Vapaus, December 20, 1972

              VUOSIEN TAKAA
49 VUOTTA S I T T E N:
LOISTAVA VAALIVOITTO L A B O R I S T E I L LE
Ijontoo. e- Englannin työväenpuolue on juuri toimitetuissa par­lamenttivaaleissa
äaanut loistavan vaalivoiton, suuremman kuin
osattiin etukäteen odottaakaan. Konservatiivit suojatullipolitiikkoi-
T neen ovat kärsineet masentavan tappion.
. . • ' Melkein lopullisten tietojen mukaan konservatiivit ovat saaneet
valituksi parlamenttiin 257 jäsentä jota vastoin heillä viime parla-
^ mentissa oli 346 jäsentä. Tuholaisten edustajäluku nousee jo 184,
' sen sijaan . . . "viime parlamentissa oli 144. Liberaaleilla on nyt 45
* jäsentä. E i ojle vielä varmaa mille pohjalle uusi hallitus jäayestyy . , .
— Vapaus, uutistieto, jouluk. 11 p. 1923
PUNAORPOJEN AVUSTUS
Canadan työläisille on langennut vaatimaton velvollisuus Suo­men
punaorpojen avustamisessa. Useat osastot ovatkin jo tarttu-neet^
asiaan varojeir keräämiseksi Suomen luokkasodassa orvoiksi
ja oman onnen nojaan jääneiden orpojen huoltamiseksi. (Tarkoitus
on) toimia sillä tavoin, että orvot tuntevat tulleensa kokonaisen yh­teiskuntaluokan
rakastetuiksi lapsiksi . . . -
— Vapaus, toimituskirjoitus, jouluk. 11 ^.1923
JÄLKIMUISTOJA KESÄMATKASTA
. Jätimme Leningradin hyvin kau­niin
kesäisen ilman vallitessa. Mat­kan
johtaja kertoi, että edessäm­me
on pitkä matka, 900 kilometriä
saamme olla rattaiden pääUä, mut­ta
välillä olemme yötä, koska^ i h ­misillä
jotka ovat lähteneet huvi­matkalle
ei saa olla kiirettä. Sitä­paitsi
kun vielä talon puolesta tar­jotaan
muonat ja yö kortteerit.
Oli työpäivän aamu ja kaikkial­la
näytti olevan; työt käynnissä.
Se Leningradikin leviää myötään-sä,
sillekin suunnalle näytti nouse­man
uusia taloja, tehtaita ja mitä
kaikkea tekenevätkään. Katuliiken
30 VUOTTA S I T T E N :
JOBINPOSTIA H I T L E R I L LE
Rommelin joiikot karkoitettu lujista asemista Libyassa. Peräy­tyvät
nopeasti Tripolia kohti. Brittiläiset ajavat Rommelin jälki­joukkoja
takaa, . . . — Vapaus, uutisotsikkoja, jouluk. 15 p. 1942.
TORONTON KUULUMISIA
Toronto. — Näiden joulukii-rehten
tuoksin^/^a pitäisi muisr
' taa erikoisesti liikkeitä jotka il-
5 moittavat lehdessämme ja osoit-
. tavat että ne arvostavat meidän
känppatuttavuuttamme. Se aut-
. taa sekä ilmoittajia että välilli­sesti
myös meitä ja lehtiämme.
Eipä sitten muuta kuin haus­kaa
joulua fehtipajaamme ja kai­kille
lukijoille täällä Torontos­sa
ja muuallakin.
Aina iloisten ikinuorten tilaisuus
jouluk; 7 pnä muodostui oikeaksi
pitbtiläisuudeksi kun Aino Lahti
vietti, 75-vuoti3ta syntymäpäivään-sä
j a aamalla Sudburyjm läksiäi-siään;
Kyllä siinä iloittiin ja itket­tiin
ja eihän siinä ainakaan meille
mitään; erikoista iloa ole kun yksi
" paras lähtee joukosta pois. Terve­tuloa
Äino takaisin Torontoon,
milloin vain se sinulle sopii.
Finlandia kuoron konsertista tuli
taas suurenmoinen taide- ja viihde
tilaisuus. Ake Nummi puhui Suo­men
itsenäisyyspäivän merkityk­sestä,
ja selväpiirteisesti hän pu­huikin
menneestä historiasta.
Annikki Nummen juhlaan hyvin
sopineet pianoesitykset, Ikinuorten
soittoyihtyeen numerot ynnä Ake
(Hunnäkon poikien soitto oli juuri
talin juhlaan tilattua. Finlandia
kuoron esitykset olivat nyt, kur
ten niin monesti ennenkin, siitä
paremmasta päästä.
VerÄläisten nuorten tanssi oli
kauhista silmänruokaa. Tervetuloa
toistekin.
. • • , » • • »•
"Kun lesket lempivät" näytel­mä
esitetään Don haalilla tammik.
21 pnä keUo 3. ip, Sen saa arvata,
että silloin tulee taas joukkovael­lus
Don haalille sekä läheltä että
kaukaa.
Ikinuorten ikioma joulujuhla oli
Don haalilla torstaina joulukuun
14 pnä. Silloin oli silmä kirkkaana
kuin lapsena ennen niin ohjelman | jnoiggjj työn.
Don haalin
kalenteri
Toronto. — Ikinuorten joulujuh­la
on ohi ja hyvin onnistunut t i ­laisuus
olikin, sillä" lähes sata i k i ­nuorta
oli saapunut viettämään
juhlaa ystävä joukossa. Haali oli
kauniisti koristettu, kynttilät iloi­sesti
vilkuttelivat, pöydät antimia
notkuivat^ Kaunis kiitos pitää an­taa
Parkway ja" Finn Home leipo­moille
ja VJking_ lihakaupalle,-jot­ka
antoivat meidän iloksemme
monenlaiset lahjoitukset. Suuren
kiitoksen ansaitsevat myöskin ne
henkilöt jotka monta tuntia työs­kentelivät
ravintolan puolella :,jo
aamupäivästä myöhään iltapäi­vään.
He tekivät todella suurem-esityksen
kuin joululahjojen jaka-'
misenkin aikana. Niin sitä pitää­kin
iloita ja riemuita ja siten pi­dentää
terveyttä ja ikää. Suurkii-
Ohjelmaakin oli juuri tarp,eeksi.
Oma soittoyhtyeemme ilahdutti
kerholaisia pariinkiin otteeseen,
erittäin mieliinpainuva oli -'Elämä
tos niille jotka lahjoituksillaan t i - juoksuhaudassa", joka omistettiin
laisuuttä avustivat — Viking Food j vietnamin sotilaille. Joulu-juhla.
Importers, . Finn Home ja Park-1 rauhan juhla, maassa rauha jäih-way
Bakers ja myös kaikille misillä hyvä tahto toisiaan koh-työmuurahaisille.
taan. E i pidä paikkaansa tänäkään
Ohjelnjasta puhuen pn todetta- jouluna, niinkuin tervehdyspu-va
että Otto-poika osaa puheissaan j teessä huomioitiin. Niinpä terveh-asian
selostaa paikalleen ja Idalla dyspuheessa myöskin esitettiin voi-on
aivan ihmeellinen taito käsitel- makas vetoomus rauhantyön puo­la
tapahtumia. _ Helen puhui ajan- i^sta. vetoomus avustaa Canadan
kohtaisesti joulurauhasta _ V^t-1 Rauhanliiton vuotuista i-ahastus-namissakin,
missä^ ei ole vuosikau-1 kampanjaa.
siin rauhaa ollut ja kehoitti meitä
tehostamaan toimintaa Indokiinan
rauhan saavuttamiseksi, l
Niin, ja olihan siellä joulupukki-
Sisko-Ida esitti .humorisen kro­nikan
kerholaisten Sudburyn mat­kasta,
joka sai hymyn kaikkien
kasvoille. Veli-Otto tarinoi muka-kin
tonttuineen ja säkkeineen niitä ; y^ah tapaansa, Kalle-poika viulul-lahjoja
jakamassa j a yleisöä oli kii- ^ soitteli, sitten kuului kulkusten
tettävän hyvin. kilinää ja neljä tonttu-siskoa pu-
Tästä voi nyt jäädä jotakin hy- naiset tonttulakit päässään tanssi
vinkin tärkeätä pois, mutta kyllä sisälle vetäen perässään kahta
meitä ikinuoria on niin paljon, et- isoa säkkiä, ja niin alkoi lahjojen
tä joku toinen voi jatkaa siitä mis- jako. Iloisessa seurustelussa kulur
sä parsimista ja paikkaamista tar­vitaan.
tettiin loppu iltapäivä; ja näin t u ­li
taas yksi muistorikas tilaisuus
elämämme kirjavaan muistikir-
Liisi. Hakala kuoli täällä joulu- y^^^^ Kiitos kaikille.
kuun 16 pnä. Suremaan jäi läiiin- j
nä tyttärensä Aune Ruotsalainen.
Entinen torontolainen, Olga Auro-ÄLÄ
VÄLITÄ —
anna Heynon välittää!
Soita 481-0001
ROLF HEYNO
REALTOR
I M Mt. Pleasant Apt 1404
Toronto 12, Ont.
Täysivaltainen suomalainen
kiinteistövälittäjä
Tttnmto Beal Estate Boardin JL<«rn
S.C.A. URHEILULIITTO
virkailijoiden osoitteet:
Sihteeri: Paavo Vaurio
49 Htowatha Ed. Toronto, Ont.
Puhelin 466-8815
Rahastonhoitaja: Lauri Penttinen
826 McKee Ave., WiUo«dale, Ont
Puhelin 221-8076
Puheenjohtaja: Ake Hunnaklco
90 NeviUe Park Blvd.
PuheUn 691-6195
Toronto 13 ' Ontario
Torstaina tammikuun 4 päivänä
esitetään kerhotilaisuudessa eloku-ra
Suomela, on kuollut Halifaxis- ^5^. entisiä muistoja suurjuhlista
sa. — J . N.
Protesti auttoi
f f . - • • ff
janoisia V
( Tarmolassa ja muuallakin.
j . • . • « ••• 9 • • »•••
j Tammikuun 21 päivänä esite-itään
Ikinuorten kerhon näytelmä
"Kun lesket lempivät"; Kello 3 i l ­tapäivällä.:
J .
Toronto. — Eour Seasons
Sheraton Hotellissa NDP: n
tolmefsta viikko sitten lauantaina
järjestetty mielenosoitus-vahdinta
johti siihen, että ruokavierailijain
olutpullon hinta laski 90:ään sent- k^oukselleesitettäväksi.
tiin $1.25:stä.
Matti Mäkelä Sudburysta sanoi
järjestäneensä' mielenosoitusvahdin
nan sen vuoksi kun häneltä velo­tettiin
Ontarion N D P : n edustaja­kokouksen
aikana 50 senttiä "pop-pilasista".
Oluen ystävät liittyi­vät
vahdintaan protestiksi siitä
kun olutpullosta vedetty hinta oli
yhtä korkea kuin väkijuomistakin.
Hotellin : eräs puhemies sanoi
$1.25 hinnan johtuneen "virhees­tä",
ja että se laskettiin normsfa-litasoon
eli 90 senttiin pullo.
. Toronton osaston vuosikokous
pidetään helmikuun ensimmäisenä
sunnuntaina; kaikkia alajaostoja
kehoitetaan valmistamaan tili- ja
toimintakertomukset valmiiksi ko-
Finlandia kuoro kokoontuu haa­lilla
tammikuuni toisena keskiviik­kona,
jolloin harjoitukset taas aloi­tetaan.
_ ht.
Säännöllinen
filmi-ilta
INTISEN PÄÄMINISTERIN "PAPERIT"
RCMPn HALTUUN - TUTKITTAVAKSI
CSJ:n OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ:n Tomnton Osaston kokouk­set
pidetäfin johUHcunn.tn kut­susta
Don haalilla, 957 Broad-view
Ave.
OSJ:n Poit Arthurin osaston kuu­kausikokoukset
pldeta&n Jokai­sen
kuukauden ensimmäisenä
kesfcivUkkooa. alkaen klo 7.30 III.
Kirjeenvaihto osoitteellfl- 316
Bay St, Tbunder Bay, Ont
CSJ:n Beaver Laken osaston kuu­kausikokous
pidetään Joka kuu-
. kMMlen toiaentk sunnuntaina klo
1 pttlvftUä oeasUm haaliUa. Kir­jeenvaihtajan
oeolte- y.. Plispa-
^ neo, R. R. 1, WO(rthl.igton, Ont
»1..
CSJ:n Vancouverin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Ukrai-nailai-
Jten haa^Hla 805 E. Pender
St., jokaisen kuukauden toisena
sunmurarai^na kello 12 päiväiHä.
Klrjeenvailito oöoltteella: 805
East Pfnder St.. Vnnoauvfr, B.C.
Puh. 254-3436 tni 255-1415.
CSJ: n Sudburjm osaston kokouk­set
pidetään kerraJi kuukaudes­sa
Johtokunnan kutsusta. Johto­kunta
kokoontuu useammin
asiain vaatiessa puheen Joh ta Jan
kutsusta. Kirjeenvaihto: Box'
354, Sudbury, O n t
Toronto. — Canada-USSR yh­distyksen
toimesta järjestetään eri-koilnen
filmi-ilta aina perjantaisin,
55 Bloor St. E . Suite 404.
Joulukuun 22 pnä esitetään
Tashkent, Neuvostoliiton kesän­viettopaikka;
Uzbekistanissa; jou­lukuun
29 pnä The Hungry Plains,
There Is a To\yn j a Around Soviet
Union.
Tervetuloa, sanovat Canada-
Neuvostoliitto -seuran toimitsijat
SUOMEA PUHUVAT AJURIT
Puh. 345-5461
148 S. Algoma St.
Thunder Bay " P " Ont.
teessä on enemmän nähtävänä
kuörma-äutoja, joista toiset jo van­han
aikaisia ja kuljettavat pieniä
kuormia joten ^näin sivullisesta
näytti kuiii ajurin aika olisi men­nyt
aivan "polusta". Mutta he
tietävät että 'Neuvost9liitossfi ra­kennetaan
nykyisin uusia autoteh­taita
ja niiden alettua tuotantonsa,
vanhentuneet rekkavaunut saavat
siirtyä muinaismuistojen, joukkoon,
Moskovan ja Leningradin väli­nen
valtatie on tällä kertaa kaksi
kaistainen, toistji^tullaan ja toista
mennään, mutta lähivuosien aikar
na:näm'ä ihmiset joutuvat raken­tamaan
tuon tien puolta leveäm­mäksi,
sillä l i i k e - j a työruuhka on
ainakin asuntokeskuksien ja kylien
seuduilla tien täyteistä., Mutta tie
ön silti kohtalaisen hyvä, jossa
suoritetaan peruskorjauksia jatku­vasti,
nytkin oli monessa kohdassa
(peruskorjaukset käynnissä.
Leningradista itään on monen
kymmenen kilometrin matkalla
aivan tasaista maata ja kasvul-fisuus
lehti-metsiäi Tien viereen on
tosin istutettu suojametsää, < aina­kin
aavemmille seuduille, vastusta­maan
talven tuiskuja ja tuulia,
Mutta näin kesän aikana tämä sa­tojen
kilometrien puistotie näyt­tää
kauniilta. Mutta asutus ei kaik­kialla
ole vauraan näköistä, -saat­taa
olla että sielläkin nuoriso on
.'lilrtynyt kaupunkeihin, koska teol­lisuudessa
on jatkuvaa työvoiman
puutetta ja kaupunki paikat viih-tyisimpiä
nuorison asuinsijoja. Tä­mä
tautihan nykyisin vaivaa kaik­kialla
maailmassa.
Nämä Pohjois-Venäjän seudut
eivät tietenkään ole viljan kasva­tukselle
suotuisia, hallakin on joka
kesäinen vieras näillä rämemailla.
Mutta heti Leningradin laidalla
saattaa huomata laajoja kaali vai­nioita
ja heinää tietenkin kasvate­taan,
koska taipaleella näkee mel­ko
huomattavia karjatiloja, mutta
ei oikein vauraan näköistä asutus-"
ta. Ja tämä kaiketi johtuu siitä, et­tä
nämä seudut olivat viime sodan
aikana taistelutantereina.- Näissä
temmelsi natsi vihollinen monta
vuotta syöden karjat ja. .polttaen
mökit talven pakkasilla, olemme­han
lukeneet viime sodan tilastolta.
Tässä sodassa natsit tuhosivat 1,
700 kaupunkia. 70 tuhatta kylää
ja 20 miljoonaa neuvostoihmistä
sai surmansa, näiden veristen vuo­sien
aikana. Kun ajattelee näitä
tilastoja niin huomaa että kokonai­nen
sukupolvi meni parhaita maan-,
sa rakentajia. Sodan jälkeen ihmi^
set palasivat asuinseuduilleen, heil­lä
oli puute rakentajista ja raken­nus
tarpeista. Mutta oli pakko yrit­tää
jotakin saada päänsä päälle ja
siksi lienee että jossakin näillä seu­dulla
näkee heikko kuntoisenkin
asunnon, jonka rakentaja ei ole
omannut suurtakaan ammattitai­toa.
Ihmetellä vain sopii, kuinka tä­mä
maa ja kansa on voinut aut­taa
toisiakin jaloilleen. He ovat
auttaneet rakentamaan patoja E -
gyptissä, tehtaita Intiassa, Kiinas­sa
ja Kuubassa ja onhan Pohjois-
Vietnamin/ kansakin ollut paljolta
osalta riippuvainen Neuvostoliiton
avusta, että työn täyteistä ja puut­teiden
kanssa kamppailemista lie­nee
ollut tämän kansan elämä vii­me
vuosikymmenillä. Mutta paljon
on korjattu ja paljon on tehty. Tä­män
saattaa huomata näidenkin
teiden varsilla.
Tämän tien varteen on pystytet­ty
muistopatsaita jotka muistutta­vat
jälkipolville sitä"suurta taiste­lua,
jota tämä kansa joutui käy­mään
säilyttääkseen maansa, itse­näisyytensä
ja kansansa kunnian
jota tuskin voi aliarvioida kukaan
ajatteleva ihminen, olkoon hän sit­ten
ystävä tai vihamies. . - -
Novgorod ,on Venäjän vanhim­pia
kaupunkeja. Sen historia ori
kirjoitettu jo 1,100 vuotta alka­neeksi.
Se oli ammoisilla ajoilla
suufi kauppakeskus joka suotuis­ten
joki- ja vesiliikenne yhteyksien­sä
ansiosta tuli kuuluisaksi ympäri
sen . aikaisen maailman. Sinnehän
purjehti kauppiaita joka ilman
suunnalta. Siellä oli maailman mai­ne
markkinat monta kertaa Vuo­dessa.
Venäläiset olivat kuuluja
pellavan kasvattajia, jolle kasville
nämä seudut ovat hyvin edullisia,
koska nykyjärjestelmän vallitessa-kin
siellä kasvatetaan suurin osa
Neuvostoliiton pellava tuotannos­ta.
Tämän lisäksi oli ympäristössä
suuret satojen kilometrien ^sydän­maat,
joista pyydettiin hienoimmat
turkikset ym. mesän riista. Näitä
kaikkia saapuivat monen. maan
kauppiaat vaihtamaan tuoden mu­kanaan
suolat ja teet ym. sen ai­kaiset
kulutustavarat. Tämän liike­toiminnan
ansiosta tämä Novgo­rod
kasvoi suorastaan Venäjän
hallinto paikaksi. Mahtavan Olha-joen
rannalla näkee vieläkin niitä
suuria tavaramakasiinien raunioi­ta
jotka aikakaudellaan uhkuivat
sitä suurta Hkkautta jota tämä
seutukunta edusti. Siellähän on,
Venäjän vanhimmat kirkot nähtä­vänä
sekä luostarit jotka komeu­tensa
puolesta ovat vieläkin hyvin
harvinaista katseltavaa. Siinä kau­pungissa
on myöskin Kremli, joka
sana tarkoittaa linnoitusta; Näi­denkin
muurien sisällä on Novgo­rodin
vanhin temppeli, Sofvian ka­tedraali,
jonka rakennutti ruhti­nas
Vladimir Jaroslavis, vuonna
1045—52. Siellä on vanha Nikolain
katedraali jossa oli ja on vieläkin
nähtävänä ne käräjä kellot. Niitä
oli viisi kappaletta. N'iillä soitet­tiin
hälyytystilanne milloin oli v i -
höllisvaara tarjolla tässä erittäin
K<^skivliklko, jouluk. 20 p. — Wed. Dee. 20, 1972 Sivu 3
Kehitysmaat tarvitsevat teknistä
apua - eikä raaka-aineriistoa
Sosialistisesti suuntautunut jär­jestelmä
on paras mahdollinen
kehitysmaillei Tansania on erin-
, omainen esimerkki tästä, sanoi
Budapestin Karl-Marx -yliopis­ton
professori Tamas Szentes,
joka~on viettänyt neljä vuotta
Tansaniassa.
Tansania ei ole alistunut uus-kolonialismin
ruhjottavaksi. Tan
sania pyrkii määrätieioiisesti ke­hittämään
omaa teollisuuttaan
ja maatalouttaan.
OECD:n seminaarissa vuosi sit­ten
Tansania osoitti hyvin selväs­ti
oman linjansa. Tansania ei vaa­tinut
rahaa ja sijoituksia teollis­tuneilta
länsimailta. Se halusi
teknologista apua kehittääkseen
omaa teollisuuttaan. Tansaaiia
ottaa mielellään insinöörejä ja tek­nikoita
teollisuusmaista opettajik­si;
mutta suuryhtiöitten siirto­maaksi
se ei rupea. *
Szentesin mukaan Tansanian i t ­senäinen
kehitys riippuu suuressa
määrin presidentti Julius Nyereren
persoonallisuudesta. Nyerere on
rehellinen. Hän haluaa ehdotto­masti
koko kansan parasta, ei vain
niitten ihmisten, jotka osallistuvat
aktiivisesti yhteiskuntaelämään) ja
ovat lähellä presidentinpalatsia.
Byrokraattinen johtajaluokka ei
elä kehitysavun turvin Tansanias­sa.
Länsimaisista kehitysauttajista
Szentes sanoi, että melko monet
ovat jokseenkin konservatiiveja,
myös skandinaavit. He suhtautuvat
kielteisesti sosialismiin, mutta vie­tettyään
jonkin aikaa Tansaniassa
he usein muuttavat käsityksiään.
Sosialismi alkaakin tuntua järke­vältä
ratkaisulta.
Tansanian tämänhetkinen
vaikein pulma on Rhod^ian ja
Etelä-Afrikan painostus ja uusko-lonialismi,
jota sekään ei voi täy­sin
välttää. E E C tulee suuremmal­la
voimalla syöttämään monopole-jaan
Afrikan maihin ja riistämään
niitten raaka-aineita. Ainoa hyvä
puoli E E C :ssa on se, että se k i l ­pailee
USA m kanssa kehitysmais­sa.
Eri asia sitten onko se loppu­jen
lopuksi mikään etu. -
— Kaikesta huolimatta olen op­timisti
kehitysmaitten suhteen.
Epäonnistumisia on tapaihtunut,
mutta eteenpäinmenoa myös. So­sialistinen
kehitys on ainoa lopulli­nen
kehityksen tae Afrikassa ja
Etelä-Amerikassav Sosialismi takaa
oman itsenäisen teollisuuden muo­dostumisen
ja sitä. tietä kolman­nen
maailman yhtenäisen taloudel­lisen
järjestelmän muodostumisen.
Tämä olisi vastapaino BEC:lle ja
USA:lle.
Tizzy
varakkaassa kauppakeskuksessa.
Tässä historiallisessa Venäjän van
hassa kaupungissa, sen uuden a i ­kaisessa
hotellissa vietimme yön
j a nautimme talon tarjoamista
aterioista. — H.
IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIHIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII^
SUOMEN UUTISIA
Helsinki. _ (Suomi-Seura)
llllilllllllllllllllllilllllllllllllllllllllilllllillllliliillllllllllll
yaitio palkitsi taiteilijoita
Valtion taitelijapalkinnot, jotka
tänä vuonna jaettiin ensunmäistä
kertaa, saivat musiikin alalla ka­pellimestari
Paavo Berglund ja sel­lotaiteilija,
professori Arto Noras.
Palkintosummana on saajista
päättäneen valtion säveltaidetoi-mikunnan
käytössä ollut 20,000
markkaa, ja koska palkinto on
päätetty antaa kahdelle henkilölle,
kummankin suuruudeksi. tulee 10,
000 markkaa.
Kapellimestari Paavo Berglund
on ansioitunut ennen kaikkea Ra­dion
Sinfoniaorkesterin nykyisen,
kansainvälistä tunnustusta saaneen
tason kehittäjänä. Berglund toimii
nykyään Englannissa Bourne­mouthin
Sinfoniaorkesterin johta­jana.
Nykyisen orkesterinsa kans­sa
hän on tehnyt jo lukuisia levy­tyksiä,
joista eniten huomiota on
'saanut Sibeliuksen. Kullervo-sinfo­nian
levytys. ,
Arto Noras on Moskovan Tshai­kovski-
kilpailussa vuonna 1966
Baavuttamansa toisen palkinnon
jälkeen noussut nopeasti kansain­väliseen
sellistieliittiin. Häntä pide­tään
varsin yksimielisesti Suomen
kaikkien aikojen parhaana instru­mentalistina,
ja monet ulkomaiset
asiantuntijat laskevat hänet maa­ilman
viiden parhaan sellistin jouk­koon.
Viiden markan
kolikoita liikkeeye
Uusi, keltainen viiden markan
kolikko lasketaan liikkeelle 11. jou­lukuuta.
Pyöreätä viitosen kolik-
ROOMAN TIETÄ ON
JÄLLEEN LYHENNETTY
koa ovat toivoneet erikoisesti au- VARKAIDEN TOIMESTA
Tästä hetkestä lähtien lope­tan
seurusteluni koulvilehden
toimittajan kanssa — hän on
kirjoittanut nimeni väärin.
|iiiniiiiiniinic]iniiiiiiiiininiiiiiiiiii]iiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiciitry
I Kevyeiimiältä |
i kannalta 1
i i
"PELKO KALJUSTA"
VEI ITSEMURHAAN
Lontoo. — Eräs 26-vuotias mies
teki itsemurhan ilmeisesti sen vuok
si- kun hän epäili tulevansa kaiju-pääksi',
selitettiin kuolemansyyn­tutkijalle
viikko sitten tiistaina.
Tri Roger Kent sanoi museotyö-
Iäisen Anthony Maslinin tulleen
hänen luokseen ilmeisesti huolis­saan
"hiuksiensa lähdöstä". Masiin
teki tisemurhan laskemalla asun­non
vuokraajansa keittiöön kaa­sua
. , ••:
"Hän pelkäsi, että ihmiset puhu­vat
hänen kaljupäisyydestään ja
kommentoivat sitä . . . ei tuntunut
olevan mitään keinoa puhua jär­kevästi
asiasta hänen kanssaan.
'Jos minun hiuksien! lähtö jatkuu,
silloin ei ole enää mitään elämisen
arvoista'," kertoi tri Kent Masli­nin
sanoneen.
tomaattikauppaa harjoittavat yri­tykset.
Kuvanveistäjä Heikki Häi-väojan
suunnittelemaa rahaa pai­netaan
nyt 400,000 kappaletta. Ko­likon
toisella puolella lentävät
muuttolinnut idästä länteen : ja
kruunupuolella kyntää Suomen
teollisuutta symbolisoiva jäänsär­kijä.
Raha on tehty alumiiniprons­sista.
St..John's Nfld. — RCMP.n
toimesta suoritettiin perjantaina
ratsia Newfoundlandin entisen
pääministerin, Joseph Smallwoo-din
ja erään hänen apulaisminis-terinsä
kodeissa. Se oli osa siitä
'tutkimuksesta mitä nyt suorite-
'.aan neljässä maakunnassa New-foundlandin
länsirannikolla ole­van
Stephenvillen sahalaitoksen
tiimoilta.
Maakunnallisen oikeusministe­rin.
T. Alex Hickmanin perjan­taina
antaman' lausunnon mu­kaan
petoksia tutkiva RCMP:n
ryhmä " t u t k i i " ko, laitoksen r a ­ha-
asioita; Tarkastusmääräyksiä
on ; julkaistu Newfoundlandissa,
Nova Scotiassa, Quebecissa ja
Ontariossa.
RCMP:h antamien tietojen mu­kaan
-sen ' miehet suorittivat oi-
':eusministeriön määräyksestä
-atsian entisen talousasiain apu-
'aisministerin O. L . Vardyn asun-lossa.
Vahvistamatta jäi kuiten-cin
tieto, että myö|S entisen pää­ministerin
asunnossa olisi suori-
':ettu kotitarkastus, kuten on ker­rottu.
Mr. Smallwood on kuitenkin
puhelinkeskustelussa esittänyt
olettamuksen, että myös. hänen
asunnossaan on suoritettu ratsia.
Tutkimusten sanotaan alka­neen
jo viime huhtikuussa kah­desta
seikasta, miten tuntematto­massa
omistuksessa oleva Liech­tenstein
yhtiö sai Labradorista
metsäoikeuksia ilmaiseksi ja mi­ten
se sittijn myi nämä oikeudet
Canadian Jayelin Ltd:lle'-$4 mil­joonan
hinnasta ja Canadiain J a -
velin sai haltuunsa k^ksi raken­nusta
Stephenvillessa.
Liberaalisen pääministeri, mr-
Smallwoodin hallituksen laatima
sahasuunnitelma oli alunperin
Canadian Javelinin tehtävänä.
Maaliskuussa valittu pääministe­ri
Frank Mooresin konservatiivi­hallitus
. otti laitoksen haltuunsa
toukokuussa, jolloin mrMoores
ilmaisi tyytymättömyytensä sen
raha-asioista.
Finanssiministeri John Crosbie
sanoi silloin lainlaatijakunnan is­tunnossa,
että hallituksella on
varauksia niistä olosuhteista,
missä Societe Transshipping of
Liechtenstein sai haltuunsa 10,-
300 neliömailin suuruisen metsä­alueen
Labradorista.
Mr, Sniallvvoodin kerrotaan, sa­noneen,
että tutkimuksen tarkoi­tuksena
on "mustamaalata" häntä
Vitebo, /^a//a. — Tienpäällyski-vien
varkaat ovat iskeneet jälleen
j a lyhentäneet muinaisen Rooman
kunniakkaita teitä noin 230 jalan
mitalta.
Varkaat ovat vieneet satoja har­maita
basalttikivineliöitä (tummaa
laavakiveä) millä oli päällystetty
230 jalan mittainen osa V i a Cas- ^
sia tiestä ijota myöten Rooman le­gioonat
muinoin marssivat valloit­tamaan
etruskitien maata. Viime
heinäkuussa varastettiin, samasta
tiestä toinen osa.
Vaikka tämä uusi varkaus huo­mattiin
vasta viime viikolla niin se
on voinut tapahtua jo viikkoja tai
kuukausia sittea sillä poliisit eivät
säännöllisesti tutki kadoksiin jou­tuvia
kivien jättämiä paikkoja.
Ensimmäisen tie-varkauden t a ­pahduttua
poliisit arvelivat, että
kyläläiset ovat päällystäneet hiil­lä
pihojaan ja jalkakäytäviään,
mutta mitään syytöksiä ei ole nos­tettu
. . . .
PUHDASROTUISIA
Suomen
Pystykorvan
pentuja
iulee znyYntikunioon
}<>uluksi
BAY RINTA
1542 E. 26th Avenue
•Vancouver 12, B.C. s
(Puhelin 874-2iS«7