Vapaus, January 31, 1973

              VUOSIEN TAKAA
49 VUOTTA SITTEN:
" V A L T I O L L I N E N MAANJÄRISTYS SUOMESSA"
Kommuniatien vangitsemisien takia tynkäeduskunn^ksi joutu-neet
valtiopäivät on paköitettu hajoittamaan . . .
Suomesta tulleiden tietojeif mukaan eduskunta on hajoitettu ja
uudet vaalit on määrätty toimitettavaksi. Eduskunnan hajoittamis-kysymyksen
johdosta päämini8ter|Äo„ j a presidentin välillä
syntyneiden enmiehsyyksien johd^sm^päTministeri eronnut . . .
Vihdoin vlimem on hallitus katsonut olevansa pakoitettu lopetta­maan
tynkaeduskunnan istunnon;
. . . Erpssä tiedossa kerrotaan että hajoitusmääräykseen o li "^""f„^J*'^""T* ^ ' ' ' " ^ sosialidemokraattinen ryhmä on uhan-nut
jäädä pois eduskunnasta.
— Vapaus, uutistieto, tammik. 22 p. 1924.
30 V U O T T A SITTEN:
J O B I N POSTIA N A T S I E N " A S E V E U I L L E "
Lontoo. - ^ B r i t a n n i a n yleisradio tiedoitti maanantaina, että 8^
armeijaii etujoukot ovat edenneet Tripolitaniasta Tunisian rajan y l i .
Turkista saapuneiden uutisten mukaan Unkarissa on syntynyt
paniikkia sen johdosta kun virallisesti on ilmoitettu unkarilaisten
joukkojen raskaista menetyksistä Venäjän rintamalla . . .
.Tänne saapuneiden tietojen mukaan kuusi Unkarin yhdeksästä
diyisionasta o n murskattu Venäjän rintamalla . . .Seitsemäntoista
imanian kahdestakymmenestä divisionasta Venäjän rintamalla on
Uu pyyhkiä pois kirjoista. Italialaisten sanotaan myös antautuvan
s*ereineen jopa .5,000 miehen ryhmissä.
. Ruotsista saapuneissa tiedoissa sanotaan venäläisten vallanneen
Petsamon sataman Pohjois-Suomessa. Näitä tietoja ei ole kuiten­kaan
vielä vahvistettu muilta tahoilta . . .
— Vapaus, uutistietoja, tammik. 26 p. 1943.
JÄLKIMUISTpjA KESÄMATKASTA
Yleensä ulkosuomalaiset hyvin
vähän pysähtyvät Helsingissä. Hei
dän syntymäseutunsa ovat enempi
sisämaassa, Etelä-Pohjanmaalla
sekä- yleensä Pohjois-Suomessa,
josta on aina ollut suurin, siirtolais­ten
määrä elatustaan hankkimassa
vierailla mailla. Mutta vierailua aj-kana
kyllä kannattaisi katsella
Helsinkiäkin, sillä se on synnyin­maamme
Itäkaupunki j a siellä on
hyvin paljon kaltselemisen arvoi­sia
paikkoja. Ainoa huono seikka
on se, että nuo yleiset katsomis-
KUULUMISIA JÄRVIENPÄÄSTÄ
paikat ovat verrattain vähän auki
joka päivä. ^
Oli vielä muutama päivä jäljel­lä
tästä vierailuajasta. Niinpä omis
tin- ne hetket Helsingin katselemi-
'?een, sillä siellähän on suorastaan
tapahtumapaikat : historiallisille
asioille, jotka ovat läheisesti kos­kettaneet
Suomen kansaa,, etupääs­sä
työväenluokan ihmisiä. He ovat
joutuneet kantamaan raskaimman
aakan ja joutuvat vieläkin •—
kaikissa niissä ajan virtauksissa,
jotka koskevat kulloinkin koko
kansan asioita. :
Siinä senaatin torilla ja sen lä-hijrmpäristössä
qn paljon vanhem^
paa katselemista>/Torin ympäris-
Thnnder Bay — Tuomitsen liitto-hallituksein
täkäläisen jäsenen, työ-voimaministeri
Robert Andressin
Ö^öttömyysvadniutuslakiin tekemät
huojentamisesifykset, CKP:n alue­toimikunta
ilmoitti hänelle: "Olette
avanneet oven hyökkäykseUe työ­väestöä
vastaan maan kaikissa kes­kuksissa.
Me vaadimme, että tei­dän
tulisi rajoittaa sotiminen työt­tömien
ruoskimiseksi" ja sen sijaan
ryhtyä tehokkaisiin - toimenpiteisiin
työttömyyden lopettamiseksi.
Labor Bazaar komitean bingot al-
Kuoleman satoa.
Thunder Bay. — Sylvia Mäkinen
kuoli täällä sairaalassa tammik. 24
P- Hän oli syntynyt Suomessa ja
o|i nyt 68 vuotias' Tähän maahan
oli hän- saapunut; v. 1928 ja meni
avioliittoon Herman Mäkisen kanssa,
asuen Fort VVilliamissa vuosikym­meniä,
kunnes siirtyivät kesäasun­noille
.RR. 13 Nipigon tielle Superi-orin
rantaan; Lähimpänä suremaan
.äi aviopuoliso Herman, yksi sisko
Helmi Salo ja serkku John Maja-la,
sekä muita sukulaisia täällä
ja Suomessa. Haudattiin viime per­jantaina
Riverside hautausmaahan.
: Eleanor Arvelin kuoli tammik. 21
koivat viime keskiviikko-iltana 82 p. 61 vuotiaana. Hän oli syntynyt
osanottajan läsnäollessa, joille komi­tea
lausuu kiitoksensa. Ovivoitto
lankesi numerolle "8990. Komitea
lausuu myös kiitoksensa suomalais­ten
kerääjäin kautta voitto-bavarain
lahjoittajille seuraavasti. Twin City
Furniture & Appliances, Saasto's
Men's Wear, Dewe Avanue: Store,.
Vapaus Beck Store, Aarois Horna {P^rt^ens.
Store. Squitti's Grocery, Everett
Anderson Jevvellery, CÖ-op Böok
Shop ' & R e c o r d Centre, Aino ja
Antti Pitkänen sekä Auli Doherty.
Ostoksia tehdessänne huomioikaa
nämä liikkeet, suosittelee komitea.
CSJ:n TTiunder Bayn osaston ko-tfous
pidetään keskiviikkona, helmi­kuun
7 p. alkaen keUo 7.30 illalla.
Tärkeät edustajakokous valmistelut,
ynnä kotoiset asiat, esillä. Näkemiin
kaikki jäsenet.
Osaston johtokunnan puheenjohta­ja
Wtlliam Laine on ollut viime
aikoina huonossa terveydessä, joutu­en
olemaan sairaalassa ja kotona
ja taaskin on General Hospitaalin
potilaana. Toivomme parantumista.
Osaston näyttelijät ovat jo useit­ten
viikkojen a;alla harjoitelleet 3
csaista näytelmää "SYNTIPUKKI".
Nyt annettiin jo vihjeitä, että se
tulee ramppivakion Kalevala- juh­lan
merkeissä helmikuun k}pulla. Oh­jaaja
Martha Kärkkäinen vakuuttaa,
että seuraavaan uutiseen jo voidaan
meridtä täsmälleen esityspäivä, y.m.
Petcrborougäsa Ja asunut Thunder
Bay'ssa yli 50 vuotta. Lähinnä su­remaan
jäi aviopuoliso John, yksi
poika, Robert, kaksi tytärtä Flo­rence
(mrs K. Mäki) ja Shirley
(mrs G. Gibson i . Hautaus lauantai­na,
Sargent & Son hautaustoimis­ton
välityksellä Sunset Memorial
— ATH
Kuulumisia
Round Lakelta
Täkäläisen kaupunginvaltuuston ja
koululautakunnan kesken on ollut
kinastelua uima-altaan rakentami­sesta
Fort WiUiam Wardin puo­lella
koulun yhteyteen, jota vihne-mainitun
taholta vastustetaan aiheu­tuvien
kustannusten vuoksi.
Toisena syynä on siihen_j5ekin,
että Lakehead Yliopistolla avattiin
uusi 50 metriä pitkä uima-allas,
jossa on kuusi "uimarabaa". Tämä
uima^allas tuli maksamaan yli kohne
miljoonaa dollaria. Äskeisten ava­jaisjuhlien
yhtqydessä amoitettiin
useaan otteeseen, että yleisölle myön
netään riittävästi vapaata uimai-äl-kaa.
Kuusi tuntia päivässä varataan
yleisön käytettäväksi.
SUOMEA PCHUyAT AJIJEIT
Puh. 345-5461
148 S. Algoma St.
Thunder Bay Ont
Eipä täältä Round Laken ja
Kirkland Laken ympäristöltä bsää
paljosta muusta kirjoilttaa kuin
ilmoista, sillä työhommat — aina­kin
farmiseuduHa ovat hyvin heik­koja.
E i ainaliaan minun tietääk­seni
ole muita kuin putkilinja-ihom-niia
hiukan, mutta ei ole tiedossa­ni,
että onko siinä paikkakunta­laisia
oQlenkaan. Millerin yhtiöllä
oli jonkun verran työt l^ynnissä
ennen joulua. Oli myös puhetta,
että se pitää työt käynnissä koko
talven mutta joulun jälkeen on ol­lut
työt seisaukisssa. Että näin
ollen ei täällä voi kirjoititaa kuin
ilmoista.
Ne ovat olleet tänä talvena en­siluokkaisia,
sillä tänäkin päivänä;
joka on tammikuun 26 p. mittari
näyttää 56 astetta (F) yläpuolel­la
nollan. Tämmöistä lämpöä ei
kukaan taida muistaa olleen tam­mikuussa.
Ihmeen lauhaa se on ol-
'.ut koko kuukausi ja loppu oli jou­lukuusta
samanlainen. Useampana
aamuna tässä kuussa on lämpö ol­lut
yläpuolella nollan,' eikä alapuo­lella.
Ehkä tuo kaikkivoipa luonto
on ollut tämän niin sanotun kurja­liston
puolella sillä nämä kauniit
V.mat ovat olleet suurena apuna
polttoaineen kulutuksessa .Vaikka
sanotaanhan sitä, että maaliskuu
kostaa tammikuun laiminlyönnit
joka ei kyllä ole toivottavaa sillä
nuo eläkeläisten ja työttömien tu­lot
kuluvat hyvin tyyten elämisen
yläpitämiseen. Vaikka. onHan se
hyvä k im on näinkin pitkälle pääs­t
y ettei ole ollut auurempia myrs-r
kyjä eikä pakkasia. Pianhan sitä
ollaan helmikuussa, j a "helmikuun
toinen »silmä vuotaa vettä."
Eihäh tästä lumettomasta tal­vesta
muuta vahinkoa ole kuin se
ebtä tämmöiset eläkeläiseit joutu­vat
oleniaan työttömänä kun ei ole
lumen siivousta. Toiselta puolen
se on hyvä, että'kun ei ole lumen
luontia niih ei ole pölkoa sydän-tössä
on toistasataa vuotta vanho­ja
hallintorakennuksia, jotka näyt-tävält
vielä nykyisenkin rakennus­arkkitehtuurin
vieressä hyvin kavi-niilta
ja arvokkailta. Monien • ra?
•kennusten seasta on huomattavin
se Suurkirkko, joka nykyisin tun­netaan
nimellä Helsingin Tuomio­kirkko.
Se on saksalaissyntyisen
Carl Ludvig Engellin suunnittele­ma
ja rakennuttama ja v i h i t ty tar­koitukseensa
15 päivänä helmikuu­ta
1852. Tämän senaatintorin ja
suurkirkon yhteyteen kätkeytyy
paljon asioita j a vielä nytkin kaik-
'ki valtiopäivät aloitetaan Suurkir­kossa
pidettävällä jumalanpalve­luksella.
Myös jokaisena uuderir
vuoden aatonyönä kymmenet tu­hannet
kansalaiset rientävät se­naatintorille
vastaanottamaan uut­ta
vuotta.
Sitlten siinä senaatin torilla on
eräs harvinainen muistopatsas; se
oh kuvanveistäjä Walter Runeber­gin
luoma • monumentti ja pysty­tetty
keisari Aleksanteri II muis­tolle
ja paljastettu keväällä 1894i
Heti kahdeksannentoista vuosisa­dan
alusta Suomi eli sisäisesti itr
senäisenä; mutta kuitenkin Venä­jän
mahtavan tsaarivallan alaise­na,
vifden eri keisarin hallituskau­den
ajan, mutta kenellekään toi­selle
hallitsijalle ei ole pystytetty
tällaista mahtavaa muistomerkkiä.
Aikakirjat kertovat, että patsas­hankkeeseen
osallistui koko Suo­men
kansa. Sitä hanketta johti
säätyvaltiopäivien valitsema pat­sastoimikunta.
Mitä edusti Suomessa sitten
Aleksanteri H ? -r- Vanha kenraali­kuvernööri
Menhikov, joka oli hy­vin
taantumus mielinen, erotettiin.
Säätyvaltiopäivät alkoivat kokoon­tua
pitkän tauon jälkeen. Suomen­kieli
saatettiin sille kuuluvaan ar­voonsa.
Kansa sai käyttöönsä
oman rahan. Sotalailtos järjestet­tiin
yleisen asevelvollisuuden poh­jalle,
kansakoululaitos levisi nuo­rison
keskuuteen. Melkein kuloval­kean
tavoin kunnallishallinnot tuli­vat
yleisiksi koko: maassa. Liike
olojen parantamiseksi alettiin r a ­kentaa
rautateitä.. Suomen kansa
eli tuonnoin runsaan nousukauden
aikaa. Keisaria juhlittiin koko
maassa. Hänen matkareittien var­sille
pystytettiin ilotulituksia ja
kynttilät loidtivat pienempienkin
mökkien ikkunalaudalla. Näin a i ­kakirjoissa.
•,
Muutaman katuneliön päässä se­naatintorilta
on toinenkin vanha
kirkko. Se on Uspenskin Tuomio­kirkko,
joka on hakennettu hyvin
kallioperäiselle Katajanokan maas
toUe. Se on Ortodoksisen uskon­non-
palveluksessa j a tällä uskon­nolla
on Helsingissä 4 Jcirkkoa,
joista tämä Kaltajanokan laitos on
vanhin j a mahtavin. Sen ulkopuo­linenkin
nähtävyys on kerrassaan
monimutkainen. Sisustus taas riäis.
sä Ortodoksisissa kirkoissa on hi­velevän
kaunis kaikkine Ikoni-kii-vineen.
Eduskuntatalon rappusilla näin
liikettä, ja, n i in yhdyin siihen po­rukkaan
ja katselimme senkin lai­toksen.
Eduskuntatalohan on Suo­men
itsenäisyysajan ensimmäisiä
suurrakennuksia. Se tehtiin siihen
(aikaan kun o l i menossa kovettu
propaganda siitä, että Suomi on
ainoa maa j o ka maksaa sotavel-kansa
Amerikalle .Tämä velkojen
maksukysymys meni aivan lapselli­suuksiin,
jota seikkaa kansalliskiih­koiset
oikein bailusta levittivät;
Oppaan avustamana katselimme
sitten tuon Suomen maan lainlaa-tijakunnan
huoneiston. Menimme
sinne eduskunnan lehterille ,josfta
catsoimme sitä istuntosalia. Opas
selvitti Suomen ja Englannin kie-:
lellä kaikkea eduskuntaan l i i t ­tyvää
työtä, mainiten että pisim­män
puheen siltä puhuja korok­keelta
on pitänyt joku lapualainen
rovasti Kares, Hän oli käyttänyt
aikaa y l i 4/ tuntia. Eräs savolainen
isäntämies oli kerran sanonut, et­tä
se istuntosali on sellainen "po­litiikan
pytty", ja hyvin paljon se
näytti minultakin sellaiselta.
Muuten Suomen itsenäisyysajan
ensimmäiset vuosikymmenet olivat
hirveätä vainon aikaa vasemmisto-työläisiä
kohtaan. Poliittisia van­keja
oli myös koko ajan aina toi­sen
maailmansodan loppuun saak­ka.
Siellähän tuomittiin kansan va­litsemia
kansanedustajiakin van­kilaan
sen tähden että he. ajoivat
työläisten asioita ja veivät heidän
vaatimuksiaan eduskuntaan. Jotkut
intoiMjat selostivat hyvin korkea-mielisesti,
että Suomi on länsimai­sen
sivistyksen "etuvartiossa" ja
omaa valtiomuodossaan korkean
kansanvallan aatteet. Kansanval­taa
se ei tainnut olla, mutta se oli
taantumusporvarin valtaa, kun
yritel/tiin kääntää historian kulkua
taaksepäin.
Nykyisin Suomessa on kansan
valta. Eikä ihmisiä vangita heidän
poliittisten näkökantojensa takia.
Jokainen saa sanoa ajatuksensa i l ­man
mitään pelkoa.
Paljon on Helsingissä ja muu-;
allakin katselemista ja minä toi­voisin,
että maanmieheni voisia
KesQdjyiikko^tainiimik. 31 p. — Wed., Jan. 31, 1973 Shn>3
TORONTON KUULUMISIA
Toronto. — Ikinuorten taitavat
näytteilijä esilttivät meille innostut­tavalla
tavalla näytelmän " K u n
lesket lempivät". Siinä oli katsele­mista,
kuulemista ja mielenkimtoa
kerraksi. JKatsomosta näkyi paljon
tyytyväisiä kasvoja. Kiitos,-ja hy­vää
menestystä seuraavallekin
näytelmäesitykselle.
vat vierailla tuolla synnyinseu­dullaan.
Mutta älkää olko kauan
sukulaisten "vaivoina", sillä heil­lä
on omat elämänhuolensa jo-^
ka päivä.-
Mutta katselkaa tuota luon­non
kaunista synnyinmaatanne.
Älkää kehuko töitänne ja toi­meen
tuloanne täällä Canadassa:
Olkaamme vain kansan ihmisiä
— ja niin kutsuttaja "siivoja
syntisiä". Silloin vierailunautin-to
on parhain, ja tuttavanne pi­tävät
teistä.
— H .
J . K . Tähän saa sitten loppua nä­mä
"kesäiset muistcfc", koska toi­nen
kesä on pian käsissämme.
Viime viikon jutussa oli jonkin­laista
sekaannusta siinä ladotussa
tekstissä, ja niin ollen se meni vä­hän
pilalle. Kiitos muuten kirjoi-tusteni
käsittelystä. — Sama
Toimitus: Kiitos hyväsftä kirjoi-tussarjasta
"Minkä nuorena
oppii, sen
vanhana taitaa"
TIMMINSIN LIEPEILTÄ
SoutAPorcupine.— Keskitalven
terveisiä täältä pohjolasta. EJmme
ole juuri tänä talvena kärsineet
paljoakaan kylmästä ilmasta, eikä
luntakaan olei ollut vielä liikaa, jo­ten
elämme j a ihmettelemme kai­kessa
rauhassa tätä maailman me­noa
ja myös sitä kun, suurkaupun­kilaisena
elämämme tuntuu sitten
kin niin samanlaiselta kuin se on
ollutkin.
Vaikka eipä sillä ,muutosten ai­ka
se on tälläkin kulmalla menos­sa,
mutta kaikki tapahtuu niin h i l ­jaa,
että sitä ei huomaakaan. Toi­sia
kaivantoja pysähtyy tuotannos­ta,
kun taas toisia laitetaan tuo­tantokuntoon.
Täällä toistakymmentä vuotta
työskennellyt Kam Cosia kaivanto,
josta tuoteittiin kuparia, on njrt
päättymisvaihteessa. Viimeisiä kis­koja
ja putkia ym. kalustoa nos^
tetaan maan pinnalle. Syyksi i l ­moitettiin
vuoden vaihteessa, että
siellä ei ole: enää tarpeeksi rikas-
Ita mineraalia nykyisillä kustan­nuksilla
tuotettavaksi, koska par­haat
paikat on loppuun kaivettu.
Vahinko vain, että tällainen kai­vanto
lopettaa toimintansa. Siel­lä
maksettiin perukkamme par­haat
palkat lähes neljälle sadalle
kaivostyöläiselle ja kaivosvirkai-lijalle.
Tästä Eteläpäästä IS mailia s i -
osansa Incollakin. Tästä kaivan­nosta
pitäisi saada nikkeliä ja se
tulee tuotantokuntoon ensi kesän
aikana. Tämän kaivannon kuilua
tehtäessä joutuivat miehet taistele­maan
jatkuvasti suuren vesimää­rän
kanssa, koska kallioperusta
näillä; seuduilla on erittäin rikas
vesisuonista. Nykyisin kaivannolla
on vain pieni määrä työläisiä, jot­ka
laitltavat sitä tuotantokuntoon.
Mutta suuria töitä täällä teh­dään
jatkuvasti vaikka talven a i ­kana
ne ovat hieman hiljaisem­massa
käynnissä. Yliopistolla lai­tetaan
teräsrunkoa pystyyn mo--
nessa eri rakennuksessa j a taita­vat
tehdä muurauksiakin niiden
suurien telttojen alla, joita on
useita siinä työmaassa.
Toinen suuri työmaa on kyläm-.
me laidassa. Se on likavesien puh­distuslaitos.
Koska kaikki Etelä­pään
ja Porcupinen sekä Postvil-len
likavedet johdetaan monen mai
Iin etäisyylteen sydänmaalle, niin
sinne tulee nyt kaikki nykyaikai­set
puhdistuslaitteet. Tämä työ on
ollut menossa elokuusta lähtien ja
saattaa Itulla valmiiksi ensi syk­syyn
mennessä.
Toronto. — Täkäläisen Ikinuor­ten
kerhon näyttelijät esittivät
tammikuun 21 pnä Don H a a l i l la
iMaiju Lassilan näytelmän " K u n
lesket lempivät".
Näytelmä on mehevä . kuvaus
Suomen maalaiselämästä noin 7 0—
80 vuotta sitten. Siinä Variksen
Maija leveästi sanoo, että akka
kuin akka, saman tekevä j a mie­het
puolestaan päästelevät,, että
jos se toinen siinä avioliitossa hem­peydessään
olisi vähän peihmeämpi,
niin se toinen korvaa sen sillä kun
on pennejä, markkoja, ja muutakin
kamaa — ja lisäksi vielä julma
työihminen.
Näytelmästä saa helpolla "proo­san"
johon kiusaukseen seuranäyt-tämöiden
näsrttelijät joskus lan­keavat.
Meidän näyttelijämme
väistivät sen vaaran ja esittivät
' ' K u n lesket lempivät" näytelmän
sellaisena miksi kirjailija on sen
aikonutkin ilman mitään lisäyksiä.
Esitys oli kaikin puolin hyvä ja
ansaitsee täyden tunnustuksen ja
kiitoksen.
Voimme siis todeta, että "min­kä
nuorena oppii, sen vanhana tai­taa".
Toivomme pian näkevämme
uusia esityksiä. Kiittäen. — A . N .
Pitemmän aikaa • Bairastellät'
Tyyne Salonen kuoli tammaiktitin/,; v
22 pnä. Hän öli edesmenneen M»tf-r
i Salosen puoliso.
Entinen .torontolainen, Matti\
Karjala on kuollut Bellevillen Ge-nera;
l, sairaalassa.
Täällä julkaistujen tietojen mu­kaan
tulee ensi kesän kansalliaeett •
näyttelyyn neuvostoliittolaisia kup ;
^•0ja,.soittajia; j a tanssijoita. Tämä :
200 henkeä käsittäväryhtye esiin? -
tyy C N E :n näyttelyssä elok. 15
pn j a syyskuun 3 pn välisenä ai- .
kana. Neuvostoliittolaiset saavat
käyttöönsä Intemaltional Buildinr
gin.
Monet varmaan haluavat tuilla
näitä erikoisnäj^öksiä katsomaan.
Mieleni tekee ehdottaa, että siihen
aikaan saataisiin myös Don haa-lille
jotakin efikoista, että "pitkä-,
matkalaiset" saisivat lyödä "käiksi
kärpästä yhdellä iskulla".
H i s s a H e b n i täyttää 87 vuotta
Matin-päivänä, helmikuussa.
. • • • • * . : • : •••••
Me torontolaiset saimme oikestn
"intiaanikesän" miltei. koko tanimi-kuun
ajaksi. Puistoissa haravoi­daan
viime kesän lehtiä. Jotkut i s ­tuskelevat
puistojen penkeillä ja
auringon 'puolella seinien vieressä
vihertää kuin keväällä. — J N .
NL:n filmejä
Torontossa
Toronto. — Canada-USSR Y h ­distys
kutsuu jäseniään j a ystä­viään
seuraamaan neuvostoliitto­laisia
f ihnejä joita esitetään joka
perjantai-ilta 55 Bloor St. E , Suit
404, alkaen kello 7.30 illalla. S i e l ­lä
esitetään Neuvostoliiton uusim­pia
filmejä, sdiä dokumentaari- ja
matkafilmejä.
SHULMAN ARVOSTELI
AFÄÄRI-LÄAKAREITÄ
Toronto. — T r i Morton Shulman; kee rutiinityötä. Tutkimus osoit-
Sairautta on tänätalvena kansa­laistemme
keskuudessa tavallista
enemmän. Johtuneeko se siitä kun
meille kaikille karttuu näitä elä-jaitsee
Lankmoore-kaivanto, jon­ka
tuotanto-ohjaksisssa on kuului­sa
• 'Noranda, ja taitaa siinä olla
Don haalin
kalenteri
kohtauksesta. Toivottavaa vain oli­si,
että loppu talveakin menisi yh­tä
sopivasti- kuin tähänkin asti.
Että enpä minä ainakaan täältä
tiedä mitMn mainittavaa, mutta
jos joku toinen tietää niin anta­kaa
kuulua tämän Vapaus-lehden
palstoilla aillä tämä on meikäläis­ten
tiedonantaja. Siis kuulemiin.
Geo.- ••
Toronto. — Toronton osaston
vuosikokous pidetään sunnuntaina
helmikuun 4 päivänä, kello 2 i l ­tapäivällä.
Toivomme, että jäse­nistö
huomioi tämän kokouksen,
jossa tullaan tekemään tärkeiltä
ehdotuksia ja päätöksiä.
Toimen Naisten kerhon vuosi­kokous
on torstaina helmikuun 1
päivänä, kello 7 illalla; Uudet toi-minnansuunnitelmat
esillä; Uudet
jäsenet otetaan ilomielin vastaan.
Sunnuntaina helmikuun 11 päi­vänä
on Toimen Naisten kerhon
järjestämä viihdetilaisuus, jossaon
iltapäivä kahvitarjoilu, seurapele-jä
j a kauniita elokuvia Suomesta,
joita saamme Finnair-lentoyhtiöl­tä.
Tilaisuus' alkaa kello 3, /
Ikinuorten kerho kokoontuu jo-!
ka torstai iltapäivä haalilla. Kaik­ki
ovat tervetulleita.
~ ht.
män vuosia hyvin runsaasti? Toi­sia
sairaita on siirretty Toronton
sairaaloihinkin hoitoa saamaan.
Tuttavani Lauri Järvi ja Martti
Kotomäki ovat Torontossa hoidet­tavana
j a täällä kotisairaalassa on
ainakin joka neljää suomalainen
.potilas. Toivon kaikille paran.^
tumista, koska tämä talvikin on
jo sivu puolenvälin. Kuulema kar­hukin
on kääntänyt kylkeään ja
se kaiketi on merkkinä talven puo-litaipaleesta.
* « •
Suomalaisilla ei ole täällä pal­joakaan
järjestötoimintaa ,eikä t a i ­da
olla noilla vanhoilla taimareilla
enää toimintaterveyttäkään. N u o
r i i ta taas puuttuu siihen tykkä­nään
halu. joten yhteiset suoma­laiset
tilaisuudet jäävät hyvin vä­häisiksi.
Tänä talvena on kuitenkin
nämä Onltarion suomalaisen lepo-kotiyhdistyksien
jäsenet ja kannat­tajat
laittaneet yhteisen konsertin
joka on ensi sunnuntaina, helmi­kuun
4 päivänä kelio 2 iltajÄiväl-lä,
Timminsin yhdistyneellä kir­kolla.
Kirkolla on laaja konsertti­sali,
ja nluitakin ajanvietto huonei­ta.
Lepokoti yhdistyksen jäsenet
toivovat runsaista osanottoa.
TILATKAA
VAPAUS
esitti keskiviikkona kymmenen to-
Tontolaislääkärin esiittämät "hoito-laskut"
kuukauden ajalta ja sanoi
niiden viittaavan petokseen ja vilp­piin
Ontarion Health Insurance
Plania kohtaan.
N D P :n edustajan esittämät, las­kut
viittaavat hänen lausuntojen­sa
mukaan lääkäreihin j a psykiat-reihin
jotka "hoitavat" mahdotto­man
suurta potilasmäärää. Tri
Shulman sanoi, tämän vilpillisyy­den
maksavan OHIP:lIe miljoonia
dollareita ja samalla ihmetteli lää-kärienyhdistyksen
toimenpiteitä
asiassa.
Sanomalehtimiehille esittämiensä
laskujen luettelon .kärkipaikalla
oleva lääkäri, jota t r i Shulman esit
teli vain A-nimityksellä, oli viime
huhtikuun aikana O H I P : l l e lähet­tämiensä
laskujen perusteella saa­nut
"hoitopaikaksi $18,161.44. T r i
Shulman viittasi erikoisesti tri
" A : n " huhtikuun 17 päivän velo-:
tuksiin, joiden mukaan hänen v i ­rastossaan
kävi mainittuna päivä­nä
115 potilasta; Sen lisäksi hän
teki laskujensa mukaan 26 kotivie-räilua
j a kävi 14 sairaalapotilaan
luona. Jos hän oli työssä 16 tun­t
i a : päivässä, tämä lääkäri A voi
laskiijen mukaan käyttää — jos ei
oteita huomioon matkoihin kuluvaa
aikaa — keskimäärin 10 minuuttia
potilasta kohti. Ilmeisesti-tämä ei
ole mahdollista, huomautti tri
Shulman. "Kysymys on joko petok­sesta
tai muussa tapauksessa hän
on potilailleen vain sanonut "hello
ja goodbye".
Lääkäri B ansaitsi huhtikuussa
$10,833.35. Hänen virastossaan kä­vi
sinä aikana 294 potilasta j a hän
suoritti 1,282 erinäistä laboratorio-koetta.
Niin suuri laboratoriotyöni
määrä ei ole .realinen, arveli t r i
Shulman. ,
T r i C ansaitsi kuukauden aika­na
$15,017.75 suorittaen suuren
määrän tarkastuksia. Velotukset
osoittavat eittä tr| C : n virastossa
kävi 697 henkilöä j a että häh suo­r
i t t i kuukauden aikana 239 henki­lön
tarkastuksen. T r i Shulman. sa­noi
OHIP:n tilastojen osoittavan
että vain yksi 20:8ta potilaasta
tiarvitsee erikoisen lääkärintarkas­tuksen.
;; ;.•
On ilmeistä, -fettä lääkärillä F
taa, että sen lisäksi kun hänen v i ­rastossaan
kävi sen kuukauden a i ­kana
301 henkilöä t r i F .suoritti
3,547 rhokoetta ja ansaitsi kuu­kauden
aikana $13,978.
Tri G oli Shulmanin selostuksen
mukaan hankkinut kuukauden an-,
siöksi $15,244. ja t r i H $11,903.
Queen Parkista saatujen tieto­jen
mukaan Ontarion terveysminis­teriö
oli kerännyt tilastotietoja
lääkäreistä .jetfea vuonna 1972 olir
vat huhtikuun aikana esittäneet
OHIP-Ue laskuja y l i $10;000 ar- .
vosta.
Tällaisia lääkäreitä oli kaikki­aan
208 ja heidän nunensä on an­nettu
Ont. lääkärienyhdistyksel-le,
jonka tehtävänä on valvoa jä- .
sentensä käyttäj^ymistä.
Ontarion terveysvakuuituksen
(OHIP: n) yleisliikkeenhoitaja
Gordon Featherstone sanoi, että
näistä yliveloituksista on saatu ta­kaisin
$50,000, j a että lääkärien-yhdistys
on ryhtynyt kurinpidolli-
.~iin toimenpiteisiin 24 lääkäriä
kohtaan.
Myöntäen, että t r i Shuhnanin
asiakirjat ovat oikeilta, j a että lää­kärien
toimesta harjoitetaan to­dennäköisesti
O H E P : n ylivelotusta,
mr Featherstone kaltsoi tarpeelli­seksi
kuitenkin varoittaa, että"mei
dän on oltava hyvin varovaisia
näiden tilastotietojen käytössä, et­tei
niitä kohdisteta yleensä lääkä­reitä
vastaan.' ~ :
dh vlpastöfisaan teknikko, joka te-; tuhat iluftiiiöt|f§
Auton pitäisi kestää
30 j r u o t t a ^ tiedemies
Nobelin palkinnon saanut tiede­mies
B a n o i ' ^ ^ e keskiviikkona To­rontossa,
että kodin taloustarpei-den
pitäisi kestää ihmiMn elihiäni
•Käytännöllisen tieteen täysin
palvellut professori ,tri Dennis Ga­bor,
Lontoon yliopistosta esitti mie
lipiteen, että t£oliWiu8laitokset vai
mistavat haaskaavia tuotteita,
"pois heitettäviä tuotteita" itsek­käitä
kuluttajia varten. Auton p i ­täisi
kestää 30 vuotta ,hän sanoi.
Hän varoitti, «tta
ilma ei voj i ^ y a 0 0 i V ö ^ .
»«määii fcomazhattomia iuönhon^
«sursseja : ife^^ niitä"
tuhlataan, '
iProfe8ioit;Qa!|»r;7flt,BaiNoWln.
p a l k i n t o n i i ; | D p i ^^
m
Pm
l i