Vapaus, August 7, 1956

              Sivu 2 Tiistaina, elokuun 7 p/— Tuesday» Aug. 7,1956
VAPAUS
dumnr) — XtuSependent jAbor
OfPU; of F i ^ ^ Etk
M «eoond elass mail bj the Post
Ottice DepaxUavA, Ottawa. Pub-mud
öurfce t r e ^ y : Tuesday»,
Thursday* and Saturdays Vapaus
Publlshins Company l,td^ a t 100-1Q2
iQm 8 t W^ Sudbuty, Ont., Canada.
Telepbones; Bof. Office
Editorfal Office OS, 4-4289. Manager
S-Suiud; Edit<»'W, Eklund. aiaUing
addrep; Bo« €9. Sudbory, Ontario.
AävertiMixis » t e i upon appUcatkm.'
Tramlatlbn free of charge.
T t t A U S H J N K A T ; •
CanadaMa: 1 vk. 7X)D 6 kk. 3.7$
3 kk. 2.25
Thdysvallolssa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4 ^
Suomessa: 1 vk. 8.S0 6 kk. €75
Nikkeliteollbuuden neuvottelut
Kuten tiedötalinj tänään; elokuun seitsemäntenä päivänä
kokoontuu sovittelulautakunta täällä Sudburyssa^ käsittele­mään
Inconjä sen työläisten välistä kiistaa tulevan vuoden
työehtosopimuksen suhteen. Sovittelulautakuhnan puheen­johtajana
toimii tuomari Wa^ter Little. Kaivostyöläisten
union(M*M) edustajana on torontolainen lakimies K. C.
Woodsworth ja yhtiön. edustajana on Brook Bell Q-C.
Sanomattakin on selvää^ että koko Sudburyn (ja samalla
Port iColbornen) ympäristön väestön huomio kohdistuu sovit-telulautakunnan
työhön. Yleisenä käsityksenä väestön kes­kuudessa
on tämä:
1> Mine-Mill unio on esittänyt varsin vaatimattomia vaa­timuksia
ja ilmaissut käytännöllisesti halunsa pikaiseen yh­teisymmärrykseen
pääsyn suhteen samalla kun Inco on ilman
initään järkisyitä jarruttanut neuvottelujen edistymistä;
, 2) Kaivosmiehet ovat osoittaneet sekä sanoin että teoin,
että he ovat yksimielisesti unionsa esittämien vaatimusten
takana; Samalla on saatu riittäväst esimerkkejä siitä, että
Sudburyn ja lähiympäristön väestö tukee moraalisesti ja ai-neellisestikin
kaivosmiesten oikeutettuja vaatimuksia.
, Me luonnollisesti toivomme, että sovittelulautakunnan
työskientely johtaisi nopeasti oikeudenmukaiseen ratkaisuun
tässä kysymyksessä. Tosiasiassa, jos Inco haluaa, silla on
vielä sovittelulautakunnan istuntojen alkamisen jälkeenkin
tilaisuus tarttua M'Munion tarjoamaan käteen ja allekirjoit­taa
molempia osapuolia tyydyttävä työehtosopimus. Kysy­mys
on vain yhtiön hyvästä tahdosta tai siitä, haluaako se
edelleen jarruttaa oikeudenmukaista sopimusta.
Union palkkavaatimusten yhteydessä on eräissä piireissä
puhuttu kaivosmiesten "korkeista palkoista" Tosiasia on
luonnollisesti tässäkin tarua kuhimempi.Incbn voitot lisään­tyivät
viime vuonna 35-porsenttisesti edellisen vuoden voit­toihin'
verraten; Tämä tarkoittaa porvarien' omaakin niittä-puuta
käyttäen/että '^lisääntyneistä tuloista kuuluu osa myös
työläisille" — ja tässä yhteydessä tulee muistaa, että unio
vaatii nyt rahallisesti laskien pienempää tulolisää kuin vuosi
sitten! Selvästikin M M xinion vaatimus on perin kohtuulli­nen.
Sitäpaitsi ön muistettava, että viime vuonna sai Inco
voitoksi noin 92 miijoonaa dollariaV mikä vietiin rajantakai­sille
suuromistajille Yhdysvaltoihin samalla kun Sudburyn
ja lähiympäristön kuntien vararjkkotila voitaisiin korjata 3-4
jiniljooran dollarin lisätuloilla vuosittain! '
Sudburyn väestön suuri enemmistö odottaa vieläkin että
Inco ryhtyisi välittömästi neuvottelemaan union kanssa kiis­tanalaisista
kysymyksistä ja allekirjoittaisi pitemmittä mut­kitta
työläisiään tyydyttävän työehtosopimuksen. Jos'ei, sil­loin
on sovittelulautakunnan työ selvä.
Viljavarastomme pienentyneet
Winnipegista keskiviikkona tulleessa GP:n uutistiedossk
korostettiin— ja juuri sitä qn esimerkiksi Vapaus-lehtemme
korostanut parj auksesta huolimatta koko kylmän sodan ajan ^
— että "uuteen satovuoteen siirryttäessä Cana'dän viljayli-jäämä
on 35,000,000 bushelia pienempi kuin viime vuonna,
johtuen se siitä kun Neuvostoliitto j a ' Itä-Euroopan kommu­nistiset
maat ovat ostaneet canadalaista viljaa."
Viljan ylijäämävarastot ovat olleet Canadan farmarien
] kannettavana; kuin myllynkivi hukutettavan kaulassa. Mikä
pahinta, viljan ylijäämävarastot ovat lisääntymistään lisään­tyneet.
Mutta: nyt kun Neuvostoliitto, Puola ja eräät toiset
sosialistiset maat rupesivat ostamaan viljaa Ganadasta tai
oikeammin sanoeny kun näille maille suostuttiin myymään
viljaa ^osoittaa Canadan ylijäämävarasto, laskua.
;; Samassa uutistiedossa kuitenkin korostetaan sitä tosi­asiaa,
että nykyisellään ollessa, jolloin Canadan ulkomaa-kauppa
on vieläkin sidottuna jaloista ja käsistä Yhdysvaltain
.ulkopolitiikkaan, viljamarkkinain edessä on monta pulmaa ja
salakaria. Viljan "vienti ei voine pysyä korkealla tasolla
sanovat viranomaiset, ja Yhdysvaltain vienti sekä lahjoitus-ohjelma
tulee varmasti lisäämään kilpailua ulkomarkkinoilla"
sanotaan yllämainitussa uutistiedossa edelleen. Tämä sellai­senaan
pitää paikkansa. Yleisesti nimittäin tiedetään, että
"lahjoittaessaan" suurista ylijäämävarastoistaan viljaa vis­seille;
maille, Yhdysvaltain "lahjoituksiin'' liittyy poikkeuk­setta
sellainen ehto, että "autettavan" maan täytyy ruveta
ostamaan enemmän viljaa Yhdysvalloista. Tämä juttu on
moneen kertaan tullut Canadankin eteen ja sen seurauksesta
on Canadan viljaviennit tallanneet vuosikausia paikallaan
samalla kun Yhdysvallat on lisännyt vientejään toisten vienti­maiden
kustannuksella.
' S e l v ä ä on, että Canada ei voi pikkumaana kilpailla Yh­dysvaltain
kanssa "anto-ohjelmalla", sillä Yhdysvalloissa on
"rahaa kuin roskaa". Mutta Canada voi sittenkin pitää puo^
lensa viljamarkkinoilla jos se sanoutuu irti Yhdysvaltain ta­lutusnuorasta.
Perusehtona on se, että ruvetaan myymään
viljaamme n.s. puntamaihln siten, että maksuksi hyväksytään
dollarin asemesta punta. Se ei tietenkään miellyttäisi,vissejä
yhdysvaltalaispiirejä, mutta Canada löytäisi siten paljon suu­remmat
markkinat Britanniasta, Intiasta jne;
a Toinen tärkeä seikka on se, että laajennetaan kaupan­käyntiä
sosialistisen maailmanosan maiden välillä. Tässä yh­teydessä
on "myös tarpeellista^vapautua Washingtonin tako­mista
kahleista—on kerta kaikkiaan romuutettava se "strate­gisten
tavarain" vientikielto, jonka perusteella ei muka saa
myydä laivoja Neuvostoliittoon eikä traktoreita ja auroja
Kiinaan! Mikäli tämä kieltoluettelo tulee romuutetuksi,voi-^
daan kaupankäyntiä laajentaa myös viljanmyynnin osalta
Canadan ja sosialististen maiden välillä.
{ CP:n Winnipegin uutistieto osoittaa, että ne canadalaiset,
jotka ovat vaatineet kylmän ja kuuman sodan asemesta hyviä
naapurisuhteita ja kaupankäyntiä Canadan ja" Neuvostoliiton
välille, ovat kaikesta parjauksesta ja mustamaalauksesta huo­limatta
olleet sittenkin oikeassa. Samalla kertaa se on uutena
todistuksena siitä, että Canadan pitäisi omien etujensa vuoksi
seurata- itsenäisiä, todella kansallista uiko- ja kauppapoli-tUkkaa.
Ajan henki
varkuttaa vähän
j6 nunniinkin
Vaflcan Giy, — Paavi on lieven­tänyt
niitä sä^Sksiä. jotka edistä­vät
luostarilupauksen tehneet nun­nat
muusta maailmasta. Viime vii­kolla
julkaistu säädSs edellyttää
Keskeisen luottamuksen pitäisi
kasvaa -- Kilpi sosdem-läiisistä
3ttä luostarilupauksensa mukaisesti
tökonaan eristettyä elämää viettä­vät
nunnat voivat poistua luostarista
auraavien syiden perusteella:
1, IlmahäJyytyksen aiknaa.
2-. K u n luostari otetaan sotUas-tai
s i v i i l i viranomaisten käyttöön.
- 3. Mennäkseen äänestämään po­liittisissa
vaaleissa.
4. Välttämättömän leikkausta-pauksen
johdosta tai mennäkseen
spesialistin tarkastettavaksi.
5. ' K u n luostarin taloustilanne
määrittelee, että nunnien on ansait­tava
rahaa;
6. Auttaakseen sielujen hoitoa.
Nämä säädökset ovat osana niistä
iudistuksista mitä tehdään sen to-
;eamuksen pentueella,' että turan-let
nunnat Italiassa ja muuallakin
'lävät hyvin puutteenalaista elä-
Tiää johtuen se riittävän ravinnon
a lääketieteellisen hoidon sekä läm-nitykiJCTikin
puueesta.
7atas tappoi neljä
;alastajaa
Kapkaupunki.—^ Neljä kalastajaa
lukkui maanantaina kun valas särki
leidän 25 jalkaa pitkän kalasti/s-iluksensa
vähän matkaa täältä m'e-
-essä. Kaksi muuta veneessä ollut-a
kalastajaa pelastui kun he seisoi­vat
uponneen veneen päällä kaulaa
nyöten: vedessä useita tunteja.
^^psi hukkui jokeen
Chatham; — Neljän 'vuoden ikäi-l
en Stephen Day hukkui torstaina
rhamesin jokeen; Hän oli leikkir
nässä Joen rannalla, josta hän lui­sui
veteen. Hukkuneen veli juoksi
Imolttamaan: onnettomuudesta äi-jilleeh.
Poliisit hätyytettiin paikal­le,
jotka löysivät hukkuneen ruu­n
i i n .
OebfnkJ, — Etelä-Sind»
knnfaJniilaMS Mbaik^ 29
tamaOBz viU JtdUspaliccn fcan-
«aoedttrtaj» Eino K i l p L PiäStm'
A atkootaai» hiäliiai tiaOa
keöM laaaMStnäMi
loIkafsemiDe cenraavaos pnlMen
jSaUom, J o » kansanerfttrtaj»
Efno K i l p i käsftielee siaä- Ja to-lonspolifttista
tilannetta «ekä työ-viealiikkeen
^sUIä klynnlaö
olevia keslnisteloja.
Oman kansamme kohdalta on to­dettava,
että olemme tunteneet, Ja
tunnemme yhä kasvavaa ulkoista tör-vanisuutta.
1 Se nlluipoIUttinen rasnfaos. Jo­ka
omaksuttiin lieti onnettomien
sotiemme p i k e e n ns. kolmen saa­ren
lutlUtaskaatena, on edelleen
osoittantonnt IcansaDenune on-.
nelUsefcsL Sen tuloksia ei ole'aJU
hetta. ryhtyä kertaamaan, ne t n a -
nefäan siksi hyrUi. Se on tnlint
vähitellen koko kansan politQ-kaksi.
Ja iparasv todistns s illoin
tapahtnneesta oikeasta valinnasta
lienee, eitä ainakaan Jolkisna-dessa
el enää voi tavata kefSän,
Joka snoslttelisl Jotakin toista i d -
fcopoUittlsta Unjaa.
Suomen Ja Neuvostoliiton kansojen
kesken on tosiaan kehittynyt esimer­killinen
ystävyyssuhde. Jota teot ovat
käytännössä vakuuttavasti osoitta­neet.
Juuri näinä viikkoina me kalk­ki
tunnemme puolestamme suurta Ja
syvää Iloa siltä lähenevästä, arvoval­taisesta
vierailusta, Jonka Neuvosto­liiton
presidentti, marsalkka Voroshl-lov
on suostunut maassamme suorit­tamaan.
Tahtoisimme uskoa, ettii
koko Suomen kansa näkee tässä vie­railussa
paljon enemmänkin kuin
hyväntahtoisen uusintakäynnin niiltä
päiviltä vuosikymmenien takaa. Jol­loin
nuori Voroshilov vallankumouk­sellisena
pakolaisena salateitse saapui
maahamme.rkansamme: keskuuteen.
OMAKOHTAISEEN AJATTELUUN
J A TOIMINTAAN PYRITTÄVÄ
ENTISTÄ ENEMMÄN
Oman huomiota Ja keskustelua he-
SEITSEMÄN VELJESTÄ
EESTIN TEATTERISSA
Kirj. V. Seppä
Suomalaisen klassikon Aleksis K i ­ven
Seitsemän veljestä on jo pit­kät
ajat vetänyt puoleensa eestiläi­siä
teatterlmiehiä. Eestin kansan-kirjailija
Tujglas käänsi Seitsemän
veljestä eestin .kielelle jo kolme­kymmenluvulla
isellaisena^ kun tätä
romaania esitettiin Suomen näyttä-mönpalkeilla.
Myöhemmin tehtiin
j u s i yritys näytelmän; jienkiinhe-
.;ättämisek5i. mutta turhaan.
' Tuglasin kääntämän 'näytelmän
epäonnistuminen johtui ennenkaik­kea
siitä, että s i l t a p u u t t u i v a t ro­maanin
perusajatukset; koska siitä
oli valittu vain kaikkein: hauskim­mat
kohtaukset. Niinpä siitä muo­dostuikin
huvinäytelmän luontoi­nen.'
Jokin; vuosi sitten Kiven Seitse­män
veljestä otettiin Karjalais-Suo-malaisen
valtion teatterin ohjelmis­toon
Petroskoissa. Näytelmän käsi-kirjoi
tuksenlaati j a Toivo Romppai­nen
ei kuitenkaan onnistunut välttä­mään
virheitä romaanin aatteiden
tulkitsemisessa. Niinpä arvostelu
julisti tämänkin version sellaiseksi,
joka tulkitsee väärin Kiven romaa­nin
perusajatuksia.
Näytti siltä, että Kiven Seitse­män
veljeksen olisi pitänyt menet­tää
vetovoimansa teoksena, jonka
ajatuksia yritettiin tulkita näyttä­möllä.
Niin ei kuitenkaan käynyt
Luettuaan tarkoin romaanin j a ver­rattuaan
sitä erilaisiin näyttämölle
tarkoitettuihin sovituksiin Tallin­nan
V. Kingiseppille nimetyn val­tion
dramaattisen teatterin näytteli­jä
Voldemar Panso tarttui jälleen
tähän vaativaan työhön laatiakseen
uuden näytelmän Kiven Seitsemäs­tä
veljeksestä.
Romaanissa on runsaasti mielen
kiintoisia ja sangen pitkiä vuoro­puheluja,
joissa tulkitaan eri aja-,
tuksia ja -esitetään näytelmän hen­kilöiden
suhde tapahtumiin.
Sensijaan tekijä esittää ajatuk­sensa
vasta romaanin lopussa.' Ai­kaisempien
sovitusten laatijat eivät
olleet ottaneet huomioon juuri tä­tä
seikkaa. He yhdistivät mekaa­nisesti
toisiinsa romaanin eri hen­kilöiden
lukuisat dialogit tuomatta
yleisön tietoon teoksen perusaja­tuksia.:
Se on ollut helpoin tie ja
aikaisemmat tekijät ovat seuranneet
juuri sitä.
Voldemar Panso on valinnut toi­sen
tien. Hän on asettanut päämää­räkseen
tulkita yleisölle romaanin
perusajatusta työn merkitystä
ihmisen elämässä.
Seitsemän veljeksen uudessa
näyttämösovituksessa nähdäänkin
tämä romaanin perusajatus. Volde­mar
Panso on hellävaroen käsitellyt
myös romaanin tekstiä. Hän on
käyttänyt taitavasti hyväkseen teok
sen eri henkilöiden vuoropuheluja
saattaen ne palvelemaan romaanin
perusajatusta. Joskus hän yhdiste­lee
niitä, joskus taas lyhentelee. Tä­män
tuloksena romaanista on saatu
uusi^ näytelmä, joka on vapaa aikai
«emmlssa sovituksissa ilmenneistä
virheistä.
Valdemar Panson näytelmässä on
3 osaa ja 18 kuvaelmaa. Ensimmäi­sessä
osassa nämä veljekset — tyh­jäntoimittajat
j a tappelupukarit —
pakenevat monien seikkailujen jäK
keen .Jukolasta Impivaaran metsiin.
Toisessa' osassa laivataan' he
elämäänsä metsässä. Siellä he Jvat
jo yhtä j a toista oppineet, mutta sii^
tä huolimatta heistä ei vielä ole kc^
hittynyt cikeita työihmisiä eivätkä
he vielä ole vapautuneet kevytmieli­sistä
kepposistaan. Näistä vallat­tomuuksista
johtuu, että heidän ta­lonsa
syttyy jouluaattona palamaan
ja he joutuvat paitasillaan talvi­pakkaseen.
Veljesten vastoinkäy­miset
jatkuvat vielä kolmannessuKin
osassa, joskaan vastoinkäymiset ei-/
vät enää johdu vallattomuudanta,
vaan musta.
Kolmannen osan lopussa yleisö
näkee veljelcset jo parannuksenteh-neinä.
Heistä on tullut todellisia
työihmisiä. Kun veljekset palaavat
näytelmän lopussa Jukolaan vietet­tyään,
sitä ennen kymmenen vuotta
metsässä, niin yleisö: uskoo siihen,
että yhteiskunta. ottaa heidät vas­taan.,
Veljesten sovinto lukkarin
kanssa,: j o k a on opettanut heitä
kemaan l a luvannut sovittaa heidän'
välinsä myös Toukolan poikien'
kanssa, saattaa yleisön uskomaan;
siihen, että yhteiskunta ottaa vas^
taan nämä veljekset. Käsikirjoituk­sen
tekijä on hyljännyt loppukoh­tauksen
.— veljesten kotiinpaluun
johdosta järjestetyistä pidoista —
joka on esim. Tuglasilla, lopettaen
näytelmän kunnianlaukaukseen, jo­ka
ammutaan veljesten isäinsä ko­tiin
palaamiseen kunniaksi.
Aleksis Kiven romaanin näyttä-mösovitus.
jota Tallinnan dramaat­tinen
teatteri esittää, on herättänyt
suurta mielenkiintoa Eestin pää­kaupungissa.
Yleisö elää veljesten vastoinkäy­misten
mukana. Aivan erikoisesti
se nauraa Eeron (näyttelijä Jaa-nus
Orgulas) kepposille. Näyttelijä
Ruudolf Nuude esittää hyvin J u ­hania..
Näyttelijät ovat onnistuneet vel­jesten
eri tyyppien luonnehtimises­sa.
Jokainen, j o k a on lukenut Seit­semän
veljestä, näyttelijöihin vil­kaistuaan
voi erehtymättä sanoa, ka^
ka heistä esittää ketäkin. Näyttä-:
mäasetus antaa käsityksen Suoment^
luonnosta j a j u u r i niistä seuduista,;
joilla romaanin tapahtumat Aleicsis
Kiven sanojen mukaan l i i k k u v a t ;
Voldemar Panso, joka on laatinut
käsikirjoituksen j a ohjannut näylet:
män, kuvaa valo- ym. tehokeinoilla
vuodenaikojen vaihtumista antaen
yleisölle siten selvän käsityksen s i i -
;tä, että^eri kuvaelmien välillä ku^
luu pitkästi aikaa.
: Teatteri on onnistunut luomaan
uuden suuren teoksen; Se on selvä
.Tierkki teatterin näyttelijäkunnanf
lisääntyneestä näyttämötaidosta ja
«araaUa ..myös uusi todistus siitä-mielenkiinnosta,
j o ta eestiläiset iast^
tevat Suomen kansan kirjallisuutta
j a kulttuuria kohtaan.
rittiimn lukunsa kecäs JcassainväU-sesiA
politiikassa on moodostanut se
NeavostoBltoasa Ja kansandemokrati­oissa
tapahtunut poliittinen tarkistus.
Jonka ttmnemme yksUQpa^vonnan tai
benkHökqltin lopi^tamisen nimelB^
Ulaksi kiristetystä puoluekurista on
tapahtunut vapautumista, lilan .pit­källe
kehitettyä puoluejohdon kaikki-:
valtaa on rajoitettu Ja vapaalle kes­kustelulle
annetut väljemmät lllkku-ma-
alat. ; Se on samalla merkinnyt
liian yksipuoliseksi kehittyneen yh­den
henkilön, yhden Johtajan liioitel­lun
palvonnan lopettamista-Ja Joukr
kojen. varsinaisen kansan mielialojen
Ja taihdon tehostamista. Voisi väikär
hiukan leikkisästi sanoa, että on lä--
hestjrtty tavallaan sitä sanontaa. Joka
meidän vanhassa taistelulaulussamme
ehkä hiukan toiseen suuntaan: lioitel-tuna
kuuluu: muuta Johtajaa, ei
luojaa kuin kaxisalcaikkivaltias"r
Omitoisinta on ollat todeta, että
tämä vapantoneempi henkinen
Ilmapiiri ei ole k^italistislssa
maissa Ja-^porvarillisissa piireissä ;
saanut osakseen paljoakaan tnnr
nastasta, matta kylläkin hapanta
arvostelua. Syyn ynunänränune
hyvin. On poistanat eräs vuosien
niittaan i a r k o l t a k s e l l l s e s t i k i n •
saarennelio : arvostelun kohta.. .
. Toisaalta ymmärretään,, että saa-rempl
henlcinen vapaataniinen,
erisävyisten mielipiteiden csille-pääsy
sosialismin maissa merkit- ;
see niiden aseman. vahvistamista.
Voimansa tonteva Ja valkafasval-lastaan
tietoinen; valtakunta voi
löyhentää vallanfcamoafcsen p i ­keen
omaksattaa sisäistä karia ja
.yhteistunnon valvontaa. -
Eri kansoilla: on kuitenkin erilaiset
tavat J a tottumukset Jo historiallises­ta
kehltyksestäkta riippuen. Meillä
suomalaisina, vaisinkaan työväenluo­kalla,
ei yleensä ole ollut mainittavaa
taipumusta liioiteltuun henkilöpal­vontaan,
eräät koomilliset poikkeuk­set:
ovat vain vahvistaneet tätä sään­töä.
Viime vuoden kirjallisuutemme
keskeinen teos. Linnan ^'Tuntematon
sotilas" sai varmaan suurelta osaltaan
kiittää Jättilälsmeneklstään sitä oi­kein
kuvattua. pumaajan henkeä,
Jonka me kaikki tässä maassa kasva-'
neet n i in hyvin tunnemme. Uskal-tanemmekin
sanoa^ että meidän kes­kuudessamme
yleisesti tunnetaan
myötämielistä Iloa Ja helpotusta myös
Neuvostoliiton viime ajan sisäisestä
kehityksestä.
Kuitenkaan el ole — 'suomalaista
sananlaskua käyttääkseni\^ heitettä­vä,
lasta^pesuveden mukana. NllriiUr
Tmelstä kuiri'oni:In, että'Stalinin val­takauden
eräinä aikoina on tapahtu­nut
asioita. Joita ei voida demokra­tian
Ja ihmisyyden kannalta hyväk­syä,
on yhä ilmeistä, että tuo kausi
toisaalta, kohotti Neuvostoliiton voi­maa
sen vaikeina aikoina: Historian
tehtäväksi on Jätettävä. aikanaan to­tuuden
esittäminen noista ajoista.
Se, mikä mielestäni on opittava
ns. Sta|lnrkaltln. romahtamisesta, >
on siinä, että- Jokainen aina ^mais­taisi
olevansa omilla aivoilla va­rustetta
ihminen, että enemmän
h a r j o i t e t t a l ^ o m a k o h taista
ajatteloai yaraadöttalslin myös-
::kin tarpeen tallen "pnmaakseen".
^ O n henkistä kalkkeatomlsta, jos
että totaos Ja .uskonasia ovat yksi
Ja sama.
Saari eaksalainoa näytemiäkirjal^
IJJa Lessing antaa näytelmässään
'Nathan viisas'' kansassa jobtajas
neuvoa nuorempiaan jatloivasti etsi­mään
totuutta «anomalla: "Jos J u ­mala
ttiJlsI luokseni j a tarjoaisi m i ­nulle
toisessa kädessä totuutta Ja t o i ­sessa
kädessä totuuden etsimistä, n i in
vastaisin Jumalalle: "Pidä sinä totuus,
ihmisille kuuluu totuuden etslmlnenr
Tieteellisen sosialismin harrastami­sessa
kaivataan meilläkin vannaanr
enemmän totuuden etsimistä kuin
toisten valmiiksi pureksimia totuuk­sia.
HALLITUS UMPISOEKELÖSSA
PALKANSAAJA'!' LEVOTTOMIA
Näistä aikoja sitten lausutuista f i ­losofisista
mietteistä voinemme .vielä
hetkiseksi siirtyä paljon arkisempiin
Ja totuutta hyvin sekavasti peHaile^
viin asioihin, : m u u t a m i i n o m an
maamme' sisäisiin kysymyksiin. '
Niiden tämän hetkhien tarkastelu
muistuttaa suuresti sellaista kuvaa.
Jonka saamme kun huvipuistoissa tai
sirkuksissa katselemme kieroon pei­l
i i n .
MeUlä on aina seUtetty, Ja aivan
oikein, että kansantaloutemme vau-kooUa
Unisuissa
men. — Mt^lmtn KMfkoneu-vostOB
viMsikokoiu «UMI laiUB-
, totoa. bfipSlmnn 2g päfygnä Un-laubu,
GUyiUtäsO, fUttnm-fistofs
» o* 100 k n fadllisces BO'
ääjf^UsU. Maailoun Kuttoneit-
TO^(mi kokoos OB «BtriminSin^
laafiiaan «osialisli^cM nalsn.
MaaUman JOfkkOBettvorto edu»
toa yli IfiOklrkkokimtaa^ Joissa oa
n. 170 ndlj. Jäsentä.
raus, maan hyvinvointi, kansalaisten
toimeentulo riippuu ratkaisevasö s i i ­tä,
että ulkomaankauppamme muo­dostuu
meille edulliseksi. Tämä edel­lytys
on ollut voimassa Jo monia vuo­sia.
Vienti on Jatkuvasti ollut korkea;
eikä mitään huolestuttavia merkkejä
siinä ole nytkään havaittavissa, vaik­ka
Jotkut ovatkin yritelleet sellaisella
peloitella. Vientimme päätavarat ovat
ulkomailla edelleen vilkkaasti kysyt­tyjä
Ja korkeissa hinnoissa. K un
tuontitavarat vuorostaan ovat meidän
valuutassamme suhteellisen halpoja,
on ulkomainen kaupankäyntimme o l ­lut
Jatkuvasti varsin edullinen. Maan
talouselämässä eletään kuitenkin
tästä huolimatta perin levotonta a i ­kaa.
Jokainen on voinut Jo: omassa
taloudessaan todeta, miten hinnat
ovat kautta linjan yhtämittaisesti ko­honneet.
Vapaiden varojen sitominen
kiinteisiin omaisuuksiin on inflaation
pelossa alkanut ' muistuttaa miltei
kulkutautia. Pörssissä on teollisuus­osakkeiden
osto <-aika ajoin saanut
suorastaan paniikin luonteen. -Raha­markkinat
ovat; kiristynet viikko v i i ­kolta,
koska pankit ovat: puolestaan
supistaneet luotonantonsa äärimmil-leen:
Tämä uhkaa puolestaan ellei
kokonaan tyrehdj^tää, niin ainakin
suuresti supistaa rakennustoimintaa,
mikä vuorostaan kohottaa esiin' u u ­den
työttömj^kauden vaaran. K un
on kysytty,; syytä .tällaiseen villityk-seeui
on syntlpukki^oTlUt helposti löy­dettävissä.
'Varsinaisen kapitalismin
edustajat : ovat äänenkannattajlneen
veisanneet mllter ikiajoista tuttua
virttä, että kaikki tämä Johtuu vain
työläisten palkkojen : noususta, lähin­nä
tällä kertaa viime kevään yleis­lakosta.
Todellisaadessahan p a I k kojen
korotus saatiin .tabielun pikeen:
vasta fcanellnkastannaksla ko­rottaneet
hinnat Jo aikoja ennen
lakkoa olivat saorestl kohonneeL
Tässä kohden el voida slvnattaa
halUtaksen osaattau Lakkoa' l o -
petettaessahan hallltas lapaatal
suorittamaan valtion varoista
noin kolmanneksen eli 11,5 m l i -
: Jardia mk . sovitalsta palkkojen
^korotuksista vajpaattamalla työn-
' antajat vastaavasti valtiolle ttde-vfsta
lenribta ^ naioolsta.
näin Saanatta ^ ä n y i valtion ta­lojen
osa o l i fcaitenUn saatava, ja
se pantiin yksinkertaisesti kansa­laisten,
lähiniämaaseadan Ja vä­häväkisten
snoritettavafcsi aasien
verojen inaodossa. tUOUm' on
siten
: taen kevään Ja- kesbk.knakaosina ::
knikenai hintojen •. korotortenv l a ­veata
tietä.
valtion omia malcsuja o n korotettu
miltei kaikilla alqllla ~- postimak­suista
Ja rautatielipuista lähtien — ia,
Jatko% tuntuu olevan tuIosSa. Häm-tuksen
tulevista suunnitelmista ei a i ­nakaan
Julkisuuteen ole saatu mitään
tietoja, vaikka kesä alkaa kalliatua jo
lopulleen, > ' '
Ainakin hallituspuolueiden uiko-"
puolella tuntuu olevankin yleisenä'
käsitys, että hallituksen omassa kes­kuudessa
on: ajauduttu 'umpisokke-loon.
mistä ulospääsy alkaa näyttää
miltei toivottomalta. Vastaavassa
määrässä kasvaa levottomuus erikoi­sesti
palkansaajien keskuudessa.
. H e ovat) Joutuneet toteamaan.* että
kevään palkankorotukset ovat hinto­jen
nousun Johdosta meimeet tyhjiin.
Sama koskee myös suiiren taistelun
Jälkeen saatua kansnneläkelden ko­rotusta
Jo ennen kuin sitä kukaan on
saanutkaan. Ilmassa liikkuu huhuja,
eitä hallitus ttiUsi päätymään koko
indeksijärjestelmän m u u t t a m i s e en
sellaiseksi, etteivät ainakaan viime
korotuksen Jälkeen -tapahtuneet h i n -
tainnoussut tulisi siihen vaikutta­maan.
Jos näin tapahtuisi, on tuskin
luultavaa,, että suuret kuluttaja- ja
palkkatyömisten Joukot tulisivat sU-hen
suostumaan. Lähiviikot tulevat
siten talouspolitiikassamme olemaan
varsin Jännittäviä.
Eduskunta kokoontuu runsaan kuu­kauden
. kuluttua, ja ainakin, siihen
mennessä on asiassa pakko: saada
selvyys niin itse asiassa kidn halli­tuksen
kannassakin. Miksi, se muo-dostuneekin,
täytyy edellyttää halli­tuksenkin
uskovan J a . ymmärtävän,
ettei kevyesti menetettyä taloudellista
tasapainoa voida suostua selvittä­mään
maan vähäväkisten kansalais­piirien,
pienviljelijäin j a palkastaan
eläjäin kustannuksella. Näiden pii­rien
uhrivero menneinä vuosina on Jo
muutenkin oUut; luvattoman raskas
ja epäoikeudenmukiEilnen.
SITA
JA
TÄT
SATTUMA SEKIV
Opettaja kertoi bistorialln
henkiläistä, j o t ka olivat syhytsef
kuolleet 'samina yiilu>&päiväoä
— Voiko j o k u teistä mainita
takin vastaavanlaisesta tapaukse
kysyi hän oppilailta.
— Bliniin isäni Ja äitini men
samana päivänä naimisiin, va<
eräs oppilas.
B I A A I L H A ON S E L L A I KE
- a l e t k o kuullut, että Mutilai
on antanut tyttärensä vaim
Matilaiselle, joka pelasti hänen 1
kensä.
— N i i n , kiittamättömyys on B
ilman palkka.
TTOV^tESTON KESKINÄISESTI
TAISTELUSTA PÄÄSTÄVÄ
Tämä hallituksen Ja hallituspuo-^
luelden poliittinen Ja taloudellinen
haparointi. Joka viime aikoina näjrt-tää
saaneen suorastaan periaatteetto­muuden
leiman, näjrttää olevan a i n a ­kin'
osasyynä myös siihen valkealaa-tuiseen
kriisiin; Joka julkisuudessa­k
i n on puhjennut toisen työväenpuo­lueemme,
sosialidemokraattisen puor
lueen. keskuudessa., Ulkopuollstenv
toisiin polUttlsiin ryhmiin lukeutu­vien
asiana el tietenkään ole — el ole
oikein sopivaakaan — pyrkfö anta­maan
rauhantuomarin neuvo^ tässä
kiistassa; Sen selvittely kuuluu koko­naan
sosialidemokraattisen ^puolueen
oman perhepiirin selviteltäväksi.
Motta^nlin paljon lienee Iq
lausua, että olkoonpa loppntnl
mikä: tahansa, : olisi toivotta!
että se edistiisi koko työväenla
kan keskinäisen ymmärtäniykai
lirääntymbtä, laottamaksai :i
«ääntymistä JIa koko työväenlni
kan'yhteistyön mahdoUisankda
Työtätekevän.kansanosan kesUi
nen taistelu tai keskinäinen epäii
koituu ,vata sen..itsensä vahihp
Aikana, Jolloin maailma kulkee
pelkkien uusien keksintöjen avaa
teitä^yhä enemmän sosialismia i
den, el pitäisi olla varaa työväe
keskinäiselle taistelulle. ' '
On varmaa,, että, Suomen mi
lempien työväenryhmien keski
ei taottaisi nudnlttavia valketd
sla sellaisen yhteisen työohje
man, käyttöohjelman laatimlne
Joka voitaisiin talomdellisella,»
siaaUsella: Ja sivistykselllsel
alalla myöskin eduskunnassa ajs
yhteisvoimin voittoon.
Tällaista ajatusta sietäisi mide
ni harkita nykyisen, suureksi osi
keinotekoisen: barrikaadin molem
puolin.
Jos sellainen olisi voitu saada
män syksyn keskeistä poliittista '
mainmittelyä —- kunnalisvaaleja
varten, olisi sillä vannaan ollut n
kolnen Ja tehokas vaikutus. I
näin ei kuitenkaan ole, on • mei
omassa keskuudessamme, SKD
piirissä, tarmokkaasti Ja huolella
nettava oma panoksemme vaalei
Kunnallisvaalit eivät ole merkityl
tön tapahtuma, päinvastoin ne c
k a n s a n valtaisen yhteiskuntan
pohja Ja perusta,—^ Juuri kunna]
elämän puitteissa kansalaiset toi
vat ajattelemaan sosiaalisesti ja t
temaan yhteistä vastuuta yhteis
elämästä.
Kunnallisen' elämän piirissä. i
daan. voimasuhteista riippuen, tel
paljon työtä vähäväkisten hyvä
Nimenomaan nyt kiristyvän talo
elämän aikanavtällä seikalla on n
suurin merkitys. Työväen valta a
kitsee Ja on merkinnyt kalkissa k
nlssa suurta edistystä.
Kunnalhnen elämä vaatii puo:
taan aktUvisilta: työläisUtä runsai
henkilökohtaista rohkeutta. Nim
omaan, sellaisissa kunnissa; Joissa
taisteltava varakkaita , naapureita
vaikutusvaltaisia, vanhoillisia por
rilUsia kunnan:miehiä vastaan. Jo:
on pengottava epäkohtia ja taiste]
va ahdasmielisyyttä, ennakkoluuJ
Ja väärää säästäväisyyttä vasta
vaaditaan työväen ja pienviljellj
edustajilta paljon/. Miten monllul
sia sellaisia kuntia meidän maassa
me onkaan. Joissa Idtulias itaruus
(Jatkuu 3. sivuna)
Missähän se rautaverho nyt on?
"Syy, miksi neavostop.ropagan-da
tehoaa yksinkertaisiin ihmi-
:. slitt, on tietysti se, ettei vieläkään
: saada vapaasti tietoja rautaverhon
takaisista oloista. . . ' V— Siltanie-men
Santeri, Vapaa Sana Toronto.
"Santeri v i r i t t i yllälainatun vaU-lusvirtensä
tiistaisessa pakinassan,
jossa hän joutui tunnustamaan, että'
Neuvostoliittoon j a muihin sosialis­tisiin
maihin palaa nyt joukkomitas­sa
pakolaisia, jotka sosialismia pelä­ten
poistuivat maistaan jopa y l i 35
vuotta sitten.
: J a vaikka "Santeri"^ puhuu "yk­sinkertaisista"
ihmisistä, n i i n tämä
ei muuta sitä tosiasiaa, että näiden
kotiinsa palanneiden Joukossa on
entisiä, "pakolaishallitusten" jäse­niä,
tiedemiehiä, taiteilijoita j a mui­ta
yksilöitä, j o i ta ei tavallisuudessa
luokitella "yksinkertaisten :' ihmis­ten'!
Joukkoon kuuluviksi.
Mutta ^ sydämelle, ystävä
•'Santeri''? Missä on se rautaverho,
joka estää "vapaiden tietojen" saan­nin?
.
Katsotaanpa ^tosiasioita n i i n alas­tomina
J a selvinä k u i n suinkin mah­dollista.
Me myönnämme — Ja olemme
kaiketi siinä yksimielisiä "Santerin"
kanssa — r että Neuvostoliitossa yl­läpidettiin
rautaverhoa' vallanku­mouksen
jälkeen. /Me saatamme
o l l a erimielisiä Santerin kanssa sii­tä^:
o l i k o vissinlaisen xautaverbon
ylläpito tarpeellinen sosialismin voi­ton
säilyttämisen kannalta katsoen.
Allekirjoittanut uskoo, että : siinä
historiallisessa tilanteessa. ^missä
sosialismin läpimurto tapahtui, se
o l i 'Ivälttämätön paha
Mutta huolimatta siitä, oliko rau­taverhon
yUäpito "välttämätön pa­ha"
vallankumouksen jälkeen Neu­vostoliitossa,
t a i . eikö: se ollut, me
olemme : kaiketi, " S a n t e r i n " kanssa
taas yksimielisiä siitä, että sosialis­min
vakiintumisen j a voiton olosuh­teissa
Neuvostoliitossa ja kansan-demokraattissa.
maissa e i , tällaista
"välttämätöntä enääu pahaa" tarvi­ta.
-Tosiasiassa allekirjoittanut on
puoleltaan vakuuttunut' siitä. että
S t a l i n in aikakaudella ylläpidettiin
tarpeettoman ja. tuomittavan kauan
rautaverhoa/ :joka e s t i " v a p a i d en
tietojen" saannin Neuvostoliitossa.
Se siitä.
Mutta entäs nyt?
Neuvostoliitossa on viimeksikulu-neiden
vuosien ajalla purettu väel­lä
J a voimalla rautaverhoa, sitä alle­kirjoittaneen
mielestä"välttämätön­tä
pahaa". Jota Stalinin aikana yllä­pidettiin
tarpeettoman ja siis tuo­mittavan
pitkä aika.
Nyt saa: Neuvostoliittoon matkus­taa
kuka tahansa haluaa. ^Tätä t u ­ristiliikennettä
ei tosin ole: kehitet­ty
vielä aivan tähän pisteeseen Ca-nadassa,
mutta se e i suinkaan, ole,
ei ainakaan .-yksinomaan Neuvosto­l
i i t on syy.
; Suomessa sen sijaan annetaan
Neuvostoliiton matkaa varten viisu­meja
kenelle tahansa.: Juuri tässä
onkin :< näkyvissä suuri muutos; A i ­kaisemmin
o l i totta, että työväen-miehet
saivat l i e ^ m m i n viisumin
Neuvostoliittoon matkistamista var­ten^
f; N y t sensijaan niitä viisumeja
saa kuka tahansa esimerkiksi Suo­mesta.
Jos " S i l t a n i e m e n Santeria''
huvittaa, n i i n hän voi milloin ta­hansa
mpnna Suomeen, ottaa sieltä
viisumin ja jatkaa turistina mat­kaansa
Neuvostoliittoon.
. Tietysti on tässäkin rajoituksia
sikäli, että Neuvostoliiton turistilii­kenne
on vasta lasten kengissä; ei
ole riittävästi hotellihuoneita jne.
Mutta viisumin saannin ehtona^; e i
ole mielipiteet J a poliittiset katso­mukset.
Todetkaamme siis:- -
Aikaisemmin kävi Neuvostolii­tossa
pääasiassa työväenliikkeen
''valtuuskuntia j a edisty^elisinä
tunnettuja kansalaisia. Nyt siellä
vierailee länsimaista paljon enem­män
porvarillisiin piireihin lu­keutuvia
valtuuskuntia j a yksi­löitä.
Tämä sosialistisesta maailman-osasta.
Mutta entäs Canada j a Yhdysval­lat?
Canadan; hallitus k i e l s i äskettäin
Neuvostoliiton naisvaltuuskunnalta
j a ukrainalaisten valtuuskunnalta
viisumin Canadassa vierailua varten
yksinomaan poliittisluonteisten ss^-
den perusteella. Missä on täsisä
rautaverho, ystävä "Santeri"?
J a entäs Yhdysvallat? Maailman­kuululta
laulajalta. Paul Robesonil-ta
on kielletty "kommunistisuuden"
vuoksi ukomaapassi.
Maailmankuululta taiteilijalta,
Chaplinilta, i k i e l l e t t i in takaisintulo-pääsy
sittenkin, vaikka e i des "epä­amerikkalainen
komitea" ole juljen-nut
väittää, että Chaplin o l i s i "kom­munisti."*
Amerikan Johtavalta näytelmä­k
i r j a i l i j a l ta mr. Milleriltä k i e l l e t t i in
ulkomaapassi, vaikka hän on Juuri
anUnuroitu katkeamattomilla aviolii­t
on siteillä "vaaleaan vetypominiin'^
M a r i l y n Monroeniin.
EdmetUceJä voitaisiin Jatkaa
loputtomastL
Nyt sitten haiMirfipin» kysyä
" S a n t e r i l t a " ~ Jos : rautaverh(
ylläpito oli tuomittava Nenvc
toliitossa, n i i n eikö sen käyt!
töönotto' Yhdysvalloissa —
täällä kotona <tte ainakin y
tä tuomittava? Ja tämä sitäk
suuremmalla syyllä kun Nenv<
toliitto on omaansa purkanut.
purkaa edelleen?
Mutta meillä kapitalistimaissa
kuitenkin '^apaa: uutispalvelu";
nonee ystävämme ''Santeri"?
"Vapaa" todellakin levittäni
kaikenlaisia mörköjuttuja SOSIJ
tista maista Ja salaamaan m
dollisimman paljon tärkeitä t
asioita.
Tässä yhteydessä voimme pt
todistajaksi suuren amerikkalais
uutistoimiston (AP), joka hei
kuun 30 päivänä Moskovasta Iät
tämässään uutistiedossa kertoi, e
Neuvostoliitossa vierailee ti
vuonna 2.50fl amerikkalaista tur«
(amerikkalaiset komunistit ei
saa passeja! — K ) j a esitti lopu
seuraavan' paljon puhuvan tunn
tuksen:
«Yleisesti puhuen amerikkalai
ten turistien matka tuntuu olev:
psykologisesti myönteinen Ne
Tostoluton kannalta katsoen. Su
rin osa amerikkalaisista otaksi
tilanteen olevan siellä niin bo
non^ että k a i k k i vähäinenkin-b
vä vaikuttaa heihin."
Siinäpä se t u l i sanotuksi! &
r e n rahan - omistama j a kontrol
ma "v.ipaa uutispalvelu" on antai
n i i n perusteelisesti harhauttn
kuvan Neuvostoliiton tilantee!
että amerikkalaiset turistit — j<»
ei ole poluttista kirvestä hietlo
na — ovat tuUeet maUtalla na
mästään, kokemastaan j a kuulcin
taan kokonaan yllätetyksL,
N i i n , "Santeri" hyvä, miteni
s e » rautaverhon suhteen on oiia
tapahtunut? .^Känsäkoura. ,