Vapaus, August 16, 1955

              Sivu 2 Tiistaina, elokuun 16 p. — Tuesday, Aug. 16, J955
Telepbonea: »u». Office 06. •«-«M:
BdltortaJ Office OS. 4-«65, tSamser
E. Buksi. Editor W. SSdund. MaiUng
adi^lress: Box «9. 6udbury> Ontario.
$al»U9bed Nov. «; m ? . Autborized
«s eecond d a » inaU thisi Post
Office JT^aitment/Ottawa; Pub-
UtbeA Hmee veeUy: Tuesdaya,
lIiundaTB and Satvdaya iQr Vapaua
Publldiliig Company IM^ at 100'1Q2
Elin S t W^ Sodbury, Ont; Canada.
Advertising rates upon applU»^U>n.
m? TranslatJon free of cbarge.
. ^ TILAUSHIWAT« :
Canadaasa: l v3t. 7.00 6 kk. 8,75
3 kk. 2.29
ybdyavalloJssa: 1 vk; 8.00 « kk, 4.30
Suomessa: 1 vk, 8JOfl kk; 4.75
e : f
IV H»Utsix, —Entinen Maritjme ijnion
jo.5ca nykyään kuuluu CCLrn Marine
V/örkers Pederatipniin tervehti täällä
pitämässään viioaikokouksessa Gene<'
i •yeJBsä pidetyn Neljän' Suuren neuvot-
• lelujen luloäsia;
i Vuosikokous katsoi neuvottelujen
lievittäneen kansainvälistä jäniiitys-uantaina
j a sunnuntaina pidetä
ja urbeilukentäJIä GSJ:n Keski-Ontärion aluejuhla; Josta toivottavasti j mahdollisuuksia. terv
:muod^^ tämän ^lue^n huomattavin kulttuuritilaisuus kuluvaa 1 syen myöskin Canadan k a
Ensi lauantaina sunriuritaina pidetään; Beaver Laken haalilla^^^^] lisänneen rauhan säilyttäminen
Se tervehti hyväk-kahden
johta-
-^ .. van uniokeskukseri yhdlstämissuunni-
Kesan aikana, ^ ; : ; telmiä. Kokouksen edustajain mieli-
^^^^N kaik^iiien järjestömme knlt^ . 1 pjde oli, e t t ä unloiden yhdistämlaen
tuurijuiiUen, tarkoituksena on tarjota inaanmiehillemme i r v o k a s t a , 'luiLsi johtaa myöskin Canadan lihiol-yirkistävää
ja ylei.siä näköaloja ; avartavaa nähtävää ja; kuultavaa, v4ir..^i. . ^ » » f ^ n r i . . . i t f l f in
: Tässä mielessä on nytkin valmiistettu juhlien henkinen ohjelma, joka
sisältää kuoro- ja yksityislauluja, soittoa, puheen ja näytelmän. Hiior
^^•r J mutta myöskin j
Henkisen ohjelman lisäksi pidetään sunnuntaina urheilukilpailut
^ Jeliun kentäilä, joten näistä juhlista muodostuu todella sellaiset Ikuin
S: juhliemme tuleekin pila. N
; että nuorilla ön tehtävää ja nautittavaa —- kaikkia
jCidken^^ lisäks, ön kentälle järjestetty kaikenlaista
ajankulua ja, lauantai-iliaksi iloiset tanssit haalille.
''^ ^ Kaiklci varatj mitä näillä juhlilla onnistutaan hanklcimfan, tul­laan
käyttämään Ke.ski-Ontariori suomalaisten keskuudessa suoritet-
:! V ta^^ kulttuuritbiminnari-eteenpäin ja edelleen vöimistut-taniiseksi.
Tässä mielessä ori; CSj; tähän nienne?sä täyttänyt kiitetlä-
. väila tavalla tehtävänsä alueellamme ja siksi me nyt kaikki toivoni-.
»; mekin, että ensi lauantaina ja sunnuntaina juhlilla saataisiin varoja
'arvokkaan työn tehostamista varten.
; i r Kaiken edellämainitun^ johdosta toivomint^in aiuejuiiiavieraille
; ; M juhlapäivää, sekä juhlille .parhainta me- •
r nestystä kaikissa suhteissa. Myöskin sitä, että nähdäkiii juhlat osal-
: iaäin auttaisivat sitä, että kaikki maanmiehemme tällä alueella ja
^ Canadassa tulisivat lähemmäksi toisiaan, löytäi-;
sivät toisensa; Yhtenäisinä toimien voitaisiin niin kultturellisella
'/\;-y/k\iin talöudellisefllakin rintamalla saada aikaan paljon ienem
tään syytä ei myöskään ole erilliseen toimintaan, sillä kaikkihan me
V : olemm^ ja kaikissa suhteissa rauhah-omaiiien
toiminta on elintärkeä.
i^^Siis parhainta menestystä CSJ .-n Keski-Ontarioh aluejuhlille!
den täydclliEeen riippumattomuuteeh
USA:n uniokesicukslsta.
Suomi tuottaa
iii
K<^ iaiiba0 rakastava JJipiJS'
kunta «eii»iU Idjnnostuneei» ke»
cafcuun 39 pnä f ä ä t f y o ^ JUaa»
iloian Raotonfcbkonkaen työtä.
iraahtava voima rauhan, asialla on,
i kiiinka syvästi rauhanliike on vaikut-i
tanut laajOfihln 'kaxisanjoukkoihin ja
j kuinka erilaisia yhteiskuntapiirejä se
Se>.oll hyvin toerkittävä tapaus (on vetänyt Jnukaansa.
i kansojen .elao^
tiotta vaihetta siiuriariroiseMa
työssä pysyvän raaban ja imaail-
;«tian kaikkien maiden turvalUsao-den
puolesta: kokousta eläbdytti
keskinäinen ymmärtätnys Ja ystä­vyys
sekä saumaton yksimielisyys
tämän hetken peruskysymyksessä /
— sodan estämisen ja; rauhan tur-vaamisenr
ongelmassa.
Kokous hyväksyi yksimielisesti his­toriallisesti
merkittävän aslakirJari —
periaatteelle, jotka takaavat järjestön i hollisten rikollisia «uunnitebnia vas-tehon.
Edelleen kokous julisti, että:t^
K i i n a a kansantasavaJJan pitäisi saa- jtiasoittaa tietä Jäh^nxniäUe ja .he-da
oikeutettu paikkansa YKissa. Tp-^^ yhteistojminnalle
siasiassa tällaista laitonta tilannetta.; kansojen kesken. : Kansojen tahto ja:
Kokoukseen osallistui J841 valtuu- miljoonan ihmisen suurvallal-i päättäväisyys rauhan pysyttämiseksi
tettua 68 eri maasta.:; He puhuivat^ ei ole edustusta:yK:n yleiskokouk-jon
kymmeniä eri kieliä ja edustivat mait-! W
• tensa yleistä mielipidettä koko. laa-T«'^ää:pitaisjsietaa,, M
judessÄn.. Mutta huolimatta p ö l l i t - . a n o m u k s e t Y K : n jäseneksi pitäisi P"°I^sta n,o 26. 1955). .
— Sulhaseni vjlk
naisia, vaikka käve
Oletko huomannut,
helläsi olisi samanla;
— E i ensinkään,
toisen silmänsä näh
naisien kadulla.
'•' -v :>*•
— Voiko Heikki
eläinten iäiykkyydesi
' —• kyUä.' kana^
jotka sopivat rtiunäl
i tisten ja uskonnollisten näkökantojen
: I erilaisuudesta he; olivat yksimielisiä
j yhdessä peruskysyniyksessä—- ratihän
puolustamisessa ja sodan estämisessä^
7 Valtuutetut sopivat itse; kokouksen
päiväjärjestyksestä; Maailman Rau­hanneuvoston
toimisto esitti ainpas-
Helsingin vetoomuksen -r- joka ilmai-J;taan, e t t ä sellaiset tärkeät kysyniyk-
3ee kaikkien maailman rehellisten Ih- {set kuin varustelujen lakkauttaminen,
misten ajatuksia, tlintelta ja;toiveita; | atomiaseet, sotilasiiitot, kansojen tur^
Vetoomus korostaa sitä kiistatonta t ö - -vallisuus ja yhteistoiminta, riippumat-siasiaä,
ajan merkkiä, että -maailriian tömuiis ja rauhan turvaaminen olisi-ylelnen
mielipudeon noussut vastusta- j vat keskustelun pääkysymyksinä. K o ­omaan
voimapolitiikkaa, sotilasliittpu- I kpukselle oli hi/vin lupnteenomaista se
tiimiai aseistuskilpaä Jä kaiuhistutta- j yliä enemmän itiinisteivkeskuudessa
vaa ätpmisodain vaaraa. Kohdakkoin i leviävä vakaumus, että erilaisten y h -
'm •m.rJi-
Eiigls^nti lo^^ pauloissa
Ei siitä ole vielä pitkääkään aikaa, kun porvarillinen lehdistö;-
ylisteli, miten.US.A:n taloudellisessa töiminhasisa^^^k^^
ole ylittänyt, väikutuksiaan Euroopan kapitalistimaihin. Erityisesti
: korostettiin tällöin Englannin^taloudellista lujaa asemaa, punnan
v;4 .muuttumista jä^ kö-
; ' ; hbämiista erääksi kapitalistisen maailman 'johtavaksi iiriänssikeskuk-;
seksi. Aivan ylläitäen mainitulla taholla ön kuitenkin ruvettu epäile­mään
Englannin taloudellisen aseman 1 ujuutta jä vieläpä pelkäämään
näiden' epäilyksien käytännöilistens^
Tosiasia cm nimittäin se, >ttä Englanti on jb itse asiassa t/iloudellisen
takaiskun keskellä ja tilanne saattaa muuttua nopeasti vielä pahem-
•;;•;-;::maksi;':-. '/.-yy- A , . - ; . • ; ; ; ;/;.;•;;;'
: : E^ kuvastaa,parhai-.
Ien rnäah maksu täse^^
känä kunnioituksen hälveriemyieh punnan arvoa kohtaan. Kauppa-;
, tase'osoitti viinie kesäkuun 1^ 129 miljoonan piinnan arvosta
,: : tuöntienemmyyttä vastaava vajaus oli toukokuussa 33 miljoo-f
; : n ä a . Koko; kulu van vuoden f.: puoliskon vajaus oli 456 milj. puntaa ;
' j ä " viime 275 tnjlj. Virallisesti ilmoitetaan, että; Englannin va-
; ,; r^^^ koko tjudjetista on 35 prosenttia, Todellisuu­s-
Odessa täniä luku on siiurempiiKäh-sah käsiin pn kyllä virrannut ostö-
; voimaa. Mut^ennennäkem
kaan merkinnyt, sitä, että kansan elintaso ja hyvinvointi olisivat kas-^;
yaneet. Tämä ei voi olla mahdollistakaan, kun tuottamattomiin variis-ieluihin
upotetaan miljardeja. Erään porvarillisen tarkkailijan mukaan
englantilainen yleisö käytti mm. ruokamenoihin kuluvan vuoden en-:
simriiäisellä neljäiineksellä 972 miljoonäapuntaa, kun vastaava luku
oli viime vuonna 858 miljoonaa puntaa. Tämä ei riierkinnyt sitä, että
; englantilaiset olisivat syöneet ja voineet muutenkin paremmin kuin *
.: vuosi sitten, sillä hinnannousut kautta linjan ovat nielleet ylijäämän.
^ Ruokamenojen ohella hiilen; hinmin korotus ori;
: sillä sen vaikutus ulottuu sellaisessa maassa kuin Englanti;milteipä,
joka taholle. Edelleen on noussut tärkeän teräksen jäjkiilt^^^
; : tä. Vuokrat ja rahdit ovat niinikään ripusseiet.Rakenn on
ollut huoniattavasti laimeampaa kuin viinrtevuonn^^^^
; Englannin ^konservatiivista hallitusta on ylistetty siitä, että se"
.palautti vuodesta 1951 lähtien niaan onnettomalta näyttäneen maksu­taseen
tasapainoon. 'Mutta se tapahtui Korean konjunktuurien an-siosta.
Nyt ei ole olemassa Korean konjunktuureja ainakaan Englan­nin
kannalta; Niinpä edessä onkin väistämätön takaiskti. Englantilai­set
monopolit ja yksityiset kapitalistit ovat kyllä lisänneet koko ajan
ehimmäisvoittojaan, mutta kansa on saanut ja saa kärsiä;, takaiskun
>seuraukset. - -
Eräänä tyjpillisenä seikkana Englannin viime aikaisesta ta­loudellisesta
kehityksestä voidaan mainita vielä Englannin hautomat
tuontirajoitukset. Näin samaaii aikaan, kuntietyt piirit ovat julista-neetlkäupan
pikaista vapauttamiistä; Tämän ohella kiitinittyy huomio
siihen, että mitä vakuuttavammin Englannin konservatiivit kumoa-
; vatkin väitteet siitä, että punta aiottaisiin pian deyalvoida'— vanha
jar tuttu propagandaele tämäkin — niin sitä voimakkaammin leviävät
piiheet siitä, että punta olisi piakkoin devalvoinnin edessä.
Helsinki, , - - ; : ( S S ) J b U a k i n p ^^
sitten saapui Suomen;Pankkiin n. 5,-
000 kg. hopeaa Englannista,: arvol­taan
n. 40 milj; markkaiä; Hopea on
kuitenkin peräisin Perusta.
V Neuvostoliiton kanssa : tehtyyn 5-
vuotificauppasopimukseen sisältyy ku­luvalla
vuonna 15,ÖCÖ.kg. hopeaerä, arr
voitaan noin 110 milj- mk. - Neuvostoa
hitto ei ole kuitenka^an ehtinyt sitä
toimittaa vuoden älkupuoliskoila ja
isiksi kotimaisten jaloatajaln tarpee­seen
oli tuotava edellä maihittu 5,000
kg. Englannista. ' •,
; Kotinrialset jalostajat olisivat kui­tenkin
mieluummin ottaneet neuyos-toliitolaista
hopeaa, koska se pn laa­dultaan
perulaista parempaa.
kokoontuvat neljän suurvallan p ä ä - teiskuntajärjestelmien omaavien mai-miehel
ensimmäisen* kerran kymme- den rauhallinen r i n n ä k k a i n o l o pn
rieeh vuoteen: Ma*ailman Rauhanko- i kansatavälisenVkehityksen ainoa o i -
kous, johon osallistui 68 maan edusta- ; kea ja järkevä tie. Samaa mieltä ovat
jia, pii vakuuttiiriiit siitä, että hupii- | myös monet huomattavat poirvarilliset
matta syvi.stä vastakohdista ja näkö- 1 julkisuuden henkilöt, jotka tajuavat
kantojen erilaisuudesta voidaan mo- j länsimaiden määrättyjen piirien har-nissa
tärkeiissä kysymylcsissä päästä joittamaan "yoima.politiilckaan" hit-sopimUkseen
j a ; e t t ä monet ongelmat f tyvät vakavat vaarat.; Helsingin v e -
vöidaan tänäänkin ratkaista neuvot-; \ toomus korostaa, e t t ä maailmassa on
teluteitse. ;i vieläkin kyhnää sptaa suosivia voi-
Mäallriian rauhahkokous ja sen t^ Nämä voiniat töiniiva.t neljän
kemat päätökset todistavat , rauhan {suuren lähentymistä vastaan. Ne vai-puolesta
käytävän taistelun jatkuvaa 'jkeuttavat keskinäisen : luottamuksen
j a . laajaa kehitystä; ,KbkoUksenak- syntymistä karisPjen kesken, yrittävät
tiiviset valmistelut, sen kokoonpano sotkea ne Valheitten verkkoon ja luo­ja
sen työn herättämä laaja Vastakai- da vihan ilmapiiriä kiihdyttääkseen
ku kaikissa mäissä ja kaikissa yhteis-kuntakerroksissa;
osoittavat, millainen
ul^antmn
hyväksyä. y K : n pitäisi taata sopinius .;
aseistariisuntaa ja atomiaseiden kiel- j
toa koskevissa kysymyiiisissä;ja ä i - ;
kaarisaadä hedelmällinen: yhtejstoi-1
minta kaikkien maiden välillä; i
Useat valtuutetut huomioivat pu- '
heissaan sen johdonmukaisuuden,; l u ­juuden
ja järkkymättömyyden, mikä
antaa leimansa Neuvostoliiton, Kiinan
kansantasavallan ja.kailckien kansan­demokraattisten
maiden harjpitta-malle
rauhänomaisielTe xilkppolitiikal-le.
Neuvostoliitto pn aina noudatta­nut
politiikaSisaah Y K : h perusperiaat­teita,
se ;bn aina taistellut kaikkien
maitten rauhanomaisen yliteistoimin-nan
puolesta lieventääkseen kansain­välistä
; j ä n n i t y s t ä ja • yoimistaakseeh
raxihaa. .\ ,'V ..'^';•.••;;'•'.',
; Äskettäin Neuyostpliltto pn jälleen
edennyt kansainvälisen jännityksen
iievientämisen tiellä. Itävallan yaltio-sPpimiiksen
allekirjoittaminen, suh­teitten
normalisoiminen SNTL:n ja
Jugoslavian välillä, neuvpätoliittolais-;
intialaisten- suhteitten vahvistamihen
S N T L i n / ministöririeuvostori puheen­johtajan
N . A . Bulganinin ja Intian
pääministerin J . Nehrun yhteisen j u l -
kiläusuhiän pohjalla; j a Neuvostpiii-ton:
taholta esitetty; ehdotus diplo­maatti-;
kauppa- ja kulttuurisuhtei­den
isplmiamisesta SNTLin ja Saksan
kilpavarus|telua. j liittotasavallan välillä ovat tekoja.
Näissä olosuhteissa kokouksen osan- ] -5°»^^ ^ ^ ^ ' ' ' ^ f^
ottajien työllä on erikoisen suuri kan-
Mpskova. i _ Vertaansa vailla bleyä
vieraanvaraisuus ja sydämellisyys oli
vallalla marsalkka Öulganinin luona
sunnuntaina,' elok. 7. pnä, kun Mos-'
kovan ulkomaisten lähetystöjen pääl­liköt
olivat hänen vierainaan.
' PääminisPri oli kutsunut uikömais-ten
lähetystöjen päälUköt j ä heidän
perheeiisä puistoon, joka on aikanaan;
kuulunut Katariina'suurelle. Vierait­ten
joukossa nähtiin myös korkea-arr
voisia venäläLsiä ministereitä ja vir­kamiehiä.
Pääministeri tarjosi kiiusi
ruokalajia käsittävän lounaan, joka
;svötiin;musiikin säestyksellä. Sen j ä l ­keen
käveltiTn kukkaistutusten keskel­lä;
ja katseltiin inetsäkauriita, jotka
raitten viihtyisyydeksi. Mikojäniii, ja
Yhdysvaltain, Suurlähettilään Bohle-nin
välillä oli järjestetty soutukilpai­lu;
Marsalkka Shukov j a kommunis-tivaltioitten
liitpn puolustusvoimieri
päällikkö, marsalkka Kpnjev poimi­vat
metsässä marjpja.yhdessä erään
amerikkaläiseh lehtimiehen tyttären
kanssa. -;
,; • Eräs englahtilaihen lehtimies - 'ks-syi
marsalkka Bulganiiiilta, mitä hän
odottaa ensi, \'uonha Lontooseen täh­täävältä
vierailultaan. Hän ivastasi':
Mieluiten 'haluan nähdä englantilai­sia.
Kansa on tärkeintä. •
Kysyttäessä . suunnitteleekp mar­salkka
Bulganin vierailua Yhdysvai-sainvälinen
merkitys. Valtuutetut ja
kokouksen asettamat valiokunnat
esittivät mielipiteensä ja suosituksen­sa
monista kysymyksistä, mm. atomi­aseista
ja i varustelun lopettamisesta,
sotaliitoista j ä Eurpppan turvaliisuu-
' desta sekä Saksan ohgelniasta.. Kaik­kien
edustajien puheista kuvastui
vakava huolestuminen rauhan kohta­losta
ja välttäniätömyydestä vapaut­taa,
ihmiiskunta atomisodan vaarasta, i
; ' iSuurta huomiota kiinnitettiin kari-sallista
riippumattomuutta ja" itse­määräämisoikeutta
koskeviin • kysy­myksiini
.Ajatuis väitioiden välisten
suhteiden perustamisesta keskinäisen
kunnioituksen ja alueellisen koske­mattomuuden,
itsemääräämisoikeu-deni
fiyökkäämättömyyden, toisten s i ­säisiin
asioihin puuttumattomuuden.'
tasa-arvöisuuden, molemminpuolisen
edun. ja rauhanomaisen ririnakksino-lon
pohjalle kohtasi ymmärtämystä ja
tukea valtuutettujen taholta. , Näicl?n
periaätteideri noudattaminen, joka jP
juoksentelivat kaikkialla puistossa. • | töihin ja onkp h ä h t ä pyydetty' sinne
.Mitääni tällaista, ei ole koskaan en- | vierailemaan, tämä vastasi:. iSdlniilla
nen. ollut Moskovässai mutta mar- i ei ole mitään tämäntapaisia suunni-salkka
toivovansa, että tulevat- * telmiä eikä miriuaoie, kutsuttu, mut-ihsM'
kuoleman jälkeen
Salt Lake City, Utah. — Lääkärit
auttQivat viime viikolla lapsen^ syn­tymistä
puoli tuntia äidin kuoleman
jälkeen. Synnyttäminen tapahtui kei­sarin
leikkauksella. Lapsi on 7>i, pau­haa
painava poika. Lääkärit sano-vat
sillä olevan hyvän mahdoilisuu-den
jäädä elämään.
; A l t i , mrs. Hugh Oman, 2l-vuötias,
pyörtyi j a kaatui kotonaan. . K u n
ambulanssi saapui kotiin, naisen sy­dän
ei enää sykkinyt. Mutta synty­mättömän
lapsen sydän vielä s>'kki;
Naiselle annettli|i typp>eä Ja' h ä n k i i ­reisesti
kuljetettiin sairaalaan.
ilÄäkärIt kultenkm pelkäävät, että
lapsi voi olla' aivoyiallinen, johtuen
typen puutteesta sen aikaa kun se
Joutui olemaan äidin ko(hdussa saa-
Snatta typpeä.
Työttömyys 'lisääntyi
kesä-heinäkuun
aikana USA:ssa
Washii|»gton, — Kesäkuun ensim­mäisen
Ja heinäkuun toisen viikon
välisenä;aikana lisääntyi työttömyys-yäkuutu£
»vaatlmusten lukumäärä npin.
100.000 edelliseen kuukauteen verrat­tuna;
Uusien vaatimusten.määrä nou-si
292,000. •
Työdepartmentin lausunnon , mu­kaan
työttömien lisääntyminen joh­tui
"kesälomien" takia tapahtuneesta
tilapäisestä työläisten lomauttamises­ta"
ja vain osaksi autoteolUsuudeasa
tapahtuneesta työläisten ; vähennyk­sestä.
Työttömyysvakuutusta saavien
määrä kultenkhi laski hiukan pää­asiassa
siitä syyatä. että tuhansilta
kauemmin työttömänä olleilta loppui
vakuutus.
salkka sanoi toivovansa . e t t ä tulevai
tuudessa iyoitaislin järjestää useam­pia
tämänkaltaisia juhlia.
250 vieraalla, heidän; joukossaan
Moskovassa ple villa ulkomaalaisilla
kirjeenvaihtajilla oli tilaisuus Bulga­ninin
lisäksi, tavata kommunistisen
puolueen ensimmäinen sihteeri Hrus-htshev
j a muita tunnettuja joiitomie-hiä,
jotka keskustelivat kaikkia kan­sallisuuksia
edustavien kutsi^vierai-den
kanssa.
Anastas Mikojan,; eräs mihlsterineu-v^
ton varapuheenjohtajista, kutsui
USA:n; suiu-lähettilään puolison, rva
A v i s B o h l e n i n j ä hänen 15-vuotiaan
tyttärensä souturetkelle.: Marsalkka
Bulganin kietoi käsivartensa Englan­nin
suurlähettilään Parrottin ymiiä-rille'
heidän seuratessaan televisiosta
Spar takin ja Wolverhamptonin välis­tä
jalkapallo-ottelua. Puolustusminis­teri
Shukbv sälli yalikuyata itseään
yhdessä Parrottin 13-vuotiaan pojan
Michaelin kanssa ja ulkbministieri
Molotov hymyili aiffinkolsesti ottaes­saan
Argentiinan suurlähettilään ja
ludPnesian suurlähettilään puolison
mukaansa souturetkeile. Tilaisuus oli
erittäin onnistunut j a kaikki suurlä­hettiläät
olivat yksimielisiä siltä, että
heidän Bulganin maatilalla Semjo-hovskässa.
100 km :n päässä. Mosko­vasta
viettäniänsä 5 ja Vj tuntia oli­vat
luultavasti p a r h a a t , m i t ä ihe kos­kaan
olivat viettäneet yhdessä venä­läisten
kanssa; .
Ulkona valtavan päivänvarjon alla
syödyn lounaan jälkeen ehdotti Bul­ganin
ystävyyden maljaa j a sanoi:
"Lehdissä ori ollut tietoja tästä t i ­laisuudesta.
• Ystäväni Hrushtsev ja
minä olemme viettäneet vapaapäi­vämme
tutkhnalla näitä lehtitietoja,
joiden mukaan tämä on ainutlaatui­nen
tap£\us. Minä olen kuitenkin sitä
mieltä, että ei ole mitenkään yllättä­vää
tavata tällä tavoin, koska viime
ajat ovatTtse asiassa olleet viärtaan-sa
vallia kansainvälisessä suhteessa.
Geneven konferenssille lehnansa
antanut ystävyyden henki on tehnyt
mahdolliseksi tämänpäiväisen j*des-säolomme
ja uskon tämän tapaisten
tilaisuuksien tulevan tavallisemmiksi
vastaisuudessa. Uskon maailman kan­sojen
yleisen toivomuksen täyttyneen
tänä päivänä, sillä ne haluavat elää
keskenään yhtä suuressa ystävyydes­sä
kuin me olemme viettäneet tämiiri
päivän. Tällä tavoin* meidän täytyy
myös elää. ,, • :/ :.•
I s ä n t ä oli tehnj-t kaikkensa vie­t
ä toivon .nliri; käy väri joskus.
: Ottaessaan surinuntäina ; vastaan'
i>ikOvaltojen lähetystöjen päälliköt
Diarsalkka Bulganin kertoi läsnäol-leille
lehtimiehille, että Dätjan maa­tila:
kuuluu valtiplle; ja että hän oli
siellä ensimmäistä kertaa; Tavallisesti
Bulganin asuu paljon , lähempänä
pääkaupunkia. Dat j a on matala, vaa-leanpunäineri
tiiiirakennus, jossa; on
kauniisti paneloituja huoneita. Maa­tila
on rakennettu fyallankUmouksen'
jälkeen ja oletetaan Stalinin aikanaan
käyttäneen sitä. Tilaan kuuluu met­siä,
useita järviä ja suuria nurmlkpita;
Muistikirjoin ja kariieroln varustet­tujen
länsimaisten lehtimiesten 'yiri-pärölmä
Bulganin laski kätensä erään
eriglantilaiseri ktrjeenVaiiitajan har-teilie
sanoen: Vieraanamme on hyvin
hieno kirjeerivaihtajajoukko. .Meistä
cn tullut Sangen hyviä ystäviä, meis­tä
ja lehtimiehistä.. •;Bulgariin lisäsi
piloillaan: Tänään pn . sunnuntai ja
vapaapäivä,, ja siltä; hupllmätta te
kaikki teette työtä. Molotov yhtyi kes­kusteluun
naitraen: Se pn rkos työai
kalakia vastaan. :
Vieraat otti vastaan Bulganin, joka
oli pukeutunut valkoiseen liinavaate-
. pukuun sekä Hrushtshev, Molotov,
Mikojan, entinen pääministeri Malen-kov
sekä kommunistipuolueen puhfir
miehlstöri jäsenet Perpuliln ja;Sus-
Ipv.
rauhan ja kansojen tuirvallisUuden
vahvistaminen. -
Neuyostokansan ^ ä m p p a i l i i l l a vai-,
tioitten välisten nprriiaälis^hieitten
solmimisen, atomiseen kiellon, aseista-riiisunrian
ja Euroopan kollektiivisen
turvallisuusjärjestelmän luomisen
puolesta ön ollut terveellinen vaikutus
koko kanairiväliseen tilanteeseen.. T u -
hännet Neuvpstoliitossa vierailleet eri
maista Icotoisin olevat ihmiset jotl:a
ovat nähneet omin silmin rieuvp-sfoih-misen.
eläriiää, Pvat tulleet vakuuttu­neiksi
siitä; että neuvostokansa todel­la
toiVpb rauhaa ja keskinäisen ym­märtämyksen
j a ystävyyden syntymis­t
ä kaikkien maiden välillä;. He ovat'
myös käytännössä joutuneet totea-maan
sen. että paljonpuhuttu "rau­taesirippu"
on Neuvostoliiton vihoUis-ten
pahansuopaa puhetta. .
Taistelu rauhan puolesta on- tämän
hetken tärkein; kysymys. . Kansojen
keskuudessa ei . t ä n ä ä n ole voimak-kaanipaa,
väkevämpää toivoa kuin
toive rauhan säilymisestä, lujien ys-
Heisirik»., — Eduskunnan. puhemies
k . - A . Fagerholm i^uhui viiirie sunr
ijiintaina Rovaniemellä. Puheensa u l -
itopoliittisessä (Kassa h ä h korosti, et-^
tei Suomen .ulkopolitiikassa voisi tul­la-
kysymykseen suunrianmuutPs. Se
liri ja, jpta. t ä h ä n asti olemme noudat­taneet,
o# myös tulevaisuuden linja-
Tärkein telitävämme MI luoda riiah-clolhslmmah
hyvät- suhteet suUreen
itäiseen naapuriimme.
Vaikka sitä ei kalkilla tahoilla näyr
tetä hyväksyttävän kbröstan; vielä
kerran • sanoi puhemies, että Siiomen;
sosiaiidempkratia • kunniallisesti jä
vilpittömästi tahtoP olla mukana t ä s ­sä,
työssä. Eliel maamriie selviä tästä
tehtävästä, ei meidän käy hyvin.; M i -
tii käsityksiä henkilökohtaiseiiti ja
puolueena Neuvostoliiton yhteiskun­tajärjestyksestä,
omaariunekip, se ei
saa estää meitä pjnrkimästä ystävyy­teen'
ja- yhteistyöhön. /Täällä ' k o t i ­maassa
tahdomme jatkuvasti elää ja
a i k u t t ä ä demokraattisen yhteiskun-tajärjestelmämine
säilyttäen. Johta­valta
neuvostoliittolaiselta taholta on
toistuvasti sanottu, että erilaiiet y h ­teiskuntajärjestelmät
voivat elää rau­hassa
rinriakkain ja "uskomme, että
nämä vakuutukset.ovat olleet- vilpit­tömät.
Olemme syvästi tietoisia sii­tä,
että se demokratia, joka on r a ­kennettu
Pohjolasi, parhälteri sopii
nieille, sen turvin riiaamme on kehit­tynyt;
yhteiskunriaksi,- jossa bn jok-;
seenkiri korkea elintaso ja: varsin pit-
.källe ulottuva sosi^alilainsäädäritö.;
piemme päässeet näiliin tulPksiin
.luopuriiatta henkilökohtaisesta. va­paudesta,
joka pn n i i n oleellinen osa
pohjoismaista deriiokratiaa. Kajikki
tämä ei estä toisia kansbjaviihtymäsr-
^ä ja • kehittjTnästä toisenlaisen y h -
teiskuntajärjestelniän ; alaisena. Jo­kainen,
joka on käynyt Neuvostolii­tossa,
tietää, että
sen haUitusjärjesteli
ritettu suurtyö, jbllj
l-.astä feodaaiiyhteii
aikainen teollisuu<iyi
kea tätä :vbimme.i
kuin myös^ sitä; vaiti
ori siiöritettu tieteen
tuiirin aloilla; Jos h
huolimatta; väitämm
teutettiia ; yhteisk
ei kansariime hyväi
toteamus ei ole miki
e;]e Neuvostoliittoa ]
demokratiamme mu(
periaatteet, sen ilma;
me kasvaneet ja elä
täniiseksi piemme kä
teluja; emriieka'hali
Miatta, kuten sanotti
ni usein; toistetusta v;
ta erilaiset, yhteisk
voivat elää rauhassa
kenääri ja-tämän läl
la pitiiisi olla kaikk
siihen, että Suomi
elävät naapuruussovi
tausta haluaa sosial
Uivisesti edistää, siiti
tä" kotliriaaasa tarke
usein halutaan tehdJ
seksi. Olisi; hyvin on
S' totta se, e t t ä ka
pieni osa pyrkii ;hj
hön itään päin; Silloii
myitset olisivat epiävj
Yhteistyön täytyy en;
tua niihin puolueisii
. taryhmilri, -jotka, ma;
jotain merkitsevät.; 5
paljonkaan arvoista.
Käsitellessään sisä
m yksiä puhuja korosi
pin teollistamiseri vä
sekä maakunnan ehi
elvyttämistä.
on sellaisten rhäiden kuin Neuvostolii- tävyysslteittensölm luotca-tori.
Kiinan kansantasavallan, mtiari, " l u l ^ ^ t a välisest.l yh-
Publan, Jugoslavian ja nionien mui-
Ruotsin ilinjaii
kulkuvuoroissa
muirtoksia
Ruotsin—Amerikan linjan matkUs-;
taja-liikennepäällikkö Eärnest B.
Bea;märih on lausunut että eräitä
muutoksia on tapahtunut hnjan lai­vojen
kulkm^uoroissa.
M l . Kungsholmin idän suuritäinen
vuoro, joka oU, aikaisemmin lokakuun
14; pnä; on' muutettu 15; päiväksi;
Lähtö tapahtuu kello 11.30 aamupäi­vällä
New Yorkista, Kungsholmin
länteen suunnattu vuorb Göteborgista
marrask. 22. pnä on vaihdettu päivää
aikalsemmaltsi. Laiva lähtee nyt maa­nantaina,
elokuun 21. p n ä ja Köö-penharilinasta
seuraavana päivänii
New YorkUn. .r
DUCLOS MOSKOVAAN
Pariisi. — Jacques Duclos. Ranskan
kommunistisen puolueen yleissihteerin
sijainen, matkusti elokuun enainunäl-sellä
viikolla'Moskovaan.
deri maiden välisten suhteiden perus­tana;
takaa rauhanomaisen rlnnak-kainolon
mahdollisuuden eri maiden
yäiillä niiden yhteiskunnaliisssta jä;
valtioliisesla järjesteimästä huolimat-,
ta.-: -^\'v A . ^ • ' ; ^ ; • ^ • ' . - . ' • ;•
; kokous sattui sämaäri. aikaan kuin
Yhdistyneideri Kansakuntien 10-vub-tlspäivä.
Valtuutetut totesivat, että
Y K :11a On määrätty paikkansa kan-sairivälisessä
elämässä j a että sen t o i ­minnalla
.ori posithvlslakin puolia.
Y K :n kanta määrätyissä rauhan säi­ly
ttämistä ja turvallisuutta, koskevissa
kansainvälisissä kysyriiyksLssä on aut­tanut
yleisen mielipiteen mobilispiritia
taisteluun uuderi sodan uhkaa vas­taan.
Mutta samanaikaisesti Y K on,
kuiteiikln suuressa määrin pettänyt
kansojen siihen, asettariaat toiveet.
Kokbus esitti Y K : l l e sen kymmen-vubtispäivän
johdosta ; vetoomuksen,
jossa korostetaan, että Y k : n pitäisi
olla uskoilinen peruskirjalleen Ja
ja kansojen
teistoiminnastä. Tämä . voidaan saa­vuttaa
vain kaikkien raulianvt>imien
lujan yhteisen kamppailun avuila.
Vain joukkojen luja ja.väsymätön
taistelu hyökkääjien juonia vastaan
voi;pakottaa heidät perääntymääii. f
; Ei ole epäilystäkään. siitä, että - ko-kouliseri:
päätökset tullaan toteutta-inaan
käytännössä miijoöriien ibmi.s-ten
yhdistyneitten ponnistusten -avul­la.
.; kaikkien ; maiden kansat, joita
elähdyttää rauhan säilyttämisen jä
vahvistamisen jalo ajatus; tulevat lan­nistumatta;
taistelemaan rauhan v i -
suurvaltejen välisen yksiriiielisyyden
yuöristokiipeily
vaatii p^jon uhreja
Rooma, _ •Kuluvan vuoden aikana
on 109 vuoristokiipeilijää saanut sur­mansa.
Länsi-EurPppassa. Viime.viion-
;'na vastaavana aikana - oli uhrien l u -
kuriiäärä 123. Sillbin oli vielä Mt.
F,verestiri .voitto tuoreessa muistoasä
ja innosti kiipeilijöitä;
KunirikaaUinen komissipni aloittaa pian julkiset kuulustelu
; louselämän kehittymismahdoiiisiiaksista tulevan 30 yuodeh
oleva komissioni vierailee eri maakuntien pääkaupun^eiss:
tävät esitykset pn .esitettävä kirjallisessa muodossa, komis
vasemmalta oikealle: B. C. Electricin presidentti A, E. Gra
nln sihteeri ja tntkimastyön johtaja Pouglas LePari, Memio
edustaja tri Ray Gushie St; JphnJbsta.Nfldv Istumassa: C
pungin metsäasiain neuvonantaja Oiner Lussier, komission
Walter L. Gordon Ja Alb«rtan yUöpistph presidentti tri An
Ei (^leseuranflut asioita
Helsingin Vapaa Sanan pakinoit­sija;
;'Taavetti''kh:Ooittielokuixri 2.
ptiä. palstallaan , seuraavaa:
Tässä taannoin julkaisi Uusi Suomi
palstoillaan professori Paavo Virkku­sen
kirjoituksen "Ideologian aika-kausi".
Arvon professori kiteytti tässä k l r -
jPituksessaan oikeastaan koko sen
sisällön seuraavaan virkkeeseen:
"Nykypäivinä taistelevat maailman­vallasta
(vähemästä ei ole kysymys)
materialisthien kommunismi j a icris-tlnusko
kumpikm ideplogiolneen."
Xämä kirjoitus on saanut erään
Suomen Sosialidemokraatin maanan-taipakiriöitsijari,
sen jälkeien, kun h än
ensin alamalsesti" tunnustaa profes­sori
Virkkusen artikkelin ansiot, ky­symään
huolestuheeria, e t t ä eikö pro­fessori
näiden kahden vaaUtaistelijan
välillä näe kolmatta, demokratiaa.-
(Pakinoitsija varmaaniclri ;tarkoittaa
sosiaalidemokratiaa, :vaikkä alkupuoli
sanasta oiikln ihäneltä jäänyt pois.);
ipappismiehillä on tapana pifliua
vertauskuvilla. J ä koska suurin osa
kansasta tuntee professori Virkkusen
kirkollisen aseman Ja miksei myös
•hänen poliittisen asemansa, hiänen
isanoritansa konimunismln ja kristin­uskon
välisestä kamppailusta voita­neen
tulkita.-hiukan laajemmasta n ä ­kökulmasta
kuin; yksinomaan noiden
iiimitj-sten riiukaan. ;
it.uultavasti professori Virkkimen
, puhuessaan materialistisesta kommu­nismista
tarkoittaa, - ei väin kommu­nistisia
puolueita J a ; niiden jäseriiä,
vaan kokb työväenliikettä niin kari-sallisessa
kuin ; kansainvälisessäkin
mielessä ja toisaalta puhueasaan kris­tinuskosta,
h ä n luultavasti tarkoittaa
kapitalistisia piirejä jälleen kansalli­sessa
ja kansainvälisessä mielessä.
V K i i n pcpfesori'Virlckiiselta jää ihuo-maamattä
sellahien tekijä kuin (so-siaU-.)
deimokratla, se ei nähtävästi
tapahdu vahingossa, vaan tarkoituk­sellisesti.
Professori Virkkunenhan i l ­moittaa
ideologian velvoittavan, ja
hänen ideologiansa mukaan kaikki
ne, jotka taistelevait kapitalismia vas­taan,
taistelevat myös kristinuskoa
vastaan, olipa sitten kysymys kom-,
mimisteista, kansandemokraateista,
vakaumuksellisista sbsialidemokraa-
;teista tai vaikkapa nk. vapaamielisis-jäkin
j a ijääilenimike: :''materlaiisi;i-' meri • SosialidemokraE
ta porvareista, f K a i k k i vain yhteen _
nyyttiin, vaikka Joukossa oUslpappe-1 tuu Uetcnkin kauhistuttavalta Suo-sen
kommunismin känriattajat",.Toi­saalta
hän nähtävästi asettaa kris­tinuskon
asiamiehi^i kaikki sellai­set,
jotka haluavat säilyttää kapita­listisen
Järjestelmän tekemättä eroa
fasistien, tavalhsten kapitalistien tai
eräideri soslaUderiiokraattisten johta­ja
i n välille.; H ä n ei halua, n ä h d ä m i -
tääri .vivahde-eroja, koska ne vain
sekottaisivat hänen selvän täriöjitiik-sensa.;;
•':'-;'-- ,'
Lähtemättä sen pitemmälle pohti­maan
jsitä,; mikä tuollaisessa kirjoit­telussa
on oikeaa' j a mikä .väärää ja
\ ielä vähemmän sitä, niitä eroamah­dollisesti
löytyisi joidenkin ;tehtaUi-jain
tai joidenkin sosialideriiokräat-tisiksl
johtomiehiksl itseään rihnlttä-
Vien; yähllä,: olemme ;'iniitenkin; sitä
^ l i e l t ä , että. tuollaisessa kysymyksen
asettelussa pn tietyt »vaarambmentit
ciemassa. Joku tavallinen kansalai­nen
voi nimittäin professori Virkku­sen,
a r t i l ^ e i in perusteella tehdä sel­laisia
ijohtcpäätöksiä. että hänellä on
vain kaksi vaihtoehtoa. Joko lukeu­tua
siihen laumaan. Jonka tunnus­merkiksi
artikkelin kirjoittaja on U l -
mariniut lapun: materialistinen kom­munismi
tai siihen. Jouklcoon; Jota h än
nimittää kristinuskon kannattajiksi
eli kapitalismin Itannattajiksi. Voisipa
hän pohdiskelussaan tulla vieläkin
pitemmälle, joutua valitsemaan ka­pitalismin
kannattajain Ja vastusta­jain
välillä ilman mitään yälhnuo-toja
t a i kolmatta Uetä.^Sellainen tun-jasta,
joka ei koskai
tuollaiseen asipiden p
Tämän vuoksi pah
koeltaa maiitipontises
iiin "demokratian dyi
muita hienoja asioiti
'vakuuttaa, miten- ko
h e t t ä ä jatktK-asti. ja:
voinnin kasvaessa jä
kraattinen dynamis
kommunismin kiistan
Kutakin, uskonsa ai
taan; Omasta puoles
cn sanottava, että-SS:
l a on yhtä luja usko
VirkkUsellakiri tai sit
sanottavasti tutustui
historiaan» viimeisten :
takaan.
Tosiaan, samaniaisi
eläneitä; pn vielä P
maassa — ehkä ene;
rapakon; toisella puole
He puhua junttaan
päästyään, kuinka k<
joksi he lukeva,t kaikt
väenliikkeen ja myösk
keen; — menettää ja
perää, s
Pitäisi hullunkin h
cn tapahtunut viimeksi
35 vuoden aikana. Pi
kuka ori menettänyt m
Mutta jotkut eivät li
vat paasaavat vain miti
tuo.— Jussin poika.