Vapaus, December 20, 1972

              S i v u 2 Keyhiivilkfcö, j o u l i i k . 20 p. ~ Wed., Dee. 20, 1972
VAPAUS I N D E P E N D E N T LABÖR ORGÄN
O F F I N N I S H GANAÖIANS
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6, 1917
Editor: W. E K L U N D Manager: V . K E N T A LA
Telephone: Office and Editorial 674-4264
^blished bnce weekly: Wednesdays by Vapaus Publishin^^ Co. Limited,
100 Elm S t IVest, Sudbury, Ontario/Canada.
Mailing address: Box 69. .
AdvertisJn; rates npon applicationi translation free of charge.
- Second Class Mail registration Nuinber 1076
M e . b c r c , , h e CANADIAN LANGUAQE'PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $10.00, 6 kit $5.25 USA:n:-
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vl{. $11.00, 6 kk. $5.75
1 vk. $11'.50, 6 kk; $6.25
Nixonin "joulurauha"
Samaan " aikaan jolloin Yhdysvaltain tiedonanto- j a propa­ganda-
laitokset radiosta ja televisiosta kirkkoihin j a ulkokultaisiin
hallintoelimiin asti pauhaavat vuodenvaihteen "hengen" mukaan
"rauha maassa j a ihmisellä hyvä tahto" ohjelmaansa* Yhdysvaltain
presidentin Richard Nixonin läheinen neuvonantaja, Henry Kissin-ger
juliöti, että aikaisemmista sopimuksista ja vaalien aatonpäivinä
annetuista rauhanlupauksista huolimatta Yhdysvallat jatkaa jul­maa
j a veristä hyökkäyssotaansa Vietnamin urheata kansaa ja
vapautusarmeijaa sekä puolustuskyvyttömiä siviilejä vastaan.
Miten voi yksikään ajatteleva taiteilija tai viihdyttäjä laulaa tai
puhua nyt häpeästä punastumatta"rauhan ruhtinaasta" j a "rauhan
juhlasta"? / '
Kuten demokraattipuolueen presidenttiehdokkaana ollut George
McGovern ajankohtaisessa lausunnossaan antoi ymmärtää, mr
Kissingerin j a hänen toimeksiantajainsa vaaliaattona antama "rau­ha
käsillä" lupaus on osoittautunut petokseksi ja vilpiksi. Tarkoi­tus
oli siten saada pahaa-aavistamattomat yhdysvaltalaiset äänes­tämään
hallitusta jonka rauhantahto on lupauksista huolimatta
yhtä epämääräinen ja epäiltävä kuin sen ulkopoliittinen ohjelma*
yleensä.'
Jos koskaan niin juuri tämän rauhan j a hyvän tahdon juhlan
aikana on vaadittava entistä päättävämmin, että presidentti Nix­onin
hallituksen täytyy allekirjoittaa välirauhasopimus, josta sen
edustajat tekivät Pariisissa sopimuksen jo pari kuukautta sitten
eli lokakuun 20 päivänä. Erikoisen. raskas vastuu tästä lankeaa
USA:n rauhantahtoiselle kansanosalle jonka sitkeätä taistelua
Vietnamin sotapolitiikkaa vastaan on kaikin mahdollisin keinoin
tuettava ja autettava. Tosiasia nimittäin on, että ratkaisevan
sanan siitä, jatketaanko Indokiinan likaista hyökkäyssotaa, vai
lopetetaanko se, antaa Yhdysvaltain kansa.
Myös Canadalla on velvollisuus korottaa äänensä Yhdysvaltain
kansan puolesta presidentti Nixonin ja hänen sivustatukijansa mr
Kissingerin sotaohjelmaa vastaan. Mitä hyödyttää meitä Ottawassa
njrt käytävä keskustelu siitä, että "osallistuuko Canada välirauhan
ylläpidon valvontaelimeen" kun Yhdysvaltain ilmeisenä tarkoituk­sena
on jatkaa edelleen hyökkäyssotaansa? Ensimmäisenä priori­teettina
on Indokiinan sodan lopettaminen ja sitä on vaadittava
avoimesti- j a mahdollisimman kuuluvasti sekä yksilökansalaisten
että Canadan valtiovallan toimesta!
SUURYHTIÖT SAAVAT SATUMAISIA
"JOULULAHJOJA" VOITOISTAAN
Kulta-, paperi- ja metsäyhtiöiden voitot nousevat jopa
100-prosenttises'ti; yhtiövoitot yleensä 16-prösenttisesti
Hyökkääjä naamioita
Johtuen ilmeisesti siitä, että Israelin hallituksessa on kehitty­mässä
vakavaa erimielisyyttä arabimailta laittomasti kaapattujen
alueitten tiimoilta,' ko, alueitten miehityksestä ja hallinnasta ensi­sijassa.
vastuussa oleva puolustusministeri Moshe Dayan heitti
viikko sitten keskiviikkona kaikki tekosyyt ja hurskastelut pois ja
paljasti Israelin nykyisten vallanpitäjien todellisen olemuksen j u ­listamalla,
että Israel saa "suunnattoman suuria etuisuuksia" mie­hitetyiltä
arabialueilta.
Puolustaen kainostelematta aluevaltauksiin perustuvaa ohjel­maansa
kenraali Dayan korosti New-York Times Servicen välittä­män
tiedonannon mukaan sitä, että "Israel ei kärsi vaan hyötyy"
arabialueiden liittämisestä (integration) Israeliin!
Todistaakseen väitöksensä, että kysymyksessä on ryöstö ja
rikastuminen arabimaiden kustannuksella, kenraali Dayan julkaisi
ensimmäisen tilastotietoja niistä "tuloista mitä Israel saa Siinain
autiomaalla olevien Egyptin öljykaivojen tuotannosta", kuten mai­nitussa
uutistiedossa kerrottiin;
- Vuodesta 1967 lähtien — jolloin Israel valtasi asevoimien.sa
avulla k.o. alueen— selitti kenraali Dayan. "Siinain öljykaivoistä
on pumpattu kaikkiaan $85 miljoonan arvosta öljyä. Öljyä saadaan
nyt vuosittain $20 miljoonan arvosta" hän sanoi, "vastaten se
..osapuilleen Israelin vuotuista öljykulutusta. . ."
Kenraali Dayan piti tämän tunnin kestäneen puheensa Knes-fietin
(parlamentin) istunnossa. Se o l i osa käynnissäolevasta väit­telystä
mitä on Israelissa käyty arabimailta kaapattujen alueiden
kohdalta. Kenraali Dayan, jonka takana on Israelin hallituksen
enemmistö, suosittelee voimaperäisesti "poliittista normalisointia
ja integratioa" — c l i arabialueiden muodollistakin Israeliin liittä­mistä.
••
Kenraali Dayanin puhe kohdistui uutislietojen mukaan "finans­siministeri
Pinhas Sapiria j a hänen tukijoitaan vastaan joiden mie­lestä
puolustusministerin integratio- eli yhdentämisohjelmä sulkee
kokonaan neuvottelumahdollisuudet ja toiveet rauhantilaan pää­systä.
Vaikka näitä "maltillisempia" voimia on ollut hallituksessa
jo pitemmän aikaa, niin vasta viimeaikoina heidän vaikutusval­tansa
on kasvanut siinä määrin, että tulennielijä-haukkana tun­nettu
kenraali Dayan katsoi-tarpeelliseksi ottaa silkkisormikkaat
pois käsistään j a näyttää raiitanyrkin koko olemuksen.
E i ole epäilystäkään siitä — niin valitettavaa kuin se onkin —
että kenraali Dayanin puhe edustaa kaunistelematta Israelin es-tablishmenttia
eli valtapiirejä.
Tähän asti Israelin valtapiirit ovat yrittäneet kätkeä alueval­tauksiin
pyrkivän imperialistisen ohjelmansa kauniiseen sanaheli­nään.
On puhuttu "ihmisarvosta", Israelin "oikeuksista", "puolus­tettavista
rajoista" j a vieläpä Israelin "rauhanrakkaudestakin",
tosin Tel Avivin ehdoilla, ja. muusta sellaisesta hölynpölystä.
Käytännössä Israel on kieltäytynyt toteuttamasta Y K : n Tur-vallisuusneuybston
marraskuun 22 pnä 1967 yksimielisesti hyväk­symää
päätöslauselrnaa, mjkä vaatii Tel Avivin hallitusta vetä­mään
asevoimansa pois kaikilta arabimailta, V. 1967 sodassa valla­tuilta
alueilta minkä vastineeksi se saisi arabimaiden hyväksymisen
. l a r a e l i n kansalliselle olemassaololle — siis rauhan ja turvallisuuden
tilanteen lähi-itään.
Viimeaikoina Israelin hallitus on omaksunut entistä sotaisern-man
asenteen; se ort järjestänyt ns. "kostohyökkäyksiä" Libanoniin
j a Syyriaan; sc on torjunut Y K : n yleiskokouksen viimeisimmät
; ^jöuluk. 8 p.) ehdotuksiet j a esitykset lähi-idän tilanteen norinali-,
/ s o i m i s e k s i ; «e on'jopa esittänyt ultiAiaattUmiluontpisia yaatiinuk-
'.. sia YKtlle siitä mitä, yleiskokous muka saa tehdä ta/tekemättä
ITSENÄISYYSMIETTEITÄ
•Kun juhlitaan Suomen itsenäi­syyttä
silloin ajatukset kiintyvät
kansamme elettyyn elämään. His­toriasta
saamme lukea noista
taisteluista mitä kansamme on
käynyt itsenäisyytensä puolesta,
mutta viimeisen vuosisadan ai­kaiset
taistelut tunnemme oma­kohtaisesti.
Niin kauan kuin eri­arvoisuus
on kansojen hallinnos­sa
niin kauan historiassakin i l ­menee
eroa rikkaan ja köyhän
välillä. Ero on niin suuri,, että.
tuo itsenäisyyskin on niille eri­lainen
ja Suomen kansalla on sii­tä
kokemusta.
Moni on joutunut jättämään
syntymämaamme ja taistelemaan
ihinisoikeuksiensa puolesta 'omaa*
riistoluokkaa vastaan ja vielä
myöskin vieraita riistäjiä vastaan
Suuri onni Suomen kansalle oli
se, että Suomi hävisi viimeisen
sodan Saksan liittolaisena. Jos
Hitlerin Saksa olisi voittanut so­dan
olisi Suomi menettänyt itse­näisyytensä
Saksalle. Nyt on Suo
men kansalla itsenäisyys ja suu­rempi
vapaus mitä sillä on kos­kaan
ollut.
Mutta silti taloudellisessa toi­meentulossa
on vielä suuri ero
rikkaan j a köyhän välillä. Itse­näisyys
ei siis ole vieläkään koko
kansalle saanut samanlaista elä­män
arvoa. Suomi on nyt itsenäi­nen
maa, mutta suuri osa sen
kansasta vieläkin joutuu jättä­mään
rakkaan "synnyinmaansa ja
lähtemään vieraasta; maasta ha­kemaan
kodin turvaa itselleen.
Ihmiskuntain historia osoittaa,
että missään maassa missä luok-kajärjestelmällä
hallitaan ei itse­näisyys
ole koko kansalle samaa
ihmisarvoa ja vapautta taannut,
sillä nuo yksilorikkaat tekevät
omasta kansastaankin itselleen
orjia. Sitä tapahtuu kaikissa
maissa, missä maan rikkaudet
ovat yksilöiden omistuksessa.
I.S., Thunder Bay, Ont.
TEKOHAMPAISTA
Luin äsken lehdestä; että maa­kuntamme
. hallitus on hyljännyt
tekohampaiden välmistajain ano­muksen
saada palvella yleisöä i l ­man
hammaslääkärin välitystä.
Hammasteknikot väittävät voi­vansa
valmistaa tekohampaita i l ­man
hammaslääkärin välitystä ja
paljon halvemmalla. He lupaavat
myös vanhoille j a vähävaraisille
hampaat $125 kustannuksella kun
taas hammaslääkärit ottavat sa­masta
$180, muilta kiskotaan
$250—$500 tekohamFaista. Ham­maslääkärit
väittävät, että olisi
terveydelle vaarallista ottaa ham
paat suoraan teknikolta. Siihen
voi vastata, että eihän silmälase­jakaan
tarvitse ottaa silmälääkä­riltä
ja se on tarkempaa hommaa
kuin hampaiden laittaminen.
Joka tapauksessa on~koko ter­veydenhoito
tavalliselle työläi­selle
liian kallista, etenkin työt­tömille
j a eläkeläisille. Terveyden
hoito — kaikenlainen -r- pitäisi
olla vapaa kaikille. Jos saataisiin
edes nykyisen terveysvakuutuk­sen
kautta kaikki terveyden hoito
mukaanluettuna hampaat, silmä­lasit
ja lääkkeet niin olisi se as­kel
oikeaan suuntaan.
Ontariossa on terveysvakuutus
kalliimpaa kuin missään muualla
Canadassa. Nova Scotiassa se on
kuulemma vapaa ja Quebecin
maakunassa on 8% myyntivero
joka kustantaa kaikki sairaala-menot.
Englannissa sodan jälkeen
tuli kaikki terveyähoito vapaaksi
lukuunottamatta silmälaseja ja
hampaiden hoitoa. Nyt ovat siellä
kin konservatiivit supistaneet va­paata
terveydenlioitoa, esim. lääk
keistä menee jonkinlainen maksu
Sosialistiset maat ovat ainoat
joissa on täysin vapaa terveyden
hoito ja kaikin puolin paras maa­ilmassa.
Koskahan täällä ns. "vapaassa
maassa" päästään siihen, että ter
veydenhoito on myös vapaata:
Ilmaiskaa mielipiteenne tekoham­paiden
ym. terveyden huollon
suhteen maakuntamme pääminis­terille:
Hon. Wm. Davis, P.M.
Queens Park, Toronto, Ont. Kirje
menee , • postivapaasii O.H.M.S.
(Hänen Majesteettinsa palveluk­sessa).
— Asiasta kiinnostunut.
Kuluvan vuoden kolmannen
neljännesvuoden aikana Canadan
yhtiöiden voitot — veronmaksu­jen
jälkeen — ovat lopullisten las­kelmien
mukaan nousseet lois­tavasti.
;
Kolmannen neljännesvuoden
aikana sai 429 tutkimuksen alais­ta
yhtiöä voitoksi $856 miljoonaa
eli 16.2 prosenttia icnemmän kuin
vastaavana aikana edellisenä;
vuonna, jolloin niiden voitot oli-,
vat $737.1 miljoonaa. Nämä tie­dot
saatiin "Rcport on Business"
raportissa viime viikolla.
Tämä on toinen peräkkäinen
vuosi jolloin kolmannen vuosinel­jänneksen
voitot ovat veronmak-
394:n yhtiön voitot 2:5^prosentti-1 kautena Neuvostoliitolle metalli-sesti
edelliseen vuoteen verraten, teollisuustuotteita j a ostaa Neu-yostoliitosta
nikkeliä. V.Tämä-, pn
Yhdysvaltain kohdai
nien •5-vuötinen kaupiiaä
Sopimuksen mukaan yöidaan
Neuypstoliitolie myydä myös lan-nokkeitä,
rakentaa hotelli- j a y i -
rastotilastoja Moskovaan. sekä
järjestää yhteistoimintaa NLzn
resurssien kehittämi^ksi, selitet­t
i i n viime viikollaw,
100-PROSENTTISIA
VOITTOLISÄYKSIÄ
Kulta-, paperi- j a metsäalaryh-mien
voitot nousivat kuluvan vuo­den
kolmannen vuosineljännek­sen,
aikana 100-prosenttisesti ja
sitäkin enemmän edellisen vuoden
voittoihin verrattuna.
Tehdasalan voitot kohosivat
sinä aikana y l i 30-prosenttisesti
Myös trusti- ja lainayhtiöiden
sekä tiedonantolaitosten voitot
lisääntyivät tuntuvasti.
Paperi- j a metsäteollisuusalan
ryhmien voitot lisääntyivät kol­mannen
vuosineljänneksen aika-sujen
jälkeen kohonneet. Vuoden lOO-prosenttisesti ja yhdeksän
1971 tutkimus osoitti 399:n yh­tiön
voittojen lisääntyneen 9,6-
prosenttisesti.
Tämän vuoden aikana tapahtu­nut
voittojen nousu on 36.2-pro-senttinen
jos nykyisiä voittosum­mia
verrataan vuoden alhaisem-.
piin voittomarginaaleihin.
Vuoden ensimmäisen yhdeksän
kuukauden aikana 435:n yhtiön
voitot nousivat 25.3-prosenttises-ti,
eli $2.24 miljardiin, verrattuna
$1.96 miljardin voittoihin edelli­senä
vuonna yhdeksän kuukau­den
aikana. Vuonna 1971 laski
ensimmäisen kuukauden aikana
i42.9-prosenttisesti edellisen vuo
den voittoihin verraten.
Kullan hinnan nousu ei-sosia-listisissa
maissa on vastaavasti
lisännyt kultaosakkeiden voittoa.
N L H T O S T A NIKKELIA
YHDYSVALTOIHIN
Los Angelesista liikennöivä
Occidental Petroleum Corp. on
allekirjoittanut Neuvostoliiton
kauppavaltuutettujen kanssa $80
miljoonan arvoisen sopimuksen.
M a i n i t t u yhtiö myy 5-vuotis-
INCO LIIKENNÖI
MYÖS INDONESIASSA
Incon varapresidentti K. A .
Delonge sanoi viime viikolla, että
International Nickel- Co. of C a ­nada
Ltd toivoo,voivansa antaa
pikapuoliin lausunnon kaivo&ten
ja kehityslaitosten • valmistami­sesta
Indonesiassa.
Inco on myös pääseitiäs^ -lä­hemmäksi
Guatemalan projektin­sa
realisointia, sanoi mr Delonge
selittäen; että nikkelin kysynnän,
kasvaessa Inco pyrkii kehittä­mään
merentakaista nikkelituo­tantoa.
Hänen selostuksensa mu­kaan
nikkeliä on myyty tänä
vuonna enemmän kuin edellisenä
vuonna, mutta yhtiön nikkeliva-rastot
ovat siitä huolimatta mel-ko
suuret.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Antli Viila, Hearst, Ont., täyt­tää
torstaina joulukuun 28 päivän
nä 79 vuotta.
Ida Männistö, Sudbury, Ont.,
täyttää sunnuntaina joulukuun
31 päivänä 74 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
VAATII ENEMMÄN
HUOLELLISPUTTA
Viimeviikkoisessa - lehdessämme
oli Länsi-Ontariosta lähstty kirjoi­tus
missä sanottiin, että Ontarion
eläkeläisten "vuosikokouksessa elo
kuussa hyväksyttiin periaatteessa
päätösesityksemme henkilöllisen
eläkkeen nostamiseksi $175.00
kuukaudessa .eläkeläisten .uudeksi
vaatimukseksi . . ."
Kun asia ei tiettävästi ole näin,
niin minua ihmetyttää miksi, toimi
tus antoi mennä sellaisen ajatte­lemattomuudessa,
tietämättömyy­dessä
tai jostakin muusta syystä
johtuneen sanonnan?
KYMMENETTUHANNET ALIPALKATUT
TYÖLÄISET Y H Ä PALKKAKUOPPAAN
Alinpalkkataksa nousee Ontariossa $1.80 dollariin tunnilta;
pitäisi olla $2.75 tunnilta, selittävät unioiiistit
Tuhannet Sntariolaiset työläiset
erikoisesti hotelli-, ravintola- ja
tarjoilupaikkojen (kapakkojen)
työntekijät, saavat pienen, mutta
ammattiyhdistysmiesten katsanto-
Mitä tahansa esityksiä ;Windso-rissa
pidetylle Ont. eläkeläisten
vuosikokoukselle esitettiin, tosiasiai
on, että siellä hyväksyttiin kat­santokanta,
jonka mukaan "eläke­läisten
pitäisi saada peruseläkettä j
$150 kuukaudessa tarvitsematta!
alistua köyhyystodJstuksen anta­miseen
mainitun suuruisen eläketu­lon
saamiseksi. . . " kuten mm. Va-paus-
khdessä asiaa elokuussa to­tuudenmukaisesti
selostettiin.
Odotan toimitukselta enemmän
huolellisuutta ja sitä "punaisen
kynän" käyttöä tällaisten kiusal­listen
sivuhyppäysten välttämisek­si.
— Eläkeläinen, Sudhuryn seu­dulta.
kannan mukaan aivan riittämättö­män
palkankorotuksen kun Onta­rion
alinpalkkataksa korotetaan
•helmikuun alussa $1.65 :sta $1.80:
een. : ,
Tutkimus, johon nojaten tämä
kovin niukka korotus • perustuu,
osoittaa viime viikolla julkaistujen
tietojen mukaan, että hotellien, ra­vintolain
j a tarjoilupaikkojen 76,
C60 :sta ontariolaisesta työntekijäs­tä
on 47,000 sellaisia työläisiä joi­den
palkka oli viime huhtikuussa
alle $1.80 tunnilta.
Nämä tilastotiedot kerättiin k u ­luvan
vuoden heinä- ja elokuun a i ­kana
ja niistä näkyy selvästi, mil­lä
teollisuusaloilla maksetaan kaik­kein
alhaisimpia palkkoja.
(Jatkuu sivulla 5)
Mitä muut sanovat
JOUTUI SYÖMÄÄN "SUOMETTUMISENSA"
Amerikkalainen senaattori Jacob K. Javits perui jälkeenpäin
puheensa, jonka mukaan Länsi-Eurooppaa uhkaa "suomettuminen"
jollei läntinen sotaliitto Nato pysy tiukasti koossa.
Puhuessaan Naton parlamenttaarikkokokouksessa Bonnissa
.(marrask. 23 pnä) hän käytti kahdesti . . .sanontaa "finländization"
(suomettuminen) . . .
New York Times-lehden kirjeenvaihtaja David Binder . . . sanoi
liittokansleri Willy Brandtin "näkevän punaista" kuullessaan, että
Suomen nimeä väärinkäytetään . . . Tämän jälkeen senaattori Javits
ilmoitti peruvansa puheensa "suomettumisen" osalta, - r - HS.
PÄIVÄN PAKINA
USA "NYLKI" MEIDÄT
jättää; öe on-suhtautunut täysin
kielteisesti Y K : n rauhanvälittä­jänä
toimivan ruotsalaisen dip­lomaatin
Gunnar Jarringin- työ;,
hön jne.
Kaikki tämä on johtanut Israe­lin
valtapiirien "korttien paljas­tumiseen".
Kukaan ei usko enää
Tel Avivin sanahelinään vaan
kaikki odottavat tekoja — j a niin
joutuvat Israelin vallanpitäjät
näyttämään todellisen olemuk­sensa,
kuten kenraali Dayan me­netteli
viime viikolla. •
Mutta jos Tel Aviv * ^ i kuun­tele
järjen ääntä, jos se ei halua
toteuttaa Y K : n esityksiä ja ehdo-tuksi^
lähi-idän tilanteen norma­lisoimiseksi,
mitä kaikki ajatte­levat
ihmiset toivovat — silloin
on varmaa, että Israelin hallitus
joutuu yleismaailmallisesti entis­tä
eristetympään asemaan ja l i ­sääntyvässä
määi*ässä ihmiskun­nan
enemmistön painostuksen
kohteeksi.
Kerran jälleen on osoittautu­nut
,että "kaikki ei ole kultaa
mikä kiiltää" ja että Suuren Ra­han
hyväksi ahertavat politiikan-tekijät
eivät toisinaan näe omaa
nenänpäätään pidemmälle;
Kysymys on esim Vapauden
lukijakunnalle vanhastaan tuttu
ja tunnettu ~ Yhdysvaltain
kanssa vuonna 1963 tehty Colum-bia-
joen sopimus, jonka perus­teella
"Yhdysvallat nylki mei­dät"
kuten British ' Columbian
(NDP:n hallituksen) pääministe­ri
David Barret totesi.
Niille mrljobnille^canadalaisiile
jotka uskoivat silloin Suuren":Ea=-
han vuolaita ylistyksiä- Columbia-joen
sopimuksen kaikkiparanta-vasta
patenttilääkkeestä mr Bar-rettin
nyt esittämä toteamus tuli
luonnollisesti suurena shokkina. .
Mutta tutustukaamme nyt hie­man
yksityiskohtaisemmin asian
nykyvaiheeseen.
Keskusteltuaan kolmisen tun­tia
pääministeri Pierre Trudeaun
kanssa BG:n NDP-pääm in is ter i
iBarret sanoi viime viikolla Ot-tawassa.
että hän "ei moiti ame­rikkalaisia
yrityksistä parhaan
mahdollisen kaupan saamiseksi",
mutta tämä ei muuta sitä tosi­asiaa,
että Canadan pUolelta sii­hen
"kauppaan" osallistuneiden
silmäntekeyien lyhytnäköisyys ai­heuttaa
Columbia-joen sopimuk-taisi
antautua hieman sinisilmäi­seen
toiveajatteluun .sanoessaan,
että liittohallitus (tahtoo sanoa
pääministeri Trudeau) on "hy­väksynyt"
hänen hallituksensa
päätöksen pyytää Ottawaa ja
Waahingtonia neuvottelemaan tä­män
kiistanalaisen sopimuksen
uusimisesta.
Seuraavana päivänä (jouluk.
13 pnä ollaksemme tarkkoja) pää
ministeri Trudeau heitti kuiten­kin
kylmää vettä E C : n hallituk­sen
niskaan selittämällä, että
"mr Barrett ei ollut aivan oike­assa",
sillä Ottawa suostui vain
siihen, että muodostetaan British
Columbian ja iiittohallituksen
"yhdyskomitea" mikä tulee pun­taroimaan
Columbia-joen sopi­muksesta
nousseita valituksia.
Ko. sopimuksen mukaan Yhdys
vallat voi rakentaa sähkövoima-ja
tulvakontrollilaitteita Colum­bia
jokeen ja maksaa niistä mää­rätynlaisen
yhteissumman BC: n
hallitukselle.
Mr Barret sanoo, että .sopimuk­sesta
käytiin . kehnoja neuvottelu­ja
BC;n silloisen pääministerin
W. A: C. Bennettin johdolla. Min­käänlaisia
varauksia ei sopimuk­sen
yhteydessä tehty esimerkiksi
inflaation — rahan arvon alene­misen
kohdalta.
"Tämä on vasta ensimmäinen
askel", sanoi pääministeri Bar
rett. "Minä en voi muuta kuin
toivoa, että amerikkalaiset suh­tautuvat
asiaan kohtuudenmukai-scsti,"
Mainittakoon, että keskustelut
ja "tutkimukset" Columbia-joen
Eopimussuunnitelmasta aloitettiin
John Diefenbakerin johtaman
konservatiivihallituksen - aikana.
Yksi sopimus allekirjoitettiin 11
vuotta sitten, eli 1961. Lopullinsn
sopimus allekirjoitettiin Lester
Pearsonin; johtaman liberaalihal-lituksen
aikana v. 1963 ja se ra­tifioitiin
—. jatkuvasti noussees-.
ta oppositiosta huolimatta —
syyskuun 16 pnä 1964. Kaikissa
. näissä vaiheissa vei johtavaa roo­lia
B C : n silloinen..Siocial Creditin
pääministeri Bennett.
Kuten sanottu, mitä paremmin
tuli tämän sopimuksen todellinen
luonne tunnetuksi, sitä voimak­kaammaksi
kehittyivät opposifo
voimat. Pieni ja vaikeissa olo-uh-teissa
toimiva Canadan kommu­nistinen
puolue teki silloin her-kuleen
voimalla työtä Columbia-joen
sopimuksen allekirjoittami­nen
estämiseksi. Alustavan epä­röinnin
jälkeen taisteluun sopi­musta
vastaan yhtyi NDP. monet
ammattiyhdistysliitot ja muiit
kansalaisjärjestöt sekä sellaiset
työväenlehdet kuin Vapaus ja
monet ihuut edistyksellisiä voimia
edustavat laitokset.
On selitet^ty, että sopimuksen Erikoisen kunniakasta osaa
perusteella BC voi vedota Otta- tässä taistelussa vei toisen maa-sen
tiimoilta BC:lle ainakin $600 waan neuvottelujen uudelleen a- ilmansodan aikana Canadan ase-miljoonan
tappion odotetuista voi loittamiseksi. Sen jälkeen voi Ot- voimien komentajana ollut ken-tolsta.
täwa käärityä Washingtonin eli raali A. G. L . McNaughton, joka
Samassa yhteydessä W B a r M t ' USA:n hallituksen puoleen^^ Canadan ja Yhdysvaltain muo-'
. dostaman kansainvälisen kdmis~
sionin canadalaisjäsenenä puhui
ja kirjoitti paljon tämän sopimuk
sen allekirjoittamista; vastaan;
hän pyysi ja vaati hallitusminis-tereitä
käyttämään järkeä ja ve­tosi
yleisen mielipitefen. painostuk­sen
nostattamiseksi kansaan
osoittamalla, että Columbia-joen
sopimus — sen hetikohtaisista
miljoonatuloista riippumatta —
uhkaa maan talouskehitystä t u ­levaisuudessa
ja syövyttää maan
itsenäisyysperusteita yhdysvalta­laisten
monopolien h3rväksi. •
Kenraali McNaughtonia ei sil­loin
kuultu, puhumattakaan siitä
että olisi kuultu molempien työ­väenpuolueiden
varoituksia ja
työväenliikkeen muiden oaien ve-
. toomuksia. Mr Bennett ja hänen
taustamiehensä Ottawassa osoit
tivat silloin meille muutamaa sa-taamiljoonaa.
doll^riai mika Co­lumbia-
joen myynnistä — ja sii­tä
oli todellisuudessa kysymys v—
oli hctikohtaisesti saatava ja sil­lä
siisti; "Minä ensiksi ja piru
tulkoon jälkimmäisenä" taf jo­tain
siihen tapaan oli.liiloin "us­kontunnuksena".
Nyt saadaan sitten kuulla, että
"silloin "kiiltänyt" Co!umbia-joen
suunnitelma ei ollutkaan kansa-laisetujen
kannalta . Canadalle
"kultaa" — silloin Yhdysvaltain
rahamaailma "nylki meidät' 'ku­ten
mr Barrett nyt kansanomai­sella
tavalla asian esitti.
Hyvä on tietenkin jos virhe-pisto
huomataan nyt kymmenen
vuoden kuluttua, mutta parempi
dlisi ettei tällaisia "Bopimuksia"
tehitäisi alki/unkaan.;
r ~ —- Känsäko^ira.