Vapaus, April 2, 1955

              ^ivu 2 I-auantaina, h 2 p. — Saturday, April 2,1955
V A P A U S
Onru» of FisDlBb Ca&atUans. £«•
«•tdUtied No7. 9. mi. Autborlzed
«• ieeood clMS naii tbe Post
OCDee Oepaitnest, ottava. Pub- lUbdl tbriee veekly: Tuesdaya
IbtandaTS and Saturdaiv bj vapaiu
Telepbonea: Su«. Office OS. 4*428«
Editoria] Of«c« OS, 4-4265. Manager
S. suJut Edltor W. EUuod. MalUns
address: «9, SudbtUT. Ontaria Advertiatog rati» upon aji>pllcatloo.
Translatlon free of cbaise.
CasadMM: 1 f t . 7;00 « kk.
S kk. 3.S5
TbdyiraUote»: i «k: tao 6 kk. 420
Baomflaa 1 fk. «A» e kk. 4.75
Tapaus Bevan
Uutistiedoissa kerrotaan, eitä kaikista ennakkoarvioista huoli­matta'
Britannian Labor puolueen johtokunta ei erottanutkaan 'va-setnmistolaisista
synneistä" syytettyä Aneurin Bevania puolueesta.
Tämä sellaisenaan on. ei vain järjen, vaan Labor puolueen rivi­jäsenten,
tavallisen puolueväen ja sellaisenakn -koko Britanniaö kan­san
voitto oikeistolaisten puoluepomojen vehkeilystä.
Kuten muistetaan, Bevania .syytettiin siitä, ettei hän noudatta­nut
oikeistolaisen puoluejohdon määräyksiä sellaisissa elämän ja kuo­leman
kysymyksissä kuin Saksan militarismin henkiinherättämisen
ja vetypommien rakentamisen kannattamisessa, vaan vaati Britannian
kansan ja valtion etujen mukaisesti Saksan jälleenaseistamisen estä­mistä
ja uusien vetypommien rakentamisen asemesta kaikkien jouk­kotuhoaseiden
kieltämistä.
Tästä "rikoksesta" suuttuneena Labor puolueen oikeistojohto
erotti Bevanin puolueen parlamenttiryhmän jäsenyydestä. Se teko
antoi suurta ilon aihetta Britannian konser\'atiivipuolueclle ja sen
lisäksi imyös kaikille por\'arilehdille tässäkin maassa. Niiden yhtei­seksi
tunnuslauseeksi tuli heti tämän eroitlamispäätöksen jälkeen,
että "nyt onotollinen hetki vaalien järjestämistä varten Britanniassa",
sillä Labor-puolueen hajaannuksen johdosta on torypuolueella kaikki
voiton mahdollisuudet. Edelleen tätä ajatusta kehittäen pidettiin
miltei itsestään varmana asiana, että seuraavana -toimenpiteenä on
Bevanin erottaminen myös iLabor. puolueen jäsenyydestä.
Mutta politiikka el ole näin suoraviivaista — ej ainakaan enää
herran vuonna 1955. "Suurten" puoluejohtajain täytyy kuunnella
myös jookkojenäantäi varsinkin silloin kuin jäsenjoukot ovat val-
•^veilla ja tietävät mistä todella on 'kysymys.
On totta, että laboristien oikeistojohto sai kovalla painostuksella
ajetuksi läpi puolueen parlamenttiryhmässä päätöslauselman, jonka
perusteella Bevan eroitettiin tämän ryhmän jäsenyydestä. Pinnal­lisesti
katsoen näytti silta, että oikeistojohdoUa oli, vaikka niukka,
•kuitenkin selva yliote.
Mutta vähänkin läheisempi asian tutkiminen osoittaa, että k.o.
erottamispäätös oli asiallisesti epäluottamuslause Labor-puolueen
oikeistojohdolle. Tosiasia nimittäin on, että erottamispäätös lehtiin
141 äänellä. 112 ääntä vastaan. Oikeiston enemmistö oli siis 29 äantu.
Mutta äänestykseen osallistui vain 253 parlamentin jäsentä, vaikka
heitä on 291, Toisin sanoen 38 jäsentä pidättyi tahallisesti äänestyk­sestä
ja niinmuodoin Bevanin erottamispäätös tehtiin vähemmistön
voimilla. Se oli siis asiallisesti puhuen epäluottamuslause oikeisto-johdolle.
Tämä sellaisenaan selittää sen. miksi oikeistojohto rupesi epäröi­mään
'Bevanin erottamlsaikomuksien toteuttamisessa.. Ja kun tuli
'kirjeiden, päätöslauselmien ja muiden toimenpiteiden kautta ilmei­seksi,
että puoluejäsenten enemmistö vastustaa jyrkästi Bevanin erot­tamista,
niin "asia mutkistui" edelleen siinä määrin, etla oikeistojoh-don
piti lopulta suostua siihen, että Bevanille annettiin edelleen
tilaisuus jäädä puolueen jäseneksi. Melkoisen varmana asiana voi­daan
myös pitää sila, että Bevan 'kutsutaan ennen pitkään takaisin-myös
puolueen parlamenttiryhmän jäsenyyteen.
Vaikka onkin totta, etta Bevanin erottamisyrityksen takana on
ohjelmallinen erimielisyys, niin siitä huolimatta näyttää silta, että
henkilökysymyksilla on siinä myös vissi osuutensa.
Bevan on vuosikausia toiminut Labor-puolueen rauhanopposition
. puhemiehenä. sHan on vaatinut kylmän ja kuuman sodan asemesta
neuvotteluratkaisuja idan ja lännen välille — atomiaseiden kieltä­mistä
ja rauhanomaista rinnakkaisoloa kapitalistisen ja so.sialistisen
maailmanosien kesken. •
Kaikki lama aiheuttaa painajaisunia puolueen oikeistojohdolle,
joka haluaa seurauksista 'valittamatta noudattaa VVashinRtonin sa­nelemaa
sotaista ulkopolitiikkaa.
: " Mutta tämän pääkysymyksen Iisaksi on muistettava, että Labor-puolueen
nykyinen johtaja Clement.-Xttlee on sivuuttanut ^0-ikävuo-den
rajan. Selvää on, ettei hiin voi oikein piikaa aikaa enää puolueen
pääpaavin tuolilla istua. Xainnuiodoin on vain luonnollinen seikka,
että puolueväen keskuudessa keskustellaan siitä,.että kenestä tulee
uusi puoluejohtaja,. Vaikka Bevanilla itsellään ei olisi mitään hen­kilökohtaisia
pyyteitä tiissa suhteessa, niin yleisesti tiedetaan, etta
hän on Labor-puolueen vasemman siiven epävirallinen johtajaehdokas.
Multa .Mllce ja nnint oikeistojohtajat ctvat suinkaan halua sila.
että Bevan valittaisiin uudeksi puoluejohtajaksi, sillä se tarkoittaisi
huomattavaa hcilahdusla rauhanomaisempaa ohjelmaa kohti. Siksi
on myös '•luonnollinen" seikka, etta oikeislojohto yrittää saada Beva­nin
huonoon valoon ja jos suinkin mahdollisia, kokonaan pois peli.stä.
Onpa ju esitelty julkisesti vailoksia silla, että laboristien oikeistolai­set
ovat nimittäneet uudeksi puoluejohtajan ehdokkaaksi oikeistolai­sesta
politiikastaan tunneUin Tod Xaylor Gaitskellin, joka lyhyestä
parlamenttiuraslaan huolimatta on jo ehtinyt olla Attleen entisen
hallituksen polttoaineiden ja voimalaitosten ministerinä seka raha-mmisterina
tullut tunnetuke-! taatusti, oikeistolaisesta linjastaan.
/Viimeaikoina on Cailskellin osakkeita pyritty jatkuvasti kohot­tamaan.
Mainittakoon, elia hhn oli puoluekonferenssissa oikei.sto-johdon
ehdokkaana ja sai Bevanin sivuutetuksi puolueen rahaston­hoitajan
loimesta. ,
' Gaitskell kuuluu myös Labor-puolueen parlamentin jäsenten va­litsemaan
''varjohallitukseen'' — puolueen parlamenttiryhmän johto­kuntaan
— ja yleisena käsityksenä on, etlii juuri Gaitskell vei johta­vaa
osaa Bevanin eroiitamisyrityksissa.
Gaitskell on äärimmäisen innokas Saksan militarismin henkiinhe­rättämisen
kannattaja. Hän pitää atomi- ja vetypommia "pelasta­jana"..
Itsestään selvaa siis on, etta hänen mielestään sellaiset miehet
kuin Bevan, ovat-pahimpia "vihollisia" nimenomaan sen vuoksi kun
he'\'astuslaval seka baksan uudelleen aseistamista että ihmiskunnan
tuhoamista atomiix)mmeilla. :
. Nainniuodoiu voidaan siis todeta, etla Bevanin erollamisasiaan
liittyy myös henkiiokysymyksia — Ja kilpailu johtajapaikasta —
vaikka ei kohtakaan sellaisena miksi eraat porvarilehdet sen selittävät,
sillä pohjimmaisena kiistan aiheena on sittenkin täysin vastakkaiset
ohjelmat kaikkikasittavassa sodan ja rauhan kysymyksessa.
Tästä myös Johtuu, etta .rauhanopjx)sition johtajan; Be\'anin
erottaminen ei ole loppujen lopuksikaan niin yksinkertainen ja "selvä"
asia miltä se pinnallisesti katsoen nayttaa ~ sillä jäsenjoukkojen ylei­sellä
mielipiteellä ja toivomuksella on sittenkin ratkaisevan suuri
vaikutus.
Kysymyksiä ja
vastauksia
i TViiTTityilCVfiVAHVVTVHfiEiiTA l
I . KysymyB: OrAo keahkotautjpara.»)- j
j tolassa oJc-vaJla; henicjIoJla mahdoJlirj
! suus saada tyottomyjsvalcuutusia. E n i
} ole- sita- koskaan ennen anonut. Mna I
mjnun-pltäi tehdä saadaässeni sjta: j
Voljto sila .<aada ios on tuloja muual- •.
ta?. — Vapauden tilaaja. ;
Vastaus: KcuhJtotautlparantoIa&sa j
oleva henkijö voi saada työttomyyfi-;
vakuutusta ainoastaan sellaisessa tari
pauksesia, etta han on saanut tyot.^ (
tömyysvakuutusta jo silloin kun han!
joutui parantolaan. Teillä ei siis ole i
mahdollisuutta sen saantiin.
: Työttömyysvakuutusta voidaan
maksaa myöskin sellaiselle henkilöjle.
jolla on tuloja muista iahteLsta kuin
omasta ty'östaan. . M u t t a työt­tömyysvakuutuksen
saannin edelly­tyksena
on 1> e t t ä asianomaisen hen­kilön
'vakuutuskirjassa on vaKUUtus-merkkeja
sima maarin, etta se o i ­keuttaa
vakuutuksen saantiin; 2) e t tä
henkilö on työtön ja 3; että han on
tyohon kykenevä ja halukas.
Sairaille maksetaan . vakuutusta,
niin valitettavaa kuin se onkin, a i ­noastaan
sellaisissa tapauksissa, etta
he ovat sairastuneet sina aikana kun
he saavat vakuutusta.
Anna Louise Strongiin oma
lausunto iHihdistumlsesta
Kuperior.— T-E — Hm Seu-vostoUiton
ballJtus, jnaallksono 4
päivänä tiedoUti, etta aroefikfca».
lainen kirpulHi J» sanonaJebd»
nainen Anna E«oIse StroDff oli
puhdistettu liantävasiaao V. 1949
vakoilusta tehdyistä syytölcsistä,
nostivat Amerikan suomeofcieliset
lehdet muiden mukana kovan me»
lun. Silla ne tahtovat. sanoa:
Tämä juttu todistaa, että kaikki
Neuvostoliitossa tuomltutlhiziiiset
ovat olleet syytiöniia. Parhain,
vastaus näille Ihmisille lienee itse
Anna Louise Stroncrin selostus,
jonka han ahtoi National Guar­dian
lehdelle heti sen jälkeen kun
hänelle oli saapunut tieto .Mosko­van
selostuksesta. : Kirjailija sa­noo
lausunnossaan:
Jos 6t«ye Fntchmanin kirkko o)i i missä tahansa mm koko maailma jou­tuu,
pois. tasapainostaan. Ja miJIom
tahansa väärj-ys korjataan, kirkkaus
laniteaa koko maailmaan.
yksi seikka joka teki kipeätä näinä
vuosina oli muisto mongolilaisesta ty­töstä,
hoikasta nuoruuden mnostusta
ina kylmänä iltana LaGuardian lento- leimuavasta alia kahdenkymmenen
; kentälle, kun saavuin sirmeMosko- 1 olevasta tytöstä, joka syöksyi luokse-
: vasta karkoitettuna kohdatakseni 100' I ra naisten konferenssissa Budapestis-.
' sa (kaksi kuukautta ennen vangitser
mistani) Jä syleili minua jä sanoi:
yksi niistä progressiivisista jarjestois^
la. jotka lausuivat minut tervctuJ-
' leeJcsi viime kuuden vuoden ailcaija,
i min myös Cedric Belfrage (National
i Guardian toimittaja) oli amoa ystä­väni,
joka saapui minua vastaan^tuo-tunnustamisKysjinys
ToJjio, —- Paaministe.'-; Hatjyama
, on'iJ-iioittanut parla.mentille, etta h a -
; nen haUnuksensa ulkopolitiikan rful-
(• makivena- luic-e oic-.xaan; n im Haxi^R
j kansantasavailan ku:n Formosan h a l -
j Jituksenkin tun-^ustammen; Taman
asenteen sanotaan jojituvan sijta, et­tä
Hatoyäma p>Tk:i saamaan n i i a va­semmiston
kuin oikeislonlun kanna­tuksen
uJkopohtiikalleen.
. newyorkiIai£ta raportteria ja lauma!n
•: liittohallituksen agentteja uhkaamas-
! sa kansalaisoikeuksiani. Cedric kul­jetti
minut kotiinsa New Yorkissa saa­maan
tarvitsemaani lepoa, turvaan
i yksityisiltä ja virallisilta urkkijoilta.
' Han ja Guardian olivat ainoita kana-
I via jotka olivat halukkaita saatta-
I maan Julkisuuteen tietoa, etta mmun
i uskoni Ja katsantokantani maailmas-
Mitä muut sanovat
KA.VVATTAA TOISTAA JA .
PANNA MIELEEN
Kysyen, etta "Olisipa Aruba yhdys­valtalainen:
laiva?" Tyomies-Eceen-päin
lausui toimituspalstallaan. mm.
seuraavaa:
Pankaamme kenkä, toiseen jalicaan,
niinkuin tavataan sanoa. Oletta­kaamme,
etta valtamerellä purjehti­via
meidän maamme laivoja häirit­täisiin
jonkin ulkomaan . taholta.
Olettakaamme, etta laivamme uhat­taisiin
upottamisella tai kaappaami­sella
.ja aen miehistöä pidättämisel­lä
jo-ssakin ulkomaan satamassa.
Kuvitelkamme, mika metch ja me­kastus
silta syntyisi ja miten, oikeu­tettua
se olisi . . .
Mutta kun 'pienen Suomen" laiva
joutuu sellaisten uhkausten kohteek­si,
nlm. kukaan ei -tuomitse uhkaa­jaa,
-vaan sen sijaan ruttaa kaikilta
ilkeitä sanoja ennen, min suuresti
yhstelylle "velkansa maksajalle" . •. .
Meidän maamme hallitus on myön­tänyt,
ettei sillä ole mitaan laillista
oikeutta hamta Kiinan satamiin
matkalla olevia laivoja. Saman logii­kan
mukaan meidän maallamme ei
ole mitaan laillista eika moraalista
oikeutta avustaa Chiangia suoritta­maan
sita, jonka tama maa myontaa
laittomuudeksi . . . , Maamme kun­niaa
ei tule sumentaa merlrosvouden
rikoksella.
• " K u n National Guardian lähetti ta olivat muuttumattomia. Sita seur
minulle puhelimitse New Yorkista on- raavma vaikeina vuosina, eristettynä
nittelut maaliskuun 4 iltapäivällä, 95 prosentista niistä Joita olin rakas-nun
minulle oh helppoa luvata artlk- ' tanut ystävinäni, se o l i Guardian Joka
keli seuraavaan paivaan mennessä, antoi minulle, mikäli se oli mahdol-
Tehdastuotannon
automatisointia
Yhdysvalloissa
Yhdysvalloissa ilmoitetaan vume
vuonna toimineen kaikkiaan noin 750
sellaista konetehdasliiketta, joiden
erikoisalana on tehdastuotannon au­tomatisointi.
Naiden hikkeiden ilmoi­tetaan
myyneen koneita 3,000 miljoo­nan
dollarin arvosta viime vuonna..
Tarkkoja tietoja siita missa mää­rin
nama uudet koneet vähentävät
ihmistyövoiman tarvetta, on vaikea
saada, koska nuta pidetään yleensä
liikesalaisuuksina. Mutta esimerkiksi
Ford-yhtion taholta on saatu tietää,
etta sen moottoritehtaan eraalta tuo­tantolinjalta
joutui automatisoinnm
johdosta pois 92 miestä kun työvoi­man
tarve vähentyi 117 miehestä 25
mieheen. Eraan radiotchtaan tuotan­tolinjalla
tarvitaan enaa ainoastaan
kaksi miestä tuottaakseen 1,000 radio­ta
vuorokaudessa. Ennen tarvittiin
saman maaran tuottamiseen noin 200
työlaista. Eraasxä- uudessa oljyteh-taassa
suorittaa nyt 12 työlaista sa­man:
työn minka tekemiseen tarvittiin
ennen, automatisointia noin 800 työ­laista.
, . • • : :
Poultry Producers-yhtymalla- on.
Californiassa sellaiset, automaattiset
laitteet, jotka lajittelevat munat nii­den
painon j a koon perusteella 48 e n
yhdistelmään, ruiskuttavat munien
paallc: kuorta suojelevaa ainetta, jon­ka
jälkeen munat automaattisesu pa­kataan.
Elektroonilaitteet laskevat
Sitten 5'htecn miten paljon kuilunkin
laatuun kuuluvia munia on päivän
kuluessa käsitelty ja antavat silta
kirjallisen raportin.
Automatisoinnin sanotaan olevan
kallista hommaa, jonka johdosta pie­net
liikkeet eivat kykene suhen. vaan
ovat pakoitetut sulkemaan ovensa
elleivät kykene hittamaan pienia Ulk-
Mutta sitten saapui maanvyöry — pu­helinsoittoja,
sanomalehtihaastattelu-ja,
televisioesuntymistarjouksia, Joi­den
kaikkien huippuna oh 20th Cen-,
tury-Fox New5reel yhtiön tarjous
esiintyä niiden tähtenä.
Tuona iltana menin Edgar 6nown
luennoille Unitarian Forumille (Ste­phen
Fntchmanm kirkko, Johon olen
kuulunut nama kuusi vuotta) Ja muu­tama
sata ystävääni. Jotka aivan o<-
kem pitivät (Moskovasta saapunutta
sanomaa heidän omanakin voitto­naan.
He puristivat minun käteni
melkein pois sijoiltaan ranteesta.
lista, auttavaa sanaa. Joten sen usko
j a luottamus voittaa mmun muka­nani.
•• •
(Mutta se luottamus on tuhansien,
miljoonien luottamus kautta koko
maailman, niiden Jotka ohvat kuul­leet
minun puhuvan tai lukevan sa­nojani.
Ja Jotka silloin kun Neuvosto­liitto
syytti minua vakoilusta, Joutui­vat
pois suunniltaan. K a i k i l l a näiUa
ihmisillä täytyy tanaan olla enemmän
kum iouh?- Silla ja"; naina riemun,
tunteina minulla on ollut jatkuvasti
mikaan ajatus, niin se on se, että
milloin tahansa vääryyttä tehdään
"O, Shih Te-long" (käyttäen mmun
kimalaista mmeani). • Mma olen luke­nut,
teidän kirjanne Puolasta; se on
minun kielelläni. Ja he kertovat tei­dän
olleen minunkin maassani".
Kuinka tuo syleily lämmitti minua!
Se tuntui ihmisrakkauden, leimulta
joka on kulkenut sukupolvesta suku­polveen
Ja yh maailman.
Yksmpa vankilassa Moskovassa
ajattelin tuota mongolilaista tyttoa.
Mma tiesin hänen kysyneen itsel­l
ä ä n : "Suutelmko vakoilijaa, pettu­ria?'
» Kuuteen vuoteen minulla ei
ollut mitään keinoa.paasta yhteyteen
hänen,kanssaan ja sanoa: "Jatka. A l a
pelkaa."
Kun maaliskuun 4 paivana uutinen
saapui Moskovasta — minulle sen toi
(mitä ironiaa!) Hearstin lehti: Ja
sita seurasi Guardian'in puhelinsoitto
— minä taas ajattelin tuota tyttoa.
J a mina tiesm hänen tietävän, etta
kaikki oli hyvm kun syleili minua^
Joten minua ei suuresti huolestuta
raportterien minulle tekemät kysy­mykset:
"Oletteko tyytyväinen sen
johdosta, että se oli Bena joka teki
Luonnonvoimia uhmaava
neuvostotila "Gigant"
.."Gigant"-neuvostotilalla on maata. km epäsuotuisista sääsuhteista huoli-
48,000 hehtaaria, josta monta tuhatta i.matta neuvostotila sai vehnaa keski-hehtaana
on viljapeltoja; Neuvosto-i maarin: 18 sentneria hehtaarilta,
tilalla on rotukarjaa monta tuhatta
paata.. Neuvostoillan pelloilla.
I Uusien maanviljelystapojen sovel-.
kar- tammen auttaa neuvostotilantyon-jafarmeilla,
kasvitarhoissa, hedelma- tekijoita voittamaan epäsuotuiset
puutarhoissa, mehiläistarhoissa Ja! saasuhteet, Neuvostotilalla sovelle-viimkoynnosviljelyksilla
on tyossa j taan edistynyttä vuoroviljelysjarjes-monta
sataa työlaista, traktoristia.rtelmaa, pelloille on istutettu suoja-agronomia,
elamhoidonneuvojaa, in-I metsiä, jotka suojelevat viljoja k u i -
smoona ja mekaanikkoa . . . . Neu-! viita tuulilta, pellot kynnetään sy-vostotilalla
on paljon traktoreita,' vaan, sj'ys- j a . kevätviljat äestetään
leikkuupuimureita.- autoja ja muita; keväällä kosteuden säilyttämiseksi ja
maatalouskoneita. . ! lannoitetaan vakilannotteilla lento-
; Salskin: arosta,, jossa tama sum^ luoneista • • .
neuvostotila sijaitsee, vanhaan aikaan
kirjoitettiin, että ilmasto on. siellä
inan kuiva maanviljelykselle j a ihmi­nen
tekee väkivaltaa luonnolle kyn­täen
itaisia aroja. K u i v i a aroja ei v o i ­da
pakottaa- kasvamaan viljaa, silla
maanviljelys ei lainkaan sovi näille
aroille. 'Luonto asettaa rajat, joiden
yh ei sa mennä.
Elama on kumonnut tällaiset en­nustukset.
Neuvostoihmiset: ovat
menneet arolle ja ottaneet haltuunsa
sen rikkaudet, jotka-ilmenevat sen
mustanmullan ehtymättömässä her
delmallisyydessa.
NeuvöstotiJa"Gigant" perustettiin
v. 1928, jolloin neuvostovaltio teki
päätöksen suurten valtion maatilojen
järjestämisestä, joiden kutsumuksena
on tehdä työtä tieteen saavutusten
mukaisesti ja uudenaikaisimman tek­niikan
avulla. .
Autiolle arolle perustettu neuvosto-,
tila kiinnitti heti talonpoikain huo­miota.
Sen olemassaolon ensimmäise­na
kolmena vuonna kavi siellä 120,000
talonpoikaisvaltuuskuntaa , Kubanin
alueelta ja Donilta. Takakaukaa-siasta
ja Stavropolin aluepiiristä
Neuvostotila herätti talonpoikaisval-tuuskunnissa
ihastusta. Ne nakivat
siinä suurtalouden paremmuuden esi­kuvan.
Juuri siksi talla-neuvostotilalla
oh suun merkitys sosialistisen maa­talouden
kehityksessä. Se edistrhaja-naisten
yisityistalonpoikaistalouk-sien
yhdistymistä suuran kollektiivi­siin
talouksiin — kolhooseihin. Ensi
vuosina neuvostotila kynti uusille
kolhooseille 135,000 hehtaaria, uudus-,
maita seka auttoi niita kylvötöiden
suorittamisessa ja elonkorjuussa..
Neuvostoillan perustamisesta on
kulunut yli 25 vuotta. Tassa ajassa
se on muuttunut monipuoliseksi- ke­hittyneeksi
koneistetuksi maatilaksi,
jonka tavara tuottoisuus on hj-vin
suuri. Se on.luovuttanut valtiolle v i l ­jaa:
yli 6 miljoonaa sentneria. Kehit­täen
karjataloutta neuvostotila on
muuttunut pelkästä vilja-aitasta
myöskin hhaa, villaa ja useita muita
maataloustuotteita tuottavaksi tuo­tantolaitokseksi.
Neuvostotilan pelloilla maatalous-fpcsialistit
ovat kasvattaneet uuden
svysvchnalajm, joka viihtyy hyvin
Salskm arojen epäsuotuisissa ilmas-tosuhteissa:
talvisin siellä on 34 as­teen
pakkasia j a _,lumipjTyja kestää
Neuvostotilalla on kaikki perustyöt
— kyntö, kylvö, viljelysten hoito ja
sadonkorjuu koneistettu. Helpottaen
työtä koneet kohottavat paljon sen
tuottavuutta. Esimerkiksi vuonna
1940 neuvostotila sai jokaista pelto­töissä
olevaa työlaista kohti viljaa
keskimäärin 700 setnena, vuonna 1946
800 sentneria, mutta vuonna 1954 935
sentneria. (Monet työläiset ovat hank­kineet
ammatm neuvostotilalla, vaik­ka
ovat tulleet sinne ilman mitaan
ammattitaitoa. Nyt h e i s t ä on tullut
traktoristeja, autonkuljettajia, me­kaanikkoja
ja muita konemiehia,
runsaiden satojen ja karjatalousalan
mestareita.
Sodan jälkeen neuvostotilan pellot
kasvoivat rikkaruohoa. Hitlerilaiset
tuhosivat kaikki neuvostotilan talous-j
a asuinrakennukset. Tarvittiin suu­r
i a ponnistuksia, jotta voitim raken­taa
kaikki tämä jälleen, saada pellot
kasvamaan ja h e r ä t t ä ä henknn ta­louden
e n alat.
Valtion huolenpidon ansiosta neu­vostotilan
talous pantiin kuntoon l y ­hyessä
ajassa. Parissa vuodessa teh-tr.
n mm paljon, etta toisissa olosuh­teissa
siihen olisi tarvittu vuosikym­meniä.
Nyt neuvostotilan maiUa lainehti­vat
äärettömät vehnäpellot, rehoitta-vat
hedelmapuutarhat ja vunikoyn-nösviljelykset,
vihreään vaippaansa
ovat pukeutuneet suojametsät ja laa­joilla
laitumilla paimemietaan suuria
lehmäkarjoja, lammaslaumoja Ja
kuuluisia donilaisis, hevosia.
Neuvostotilan työntekijöitä varten
on rakennettu yh 340 uutta taloa, 8
koulua, laakmtaasema, kauppoja,
saunoja j a neuvostotilan työntekijäin
jokapäiväisen, elaman tarpeita, palve<-
levia laitoksia. Vedettömällä arolla
nousee porakaivoista vesi asuintaloi­hin
ja karjasuojiin, kaikkialla on
Sähkö ja radio.
Neuvostotilan pelloilla, farmeilla ja
verstaissa tekevät tyota ihmiset, j o i ­den
taitavilla kasilla on kuiva aro
muutettu kukoistavaksi vainioksi.
Heiltä ottavat nykyään oppia satojen
uusien neuvostotilojen työntekijät,
joita neuvostotiloja on perustettu S i ­periaan,
Kazakhiaan j a muille paik­kakunnille,
joissa raivataan viljelyk-,
selle laajoja uusia maa-aloja. — M .
Iljin.
PÄIVÄN PÄKINÄ
W. Pearson on tappeluhaluinen
keitä yhdeksi suureksi yhtymäksi.; viikkokaupalla, mutta kesäisin on toi-
Esimerkiksi Ford ja General Motors: sinaan kuumuutta lähes 40 astetta.
Sijoittivat kumpikin noin 50 miljoo- Korkea ja nopeasti vaihteleva kuu-naa
doUana moottontchtaittcnsa au­tomatisointiin.
— Suomen prei.ldentin vuosipalkka
on \-uodesta 1951 lahtien ollut 1.500,-
000 markkaa. Jonka lisäksi hänen
käytettävään on saman verran edus­tusrahoja
'ja puoli miljoonaa mark­kaa
käyttövaroja.
muus kuivattaa maaperää tavatto-maiti.
Kuumat kevätpäivät, jotka
vaihtuvat akkia' kylmiin: ja vlelapa
aamupakkasiinkin, vaikuttavat vilja­peltoihin
kielteisesti.
Uusi vehnälaji on kylmänkestavaä
eika pelkaa kuumuuttakaan. Sita
.saadaan joka vuosi keskimäärin 20
sentneria hehtaarilta. Viime vuonna-
Viime viikolla oh yhdysvaltalaisen i
Columbia Umversityn prof. Natha- \
niel Petter puhiiraassa Canadan
yleisten aslam instituutin talvikon-ferenssm
avajaisistunnossa Torontos­sa.
Hän sanoi, e t t ä jos Yhdysvalloisr
sa toimitettaisiin kansanäänestys s i i ­t
ä onko Formosa sodan arvoinen,
saataisiin vastaukseksi sodan vastai­nen
tulos suhteessa neljä yhta vas­taan.'.
, •
''Yhdysvaltalaisena mina sa-
. non, että Formosa ei ole sodan
arvoinen ja suurin osa yhdysval­talaisista
sanoisi samoin elleivät
he pelkäisi, että heitä pidetään
epalojaalisina. kansalaisina", sa­noi
professori.
Pormosap pulman ratkaisemista
varten tämä professori ehdotti, etta
Yhdysvaltain pitäisi tunnustaa K i i ­nan
kansantasavalta ja etta se pitäisi
ottaa Y K :n Jäsenj-yteen. Etta ruuti-lanka
poistettaisiin Pormosan ruuti-tynnjTista,
ehdotti prof. Peffer, etta
Chlang Kai-shekm sakille olisi an­nettava
asyylioikeus Jossain muualla
maailmassa ja etta saari alistettaisiin
kj-mmeneksi A-uodeksi kolmen pien-vallan
hallitusten valvontaan ja hal­lintaan.
Kymmenen vuoden kuluttua
pitäisi Formosa sitten luovuttaa man­nermaan
Kimalle.
"Olipa Kiinan hallitsijoina kut­ka,
tahansa tulee Formosa luovu­tettavaksi
takaisin KUnalle. eikä
rauha vallitse ennenkuin Formo­sa
on luovutettu Kiinalle"
professori. •:
sanoi
Kun olimme lukeneet edcllaole-van
niin tuh mieleemme Canadan
ulkoministeri Pearsonin äskeinen pu­he/
jossa h ä n selitti, etta vaikka Ca­nada
ei olisi tehnytkään sita koske­via
sopimuksia min saattaa Canada
joutua jokaiseen, huomattavampaan
Yhdysvaltain sotaan — j a luonnolh-sestikta
Wall Streetm puolella. 'Mika
todistaa, etta meidän ulkoministerim­me
on perin tappelunhaluinen — ' ja
luonnollisestikin Canadan kansan
enemmistön tahtoa vastaan, kuten on
todettu missä maanlaajuisissa mieli­pidetutkimuksissa,
joita on vume a i ­koma
suoritettu.
Meillä ei ole mitaan syytä epailla
prof. Pefferm arviota snta etta neljä
jokaisesta viidestä yhdysvaltalaisesta
äänestäisi Formosan sotaa vastaan
silla meidän käsityksemme mukaan
vieläkin suurempi osa Yhdysvaltain
kansasta, samoinkuin Canadan kan­sastakin,
on sellaista sotaa vastaan.
Mutta jääköön se puoli asiasta nyt
sikseen.
Mikä meitä talla kertaa kunnostaa
tassa sota-asiassa on se, etta maini­tun
professorin lausunto todistaa pe­r
in yksinkertaisella tavalla, etta mr.
Pearson on valmis vuodattamaan ca-nadalaisten
poikien ja t>/tojen verta
\Vall Streetin aloittamassa Formosan
sodassa tai jossakin muussa. USA:n
sodassa. Me olemme jp moneen ker­taan
<\'älttäneet, e t t ä Canadan halli­tus
ja mr. Pearson sen ulkoministe-rhiä
ovat Wall Streetin käskyläisiä
i sen?- Miksi • luulette,r Neuvostoliiton
i puhdistavan t e i d ä t . n y t ? " Mita Beria
(teki — ja tapahtukoon se, suoraan tai
apulaistensa kautta — se on Talleissa
Moskovassa; mina en valita vaikka
; eivät he millomkaan näyttäisi mmulle
, noita faileja. ,
j Minä sanoin: "Minä oletan syyksi
{siihen kun he puhdistivat minut nyt;
i sen että Berian- poistamisen jälkeen
1 he uudelleen tarkistavat kaikkien h a -
(nen tuomitsemiensa ihmisten juttuja
! ja nyt ovat ehtmeet minun kohdal-
I leni." Se- tuntuu ruttavälta minulle.
Mutta jos joku raportteri mttaa: "Oh,
älkää salatko, tulkaa ulos, heillä t ä y ­tyi
olla siihen syvalUsempi syy", n un
mma vastaan: "Tietenkin heiUa o l i ,
sillä mma opin filosofiasta, etta koko-naissyy
kaikkeen mita, tapahtuu on
koko maailman yhteissumma mmkum
oli ennenkm." Joten kokonaissyy t ä ­h
ä n puhdistukseen taytj-y myös löy­tyä
maailman tilanteesta, Guardian-lehdestä
Ja minusta.
Mutta joku saattaisi, huomauttaa
Eisenhowerille, etta Moskovan "linja"
menneiysydessä tuomittujen uudel-leentarkistamisesta
on hyvä ajatus
mille tahansa maalle yrittää samaa
ainakin kerran kuudessa vuodessa. M i ­nä
voisin ajatella hyvm monia hyvia
ihmisiä, jotka saatettaisiin vapaut­taa
heidän oikeaan suhteeseensa to­dellisuudesta,
joskin jokin tuore jarki
voisi uudelleen tarkistaa yliproku-raattori?'
Brownellin aikaansaamat
menneet tapaukset.
Minua eivat vielä toistaiseksi suu­resti
huolestuta muut kysymykset,
joita minulle t e h d ä ä n : "Menetteko te
takaisin Moskovaan? Milloin?'' M i ­na
olen aina uskonut, etta jos elan
k y l l i n kauan, nun minun tulisi uudel­leen
nahda Moskova ja Peking. Mut­ta
mma en ole tietämätön nykyisistä
sellaisen matkan edessä olevista muu­reista.
V. 1949 minulla oh passi, joka
oli hyvä jokaiseen maahan. Sellaista
ei ole helppo saada nykyään.
Joten minulla ei ole talla kertaa
minkäänlaista matkasuunnitelmaa.
Mutta minulla- on kauaskantoinen:
luottamus, etta jonakin paivana mma
saavun ja etta tosiasiallisesti mma
olen JO saapunut. Fyysilliset esteet
ovat todella mitattomia: verrattuna
II l£!
Johtaja: ~ ,
Jussila esimnj
tyneejsa vanh
Jui"sila.: — >
.'la se on. Ost
viimcy^i palka
• * ,
"Sanokaa se
ai: potilas h
käyttäkö nqiti
noja. Kertoka
menkielella, r
"Nun", san
ro:den; 'jos j
hellisestj, niin
"Kiitos, toh
nyt sanokaa j
Imen sana,- :et
lenikin."..
170 kaivo
lakkoutut
Tokio. — 1
doitti maana
en puoLlla j
mana kun :17(
ni 24 tunnin
koutuivat k
puolesta. H(
kuukausipalk
ovat keskimä
Kansainv
kauppam
Toronto. —
kauppamessu
vuonna entis
kin 22 cn m
laa messuilla
nemista vart
avataan toul
kesäk. 10. i
messut on. t
tajia Ja my;
suurelle yleis
suus paasta i
hengen ede;
muureihin.
Seuraavan?
lähetin perjJ
lähettiläälle
"Olkaa hy
tuksellenne
mat kiitoksei
nun mameei
na aina uskc
pahtumaan: ,
olen kovin oi
la kerran ki
martamiseen
hattomassa
VAPAUS ON SAAI
205 UUTTA TILA
Toronto nousi tänään osuutensa täj
neiden paikkakuntien rinnalle
Tanaan saapui Vapaudelle taas kuusi uutta i
kuukauden tahan astisen uusien tilausten lukum:
Tilauksia saapui nyt seuraavasti: .
H. Ronty, Torontosta 3 uutta tilausta ja osuus
tosta on nyt saapunut 20'tilausta. A. T. H i l l . F o r
rapioiksi nostaen Port Arthurin tuloksen 44 :aan.
nista 1 uusi tilaus seka Emil Johnson Ja E, Suksi,
1 uusi tilaus nostaen Sudburyn tuloksen 40:een ui
Ilolla on pantava merkille, etta Port Arthui
200-prosenttisesti^ etta Sudburyn osuus on taytet(
ja etta Toronto nousi osuutensa täyttäneiden paik
"sydän kallellansa" odottelenune yutisia iniiUä
s>-yEta tai toisesta jaaty taka-alalle; silla nailta i
uutistiedoista tai niiden, puutteesta riippuu nyt
tavoite täytetyksi.
ja uskollis:a palvelijoita. Mr. Pear­son-
julistaa, etta meidän canadalais-ten
pitaisi tapella Wall Streetin so­dassa
vaikka' nelja viidestä yhdysval­talaisesta
on sellaista sotaa vastaan
ja lucnnoUisestikin canadalaiset viela
suuremmassa suhteessa. Meidän mie­lestämme
merkitsee mr. Pearsonin ja
Canadan hallituksen asenne tassa
sotakysj-myksessa selvaa maanpetos­ta
m m Canadan kuin U S A : n kansaa­k
i n vastaan.
J a mikali demokratia on kysymyk­sessa
on se myöskin demokratian vas­taista.
Mutta sellaistahan tama
'•länsimainen demokra tia" on monis­sa
muissakin kysj-myksissä.. Sotaan
nähden saa kansa maksaa verellaan,
tyoUaan ja kärsimyksillään vastus­tamansa
sodan ja Wall Streetin ym.
raharuhtinaat kaarivat sodasta saa­dut
voitot kassaholveihinsa.
Kuka vnela Taittaa, etteiko Cana­dan
hallitus olisi Yhdysvaltain inrae-nalismm
noyra kaskylamen.
Canada on tahan mennessä ollut
yksi niita maita, joissa ei ole k ä y t ä n ­nössä
pakollista asevelvollisuutta. S i l ­ta
sj-ysta taman maan sotahullut ovat
taman tästä päästäneet ilmoille vaa­timuksen
pakollisen asevelvollisuu­den
käytäntöön panemisesta — j a sita
parempi mita pikemmin. Tassakm
kysj'myksessa on selvaa, etta. maan
valtava enemmistö on naita, kuten
muitakin sotaan valmistumista edel­lyttäviä
suunmtelmia vastaan.
Talla viikolla oli Ottav/asta jälleen |
päästetty hikkeelle juttu, etta asevel-i
vollisuus toteutetaan ehka viiden vuo-[
den kuluessa. Tällaisten juttujen l i l k -i
keelle laskemisen tarkoituksena on
kokeilla miten valveutunutta kansa
on. Se on eräänlaista tunnustelemis­ta
ja sellaiseen tunnusteluun on vas­tattava
kaikkialla -jyrkän kielteisellä
tavalla. Jos mr. Pearson haluaa tapel­la
jankkien puolesta niin ei se mer­kitse
sita,
luaisi anta£
maan tarke
Torontoh
äskettäin :£
dessa oli n
Churchill
tioiden jul
valheeksi,
nonut myc
han oh na
tioista "pa
virheitä" j
ta vaaran
la on tietei
km lausun
Samassa
myöskin s'
y r i t e t ä ä n '
ta j a etta
mi harjoit
laista lait
massa kai
panpayntu
Asia on i
todellakin
mutta se,
sen parem
Romantaai
Y K : n jäse
neet tieta
Cniang K i
mulin su(
meriroEVoi
brittiläiset
nykyään I
sotalaivoja
pyytänyt :
shekja ku
mimaan I
ja paattar
vieda j a :
kysymykst
tl Kiinan
muut maa
samaa m
sen laivoi
Kiinaan. •