä Ja voi­makkaasti
tehoava henkevässä huumorissaan. Se
saa lukijan vastustamattomasti nauttimaan näiden
luonnonlasten emäperäisestä elämänasenteesta Ja
kirjailijan mielikuvituksen rikkaasta Ja runollisesta
lennosta.
tilatkaa osoUteella:
Vapaus Publishing Co: Ltd.
BOX 69, SUDBURY, ONTARIO
roronton yUojpl^n tri W. T. Mastard
m keksinyt menettelyn, Jota Itästtäen
Junisen beohkot voidaan tarpeen vaa­liessa
korvata ^apinan' keubioOla Vaa-
.-alUsia' letbkantnla soMltettaess:^ yn-oä
muissa tapauksissa. Vaikka me­nettely
on vldä kokeilaastedla ovat
tähänastiset tulokset olleet varsin lu­paavia,
v-- ••
%kav8SDren leipr
Soon näytfämöUä
toukok. 4 pnä
Sault Ste. Marie. — Soon kolmion
kevätjuhlat lähestyvät loppuaan. O n ­kin
Juhlittu, syöty Ja tanssittu sekä
nautittu ohjelmalltamista. iParas osa
juhlista on kuitenkhi vielä jälellä, ö l -
mittäintiäytelmä "Niska vuorenlelj^ä;".
Joka esitetään toukok. 4 pnä Steelton-haalilla.
Se onkin tämän näytäntö­kauden
viimeinen näytäntö Jä s i k ­iöltään
erilainen kuin edellä eistetyt
näytelmät. Ottakaa tämä huomioon
Soon ympäristön suomalaiset Ja täyt­täkää
haali ääriään niyöten, kuten ta
4:'PNÄ TIMMINSISSÄ JA
r Sonth Porcupine. — Nyt on sitten
käsillä aika jolloin pidetään tämän
kultaperukan suurimmat kevätkonser­tit.
Soihtu-kuoro, joka herätettiin
henkiin viime syksynä j a Joka talven
aikana sai runsaasti uusia voimia —
kun entiset kuorolaiset olivat sui|rcksi
.osaksi; siirtyneet toisille palkknkun-nlUe,
osa vieläkin Suoml-nu-akalla —
on .hyvässä vireessä. Kuoron edistys­tä
.on .pidettävä hy\'äpä saavutuksena,
. ^jikäOl k u in suomalaisten, kulttuuripyr-
.kl^nykset .ovat, kysymyksessä tiiliä
paikkakunnalla .Tästä puolesta. asiaa
VÖi^ kirjoittaa paljonkin, mutta jä­tekään
se nyt toiseien kertaan.., Ehkä
k^joltan'siitä lähempänä laulujuhlaa.
"Mikäli on kysymyksessä sekakuoro,
' n i in tämä meidän kuoromme on to­della
se. Laulajat ovat jo ikunsäkin
puolesta moneen" miespolveen kuulu­via.
Siihen kuuluu harmajahapslsla
vanhoja työläisiä, Joilla on pitkä kult-tuurityonsarja
takanaan. Samoin
keski-iän saavuttaneita ja myö.skin
melkeinpä vielä lap.suusihj!sä olevia
kansakoululaisia ja jatkokouluissa
opinnoltaan jalkavia nuoria. Kaik­k
i ovnt työläisiä tai heidän lapsiaan.
Johtajallamme on tietenkin ollut kova
työ saada eri äänet sointumaan y h ­teen
Ja siksi onkin harjoiteltu aivan
tosissaan. Miten pitkälle on päästy,
sen tulevat kaikki näkemään kun saa­puvat
kuoromme kevätkonsertteihin,
jotka pidetään kahdessa paikassa.
Ensimmäinen konsertti pidetään
S J : n Timminsin osaston haalilla stm-nuntaina
toukok..4 pnä kello 7.30 ip.
.Pankaa tämä mieleenne Timminsl^ Ja
)ympal-istön ihmiset Ja saapukaa' kuu­lemaan
kauniita. Ja ajankohtaisia l a u ­luja,
joista varmasti .tulette pitämään.
Laulujen lisäksi on muuta-)conserttiin
sopivaa ohjchnaa, sekä yksinäytöksi­nen
hauska näytelmä "Laulu-Serkku",
jossa on myöskin runsaasti kauniite
lauluja.Tästä illasta tulee varmasti
muodostumaan yksi unhoittumatto-mistä
Illoista. Saapukaa haalille Ja
tuokaa lapset tullessanne, sillä t i l a i ­suus
on nautintorlkos kaikille.
Viikko myöhemmin esitetään sama
ohjelma Eteläpään haalllla. Silloin
on niillä, Jotka eivät Jostakin syystä
ole voineet saapua ensimmäiseen kon­serttiin,
tilaisuus nauttia kuoromme
esityksistä vielä ennen laulujuhlia.
— H .
Tiistaina. huKtikuuiv 29 p. — Tucsday, ApHI 29, 1952 ' iSivi 3^
vallista. ]^atsokaa ilmoitusta toisesta
paikasta tätä lehteä. jMyöskin paikal­lisia
ihnoituksia on entisissä paikoissa.
Muistakaahan kaikki, että tämä on
tämän kevään viimeinen näytäntö,
jota seuraa eiikä 6 kk. loma. K a i k ki
tervetulleita kabomaan "Niskavuoren
leipää". Siis näkemiin. — H . K .
ista
mm
« .sain palkan sair^uir;.
lassa oioajaltani jäi » . .
^a-äs VancOuverilaiheh lehtemrne
ystävä on lähettänyt Julkalistiavak-semme
kirjeen, Jonka Vuonna 1933 C a -
nadasta Neuvosto-Karjalaan siirty­nyt
ja Neuvostoliitossa siitä lähtien
asunut nyt 64-vuotia8 entinen Cana­dan
suomalainen on kirjoittanut. K i r ­je
seuraavassa:
''VeU Elmeri Ja perhe!
Elämä ymenee<.«teenpätn,.,:'että
hurina kuuluu, i Olen; tajillä iirsm-hojen
kodissa; cl tarvitse kula syö­dä
Ja maata — sen verran liikkua
että ruoka maittaa.
Täällä saarella oli lämmin talvi,
vain Jonakin pälviinä 12 astetta
nollan alapuolella. Tämä on en­tinen
munkkien luostari, komeat
tiilirakennukset Ja erittäin komea
kiriiko. Kai te siellä luette meidän
suurista töistämme?
Minä olen hyvässä voinnissa,
vaikka minussa ön tehty paljon re­monttia
: nokkareiät Isonnettiin,
kuve neulottiin ja sydäntä lääkit­tiin
joitakin kuukausia. NUn tnU
uusi mies Hkä maksanut mitään.
iSaIn vielä palkan sairaalassa olo-ajaltanL
Se on jo jotakin joU
siellä ei saa.
' No niin, kän Kiinan kanssa aloi­tatte
kani^nteoh niin työttömyys
teiltä vähenee. Pane pitkä kirje,
ioiste mlhskln 'skrllvaan' pitem­män.",'-".,
AUeklrjoitns.
KUNNIALLA LÄPÄISI
KULTTUURIJUHLÄT
VANCOUVERIN OSASTO
Vancouver. kesä. tekee tuloaan
täällä lännolia, lepotilanne el kui­tenkaan
näytä mitädn . elpymisen
merkkejä, päinvastoin. T^ukkikdanpil-ta'
vähennetään tj-öläl-siä. Lumen­kaan
paljoutta ei voi .syyksi .sanoa.
Näyttää olovan Jcaikki pian valmista,
rakentavia käsiä ei tarvita arvoja l i ­säämään.-',
;„•:• •
.Järjestömme kulttuuririntairialla el
kuitönkaan ole ollut mitään pulakau­den
ilmiöitä/ Junulaiset ja Tanulai-set
ovat järjestäneet valtavia tilai­suuksia,
etenkin pääsiäisen ajoissa oli
molemmilla mainiot tilaisuudet, J u -
riulalsilla näy tosilta j a TanulaisUla
arvokas konsertti, jossa avustivat
pä&alliset talttlUjaystäyäoname, " K a p -
t^eiiln" •vatlmo oli öminfakelJieil ohjel-niaft-
taestariha hyvin edustettUi ' J u -
nulaistferi' näytehnä'oli taasen'eVlkoi-rien,
että "Siirtolaiset'' syntyivät kult-'
taiurikilpäilujen' •tominellyJcsessU. k i r ­joitettiin,
•harjoiteltiin ' sekä ^ esltet-t
i h i . - " , ;
; Koska tästä mytelmä.3tä tulee jär­jestömme?
yhteistä omaisuuUa - niin
•kdrttettaa^-Biltä' sanoa' muutama s a ­ha.'
Ensöcsi' sen sisällöstä- j a i ko-kooniianosta.
• Klujoitajat: 'A. Siven.
J . V. Nytoet^ ja Manda Ranta; olivat
saaneet'meiko ehjän kuvauksen slir-tolialstehi;
vaiherikkaista ' kohtaloista.
Ensinäytös, tapahtuu Suomessa, j os-selkka
teki pirteän vaikutuksen. K u i ­tenkin
pojat olivat luokka-asemas­taan
selvillä, «Jota <vanhenipi Uimari
asiallisesti johti. Paavo Mujalohti
antoi oivan näytteen onylcästä näyt­telemisestä,
hyvhi esittivät toisetkin
asaiLsa. Kolmantena oli kuvaelma,
jossa osoitettiin mihin Joutuvat kai­voksissa
työskentelijät. Jouduttuaan
"malnarln keuhkotaudin uhriksi".
Varsinainen näytelmän kolmas osa
pU kuvaus työläisperheestä,'jossa mies
on loukkaantiinut Ja vaimo käy' työs­sä..
Miten (kömpelösti miehiltä käy
nuo askareet tuli havainnollisesti
kuvatuksi. Huumori taaskhi höysti
esitystä. Joten vakavatkaan asiat e i ­vät
tuntuneet niin kovin vakavitta.
Pitkin näyteknäS fSlfhit^l f8eIiuJ4fi()po-liittlsta
f Uosoflaa,'. kaUciceln ' tälrkeln
mieleltäni oli tositoveruus.Joka.^ki
yhdlstäjvänä siteenä .näiden. sikrtolais-tcn
• keskuudessa. 'i'overi;i ^el ,u|>oh-dettu:
hä^änkiiän <hotkcl)ä, jotenj oli
Siina suhteessa paljon opittavaakin.,
Omasta ipU9lestai;il qnnitteten t e i j -
jöltä Ja uskon, että järjestötiunejnäyt-fcämöt-
mlemiyYln^ o l t a v a t / " ^ i i r i r t a i -
set" esitettäväkseen Siinä on .,pi«U
henkilömäärä .Ja helppo Javastus, ,sf!-
icä.sMItö hyvin UihcU|lm9iti|^ my-t^
Unä$sä: esiintyivät seuraavat henki
löt: P- \ Antilla, .5 Mahda Jtonta, A.
Roos, Lisl Kangas,, E., Nieöiinen. A .
on
ystävyys
perin
Helsinki. — Huhtikuun 1 pnä vas­taanotti
tasavallan presidentti P a a s i ­kivi
Suomi-Neuvo8toliitto-Se\uran lä­hetystön.
Jonka muodostivat Seuran
puheenjohtaja Sylvi-Kyllikki k i l p i,
pääsihteeri Toivo Karvonen, varapu­heenjohtajat
Ahonen Ja Ayömä. isekä
Neuvostoliitto-lnstitutith» Johtaja t r i
Väinö^ Kaukonen. ^ . .
Pääsihteeri Karvonen Jätti tasaval­lan
presidentin* seuran toimintaka--
tomuksen kulujaeelta toimintakaudel­ta.
iFresidenttl on Seuran kunnlapti-heenjohtaja.
Tutustuttuaan kerto­mukseen
presidentti totesi, että Seu­ran
toiminta on ollut menestyksellistä
että sen on saatava valtiovallan
taholta mahdollisimman tehokasta
tukea. •MyösMfeuvostoU.Uo-inctituutt'
tekee arv<dcasu työtä.
KeskustehiisBa. Jolta kesti y l i tunnin,
kosketeltiin lisäksi lähestyvää Mos­kovan
taloudellista konferenssia, j o l la
tasavallan presidentti katsoi olovan
meritiestä Suomenkin kannalta. E -
räistä Suomen Ja Neuvostoliiton suh­teiden
kannalta qTäedullisIsta ilmiöis­tä
presidenUI hipasi keskustella h a l l i ­tuksen
asianomaisen Jäsenen kanssa.
saiöyhän- torpparin ainoa poika läh- j Siven, A. Kujanpää, A. K o t i l a P.
Majalahtl, Ohjauksen iolmitlil
Nyberg. Lähtemättä erUcseeh; esit­täjiä
arvostelemaan totean vain, tii&
jokainen esittäjä teki tunnoUista työ­tä,
josta vilpitön tunnustus, samoin
kuiskaajalle sekä, kullsimiehllle. E m ­me
voi unohtaa Junulaisten tunnolli­sia
omäntläkään, Jotka aina Juhli­misen
arvokkaaksi tekevät ravin tola-antlmineen.
Pian tulee päättymääil tämä kult­tuuri
kilpailumme. Loistavasti se on­kin
läpäisty, kiito.s vain kalkille yh­teisesti.
Minusta onkin ollut vähän
hankalaa kun on Junulalset Ja T a n u -
lai.set. Sitten on taasen ipaljon lup-
.sakampaa, kun oti vain pelkät osas-lO|
laiset. Kunniakkaasti Vancouverin
osasto juhlansa läpäisi Ja saman­laista
jatkoa toivotaan edelleen, "rer-vohUen
— Matti Saari,
tee Oanadaan hakemaan laveampaa
leipäir J a ^muutenkin vaura&tumaan
ainoaataan kahdeksi vuodetsl. ' M i e ­litietty
ja vanhukset jäivät sinne.
Lähtö j a sen synnyttämä kaipaus oli
hyvin kuvattu jä myöiikln näytelty,
liekö ollut montakaan silmää kostu­matta
esiripun sulkeutuessa. Jokai­sella
on ollut nuo .samat vaiheet ko­timaasta
lähtiessään. Äiti, rakas, o li
kalkin ikävintä - sinne jättää. Hä­neltä
on jokainen kalkkein kalleim­man
huollon saanut, minkä nyt var­sin
hyivin oivallamme, kun kuljemme
täällä maailman tarulla.
Toisessa o.sassa ovat sitten nuo .siir­tolaiset
työttömänä, kuljeskellen hoo­poina,
rautatiellä kyytiä varastaen ja
leipää kerjäten. Tämä kuvaas oli
erinomaisesti kuvattu .sekä voimak­kaasti
huumorilla höyatctty, joka
(aminen
"Siveettömät Yhdysvaltain sotajou­kot"
ovaffsyypäät "noin 80.CK)O~70.-
000" prostituoidun olemaKsaoloon J a ­panissa,
syytti äskettäin mme. Tama-ki
Uyemura, eräs huomatuimmista
J.ipanln naisten johtajista. Hän e-sitti
tämän syytöksen kenraali Matt-hew
B. Ridgwayn vaimolle lahetlä-mä.
ssään •vetoomuksessa, joka juikais-tlin
Pujin Koron (Naisten Foorumi »-
niin:s«8sä vaikutusvaltaisessa Japanin
naisten .kuukausijulkaisussa,
.v:mc. Uyemura, joka on Krlstillls-le:
t Nuorten Naisten Yhdistysten
MaailmanLltoii 'varaprosldenttl, ke-hoittl
mr». Ridgw.^yta vaIkuttamaan
mieheensä, että "»ivcHiömät Yhdys­valtain
joukot erlstcttäl.slln- sillä hän
sanoi nildeii olevan vastuussa 200,000
Isättömästä lapgcsta-kuluneidcn kuu­den
ja'puolen vuoden aikana. K.'rJe
muodostaa mitä «uuttuneimman Ja
purcvJmman arvostelun Ja hyökkäyk­sen
yhdysvaltalaisten joukkoja vas­taan
mitä Japanissa on julkaistu sit­ten
vUodcn 1945.
Mme. Uyemura «anoi, ettäyhdys-vallalsct
Joukot "viettelevät pikaisesti
monet viattomat japanilaiset tytöt Ja
' Maapallon väkiluku
2,400 miljoonaa
New York. — Y K : n tilastollinen toi­misto
arvioi maailman asukasluvtm
2,400 miljoonaksi. Josta puolet Aasias­sa,
Vuosina 19Sa-5l Jakaantuivat eri
maanosien asukasluvut seuraavasti:
Afriicka 198 miljoonaa, PohJols^Amfr*
rikka 216,4, Etelä-Amerikka -111,4, A a ­sia,
lukuunottamatta Neuvostoliiton
alueita, 1,272, Eurooppa, ilman Neu­vostoliittoa,
396^ sekä Tyynen me­ren
saaret 12.9 miljoonaa. Neuvosto­liiton
asukasluku arvioidaan vuoden
194<; tietojen mukaan 193 miljoonaksi.
Presidentti korosti, että Suomen ia
Neuvostoliiton ystävyys on Suomen
kannalta välttämätöntä ja että rau­hantilan
i^ilymincn on kalkille mail­le
onnellisinta, *
Amerikkalaiset viran­omaiset
pelkäävät
totuuden ilmitulemista
Wien, — Amerikkalaiset 'viranomai­set
ovat kieltäneet kokouksen. Jossa
itävaltalainen prof, Heinrich B r a n d -
weiner aikoi puhua bakteerlsodasto
Koreassa. Kokous pidetään kuitenkin
NcuvostovyÖhykkeellä.
Hrandwciner pidätettiin jokin päi-
<vä sitten professorin virasta opetus­ministerin
toimesta, koska haluttiin
selvitystä hänen toiminnastaan komi.
teassa, jonka tehtävä on tutkia bak-tecrlsotaa
Koreassa.
että heistä tulee vihdoin prostituoi­tuja,"
"Sellaisia prostituoituja on Japa­nissa
nyt 70,000—«0,000 Ja he ansait­sevat
1200/100,000, Se on suurta Ul-kehommaa
— seuraavalla tilalla K o ­reaan
sotaan. Josta saadaan f4,00/'
000,000", sanoi mme, Uyemura,
Japanin korealaiset
ovat Rheenvastustajia
Ttokio, — N o i n 300 terfiskypärhi v a -
rusteUua poliisia hajoitti: patukoita
heiluttaen täällä viime kUvolla kom­munistien
Johtaman korealaisten mle«
lenosoltuksen ^ulkoministeriön edus­talla.
Mielenosoittajat vaativat Japa­n
i n Ja' Korean rauhanneuvottelujen
lopettitmista Ja sanoivat, että ainoas­taan
noin 60,000 Japanissa olevista
600.000 korealaisesta i;uimustaa Etelä-
Korean hallituksen.
Wa8lilnston. —> • Vhdysttatato se­naatti
:mhettläskcttaii)i.edustaJahiiD-,
ncclle lakiehdotuksen, jossa k l e l l e t a i n ;
Y K : n lipun' asettaminen korkeam­malle
tai tasavertaiseen osethaan Sih-r
dysvaltain lippuun verrattuna. - <,
Vapputervekdyöf
MR. JA MRS. ANTTI
KAKSONEN
, Broder^Totpahlp, Oatarto
SYDÄMELLISET ONNITTELUMME
MRS. FANNY ORUNSTENRLE;
hänen 75-vuotissyntymäpäivänsä
johdosta
Toivotamme hänelle monia onnen ja ilon täyttelsiä
vuosia perheensä ja ystäviensä keskuudessa.
Villio Orunsten
Valli Orunsten
A l l i Gnm-sten
Martha Ja O. Peltonen
Senja Ja V . Järvis
Emma j a N. F l i nk
Martha Ja K . Kujanpää
Sandra Ja J , Bergström
Mimmi Ja J . Laari
June, Alli Ja £d. Kauppi
Maiju .Ja E . Pirttlncn '
F,Una Keinonen
K a t r i Hytönen
Impi 'Ja V. Illberjj
Lydia iPutila
Ray, Alli jn N. Saukko
Heknl MakeU
Ida Leppälä
Taimi Jn A. Nummi
Jenny ja 'Len Hjorth
OlKa Jokinen
Siiri j a J . HUI
Veera j a E. Janson
Alma Ja J . V i r t a n e n
Hanna Ja K . Tarvainen
Aino Nieminen
KIITOS
Kiitän teitä ystävät ja toverit, kun tulitte yllättämään minua
syntymäpäivänäni, saavuttacssani keski-iän.
Kiitos ihonisto kukista, rahalahjasta, illan tarjoilusta j a haus-
Icasta seuriasta.
.Kiitän toveri Pirttistä puheesta Ja illan emäntiä kahvhikcitosta.
Kiitokseni myös niille, Joilla oli esteitä saapua mukaan.
Kiitollisuudella,
M A M I
TORONTO. ONTARIO HUHTIKUUN 19 P . 1052
PARHAINTA ONNEA . ' ^
uuteen kotiin toivottavat seuraavat
toverit ja ystävät:
Mr. Ja mrs, Mattila
Mr. Ja mrs. Ojanperä '
Mr. Ja mrs, Rasmus
M i l j a Ja John Vataja
Helmi Ja John Latva
Mr. Ja m r s / L a t v a la
Mary-Anne, Lydia Ja L . Mäkelä
I d a Reini
Anni Järviä
Maiju Ja E . Pirttlncn
Saimi Ja Reino Taipalus
Impi Ja Väinö Tulonen
Mr, Ja mrs. K . Latva
Mr. Ja mrs. Lemberg
Joan, Mary Ja E. Junkala
Aino Ja John Lahti
Mr, Ja mrs. V . Salminen
Helien Ja Eino Tarvainen
Jalmari Miettinen
E l l i Ja John Murre
Mr, Ja mrs. Hamlln
Mr, Ja mrs. A , Vataja Ja Rcljo
Mr. Ja mrs. K a l l i o Ja Leila
Mr. Ja mrs. K l i k k i Ja Leila .
E l l i Ja Lauri Johnson
Mr. Ja mrs. Mikkola
Mr. Ja mrs. Salo
' Dagmar Ja Sam Rajala
Hanna Pietikäinen
Kaisa Nättinen
Vieno Ja Tauno Niiranen
Ritva Kivistö
' L„ H , Ja L . Mäkelä
Hilda Ja Onni Tervo
TorontO/ Ontario
Martha ja Oeo. Tamminen
Jussi Kiviranta
Mr. j a mrs, Holla
Mr, ja mrrs. Sjöman
Mr. Ja mrs, Aittola ' ^
Verna, Helvi Ja Sulo PÄälä •
Mr, ja mrs. Meri
Raino Niemi
Mr. Ja mrs. Custafson
Mr. Ja mrs. Koivula
Meri ja M . Tohmo
Mr, Ja mrs. Y l l k y a •
Mr, Ja mrs, Hautala
Mr, Ja mr». Kerkko
Mr. Ja mrs. Aho
Mr, Ja mrs. B i l l Vuori»
Irma, I r ja Ja M . Helska
Gust Sundqvist
A, Salminen
Mr, Ja mrs. Sllvenius
Anna Helmi
Tekla Vuori
Helge. Alli ja Jack Mairo
Mr. ja mrs. Eneberg
Mr. ja mrs. Hauvonen
Mr. ja mre. P, Mäki
Mr. Ja mrs, Hakala
Mr, Ja mrs. A , Mäkelä
Edith ja Wni, Jokela
Mr. j a mrs, Hänninen '
Mr. Ja mrs. S . Salminen.. . , .
Niilo Vataja, WIndsor, Ont. ; .
Sigrid Lahti v' •
A, Haili
Huhtikuun 11 p. 1952
KIITOS
Lausumme syddmelllsct kiitokset kaikille tovereille Ja t u t t a ­ville
siitä kauniista yllätyksestä. Jonka järjestitte meidän
uuteen kotiimme. ,
Suurimmat kiitokset rahalahjasta ja erikoisen hyvin järjes­tetystä
kahvipöydästä.
Erikoiset kiitokset tilaisuuden Järjcstäjilic Ja mrs. Helmille
makeasta pääsiäislampaasta. '
Kiitos myöskin kaikille osanottajille Jotka eivät voineet saa­pua
kotiimme huhtikuun 11 p:nä.
Iäti kiitollisuudella muistaen,
L Y D I A J A W M : N I E M I
R J l , 2, WEST H I L L , P. O., ONTARIO