Vapaus, December 24, 1970

              Sivu 2' Torstai > jouliik. 24 p. Thursday, Dee. 24, 1970
V A P A U S INDEPENDENT UVBOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) BotaiUlfihed Nov. 6.1917
Bdiltar: W^ EKLUND XDoineffer: EL SUKSI
00. lAcaätt^ lOO-loa Etan' ^ yr^, S»^vaey, Omtarto, Canada.
Seoond Clfisa M&iQ i^dstnkUoin Nuina3>er 1070
• CANADIAN eANGUÄÖEtPRESS CIUH
TILAUSipfNAT:
1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USArn:
3 kk. |5.O0_ Suooneea:
l.yk. $11,00. 6 kk, $5.78
1 vk. $11£0. 6 Itt 16.25
Samean veden kalalajia
: Alkuviikolla julkaistiin "kaksi erjlajlgta xnutt^ sijti tojsjeng» l i i ­toksiin
sopivaa uutistietoa siitä, miten "kykymiehet"mei(}än( ja
YhdysvaUftin) asioita huoltavat.
Ottawa8ta tulleessa uutistiedossa todettiint etiä Canadan ato-mivoimaohjelma
on esimsrkki siitä, miten realisen strategian ja
tehokkaan ohjelman puutteessa voidaan tehdä "suurvirhe" mikä
maksaa canadalaisille dollarin poikineen.
Tiedekysymyksiä tutkineen senaatin komitean ensimmäisessä
raportissa osoit^ettiin, että haliituspOftaalla ei ole asiallisesti pu^
huen kiinnitetty mitään huomiota kalliin atomivoimaohjelman alul­lepanoon,
mistä on päätöksiä tehty yksinomaan liil^elaitosportaassa
— Ontario Hydro ja Atomic Energy of Canada Ltdin (AECL:n)
toimesta. Kysymys on tämän uutistiedon mukaan miljardin dolla­rin
rahasummasta. Maallikkona meidän on vaikea sanoa, kuinka
: perusteellisesti virheellisiä päätöksiä on tässä yhteydessä tehty tai
tekemättä jätetty, mutta ihraetellä täytyy miten sellaisista hui­keista
menoeristä voidaan päättää ja tehdä ratkaisut niin, ettei
hallitus ole ollenkaan osallisena siinä, vaikka laskut lankeavat
luonnollisesti veronmaksajain maksettavaksi.
Rajan eteläpuolelta tulleessa A P : n uutistiedossa annetaan ha-
; vainto-opetusta siitä, miten siellä yhteisen kansan "etuja" valvo-teian.
Kysymys on surullisen kuuluisasta TFX-sotilaslentokoneohjel-masta
mikä tunnetaan parhaiten F l l l - n i m e l l ä ja siitä, e t t ä sen ym­pärillä
on ollut alusta pitäen sekä skandaalin käryä että katkea­maton
lento-onnettomuuksien sarja.
Mainittua konetta tai sen kehitystä nimitetään nyt entisen
puolustusministeri Robert McNamaran "lempilapsc^ksi". {Sikäläinen
senaatin komitea on tutkimustensa perusteella paljastanut hieman
tähän asiaan liittyviä salaisuuksia.
Tämän lentokoneen kehittämiseksi,' eli 1,7261 lentokoneen ra­kentamiseksi
oli myönnetty $5.8 miljardia eli noin $3.4 miljoonaa
kutakin lionetta kohti.
Raportissa kiinnitetään erikoishuomiota apuiaispuolustusmi-
. nisteri Rosewell Gilpatriciin, joka tuli Pentagonin (sotapääma-jan)
palveluun oltuaaiviunnetun sotatavarayhtymän General Dy-namicsin
lakimiehenä. Hänen sanotaan "tarkoituksellisesti yrittä­neen
harhauttaa" asiaa tutkinutta senaatin komiteaa.
Lyhyesti puhuen komitea sanoo, e t t ä Pentagonin palveluksessa
ollessaan Gilpatric oli "2Vz vuotta General Dynamicin korkean
portaan neuvonantajana ja de facto johtokunnan jäsenenä". Toi­sin
sanoen, apulaispuolustusjiinisterinä hän osallistui urakkain an- ;
tamiseen General Dynamicsille ja sen korkean tason neuvonantaja­na
sekä de facto johtokunnan jäsenenä, vastaanottamassa puolus­tusministeriön
tilauksia. Tuloksena on sitten F l l l hävittäjäkone,
joka on sanan varsinaisessa mielessä miljardeja dollareita maksa­nut
susi.
Mutta "isänmaanpettureita" haetaan Yhdysvalloissa jostakin
muualta, niissä niitä ei ole, eikä voikaan olla.
Lopun alkuako?
Oikeudenkäynti kuuttatoista baskilaista isänmaanystävää vas­taan
on aiheuttanut Espanjassa fasistisen yhteiskuntajärjestelmän
perusteita horjuttavaa liikehdintää.
Maanantaina Madridista tulleissa uutistiedoissa kerrottiin,
e t t ä sotaoikeuden viisi armeijan tuomaria puntaroi edelleen sitä,,
minkälaiset tuomiot on annettava, tai oikeammin, mitä poliittisia
seurauksia voi olla jdko sellaisesta tai tällaisesta tuomiosta.
Syytettynä on kaikkiaan 16 kansallismielistä baskilaista jotka
ovat avoimesti tunnustaneet, e t t ä he ovat maanalaisen kumousliik-keen
jäseniä. Tähän ryhmään kuuluu 2 pappia j a 3 nuorta naista,
^ joille kaikille vaaditaan 24-vuotista vankilatuomiota. Kuudelle syy­tetylle
vaaditaan kuolemantuomiota ilmeisesti tekaistun syytöksen
perusteella e t t ä he ovat elokuussa 1968 murhanneet poliittisen''po-
Uisipäällikön San Sebastianissa. Baskit myöntävät, kutenn sanottu,
e t t ä he kuuluvat ETA-nimellä tunnettavaan kumousliikkeeseen,
mutta kieltävät jyrkästi kaikki rikoksia koskevat syytökset.
Oikeusjuttu heitä vastaan päättyi jo lähes kaksi viikkoa sit­ten.
Tosiasiassa sotaoikeuden S^henkinen tuomarikunta oli maanan­taihin
mennessä harkinnut jo 11 päivää näiden tuomioiden anta-r
mistä ja niiden mahdollisia seurauksia. Alussa mainitussa Madri­din
uutistiedossa väläytettiin myös sitä, e t t ä eräät vaikutusvaltai­set
armeijan kenraalit ovat alusta pitäen suhtauuneet kielteisesti
tämän oikeusjutun järjestämiseen. Heidän sanotaan etsivän kulis­sien
takana joUkin ulospääsytietä poliittisesti vaarallisesta tilan-
. teestä. — _^ •,,
Mainittu oikeudenkäynti on yksi oire Espanjan diktatuurijär­jestelmän
alkavasta kuolinkamppailusta. Yhä enemmän umpikujaan
joutuva järjestelmä yritti suurimmalla julkisella poliittisella "oi­keudenkäynnillä"
vuosikymmeniin pelotella ja painostaa Espanjan
kaikkiin yhteiskuntapiireihin ulottuvaa j a alati vaarallisemmaksi
käyvää vastustajaa. Tuloksena on ollut isku omaan nilkkaan, "Bur-gosissa
riisuttiin Opus Dein hallitukselta perusteellisesti "liberaa­lisuuden",
"maltillisuuden" ja "eurooppalaisuuden" valckaiapu ja
sen alta paljastui entinen fasistinen diktatuuri", totesi asiasta Hel-singiissä
ilmestyvä S K D L : n äänenkannattaja Kansan Uutiset.
Francon vastustajat eivät suinkaan ole vetäneet päätään pii­loon.
Puolen vuoden pokkeijstilan julistaminen viittaa aivan niuu-hun.
Tämän lisäksi poliisimiciivallän lisääminen merkitsee sitä,
että Burgosin "tuomareilta" on odotettavissa kuoiemantuomioita.
Terrorioikeudenkäynnin aikana Espanjasta tihkuneet tiedot
Francon vanhan fasistisen kaartin j a sotilaiden tyytymättömyy­destä
asioiden hoitoon osoittavat järjestelmän rakoilevan myös
sisältäpäin. Jo parin vuoden ajan on ennusteltu, että viimeistään
silloin kun Franco (h&n on nyt 78-vuoden ikäinen) lakkaa vaikut­tamasta,
on Espanja välttämättömän järjestelmän muutoksen
edesaä. Suurkapitalistipiirien edustajista koottu Opus JDein hallitus
on ollut yritys turvata «en jatkuminen. Yritys ei näytä'onnistuvan.
Tänä vuonna työläisten Inkkoliikehdintä on yleiBCBtl ottaen
VAKAVANA OlritUICSENA
ynraova. r> G^^nsk pp mui^
dQ^tunut traagisten tapaueten
miyttämökal. Ne herättävät
nMtä syvintä surqa ja.samalla
Mafi^i^f^t^n p^Uttyvftte^n y«>s.
talauseen, sanotaan Puolan
yhliyiie^n työväenpuolueen kes- .
kuakopiiteöQ äänenkannattajan;^
Tribuna Ludun vajaa viikko^:
sitten julkaisemassa klrjpituk*!
sessa joss» käsitellään Gdan^'*!
ki» tapi^htunjia. ^
Tapahtumat kehittyivät ra^
han ja järjestyksen vaaralliBeeh
loukkaamiseen katuyhteen-r
otoiksi, julkisten rakennusten
hävittämiseksi ja polttamiseksi,
kynunenien kauppojen hävitta-i
misek^i ja ryöstamisekBi. monien
autojen särkemiseksi ja kunnal­listen
. laitosten rikkomiseksi.
Ri^bae^ntuneiden seikkailijoiden
joukkiot estivät sellaiset tarpeel
liset j a jokaiselle itsestään sel­vät
toimenpiteet kuten tulipalo­jen
sammuttamisen, ihmisten
pelastamisen tulesta ja avun
antamisen haavoittuneille. ,
Seikkailijat ja kiihottajat käyt­tivät
hyväkseen sitä, että osa
Gdanskin laivatelakan työläisistä
tuli aamutunteina kaduille jätet-tyään
työnsä. Miliisit ja sotilaat
pidättyivät johdonmukaisesti voi­man
käytöstä niin kauan kuin
tapahtumat eivät kehittyneet vä­kivallanteoiksi.
Telakan työläisten
takana piileskelleet seikkailijat
hyökkäsivät järjestyksen valvojia
vastaan. Monia miliisejä piestiin^
j a haavoitettiin, muutamia hyvin
vaikeasti. Kasvavan seikkailu-mielialan
edessä muodostui aino­aksi
mahdolliseksi ulospääsyksi
voiman käyttäminen yleisen jär­jestyksen
suojelemiseksi, sanoo
Tribuna Ludu.
Miliisin j a muiden järjestysvoi-mien
paikalle tulon j a ulkonaliik­kumiskiellon
voimaansaattamisen
ansiosta voitiin hillitä seikkailu-mielialan
ja rosvouksen aalto.
6 kuollutta, kymmeniä, haavoit­tuneita,
mm. useita vakavasti, pol
tettuja rakennuksia, hävitettyjä
kauppoja ja kaupungin laitoksia
— siinä traaginen tulos näistä yh^
teenotoista.
Tribuna Ludun artikkelissa to­detaan,
että Gdanskin laivatela­kan
työläisten keskiansio ylittää
huomattavasti keskipalkat muilla
aloilla. Telakalla on vaikeita on­gelmia,
jotka saattoivat herättää
ärtymystä, sanotaan kirjoitukses­sa.
Tilanteen kärjistämiseksi kii­hottajat
käyttivät hyväkseen sitä,
Uruguayn vaslareaikitio
kauppasodassa
Montevideo.— Uruguayn par­lamentin
edustajainhuoneen ulko­asiainvaliokunta
on kehottanut
Uruguayn hallitusta solmimaan
diplomaatti- ja kauppasuhteet
kaikkiin maihin reaktiona protek­tionistiselle
lakiehdotukselle, jo­ka
oli parhaillaan Yhdysvaltain
kongressin käsiteltävänä.
Laki vähentäisi jyrkästi teks­tiilien,
vaatteiden j a kenkien tuon
tia Yhdysvaltoihin. Uruguayn olir
si silloin etsittävä muita ostajia
tuotteilleen, mm. sellaisia maita
kuten Kiina, joiden kanssa se ei
käy nykyään kauppaa.
Ulkoasiainvaliokunta ei mainin
nut erikseen Kiinaa, Pidetään
kuitenkin selvänä, että myös Kii­na
kuuluu valiokunnan tarkoitta­miin
maihin.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Sofia Rönkä, Beaver Lake, Ont.
t ä y t t i joulukuun 21 pnä 84 vuotta.
Oscar Hauta, Dinsmore, Sask.
t ä y t t ä ä sunnuntaina, joulukuun
27 pnä 79 vuotta.
Ida Männistö, - Sudbury, Ont.
t ä y t t ä ä torstaina, joulukuun 31
pnä 72 vuotta.
Paul Ksiinnäincn, Kirkland Lake,
Ont. t ä y t t ä ä perjantaina, tammi­kuun-
l-pnä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
voimistunut : entisestään, aiem­min
täysin maanalaiset työläis-komissiot
toimivat monesti jo
puolittain julkisesti. Niiden rin­nalle
on syntynyt muitakin sa­mantapaisia
järjestelm^nvastai-sia
elimiä. Espanjan kommu­nistinen
puolue on hahmotellut
demokraattista vähimmäisohjel-rnaa,
jonka taakse voisi asettua
laajat yhteiskuntapiirit, j a nosta­nut
esille, yleislakon mahdollisuu-^
den. Toisaalta Francon rikkinäi­sessä
leirissä on alettu valmistau­tua
lopulliseen voimainkoetuk-
'seen. Tässä yhteydessä on ajatel­tu
viimeii^enä keinona eräänlaista
"krcikknlaistn rntkaisua".
e t t ä joitakin päiviä sitten tehtiin
muutoksia vähittäishintoihin. Nä­mä
muutokset johtuivat välttä­mättömyydestä.
Ne suoritettiin
maan taloudellisen kehityksen hy-
, /äkai.
; iYh f;ocnol.t.ojcn, joista kirjoi­tamme,
tulee olla vakavana opc-ituksena
koko puolueelle, työjväön-luokaille
j a kaikille työläisille, isa-noo
leliti; Edessämme.on tärkeitä'
tehtäviä, jotka on hahmoteltu Puo
lan ' yhtyneen työväenpuolueen
keskuskomitean 6. täysistunnossa.
Talouden tehokkuuden lisääminen
ja tuotannon-^yhteiskunnallisten
kustannusten alentaminen on ai­noa
keino mään kehittymiseksi,
joka turvaa todellisen ja lujan
palkkojen kohoamisen. Jokainen
muu tie voi johtaa vain menetyk­siin
ja onnettomuuksiin, sanoo
Tribuna Ludu.
arabiviestöä
,Ne*y Ywk. — 1(S;n.päätöslaH»
scliha. jotta perustuu Israelin vi­ranomaisten
toimintaa raiehite-.
tyillä arabialueilla' tutkineea ko­miteon
selostukseen, on muodosr
tunut todelliseksi syytekirjelmäksi
Jsraelia vastaan.
Mainittu selostus sisältää johlo-
' .päätöksen, jonka mukaan Israel
: harjoittaa tietoisesti arabiväestiin
. hävityspolitiikkaa rälebitetyillä
alueilla. Selostukseen on koo^
lukuisia todistaja-. ja asiakirja-lausuntoja
joukkopidätyksistä, ki­dutuksista
ja kokonaisten asutuk­sien
hävittämiii^stä. joihin Israe­lin
viranomaisot.ovat syyllisty­neet.
Paätöslausclm assa . vaaditaan^,
etlä Israel lopettaisi viipymättsT
tämän rikollisen toiminnan ja
noudattaisi ihmisoikeuksien julis­tusta
ja multa asiaueniaisia YK:n
turvallisuusneuvoston ja yleisko­kouksen
päätöslauselmia.
>SU':
Yl]i''.
i,
5000 AJOLUPAA SUOMEN
JA NLn VÄLILLE -71
Helsinki. — Suomi ja- Neuvosto-liiUo
ovat Moskovassa allekirjoitta­neet
pöytäkirjan, jonka" mukaan mai
den välisten kuorma- ja linja-auto­liikenteen
ajolupakiintiöksi on sovit­tu
5,000 ajolupaa vuodelle 1971
kummallekin osapuolelle.
Pöytäkirjan allekirjoittaminen Uit-lyi
vuonna 1969 voimaan tulleeseen
Suomen ja Neuvostoliiton väliseen
kansainvälistä autoliikennettä . kos-tafstdu
laajenee
ja kovenee
Indokiinassa
. Hanoi. — .Pohjois-Vietnamin
armeijan lehti Quan Doi Nhan
Dan ennusti ensi vuodeksi entistä
kovempia, ja laajempia taislckija
koko InciokiiiKVs-s-i, .
Pohjois-Vietnamin työväenpuo­lue
on esittänyt samansuuntaisen
kannanoton pitäen tiukasti kiinni
päävaatimuksistaan jotka ovat
pommitusten täydellinen lopetta­minen,
kaikkien vieraiden joukko­jen
poistuminen maasta sekä it­semääräämisoikeuden
saaminen
Vietnamin .kan.salle. Vietnamin
kansallinen vjpaiitusrintama,
Kambodzhan yhtynyt kansallinen
rintama sekä laosilainen vapautus
liike Pathet Lao ovat antaneet
täyden kannatuksensa. Pohjois-
Vietnamin johdon esittämälle yh­teiselle
taistelukulsulle.
Quan Doi Nhan Dan sanoo pää­kirjoituksessaan,
että Yhdysvallat
valmistelee parhaillaan uusia so­tatoimia
Etelä-Vietnamia, Kam­bodzhaa
ja Lao.sia vastaan .sekä
harkitsee hyökkäystä Pohjois-
Vietnamiin.
Lehti toteaa edelleen; e t t ä kol­men
kansan yhtenäisyys taiste­lussa
USA :n imperialismia vas­taan
on synnyttänyt uuden voi­man
j a uuden strategisen hyök-käysaseman:
Laosin, Kambodz­han
ja Etelä-Vietnamin vapauter
tut alueet muodostavat tänään
yhden kiinteän kokonaisuuden.
kevaan sopimukseen.
Pöytäkirjan allekirjoittivat Suo­men
puolelta ; liikenneministeriön
tieliikenneosaston päällikkö, hallitus
neuvos Mauno Satuli ja Neuvostolii­ton.
puolelta Sovtransa". lon pääjoh­taja
D. 1. Dudnev,
Hallitusneuvos Satuli kertoi, että
ajolupakiintiöissä on nousua tältä
vuodelta hieman yU tuhat. Molem­mille
osapuolille oli luvattu tälle
vuodelle lupia noin 3,600, mutta il­meisiä
on, että Neuvostoliitto pyy-ikä
lisää niitä. .
Suomi ei sen sijaan ole Satulin
mukaan käyttänyt luvista kuin hie­man
yli tuhat. •
Satuli kertoi edelleen, etta Suo­men
ja Neuvostoliiton välisessä
maantieliikcrJeessä on tapahtunut
tasaista kasvua viime vuosina.
. Neuvostoliiton suureen kuorma-autokiintiöön
vaikuttaa ss, etta maa
suorittaa paperikuljetuksensa maan­teitse,
kun taas Suomi ei pysty kil­pailemaan
maanteillä junakuljetus­ten
kanssa, totesi hallitusneuvos
Satuli.
Suomella on linja-autoliikenteen
kasvu Neuvostoliittoon ollut melko
nopeata, kertoi Satuli.
90 maan lehtimidhiä
Kuubaan
lähete
4—9.
Havanna. — Yli 90 maata
täa edustajansa Havannassa
1. 1971 pidettävään Kansainvälisen
Lehtimiesliiton (10.1) 7. kongressiin,
kertoi Kuuban lehtimiesliiton pu­heenjohtaja
Ernesto Vora.
l'uhhecnjohtaja Vera kertoi kong­ressia
edeltäneen suuren valmistelu­työn.
.Hän ilmoitti, että kongressin
yhteydessä järjestetään lehdistö-näyttely.
Bolivia kansallisti
sokerin
La. Paz. — Bolivian hallitus
kansallisti viime viikolla maan so­keriteollisuuden.
Maan kaksi suurinta yksityis­ten
hallus.sa olevaa sokeriyhty-mää
Belgica ja San Aurelio su­lautetaan
yhteen valtion omista­man
Quabiran kanssa, ja uudesta
yhtymästä käytetään vastaisuu-.
dessa nimeä "Kansallinen sokeri-yhtymä".
Bclgican vuosituotanto
on ollut noin 98 milj. tonnia. San
Aurelion noin 69 milj. ja Quabri-ran
noin 70 miljo. tonnia. Bolivian
sokerinvieti on vuosittain noin
15.2 milj. tonnia.
Moskova. —Neuvostoliitoa uvfii
laajakantoinen vesilainsäädäntö. hy­väksyttiin
, äskettäin maan keskus-parlamentissa.
Sen perusteella laa­ditaan
liittotasavalloissa yksityis-kolttaiset
määräykset vesien käytös­t
ä j a suojelusta. Uusi laki antaa ve-siensuojeluviranomaisille
erittäin
laajat toimen^idevaltuudei, mikäli
teollisuus tai muut laitokset rikko­vat
•vesiensuojelmnääräyksiä.
Korkein neuvosto hyväksyi ensi
vuoden taloussuunnitelman ja bud­jetin,
joiden perusteella vakaa ta­loudellinen
kasvu jatkuu. Budjettiin
lisältiin parlamenttikäsittelyssä
miljoonaa ruplaa käytettäväksi pik-kukaupuidcien
sairaatoiden, koulu­jen
ja muiden kunnallisten palvelu­laitosten
rakentamiseen. ,
Neuvostoliiton ensi vuoden budje­tin
menopuolen loppusummaksi tuli
näin ollen 160,770,9e6,000 ruplaa.
Osa valiokunnissa ja täysistuntokä­sittelyssä
tehdyistä ehdotuksista ote­taan
huomioon uutta viisivuotissuun­nitelmaa
laadittaessa, ilmoitti suun-nitteluneuvoston
puheenjohtaja Ni­kolai
Baibakov talouskeskustelun
lama asuntotuotanto lisääntyy ensi
loppupuheenvuorossa. Valtion rahoit
vuonna kuusi prosenttia ja asunto­tuotanto
kokonaisuudessaan 11%.
Keskustelussa esitettiin . asuntotuo-tantomäärärahoihinkin
.lisäystä.
Talousarvion j a bu^etln käsittely
oli korkeimman; neuvoston istunnos­sa
erittäin kriittistä ja suunnittelu­toimisto
sekä ministeriöt saivat
osakseen runsaasti arvostelua. Kes­kustelussa
viranomaisia kehotettiin
valvomaan entistä tarkemmin, että
määrärahat todella käytetään mah­dollisimman
tehokkaasti.
Kulutustavarateollisuuden lisäksi
vaaditl^n kriittisiäsi. pubeenViio-roissa
mm. rautatielaitoiffieD ja iiäis
ten alueiden kehitjilc^en joudutta­mista.
- ^ ""' '
Ensi vuoden taloussuunniteiijna'
edellyttää kansantulon kasVua > ffjl
% :11a ja reaalitulojen nousua 'l)en-keä
kohti 4,7% :11a. Teollisuusaloissa -
jatkuu kulutustavarateolUsuuäeil' ki^-;
hitys edeHleeUkin nopeampana/Isliin
raskas teolHsuus, Tepllisuui^tuoti^f
lion keskimääräiseksi kasvuksi e^ä-lytetään
6,9%. / '
Yli miljKKKtia on
saanuit myrkyitykse»
Hanoi. — USA:n joukot pvatjte-vittäneet
vuosina 1961—1969 =?,telä- -
Vietnamissa myrkky-kemikaaieja:
13,000 neUökilometrille viljelysmai­ta
ja 25,000 neliökilometrille'viiä«dk-koa
ja vuoristoalueita. KemJkt^aiit
aiheuttivat myrkytyksen ]L,30Q,0p0.
henkilölle. . .;
Kuluvan vuoden yhdeksän ensim- - •••
maisen kuukauden aikana kemial-:.>.
lisiä myrkkyjä levitettiin 25 etelä-'
vietnamilaisen maakunnan, alueel- ••.
la: Tällöin saatettiin käyttökelw^
tomaksi 415,000 hehtaariamaa^:;
ja 185,000 henkeä sai myikytyksen.
Heistä 300 kuoli. / •
Kuoflemansyyntuftlkimuis -
jailfkuu tammik. 4 pnä;, .,
Montreal. — Täällä meneillään -
oleva Quebecin työministeri Pienre '
Laporten kuolemansyyntutkimus4y. •
kattiin tällä viikolla jo toisM k^- '
ran tässä kuussa ilman todisäija-lausuntoja,
tammikuun 4 päivänä
uudestaan alkavaksi. , • '
OLETTEKO KUULLUT?
U-2^kon«ita
Kyproksessa
Nikosia. — Kyproksen halUtuksen
edustaja vahvisti äskettäin ensim­mäisen
kerran tiedon että kaksi ame
rikkalaista U-2-tiedustelukonetta on
suorittanut polttoainetäydennyksen
englantilaisissa tukikohdissa Kyp­roksessa
tehdessään tiedustelulento-ja
lahi-itään. Kyproksen vasemmis-tolehdet
ovat jo viikkokausia selos­taneet
yksityiskohtaisesti näiden ko­neiden-
toimintaa Kyproksesta.
Yhdysvallat ilmoitti viikko sitten
lopettaneensa nämä lennot paljasta­matta
kuitenkaan koneiden lähtö-kenttää.
Koneet ovat tiettävästi toi­mineet
Akrotirin lentotukikohdasta
Lounais-Kyproksesta. ;
Maalaiskylän opettajan työhuo­neeseen
poikkesi kerran iäkäs ta-lonpoikaisnainen.
Hän kiinnostui
heti pöydällä olevasta karttapal­losta,
koska ei milloinkaan ollut
nähnyt mitään sellaista. Opettaja
ryhtyi selittämään naiselle maa­pallon
rakennetta. Nainen kysäi­si:
—. Missäs täällä on Amerikka?
Opettaja näytti.
— Onpas se, Amerikka suuri!
Entäs missä on Venäjä? \
— Tässä on Venäjä.
— Jopas on Venäjäkin iso! Oli­sitteko
hyvä ja näyttäisitte nyt
vielä kerran Suur-Saksan? ,
— Tässä näin, täti hyvä, tämä
pieni läikkä on Suur-Saksa!
Iäkäs talonpoikaisnainen katse­lee
pitkään ja ymmällään-läikkää
j a tokaisee sitten kovalla äänellä
j a hämmentyneenä.
~ Eikös sillä fuhrerillä sitten
ollenkaan ole karttapalloa?
Adolf Hitler päätti käydä val­tion
psykiatrisessa hoitolassa
Fredriksbergissä, joka ennen oli
kansan suussa kulkenut hullujen­huoneen
nimellä. Kaikki potilaat
järjestettiin riviin ja kaikki he
nostivat tunnollisesti kätensä, ter­vehdykseen
-— heitä oli valmis­tettu
pitkään ja kärsivällisesti
korkean vieraan tuloon. Adolf
huomasi kuitenkin, että muuta­mat
läsnäolijat eivät nostaneet
kättään.
— Miksi ette tervehdi minua?
hän kysyi tyytymättömänä.
Hänelle vastattiin:
— Mein Fuhrer, me emme ole
hulluja, me olemme hoitajia!
• • •• • • *• »•
Millainen oli Saksan kansan
mieliala vuonna 1942?
Hitler halusi päästä selville sii­tä,
miten kansa suhtautuu hä­neen.
Hän hankki peruukin, ajoi
viiksensä j a meni kadulle. Ensim­mäiseltä
vastaantulijalta hän tie­dusteli:
— Miten te suhtaudutte fuh-reriin?
Mies sopotti kuiskaten:
— Tässä kadulla en voi sitä
mitenkään sanoa teille. v, s K.
Hän johdatti Hitlerin sivukCir
dulle hotelliin, johdatteli tägjfln,
hotellihuoneeseen, vilkaisi s a n e ^:
alle, lukitsi oven, tarkisti,"ettei'
kaapissa ollut ketään ja peitti:
viimein puhelimen tyynyllä. Vas-j
a tämän jälkeen hän meni Hit­lerin
luo j a kuiskas täman;\kÖr-'
vaan:
— Tunnen sympatiaa Fuhreriä
kohtaan . . .
» « « ' . ' •
Göbbels oli kuollut. Taivaan,
portilta Pyhä Pietari lähettää haU
net helvettiin. Jotta tämä tie|ä,i^i '
mihin suuntaan mennä, Pietari
antaa hänen katsoa helvettiä kau
koputkella. Göbbels näkee ylejli-sen
baarin, jossa tarjoillaan kaK
liitä juomia ja liehuu keveästi:
puettuja tyttöjä. Helvettiin, tui-
Ituaan Göbbels havaitsee Icuiteij-,
kin, että so: n ä y t t ä ä ihan toisen-'
laiselta -— oikealta kauhujen .ja
tuskien asuinsijalta. — Jos ker­ran
asia on näin niin mitä min|l'
sitton oikein katselin kaukbput- _
keila? tiedustelee Göbbels palxek-suvasti.
~ Se on propagandaa!,vastaa
piru harteitaan kohauttaen. i
Kessistä: - ; •, .
— Mitä tarkoittaa paradoksit
_ Sitä kun kolmannen valta­kunnan
toijjen mies livistää tie-,
hensä ensimmäisenä. . ,
— Mikä on mieskuoro jonka
jäsenet ovat maailman korkeim­min
palkattuja? - f--
— Saksan valtiopäivät. Se ko­koontuu
kerran vuodessa, sen toi­minta
rajoittuu kansallishymnin
esittämiseen ja tästä hyvästi jo­kainen
sen jäsen saa 600 mark­kaa
kuukaudessa. .
Kolmannen valtakunnan kansa­laisten
hampaat tullaan vetämään
t ä s t ä lähin nenän kautta, yjotta
kukaan ei voisi avata suutansa. ;
PÄIVÄN PAKINA
AATTO JUHLAA PAREMPI
Niin, tänään on jouluaatto — ja
meidän suomalaisten mielestä aat­to
on juhlaa parempi.
Ei siis muuta kuin hyvää ja mik­sei
myös hauskaa joulu aT.
Tänään on .se päivä, jolloin kuk­karo
on tyhjimmillään (veron
maksupäivää lukuunottamatta): ja
sydän täysimmilläan.
On sanottu, cika suinkaan suot­ta,
että-sika yhdistää suomalaiset
joulupöydässä.
Täällä Canadas.sa on yhdistäjä­nä
kaniansa ja päänsä menctlä-kaikki
Canadan joulupöydille nos­tettavat
kalkkunat pantaisiin yh­teen
i a niistä tehtäisiin yksi suuri
kalkkuna. ' .
Sillä "linnulla" olisi päätä, kau­laa,
ruhoa ja koipia niin paljon,
että sen hengiltä ottamiseksi tar:
villaisiin kokonainen armeijaosas-to
teurastajia. Yksistään sen var­paitten
välissä voitaisiin pitää ai­nakin
ravi- jos ei autokilpailuja.
Meille "jouluherkkujen" himoit-sijoille
on suuri onni, kun Canadas-sa
kasvatetaan niin paljon ja hyr
nyt kalkkuna, vaikka onkin todet- viä kalkkunoita. Mutta onko ke-tava
että sialla.on kuitenkin vielä
arvokas paikkansa joulupöydissä.
Kukaan ei varmaankaan tiedä,
kuinka moni kalkkuna (ja sika)
menettää "ainoansa" täällä Cana-.
(iassa vaiii siksi, että meillä luo­makunnan
kruunuiksi sanotuilla
olisi perinteelliset jouluateriat.
Multa jos laskemme mreliku-vamrae
valloilleen, niin.silloin voi­nenkaan
mieleen tullut ajatus, mi­tä
kalkkunat joulusta (ja kiitos­päivästä)
tykkäävät? Taitaisivatpa
sanoa/ jos voisivat, että joulu on
kaikkea muuta, muttei juhlapäivä.
Ja siihen sanontaan liittyisivät
myös fäikäpossut, jotka ovat sit­keästi
puolustaneet paikkaansa
joulupöydässä.
Luonnollisesti joulupöydässii pi-daan
"h2ngcn silmillä" nälidä; et- . tää olla myös nestemäisiä aineita
tä tulisipa .siitä .suuri l|ntu, jo.s /palan paininioksi. Nijn hyvää kuin
kalkkuna onkin, se tuntuu vaativan
suolakalan tavoin jotakin helpom­min
kurkusta alas painuvaa.
Kukaan ei liioin tiedä kuinka pai
jon jouluna kaadetaan kurkkuihin
olutta joko kalkkunapalan alas
saattamiseksi, tai muuten vain il­man
aikojaan. ^
Mutta jos kaikki jouluna juota­vat
oluet ja muut iloliemet kaa­dettaisiin
yhteen paikkaan, niin
siitä muodostuisi varmaan sellai^
nen lätäkkö, että sen ylittämisek­si
tarvittaisiin hyvänlainen moot­torivene,
kompassi ja tietenkin
hengenpolastusliivit.
Kaikki tämä kuuluu tietenkin
jouluperinteisiin. Jouluna eletään
joka töllissä vähän yli varojen" sen
käsityiskahnan mukaan, että aina­kin
yhtenä vuoden päivänä ei saa
olla köyhä, eikä kipeä.
Valitettavaa vain,on, että tänä­kin
jouluna on tuhansia ja tuhan­sia
canadaiaisiä työttömyystilan^
teen johdosta siinä a.semassa, että
heidän joulupöytänsä ei notku her­kuista...
Kun meille kerrotaan, että esi­merkiksi
Onjtarion joissakin kau­pungeissa
kuluneen vuoden aikana
sosiaalihuollon (avustuksen) vä^
rassa elävien määrä on paisunut
peräti 500-prosenttisesti; kun näl­käisten
jonot venyvät söM)iik*it-tiöiden
edustalla ja kun jatkl^^i^ti
tulee tietoja työttömiksi jOiUunel-den
lukumäärän kasvusta, nih\''se
tarkoittaa, että jouluilo ' puHttUu
tuhansista kodeista. Pahih puoli
siinä on ehkä se; että kun köyhyys
tulee ovesta sisälle, niin rakkaus
lentää ikkunasta ulos. •' '
Siltä varalta, jos meiltä. ^isy-tään,
missä on sellainen paikka­kunta
missä avustusmäärä on l i ­sääntynyt
500-prosenttisesti, mei­dän
on sanottava, että yksi. sellair
nen paikka on Kitchener, missi»
valtuusto myönsi marra^ussa
avustettavien hengen ylläpltämi-soksl
$110,94, vastaavan summa^
oltua vucsi sitten mariraslkuussa
• $17,666.: •••• v;'v"
. Jos se olisi mahdoliista, at)9-
kirjoittahut olisi valmiina, tarjoa­maan
suurpääomien edustajille j«
heidän hallitukselleen hyvän Joulu-ryypyn
— siivilästä. ' '
Kaikille tavallisille canadälai-sille
— siis lähes 20 miljoonalle
kanssaihmlseile ja erikoisesti leh­temme
'lukijoille j a muille kansa­laisillemme,
; toivotamme vieläkin
hyvää joulua. -— Känsäkoura.