Vapaus, December 28, 1957

              SW2 ' Lauantaina, jouluk. 28 p. — Saturday,.Dec, 28,1957
VAPAUS
aUBXatm toaeptsOeav lAtMT
Organ of Einnlsb ^CamuUans. E B -
tiMttlied Noi^. « , 1917. AathorfEed
«s «econd dajBS ntall by the Post
OfQee Pepartment, Ottawa. Ftib»
tttibed ttariee weekly: Tuesd^ys,
f ^ B o g Camjnny L t d . at 100-102
aiji S t W4 Btulbnnr, Ont, Canada;
Editoxmotace O B . 4-4255, lÄtiäger
& StiksL Editor W. EUnnd.
addae»; Boat iB», Smlban^ O B I » ^
AOvexmag ratas opon mpUcatton.
Tnuulatlon free of eliarge. ^
TILATrSHZMNAT:
Caaadaisa: 1 fk. 7JOO 8 klp t.75
S kk. ;2JSS
TtadmaDoUM: 1 fk, &00 6 tfc 4.80
Suomessa: 1 yk. «JM « kk. 4.75
i 9 i 7 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta — 1957
. Joiilppukldteoria ei tässä auta
' Kuluneen vuoden^ varsinlcin viimeisen vuosipuoliskon
att^na op Canadan talouselämä tallannut paikallaan. Tosi-
«laissa Canadan talouselämä on tämän vuoden päättyessä
>.<,>huononmiassa asemassa mitö se on vielä toisen maailmanso-^
äaä jälkeen ollut ja kaikki merkit viittaavat siihen, että
j[^idä;',1amakausi tulee jatkumaan vielä pitkän aikaa ensi
|pub^nn^ ellei lUttohallitus ryhdy päättäviin tpimenpiteisiin
&(J|lisyystilanteen korjaamiseksi. Oikeastaan tilanne on nyt
huonompi, mitä viralliset tilastotiedot koko vuodelta osoit­tivat,'
ällä ensimmäisen vuosipuoliskon suhteellisen vilkas
fidöttdellista taantumusta.
Z ' Vitällisten tilastojen mukaan Canadan kansallisen tuo­tannon
ja palvelusten yhteenlaskettu "rahallinen" äi^vöon
taita vuodelta 31 tuhatta miljoonaa dollaria. Näiden tilasto-jei)^
perusteella kans^löien tuotantomme on siis noussut kol­mella
prosentilla viimd vuoden tuotantoon verraten. Mutta
|o? huöttiioidaan myös hintojen nousu, niin silloin havaitaan,
^tä kan$allii^en tuotantomme on tallannut aivan paikallaan.
, ^pjs^lisäksi huomioidaan jo sanottu tosiasia, että talouselämä
irelDtttvi jyrkästi vasta toisen vuosipuoliskon aikana, niin sil-lOiiSeiyoida
tulla muuhun kuin siihen johtopäätökseen, että
kj^alUsen tuotannon ja palvelusten yhteenlaskettu todelli-
2ien:arvo tällä kertaa on pienempi, kuin vastaavana aikana
edellisenä vuonnai^
«(erityisesti ja todellisesti noin 8-prosenttisesti, jos huomioi-5
daan hintojra noiisu.
* ^ Mitä täipä "paikallaan tallaaminen" tarkoittaa, se näh-däiutiv^
stasilloinj jos huomioidaan myös jatkuvasti^^l^
tyvä työläisten lukumäärä. Tilastotiedot osoittavat vUosien
varrelta; että Canadan työläisten lukumäärä lisää niin
nopeasti, että kansalUnen tuotantomme täytyy lisäänty
I ^prosenttisesti vuosittain, jos mielitään y^
«J^täi Mutta kun tuotanto ei ole lisääntynyt, vaan pikem-jobinkin
vähentynyt, niin siitä johtuu, että meillä on jo jioin
. ibo: tuhatta työtöntä, ja ehkä 750 tuhatta työtöntä ennen
jkuth talvesta on selvitty.
5'" Tuotannon laskusuunta ei kuitenkaan ole vielä yleinen.
^yintoaineteoUisuus on tähän mennessä ollut entisessä ta­cossa
'kiitos siitä eläkemaksujen kohottamiselle, työttö-
^lijb^^yakuutukselle ja muille samansuuntaisille seikoille.'
rM^U^^ on huomattavasti: pienempi
Ikuin viime' vuonna. Sama pitää paikkansa puu- ja metsä-
^^llisuudelle. Jääkaappien, pesukoneiden ja muiden sellais-
!ien'tuotanto on melkoisesti vähentynyt.
\ Tuotannon vähentymisen "syyksi" on ilmoitettu "varas­tojen
lisääntyminen". Toisin sanoen, kulutus on ollut tuo-iiantoapienempi
ja Inin tavaroita on kasaantunut v a r a^
Ih^^ laajentamisen asemesta mitä työ­läisten^
lisääntyvä lukumäärä vaatii tuotantoa on .rajoi-
;tetju., Näin olemme siis jälleen kapitalistisen anarkia^ yh-
<^^a nöidanympyrässä — "ylituotannon" takia vähennetään
%oybimaa ja tuotantoa, mutta siten: meneteltäessä vähenne-
,taäti suurten kansanjoukkojen ostovoimaa edelleen ja seu-
^'Ittkseim on, että kansanjoukot ostavat entistä vähemmän
aisuim^ jääkaappeja, helloja, autoja ja muita tar-
Wkkeita — mikä johtaa tuotannon edelleen vähentämiseen.
"Tässä tilanteessa on kysyttävä, mitä pitäisi ja voidaan
;ifehdä~ minkälaista talousohjelmaa pitäisi työläisten, far­marien
ja muiden pikkuihmisten kannattaa?
Suuren Rahan propagandisteilla on tietenkin omat tun­netut
patenttilääkkeensä. He esim. selittävät, että työtä-
- .tjBkevien täytyy tyytyä vähempään, sillä jos työläiset eivät
^yydy, pienempään palkkaan ja farmarit alhaisempiin hintoi­hin,
"Canada ei voi k i l i l lä maailman markkinoilla."
Pinnallisesti katsoen tämä tuntuu jopa "johdonmukai-
(selta'' selitykseltä, ja jotkut työväenjohtajatkin; kuten esinu
'kirvesmiesten union yhdysvaltalainen päämies, ovat nielais­seet
tämän syötin painoineeri jä korkkeineen.
Tosiasia on kuitenkin tässäkin tarua kummempi. On
ensinnäkin huomattava, että Canada ei ole "ainoa" maa missä
-Suuren Rahan miehet puhuvat ulkokultaisesti "korkeista
rtuotantokustannuksista'*. Sitä samaa lorua lauletaan kaikis­sa
porvarillisissa maissa. Hyväksymällä jutut "liian kor­keitten
palkkojen" aiheuttamista "liian korkeista tuotanto-r^
cu^aimuksistaV päädyttäisiin siihen, että kaikissa porvarilli­sissa
maissa aleimettaisiin työläisten palkk — ja niin ol-taösiin
kansainvälisillä markkinoilla ju missä oltiin
silloin kun lähdettiin ^kilpailukykyä" parantamaan palkan-
:^-alennu^ten avulla! Sama pitää paikkansa maataloustuottei-^
vden^^^^^^ kohdalta. Selvää on, että tämä palkanalennus-
^tE»i ^tietä; kulMen epäre-iieliisiä
suuret päivälehdet ja muut Suuren Rahan propagan- .
distit ovat itkiessään korkeista "tuotantokustannuksista" ja :
«^yaatiessaan kansainvälisten marldcinainv^
yaikcöievat kuin hauta suurpääoman voitto-osingoista. 5
JTa^^allisen kadun miehen ja naisen kannalta katsoen "tuotan-vtoktustannukset'^
pieneni
^tolaitosten omistajat tyytyisivät pienempiin voittoihin. Mutta^^
*— huonontamista ja sitä tarkoittaa palkkatason
pitämihenkin hintojen noustessa ~ - vaativat leh-
'dc^ ja muut propagandistit eivät koskaan puhu halaistua sa­mmas
paaoinavoittojen pienentämisestä. Ja tosiasia on, että
;>ya&ka Canadan kansallinen tuotanto on tänä^^^v^
«^ui paikallaan, yhtiöiden voittö-osingot ovat kuitenkin nous-
"seet noin 8- prosenttisesti!
\' ' Kansainvälinen kauppa on tärkeä tekijä varsinkin sellai-
/selle maalle kuin Canada. Siksi pitäisi ulkomaakauppaa l i -
^ t a kaikin mahdollisin keinoin>— ja siihen on suunnattoman
\^^uuria .mahdollisuuksia; jos huomioidaan esimerkiksi Kiina
^ja imuut se ei ole kuiten-
:kaan "ainoa" tekijä.
; Meille selitetään, että kaikki olisi hyvin tei ainakin käan-
^tyisi hyväksi, jos ihmiset eivät puhuisi mitään yhä pahene­vasta
työttömyystilanteesta. Tämän "joulupukkifeorian*' mu- 5 ; ^ a ^ työttömyydestä puhuminen estää ihmisiä östost^ teke-
^oiSesta; j a . pahentaa siis työttömyystilannetta j*ättämäUä
Mia muut sanovat TyöväeR yhtenäisyyclei| vihollisia
LI/FAUS ^r,
. , laajentakaamme kmnnuyb-tldn
valtuuksia iiiin; että koko pa^
kilinja voidaan heti rakentaa kan­san
omistamana." (mnä on kolmas­osa
1 opposition jobtQJan;,George
0rewn konservatiivipuolueen nimis:
sä ehdottamasta esityksestä, joka
esitettiin alahuoneessa kesäkuun 4
pnä, 1956 luonnonkaasuputkilinjan
keskustelujen yhteydessä.)
TERO .
" C C F m vaatimus että hallitus
harkitsisi IVans-Canada Pipe Lines
Limitedin kansallistuttamista, hylät­tiin
alahuoneessa tänä iltana 172—
22. Liberaalit, socialcreditit j a itse
haiset yhtyivät hallituksen hylkää­mään
ehdotukseen, joka oli epäluot­t
a m u s l a u s e . .— (Ottawa News
Dispatcb, joulukuun 10 pnä, 1957).
Entisen AFL;njohto^opIan kes­kuudessa:
käynnissä olevanrkahden
päävirran edustajat tSrmaavät yh­teen
hetivAFLrCIO:n k«nv^tsionin
alkaessa Atlantic Cityssä. Linjat ja
niiden merkinnät olivat jyrkemmin
toisistaan eroavat kuin milloinkaan
ennen sellaisissa 'asioissa kuin työ­väen
yhteinälsyys, palkat, mädän^
näisyys ja järjestömuodot .
Kolmannen johtavan . päävirran
—T entisen GIO:n T - , johtajat eivät
oUeet edes saapuvilla. silloin, kun
alkuottelulta käytiin ja he seura­sivat
kaukaa syrjästä, kun George
Meany kävi taistelua ultrakonserva-tlivista
blokkia vastaan. , ,
Juuri tämä seikka tekikin kehitys­vaiheet
merkillepantaviksi: Meany.
joka itse e i suinkaan ole mikään-
Kysymyksiä ja
vasiauksia
K y s y ^ s : Mihin ikärajaan asti
peritään liittovaltion: tuloveroja?
01en 68 Vuotias, vakituisesti met^
sätoissä käyp^ mies, ja olen näihin
asti maksanut tuloveroa jatkuvasti.
— Vastauksesta kiitollinen Vapau­den
lukija.
Vastaus: Tuloverojen perimisessä
ei ole mitään ikärajaa. Sitä joutuu
maksamaan hautaan asti, ~m'ikäli tu­loja
on joko töistä täi muista läh­teistä.
'
Mutta 65 ikävuodesta alkaen saa
henkilö pienen huojennuksen veroi­hinsa:
Veronmaksaja saa silloin tu-lqistaan';$
5Q0.00 suuruisen erän
enemmän verovapaaksi^ Käytännös­sä
täm^atrkoltta^, että perheeUi-nen
mies (jolla ei ole' huollettavia
lapsia) saa verovapaaksi vuositulois­taan
$2,000, mtitta 65 vuätte täytet-tyään
hän saa verovapaaksi $2i5Q0.
Yksinäisille tämä verovapaa summa
liöusee tuhannesta dollarista puo-leentoistatuhanteen.
radikaali sellaista hänestä el saa
edes kuvittelemallakaan — o l i pa-koitettu
käymään taistelua eräitä
entisiä apulaisiaan vastaan, jotka
pyrkivät särkemään työväen yhte­näisyyden
j a Uiton, jotka antavat
«alakähmälstä kannatusta Beck-Hot
fan sakille, jotka esittävät "palkka-moratoriumia*'
vuonna 1958 •'taiste­lussa
inflatiota" vastaan j a jotka
pyrkivät palauttamaan takaisin val­taan
ahtaan ammattlkuntaunionisr
min, joka, vallitsi ennen CIO:n pe­rustamista.
• Paljon parempi onkin, 'että Me­any
joutui suorittamaan tämän tais­telun.
Walter Reutherilla ja häiien
kaltaisillaan ihmisillä on hyvin vä­hän
vaikutusta pfireissä, jotka muo­dostavat
rakennusamUiattien jaos­toni
metalliteollisuuden ja merilii-kenneammattlalojen
jaostojen edus­tajistot.
Konventslonin alkaessa kävi sel­ville,
että Meany on raivannut sy­viä
teitä näiden jaostojen keskuu­teen
j a on mahdollisesti murtanut
niiden suunnitelmat ryhtyä keski­tettyyn
hyökkäykseen yhdistynyttä
työväenliikettä vastaan hyökkä-ykseeui
josta todistuksia oli olemas­sa
jo silloin kun yhdistyminen ta­pahtui
kaksi: vuotta sitten.
NU tulot 641,9 miljardia,
meriot 626,7 miljardia ruplaa
Moskova. (SIB) < Neuvosto­liiton
Korkeiminan neuvoston is­tunnossa
joulukalin 19 pnä val-^
tionvaralnmlnisteri A. Zverev^
e s i t t e l i . ^ t i o n t u l o r ja menoar­vion
ensi ^ vuodeko; Seuraavassa
lyhyt selostus hänen esityfcses-tään.
Korkeimman neuvoston käsitel­täväksi
ja hyväksyttäväksi Jätetty
enäi vuoden tulo- ja menoarvio on,
neuvostovaltion laa ja finanssioli-jelma.
Joka turvaa vuoden 1958
kansantaloussuunnitelman edel­lyttämien
kaikkien toimenpitei­den
rahoittamisen.
Tuloarvia päättyy summaan
641,9 miljardia raplaa Ja meno-puoli
626,7 milJardUn raplaan,
joten ylijäämä on 15,22 miljardia
raplaa.
Vuoden 1956 valtion tulot olivat
585,9 miljardia ruplaa eli 1 % ar­vioitua
suuremmat, menot 563,5
miljardia ruplaa eli 1.2 ^ arviota
suuremmat ja tulot 22,4 miljardia
ruplaa suuremmat'kuin menot.
Ennakkoarvion mukaan .kuluvan
vuoden tulot olivat ;914,5 miljardia
ruplaa eli 0,4 % arviota suurem­mat,
menot puolestaan 592,2 mil­jardia
raplaa eli 0,1 % arvioitua
pienemmät.
tavarat varastoihin ja kaup-poihii>.
Mutta tätä joulupukki-teoriaa
on nyt juuri kokeiltu ja
kuluttajat ovat ostaneet jopa
yli varojensakin -r- mutta työl­lisyystilanteen
paranemisesta ei
ole mitään toivoa.
Selvää on, että tällaiset Suu­ren
Rahan patenttilääkkeet ei­vät
tilannetta paranna.
Ja niin tärkeä-tekijä kuin
esim. kansainvälinen kauppa
onkin tällaiselle maalle kuin
Canada, ratkaiseva asema on
kuitenkin kotimaiselta kulur
tuksella. Kohottamalla kansar
kunnan ostokykyä, voidaan
parhaalla mahdollisella tavalla
taistella "ylituotantoa" ja sutä
johtuvaa työttömyyttä vastaan.
Kohottamalla eläkkeitä — ku­ten
liittohallitus menetteli kan­sakunnan
vaatimuksesta — l i ­sätään
vastaavasti vanhempien
kansalaistemme o s t o voimaa.
Myöntämällä paremmat hinnat
farmituotteille, missä suhteessa
hallitus ei ole tehnyt mitään,
voitaisiin parantaa farmiväes-tön
ostovoimaa. Korottamalla
palkkoja, jota Suuren Rahan
miehet vastustavat kiihkeästi,
kohotettaisiin työläisten osto^
voimaa.
Tässä onkin yleispiirtein vas-'
taus siihen; minkälaista talous­ohjelmaa
työtätekevien tulee
vaatia, jos mielitään "ehjin na­hoin"
selvitä yhä pahenevasta
työttömyystUanteesta.
Kansallistulon kasvu tulee ole,
maan vuonna 1958 kuluvaan vuor-teen
verrattuna 8 %.
Neuvostoliiton tärkeimmäksi tu­lolähteeksi
finanssiministeri totesi
sosialistisen talouden. V. 1958 nä­mä
tulot kasvavat 44.7 miljardilla;
ruplalla eli 8,5 % vuoteen 1957 ver:
rattuna, mutta samalla väestöltä
perityt tulot vähenevät 220, miljar-diUa
ruplalla eli'21,4 %.
Sosialistisista tuotantolaitoksis­ta
saatavien tulojen lisääntymisen'
ansiosta hallitus on katsonut VOIM
vansa poistaa tammikuun 1 pur
västä alkaen pleniperneisten ; eri- -
koisveronyksilapslsiltal perheiltä'
sekä yksinäisiltä naisilta : ja les-kiltä.
Täten lähes 85 % perheet-tornien
ja pieniperheisten erikois-veroa
maksavista vapautuu koko­naan
näistä maksiusta. Valtion tu­lot
pienevät tämän momentin
kohdaUa lähes 6 mUjardllla rap­ialla
vuodessa.
Ministeri Zvere Ilmoitti että hal-^
lltus ehdottaa käytettäväksi 257,1
'miljardia raplaa kansantalouden
kehittämiseen niiden 155,7 miljar­din
ruplan lisäksi, jotka sijoitetaan
tälousjärjestöjen omista tuloista j a
muista varmista. Kansantalouden si­joitusten
yhteissumma kasvaa ku­luvasta
vuodesta 9,7 %.
Teollisuuden kaikkien alojen ke­hittämiseen
myönnetään tulevana
vuonna valtion budjetista 129' mil­jardia
raplaa. Pääomatöiden koko­naissummaksi
edellytetään vuodelle
1958 yhteensä 198,8 .miljardia rap-
•laa, mikä on 7,4 % suurempi sum
ma Muin 1957. Maatalouteen' sijoite­taan
v. 1958 yhteensä 65,2 miljardia
raplaa budjettiv^oista ja 11,8 mil­jardia
:•: raplaa : tälousjärjestöjen
omista varoista.
Zverev mainitsi edelleen, että
menoja .'kansanvalistukseen, tietee-^
seeui terveydenhoitoon ja sosiaalir
huoltoon lisätään huomattavasti.
Nämä menoton määrätty 212,2 mil-r
jardiksi rapiaksi, kun ne v.' 1957
olivat 188,4 miljardia raplaa.
Puolustuslaitoksen määrärahoja
kosketellessaan alustaja korosti, et­tä
suunnatessaan valtaosan aineel­lisista
j a finanssivaroista talouden
j a kansan, hyvinvoinnin kohottami­seen
neuvostovaltio ei nykyisessä
kansainvälisessä tUanteessa voi ol­l
a samanaikaisesti ottamatta huo^
mioon ' maan turvallisuuden . takaar
miseh j a sen puolustuskyvyn lujit­tamisen
välttämättömyyttä. Puolus^
tusmenot on vuodeksi 1958 suunnir
teltu 963 miljardiksi rapiaksi, kun
ne V. 1957 olivat 96,7 miljardia rap^
laa, j a vuodesta 1955 ne ovat vähenr
tyneet 15,8 miljardilla rapialla, i
Ministeri Zverevin-^ esitettyä ta­lousarvion
puhemies Lacis ilmoitti,
etta ryhmä kansanedustajia on jät­tänyt
hallitukselle, seuraavanlaisen
l^selyn:
Byhinä' korkeimman neuvoston
edustajia on kiinnittänyt huomion
MerkkifaiikaH^g' agunyttii|i^ heti
Ironventsionin allraeasa/lmn n k e n -
nusaioiea jaostoii.,.j^tesidentti B u^
hardl iJSray^ nousi: puhuntaan. Gray
eätU:" ' - , > <
' 1. ' B t t a 19 i^ennusEdan ammatti-union'johtäijatrjulkaiseyaiyhteiseii
selostuksen, joIJ&' työUantajllie
moitetaan, että palkankorotuksista
luovutaan Vir 1958.yhtenä:toimenpi­teenä
''taistelussa inflatiotaV j a vpu^
laa vastaan. Samalla kertaa hekdet:^
tayat taivuttaa mtddenalojen, sel­laisten
kuin sementti-, teräs- ja säh­köalojen;
uoiot pidattäy^ään pal^
kankorotukslsta.
2.' Että uniot muodostavat yhteif
sen komitean työnautajien-järjestö-,
jen kanssa viemään 'eteenpäin yh-teistoiralntapolitllkkaa,
joka jpbtalsi
rakennustöiden lisääntymiseen..
3. Että. rakennusalojes > uniot
asettavat äähestysvoimansa tuke­maan
päätöslauselmaa, joka ei vain
peraUttaisi ajurien union erottamia
sen/ vaan samalla asettuisi kannal­le,
että Beck-Hoffa sakki ei ole teh-nyt
mitään pahaa. '"
,4. Että jaostoon kuuluvat uniot
lähtisivät, kaikin'voimin taisteluun
pakoittaakseen teollisuusuniot luo­vuttamaan
niihin kuuluvat anunat-tilalset
teollisuuslaitoksista ammat-tiunioiden
j'äseni>si. J a jos yritys
e i onnistuisi erikoisen koherenssin
avulla, niin uusia vakavampia t o i '
menplteltä harkittaisUn päämäärän
saavuttamiseksi.
Viimeinen kohta korjattiin alku­peräisestä
luonnoksesta, jossa vaa­dittiin
eroamista AFlrCIO-.sta.
Grayn pakoittivat tekemään tä­män
korjauksen eräät rakennusalo­jen
unioiden voimakkaat presiden­tit,
jotka eivät katsoneet olevansa
vielä valmiita menemään giin pit­källe.
Mutta Grayn puhe selvästi
haiskahti hajoittamiselta; kun hän
varoltU, että järjestämisaloja koske^
vien vaatimusten ratkaisu "on lä­heisesti
sidottu" yhtenäisyyden jat^
kamlseen.
Puhe oli täynnä hyökkäyksiä en­tisiä
CIO:n johtajia Waiter Beut-heria,
David McDonaldia jai James
B. Carey'a, vastaan. Mutta Gray
hyökkäsi myös Meany'a vastaan ja
pommitti AFlrCIO johtoa-väitteel­lä,
että mitään e i ole saavutettu jär­jestymättömien
järjestämisessä sen
jälkeen kun työväenjärjestöt yhdis
tyivät. -
Gray sai itselleen etusivun otsir
koita kautta maan ensimmäisen ker­ran
71 vuoden aikana. Mitä voisivat
suuryhtiöt odottaa enemmän kuin
AFL-CIO johtajalta väitettä, että
palkankorotukset ovat-syynä Infla-tiöon
ja että unioiden tulisi vapaa­ehtoisesti
suostua palkkojen jäädyt­tämiseen
v. 19587 Kun Gray mc-
Carthysmin heinäntekopäivinä tie-doittl
kannattavansa McCartbya,
liiin sanomalehdet kirjoittivat siitä
vain pari paragrafia.
* * *
Iroonista on se, että kaksi vuotta
sitten,:yhteenliittymisen aattona, se
oli George Meany, joka I^ew York
Timesissa julkaistussa artikkelis
saan saattoi alulle jotakin sellaista,
joka on -verrattavissa Grayn suun­nitelmaan.
Meany esitti "hyökkää-mättömyyssopimusta"
järjestyneen
työväen ja järjestyneen pääoman
välillä -— ajatusta, johon Kansal­linen
TehtailijalUtto (N AM) tarrasi
h6ti> Mutta mitään ei siitä synty­nyt,^
sillä ybteenliittymiskonferens-sissa
ei vallinnut ollenkaan sellai­nen
mieliala; Tällä kertaa Gray oli
samanlaisen suunnitelman puhemies
ja Meany purjehti täysin purjein
häntä yaO^ Grayn pmassa kon-v
e n t s i o n l ^ , ' , ^
Jokainen tiesi vastauksen oleYan
tulossa. Kim-aika tuli^Meanyn pu-
.Ima. nun konventsionihaalissa el ol­lut,
edes seispmatUaal
Ensimmäisen kerran moniin vuo­siin^
yhteyksissään rakennusalojen
jaoston kan^Meänylle huudeltiin
pilkkahuutpja hänen astuessaan sar
Uin, mutta niitä tuli vain vähem­mistön
taholta. Kun h|m poistui,
niin hänen takanaan oli^ ylivoimai­nen
enemmistö, joka hurrasi voi­makkaasti.
Meany voi olla sangen
tehokas silloin kun hän pitää kiinni
työväen yhtenäisyydestä ja taiste­lee
työnantajia yastaan.'^Jonka hän
teki tässä konventsionissa. Hän'jätti
pois: ulkomaa asiat, joita hän sitten
käsitteli useissa myöhemmin pitä-missään.
puhelssa.
siiheiv että lehtien m t i ä ^
taan Pphjbis-Atlantin l i i t t ^ kuu^
luvien^ianävaltoj
män sodan lietsomista. Tämä on
omiaan : kiihdyttämään 'kilpavarus­telua^
mitä (polttavat myös näiden
maiden eräiden valtiomiesten lau
sunnot.
Kansanedustajat tiedustelevat
neuvostohallitukselta; missä vai­heessa
-valtioiden välisissä neuvot­teluissa
on äseistarjisuntakysymys.
Puhemies Lads llmoittii että kyr.
sely on. lähetetty ministerineuvos--
tolle, joka vastaa: siihen -korkeim­man
neuvoston meneillään olevan
Istuntokauden aikana. '
Meany yksinkertaisesti aloitti
puheensa huojoaioimalla, että Yh­dysvaltain
. Kauppakamarin presi­dentti
Philip Talbot Sputnik II
jälkeen, sanoi ilmerilu^ todelli­sen
vaaran' olevan inflatio J a pal­kankorotukset.
Hän esitti palkko­jen
Jäädyttänusta. Meany lisäsi,
että Gray' ottaa saman kannan.
Käyttäen ainehistonaan A F L -
CIO: toimeenpanevan komitean ta-loudelliisen
laskukauden kehittämis
tä koskevaa raporttia, Meany repi
Talbotin ja Grayn väitteet, joiden
mukaan: kuluttajien ostokykyä tulisi
edelleen laskea silloin kun tarve
vaatii sen lisäämlsra: Samoin kuin
Tpk/ raportissaan Meanykin ke-hoittl
jatkamaan palkankorotusvaa­timuksia
eikä esittämään palkkojen
jäädyttämistä, jos kerran vakava
laskusuunta aiotaan välttää. ;
* * *
Järjestämisaloja koskevissa kysy­myksissä,
~ joita ammattluniot olivat
vetäneet esiin, Meany selosti histo^
riaa 40 vuoden ajalta ja palautti
kuulijain mieliin tapahtumat^ jotka
johtivat eiO:n perastamiseen.
Hän muistutti ennen ensim-mäis^
maailmansotaa olleista ra-,
kennnsalojen : •: ammattiunioista,:
jotka kieltäytyivät ottamasta jä­senikseen
työläisiä ahtaiden am-mattlrajojen'
ulkopuolelta. Hän
viittasi AFL:n sisällä käytyihin
taisteluihin teollisuusuniolden .oi- :
keukslsta saada ollatolemassa rin­nakkain
ammattiunioiden kanssa.
Hän mainitsi, kuinka San Fran­ciscon
konventsionissa 1934 siihen
suuntaan tehtyjä konsessioneja J
saboteerattiin ja kuinka sen seu­rauksena
oli hajaannus.
Sitten Meany esitti merkille­pantavia
numeroita eräiden unioi­den
jäsenmäärästä. Hän osoitti,
kuinka 20 vuodessa> vuodesta 1915
vuoteen 1935, osa näistä uniois-ta
oli joko pysynyt palkallaan
tai menettänyt jäseniään; Nämä:
uniot olivat edustettuina siinä sa­lissa,
jossa Meany puhui. Tuo oli
aikaa, jolloin CIO e i ollut ole­massa.
Sitten hän veti esiin numeroita
20 vuodelta CIO:n perastamisen
jälkeen, jotka osoittivatj^ että am-
: mattittnlot' - kävivät samanlaista
kamppailua kuin teollisuusuniot-
:Hn ja että monet niistä laajensi­vat
järjestämisalaansa teollisuus-perustalle.
Hän osoitti, kuinka nii­den
jäsedmäärä kasvoi moninker­taisesti
tuona aikana.
Hän kysyi kuulijoiltaan olisiko
kukaan heistä halukas ja valmis luo­vuttamaan
teollisesti järjestetyt Jä
senensä .teollisuusuniollle. - HäU sa­noi
olevan hullunkurista ajatella,
että ristiriitainen -järjestämisalojen
probleemi voidaan ratkaista '''pitä-mällä^-
pyssyä" toisten unioiden sel­kään
painettuna.
Hän sanoi, että viime kesäkuulla
rakennusalojen uniot j a teollisuus­uniot
lopultakin pääsivät yksimieli­seen
sopimukseen, joiden avulla jär­jestämisaloja
koskevia konflikteja
voidaan pienentää. -Mutta hän syyt­ti,
että sopimusta ei ole nouda­tettu.
Meany sanoi, että rakennusalo-
- 1 . lltSYMYKSIÄ JA VAiSTÄUiaiÄ
fYötTöMYySyAi^MyTUi(5EStA
l^' pdtit omyysvakutttosta k<^e-vat
säädökset ovai' yardn moni-muiksusei'ja
sen jobdosta työtto^
'makin jontonnt henkilö usein.jottr
ttiiT tiedustelemaan vakiintnksen
saannin ehdoista. " ~
Ailia, r ajoittain fyöttömyysva-
|(UUtU^to$ julkaisee sille esitet­tyjä,
kysymyksiä Ja vastaukset mi­hin.'
Kuka tahansa asiaan kiin­nostunut
henkilö voi tiedustella
vakuutusasioista työttömyysva-knntuslaitokselta.
Suomalaiset
voivat myös - kääntyä Vapaus-leh-den:
pnol^n Ja koeUunme hänk-c
kia tiedosteiunnne ;''olkeat vas­taukset.
* • • ' .
.Kysymys: pnko luvallista nauttia
työttöms^svakuutuksesta kuri y l i
jen unioiden, sensijaan, että itke­vät-
vältettyä järjestämisalojen
menetystä,' tulisi ryhtyä järjestä­mään
Jatkuvasti suuremmaksi
kasvavia järjestymättömiä työläis­ten
Joukkoja rakennusaloilla. Par-;
haillaan ön menossa noin biljoo­nan
:'dollarin' arvoiset rakennus-.
, työt,' joita: suoritetaan ei-unlon
työvoimalla. Hän sanoi sellaisen
ei-un!on työn lisääntyneen 55
pros. sitten v. 1955.
* * *
^ ''Jos me haluamme'taistella, niin
meillä on riittävästi tilaisuutta sii­hen'',
sanoi Meany. "Työnteonoi-keus"-
ihmlset ovat hyvin eläviä vie­läkin.
Vanha Fred Hartley on hom­massa
Washlngtonissa^ saadakseen
lisävaroja... Entä pieni taistelu
Brown & Roofin kanssa. Ne kers­kailevat:
tosiseikasta, että ovat e i -
unioh työmaa . . . Ne juuri -saivat
valmiiksi työn Seadriftissä, Texasis­sa
~ sadan mii Joonan dollarin työ­maa;
Well,'^ niillä on jurisdiksionia
ja minä' tykkäisin nähdä sen otetta­van
niiltä pois".
" Y e s , -meillä on paljon suori­tettava,
v. Meidän tehtävämme
on Järjestää järjestymättömät.
Ottakaamme J a ainakin edes
lähestykäämme tuota tehtävää
työväen yhtenäisyyden perustalta
työskennellen toinen toisemme
-kanssa ja. uniot toinen toisensa
kanssav -Jakautuminen': ei auta.
Työväen > keskenään, käymä sota
ei voi auttaa".
• :\Hän ilopetti puheensa lauseella:
''Kääntäkäämme kasvomme kohda-taksemme
todellisen vihollisem­me".
— Työmies — Eteenpäin.
70 vuotias henkUö nauttii vanhuu
'deneläkkeestä?, ' '
Vastaus: Kyllä. Blinkä tahans
eläkkeen saanti^ c i vaikuta työtti
myysvakuutuksen saantun. Hcnk
lön on kuitenkin öltavä~kykenev
ja halukas tekemään ansiotöitä.
Kycymys.: Olkaa hyvä ja selost*
kaa minulle, mikä ero on tavalliselli
vakuutuksella: ja sesonkivakuutuk
sella.
' Vastaus: Tavallista vakuutust,
maksetaan mihin vuoden aikaan ta
hansa kun anoja voi;täyttää vakiiu
tuslain V määräämät: edellytykset
Toisaalta' sesonlcivakuutusta - makse
taan vain joulukuun. 1 pnä ja töa
kokuun puolivälin välisellä ajalla
Sitä maksetaan niille, jotka eiväi
voi täyttää tavallisen vakuutukset
saannin, edellytyksiä. Sen saaniui
edellytyksenä on kuitenkin, että öi
vähintäin : 15 vakuutusvllkkoa va
kuutuskirjassa : viime rmaaliskuiii
lopun jälkeen tai, että viime touko
kuun 15 jälkeen asianomainen hen­kilö
on kuluttanut loppuun tavalli­sen
vakuutuksensa. ^
Kysymys:^01en vakuutuksen alai­nen
työläinen ja maksan säännölli­sesti
työttömyysvakuutusrahastoon.
Käsitän, että voin nauttia vakuutuk­sesta,
jos menetän työpaikkani Ha­luaisin
tietää kuinka avustuksen
suuraus määritellään.
Vastaus:- Avustuksen. suuruus
määritellään sen perusteella kuis-ka
paljon te olette keskimäärin
maksaneet rahastoon kuluneen 30
viikon aikana. Jos teidän ansionne
vaihteU $27.00—$32.99 viikossa tei­dän
keskimääräinen viikko-osuuten­ne
rahastoon oli 36 senttiä viikossa.
Tämä oikeuttaa yksinäisen henkilön
saamaan $13.00 viikossa ja huolta­jan
$18.00 viikossa. Jos ansionne
vaihtelee $51.00-^6.99 te saisitte
yksityisenä $21.00 viikossa ja huol­tajana
$28.00. " ...
Kysymys: Koska sairas henkilö on
oikeutettu -nauttimaan vakuutuk­sesta,
onko: raskaana oleva' nainen
oikeutettu nauttimaan vakuutukses­ta
kun hän joutuu jättämään työ­paikkansa?
Vastaus: Sairaustapauksissa työt
tömyysvakuutusta maksetaan vain
silloin kun henkilö sairastuu vakuu­tuksesta
nauttiessaan. Jos ^henkilö
menettää työpaikkansa sairauden
johdosta, hänelle ei makseta vakuu­tusta.
Vakuutuksen maksaminen
raskaustilassa olevalle naiselle riip­puu;
tapauksen yksityiskohdista ja
(Jatkuu 4:llä sivulla) -
Suähktikoneiden ohjaajille on • keksitty^ uudenlainen len-tokypärä,
mikä on varustettu kameralla. Kj^ärässä on
kameran tähtäin, jotgn ohjaaja seuratessaan valokuvatta-vaacesinettäsilmällään
voi automaattisesti tähdätä kame­ran
^itä kohti. Kamera on parliaillaan kokeiltavana.
Krisfattipirijöf, yariksenvaiat uusivuosi ..... ................ • ..M:
Roomalaiset kristallipallon tirkis­täjät
— eli Rytlnämiehee ^ tekivät
joulun edellä havaintojaan, mitä
tuo uusi vuosi tullessaan. '
Kuten Ristokin aikanaan, rooma­laiset
- ' k ^ ennustajat
saivat Jälleen tietääii että vuosi 1958
on kovien koettelemusten vuosi set
kä Neuvostoliitolle, että reumatau-
Usilie.
-Samojen ennustajain.mukaanvtn-«
levana vuonna vallitsee epävakaa ja
horjuva rauhantila, mutta ^tulvat;
maanjäristykset J a avaraUksien^mulr
listukset aiheuttavat kuulema nyt:
kin .^paljon huolta ihmisille.
Oman muuta on tietenkin sel-vää,'^
että kristallipuHosta, e i vaan
— pallosta katsoen — ja s^ä e l v o i
kats6a:harhaan, lniten:e^iiini^
kin tietää — Yhdysvallat saavut­taa
J a sivuuttaa Neuvostoliiton ava-r
ruotien valloittamisessa. ,
, Jupiter iumitteri"]planee_t€a, j^ikS
panee; Ihnilset Ja: hallitukset toimi­maan
kansainvälisten^ . '^
ja rauhan-hyväksL
Kristallipallon tietojen mukaan
nyt erossa vOlevati, mutta:'::yhdessäi
Joulua viettävät Ingrid Bergman ja
Roberto Rossellini, tulevat löytä-;
maan toisensa uudelleen tulevan
vuoden aikana, mikä on i^^vain merk-i
i i siitä miten pohjolan kaunis ^mut­ta
parjattu näyttelijätär iä jetelän
kehuttu 7|ilmiohjaaja kohtaavat jjäl-^
leen toisensa! Tämän syvällisempää
ennustusta el kuskin ' «oida tehdä
kristallipalloon /tirkistelijäinkään
tpiniesta,' niin viisaita miehiä kuia
he ovätlönl / _ -
Lienee kuitenkin paskallaan tode-taj,:
cetta: aikaisemmin kristallipallosi!
ta ennustajat ovat useimmiten "tie­täneet"
väärin'ja~ vain'aniharvoin
^arvanneetT oikeiiu : -
Ken.tätä epäilee, hän kysyköön
jdtäBytati: '
pallosta ennustajat ovat mestaroit-^
ten mestareita;
^ Nunpa^fn>fessori Franz Waldner
näkee^e^;Neuvostolilton j a Yhdys-;
valtalp^iesiKri päästään' uudelleen
suhteisiin<ensi rvuöden Jopulla;
"Mutta", hän sanoo, "tätä edeltää
elokuussa odottamattomat jäsensa-tiomaiset
tapahtumat jotka muut­tavat
Venäjän ja sen ^satelliittien
sisäiset psipt"
l^ämä luultavasta tarkoittaa sitä,
että Neuvostoliiton toinen, satelliit­ti.
SmirspiihUk, jonka sisällä tiede­tään
olevan loppuunkuluneltten ra"-!
diolaitteiden -vlisäksi: myös koiran
raato^/^muuttuu sisäisesti" niin että
sen radiot alkavat uudel|eenr toimia
j a Laika-koira haukkua tämän ar­von
professorin suurta viisautta.
, Kaikille kristaUipaUosta ennusta-jiUeVon"
kuulema yhteistä se, että
ne kaikki ennustavat tulevan/vuo­den
aikana suurta edis^tä avarauS^
tut^^uksessa j a avarauden valloita
tamisessa.^^
t^;Yhteistä>heille:on-myös se ^^raa^
timattraiuus" ettei kukaan heistä
osannup vuosi sitten ennustaa Sput­nikien
a^^uwiteeir,nousua!
^. Meillä tavallisilla pulliaisiUa kun
ei ple k r l s t ^ p a l l o a j eikä' halua
näin ehdottomastiepäluotettavien
juttujen uskonaiseen,' "ennustelu
sellaisenaan on turhaa ajan ja ai­neen
haaskausta. ,
' L * . • -
Entäs sitten' ne usein rikotut
uudenvuoden^ päätökset? o
. Väärin on ^sanoa,* että kaikki hy­vät
päätökset mitä uudeksi vuodek­si
tehdään, ovat muka vain "varik-sen
•• v3loj3'V •• 'V •••
KyUä asla niin on, että kirjaimel­lisen
tarkasti ei kaikkia uudenvuo­den
päätöksiä tule noudatetuksi.
Mutta pyrkiessämme yhteiskunnaUi-sesti.
oikeudenmukalsempaan Ja pa-;
rempaan olosuhteeseen^ meidän täy^.
tyy tietoisesti pyrkiä myös itsenunc 1
kehittämiseen j a kasvattamiseen-
Tässä mielessä me kaikki pyrimme
parempa9ni elämään uutena vupnu»?!
Jotta voisinune omakohtaisesti jfj
kaikki yhteisesti antaa mabdolU-J
simman - suuren - panoksen kaikellel
sille, nukä on kaunista yleväi
kentavaa j a inhimillistä
auttavaa.^ . ^ <
Tässä mielessä toivomme onne
sempaa," rakentavan työn ja
vän.rauhan vuott^ jonka sa.
mis^ffii' lupaamme, vmntimme
1 ^m mk« « s