Vapaus, March 25, 1952

              s t a - ^
^ te!
He
(Jatkoa)
]äJiet:ivät diplomaaueja ja
aitamme
ille. että
IC LDfjjj
•ilaiva
FRIA"!
"rauha". He ovat saattaneet maansa ? set mielipuolet tahtovat, n i i n Trumai»
epätoivon valtaan, mutta valtansa a-1 j a M n e n Ilmeisensä voivat väittää,
ien hiaat
ycrtcin ja]
hinta]
ciln on
l . . •: •
laatavana..
GENCYI
-4264
bury.l
ljj-^tkU5täjia Lähintään: he
jasTeilivat arabialaisista leglooneista.
Bj koulivat kohta ensinimäiset lau­kaiset:
laaja alue — Tefcsranista
c^lancaan asti - heräsi j a alkoi ""^
{jjjteiun riippumattomuutensa, puo-jjsjjL
saattaahan upattaa muuta­han
nunistcrm ja ostaakin muuta,
jan ministerui. mutta kansoja on
jajajoton ostaa ja tappaa.,
2e ovat koettaneet räjahdyttaa
Ijjjjsandemokratian maat sijalta. He
jrat laskeneet niiden alueelle ihna-ralloja,
joiden mukana ovat Idhettä-vääriä
lentolehtia., He ovat l a -
ttäneet niiden alueiden ylle lento-
•eita laskemaan maahan laskuvar-i^
diyppääjiä. He eivat ole säälineet
^doUareitaan eivätkä toisten h.enkeä,
to mitä he ovat saaneet aikaan?
luumusta. Prahassa. Budapestis.
ja Varsovassa on ol^ut paljon i h -
jotka rakastivat Mark Twainin,
tmanlh, Jack Londonin ja iDrei-
•in Amerikkaa, Franklinin, Ediso-ja
'Burbankin Amerikkaa, nyt he
t tulleet näkemään toisen — Trur
Harrimanin ja Duiyn AmerL
He ovat aikoneet saada takaisin
iinah: hullulla el oleTogiikKaa, sen
i se onkin hullu. He ovat lahetta-önne
diversantteja, he uhkaile-one
(kyS I fat hävittää Kiinan kaupungit. He
Ca s 5Tat rimpuilleet 'Mantshurian rajalle.
K . . . . . . . ^im V i o nv-jf• snnnppi'. n<lrnnnP
^ismim
ttisotur
bos>
id. $2.5«
-:ielikuviti
?An Mb
. Joksi 1
raa, "Kofe
. 'rallata
ipinallista
i?!ieun]
kupolvet
lastua ja t
mia seik
irthos-jiti
s loihtii'
pälväisyyi!
npaavan J
tuoreutta
t , siinä CI s
uohuvan
•utta initä he ovat saaneet aikaan?
Suuri kansa rakentaa rauta-itä;
kastelulaitoksia ja avaa tuhan-kouluja.
Minä kävin hiljattaui
.jossa sain nähdä, että k i i n a -
bvat sangen lujämielisiä. Aina
ia päältä nähdä; mitä ihminen
ijattelee ja mitä hänellä on mieles-
Mutta aainä olen saanut näh.
kuinka muuttuivat heti ihmistrti
fonilmeet, kun he saivat kuulla
'amerikkailainen":' Kutsuma-vierasta
kehoitetaan kohteliaas-meneinään
matkoihinsa, inuttia jos
sen jälkeen aikoo työntö itsen-sisääh
ikkunasta, niin siinä.tapa-eivät
edes k l i n a l a l s a v a i k k a
in sangen kohteliaita, noudata
kohteliaisuuksia, joita uikcmaa-t
saiMvat "kiinalaisiksi kohteli-lenosoituksiksj".
Tuoden, lopussa he toistavat sitä.
sanoivat vuoden alussa. Mieli..
1 voidaan parantaa^, pahantekijä
an ojentaa, bengalilainen tiike-voldaan
kesyttää. Mutta senaatto-
Johnsonei muutu miksikään, vaaii
senaattori Johnsoniksi. Mutta
ja Allen Dullis jos joutuu toisten
.jamieiisyyderi takia taivaaseen, niin
alkaa sielläkin räjähyteliä pilviä,
oiltaa tähtiä j a tappaa enkelei-
Vuoden kuluessa he pvat kokeilleet
läkkiä. He ovat tuhonneet ranska­laisia
kyliä rakentaakseen itselleen
itokenttiä. He ovat järjestäneet
:tiaalaisen Amerikan tasavalloissa
erisiä yallankaapFauksia. .He ovat
odotelleet "eksyneissä" lentokoneis-
Takoilijoita ja murhamiehiä. He
sulkeneet vankiloihin ihmisiä,
iotka ovat rohjenneet lausua sanan
laiset maat raivon valtaan,.
Mitä he. ovat- koko vuoden tehneet
kotonaan? (He aloittivat sUtä. että
säikähdyttivät lapsensa kuolemankie.
Uin. Helmikuun 7 päivänä New Y o r -
89a tuhannen lapsen täytyi vale-halyytyksen
takia piUoittautua pöy­tien
alle ja odottaa, kunnes ilmoite­taan
Umahyokkäys "ohimenneeksi;
Lapset käärittiin vaatekappaleisiin jä
sanottiin, että vaatekappaleet suojele,
vat lapset atomipommilla, ja äidit i t ­kivät,
etta heidän lapsilleen koeteltiin
valnajanvaatteita. He peloittelivat
kotimaansa kansalaisia kaikella, millä
suinkin voivat. Helmikuun 19 päivä,
nä (Michiganin valtion Lansingm k a u -
pijngissa 19-vuotias vastasyntyneen
lapsen isä «Richard Shaw yritti polttaa
talonsa. iKun häneltä kysyttiin, miksi
-hän sen teki, min han sanoi pelkää­vänsä
sotapalvelusta ja sitä, että hä­net
lähetetään Koreaan, joten parem­pi
on olla vankilassa. Federaalinen
tutkimustoimisto kyhäsi koko vuoden
nimiluetteloja niista, jotka on vangit­tava
silloin kum senaattori Johnson
viimeisen kerran huudahtaa: "Pudot.
takaa pommi!" ^Nimiluettelot paisui­vat,
ja vijoden lopulla ei niistä enää
puhuttu mitään, silla se näytti liian'
sellaisten kansalaisten nimiluettelon
laatimiselta, jotka on mobolisoitava.
He eivät kainostelleet panna syytetty­jen
penkille 83-vuoden ikäistä oppi
nutta Dubya. joka oh syypää vain
suhen. etta. puolusti rauhaa. Heitä a l ­koivat'
kammoksua tuomaritkin-. K o ­ko
Amerikka näki, että kuii 'Dubya on
tunnustettu syyttömäksi, l i i i h sillä oh
langeteltu tuomio Washingtonin vai.
lanpitäjille, jotka nostivat kanteen
häntä vastaan.
• He ovat sanoneet valmistautuvansa
sotaan siksi, että he ovat kristittyjä
ja tahtovat' puolustaa jumalaa. He
ovat luottaneet katolilaisten kanna­tukseen,
sillä olivathan heidän, emis-saarinsa
käyneet tavantakaa iVatikaa-hissa.
Mutta siinäkin on heitä ödot-tariut
pettymys.' Lyonin piispa, roo­malaiskatolisen
kirkon edustaja, jou­lukuussa
sanoi: "Minä tiedän, että
Amerikassa on - pr e ventiivisen sodan
kammttajia. Olettaiaamni^e, .että
yhdysvallat alkavat preventlivisen so­dan
Neuvostoliittoa vastaian. (Kuinka
silloin käy Ranskan, joka on sotalii-tossa
Yhdysvaltojen kanssa? Vas­taus
on selvä: sopimus menettää
merkityksensä. Ranska ei vain saa
olla,menemättä Yhdysvaltojen muka­na,
vaan vieläpä se on velvollinen, ole­maan
menemättä isen mukana. Jos
ranskalaiset tekisivät jotenkin toisin,
n i i n he olisivat sotarikollisia. Mitä
kunkin ranskalaisen bn tehtävä siinä
tapauksessa, jos Ranska ryhtyy tuke­maan
Yhdysvaltoja preventiivisessä
sodassa? Vastaus on selvä: on olta­va
tottelematta, kieltäydyttävä soti­masta."
, .
Jos iw:esidentti Truman ja hänen
läheisensä voisivat arvioida tapahtu­mia
rauhallisesti, n i in he huomaisivat,
mitä edellämainitut sanat merkitse­vät.
Kun Thorez sanoi, etteivät
ranskalaiset lähde sotaan Neuvosto-että
"sen on sanonut kommunisti".
Mutta tällä kertaa sen on 'sanonut
Yyonin pUspa. sen vuoksi el helljä
ole mitään ^-äittämlstä vastaan, mut-/
t a huomenna taikka seuraavana päl,
väi^ senaattori Johnson taikka se­naattori
McMagon ehdottomasti sa­novat
sadannesenslmmäisen kerran:
"Pudotettakoon pommi".:.
(Ranskalaisiin työläisiin, he eivät ole
koskaan panneet- kovin suurta toivoa»
mutta he ovat olleet varmoja' siitä,
etta Ranskan porvaristo kannattaa
heita.. Vuoden loppu olisi voinut
saattaa heidät järkiinsä, jos heillä o l i ­sivat
olleet siimat, näbda ja korvat
kuulla. Ranskalainen teräsyhtiö jul
tuomitsee bakteriologisen
sodankäynnin
Pefclor. — K i i n a n TVöräenUitto on
lähettänyt AmmattlybdistysUn 3däa-llmanliltolle
vetoooyiksep, missä tuo-initaaa
Yhdysvallat: bakteriologiseen
sodankäyntiin tuKautuDDTUsesta. TSssS
vetoomuksessa pyydetääir Amifmtti-yhdlttysteoffliaäiimftnliiton
psias&3te«.
r i Louis saillatotia^ fcäioittiunkian maa>
ilman työtätekeviä vaatliAaata ^lAme^
rikan imjperiiaistiea itys&VttSJHIsta;
kun ne leansattvälisiä iyc<^a'^ikkoe&
Jatkuvasti, laajassa mittaltaAtaäSä Ie>
vittävät ruton Ja koleran basilleja
Korean rintamilla Ja niiden taiil(alla
tappaakseen kansaa barbaarisella
bakteriologisella 8odankäynnillä.<>
..^entaalf Ridgway kieltäytyy luovuttamasta
^ japi^illajsia r^onnijksia ja sartaiiiia
.neuvostoliittolaiset • ogronoomit jtr
ranskalaiset satamatyöläiset, Joliot*
Curie Ja K i i n a n kansa, englantilaiset:
oppineet ja italialaiset työmiehet»
kommunistit Ja liberaalit, krlstltsrt Ja
uskomattomat säcä Oandhin seuraa,
jat; pasifistit Ja riippumattomuuttaaq
puolustavat iLähi-Jdäu kansat.
Amerikkalaisetkin alkavat kääntaik
selkänsä sodanlietsojille. Minä en.
^ koskaan sekoita jarkeiv^enett&neit&
kaisi vuoden lopulla hallintonsa l a u - ' senaattoreita Ja kongressin jäseniä
sunnon. Jossa oh sanottu, että "ainoa
keino, joka voi auttaa taloutemme
Jälleenrakentamista, on kaupankäyn­n
i n palauttaminen kaikkien maiden
kanssa". Iscren departementin pää­neuvosto
on iiyva.-;syn7t päätöslausel­man.
Jossa on sanottu, etta ainoas­taan
normaalisen kaupankäynnin pa-lauttammen
Ranskan ja Ita-Euroo-pan
maiden valilla auttaa voittamaan
raskaan kriisin teksiiliteoUisuudes-samme.
Tässä pääneuvostossa on
enemmistö radikaaleilla ja katolilai­silla^
mutta päätöslauselma on hyväk­sytty
j^imielisesti. Samanlaisia pää.
töksiä ovat tehneet Englannin, Bel­gian,
Tanskan. Italian ja monien mui­denkin
maiden liikemiespiirit. Mutta
senaattori MöMagon vain uhkailee
pommeilla. Häh usko.teleo, että pom­mit
pelastavat Länsi-Euroopan mai­den
porvariston, mutta i^mä porvaris­to
vastaa: "Me tahdonirhe elää. em­mekä
tahdo tulla tuhotuiksi. Me enl-mei
ajattele sitä, miten saisimme pu­dotetuksi
pommin venäläisten keskuu­teen,
vaan sitä, millä, tavalla pääsi­simme
kauppasuhteisiin heidän kans­saan.".
••.'
He ovat n i in monta kertaa sanoneet
kaikkia rauhanpuoltajia kommunls.
teiksi,.että ovat itsekin alkaneet liskoa
sanbaiinsa. (Mutta räuhanpuölustus-liikkeeseen
yhtyy joka päivä tuhansia
uusia, eri yhteiskuntaluokkiin j a e r i -
laisihi poliittisiin virtauksiin kuul^vlai
ihmisiä. Joulukuun kuluessa Rans­kassa
pldettUn rauhanpuoltajien a^iue-kbnferensseja.
'Vesoulih rauhanpuo-lustyskonferenssissa
luettiin entisen
ministerin, edustaja hra Lyantey'n
kirje. Hra Lyantey on n i i n kaukana
kommunismista kuin iVashingtön on
VesouUsta.. Mutta silti hra Lyantey
sanoi, että» ollen sisäpolitiikan monis­sa
kysymyksissä eri mieltä konferehs.
s i n enenimistön kanssa hän tervehtii
taistelua Yhdysvaltojen vallan a l l^
alistumista vastaan, "fiuroopan ar­meijan";
muodostamista vastaan Ja
sotaa vastaan.
Vuoden 1952 ihmiset ovat ottaneet
vastaan paljon rauhallisemmin kuin
viime vuoden. Mutta ei kylläkään
siksi, että washingtoniIaiset mielipuo­let
olisivat rauhoittuneet: heidän vai*
Ipitushalunsa on kasvanut, mutta kä­det
eivät ulotu. He.ovat joka päivä
valmistautuneet sotaan, mutta sotaa
vastaan ovat taistelleet joka päivä
luttoa vastaan, mitä tvashingtonilai- ] kaikkien maiden rauhanpuoltajat:
rehellisen ja rauhantahtoisen Amerl-,
kan kansan kanssa. Amerikan kansa
el ollut perillä monista kysymyksistä,
mutta nyt se alkaa ymmärtää, asioita:,
enkä minä tahtoisi ol,la silloin senaat­tori
Johnsonin taikka senaattori M c -
Magonin asemassa, kun Amerikan
kansa tulee ymmärtämään kaiken: ;
Vaara ei ole mennyt ohi. Amerikas­sa
on vielä riittävästi pettureita Ja
petettyjä: siellä on vielä paljon mie-.
lipuolia, joilla on paljon valtaa. Ja
täysi.ikäisiä poikanulikolta. joille on
pallojen asemesta annettu pommeja.
Viime vuosi ei ole mennyt hukkaan.
Mutta ehkä tänäkin vuonna pres.
Truman alkaa vielä uudelleen pu­hua
mielikuvituksellisesta Ihmeasees-ta,
tulevien euro<«)palalsten rintama­karkurien
aseistamisen välttämättö­myydestä.
sUtä, ettei öle mitään sen
inhimillisempää kuin kaupunkien
polttaminen palonesteen avulla. E h ­kä
senaattori McMag»n taikka se.
naättoriWerry taas sanovat, mihin on
pudotetta^va pommeja. Mutta_ tässä
on paikallaan muistuttaa mieleen
vanha viisas sananlasku: louskutta­koon
akka leukojaan, asiat menevät
menoaan. :
Suurista valkeuksista huolimatta
ihmiset kaivavat kivlhlUtä Englannis­sa,
hoitavat oliivipuita Italiassa,; t e ­kevät
terästä Saksassa Ja kutovat
kankaita Ranskassa. Oppineet teke­vät
työtä, ..Opettajat opettavat, lap­sia.
' K i i n a n yliopistot ovat- täynnä
nuorukaisia j a neitosia. He tietävät,
että muinaiset käsikirjoitukset ja
nuoret ajatukset rikastuttavat maail­maa.
Vorsavassa kohoaa raunioista
uusia rakennuksia Ja lasketaan uusia
katuja. Albanialainen paimen lukee
Toistolta, ^akespearea Ja Hugoa.
Yhä kirkkaampi valo valaisee slova.
klalaisia kyliä.. Asiat tosiaankin me­nevät
menoaan, eikä mikään voi p y ­sähdyttää
Ihmiskunnan kulkua eteen­päin
parempaan tulevaisuuteen.'
Vielä korkeammalle kohoavat kor­keuksiin
talot Moskovassa. Vielä e-nemmän
tulee kauniita kankaita, no­peita
lentokoneita ja kullankaltaisia
viinirypäleitä. Ihmisen tahdolle alis.
tetut kosket antavat valoa ja voi­maa.
. Maasta nousee nuori metsäsel-nä.
Oppineet keksivät paljon sellais­ta,
mikä helpottaa kärsimyksiä j a p a ­rantaa
elämää. Ehkä nuori kirjailija
kirjoittaa mainion romaanin: aikai­semmin
kirjailijat hakivat sankarei-
AVashlnfiion. — Täällä Umoitet-
: .. tUn pnjantalna, että' Japanin
ranhansoptmtis astun ' voimaan
. paoUväUsäi - ItnhUkanta. Senaatti
hyväksyi rauhansopimuksen' tors-
* taina 68 äänellä 10 rastaan. Y h -
öysvaltaln nykyinen Belgian lä-
. hettiläs Robert ly. Marphy on n l -
. mitetty Yhdysvaltaiu lähettilääksi
Tokioon.
Huolimatta siltä, etta sojimiuksen
sanotaan antavan sitten toisen maa-
UaianÄodan paättj-misen Jälkeen J a -
pahJllo Itsenäisyyden j a mlchiiyskau-tien
paattyinlsen. nUn amerikkalai­set
miehitysjoukot Jäävät edelleen
Japaniin Ja ne pitävät käsissään tär­keitä
rakennuksia ja sotilastukikoh­tia.
Tokio. — Yhdysvaltain täällä ole­van
armeijan pääesikunta muistutti
Japanissa oleville amerikkalaisille,
etta kun Jsipanln rauhansopimus on
ratifioitu Washingtonissa. niin ame­rikkalaisten
erikoisoikeudet päätty­vät
Japanissa.
Armeijan lehdessä sanotuin, että
amerikCcalalsten sotilaitten tulee
muistaa, että he "ovat Japanissa j a ­panilaisten
pyjimöstä".
SamaUa kclioitcttiin amerikkalaisia
totteleouukn japanilaisia poliiseja Ja
kohtelemaan japanilaisia hy\'ln.
Kun -täällä pidetyssä snnomalehtl-kbnfercnssissa
Japanilaiset lehtimie­het
ehdottivat kenraali Rldgwaylle,
että Jos amerikkalaiset luovuttaisivat
Tokion keilkustassa'olcvat USA:n a r ­meijan
miehittämät suuret rakennuk­set
talkaisUi JaipanilalsUle, niin japa­nilaisista
silloin todellakin tuntuisi
sUtä. ctt-ä» he ovat itsenäisiä, niin
kenraali kiltti neuvosta. Hän k u l -
tenlsirt selitti, että tätä ei voida tehdä
niin kauan kuin Korean sota kestää.
Hän myöskin sanoi, että Yobohnmän
satamaa Ja varastohuoneita cl voida
palautta Japanille
. . . . •• I ••••• •• .•.v\.v.,i^-,•• V./,•^;^'•i^,^^•^.;..^'•^.•••^..'r••..,J^''•:.'.^,Y••
Tiistaina, maaliskuun 25 p. — Tuesday, S!arch25» 195^r;.>$iyu 5
Malakassa ei saa
riistovoittoja
Koala Lnmpnr.Mabkka. — The
Planter,^ cnalakkalalsten kumlplan-sten
fuBistaJaln; pää-äänciikannatta-ja.
sanoi tperjantaina. että useat eu-taaslnsa
ja polsttrirat S^läNists./' f\
Syyjtsi MolaSrasta itolsto^ftlscen
tetäfin Johtuvan sietloiiitaousta^c^.
suhteista» Joka ottietttau iiiJ^tj^Ss*'
iA sissitoiminnasta^ ulkomdiUälslft
Rautaesirippu
fiedemiesten
tielle
Lontoo. Maailmonkuulu tiede­mies
ja Maailman Tiedemiesten L i i ­ton
puheenjohtaja prof. J . G . Crow-ther
ilmoitti lauantaina, että liiton
Johtokunnan kokous tullaan pitämään
Jossain ulkopuolella Britannian kos­ka
Britann^ on; kieltäytynyt anta­masta
eräille tiedemiehille jjassiviisu-mia.
, Järjestön johtokunnan kokous
suunniteltUn pitää tänä kevännä
Cambridgessä. Britannian Moskovan
.lähetystö on kieltänyt antamasta v i i -
-sumia johtokunnan neuvostoliittolai­sille,
jäsenille.
; Prof, Crowther sanoi, että kokous
tullaan pitämään niin pian kuin jär­jestelyt
on tehty, : , ,
- - Intialainen sana Tacoma mer-kitaee
korkeata , tai lähellä taivasta
olevaa. • •
Eht. varakotisuli kiioli
Port Arthur. — Suomen entinen tä-kälälnen
varakonsuli Kosti E, E . K o i ­vukoski
kuoii täällä tk, 7 pnä 62 v.
ikäisenä. Vainaja saapui Canadaan
1925 Ja toimi täällä mm. Canadan IJu.
tlsten palveluksessa, työnvälittäjänä,
laiya-asiamiehenä yms. _ tehtävissä,
Hän oli Canadan JCahsalllsmlesten
Suomalaisten Liiton perustajia.
ta, mutta nykyään miljoonat sanka,
rit hakevat k i r j o i t t a j i a . ..
Kansamme el ole voittanut onne­aan
arpajaisissa, vaan se on voittanut
sen taisteluissa. Kuinka näin vuo­den
älicaessa ei tovotettaisi jokaiselle
ihmlseHe, alaikäiselle Ja vanhukselle,
tyttärelle ja*"äidille, että alkanut vuosi
olisi heille ja koko kansallemme, Jo­kaiselle
neuvostohimiselle vielä pa­rempi
Ja antellaampl, suurten töiden
ja henkisen ilon Ja riemun vuosi.
Titon on ostettava
amerikkalaisia kirj-joja
ja filmejä
Washingtor» — itcsKlnälnen tur-vallisuusJärJeÄtö
Ilmoitti perjantaina,
etta Jugoslaviasta on tullut seitsemäs
maa. Joka saa ostaa' amerikkalaisia
sanomalehtiä, aikakauskirjoja, kirjoja
Ja elokuvia. USA sallii Ken ostaa k i r ­jallisuutta
noin $500.000 Ja filmedä
noin $300,000 edestä.
T4hän saakka Jugoslavialla ei ole
ollut dollareita ostaa iiäitä. Uuden
suunnitelman mukaan Jugoslavialai­set
saavat osUa näitä omalla rahal­laan
ja keskinäisen turvalllsuusjär-
Jestön toimesta ikustantajille vaih­detaan
JugoslB:\'iaii raha dollareiksi.
Neuvostoliitto on syyttänyt, että
amerikkalainen ke.skinäLsen turvalll-suusjärjestbn
tehtävänä on harjoit­taa
maanalaista propagandaa Neu­vostoliitossa
Ja kansandemokraatti­sissa
malasa ja. siitä syystä tällainen
Järjestö on kansainvälisten lokien
mukaan laiton. •
Puh.
6-6445
MIEHET!
Pääsiänen on jo kohta ovella,
siksi on parasta lähettää pu­kunne
ja ulsterinne hetimiten
puhdistettavaksi.
Nyt ön of^lIineh;äi£ä
puhdistuttaa
vaatteenne
PÄÄSiXiSEN
VARALLE!
SUDBURY STEAM LAUNDRY
& DRY CLEANERS
171 Larch Ja 98 E lm St. W. Stidbiiry
(22-25^29-1)
^'iiiiniuiiniiiiiiiiiiiuiiiiiiiuiiiuiuuiiiiiiiiuiiutiiiiiiiuiuiiiiuiiiuiiiiutuiiiiiuitn
SOMA-ASU
KEVÄÄKSI
Kuosinäyttelymme sai yleisön 7
suosion ja osoitti, että kyllä si­tä
pienessäkin kaupassa v o i :
olla mainio valikoima, vaate-uutuuksia.
' - . r .
PUKUJA
Neljä henkilöä
sai surmansa tappelussa
Espanjassa
Sevilla, Espanja. — Kolme miestä
Ja ytal nainen salvat täällä surman­sa
Viime lauantahia sivlilikaartUals-ten
Ja rosvojen iväUsessä taistelussa.
Poliisi ilmoitti, että surmansa saa­neita
on murhien Ja ryöstöjen takia
etsitty pitemmän aikaa lähiseudun
vuoristosta.
Pukuvallkolmamme voi miel-^ ^
lyttKä teitä erlkolsestlkln pu,- v •. < Snmittalaatu kankaita v ä l i - , :
fiMäinlne"
, . Voitte teettää mittojen mu-
I / kann Juuri sellaisen puvun kun
. ' haluatte.
Kranaatti laukesi
ja kaksi lasta sai
surmansa
Manila, FiUppilnlt. — Lap;iet löy­sivät
viime lauantaina Mabalacathhn
riisipellosta japahllaL-icn ikränaa tln Ja
leikkiessään sen tetn-iia kranaatti rä.
JähU tappaen 'käiksi lasia ja haavoit­taen
kahdeksaa muuta.
T Ä K K E J Ä
Poiketkaa kaupassamme so­vittamassa
päällenne takki-uutuuksiamme.
On helppo
löytää mielesenne.
TIETYSTI KAUPASSAMME
ON AINA HYVÄ VALIKOIMA
NAISTEN VAATETUSTA
MARyS Ladies* Wear
23 Larch St. Puh. 4-4720
^^tiiiuiiiiiiiuiuiiiiiiuuiiiiiiiiiiiiiiiutijiiiiiiiiuiniiiiiiu^
JORI
inldflJt
omus kobä
iksestä, joa
sumattoBJJ,.
uorenisei:;
cultaa. mct ^
yksessä OE S
lällääajod !
lalkaanpäi
usalheenj:
inttinennl
Ipaavia «A
joja ja rt,
jluja.
IE
nld.$tN
paletta._ \
D Ä L U
nld-Sl*
MciUe luki jäin taholta esitettyjen pyyntöjen johdosta ryhdym­me
UUä si\-ulla kivijalkakirjoituksena julkaisemaan viime kesänä
Snomtssa "Kouvolan Sanomissa^' joDtalstua, Suomen kulttuurival-tnoskunnan
mukana NeovostolUtossa vierailleen V. Hyvärisen ker-tomusU
näkemyksistään j a havainnoistaan neuvostomaassa. " K o u -
Tolan Sanomat' on Kouvolassa ibnestyvä porvarillinen päivälehti
ja kuuluu herra V. Hyvärinen sen tolmitas- j» avustajakuntaan.
-Venostoliitossa vieraillesscen kulttnurivaitnaskontean, joka oli ko­koonpantu
eri puolueisiin kuulavisu'henkilöistä, kuului V. Hyväri­nen
yhtenä porvarillisen maailmankatsomuksen omaavana kult-tnnrihenkilönä.
Koska "3Iatkamiehen näkyjä" on porvarillisen maailmankatso-nnksen
omaavan henkilön kirjoittama, niin on selvää ettei siinä
»inakaan millään tavalla yritetä vetää Miaksi näkyville Neavostolii-tonlhmisten
elämän hyviä puolia. Rehellisyyden nimessä on^koiten-
Un myönnettävä, että kirjoitta ja on pyrkinyt ymmärtämään neu-
»Mtomaa n elämää j a suoria rakennustyötä j a anUmaan siitä, läbi-
«ttin oikeuden mukaisen tuvan, vaikkakaan ei oldkaan — kUtos
Pomriilisen maailmankatsomuksen — jaksanut kaikissa suhteissa
•ösJttäi neuvostomaan työläisten nauttimien etujen j a oikeuksien
«anti merkitystä Ja arvoa.
Porvarimsen henkilön kirjoittamaksi ja porvarilehden julkal-
•«naksl kirjoitukseksi on "Matkamiehen näkyjä' 'erikoisen mlelen-käntoinen
ja myöskin omiaan osolttomaan, kninka rehellinen por--
**»Ikin joutua myöntämään neuvostomaassa tapahtuneen «unren
«^yksen ja kansan elinteson nonsan Ja siten torjumaan soUkapl-
•»J^en törkeät parjankset. Keholtamme lehtemme InkiJoit» t u -
tastumaan tähän.--Toim.
K A N N A S — V I I P U R I — L E N I N G R AD
»Da:
[SHING|
•^e huhtikuussa eräänä yönä as-
^ s e u r a n Suomen Kulttuurival-
Helsingissä venäläiseen J u -
fflatkustaakscen. 3-vilkkoiseile
„ ^J^ y n o l l i e NeuvostolUttoonu
^ ostuttuamme tunsimme
olevamme meUle sangen vieraassa
paikassa. Meitä -varten öll varattu
oma makuuvaunu, siisti Ja mukava,
missä valkotakkinen miespuolinen J u -
napalvelija otti meidät kohteliaasti
vastaan. Vaunun käytävällä Junan
radio parkui venäläistä musiikkia ja
muuta ohjelmaa. Myö^ ha­vaitsin
miten Ihuono väline radio voi
Joskus olla, sillä korkeatasoista neu-vostollttolalstä
musiiickia täytyy suo­rastaan
ihalJJa. : '
lyritin nukkua hyvällä vuoteella,
mutta jonkinlainen Jännitys esti koko
naan unen tulon, ajatukset h a r l i a l l i -
vat vain suuren naapurimaan asioissa.
Historia tietoisuudestani kaivelin esiin
yhtä Ja toista: Venäjän valtpkimnan
synty Ja kehitys suurvallaksi, oilceita
j a vale-Dimitrejä, hyviä Ja Julmia 11-
vanoiU ruhtinaita j a ylhnjitsiä ja
varsinainen suuri kansa ihmisarvoa
alentavassa orjuudessa kurjana Ja y -
len köyhänä. Sitten kun aika oli
täyttänyt, seurasi Isku vallankumous.
Lenin Ja bolshevikit Ja neuvostovalta.
Leniiiin Jälkeen Stalin Johtamaan
marxilais-lenlnismiläisessä hengessä
suurta valtakuntaa Ja. rakentamaan
kommunismia. Miten tähän suureen
kokeiluun muu maailma on suhtautu­nut,
sitä ei .tarvitse selittää, tiedäm­mehän
miten Jyrkästi toisistaan eroa­via
käsityksiä Neuvostoliitosta on esi­tetty.'
Mikä on totuus Neuvostoliitos­ta
Ja sen hallitusjärjestelmästä ?
Vainikkala, raja-asema. Passit e-sille.
Aamu on valjennut imettoman
yön Jälkeen. E n yritäkään enää nuk­kua,
vaan tirldstelen uteliaana i k k u ­nasta
ulos. Tavaravaunujonojä, h U -
Jaista muuten. Rajan sivuutetttiam-me
ja selviydyttyämme passien tar­kastuksesta
on taas tilaisuus seurata
näkymiä. V o i K a r j a l a parka! «ota
on sen seutuja pahasti runnellut. P a L
Jon raunioIU Ja törröttäviä savupiip­puja,
pommlkuoppiakin vesilätäkdinä.
Pystyyn Jääneetkään asumukset eivät
näytä kaikki olevan asuttuja, autioita
ovat monet, muutamien savupUpuista
nousee savuja, on Ikkunaverhoja Ja
muuten asutun näköistä, asukkaita­kin.
Jotka Cfvzt pytSbiyatti katsele­maan
Junaamme, ^Editsemme v i l a h ­taa
nähtävästi autio maalaistalo, Jon­ka
pihalla on ruostunut haravakone,
luultavasU samalla sijalla, kuin evak.
koon lähtenyt suomalainen Isäntä on
sen jättänyt. Uusia rakennuksia
tuskin nimeksikään, mainittakoon
kuitenkin vasta rakennettu Nurmin
ascmatalo ja muutamia muita. A l a ­kuloisuus
ei edes hälvene lievään a u ­ringon
alia näillä tienoilla, siltä näyt­ti.
Asuickaatkin, Jolta liikuskeli h a r -
makseen siellä täällä, ei vät ulkoasul­taan
edusetaneet Neuvostoliitossa
nähtyä keskitasoakaan.. Miksi Neu­vostoliitto
on jättänyt nämä seudut
kovin vähäiselle huolenpidolle? Varaa
Ja voimaa ei puutu yhden Ja toisen
kohdan kohentamiseen välttävään
kuntoon, sen myöhemmin matkan
varrella totesin. Mikä sitten on syy­nä,
mene Ja tiedä.
Samaa voi sanoa Viipurista, Jota
asemalta katselin, Runiolta paljon.
Tosin kauptmki on taisteluiden jäljel­tä
raivattu asuttavaan ktmtoon Ja
kurmostettu vähimmin vaiu-loltunelta
taloja, mutta sittenkin mitään uutta
ei näkynyt Ja vanhaakin on paljon
tyystin poissa. Tuskin puoltakaan a-sumuksisja
oli Jäljellä Sorvalissa, H i e ­kassa,
Saunalahdessa Ja itäisissä esi-*
kaupungeissa. Kuin uhmaten aikaa
Ja aseita seisoi vanha linna aivan e n ­tisenlaisena.
Ehyeltä näytti i^öreä
tornikin kauppatorilla. Liikenne näyt­t
i kovin hiljaiselta entiseen verra­ten.
Jokunen auto l l i k u ^ l i siellä
täällä, raitiovaunut kulkivat, mutta
ei mitään timgosta,'ei vilkasta elämää
kuin itse Neuvostoliitossa, lAsematalo
on edelleen raknitamatta, mutta
kohdakkoin se kohonnee, koska sen
entisellä pohjalla työmiöiet ahersi­vat
raivaustdissä Ja ymit^lstClle o li
tuotu suuria tUUkasojä.; flläk^rmä a -
semalta kaupungille lienee koko tie­noon
l(didutt<nnin: aseman trastastää^
tä,,Rautatienlcadun Ja Karjalanltadun
seuduilla ovat kaikki talot vaurioitu­neita,
tuijottaen mustin lasittomin i k ­kuna-
aukoin. Syvemmällä kaupun­gilla
on chyempää ja parempaa, niin
kertoivat eräät scuruetoverlni, 3otka
uskaltautuivat käväisemään siellä,
sen tunnfn aikana, mikä siihen oli
käytettävissä tullItarkastukBen Jäl­keen,
itse en uskaltanut poistua ase­malta
mulsteeh monet neuvot Ja va­roitukset,
DErehdystä. Muutaman päi-vän
kuluttua mittailin jo yksin Mos-
-kovan suuria katuja.
Junaan lähdettyä Viipurista olivat
näkymät vanhalle rajalle saakka jok­seenkin
samanlaisia kuin ennen V i i ­puria,
Terijoen tienoot lienevät K a n ­naksen
clävlmmät seudut. Elämys
tavallaan oli vanhan rajajoen ylitys.
Täytyypä olla tärkeät syyt viisaal­la
Pietari Suurella perustaessaan Pie­tarin,
nykyisen Leningradin, epäter­veelliselle
suoseudulle Nevan suulle.
Jo Rajajoelle lähedettäessä maasto on
kovin alavaa, matkamme aikana, ke­vättulvien
alkaessa suorastaan vede!i
vaivaamaa, sen saattoi selvästi liavai-ta
puiden Icasvustakin. Harmaiden t a.
lojen . oiuodostamat a5Utu*ry1«iiät
tihenivät yhä, tehtaitakin siellä täällä
Ja vihdoin Leningrad, sillä kertaa
määränpää.
— Jättäkää ;matkatavaranne vain
junaan, kyllä ne tuodaan huonelsUn-no
hotelliin. Astukaa alas, olkaa hy­vä!
sanoi ensimmäinen näkemistäm­me
isännistä, vastaanottajistamme.
Millainen vastaan otto! Kauniita
sanoja. Kukkia. Valokuvaajia ja i l L
maajla, Joka puolella. Suurenmoista!
Nälniiäti otetaan vain vastaan pSämi-nlsteteitä,
marsalkkoja Ja maharadjo.
Ja. No, Suonien Kulttuurivaltuuskun­ta,
öhöm,,.
Isäntiemme j a tulkkiemme seuras­sa
kä^cUnmie läheiselle torille, missä
s i j a i u i varsinainen tutustumlsretkem-me
UUlitOkobta, asiallinen Ja s y m i e l i ­ne
», l«nln patsas. — Tässä näette
.taiteilijan kuvaaman.T Lcnliiln puhu­massa
kansalle. Suuren Lokakuun
vallankumouksen aattona. Tässä sa­malla
paikalla tiän puhui panssariau­ton
päällä. Jonka näette patsaan Ja­lustana,.
Näimme kyllä, näimme vas­keen
valetun hahmon, innoittavat^ e-leet
päästämässä valloilleen tulta t u ­hoamaan
vanhaa hallitusjärjestelmää.
Näimme myöhemmin itse puhujala­vana
olleen panssariautonkin erään
museon pihamaalla.
Hotelli Astorla on suuri tsaarina-
Jan loistohotelli, ja nähtävästi sen k a
pieus on kutakuinkin vielä tallella.
Saimme huohecmme sieltä. — Leväh­täkää
hetkinen, sanottiin meille, koh­ta
kutsumme teidät ruokasaliin. Pe|
seydylmme Ja kelllskelimme ruhti­naallisilla
Icposoh villa katsellen ym­päröivää
kullankirjavuutta, kristalle­ja
ja erilaisia koristeleikkauksia. -Mat­katavaramme
olivat jo ennen meitä
huoneissamme.
Ruokapöytä oli upea, herkkua oli
monenlaista kaviaarista alkaen, ja
oli ~ Juotavaakin, täytyy sanoa, mitäs
joutavaa kainostelisin. Puheita pl
dettlin etupäässä rauha Ja maittemme
välinen ystävyys. Isännät olivat e-rittäin
ystävällisiä Ja käyttäytymisel­tään
hienoja Ihmisiä. {Pöydän toises­sa
päässä Istui Voksin -suhteita ulko­maihin
hoitava elin- edustaja Ja t o i ­sessa
päässä Uudenmaan läänin maa.
herra, retkemme Johtaja, vastapäätä
minua suomalainen kirjailija vierel­lään
venäläinen ammatUvel jensä
G r im joka on kirjoittanut suomalals-aihelscn
romaanin Tuuli etelästä. Ja
minun vieressäni työn sankari, mc-tallinleikkaaja
Ihibin, joka on suo­rittanut
15:n vuoden työn 5:ssä vuo­dessa.
Vastoin ennakkoluulojani a l ­koholijuomien
käyttö rajoittui' varsin
kohtuulliseksi, eikä se siitä korjaan­tunut
myöhemminkään. Hyvä niin.
Leningrad, 4 miljoonan asukkaan
kaupunki, on Nevan suuhaarolneen ja
lukuisien kanavien pirstoma laaja a -
lue, Tämä Leninin sankarikaupunki
— arvonimi viime sodasta — tekee
nykyisin verraten raihnaisen vaiku­tuksen,
mikä ci suinkaan ihmetytä,
kun muistaa miten viholllncri pääsi
sitä kylvettämään. Varsinaisia rau­nioita
ci tosin enää näy,, suurimmat
korjaustyö on ennätetty tehdä ja
uuttakin rakennetaan, mutta sellaista
silmänruokaa kuin ulkomaalausta o l i .
si suoritettava vaikka minkä verran,
Talylpalatsl oli saanut 3 i l m a - Ja tois­takymmentä
mllnapommla, eräs suiirl
tehdas kymmenen kertaa enemmän
Ja suurem teatterissa oli ollut k u -
poolit permannolla. Näistä varsinkin
ensin j a viime mainittu oji korjattu
hienoon kuntoon, sen Itse totesimme.
Talvipalatsin luota katselimme y li
laiskan ja harmaan Nevan synkicää
Pietari Paavalin linnoitusta j a multa
historiallisia muistoja omaavia tiäky-miä.
Talvipalatsin itäpuolella, sen ja
Amiraliteetin välillä on torni, Jonne
pappi Capon V. 1905 Johti nälkäisen
työläisjoukon keisarin puheille. M o ­net
uskoivat, että kyllä "isähen" a n ­taa
apua. Tämä antoi — kasakicaln
kivääreistä. Musta asfaltti on sen
jälkeen laskettu, se peittää paljon.
Näiltä seuduilta lähtee säteettäin
kolme suurta katua, Joista entiseltä
nimeltään Nevski on meille tunnetuin.
Kirkosta ennätin lähempää nähdä
kuuluisan Iisakin kirkon, mikä sijait­see
Voros-/skin torilla, lähellä hotel­liamme.
Mahtava kolossi yllänsä u -
nohduksen himmeys, ci kirkkona e-nää,
vaan museona. Sen i>ortaItten
Jatkona olevat plhakiveylcsen leveät
klvllaatat olivat hammastclevastl p a i ­nuneet
Ja heiluivat askeltemme alla.
Heti ensimmäisenä: iltana saimme
alkaa tutustua katuelämään. Kansaa
oli paljon liikkeellä. Pukeutumisesta
on sanottava, ettei sen taso vastaa
esim, bcJsinkilälstä tasoa, tosin ci
huonosti pukeutunuelta tyyppejä nä­kynyt.
/Tyyli j a sävy oli toinen k u i n y
meillä. Useilla naisilla, varsinkin puo-:
llkasvUisUIa tytöillä, piU(ät palmikoi* r
dut hiuicsct Ja luonnon väH poskilla ja
huulillakin. Ja useilla vSnhoiUamle- ]
miä taitavasti leikattujavniUpartOja/'
Vahvan liajusaippuan tuoksu tuntui ;
kyllä kaikkialla. Hyvinvoipaa jouk­koa
muuten Leningradin yleisö.
Kauppaliikkeet ovat -sangen p a l ­lon
meikäläisistä eroavia, n^yteikku-'
natkin, Icaikessa sellaisia pientä, väri-kirjavaa,
suurissakin' p^hiiöfssa: pol^
l o - Ja sällykepurkkiasetehnla ja l i b af
kauppojen Ikkunoissa puufttä t^htyji':^
maalattuja kinkkuja Ja xnakkatoito;
Eipä silti, kyllä kaupols8a;täyania iii
paljon j a mikään ei?ollut^eaSxmOste-lyseäi
Ruokatavaraluiipat :,ovat 24:-
ään saakka auki, ja näid .iny0h&Bh
saa vodkaakin vaikka kfodcd8t«.<>»*
tajia on icaupoissä ainä ptäljfl^^ to-,
tesimme plstäytyi^usammejo t u f i u ^ ^
tana muutamassa. OC^IDM ei tar­vita,
koska kaupat ovat -valtion ja n l i .
tä perustetaan vain tarpeen mUkaan.
Myyjät, eivät siis jouää kiäiYelemaftn
kynsiään. :;•'
Vasta iUanMÖäSrii^^
lan tummua syttyiv&t viilat S^evtfdllB.
Ja v o i ^ t ä valokanavaa, katua kau» -
kaiscen toiseen pä&häiiiElir&rlkkäitA
neonvaloja, vaan lukemattomia valo­pisteitä,
jotka yhtyivät kauluna k u in
valoisaan killan kärkeen.' Kansa ku­hisi,
autot kiitivät viilinä törfiihdel-len
jakicaamatta j a me astcdiiqme i h ­metellen
vieraalla maalla..
Leningradistakin olisi vlelil paljon
kerrottavaa, mutta; jatkan, Jos saan
tilaisuuden kertoa iNeuvostolilton
työstä teollisuudessa) Qui^ahmdeasa^
ja monilla muilla ialoillai J^lieita o l i ­si
kertoa myös OjpetiisIaitolQslsta, ter- '
veydenhoidosta, t a i t e e s t a - B A " '
raslioo*!' •, '
Nyt me Ublylemme jMoskovaan.