Vapaus, January 31, 1973

              Sivu 2 KeskiviiMco, itammik. 31 p. — We(l., J a n . 31, 1973
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B Ö f ? Ö R G A N . :
^ ^ OF F I N N I S H C A N A D I A NS
(LIBERTY) Established Nov. 6. 1917
Editor: W. EKLUND . Manager: V. KENTALA
Telephone: Office and Editorial 674-4264
Publlshedonce weekly: Wednesdays by Vapaus Publishing Co. Limited,
102 Elm S t West, Sudbury. OnUrio, Canada.
Mailing address: Box 69.
\ Adverti^gir^es-jupon appIicationr<^mnsIation free of charffc.
MemhtT of r CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk; $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n: 1 vk. Sll.OO. 6 kk. S5.73
3 kk. $3.00 Suomeen: 1 vk. S11.50, 6 kk. S6.25
Suomen demokraattiset lehdet pres.
Kekkosen virkakauden jatkamisesta
lirtitiriirmiiiiiiiiiiiiiriiiui*
Kuten on aiemmin kerrottu, Suo-imen
eduskunta hyväksyi 18. 1.
j 1972 ns. UU'K-lain. p i l a jatketaan
I presidentti lyrho Kekkosen, toimi­kautta
neljällä vuodella, maalisk.
sen kuin
(': n
Vietnamin kansan voitto
, : Meidän lehtemme Vapaus tervehtii sydämensä syvyydestä
viime viikolla Pariisissayhyväksyttyä j a allekirjoitettua rauhan­sopimusta,
minkä tavoitteena on verenvuodatuksen lopettaminen
ja rauhan palauttaminen ensin Vietnamissa j a toivottavasti välilli­sesti
myös Indokiinan muissa maissa, jotka joutuivat Yhdysval­tain
imperialismin hyökkäyssodan jalkoihin.
Oman "liberalisminsa" Vietnamin sotakysymyksen yhteydessä
moneen kertaan tahrannut Toronto Daily. Star oli mielestämme
näitä rivejä kirjoitettaessa (lauantaina) oikeassa kun se viime
keskiviikkoisessa toimituskirjoituksessaan totesi, että presidentti
Richard Nixon ei voinut vieläkään, rauhansopinluksesta tiedoit-taessa,
tyytyä vain tosiasiain esittämiseen,, vaan vätysteli jotakin
"kunnialliseen rauhaan" pääsyä silloin kun koko maailma tietää
USA :n sotaretken täydellisesti epäonnistuneen. Tosiasia tietenkin
cn, kuten Vietnamin demokraattisen tasavallan erikoisneuvottelija
Le Duc Tho P a r i i s i s s a viime torstaina totesi, että nyt tehty rau­hansopimus
" k r u u n a s i " Vietnamin kansan sankarillisen ja menes­tyksellisen
taistelun maan itsenäisyyden, kansanvaltaisuuden ja
vapauden puolesta merien takaa tullutta hyökkääjää vastaan.
Totta on, että hyökkääjiä ei heitetty Indokiinasta mereen,
eikä yhdysvaltalaisten militaristien tarvinnut turvautua nöyryyt­tävään
pakojuoksuun. Mutta mikä tahansa sotilaallinen operaatio
kärsii s i l l o in auttamattoman häviön, jos sen omaksumaa tavoitetta
ei saavuteta. Kuten tiedetään Yhdysvallat esti marionettinsa"val-tionpään"
Diemin avulla v. 1954 tehdyn Geneven sopimuksen to-tsuttamisen
sikäli, että Pohjois- ja Etelä-Vietnam yhdistetään v.
1956 pidettävillä vapailla vaaleilla. Siitä alkoi Yhdysvaltain se­kaantuminen
Vietnamin sisäisiin asioihin. Tarkoitus oli romuttaa
Geneven opimus ensin Vietnamin yhdistämisen kohdalta j a muo- :
dostaa sitten Etelä-Vietnamin ns. "itsenäinen maa" U S A : n impe­rialismin
sillanpääasemaksi j a siinä mielessä vakiinnuttaa mario­netti-
hallituksensa diktatuuriasema Saigonissa ja Etelä-Vietna­missa
yleensä.
Paljon on mennyt sen jälkeen vettä siltojen alitse. Yhdysval­tain
jättisuuri sotakoneisto on tap"panut ehkä 2 miljoonaa vietnami­l
a i s t a miestä, naista ja lasta; autioittanut miltei kokonaisia maa­kuntia:
pommittanut raunioiksi kyliä, kauppaloita, sairtialoita.
kouluja, pyhättöjä j a muita kohteita sekä menettänyt itsekin
50.000 miestä kaatuneissa j a y l i 300,000 haavoittuneissa — huu­mausaineiden
orjiksi tehdyistä yhdysvaltalaisista sotilaista >ja.
U S A : n kansan suurista verorasituksista puhumattakaan. .
Ja mikä on tulos? Pinnallisesti katsoen "tasapeli". Poliittinen
tilanne Etelä-Vietnamissa on osapuilleen sama nyt. mitä se oli
s i l l o in kun Yhdysvaltain militaristit rupesivat siellä asevoimin
asioita ratkomaan. Nyt hyväksytty rauhansopimus perustuu, v.
1954 Geneven sopimukseen. Siinä ei ole jälkeäkään U S A : n vaati- .
raasta Etelä-Vietnamin ,"itsenäisyyde.5tä". Päinvastoin Etelii-Viet-nam
jäi edelleen kahteen osaan, joista yksi osa on Saigonin mai'io-nettihallituksen
ja toinen osa Etelä-Vietnamin väliaikaisen vaMan-kumoushallituksen
alaisuudessa. Tosiasiassa ennen U S A : n sekaan­tumista
oli " v a i n " Saigonin juntta ja sitä vastassa Vietkong
sissit; nyt siellä on kaksi eri hallitusta joiden asevoimat seisovat
rauhansopimuksen perusteella niissä asemissa, missä ne olivat
sinä hetkenä jolloin välirauhasopimus astui voimaan!
Mahdollisesti meille voidaan .sanoa, että toisin kuin edeltä­jänsä,
presidentti Nixon allekirjoitti lopulta rauhansopimuksen
mikä tarkoittaa ainakin- sitä. että Yhdysvaltain kohdalta Vietna-,
min sota on päättynyt, vaikka siellä tuleekin jatkumaan (mikäli
Saigonin juntta suostuu demokraattisten pelisääntöjen noudatta­miseen)
poliittinen taistelu vallasta. Tämä on tietenkin -ero ny­kyisen
presidentin j a hänen välittömien edeltäjiensä välillä ja se
on eduksi mr Nixonille. Mutta hän taipui realiselle kannalle vasta
sitten kun koko maailma. Yhdysvaltain kansa ja kongressi mu­kaanlukien,
nousi vaatimaan Vietnamin verilöylyn lopettamista.
Presidentti Nixonin j a hänen avustajansa, Henry Kissingerin jär­jestämä
"joulupommitus" oli n i in suuri rikos, ei vain vietnami­laisia/
vaan koko ihmiskunnan oikeuskäsitystä vastaan, että hei­dän
edeltäjänsäkään eivät sellaiseen syyllistyneet.
Toivottavaa tietenkin on, että Yhdysvaltain establishment olisi
oppinut Vietnamista saamansa läksyn, minkä presidentti Nixon
puki virkaan vihkiäistilaisuudessa pitämänsä puheen yhteydessä
: s a n o i k s i :
. "On sivuutettu se aika, jolloin Amerikka ottaa kaikkien muir
den maiden konfliktit omikseen, tai ottaa kaikkien maiden tule-
, vaisuudet omikseen, tai painostaa kaikkien muiden maiden kan­soja
siihen, miten niiden tuli asioitaan hoitaa . . ." Toisin sanoen
on toivottavaa, että Yhdysvallat lopettaa kerta kaikkiaan sekaan-
.-tumisen toisten kansojen asioihin, ensisijassa Vietnamin, Laosin
ja Kambodzhan asioihin sekaantumisen.
'f^;;, Jos näin tulee tapahtumaan — ja siihen päästään vain.maail-
•inän :yleisen mielipiteen jatkuvan painostuksen avulla — silloin
Voidiaan ehkä Vietnamin sodasta todeta, että "ei mitään niin pa-jhw*^
ettei siinä ole jotakin hyvääkin.'V^^^^^ ^^^^^^ .
ojujtöksenjniistöllä. Samalla kun !ää^^^^
kannalle asetturieideiTlduskuntarilp^ osoittaa .presidentti Kekkosta
ryhhiien taJiolta ratkaisun uikopo-1.kohtaan tunnettua laajaa: luotta-liittisia
rhöbiivejä ja pain^kuutta. | m u 3 t a , : se; osöilttaa Siipmeh ulko-
Näillä taihoilla pitäydyttiin ko- ppliitisen linjan olevan kansan
1 päivään 1978. Kiireelliseksi j u - i k o ajan asian vakaaseen ja arvok- enemmistön tukema. . . ,
listaminen läpäisi äänin 170-28 ja i kaaseen käsittelyyn; Samaa er voi Ratkaisu oli maan edun mukai-yksi
tyhjää. Kourallinen äärioikeis-1 sanoa useista niistä edustajista,, nen. Samaa ei voi sanoa äärioikeis­ton
edustajia, jotka aluksi pukivat jotka sotivat loppuun asti raiyok-. ton • vastuuttomasta menettelystä
va.starintansa jonkinlaiseen "lailli-1 kaasti erityislakia 'vastaan. Kut-:n lain eduskuntakäsilttelyn aikana.
f3uusikaap";jiun" .hyökkäsi harvlna^• j keskustelussa .«aatottiin. todeta,.-Täydellä syyllä voidaan oikeiston
sen räikeällä tavalla ei vain tätä i kiihkomielisimmiUe ei kysymys o i - 1 äärisiiven käytöstä pitää murheel-lakiehdotusta
vaan myös presi-J lut vain menettelytavasta .vaan iijsena näytöksenä poliittisesta kiih-iientti
Kekkosta ja erikoisesti hä- , henkilön ja politiikan vastnstami-i komielisyydestä. Se antaa suoma-neu
henkilöimäänsä ulkopoli/cuk- i sesta. Kannanoto.=^sa maan tärkei-1 laisesta parlamentarismista Ikävän
kaa vastaan. Rintaman jako oli
selvä :joko nykyisen hyvän jiaapu-risovun
ulkopolitiikan puolesta tai
den etujen nojalla maäritelleiden kuyan ulospäin . ja uskoaksemme
edustajien rivit olivat onneksi yli j myös koltimäassä eduskunnan julr
puoluerajojen riittävän taajat vie-jkisivuun tuli tahra, jota on v a i - I
sitä vastaan. Julkaisemme oheise- i mään tämän tärkeän kysymyksen ! pyyhkiä pois. . |
na . johtavien . hallituspuolueiden i suotuisaan ratkaisuun. ;; . ,. j Suomen ulkopolitiikka bn viime I
päälehtien sekä S K D L : n äänen- i Pidentämällä presidentti Kekko-j y^^jg^ .^^jj^^^j^^ saavuttanut' huo-!
Mitä muut sanovat
"JÄLKIAJATtIS" U S A : n SOTAA HÄPEÄLLISESTI
T U K E N E E L T A : .
Y h d y s v a l t a i h p r e s i d e n t i a on ilmeisesti mahdotonta esiintyä
avoimesti Vietnamin suhteen: Amerikan osalla on liian paljon
häpeää j a epäonnistumista . . . Täten presidentti toisti eilen illalla
julistusta "kunniallisesta rauhasta'! vaikka kaikki, mitii han voi
todella luvata oli se, että amerikkalaiset vetäytyvät pois tasta kur­jasta
sodasta suhteellisen hyvässä järjestyksessä, tuoden vankinsa
tullessaan, sen sijaan, että pakenisivat nöyryytettyinii.
"Poistuminen kasvot pelastettuina" olisi ollut tarkempi määri­telmä
kuin kunniallinen rauha . ; . yhdysvallat kävi tätä sotaa us-komattomalla
typeryydellä j a julmuudella (incredible stupidity and
callousness). . >
— Toronto Daily Star, toimituskirj. tammik. 24 p. 1973.,
I K U I N E N HÄPEÄTAHRA USA:lle
Maailman rauhanvoimat j a Vietnamin urhea kansa on saavu tr
tanut suuren voiton ensimmäisessä vaiheessa pysyvän,rauhan ya-kiinnultamiseksi
Kaakkois-Aasiassa. . „_
Presidentti Nixon tiedoitti tiistai-iltana, tammik. 23 pnä;;7 tam­mikuun
27 pnä voimaan astuvasta ampumisen lopettamissopimuk-sesta
sodassa mikii tulee ikuisesti häpäisemäiin niiiden vuosien koh­dalta
Yhdysvaltain historiaa; '
- r Canadian Tribune, tammik. 24 p, 1973.
iiiiiiiiiiiiiMiiiiiriiiiiiii .iiiiniiiuuiiiiuiiiiiitiiiiiii iiiitnniiiriiriHiiiiiiiinnin
mattavaa arvostusta maailmalla.!
Esimerkkejä tästä on helposti löy^ I
dottävissä. Ne kaikki "ovat olleet j
hyödyksi ei vain meille vaan var-i
•kannattajien arviot UUK-Iain kä-1 sen toimikautta eduskunta on oso.t
sittelystä ja sen hyväksytyksi tu-. tanut antavansa hänen iyölleen ta­lon
merkityksestä: ! män maan j a kan.san hyväksi mitä
SUOMENMAA (KEPU) ^^mirimman arvon ja haluavansa
Vain puoli vuorokautta ennen i ^änen jatkavan toimintaansa myös , ,^^3^; kaikille rauhanhakuisille voi- j
valtiopäivien päättäjäisiä tek. edus ' '''-"^ Poliittisessa nniovaufaimisvai-' ^^-^^^^ pyrkimyksessä aikaan-kunta
suurta kantavuutta omaa- h^^ssa. jossa maanosamme ja maa-, ^^^^^ jännityksen lievenemistä,
van päätöksen nykyisen tasaval- ' '''"^ " y ^ ^ ' ^ ' " Eduskunnan , presidentti Kekkosen loimikau-1
laTi presidentin toimikauden jatka- ' Päätöksellä on historiallista painoa. jatkamisella ilmaistaan tämän
[misesta neljäilä vuodella.
j Asian tullessa lopulliseen käsit-
; telyyn korostettiin niin halhtuk-
Uskomme sen ko tuvan kansamme ,iienestykse:iis8n ja rauhantahtoi-
KIRJEITÄ
imrhaaksi.
SOSIALIDEMOKRAATTI
(SOS.DEM:)
Pre.=!id8ntti Urho Kekkosen toi­mikausi
jatkuu vuoteen 1978. Tä­tä
koskeva laki hyväksyttiin.poik­keuksellisen
suurella äänCen enem-
YHTEINEN ETU
I ETUALALLE
• On kirjoitettu vuosi 19.73. Mitä j (
me ihmiset odotamme tältä vuo-; V/
delta? Ensikädessä Vietnanxin so­dan
loppumista ja lähi-idän kriisin
ratkaisua.
Meillä ihmisillä on tietenkin
useita muitakin asioita joista pitäi-sr
päästä mahdollisimman- laajaan
yhtenäisyyteen. .On ikävä sanoa
että suomalaisten, keskuudessa
'•'harrastetaan" vieläkin liian pal­jon
ryhmäkuntalaisuutta. Siltä ei
ole kenellekään mitään, hyötyä.
Siihen -ohsi saatava piste.-Sen s i ­jaan
pitäisi keskittyä yhteisten ei­kä
joidenkin, yksityisten etujen
ajamiseen elämän kaikilla aloilla-
Sellaisessa taloudellisessa, kulttuu-sen
ulkopoliittisen linjan pysyvyys :
; nopeasti muuttuvassa uilanteessa. 1
.kuten pääministeri totesi president 1
tilain ratkaisukäsittelyn yhteydes­tä.
,
I Eikä kysymys ole yksin uikopo- !
i litiikasta.. Tasavallan presidentin j
I aloitteellisuus on- tunnettu myös j
1 sisäpolitiikassa. Taustanaan pitkä-1
aikainen poliittinen kokemuksensa i
Le Duc Tho: Rauhansopimus kruunasi
vielnamilaisfen vapaustaistelun
Pariisi. — Vietnamin demo- | teri Trab Van Lam sanoi puoles-kraattisen
tasavallan erikoisneu- 1 taan toisessa paikkaa kaupunkia
vottelija Le DucTho määritteli j samanaikaisesti järjestetyssä haas-
Pariisissa viime keskiviikkoises- | tattelutilaisuudessa, cittä. nyt teh-sa
lausunnossaan Vietnamin rau ' t y rauhansopimus ei hänen mieles-hansopimuksen
"Vietnamin kan- \ tään ratkaissut po!iitt.=siakysymyk
san suureksi voitoksi" ia totesi, .',?,\ä:
Hän .banöi Saigonin hallituksen
1 pitävän sopimusta ainoastaan, tuli-
; tuksen lopetitamissopimuksena.
että rauhansopimukseen ei sisäl­ly'
mitään salaista tai taktillista
sitoutumista "Pohjois-Vietnamin
joukkojen vetämiseksi pois" Ete­lä-
Vietnamista.
Tavallisesti vakavan harkin-nailisesti
esiintyvä hopeahiuksi-nen
Tho oli selvästi voitokkaal­la
mielellä sanoessaan sanoma­lehdistön
: informaatiotilaisuu-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
:
Albert Long. Sudbury. Onl.. layt- j
'1I sekä harvinainen työtarmonsa hän i dessa, että Henry Kissinger yrit-on
monasti auttanut keskenään
kiisteleviä poliTttisia ryhmittymiä
.löytämään ulospääsyn ratkaisemat
tornilta näyttäneistä kiistoista.
Tehty ratkaisu mahdollistaa sen.
että prpsidcnllti Kekkonen voi jat­kaa
työtään yhtei.styön edelleen
kehittämiseks? .eri poliittisten lyh- i
.n;cn ke.sken , uudistusys!:äväMis;e.i 1
;uuntaan.. / , :
n£er .Manor) fayttaa keäkivukkong
risessa ja muussa toiminnassa ke- 1 helmikuun 14 päivänä 37 vuotta,
hitämme myös niitä kykeneviä joh- ! John Salininen, Long Lake. Ont..
tajia ja toimihenkilöitä, joita tar-; täyttää keskiviikkona helmikuun 14
vitaan samoin kuin muitakin. 1 päivänä 7.5 vuotta. '
Meidän tulisi tehdä enemmän ] : udena Ahokas, SauU Ste. Mari?,
valistuksellista kulttuurityötä ,ja | ont., täyttää keskiviikkona helmi-selittää
selittämästä pää.styä, mis- j k-jun' 14 päivänä 92 vuotta. •
tä pn kulloinkin todellinen kysy- . jac-k Isokangas, Thunder Bay, Ont.;
laa tiislainn helmikuun 6 patvaiia
80 vuolta. . .
l. Ihu-ju. St. Catharine?. On'...
i ä v L i ä a ma:4iir,ntn:r,a helmikuun 12 KANSAN UUTISET (SKDL)
t.-..)i-var.a T;5.' viioUa, • • . •{. Pa.tsi presidentti Kekkosen hen-
. •'Maiy Kivi, .Sudbury, Ont.. ta.vt- jkilökohtaiseen osuuteen niinkutsu-
!na mar.iiantaina helmikuun 12 p?.:- j tmi Paasikiven linjan jatkajana ja
vivna .0.3 vuotta. | kehittäjänä ja aktiivisena suhtei-
Hilja Smith,-Sudbury. Ont., (Pici- den soimijana erityisesti Neuvosr
töliittoon, on kiinnitcitty huomiota
myös viime.ajari muihin myöntei­siin
ulkopoliittisiin tuloksiin. Sel­laisia
ovat olleet: yya-sopimuksen.
jatkaminen, Sait-neuvottelujen jär­jestäminen
Helsingissä,: Euroopan
tui-vakokouksen välmisteluJt täällä.
Saksan demokraattisen tasavallan
Etelä-Vietnamin väliaikaisen
vallankumoushallituksen ulkomi­nisteri
Nguyen Thi Binh, ioka kes­kusteli,
ensin:.Ranskan ulkominis­teri
Maunce Schumannin kanssa,
toisti edellämainitun Thon.ajatuk­sen
sanomalla, että nyt tehty rau­hansopimus
heijasitaa "Vietnamin
!ansan suurta voittoa taistelussa
itsenäisyyden, rauhan ja vapauden
nuolesta."
Mrs Binh .sanoi lehtien kirjeen­vaihtajille,
että vapautusrintaman
joukot "ovat valmiina noudatta-
:naan sopimu.s'ta tiukasti, mutta
( Saigonin presidentin VNgyen Van
Thieun lausunnot eivät ilmaise-sa-ti
vuosikausia: vääntää sellaisen
sitoumuksen Vietnamin demo­kraattiselta
tasavallalta. Se oli
Saigonin oresidentin Ngueyn
Van Thieun yksi rauhanehtojen
perusvaatimus.
'.'Me hylkäsimme kokonaan väi-töksoL
ns. pohjoisvietnamilaisjouk-kojne
olosta Etelä-Vietnamissa
siksi kun poliittisesti j a legaalises-l manlaista tavoitetta." .
ti (lainmukaisesti) tällä väitöksel-j. Mr Tho sanoi, että presidentti
la ci ole mitään perustaa'', sanorj RicHard Nixonin joulukutfn "pom-
Tho hymyillen. • imitus Vietnamin sisämaata vas-
. "Sen lisäksi amerikkalaispuoli •»'•aan "epäonnistui täydellisesti",
luopui täydellisesti tästä ehdotuk- Hän .".anoi. että pommitus vain v i i -
sesta. Tämän vuoksi ette voi. löy- vytti neuvotteluja, mutta ei saanut
tää sopimuksesta ainoatakaan sa-; aikaan mitään asiallisia muutok-naa
ns..Pohjois-Vietnamin asevoi- ! sia lokakuussa Kissingerin kans-m-.
en paikallaolosta.". : ,sa neuvoteltuun sopimukseen.
; Hanoi kieltäytyi koko - sodan 1 Kiina tervehti rauhansopimusta
ajan myöntämästä, että .sen asa- 1 j a sanoi, että Vietnamin rauha lie-vpimia
on Etelä-Vietnamissa. - : ventää jännitystilannettä Kauko-
Rauhansopimuksen hyväksymi-! idässä ja Aasiassa. Pekingissä ole-nen.,
selitti Tho. ".kasvoi. Vietna-i vat diplomaaitt arvelivat ,että 3 0 -
tunnustaminen ja diplomaattisuh-1 :nin kansan 13-vuotisesta urheas- i. pimus lähentää Kiinan ja Yhdys-mys.
Meidän .kaikkien pitäisi layttää torstaina helmikuun 15 päi- teiden solmiaminen molempiin Sak ta taistehista. sisältyen siihen lu-j valtain suhteita. .MvÖs lausuttiin
! omata peruspolitiikaksi ohjelman, l^änä 71 vuotta,
-joka pitää etualalla suurten väes- , ' Yhdymme sukulaisten
Uöjoukkojen yhteisiä etuja tämäir 1 vieri onnentoivotuksiin.
' päivän Canadassa.
—. K A R . , Vancouver.
j san valtioihin sekä toimenpiteet ja
ja tutta-;kannanotot Vietnamin .puolesta.
I Jatkuu sivulla 4.
kematon määrä uhrauksia. Ame-• arveluja että rauhansopimuksen
rikan imperialismia vastaan." • .-euraukscna USA voi vähentää
Saigonin hallituksen ulkominis-! - Jatkuu .sivulla 4.
PÄIVÄN PAKINA
tarkoittaviin canadalaisiin jotka
rauhansopimuksessa on myös sievään tervehtivät varauksitta Washing-jifijätttiii'laadittu
määritebnä siitä,: että Yhdysvallat on suostunut tonista perjantaina saatua uutis-
^'iietotfiätöirvauksien maksuun, eli sopimuksessa sanotaan: Yh- tietoa jonka mukaan ulkoministe-
|£<j^äViaiat lupaa auttaa sodan haavojen parantamista sekä Pohjois- ' r i Mitchell Sharp oli sanonut US-
'^^iiii^ln-jSi koko Indokiinan sodanjälkeistä jälleenrakentamista *. . i i i - n « , i T , i c . t o r i W t i i i o « . Rn-iijl^
lf^^Oivoa vain pitää, että tämä Pohjois-Vietnamin ja muiden
''^'*^'^^*^*1J^^ "avustaminen" olisi samaa
biuokkaa, millä "yhdysvaltalaiset näitä maita julistamattb-jljli^
l'laittomalla, sodankäynnillä tuhosi. ^^P eivät tässä.
""^•V^Äftailman yleisen mielipiteen syvästi haavoittunutta omaa
Meidän lehtemme on käydyn i
julkisen keskustelun aikana ollut •
alusta pitäen sitä mieltä, että Ca- ,•
nadin tulisi osallistua, jos sitä i
pyydetään, kansain\ aliseen nel­jän
vallan, komissioniin, jonka
tehtävänä on Indokiinassa nyt :.
voimaan astuneen välirauhasopi- 1
muksen täytäntöönpanon valvo- 1
minen. Se on kunnianosoitus C a - !
nadiille. Se on tärkeä tehtävä
Vietnamin rauhan vakiinnuttami­sen
kannalta.
Huomioonottaen sen ikävän to­siasian,
että Geneven sopimuksen
valvontakomissionin yhtenä jä­senmaana
Canadaa syytettiin sil­loin
kun Yhdysvallat aloitti jär­jestelmällisen
sekaantumisen Viet
namin sisäisiin asioihin, ei vain
"puolueellisuudesta'! vaan myös
"vakoilusta" J minkä Ottawa on
tosin kiistänyt) Yhdysvaltain hy­väksi,
me liitymme niihin hyvää
VIETNAMIN SODASTA
ei ole: tietenkään vastuussa Yhdysvaltain hyökkäys.-
VaSllieuttamiflta menetyksistä. Inhimilliseltä kannalta kat-
;;|>itäiQi kuitenkin kansakuntana osallistua viralli'-
yksllökansaliaisin erikoisesti
^ ' jiUe^nxaköntaxoif^n a v ^ ;
A :n ulkoministeri William Ro-gersille,
että Canada ei lähetä
Vietnamiin valvontajoukkojaan
"Y,hdysvaltain ystävänä" vaan
"rauhaan kiintyneenä maana";
Kerrassaan hyvin sanottu 1 Pitä­käämme
siitä kansakuntana tiu­kasti
kiinni. Näyttäköön canada-lalset
nyt Vietnamissa, että kan­sakuntana
nie näemme loppujen
lopuksi yhtä hyvin -'oikealla kuin
vasemmallakin sihnäUä".
Autuaita ovat ne, jotka eivät
näe eivätkä.ymmärrä, mutta kui­tenkin
uskovat.
. Tällaisia "nekemättömiä autu­aita"
on ollut täällä Canadassa-kin
aivan omiksi tarpeiksi, vaik­ka
he tosin edustavat vähemmisr
idä .
. He uskoivat Yhdysvaltain
haukkojen väitökset, että Vietna­min
sota sai muka alkunsa siitä
kun Pohjois-Vidtnamin kommu­nistit
"hyökkäsivät" Etelä-Viet­namiin,
ja että rauha tulee sit­ten,
kun "poihjoisvietnamilaiset"
tai kommuTiistit, mikä on yksi ja
sama asia* ikäänkuin Etelä-Viet­namissa
ei olisi lainkaan kommu-niiiteja
ja muita isänmaanystäviä,
ajetaan pois Etelä-Vietnamista.
Nyt on rauhansopimus tehty
eikä siinä puhuta halaistua sa­naa
sen paremmin Etelä^Vietna- •
miin muka tulleista "pohjoisviet-namilaisista"
eikä liioin heidän
"pois ajamisesta".
Miten tällainen puheitten ja to­siasiain
ristiriita kehittyi, se nä­kyy
tänään ja ensi viikolla leh­dessämme
julkaistavasta New
York Times Servicen sotakroni-
' kasta, mitä ei suinkaan voida pi­tää
puolueelliaena viötnamilaisten
hyväksi.
Se on mielenkiintoinen asiakir­ja,
vaikka siinä jätetäänkin po­liittisten
yhteenvetojen teko iMr
kijaile. Esimerkiksi: : Mainittu
asiakirja osoittaa, että Yhdysr
vallat sekaantui aluksi Etelä-
Vietnamin • avustamisen nimissä
V i e t n a m i n sisäisiin asioihin
myös Ranskan varpaille astuen.:
Saigonin hallituksen päämie-.
heksi nostettiin Dwight Eisen-
: howerin aikana Yhdysvalloille
myötämielinen Ngo Dinh Diem;
Geneven sopimus vuodelta
1954 edellytti, että Etelä- ja
Pohjois-Vietnam yhdistetään de­mokraattisten
vaalien perusteella
vuoteen 1956 mennessä; Diem ro-muutti
tämän päätöksen U S A :n
" tuella ja avulla.
Mutta : kun Washington :tuli
vuorostaan tyytymättömäksi Die­min
"sotahommiin" Ngo Dinh
Diem sai "varoituksen" U S A :lta.i.
Pian sen jälkeen Diem syöstiin
vallasta sekä murhattiin U S A :n
"taktisen tuen avulla", kuten
New York Timea'Service sanoo,
yhdessä sukulaisensa Ngo Dinh
Nhun kanssa.
Yhdysvallat; lisäsi jatkuvasti,
sekaantumiltaan Vietnamin asi­aan.
Ensin lähetettiin "neuvon­antajia".
, Sitten tehtiin uusia
suunnitelmia j a lisättiin taas
"neuvonantajia" ja sotilailta kun­nes
Etelä-Vietnamissa oli yli
500,000 amerikkalaissotilasta.
Sodan eskalaation "oikeuttamia
seksi" tarvittiin ja käytettiin.
"selkkauksia"; Jos sellaisia oi
saatu aikaan muuten, silloin n i i - :
tä provosoitiin. Kuten New York
Times Service coteaa. Yhdysval­tain
yleisesikunta teki jo maa-lis-
huhtikuussa 1984 suunnitel­man
Pohjois-Vietnamin 94:sta
mahdollisesta pommituskohtees-ta.
Sen toteuttamiseksi tarvittiin
"Tonkinin lahden välikohtaus" ja
niin .sitten kerrottiin että Yhdys­valtain
risteilijä Maddoa oli seu­raavan
elokuun eräänä päivänä
joutunut pohjoisvietnamilaiBten
pienten tykkiveneitten "hyök­käyksen'
'kohteeksi!
Tämä oli U S A : n haukoille
"taivaan lahja"., Edesmennyt pre­sidentti
Johnson hyväksytti ta-:
pahtuman johdosta kongressissa
päätöslauselman, joka "oikeutti"
täysimittaisen sodankäynnin aloit
tamisen Pohjois-Vietnamia vaa­taan.
Tonkinin "••selkkaus* 'todettiin
myöhemmin tekopeliksi ja" kong­ressi
peruutti sen korostaen, et­tei
sen perusteella^ voida järjes­tää
' enää sotaretkiä Kambodz­haan'ja
Laosiin, kuten oli mene­telty
kongressin mielipidettä ky-
,nymättä.
Tällaisia ja muitakin johtopää­töksiä
on N. Y. Timesin laati­masta
aikataulu-kuvauksesta teh
tävä lukijan toimesta, mutta asia­kirja
antaa sittenkin lisävaloa
USA :n Vietnamin sotaan se­kaantumisesta
niille, jotka halua-vat
nähdä j a katsoa tosiasioita
cuoraan silmiin.
.•••:•••;.:;:•.:''•'•::••'•••'/<* •:::»,'• • '.''--v
Lauantaina Pariisissa allekir-,
. joitetussa rauhansopimuksessa
määritellään. • että : Etelä-Vietna­min
väestölle on palautettava
kaikki kansanvaltaiset oikeudet,
ja että Etelä-Vietnamin väestöl­lä
on .Usemääräämisolkeus päät­tää
omista aseistaan (ei siis ''it­senäisyys"
mitä Yhdysvallat vaa-ti
saadakseen Etelä-Vietnamista
sillanpään aseman •asevoimilleen)
demokraattisten pelisääntöjen
pohjalla.
Tässä palautuu mieleen, että
Vietnamin vapauttamisen jälkeen
vuonna 1946 pidettiin koko maas­sa
— myös miehitetyillä alueilla
— vaalit, joissa Ho Tshi Minhin
johtama demokraattinen rmtama
(Viet Minh ).-sai kansalliskokouk­sen
300 paikasta 230. Kansallis­kokous
valitsi silloin- Hom.presi­dentiksi.
- .
Tämä vaalitulos — 230^70 —
auttaa meitä ymmärtämään mik­si
vapautustaistelijat ovat 12 pit-
Jrän j a paljon vaatineen sotavuQ^
den aikana aaanetit jakariiätonta
tukea j a (kannatusta sekä Etelä--
Vietnamin suurilta kansankemik-silta
että heidän pohjoisvietnami-laisilta
sisariltaan ja veljiltä — ja
myös sen, miksi kapitalistisen
maailmanosan suurin sotilasmaa,
USA, kaikkine nykyaikaisine tap­po-
ja häviltysvälineineen sekä
saigonilahine marionettihaflituk-sineen
joutui lopulta nielemään
häviön maljan niin katkeran kal­kin,
jnikä on nyt koko maailman
nähtävänä.
~. Känsäkoiufa.