1956-08-07-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
;KI.V opäiväni. j mainita jjs. i tapauksesta? isiin, vastaa ä Mutilainaj ti hänen hea-lailman työfötekevien naisten konferenssi ja yhteistyötoive jyys onnaj: lienee fapi' . loppntnios toivottavi, tyÖTäenliio. ? ärtämykaeB nnksai h. työväenlno. tllisuobda. san kesMnäi-nen epäluulo i vahingobL a kulkee Jo ijen avaamia lalismia koh. •a työväestön lomen mo. Ien kesken a vaikenk-: työohjel.; laatiminen; Uisella, so. tykselUselli inassa ajaa iisi mielestä-ureksi osakd n molemis!]]' tu saada tä- Jliittista voi. illsvaaleja — m oUut md" ikutus. Kun? , on meidän le. SKDL:a liuolella an-ne vaaleissa. merkitylts^ ; toin ne ovat eiskuntamme ri kunnallis-laiset tottB-: sesti Ja ton-a yhteisestä" piirissä voi-; ?puen, tehdä : ten hyväksL • j'vän talous-alia on mitä n valta me^ :aikissa kun-latii puolesta runsaasti .ta. Nimensä, Joissa'oD aapureita Ja liisiä porva-istaan, joissa : ja taistelu-nakkoluuloja ;tä vastaan,;: lienviljeUJäis 1 monilukid-nmaassam* • 5 itaruus ai-' la) autaverhoB 'a Neuvosen käytin- ,sa — Ja Iinakin yh-mä sitäldii m Nenvofr arkanui ja stimaissa on palvelu" sa-eri"? levittämään ija sosijlis-imaan mab-rkeitä tosiimme ottaa erikkalaisen. joka heinä-ivasta läbet-kertoi, että jilee tänä li-sta turistia listit eivät sitti lopuksi van tunnus-lerikkalais-ituu olevan. ; inen Neo- Isoen-Sufl-la otaksnd niin boo-nenkio hf- »tuksir Saa- L kontroQ»»- 'on antannt ärhautt«a? tilanteesta,, tä hiettova- Jkalla nai*' aknulemas-i, miteidEa» n on oiSBÖ'; lura. fosumnilnen työ t» tekevien [gjifteo . fcansafnvslinen lumfe-jitnssi. joka oU kotnttia koone l:n aloittcesto» kokoontui Boda-isa 14—U pnä fcesäknota j.je. Konferenssiin, oli paapxmnt g^tajia viidesf» maanosasta, 4Z suasta 497 valtuotetloa, sekä 17 bDomioitsiJaa.: Konferenssissa oli I kapitalististen maiden, sekä varil- I {ist^n kansojen naisten edustus boomattava. , I Kansainvälisen Työjärjestön edus-bjaoa oli konferenssiin saapunut fldame Fiquoroa, Kansainvälisen öjärjestön naisr ja nuorten työh-äjäin osaston vastaava. MAL:sta luomioitsijana' pääsihteeri Luigi IrassL [Konferenssin I istunnon juhlalll-avauksen suoritti Intian Plantaa- Ityöläisten liiton puheenjohtaja ati Kricnan, tervehtien konfe-sin valtuuttamana miljoonia oi-euksiensa puolesta taistelevia nai- |Han-lausui valittelunsa sen joh-että Dahomey, Mariquana ja ntia eivät olleet saaneet edustusta: ferenssiin siitä sj^ystä; että näiden aiden hallitukset olivat estäneet va- Ittujen edustajien saapumisen.' Hän [iitti MAL:oa aloitteesta konferens-koolle kutsumisesta sekä Unkarin batillista Keskusjärjestöä erino-aisesta konferenssin, järjestelyistä,' kä lämpimästä vastaanotosta. Han lertoi, että se lämpö, jolle konferens-kutsu oli otettu vastaan eri maissa^ parhaana todisutksena konferens- I välttämättömyydestä. Lopuksi liän ääntyi konferenssiedustajien puoleen utsuen tyohon yhteisessä hengessä. ; Unkarin Ammatillisen KeskUsjär-stön tervehdyksen toi konferenssille ^eskusjarjestöns^ puheenjohtaja San-or Gaspar, tervehtien 2 miljoonan biikarin ammatillisten järjestöjen jä- Vnen nimessä konferenssia. Hän piti urena kunniana, että työtätekevien oinaan on : estänyt tai viivyttänyt akoulujen.rvanhainkotien, lasten-uollon rakennusten • ja sairaaloiden akentamisen, mitkä laiminlyönnit at tulleet samalla kertaa nykyisen olven tehtäväksi lain velvoituksella. tällaisista kunnista täällä meidän aunussa Hameessämmekaän suin-an ole puutetta : tänäkään päivänä. j naisten 1. kansainvälinen konferenssi kokontiu Budapestissa. Ensimnäisen pääalostnksen iiitt Banskan AmmatffliittojeB Kes-kns^ jesfön siliteeri Genäalne Gniile. Raportissaan ^Työtätekevien naisten ja ammatillisten järjestöjeil yh-tenäinen taistelu palkkojen kisrotuk-sen puolesta, samasta työstä sama fanhat laiminlyönnit kostautuvat s i - akm enemmän, kun porvarilliset hal- |tusmiehet myöskin johdonmuicaises-ovat perin kitsaita kuntien oikeu-btmllekin vaatimuksille. Kunnalli- \m itsehallintohan on usein Jäänyt yhjäksi sanaksi. Työväen rylunlen yhteinen. toi- ' minta, yhteinen taistelu olisi varsinkin kunnalliselämässä välttä-maiöntä. Ja siinä samoinkuin ammatillisessa- toiminnassa, saatujen kokemusten pohjalla pitäisi voida myös poliittisessa elämässä. pyrkiä toteuttamaan koko maailmankin työtätekevUIe kerran osoitettu keholtnshnuto: "Työväestö, lUttykää^ yhteen!" NAISTEN VIIRIN . UUDET TILAUSHINNAT CANADAAN 1 vuosikerla $4,50 6 kuukauiiä 2.75 • Naisten Vihto tilauksia Canadassa vastaanottaa lehtemme asiamiehet. Jos ei paikkakutmallanne ole asiamiestä, voitte tilauksen lähettää osoitteella: ' VAPAUS PUBUSHING COMPANY LIMITED Box 69 Sndbnry, Ontario pallfka-periaatteen puolesta kaikenlaista diskrirainatiota vastaan, elinehtojensa parantamiseksi, naisten o i keuksien ja , rautian' Äilyttämiseksi" iiän toi esille mm. seuraavaa :- Hän totesi, että MALm toiinin-taa samapalkkalsnnqt>eriaatteen toteuttamiseksi yei saa kä^dttää-ainoastaan perussosiaalisena ongelmana, joka koskee satoja miljoonia naisia, vaan myös yhtenäisyyden rakentamisen edellytyksenä työtätekevien miesten Ja naisten väUIIä. Hän kosketteU HALm työtä T K :n taloudellisessa ja so-si^ lisessa.. neovostossa, sdkä eri valiokunnissa, jotka käsittelevät naisten asiaa, samoin kuin Kansainvälisessä Työjärjestössäkin. Hän korosti, että on välttämätöntä tehdä vielä paljon, koska vain 15 maata on ratifioinut Kansainvälisen Työjärjestön sama- . palkkaisnutta koskevan konvention N:orlOO. Eritellessään naisten asemaa teollisuudessa, lian toi valaisevia esimerkkejä sosialististen maiden kapitalististen maiden, sekä siirtomaiden naisten asemasta, todeten, että sosialistisissa maissa on naisten tasa-arvoi-suus toteutettu, kun sitävastoin kapitalistisissa ja siirtomaissa nalstyö-i voiman riisto ja syrjintä on yleisesti vallitsevana. Siirtyessään käsittelemään työn voimaperäistämistä, sen kielteisistä vaikutuksista hermostoon ja te'rvey-teen, joka johtaa myös tapaturmien lisääntymiseen ; ja eimenaikaiseen vanhenemiseen, han osoitti myös .esimerkein, että ankarimmin kohdistuu riisto myös tässä muodossa'naisiin, että naiset joutuvat ensimmäisinä tuntemaan työttömyyden. Siksi on naisten ensimmäisena vaatimuksena 40 tuntisen työviikon aikaansaaminen, palkkaa alentamatta. Puhiija kosketteli vielä kysymyksiä äitiys- ja lasten suojelusta, asuntor ym. sosiaalisista ongelmista, sekä kertoi naisten taisteluista ja voitoista eri puolilla maailmaa.. Naisten osuudesta rauhan-, taistelussa hän totesi sen olevan ratkaisevan. Naiset vihaavat sotaärjoka riistää heiltä lapset ja miehet. Hän •ilmaisi konferenssin solidaarisuuden Kypron, Algerian ja Kenyan naisille, jotka taistelevat sankarillisesti miestensä rinnalla synnyinmaansa riippu-r mättomuuden puolesta, sekä myös Ranskan naisille joilta riistetään pojat ja lähetetään Algeriaan sotaan; Lopuksi kutsui puhuja maailman työtätekeviä miehiä ja naisia yhteistyö-höft, käsittelemään naisten ongelmia, jotka ovat myös miesten origelmia ja jotka tulee välttämättä ratkaista. Konferenssin t yö Järjestyksen toisen pääaiostoksen: Naisten osuudesta ja vaikutuksesta ammatillisten Järjestöjen toiminnassa ja johtavassa työssä, piti Japanin Seitaman piirin opettajien Liiton puheenjohtaja Tsnne DeuchL tupeiksi johtajiksi. Hän taarosU naistyöntekijäin midtaan vetämisen yfilt-tämättömyyttä, ja naisten omien Jaostojen perustamista" flmmntn^jisifTf järjestöihin joskm niiden tulee työskennellä kiftteässä yhteydessä ay-johdott ja toimeenpanevien elinten kanssa. Ammatillisten järjestöjen on enemmän kiinnitettävä huomiota naisten ongelmim, tyosketmellä heidän elämänsä helpoittamiseksi. joita heille kävisi mahdolliseksi aktiivisemmin osallistua järjestötoimintaan, r ErikoisesU hän korosti, että on välttämätöntä taistelu anunatU-liittolehdistössä vaarallista propagandaa vastaan: -Naisten paikka %on kodissa". Hän elidotti konfe-renssiaineistott asiakirjojen Hihet-" tämistä liansainvällsDle anuna-^ tiilisille järjestöille. JotU ne tnU-sivat tunnetuiksi kantta maaliman. Kahdesta edellämainitusta - konferenssin avainkysymyksestä käytiirf laaja keskustelu, jonka yhteydessä eri maiden valtuutetuilla oli tilaisuus saada havainnollinen kuva eri maiden työläisten elämästä ja olosuhtebta. sekä -vaihtaa arvokkaita kokemuksia toiminnasta vallitsevien epäkohtien poistamiselcsi Konferenssi hyväksyi yksimielisesti päätöslauselman, jossa^ todetaan epär kohdat ja osoitetaan keinot niiden poistamiseksi. , Konferenssi; hyväksyi yksimielisesti lähettää Kansainväliselle työjärjestölle konferenssin päätösten mukaisen ohjelman naisten vaatimuksista, seka julkaista maailman kalkille työtätekeville naisille, osoitetun. vetoomuksen, jossa kehoitetaan työhön konferenssin päätösten; toteuttamiseksi, sekä kutsutaan Icaikkia maailman työtätekeviä^ liaisia yhteistoimintaan, yhdistämään voimansa ammatillisten järjestöjen ja työväenjärjestöjen yhteisiin ponnistuksiin siirto-maaorjuuden lopettamiseksi, aseistariisumisen aikaansaamiseksi, atomiaseiden tuotannon, kokeilun ja Icay-ton kieltämiseksi, rauhanomaisen yhteistyön kehittämiseksi kaikkien kansojen välillä. Konferenssi hyväksyi voimakkain elaköönhuudoin ja suosionosoituksin päätöslauselman, vetoomuksen ja Kansainväliselle Työjärjestölle, seka Kansainvälisille ammattiliitoille osoitetun memorandumin. foffliishMi kiimmflapst Elokuun 19 pnä v. 19i6 syntyi Puolassa tyltönimeUii Teresa S!a-ma. Hänen isänsä oli kuollut sodassa j a hänen äitinsä kuoli pian iyttösen syntymän jälkeen. Koska Teresalla oli sukulaisia Englannissa, toimitti Kansainvälinen Punainen Risti' lapsen Englantiin^ Englannissa hänet toimitettiin kuitenkin ennenpitkää erääseen lastenkotiin, ilmeisesti sen vuoksi, etteivät kaukaiset sukulaiset voineet pitää tyttöstä luonaan. Hetkisen näytti kaikki jo r. perin pahalta. Sodanjälkeinen Englanti eli tHukkaa elämää eikä olo lastenkodissa ollut: suinkaan herkkua^ .Mutta sitten tuli Teresan avuksi Scandinavian Airlines Systefnin Chicagon toimisto, jonka; henkilökunta oli pitämässään kokouksessa, päättänyt ottaa itselleen kummilapsen Euroopasta. He ottivat yhteyden Foster Parents'v Pian for War Children. Inc., 43 East 61st S t , New York 23. N. Y., ja saivat sieltä Te-resan nimen j a osoitteen. Vain 9. dollarilla kuukaudessa he tekivät pikku-Teresan elämän monin verroin helpommaksi, sillä tällä rahalla hänelle ostetaan, uusia vaatteita, joskus ehkä .hieman makeisiakin, ehkä silloin tällöin joku pieni liek" kikalu ja niin edelleen. Olemme varmat sitä, että SAS:t^ Chicagon toimiston henkilökunta ei varmastikaan pitäisi siitä, jos he tietäisivät että tämä tarina julkaistaan sanomalehtien sivuilla. Emme kirjoita tätä siksi, että ylistäisimme S.^S:n Chicagon toimiston ylevyyttä ja jaloutta, .vaan yksinkertaisesti siksi, että antaisimme pienen vihjeen tästä muillekin. Toimisto, jossa on työssäesim. parisenkymmentä henkeä, voisi mainiosti pitää yllä yhtä kummilasta, sillä henkeä kohti jaettuna tuosta 9 dollarista koituisi vain vajaat 50 senttiä, joka ei liene liian paljon kenenkään vakituisesti työssä käyvän kukkarolle. Sodan raiskaamassa, Euroopassa on tuhansia j a jälleen tuhansia tuollaisia Teresoja, niin hyvin Suomesr sa k:iin muuallakin Euroopassa. Kannattaa siis pitää mielessään tuo yllämainitsemamme osoite ja: seurata SAS.n Chicagon toimiston henkilökunnan esimerkkiä. Meitä suomalaisia pidetään yleeur PELKO JA FATAUSMt ' Tiloina, «lokuun 11». TafSiS»y, A i i g . 7« 1850 l^dko Ja sallimustuiko <fat8]isml> ovat s>-örkn liitt^isia.* Näillä sanoUIa kolme lääkäriä aloiU tivat hiljattain artikkelinsa American Medical Jouraalissa sUtä miten: tarpeellista on syövän ^%'arhain fidviUe Ottaminen. Artikkeli korostaa el a i noastaan toimenpiteitä Jotka tekevät mahdoDis^ sellaisen varhain sel-ville saannin, vaan myös esittää t i lastollisia todistuksia sUtä. että sellainen havaitseminen voi pelastaa tuhansia henkiä ja tosiasiassa "varhainen määrittely ja pikainen, tehokas hoito . . .muodostavat ainoan kel-, nomme taistella tätä tautia vastaan.** Nämä lääkäri-kirjoittajat tekevät selväksi, että parhainunlllaankln syövän näköala on synkkä. He sanovat: "Täytyy myöntää, että edistyminen syövän kontrollissa on ollut hidasta; ^Ölästa ja väritöntä: s>-Övän tarina el ole iloinen. Alunperin se oli' synk^ kä Ja täynnä kauhua. Aivan viime Ttioäin saakka on itse syöpä-sanan käyttökin ollut raakaa se merkitsi samaa kuin häpeätahra. Sitä ei ole täysin pyhitty pois yleisön mielistä, ja kunnes se on pyyhitty; on oleva lUl-tä jotka etsivät pimeyttä mieluuäimln kuin valkeutta syövän alalla.' NlUlä. "jotka etsivät pimeyttä", lää-karit tarkoittavat Ihmisiä Jotka saUi-vat syövän pelon pldättä Itsensä poissa lääkärien toimistoista kun pelkäävät taudin mahdollista läsnäoloa; samoin kuin niitä joidca mielipide on. että mitään el voida tehdä syövän suhteen. : Tosiseikka on, että v hyvästi puolet kalkista syöpätapauksista .voidaan saada selville tavallisissa fyysllllslssä tutkimuksissa joita suorittaa. perhelääkäri. Näihin tapäuksUn kuuluu: rintasyöpä (21.7 prosenttia kalkista syöpätapauksista tmlslUa); ihosyöpä (1S.4 prosenttia kaikista syöpätapauksista miehillä ja 10.7 prosenttia naisilla); kohtiisyöpä( 18.9 prosenttia naisilla) ;eturäuh8s-syöpä (9,5 prosenttia miehillä); peräsuolen syöpä (6.5 pro-sä ihmisinä, joiden jäykän ja kankeahkon ulkokuoren alla sykkii läm; min sydän. Meille e i ole vierasto hätä eikä puute ja me osaamme suhtautua osaaottavasti muiden kärsimyksiin. Näyttäkäämme me suomalaiset esimerkkiä^ muillekin ca-nadalaisille tässä asiassa j a ottakaamme tunnuslauseeksi; "Meidänkin tehtaaseemme tai toimistoomme, kummilapsi .Euroopasta". — E. K. V. TOLSTIKOV Korean aseleposopimuNsen päivä Laajassa alustuicsessaan opettaja Deuchi kertoi esimerkkejä naisten panoksesta ammatillisissa järjestöissä ja niiden käymissä lakkotaisteluissa niitä diskriminaation muotoja vastaan, joiden alaisuudessa mm- hänen kotimaassaan Japanissa naistyöntekijät joutuvat elämään. -Erikoisen rohkaisevina esimerkkeinä hän kertoi, miten Japanissa on saavutettu yhteistoimintaa lakossa olleiden työläisten ja perheenemäniten välillä, jotka ovat antaneet järjestynyttä tukea lakon aikana vaikeimmassa asemassa oleville perheille. - Hän osoitti edelleen myönteisiä esimerkkejä 'siitä, miten haiset, kun heitä on rohkeasti Vedetty mukaan ammatillisten järjestöjen johtaville paikoille ovat kehittyneet työläisten käymien taistelujen ansioi- KOKONAAN UUDELLEEN TOIMITETTUNA V. S, ALANNE: Suomalais-englantllainen SANAKIRJA 1111 sivua ^ Hinla sid. $15,25 • Monivuotisen ja perusteellisen työn tutoksena lof ^SÖri >Uanne on saanut vataiiiksi tämän UUDEN SUOMALAIS-ENCHL-Ainp^I-SEN SANAB3RJANSA. Se on täydellisin, roonipuoUshi Ja laajhi Suomessa ilmestyneistä vieraan kielen sanakirjoista. Teoksen laajuutta kuvaa se, että siniä on noin iaOfiOO hakusanaa ^ l a u s e partta. Mukaan on otettu suomen kielen uushnmatkin sanat. Varsinkin tekniikan j a tieteen atoJla viime vuodkymmenlna syntyneisiin uusUn sanoihin on panta painoa, UrheUun sanasto on mm ikään hyvin edustettuna. Sanakirjan käytt&uvoa Jfeäahuom^^ vasti se. että tekijä on sen alkuun liittänyt seikkaperaisrt en^annto kielen ääntämisohjeet ja että hän kautta teoksen on kiinnittänyt auomiota Englannissa ja Amerikassa käytetyn k ^ n e r o a v a i s u u ^^ Teo» on kmnu^on apuväfine erityisesU Urjeenvalhtajaie J» kääntäjille sekä engbimin kieltä opiskeleville. Insmööri Alannetta ovat hänen työssään avnsteneet Helsingin yto- . opiston englannin kielen dosentti. fiL tri T, P, Mustanoja Ja suomen kielen osalta fiL kand- Terho Itkonen- T I L A T K A A O S O I T T E E L L A; Vapaus Publishing Company L t d Box 69, Sudbnryv Ontario Kolme vuotta sitten, heinäkuun 27 päivänä 1953, allekirjoitettiin PanmynJonissa koko maailman rauhantahtoisten voimien sitkeän kyhteisponnistelun tuloksena aseleposopimus, joka teki lopun Kore-: an niemimaalla kolmetoista kuukautta jatkuneesta verisestä sodasta. Korean aseleposopimuksen allekirjoittaminen muodostui tärkeäksi panokseksi rauhan asian hyväksi Aasiassa j a koko maailmassa. Korean kansandemokraattisen tasavallan kansa osoitti sodan.aikana olevansa, vapautensa j a riippumtto-muutensa sankarillinen puolustaja, ja sodan päättymisestä kuluneen kolmen vuoden aikana korealaiset ovat näyttäneet ihmeitä synnyinmaansa koko taloudellisen elämän ja kulttuurin sodanjälkeisessä jälleenrakentamisessa, kohottamisessa ja jatkuvassa kehittämisessä. Korealaisten ahkeran uurastuksen ja Korean kansandemokraattisen tasavallan Neuvostoliitolta, K i i nan kansantasavallalta ja muilta sille ystävällisiltä mailta saaman vilpittömän ja veljellisen avustuksen ansiosta valtion ja osuustoiminnallisen teollisuuden kokonaistuotanto nousi j o viime vuoden lopulla 2,3 kertaisesti vuoteen 1953 verrattuna ollen 56 prosenttia suurempi kuin sodan edellä 1949, Korean kansandemokraattisessa tasavallassa tuotetaan vuoteen 1949 verrattuna jo puolta enemmän kivihiiltä j a malmia, sulatetaan kaksi ja puoli kertaa enemmän valurautaa j a terästä, Konerakennus- ja me-tallinjalostusteollisuudep tuotanto im samaan aikaan lisääntynyt 3,4 kertaisesti, puuvillakankaiden valmistus 7 kertaisesti, jalkineiden 5 kertaisesti jne. Koko Pohjois-Korean alueella suoritetaan laajoja töitä kaupunkien, asuintalojen, sivistysr ja lää-kintälaitosten jälleenrakentamiseksi ja kunnostamiseksL Korean kansandemokraattisessa tasavallassa: sodanjälkeisinä vuosina rakennettujen;^ asuintalojen yhteinen asuinpinta-ala muodostaa: y li 3,5 miljoonaa neiiöroetria. Lisäksi on kunnostettu ja aivan uudesti rakennettu 1,200 koulurakeimusta, lähes sata elokuvateatteria sekä satoja kerhotaloja, sairaaloita, polikli-nikoita, lastentarhoja j a lastensei-mejä, Haomattaviin tuloksiin ovat päässeet Pohjols-Korean maaseudun uurastajat KylvSplnta-alat ovat sodanjälkeisinä vuosjna lisääntyneet 20 prosentilla. Lisäksi on kunnostettu j a rakennettu; satoja lälbmet-rejä «alkuja, satoja pumppoasemia, kyimneniä vesisäili2ita ja^ jsnita kei-nokastelulaitteita, millä on ensi tärkeä merkitys riissin — Korean tärkeimmän viljelyskasvin ^ menestyksellisessä viljelemisessä. Kaiken tämän ansiosta, maassa on voitu lisätä viljan kokonaissatoa miltei neljänneksellä sodane^elli-seen kauteen verrattuna, ' ' - Voidakseen • jatkuvasti: kohottaa maataloustuotantoa ja omaa hyvinvointiaan pohjois-korealaiset; talon-' pojat yhtyvät vapaaehtoisesti .'maa-^ talousosuuskuntiin. Viimeksimaini» tut ovatkin jo kiistämättömästi to^ distaneet olevansa edullisia, ja maatalousosuuskuntien jäsenten tulot ovat kolto Korean kansandemok^ raattisessa tasavallassa huomattavasti suuremmat kuin yksityistalouksien tulot Vuoden 1955 lopulla maassa laskettiin olevan y l i kak-sitoistatuhatta tällaisia osuuskuntaa. Niihin kuului puolet koko ta-lonpoikaistosta ja ne viljelivät puolet koko viljelyskelpoisesta maasta. Teollisuus- ja maataloustuotan^ non kohotessa Korean kansandemokraattisen tasavallan väestön taloudellinen hyvinvointi on .jatkuvasti parantunut. Elintarvikkeiden j a yleisten kulutustarvikkeiden vähittäishintojen jatkuvan alentumisen ja rahatulojen: lisääntymisen ansiosta Pohjois-Korean työläisten ja virkaiIijoi(len realipalkka on sodanjälkeisinä vuosina noussut e-nemmän kuin puolella. Maassa suoritetaan menestyksellistä työtä sivistyslaitosten rakentamiseksi; Kaikkiin suurempiin kaupunkeihin on kunnostettu ja rakennettu teattereita, joissa esiintyvät oopperat ja draamateatterit, sekä e-rilaisia muita kulttuurilaitoksia. Tuloksellisesti ovat työskennelleet myös Pohjois-Korean tiedemiehet, jotka auttava: teoUisuudett''ja maatalouden uurastajia koko kan santalouden nopeassa jälleenrakentamisessa ja jatkuvassa kehittämisessä. • \ •'• •• v:\:.'•-'^::!:'S• • *• V: "^i^^yX^^^i^U-Korean sodan päättymisestä on kulunut kolme vuotta, mutta Korean- kysymys — Pohjois- ja Etelä- Korean rauhanomainen yhdistyminen yhtenäiseksi valtioksi -— on yhä edelleenkin ratkaisematta. Kprean kansandemokraattisen savallan hallitus on, koko Korian kansan toivomus^n mukaisesti^&b-ko ajan ehdottanut Korean rauhanomaista yhdistämistä itsensä korealaisten toimesta *siten, etteivät iilko^ maalaiset saa millään tavoin sekaantua heidän maansa sisäisiin asioihin. Korean kansandemokraattisen tasavallan hallitus on jokin aika sitten ehdcrttanut, että maan m(riem-plen osien lähentämiseksi toisiinsa taloudellisella Ja siyistyfcselia a-' ialia Ja sen yhtenäisyyden palautta-mis^ en liittyvän kysymyksen käsi t^ telemiseksi muodostettaisiin vakir nainen komitea Etelä- ja pohjoisr Korean edustajista. Ollen vilpitön synnyinmaansa rauhanomaiseen yhdistämiseen liittyvissä ponnisteluissaan ja tahtoen lujittaa rauhaa Koreassa j a Kauko- Idässä Korean kansandemokraattisen tasavUan hallitus on jokin aika sitten tehnyt päätöksen asevoi micn-sa supistamisesta 80,000 miehellä ja tämän kautta vapautuvien varojen käyttämisestä rauhanomaisiin tarkoituksiin. Etelä-Korean hallitus, jolla ei näytä olevan halua Korean rauham omaiseen yhdistämiseen ja jolla on todennäköisesti vieläkin suunnitelr mia jPohjois-Korean aseelliseksi valloittamiseksi j a alistamiseksi tarkoir tetun sodan uusimisesta, on kuitem kin jatkuvasti torjunut Korean kan-sandeinokraattisen tasavallan h alli-tuksen vilpittömät ja rauhantahtoiset ehdotukset Korean-kysymyksen rauhanomaista ratkaisua eimyöskään ole omiaan edistämään Koreassa olevien Y Kn sotajoukkojen ylimmän johdon jokin aika sitten tekemä yksipuolinen päätös, jonka mukaan aselepoa valvomaan; muodostetulta puolueetto-muuskomitealta ja sen tarkastusryhmiltä on väliaikaisesti kiellctt-y oikeus jatkaa toimintaansa Etelä- Korean alueella. Tällainen aseleposopimuksen ehtojen vastainen pää- . tös on vain omiaan : kärjistämään Koreassa vallitsevaa tilannetta ja uhkaamaan aselevon säilymistä. : Neuvostoliitto on jatkuvasti antanut tukensa pyrkimyksille, joiden tarkoituksena on- Korean rauhanomainen yhdistäminen Itsensä korealaisten toimesta, jolloin Korean kansan siälsiin asioihin eivät saa sekaantua ulkomaalaiset Tunnettua on, että Korean aseleponeuvottelut pantiin alulle juuri Neuvostoliiton aloitteesta, Neuvostoliiton huhtikuussa 1953 tekemä aloite; jolle antoivat tukensa Kiinan kansantasavalta Ja niuut raiihantah-tolset maat, helpotti sodan iopetta-misfa koskevan sopimuksen aikaansaamista. Myöhemmin — kesällä 1054 — Neuvostoliiton valtuuskunta ajoi Geneven kokouksessa yhdessä Kiinan kansantasavallan Ja Korean kansandemokraattisen tasavallan valtuuskuntien kanssa sitkeästi Ko-reankysymyksen rauhanomaista ratkaisemista koko Korean kansan etujen mukaisesti. Neuvostoliiton vilpitön pyrkimys saada nähdä Korean kansa yhtenäisenä, 'Vapaana j a i-aubantahtoisena heijastuu myös Jokin aika sitten jul-kaistinta: Keuvostoliiion Ja Korean yhteisestä tiedonannosta neuvos-senttla miehillä ja 4S proscQttia n a i . silla) r suu- Ja kurkkusyöpft ^«4 ftro* senttiä miehillä ja 34 prosenttia naisilla). Tietysti muun laatuisia: syöpita paukslakln voidaan saada selville varhain, joskin ne vaativat tavslUsesU speslaUstin tutkimuksia vahvistaakseen perhelääkärin epäilyn. Si ole epäilystäkään siitä, etteikö miehen tai naisen joka huomaa po- UTPin.. sellttämtutömän. ihohaavan eli vamman, pahkiuran rinnassa toi Itr sepintalsta sisäistä kipua; tulisi arvelematta etsiä lääketieteellistä määrittelyä. : Enimmissä tapauksissa ' tämt määrittely palvelee mielen vapautta- Jana' kauheasta syövän pelosta, mutta vieläkin tärkeämpää on, että se voi palvella yhtä hyvin syövän paljastamisena asteella jolloin se on paran<^ nettavlssa, mikä tavallisesti mei4dtsee. ennenkuin metastosls on tapahtunut. Metastasts on lääketleteeUlnen 'määritelmä syövän leviämisestä veren tai kudosnestes5'steemln kautta nlln^ että se mikä alussa oli paikallinen tilanne, on muodostunut yleiseksi tilanteeksi. Kun se on tapahtumit, on harvbtateta. että henkilö elää enempää kuin muutaman kuukauden tai enintään- muutaman vuoden. lEro eloon Jäämisen mahdollisuuksissa, jos taudin määrittely on tehty ennen tai jälkeen metastosln, on dramaattisesti esitetty ' edellämainitun julkaisun artikkelissa koskien g&strlc (vatsa- ja suolisto-) syöpää. Artikkeli osoittaa,: että v eloonJäämlstojH) gastrio syövästä Jälkeen viiden vuoden el ole paljoa enempää kuin yksi kah-destakymincnestä, mutta sc, myös mainitsee: erään tutkimuksen osoittavan/: että puolet' kaikista potilaista joilla on todettu olevan vatsasySpä, elävät ylt vUsl vuotta jos heidän gas-trio syöpänsä onvhavalttu *nncn mei-tostaslsta. Artikkelissa myöskhi esitetään multa numeroita Juontaen 4 taaksepäin vuosiin 1935— 43 osoittaen; että yli viiden vuoden: eloonjäämlstaso : syövästä joka on havaittu vielä palkallisena tilanteena ollessai kohosi 31; prosentista 42 prosenttiin tuona aikana, samalla kuin syöpätapauksissa jolloin se oli jo levinnyt yli koko systeemin ennen selville saamista, prosenttimäärä kohosi .vain surkean 2.0 prosenttia korkeintaan. Tulee myöskln;muUtaa.. että syöpä kun sattuu paikoissa mililn on helppo luokscpääsy, joista yllä ^ mabilttu, on paljon paremmin paronnettavlssa kuin muissa tapauksissa,; pääasiassa sen seikan vuoksi, että ne tavalllBe8*tI Havaitaan varhemmin. Esimerkiksi viiden vuoden jälkeen eloon jäämis-' taso naisilla rintasyövästä oli enemmän >uln, puolet ka,lklste yllsi vuotta eloonjäämlstäsosta somaan Ikäryhmään kuuluvilla naisilla. Artikkelin kh-joltiajUle kalkista rohkaUevin e|e»u;nttt syöpäkuvassa on seikka^ että 50 prosenttia koko syöpäproblcemasta on kontrollin alaisena suoranaisen tutkimuksen Ja s i jaintipaikkojen luoksepääsemiBen keinoin. Mutta eräässä mielessä siinä on myös vähemmän rohkaiseva puoli, sillä numerot osoittavat, että ihosyöpää lukuun ottamatta noin puolet kalkista tämän tyyppisen kontroUoltavan syövän Uhreista eivät toimita tautiaan tutkittavaksi Ja määriteltäväksi ennen kuin se on levinnyt metastasln kautta. Varmasti tilastolliset todistukset tässä artikkelissa' tekevät selväksi, että yleisö ottaisi pitkän askeleen hirveän syöpäveron vähentämiseksi (noin 225,000 kuolemantapausta vuodessa Yhdysvalloissa) olemalla valpas lääketieteeUisten tarkastusten suhteen lyhyin väliajoin. ''nm Suomalaisia urlieilu-johtajia N-luttoon IlelstnkL — Neuvostoliitto on kutsunut Suomen TULrn ja SVU L:n Johtohenkilöltä vieraikseen elokuun alkupuolella. Matkalle lähiö tapahtof elokaan 3 pnä. Vie" raat saavat seurata Neuvostoliiton suurto urheilujuhlaa Moskovassa Ja mahdollisesti kilpailuja muissakin suurissa kaupungeissa. Kummastakin Uitosta on kat» suttu kolme henkilöä. Kiinalaisia urheilu-edustajia Australiassa - Melbourne; Australia, — Kiinan kansantasavallan olympialalsvirkal- Hjoita vierailee Melbournessa. Kiinan olympialaiskomttean pääsihteeri Huang Chong johtaa vierailevaa valtuuskuntaa. Hänen mukanaan on Mon Tsoyen ja neiti Wang Yulu. Tämä » n neljäs valtuuskunta sosialistisista maista^ Joka on vieraillut Melboiirnen olyrapialahpaifcalla. ' — Canadan rannikot Idässä, pohjoisessa Ja lännessä ovat yhteensä H - 820 mailin mltUlset: tohallituksen ja Korean kansandemokraattisen tasa vallan hallltusval-tuuskunnan kesken Moskovassa,käydyistä neuvotteluista. Jokaiselle/ joka toivoo Korean kansalle rauhaa j a yhtenäisyyttä^ on selvää, että Korea voidaan jlidlstää vain Etelä' Ja Pohjols-Korean'edustajien keskeisillä rauhanomaisilla neuvotteluilla, sillä „ neuvottelut merkitsevät meidän aikakaudeJlam-me ainoata mahdollista keinoa; avoimina olevien: ongelmien ratkalse-mlseksL fUuoftdaii»» fimtois ' itu fciiiOTffp «rii» Mtuudal-sea BBOTBfcilif» hrfbk dOjrayt ffniunia itkellil» Wdf-hom Ctadecte Jmiclfa. Bahtfnk-karod*. I6y4ctya hoteUilMktui penttteella nmmit tmmetUi» George WinUeriksl, Myncbealstä. mli A. VESA Baxrister,' Soiicitor, Notary SUOMALAINEN '• LAKIMIES GE.' ^392 1028 Danforth Ave.*'Toronto ftCJL fffiiilfriltftiM 4» Sroefc Avew «arooto. OBV ; . Puhelin £ B . l ^ . Fohcenjobtala: Vnto^JRenUinm' 38 8 t tAmtea» Bt, B}aimT,pbL mmm Erikoisesti kysyttyjä ÄÄNILEVYJÄ ' Allanialnilot Sänllevyi on inkkeettBUf Jeotonni: K hankkimaan :i^:epäedoIIIslIIa:: htonoiU» — fcokoiuun 'oosllts ^matkkl-noilta, ei tavalliselta levyjen vamtta-, Jallainme Ja niin ofcinaie' Jootoneet ^^'^ mafcsamsan nllstA Snomena kalliin hinnan. Siksi nUden hinta täällS on-' kalUlmpL TRIÖLA « T 4070 KotUeutunl. tango. Veikko Tuomi Hän. begutae-fox. Hertta ^ T 4089 Aldb) muisto, valssi, Henry. Theel Salahien suhde, tango, Henry Ttiul T 420a. nUm viimeinen tango^ Kalevi TaurU AUrcdo tango. Kalevi' Taum ^ . ^ T 4209 Villi Pohjola, valssi, Tapio >Bautavaara Minun Onneni, toiui» Tapio Bautavoara SÄVEL 8 0010 Kulkuset, Henry Theel Ja Silyer StaM > Bllmäsl ovot kuin tähdet, tango. EeroVän» m m TÄHTI RW 405 Tumma poika, jenkka. Veikko tAvt jLeinnkjak-ao. uVtoe ikmkaot kLaa vcil i slnhvooiUa.Anniltalla, Hinta $2.00 kpk, , ^ (Ottejan maksettiiva IfthelyskolBt) Lähetämme levyjä kaikkialle C a ^ o u d Ja plkatavaralähetysten tulee käslttäi^ vähinUUn kolme ttvyft. ^ . TILATKAA OSOXTTEECLAt VAPAUS PUBLISHMG CO LTD BOX 69 UUDBURTf, ONTÄlMfa v5i|;^: Ä i : UUDET '1 OVAT NYT SAATAVANA MMM 'm Kaikki tässä mainitut levyt ovat Siiömen suosituimpien laulajien leyytyic^, n Xiirelitlkäl lllaujitonno onnftn kuin no lop^vftl * R Y T M I R 6086 Kevätpäivä Kangasalla. Solistikuoro Honkain keskellä. Solistikuoro ^ , > ' R 0141 Suomen laulu. Eteläsuomalaisen osakunnan laulajafe Kesäkuva ja kuu kalpea, Eteläsuomalaisen^ osakunnan laulajat R 6167 Iltarusko ja tukkipoika. Jenkka. Justeeri , Reissupojan retkiUä, jenkka. Justeeri R 6101 Kaipuun hetkinä^ tango. Etkki Junkkarinen Unohtoakseni, tango, Martti Suutala R 6194 Ei hyvästi vaan näkemiin, tango. Veikko Tuomi Kaksi varjoa, valssi. Veikko T^omi - < R 6201 Sininen satu, tango. Matti Loähivuort -^'^ Syysilta, valssi, BAatti Louhivuori R 6205 Tule takaista, tango, Veikko Tuomi ,' * Seedelmln valoja vannoit, .tango. Veikko Tuomi > , R 6230 Karjalan kunnailla, Helsingto Suurkirkon ipoUcakoon <^• ,\> Kotimaani ompi Suomi, HeKtagin Suurkirkon polkakuonr^^ - - R 6254 Kulkija vanhus, tango, Erkki Junkkarinen , ,^ • i ^ , / Valan lemmestäln vannoin, begutne, Erkki Junkkarinen ' R 6266 Uutta Ja vanhaa, No. 11, tango, Tamara Ja Justeeri' Uutta ja vanhaa. No. 12, foxtrot, Tamara'^jB Justeeri . ^ % ~ R 6267 Polttava kaipaus, valssi, Henry Theel, '<> , , Kultainen kuu, beguine, Henry Theel - ' ' R 7100 Kodin kynttilät, valssi, Harmony slstetf " ^' Tango Venegia, Harmony slsten * D E C CA ~ Y , SD 5124 Kuolleet lehdet, tOtm fox, Henry iheei toa-le-lun, foxtrot, Bemr Theel , '< 8D 5159- EI enää yksin, tango, Henry Theel Kotimaan sävel, valssi, Henry Theel < ; SD 6238 Kohtobm tiellä, valssi, Erkki Junkkarinen out ystävä vain. tango, ErkkL Junkkarinen > \ SD 6255 Mustalainen, tango. Matti Louhivuori Ja Metro-Tytöt En pyydä anteeksi, foxtrot. Olavi Virta SD 5285 Kaipaan luoksesi etelään, tango. Metro-Tytöt v ' , ' Kevään ensi kukka, foxtrot. Metro-Tytöt 8D 5317 Rakosta, kärsi Ja unholta, tango, Metro-Tytöt' Rakas muisto, valssi, Metro-Tytöt „ < , SD 5327 Kesäyön tango, Juha Eirto h- ^ Toukokuun unelma, valssi, Metro«TytOt ^ f " Jtl :;vsfij;;.i SP ^:SSlf •mk Koäka SBOBU» iinllevytootlafsi vuoden alassa koititUvailefyläi^U^ oat 25%» (ril 300 masktuO» 400 martkaan, aknune tiUUlI nytejnUMl-' iettoja koffottanaaB nildlen hintoja. - ' ^ »lii UUSI HINTA $ 1 ^ iBpt V . ^Ostajan maksettava lähetyskulut) - - Postt- Ja pikatavaratUausten tulee käsittää vähtotältt fcotne Unk.;r, mm Pm lähetämme levyjä kaikkialle Canadassa Ja YbdymraDolaiä.^ r :^S":l:y^i^^^il:ä;::.i^^ •: .;s:r:vv:v':s:';:Ä.i.i:ö;.TttA^ Box 69
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 7, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-08-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560807 |
Description
Title | 1956-08-07-03 |
OCR text |
;KI.V
opäiväni. j
mainita jjs. i
tapauksesta?
isiin, vastaa
ä Mutilainaj
ti hänen hea-lailman
työfötekevien naisten
konferenssi ja yhteistyötoive
jyys onnaj:
lienee fapi'
. loppntnios
toivottavi,
tyÖTäenliio. ?
ärtämykaeB
nnksai h.
työväenlno.
tllisuobda.
san kesMnäi-nen
epäluulo
i vahingobL
a kulkee Jo
ijen avaamia
lalismia koh.
•a työväestön
lomen mo.
Ien kesken
a vaikenk-:
työohjel.;
laatiminen;
Uisella, so.
tykselUselli
inassa ajaa
iisi mielestä-ureksi
osakd
n molemis!]]'
tu saada tä-
Jliittista voi.
illsvaaleja —
m oUut md"
ikutus. Kun?
, on meidän
le. SKDL:a
liuolella an-ne
vaaleissa.
merkitylts^ ;
toin ne ovat
eiskuntamme
ri kunnallis-laiset
tottB-:
sesti Ja ton-a
yhteisestä"
piirissä voi-;
?puen, tehdä :
ten hyväksL •
j'vän talous-alia
on mitä
n valta me^
:aikissa kun-latii
puolesta
runsaasti
.ta. Nimensä,
Joissa'oD
aapureita Ja
liisiä porva-istaan,
joissa :
ja taistelu-nakkoluuloja
;tä vastaan,;:
lienviljeUJäis
1 monilukid-nmaassam*
•
5 itaruus ai-'
la)
autaverhoB
'a Neuvosen
käytin-
,sa — Ja
Iinakin yh-mä
sitäldii
m Nenvofr
arkanui ja
stimaissa on
palvelu" sa-eri"?
levittämään
ija sosijlis-imaan
mab-rkeitä
tosiimme
ottaa
erikkalaisen.
joka heinä-ivasta
läbet-kertoi,
että
jilee tänä
li-sta turistia
listit eivät
sitti lopuksi
van tunnus-lerikkalais-ituu
olevan. ;
inen Neo-
Isoen-Sufl-la
otaksnd
niin boo-nenkio
hf-
»tuksir Saa-
L kontroQ»»-
'on antannt
ärhautt«a?
tilanteesta,,
tä hiettova-
Jkalla nai*'
aknulemas-i,
miteidEa»
n on oiSBÖ';
lura.
fosumnilnen työ t» tekevien
[gjifteo . fcansafnvslinen lumfe-jitnssi.
joka oU kotnttia koone
l:n aloittcesto» kokoontui Boda-isa
14—U pnä fcesäknota
j.je. Konferenssiin, oli paapxmnt
g^tajia viidesf» maanosasta, 4Z
suasta 497 valtuotetloa, sekä 17
bDomioitsiJaa.: Konferenssissa oli I kapitalististen maiden, sekä varil-
I {ist^n kansojen naisten edustus
boomattava. ,
I Kansainvälisen Työjärjestön edus-bjaoa
oli konferenssiin saapunut
fldame Fiquoroa, Kansainvälisen
öjärjestön naisr ja nuorten työh-äjäin
osaston vastaava. MAL:sta
luomioitsijana' pääsihteeri Luigi
IrassL
[Konferenssin I istunnon juhlalll-avauksen
suoritti Intian Plantaa-
Ityöläisten liiton puheenjohtaja
ati Kricnan, tervehtien konfe-sin
valtuuttamana miljoonia oi-euksiensa
puolesta taistelevia nai-
|Han-lausui valittelunsa sen joh-että
Dahomey, Mariquana ja
ntia eivät olleet saaneet edustusta:
ferenssiin siitä sj^ystä; että näiden
aiden hallitukset olivat estäneet va-
Ittujen edustajien saapumisen.' Hän
[iitti MAL:oa aloitteesta konferens-koolle
kutsumisesta sekä Unkarin
batillista Keskusjärjestöä erino-aisesta
konferenssin, järjestelyistä,'
kä lämpimästä vastaanotosta. Han
lertoi, että se lämpö, jolle konferens-kutsu
oli otettu vastaan eri maissa^
parhaana todisutksena konferens-
I välttämättömyydestä. Lopuksi liän
ääntyi konferenssiedustajien puoleen
utsuen tyohon yhteisessä hengessä.
; Unkarin Ammatillisen KeskUsjär-stön
tervehdyksen toi konferenssille
^eskusjarjestöns^ puheenjohtaja San-or
Gaspar, tervehtien 2 miljoonan
biikarin ammatillisten järjestöjen jä-
Vnen nimessä konferenssia. Hän piti
urena kunniana, että työtätekevien
oinaan on : estänyt tai viivyttänyt
akoulujen.rvanhainkotien, lasten-uollon
rakennusten • ja sairaaloiden
akentamisen, mitkä laiminlyönnit
at tulleet samalla kertaa nykyisen
olven tehtäväksi lain velvoituksella.
tällaisista kunnista täällä meidän
aunussa Hameessämmekaän suin-an
ole puutetta : tänäkään päivänä.
j naisten 1. kansainvälinen konferenssi
kokontiu Budapestissa.
Ensimnäisen pääalostnksen iiitt
Banskan AmmatffliittojeB Kes-kns^
jesfön siliteeri Genäalne
Gniile.
Raportissaan ^Työtätekevien naisten
ja ammatillisten järjestöjeil yh-tenäinen
taistelu palkkojen kisrotuk-sen
puolesta, samasta työstä sama
fanhat laiminlyönnit kostautuvat s i -
akm enemmän, kun porvarilliset hal-
|tusmiehet myöskin johdonmuicaises-ovat
perin kitsaita kuntien oikeu-btmllekin
vaatimuksille. Kunnalli-
\m itsehallintohan on usein Jäänyt
yhjäksi sanaksi.
Työväen rylunlen yhteinen. toi- '
minta, yhteinen taistelu olisi varsinkin
kunnalliselämässä välttä-maiöntä.
Ja siinä samoinkuin
ammatillisessa- toiminnassa, saatujen
kokemusten pohjalla pitäisi
voida myös poliittisessa elämässä.
pyrkiä toteuttamaan koko maailmankin
työtätekevUIe kerran
osoitettu keholtnshnuto: "Työväestö,
lUttykää^ yhteen!"
NAISTEN
VIIRIN .
UUDET
TILAUSHINNAT
CANADAAN
1 vuosikerla $4,50
6 kuukauiiä 2.75
• Naisten Vihto tilauksia
Canadassa vastaanottaa lehtemme
asiamiehet. Jos ei
paikkakutmallanne ole asiamiestä,
voitte tilauksen lähettää
osoitteella: '
VAPAUS PUBUSHING
COMPANY LIMITED
Box 69 Sndbnry, Ontario
pallfka-periaatteen puolesta kaikenlaista
diskrirainatiota vastaan, elinehtojensa
parantamiseksi, naisten o i keuksien
ja , rautian' Äilyttämiseksi"
iiän toi esille mm. seuraavaa :-
Hän totesi, että MALm toiinin-taa
samapalkkalsnnqt>eriaatteen
toteuttamiseksi yei saa kä^dttää-ainoastaan
perussosiaalisena ongelmana,
joka koskee satoja miljoonia
naisia, vaan myös yhtenäisyyden
rakentamisen edellytyksenä
työtätekevien miesten Ja naisten
väUIIä. Hän kosketteU HALm
työtä T K :n taloudellisessa ja so-si^
lisessa.. neovostossa, sdkä eri
valiokunnissa, jotka käsittelevät
naisten asiaa, samoin kuin Kansainvälisessä
Työjärjestössäkin.
Hän korosti, että on välttämätöntä
tehdä vielä paljon, koska
vain 15 maata on ratifioinut Kansainvälisen
Työjärjestön sama- .
palkkaisnutta koskevan konvention
N:orlOO.
Eritellessään naisten asemaa teollisuudessa,
lian toi valaisevia esimerkkejä
sosialististen maiden kapitalististen
maiden, sekä siirtomaiden naisten
asemasta, todeten, että sosialistisissa
maissa on naisten tasa-arvoi-suus
toteutettu, kun sitävastoin kapitalistisissa
ja siirtomaissa nalstyö-i
voiman riisto ja syrjintä on yleisesti
vallitsevana.
Siirtyessään käsittelemään työn
voimaperäistämistä, sen kielteisistä
vaikutuksista hermostoon ja te'rvey-teen,
joka johtaa myös tapaturmien
lisääntymiseen ; ja eimenaikaiseen
vanhenemiseen, han osoitti myös .esimerkein,
että ankarimmin kohdistuu
riisto myös tässä muodossa'naisiin,
että naiset joutuvat ensimmäisinä
tuntemaan työttömyyden. Siksi on
naisten ensimmäisena vaatimuksena
40 tuntisen työviikon aikaansaaminen,
palkkaa alentamatta. Puhiija kosketteli
vielä kysymyksiä äitiys- ja lasten
suojelusta, asuntor ym. sosiaalisista
ongelmista, sekä kertoi naisten taisteluista
ja voitoista eri puolilla maailmaa..
Naisten osuudesta rauhan-,
taistelussa hän totesi sen olevan ratkaisevan.
Naiset vihaavat sotaärjoka
riistää heiltä lapset ja miehet. Hän
•ilmaisi konferenssin solidaarisuuden
Kypron, Algerian ja Kenyan naisille,
jotka taistelevat sankarillisesti miestensä
rinnalla synnyinmaansa riippu-r
mättomuuden puolesta, sekä myös
Ranskan naisille joilta riistetään pojat
ja lähetetään Algeriaan sotaan;
Lopuksi kutsui puhuja maailman työtätekeviä
miehiä ja naisia yhteistyö-höft,
käsittelemään naisten ongelmia,
jotka ovat myös miesten origelmia ja
jotka tulee välttämättä ratkaista.
Konferenssin t yö Järjestyksen
toisen pääaiostoksen: Naisten
osuudesta ja vaikutuksesta ammatillisten
Järjestöjen toiminnassa
ja johtavassa työssä, piti Japanin
Seitaman piirin opettajien
Liiton puheenjohtaja Tsnne
DeuchL
tupeiksi johtajiksi. Hän taarosU naistyöntekijäin
midtaan vetämisen yfilt-tämättömyyttä,
ja naisten omien Jaostojen
perustamista" flmmntn^jisifTf
järjestöihin joskm niiden tulee työskennellä
kiftteässä yhteydessä ay-johdott
ja toimeenpanevien elinten
kanssa. Ammatillisten järjestöjen on
enemmän kiinnitettävä huomiota
naisten ongelmim, tyosketmellä heidän
elämänsä helpoittamiseksi. joita
heille kävisi mahdolliseksi aktiivisemmin
osallistua järjestötoimintaan, r
ErikoisesU hän korosti, että on
välttämätöntä taistelu anunatU-liittolehdistössä
vaarallista propagandaa
vastaan: -Naisten paikka
%on kodissa". Hän elidotti konfe-renssiaineistott
asiakirjojen Hihet-"
tämistä liansainvällsDle anuna-^
tiilisille järjestöille. JotU ne tnU-sivat
tunnetuiksi kantta maaliman.
Kahdesta edellämainitusta - konferenssin
avainkysymyksestä käytiirf
laaja keskustelu, jonka yhteydessä eri
maiden valtuutetuilla oli tilaisuus
saada havainnollinen kuva eri maiden
työläisten elämästä ja olosuhtebta.
sekä -vaihtaa arvokkaita kokemuksia
toiminnasta vallitsevien epäkohtien
poistamiselcsi
Konferenssi hyväksyi yksimielisesti
päätöslauselman, jossa^ todetaan epär
kohdat ja osoitetaan keinot niiden
poistamiseksi. ,
Konferenssi; hyväksyi yksimielisesti
lähettää Kansainväliselle työjärjestölle
konferenssin päätösten mukaisen
ohjelman naisten vaatimuksista,
seka julkaista maailman kalkille työtätekeville
naisille, osoitetun. vetoomuksen,
jossa kehoitetaan työhön
konferenssin päätösten; toteuttamiseksi,
sekä kutsutaan Icaikkia maailman
työtätekeviä^ liaisia yhteistoimintaan,
yhdistämään voimansa ammatillisten
järjestöjen ja työväenjärjestöjen
yhteisiin ponnistuksiin siirto-maaorjuuden
lopettamiseksi, aseistariisumisen
aikaansaamiseksi, atomiaseiden
tuotannon, kokeilun ja Icay-ton
kieltämiseksi, rauhanomaisen yhteistyön
kehittämiseksi kaikkien kansojen
välillä.
Konferenssi hyväksyi voimakkain
elaköönhuudoin ja suosionosoituksin
päätöslauselman, vetoomuksen ja
Kansainväliselle Työjärjestölle, seka
Kansainvälisille ammattiliitoille osoitetun
memorandumin.
foffliishMi
kiimmflapst
Elokuun 19 pnä v. 19i6 syntyi
Puolassa tyltönimeUii Teresa S!a-ma.
Hänen isänsä oli kuollut sodassa
j a hänen äitinsä kuoli pian
iyttösen syntymän jälkeen. Koska
Teresalla oli sukulaisia Englannissa,
toimitti Kansainvälinen Punainen
Risti' lapsen Englantiin^ Englannissa
hänet toimitettiin kuitenkin
ennenpitkää erääseen lastenkotiin,
ilmeisesti sen vuoksi, etteivät kaukaiset
sukulaiset voineet pitää tyttöstä
luonaan.
Hetkisen näytti kaikki jo r. perin
pahalta. Sodanjälkeinen Englanti
eli tHukkaa elämää eikä olo lastenkodissa
ollut: suinkaan herkkua^
.Mutta sitten tuli Teresan avuksi
Scandinavian Airlines Systefnin
Chicagon toimisto, jonka; henkilökunta
oli pitämässään kokouksessa,
päättänyt ottaa itselleen kummilapsen
Euroopasta. He ottivat yhteyden
Foster Parents'v Pian for War
Children. Inc., 43 East 61st S t , New
York 23. N. Y., ja saivat sieltä Te-resan
nimen j a osoitteen. Vain 9.
dollarilla kuukaudessa he tekivät
pikku-Teresan elämän monin verroin
helpommaksi, sillä tällä rahalla
hänelle ostetaan, uusia vaatteita,
joskus ehkä .hieman makeisiakin,
ehkä silloin tällöin joku pieni liek"
kikalu ja niin edelleen.
Olemme varmat sitä, että SAS:t^
Chicagon toimiston henkilökunta ei
varmastikaan pitäisi siitä, jos he
tietäisivät että tämä tarina julkaistaan
sanomalehtien sivuilla. Emme
kirjoita tätä siksi, että ylistäisimme
S.^S:n Chicagon toimiston ylevyyttä
ja jaloutta, .vaan yksinkertaisesti
siksi, että antaisimme pienen vihjeen
tästä muillekin. Toimisto, jossa
on työssäesim. parisenkymmentä
henkeä, voisi mainiosti pitää yllä
yhtä kummilasta, sillä henkeä kohti
jaettuna tuosta 9 dollarista koituisi
vain vajaat 50 senttiä, joka ei liene
liian paljon kenenkään vakituisesti
työssä käyvän kukkarolle.
Sodan raiskaamassa, Euroopassa
on tuhansia j a jälleen tuhansia tuollaisia
Teresoja, niin hyvin Suomesr
sa k:iin muuallakin Euroopassa.
Kannattaa siis pitää mielessään tuo
yllämainitsemamme osoite ja: seurata
SAS.n Chicagon toimiston henkilökunnan
esimerkkiä.
Meitä suomalaisia pidetään yleeur
PELKO JA FATAUSMt ' Tiloina, «lokuun 11». TafSiS»y, A i i g . 7« 1850
l^dko Ja sallimustuiko |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-08-07-03