Vapaus, March 23, 1922

              Torstaina, maaKsk. 23 p. " Thirsday, March 23
Paniikki ja pääoman kasaantuminen
JoTilavana lankama Marxin opetubissa työväenluo­kan
voitonedellyksiin nähden käy selostus, mitenkä
tuotannollisten voimain edistyksen vaikutuksesta pää­omat
kasaantuvat yhä harvempiin ja harvempiin käsiin
V A P A U S ja suuri kansan enemmistö kaikissa jnaissa muuttuu
(Uberty) . « v r- . oIX°^t!Ll Ä"?»^ «yS'»-! Engeh .uo Ä ä „ kd,Uyb«> plinee. e,ii„ eri-
Sotorday.
VAPAUS
jCanadan saomalaisen työväestön äänenkannattaja, Qmes-tfy
Sodburyssa, Ozu, joka tiistai, torstai ja lauantai.
Vastaava toimittaja. Toimitnssmteen.
KoOoatapopiiositsiom ja L W. W.
Ädvcrtising rates 40c per col. inch. Minimum charge
for sinde iiisertion 75c. Disconnt on standmg advertise-inent
The Vapaus is the beat advertising medium among
öie Finnish People in Canada.
Ilmotnshinta 40o palstatuumalta. — Alin hinta kerta-flmotuksesta
75c. - Kuolemanilmotuksct $2.00 (moiato-
Värsyistä 50c. kultakin lisäksi). — Kihlaus- ja avioliitto
flmot. alin hinta $2.00. nimenmuatosilm. (mautep kuin
aviuillttoilmotusten yhteydessä $2.00 kerta. — Avioeroil-
Hiotukset $2.00 kerta (2 kertaa $3.00. — Syntymailmo-tokset
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
81.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotuksista
Joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT: ,
Canadaan yksi vk. $^.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
81.60 ja yksi kk. 75c. • ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
§3.00 ja kolme kk. $1.76. , , ,„^, ^_
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joillp on takaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
fcirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen lilkkeehoitajan per-
Boonallisella nimellä. . .
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.^
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puhelin 1038. - Postiosote:
Box 69, „ ^ Sudbury, Ont.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
aecond class matter.
Työväenluokan filosofia
Se asema mikä työväenluokalla on yhteiskunnassa,
Icehiltää välttämättä sille oman erikoisen mailmankat-somuksensa.
Sen mailmankasomus, sen henkiset har­rastukset
luokkataistelufilosofialle. Yhteiskunnalliseen
valtaanpyrkivänä luokkana sen filosofia on myöskin
kehittynyt ehdottomasti vallankumoukseksi. Ja paitsi
sitä, että työväenluokan filosofia on vallankumouksel­linen,
on se myöskin ehdottomasti tieteellinen ja kehi-tyksellinen.
Niinpä uudenajan proletariaatin filosofia
juontaakin juurensa kautta aikojen historiallisesta
edistyksestä — aina varhaisemmasta materialistisesta
Kreikan ja Rooman filosofiasta saakka. Sikäli kuin
historiallinen kehitys on vaeltanut eteenpäin ja tiede
.murtanut edestään pimeyden ja ennakkoluulojen val­taa,
karsinut pois erinäisten luokkien filosofiaan ja
tieteeseen lyömiä taantumuksellisia leimoja ja pinteitä,
on varhaisemmasta materialistisesta filosofiasta kehit­tynyt
monistisen materialismin filosofia, jonka filo­sofian
läydellisimmässä ja kirkkaimninssa muodossa
omaa nykyajan luokkatietoinen proletariaatti. Ja ai­noastaan
se vm tämän filosofian omata, kosfca se on
yhteiskunnallisen kehityksen suosima ja eteenpäin
työntämä luokka, ja koska tämä filosofia antaa lukea
ainopslaan työväenluokan. yhteiskunnallisille pyrkimyk­sille,
tuominen kaikki muut yhteiskunnalliset luokat
ja heidän aineellisen asemansa samoin kuin henkiset
harrastuksensakin häviämään ja kuolemaan. '
Voidaksemme antaa työväenluokan tämänpäiväi­selle
luokkataisteldlle vankan, horjumattoman tieteel­lisen
ja samalla todella vallankumouksellisen perus­tan,
täytyy meidän tuntea materialistisen monismin
filosofia, ainakm tärkeimmissä piirteissään. Ilman
tätä vankkaa pohjaa me heilumme sinne tänne, jokainen
luulen, jokaisen suuntavirtauksen mukana, emmekä ky­kene
erottamaan luokkamme tieteellis-vallankumouk-sellistä
mailmankatsomusta erinäisistä lahkolais- ja
nurkkakuritavirtauksista, vaan sekaannumme luokkam­me
turmioksi useinkin kannattamaan viimemainitulta
liikkeitä.
Meidän suomenkielinen kirjallisuutemme on tähän
asti ollut köyhä sellaisista teoksista, joissa selostettai­siin
materialistiseen monismiin perustuvaa köyhälistön
filosofiaa. ^ Meillä on huomattava määrä jo sosialis­tista
taloustieteellistä, sosiologista ja historiallista kir­jallisuutta,
samoin kuin taktiikkakysymystä käsittele­vä
kirjallisuutemme on sangen laaja. Sitävastoin filo­sofista
puolta käsitteleviä teoksia ei ole sanottavasti
Juuri^ ensinkään. ,
Vapaus ort ryhtynyt poistamaan tätä puutetta. Ai­van
näinä päivinä ilmestyy painostamme Ernpst Un-termann^
iii kirjoittama ja tov. Puron suomentahia teos
«TIEDE JA VAI^LANKUMOUS». Tähän teokseen on
sisällytetty tiivistetyssä muodossa mailmankatsomuk-sien
historiallinen edistys. Työläislukijalle tajuttavas­sa
muodossa ja mitä suurimmalla lämmöllä kaivaa te­kijä
siinä esiin proletariaatin nykyailtaisen materia­listiselle
monismille perustuvan mailmankatsomuksen
aina historiantakaisesta ajasta saaVka.
Tämä teos tulee olemaan sangen arvokas lisä suo­malaisessa
työväen tieteellisessä kirjallisuudessa. Ja
tulee se suuresti edistämään mailmankatsömuksemme
aettamista todella tieteellis-vallankumoukselliselle hor­jumattomalle
perustalle. Sitä suurönimih ja, tehok­kaammin,
kuta laajemmat työläisjoukot rientävät tätä
teosta lutkimnan ja'siihen syventymään. Tämän kir-
; jan hinnasta ja sen valmistumisesta ilmoitetaan heti­miten.
Samalla ilmoitamme, että toinenkin köyhälis­tön
filosofiaa käsittelevä mainio teos on meillä työn
alla, nimittäin Friedrick Engelsin — Karl Marxin suu­ren
työtoverin teos «SOSIALISTISEN FILOSOFIAN
PERUSTEET».
Yhdessä ja, toisessa yhteydessä on
selville käynyt, että tunnettu venä­läinen
vallankumouksellinen, Alex­andra
Kollontay, on ollut jatkuvasti
mitään omistamattomiksi palkkatyöläisiksi. Ja Marxinj »ppositsionissa Venäjän kommunisti­puolueen
vallitsevaa politiikkaa koh­taan
jä on hän monissa kobdin esit­tänyt
arvosteluja sitä taktiikkaa
vastaan, mitä vallankumouksen ke­hityksessä
yleensä on noudatettu
Venäjällä, V. 1918 Kollontay voi­makkaasti
arvosteli bolshevikien me­nettelyä
Brest Litovskin rauhansopi­muksessa,
jossa reunavaltiot jätet­tiin
oman onnensa nojaan. Hän
vastusti sitä. Toiselta puolen olisi
luullut tämän hänen näkökantansa
vaativan sotilaallisessa suhteessa yhä
agressiivisempaa toimintaa. Mutta
niin ei ollut asian laita. Hän pa­heksui
nähdessään sotilaita asestet-tuina
vappukulkueessa. Sen sijaan
hänellä oli alunpitäen voimakkaita
taipumuksia huonosti määriteltyyn
joukon ihailuun. Hänen sanansa
uhkuivat aina tulista inno3tusta
«työväen pnolesta», mutta jokaisessa
käytännöllisessä kysymyksessä hän
joko kevyesti hyppäsi yli edessä käy­tännöllisten
tehtävien ja mahdolli­suuksien
tai sitte jätti ne huomioon
ottamatta ikäänkuin luullen tulisten
sanojen voivan parantaa ja muut­taa
niitä vaivaloisia ja usein puut­teellisia
oloja, missä kansajoukot
vallankumouksen vaiheissa ovat jou­tuneet
elämään ja taistelemaan.
Tähän monessa suhteessa' peräti
epämääräiseen arvosteluun ja vas­tustukseen
suhtauduttiin erittäin an­karasti
Venäjän kommunistipuolueen
yhdeksännessä kongressissa. Mut­ta
vaivaloiset olosuhteet, työläisten
asunto-olojen ja r a v i n t o -olojen
puutteellisuus ynnä muut lukuisat
epäkohdat ovat sen jälkeen ja kai­kesta
huolimatta tehneet mahdolli­seksi
useanlaisia arvostelevia piir­teitä
ja ryhmittymiä. Kollontay on
ollut näiden mukana. Hän on voi­makkaasti
esiin tuonut vallankumo­uksen
vaaroja useissa tärkeissä koh­dissa.
Hän on repinyt virtauksia,
jotka ovat sisältäneet siemeniä Neu-vostokoneiston
byrokratisoitumiseen.
Hän ei ole muuten ainoa, joka vir-cavaltaa
vastaan on, tapellut. Le­nin
lienee tätä tehnyt vieläkin .voi­makkaammin,
Kollontay on tahto­nut
vetää suuria työläisjoukkoja
osanottajaksi h a l l i n tokoneistoon.
Hän on väittänyt tämän prosessin
täyvän liian hitaasti. Tilasto osoit-
;aa, että tässä suhteessa on jatku­vasti
kehitys kulkenut siihen suun­taan;
että neuvostokoneisto ' yhä
enemmän joutuu riippuvaiseksi työ­väen
keskuudesta nousevista toimit­sijoista,
Miatta kehitykselle tässä
siitä huolimatta täytyy olevien olo­jen
ja joukkojen valistuksen tilaan
katsoen jättää lisää ottamista.
Ne kohdat, joissa Kollontay hyök­kää
vallitsevaa taktiikkaa vastaan
työläisten kurjien olosuhteiden
vuoksi, ovat laajimmat hänen arvos­teluissaan.
Mutta juuri tässä on
kysymys myöskin laajin^ asia. Ku­ka
hyvänsä voi todeta olojen olevan
puutteellisen. Mutta tälle seikalle
löytyy historiallinen tausta kaikissa
niissä vaivaloisissa vaiheissa mistä
vallankumous on läpi Viety ja mis­sä
se yhä edelleen on.
Kollontay oli mukana erään ryh­män
muodostamisessa jo 1918, jo­ka
nimitti itsensä «leppymättömien
puolueeksi». Vaikka hän sen jäl­keen
ori ottanut osaa erikoisesti
naisten järjestämiseen ja tunnetuil­la
kyvyillään tehnyt paljon raken­tavaa
työtä, niin pitemmän päälle ei
kuitenkaan hänen erikoisharrastuk-'
siaan ole voitu sietää ja nyttemmin
tänne saapuneiden tietojen mukaan
on hän eroitettu Venäjän kommunis­tipuolueesta
puolue kurisäädösten
rikkomisen takia. ,
Olemme talle kysymykselle anta­neet
huomiota rikoiSesti siksi kun,
täkäläiset I. W. W:n vastavallanku-koisen
selvästi teolcsessaan «Sosialismin kehitys haa­veesta
tieteeksi». Nämä Marxin ja Engelsin opetukset
eivät ole meille enään vain teoreettisia ennustuksia,
vaan tänä päivänä silmiemme edessä nähtäyiä, näky
yiä, eläviä ilmiöitä, joiden toteutuminen käy nyky­ään
suunnattoman nopeassa vauhdissa. Tavallisina
teollisuuselämän kukoistuksen aikoina käy tämä ke­hitys
kivuttomammin ja tuskin näkyvässä muodossa
— joskin se silloinkin työskentelee, etenkin pääomain
kasaantumisen toteuttamiseksi jatkuvana voimain ke
räämismuodossa.
Mutta teollisuus- ja finah^sipaniikkien aikoina
työntyy tämä pääomain kasaantumisprosessi jättiläis-askelin
eteenpäin. Silloin tekee se työtään säälimättö
mällä ankaruudella, tuottaen mitä suurinta tuskaa ja
kipua niille, joita se koskee. Armottomasti viskelee
tämä taloudellisen kehityksen höyryjyrä suuria keski­luokan
kerroksia, jopa suuren osan itse suurpääoman
heikoimmista veljistäkin, mitään omistamattoman pro­letariaatin
armeijaan, riistäen heiltä entisen yhteiskunr
nallisen asemansa, riistäen heidät ihka alastomiksi,
keppikerjäläisiksi ja kasaten heidän omaisuutensa suur­ten
teollisuuspohattain ja etupäässä rahakapitalistien,
haltuun, jotka nykyisin muodostavat kapitalismin joh­tavan
ja määräävän aineksen. Jokainen viikko kertovat
Canadan ja Amerikan hallituksen tilastotkin lukemat­tomista
uusista vararikoista. Näissä vararikoissa ei
omaisuudet katoa, vaan siirtyvät niiltä, jotka sitä vä­hemmässä
määrin omi^avat, niille joilla sitä jo ennes­tään
on paljon —- pienomistajilta suuromistajien kä­siin.
Tämä pääomain kasaantumiskehitys on luonteel­taan
sekä hävittävä että rakentava, mutta ehdottomasti,
kehityksellinen ja vallankumouksellinen. Se on hä­vittävä
siinä^ suhteessa, että se jatkuvasti ja jvarmasti
tuhoo keskiluokkaa, sysää sen jäsenet köyhälistöluok-caan,
vaan poikkeuksellisesti, muutamilla harvoilla
keskiluokkalaisilla on tilaisuus päästä suurpääoma-uokkaan.
Tämä kehitys on edistyksellinen ja vallanku­mouksellinen
siinä suhteessa, että se alinomaan lisää
työväenluokan jo ennestään suurilukuista armeijaa, sa­malla
yhtenäisyttäen, suurentaen ja parantaen tuotan­tolaitoksia
ja ikäänkuin valmiiksi kooten ja järjestäen
:eollisuutta työväenluokan yhteishallintoa ja johtoa
varten. Samanmukainen suurisuuntainen edistys ja
cehitys tapahtuu tekniikan alalla. Pääomain kasaan­tuminen
nimittäin sitä alituisesti parantaen, siten teh­den
mahdolliseksi ruumiillisten ponnistusten helpotta­misen
ja ihmisten vallan lisäämisen luonnon ylitse,
otta siltä voidaan puristaa mahdollisimman, runsaasti
antimia mahdollisimman vähillä ponnistuksilla.
Samalla kun pääomat kasaantuvat ja tekniikka ke­hittyy,
työntää tämä kehitys pääomanomistajat yhä
kauemmaksi varsinaisesta tuotantoelämän piiristä, siten
yhä suuremmassa määrin tehden tuotantoelämän yksin­omaan
työläisistä riiptmvaksi. j
Näin ollen työväen luokkataistelun kannalta bn
pääomain kasaantumisprosessia tervehdittävä mitä suu­rimmalla
ilolla, koska se valmistaa aineelliset edelly­tykset
proletaariselle vallankumoukselle ja samalla
kommunistiselle taloudelle, niinikään, myöskin suuresti
selventäen luokkien väliset suhteet, hävittämällä keski­luokan.
Työväenluokan tarvitsee vain tulla voimatie-toiseksi,
järjestääkseen' armeijansa ratkaisevaa valta-]
taistelua varten, jonka kautta se suorittaa vallankumo-uben
ja kohoaa määrääväksi vallaksi yhteiskunnassa.
Saksan rautatielakon opetukset
Moskovan Pravda käsittelee erääässä artikkelissaan
Saksan äskeistä rautatielakkoa. Lehti kirjottaa: Viime
lakon tapausten kulku on osoittanut ammatillisen lii)h
keen johtajien, proletariaatin luokkavihollisten leiriin
siirtyneiden scheidemannilaisten ja T^iippumallomain
petoksen. Tämä seikka selventää venäläisille työläi­sille
yhteisen rintaman merkityksen. Monet venäläiset
työläiset eivät voi käsittää, mitä proletaarisessa tais­telussa
merkitseisi yhteisrintama kommunistien ja mui­hin
puolueisiin lukeutuvien työläisten kesken. Jotkut
ovat sitä mieltä, että se merkitsisi kommunistien ta­holta
porvariston laahusta kantavain sosialistipetturien
tunnustamista ja luopumista proletaarien pettäjien ar­vostelemisesta
ja paljastamisesta. Saksalainen esimerkki
on osoittanut tämän taktiikan losiokmuksen. Tämän
taktiikan sisin olemus on siinä, että se velvoittaa kom­munistit
luokkataistelussa yhdessä kaikkiin puoluei-siihjukeutuvain
työtätekeväin kansanjoukkojen kanssa
yhtä hyvin kapitaalia kuin myös työväenjohtajien
petollista "politiikkaa vastaan. Saksan kuusipäiväisen
taistelun kuluessa pettivät kaikki niin sanotiit sosia­listiset
puolueet proletariaatin ja asettuivat hallituk­sen
ja porvariston puolelle. Vain kommunistit jäivät
työläisten joukkoon. Näinä kuutena huomattavana päi­vänä
ovat herrat scheidemannilaiset ja riippumattomat
näyttäneet tosiolemuksensa ja me olemme varmasti va­kuutetut
siitä, että nämä tapaubet ovat omiaan johta­maan
uusia taistelijoita kommunistien riveihin. —
TKT.
— «Sortavat luokat ovat suurten vallankumouksel­listen
eläessä maksaneet heille alituisilla vainoilla, ot­taneet
vastaan heidän oppinsa ilmaisten mitä raainta ja
hurjinta vihaa, suunnaten heitä vastaan mitä haikaile-mättömimmäh
valhe- ja parjaushyökkäyksen.»
— Lenin.
— «Ensimäisenä askeleena köyhälistön vallanku­mouksessa
on köyhälistön kohoaminen vallitsevaksi
luokaksi.» — Marx.
— Indian vallankumouksellisen liikkeen johtaja
Gandhi on vangittu.' Mutta Indiassa ei vain nä>tä
tulevan rauhaa eikä vallankumouksellinen liike rupea
taukoamaan. — ^
ja tässä \ tarkoituksessa. Mutta
kuinka on käynyt? Muuan tupla-juulainen
on saanut kirjan Venäjäl­lä
käsiinsä ja menetellyt sen kanssa
kuten «katuvaras ainakin. Hman
lupaa, ilman valtuuksia kir^*aa ryh­dytään
täällä levittämään ja jokai­nen
mustasotnialaisella hengellä täy­tetty
keltainen petturi repostelee
sitä, lainaa siitä, selittää sitä ja tul­kitsee
sitä oman pahan mielensä mu­kaan.
Ja näin Kollontayn arvokas
maine ja nimi asetetaan palvele­maan
kaikenkaltaisten -vvilliamsilais-ten
henkisten raajarikkojen ja luo­pioiden
asiaa.
Tänne saapuneen luotettavan se­lostuksen
mukaan on Kollontay tä-
'män menettelyn johdosta ilmaissut
tulisen suuttumuksensa ja^elittänyt
tuplajuulaisten ja syndikalistien me­nettelyn
mitä katalimmaksi rikok­seksi.
Nämä ovat täydellisesti vää­rentäneet
koko Kollontayn tarkoi­tuksen,
joka on mitä viheliäisintä.
Tämä seikka tulee täkäläisten työ­läisten
ottaa huomioonsa ja antaa
I, W, W, menettelylle tässäkin asi-assä'sine
kuuluva arvonsa,
Kollontay on ollut oppositsionissa,
mutta hän ei ole millopkaan ollut
keltainen vastavallankumouksellinen.
Erimielisyydet ovat Johtaneet hänet
eroon puolueesta, kuten kerrotaan,
mutta kaukana siitä, että hänen tar­koituksensa
olisi sama kuin täkä­läisten
keltaisten keinottelijoiden lui­hu
toiminta, tai että nämä Juudak­set
saisivat Kollontayn suostumuk­sella
käyttää ja repostella hänen
kirjoituksiaan kokonaan vieraisiin
tarkoituksiinsa. Se on tästä syys­tä
varastettua tavaraa ja varastet­tua
loistoa mitä I, 'W.- W, nyt Kol­lontayn
nimessä näytteille asettaa,
mutta kuten tavallista, joutuivat nä­mä
näpistelijät tässäkin heti kiinni.
— Eteenpäin,
. —o .
|iiiiHiiiiiiHifiiiiiiiiiiiiiiiniiiuiiHiiiiiiiiuiiiniiiiiiii„,„,,u,,,
LXHETySkUSTANNUKSET:
Canadan!
doUaristai
Postissa 15c kaikilta summUta. Sähköaanomalla $3,50 kaiuijta
Kysykää erikoisJcurssia suurille summille.
Rahanvälityksemme on numpro 1023 asti Vavv -
vastaanottajille Helsingistä, viimeiset helmik, 18 p lähetetty £
f a Ä / " " ^ rahavälityksiä vastaan A. T. Hill. 177 fiefle. 1
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne, i
Tiedustelkaa hintoja y. m. ;^
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies
ROY CQ VAPAUS» s
^ SUDBURY OMT i
Pilettiliike tehtävä J. V. Kannatton nimessä, S
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiriiiiiiiiiiiiiiiiiiii iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiim,
Y H D Y S V A L T A I N L E H T I L H K -
K E I D E N J A JÄRJESTÖMIVIE
V Ä L I N E N SOPIMUS J A ;
S E N RIKKOMINEN.
Järjestömme edustajakokouksen
tekemän päätöksen suhteen Työmie­hen
asianiiespalkkion alennuksesta
päätti toimeenpaneva komitea se­lostaa
seuraavaa:
Järjestömme edustajakokous pää­töstä
tehdessään käsitteli kysymystä
Vapauden liikkeenhoitajalta tulleen
sähkösanoman perusteella Työmie­hen
yrityksenä rikkoa Järjestömme
ja Yhdysvaltalaisten lehtiliikkeitten
välillä olevaa sopimusta.
Vasta jälkeenpäin saimme toveri-järjestön
edustajakokouksen pöytä-kirjoiDla
nähdä, että se oli kokouk­sen
päätös. Siitä, että kysymys tu­lee
esille! ^tuossa kokouksessa,
meille annettii- mitan tietoa, eikä
myöskään heti selitetty päätöstä,
vaikka olimme yksi asianomaisista
s"opimusten allekirjoittajista. Lähe-te^
ttiin vain määräys, että sitä on
noudatettava.
Edustajakokouksemme päätös ei
ollut mikään «uhmaus», vaan se oli
johdonmukainen oikeutettu pahek­suminen
yhteisten sopimusten jatku­vasti
rikkomiseen nähden. Jos olisi
tiedossamme ollut toverijärjestön
edustajakokouksen päätös, niin olisi
meidänkin kokouksemme sen mu­kaisesti
toiminut ja ryhtynyt jär­jestämään
asiaa, sillä edustajakoko-
Tiksessamme oli kannustamassa asi­oiden
järjestelyssä parhaimmat pyr­kimykset
yhteisiin asioihin nähden.
Siitä miksi .likkeemme taholta on
vastustettu alennusta voidaan mai­nita,
että on kysymyksessä asia, ei-mpuksel|
iset henkiset vaivaiset rää- kä yksinkertainen pyrkimys yrittää
pivät täällä Kollontayn kirjoituksia
ja'yrittävät niiden kaUtta lisätä ar­voaan
koltchakilaisina agitaattorei­na.
Kuten tunnettua on L W. W,
painattanut Kollontayn kirjoituksen
ctyöläisoppositsionista» ja levittää
sitä nyt täällä likaisessa vastavallan­kumouksellisessa
tarkoituksessaan.
Mikä on tämä kirjanen ja miten
se on syntynyt? kollontay on kir­joittanut
tämän kokonaan vallanku­mouksen
rakentavassa tarkoituksen­sa,
itsekritiikiksi ja oli se yksino­maan
tarkoitettu yhdeksännen neu-vostokongressin
edustajiston tietoon
ja niiden harkittavaksi. Se ei ollut
tarkoitettu palvelemaan Venäjän
vallankumouksen vihollisten asiaa,
jollaisena sitä täällä käytetään. Se
ei ollut tarkoitettu yleisölle. Jos
se olisi tarkoitettu yleisölle olisi
sen kirjoittaja laatinut sen toisen
luontoiseksi, enemmän selittäväksi
ja olisi siihen myöskin sovellutettu
selityksiä niistä syistä,—joista useita
epäkohtia johtuu ja olisi siihen
myöskin sovellutettu niitä saavutuk­sia
ja voittoja mitä kansan syvät
rivit vallankumouksen kautta ovat
jo tähän mennessä saavuttaneet.
Kollontayn kirja ctyöläisoppositsio-hyötyä
sen kustannuksella joka yh­teisessä
asiassa toimii. Ja riita i l ­menee
seuraavasti: . Yhdysvaltain
lehtiliikkeet levittävät suhleellisesti
samassa määrässä alueillaan toisia
lehtiä, sekä Työmiehellä ja Tove­rilla
on vielä kummallakin-apulehti,
joten heille on sama mikä prosentti
on. Vapautta levitetään Yhdysval­loissa
tuskin ollenkaan, mutta Va­paus
sitävastoin levittää Työmies­tä
ja Toveria ja muita sikäläisiä
lehtiä tuhansien dollarien arvosta
vuosittain, ja aina on liikkeemme
ja asiamiesverkkomme olleet "vilpit­tömästi
tehtävässään.
Ilmenevien numeroiden mukaani
tuotti viime vuotena vieraiden leh­tien
levitys Vapaudelle kaikkiaan
noin $950,00, josta summasta las­kettuna
suhteellisesti rahan kurs­sin,
postikulujen, vuokran, valon,
lämmön, huonojen saatavien ja sii­hen
tuhlatun työn korvaamiseksi,
jää Vapaudelle vain noin $200,00
kaiken kaikkiaan, etupäässä isiksi,
että Suomen lehdistä saadaan pa­rempi
asiamiespalkkio kuin Yhdys­valtain
suomalaisista lehdistä. Kun
esim, viime vuonnakin sai liikkeem­me
asiamiesprosenttia ja kulujem-nista>
on kirjoitettu tässä mielessä me peittämistä varten todellisuudes­sa
vain 30ä pros. Nimellisesti oli
kylläkin voimassa 40 pros,, mutta
katkaistiin se «Canadan postimak­sun
» nimellä, joka ei ole meidän
keksintömme, sekä n, s, premium-tiiausten
välityspalkkio on ainoas­taan
30 pros,, joten jos nyt salli­taan
kaikkien näiden lisäksi tehdä
10 pros, suoranainen ajennus, niin
olemme antanut asiain mennä hun­ningolle.
Kuitenkin, koska päätös on
toverijärjestön edustajakokouksen
päätös, niin astuttakoon noudatta­maan
sitä, ymmärtäen että koko
lehden tilaushintaan nähden on voi­massa
30 pros,, että prertiiun-tilaus
skiimi ei saa muuttaa sitä ja etta
meille jää oikeus järjestää harkin­tamme
mukainen asiamiespalkkio
täällä 'levityksestä. Olemme vakuu­tettuja,
että nämä seikat ovat ol­leet
täysin ymmärrettävänä myös­kin
toverijärjestön edustajakokouk­sessa
ja huolimatta kaikista epä­johdonmukaisuuksista,
millä alennus
on meihin nähden ajettu, olemme
taipuvaiset neuvottelemaan ja jär­jestämään
asian varmalle pohjalle.
Kuitenkaan emme odota toveriliik-keen
taholta vääristelyä, yaan toi­vomme
että järjestömme päätökset
vilpittömästi ymmärretään.
Toverillisesti,,
S. S, Järjestön toimeenpaneva
komitea.
K:tta A. T. Hill, sihteeri
Vapauden suhde Ca­nadan
maanvilje-lin
- ' Järjestömme edustajakokouksessa
keskusteltiin tehokkaamman agitat-sionityön
järjestämisestä suomalais­ten
maanviljelystyöläisten keskuu­teen.
Tämä onkin äärettömän tär­keä
kysymys ja ansaitsee ottaa va­kavan
harkinrtan alaiseksi, sillä tosi­asia
on että maanviljelys-työläiset
ovat jääneet lapsipuolen asemaan
agitatsiooniin nähden. Yhtenä tär­keänä
ja samalla halvimpana agi-tatsioonivälineenä
on meidän sano-malehtentoe
«Vapaus», sen avulla
voidaan parhaiten tehdä agitatsioni-työtä
kaukaisemmallekin perukalle,
syrjäisempäänkin sopukkaan vie se
työväenluokan vapautuksen sano­maa.
Mutta täyttääkseen vielä pa­remmin
tehtävänsä olisi' pieniä kor­jauksia
tarpeellinen tehdä,
Canada on nykyään vielä enempi
maanviljelys- kuin teollisuusmaa,
siksi onkin maanviljelijäin luokka
kaikissa kysymyksissä varteen otet­tava.
Meidän sanomalehtemmekin
on otettava farmarit smaremman
huomion esineeksi kun mitä tähän
saakka on tehty. Ei riitä yksin se,
että juhlallisesti julistamme pien­viljelijäin
kuuluvan samaan liioK-kaan
teollisuustyöläisten kanssa. Dt-tä
heidän asemansa yhä vain kiris­tyy
samaten kuin muidenkin työ­läisten.
Näillä yleisillä julistuksilla
yksin emme saa vielä heitä puo­leemme,
vaikka ne ovatkin paikkan­sa
pitäviä totuuksia. Meidän täy­tyy
löytää käytännöllisempiä keino­ja
saavuttaaksemme farmarien kan­natuksen
puolellemme. Meidän täy­tyy
tehdä lehtemme välttämättö­mäksi
farmareille sellaiseksi että
hän ei "voi "sitä sivuuttaa. Koska-vuori
ei tule meidän tykömme, niin
meidän täytyy mennä heidän luo.
Silloin kun Vapaus perustettiin
oli jokaisen puoluetoverin mielessä
että tämä on kuolinisku Port Art­huriin
perustetun pörvarilehden elä­mälle,
mutta niin ei kuitenkaan ole
tähän mennessä käynyt. Se ettei
näin ole käynyt on osaksi meidän
oma syymme, sillä me oleöime san
antaneet kokolailla rauhassa levit­tää
juuriaan Canadan farmarien
keskuuteen. Se taas tilaisuutta hy­väkseen
käyttäen on osannut mu­kautua
farmarien mielen mukaan'.
Se toisinsanoen imee elinvoimansa
Canadan suomalaisista farmareista.
Jos me siis haluamme tämän porva-ripillin
elintoiminnan lopettaa, niin
meidän täytyy tunkeutua farmarien
keskuuteen.
.Niinpian kun me saamme ne m,„
lellemme on voittomme val?""'
™--"»^--oittaasi,,oiri^
kelloaan, s. la teollisuustyöläisten
pikkuporvarien tilauksilla se ei' 1-
niitä on siksi vähän. '
Nyt seuraa kysymys. Millä ta­valla
meidän siis on suhtauduttava
farmareihm, sillä olemmehan me a '
na olleet heille myötätuntoisia' Se"
on kyllä totta, mutta siveellinen
^kannatus ei yksin ole riittävä mis-
^an asiassa. Siksipä ei tässäkään.
Päästäksemme heidän tuttavakseen
on meidän lehtemme autettava heitä
käytännöllisesti, annettava heille
käytännöllisiä neuvoja, tarpeellisia
jokapäiväisessä elämässä ottamalla
huomioon vuodenajan ja tilante"'
Tämä on yksi keino jolla täkäläinen
porvaripilli on vienyt eteenpäin
kurjaa elämäänsä. Siinä on aina
kaikenlaisia neuvoja heille, ja he
taas parempien ja varmenpien neu-vojen
puutteessa ovat pakoitetut
seuraamaan näitä j a tilaamaan mai-nitun
lehden itselleen. Tätä emme
ole ottanet tarkkaan huomioon.
Mutta,nyt kun meillä on lehtemme
vakavalla pohjalla on enempi kun
rikollista jos emme käy asiaan lu­jasti
kiinni.
Nyt jos-koskaan on otettava asi­asta
kiinni sillä nyt alkaa se vuoden­aika
jolloin maanviljelys on neu­vojen
tarpeessa, j a on aivan var­maa
että huonosta ajasta huolimat­ta
voi farmari puristaa ulos tilaus­hinnan
jos hän vaan katsoo, sen
välttämättömäksi itselleen. Sano­malehti,
jossa on lyhyitä käytännöl­lisiä-
neuvoja on itsestään selri,
kun kerran ei ole erikoista suoma­laista
maanviljelyslehteä, j a englan­nin
kielistä osaa lukea vain harva
suomalainen farmari. Eihän näin
pienessä lehdessä ole tilaa sellaisten
asioiden selittämiselle, eikä vallan­kumouksellinen
lehti ole velvollinen
ajamaan pikkuviljelijän etuja? En­sinnäkin,
hyvä sopu tilaa antaa, sa­notaan.
Pari vuotta takaperin, jol­loin
metsämiehet runnasivat asioi­taan
eteenpäin j a meidän lehtemme
ilmestyi kaksi kertaa viikossa meillä
oli tilaa antaa usampia palstoja jo­kaisesta
numerosta.
Tietenkin me nyt voimme käyt­tää
jonkun palstan silloin tällöin
farmareiden hyväksi.
Toistaiseksi: vallankumouksellisen
lehden, ja vallankumouksallisten
työläisten tulee olla kä.v^tännöllisiä.
«Tarkoitus pyhittää keinot», meidän
on muistettava tämä jesuiittain tun­nuslause,
ja koetettava toteuttaa
sitä käytännössä. Canadan Uutis­ten
tarkoitus lähestyessään farma­reita,
on, niiden neuvojen sivulla,
joita se jakaa, syöttää kaikenlaisia
valheellisia tietoja työväenliik^Kces-tä
ja etenkin Venäjän vallankumo­uksesta,
ja neuvostohallituksen toi­minnasta.
Sekä kaikin voimin pön-gittää
nykyistä järjestelmää. .Mei­dän
tarkoituksemme lähestyessäm-•
me farmareita neuvoillamme on:
avustaa heitä jokapäiväise.^sä elä­mässä
ja samalla antaa selviä ja luo­tettavia
tietoja työläisten taisteluis­ta
jrmpäri maailman. Ainoastaan
tätä tietä me saavutamme lopullisen
tarkoituksemme.
En usko myöskään, etteikö ttiimi-tus
voisi saada tarpeellisia tietoja
englanninkielisistä lehdistä, j a halli­tuksen
maanviljelysvirastosta, ja
voipihan sitä semmoisina päinna
jolloin näitä neuvoja hakee lehdil­tä,
käyttää vähän pitempiä saKsia
muihin uutisiin nähden. Talla ta­valla
toteutettuna ei tämä uusi a i -
tuottaisi lisää kustannuksia lehdelle.
• •• -ityK-lisää
Yksi asia-on varma tässä yrityk­sessä,
ja se .on: me saamme
tilaajia ja lukijoita lehdellemmya
t^tämme velvollisuutemme .yoiau
ten haistelun tukemisessa. -^'"^
taan tällä keinoin me vo.mnie s^aa
farmarit mukaan, kyllä ne suten^^
hitellen alkavat seurata ja -"^
periaatteellisiakin ^irj^^Ksi ,
lopuksi eivät voikaan ol.a
lehteämme. ^3
Meidän tarkoituksemme on
tästä lehdestä voimakas ta.s«iuva.i