1952-03-25-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, maaliskuun 25 p. — Tuesday, March 25,1952 CEIBEBT7) iDd^pesiIent Labor OBSan <tf Rsnlsb Canadiaju. ^ toUisbed Nov. 6, 1917. Autbcrized es eecond class ooail the Post OSBea Depaitment, ottattra. Fub-liKtitd ttulce ««ekly: .Tuesdays, TIngaday» aad Saturdajrstv^ Vapaus Pnbliabicg CompanyXtiUat-lOO^lin Sba £t» W, Sudbuty, Ont, Canada. Telepbonö; Business Office 4-4281. fMiUfTiäl Office 4-4285. UsMager E. Bukd. Editor W. Eklund. Mailing address Box £9. Sudbuzy. Cntajrlo. Ad7ertisltt8; rates upon appllcätlon. mranslatlon fxee cf charge. T I L A U S H I N N A T : Canadaesa; i vk. 7JOQ 6 kk. 3.73 3 k k . 2 « YlidymraQoIssa: 1 vk. 8JOO 6 kk, 4.3tf Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75 Kysymyksiä ja vasfauksia Ja se demokratian nimessä! Demokratian ja sen "suojelemisen^'; nimissä on tehty mitä tör-kampB, loukkauksia kansanjoukkojen demokraattisia oikeuksia vastaan. 'Muistetaanpa vaincsim. Suomen lapualaisnousun aikana laa-ditut "poikkeuslaitVmuilutukset ja muut, joiden^avulla piti puolus-, tettaman "isiltä ix.'rittyjä vapauksia" jne., vaikka todellisuudessa ]{ansalaisv'apaudet tallattiin julkeitten vallanpitäjien saappaankorko-jen alle. Unhoittunut ei liioin ole se, miten Ranskan vallanpitäjät sodan aikana kielsiiät kommunistiselta puolueella toimintaoikcudet demokratian turvaamisen nimissä jotta heti- seuraavassa hengenvedossa voisivat ryhtyä avoimesti palvelemaan Hitlerin miehitysjoukkoja. Muita esimerkkejä voitaisiin luetella loppumaton määrä. Tämä el suinkaan tarkoita sitä. että demokratia .sellaisenaan olisi tuomit-iava, vaan sitä, että demokraatteja eivät suinkaan ole taantumuspor- \^it, jotka likaisia edcsottamisiaan. puolustelevat demokraattisilla fraaseilla. JUamatussakin selitetään, että kaikki Herraa huutavat eivät suinkaan pääse taivasten valtakuntaan. © Viimeisin esimerkki siitä^ miten demokratian periviholliset puolustelevat demokraattisilla f raaseiiia likaisia tekojaan, saatiin viikon lopulla Etelä-Afrikasta, missä pääministeri Malanin "valkoisen miehen" hallitus on suurilta kansanjoukoilta kieltänyt kaikki muodollisetkin kansalaisvapaudet. Kuten on uutistiedoisla nähty, Etelä-.Vfrikan ylioikeus osoitti tunnustusta ansaitsevaa moraalista rohkeutta ja julisti,,että pääministeri Malanin laatima rotuvainolaki on perustuslakivastainen/ eli, kuten Etelä-Afrikan parlamentin oppositiojohtaja Jacobus Strauss sanoi: ylioikeus totesi asiallisesti, että pääministeri Malanin rotusorto "«olevain moraalittomuutta vaan vielä laittomuuttakin". Tämä Etelä-.Afrikan ylioikeuden päätös edustaa suurta demok-raattbta voittoa ja osoittaa, että maailman yleisen mielipiteen painostus tuntuu vaikuttavalla tavalla sielläkin. Joka tapauksessa tämä oli kunnioitettava päätös Ktelu->\frikan ylioikeudelta. Mutta pääministeri .Malan oli tämän päätöksen johdosta kaikkea muuta vaan ei tyytyväinen. Hänen kerrotaan sanoneen; ''Etelä- Afrikan kansa ja parlamentti ei halua luopua siitä, että laillisesti ja demokraattisesti valituilta edustajilta kicllctäiin lainlaadinallinen hallintaoikeus''. {jv; Kalsptaanpa.' minkalai.sla QUJ.se pääministeri Daniel-Mälaiiir»- öemokratia";: jota Etelä-AfrikaH'ylioikeus oh/nyt''*lDäkann'ut''.'. : • Malanin hallituksen ehdotuksesta ja Etela-.\fr^an* pe^iwty"s-j :j lakia)vrikWen? (yksinkertälsdla;^cnem9iistöpäätöksclläi>;a»kk3 IJprusr.) tuslain muuttamisessa tarvitaan kahmien;: kolmanneksen: enemmistö' i molemmissa edustajfliuoneissa) —^Etelii-^\frikan parlamentti (Ibdelll-^ • suudessa Etelä-lisen edujittislaio heitä» ylfciseri la ei ole piltitkään yleikä iiä^^^ , ;ri:,^;v»:.:^;r;!.ö:i ) >|ypjäärainistertJ tää tuhansia ''värillisten" filiestend^mbkretiisien ääniöik(*uäep: Mutta'tämäkään^i paljasta i^äministeriy^^^^ neleitä muuta kuin murto-osalta.^ > ; ^-J;;; Yllämainitulla rotusortolailla kielletään "värlllisteh'' miesttti äänioikeus. Tällä tarkoitetaan — erotuksena alkuasukkaista — sekarotuisia ^misiä, joilla on oliut joitakin erikoisoikeuksia alkuasukkaisiin verraten. Alkuasukkaiden •ediisiajina" on aina ollut ^^alko-ihoisia, ja heidän äänioikeuttansa on aina kontrolloitu visseillä omaisuus- ja tulpmääritclmillä — joita alkuasukkaat eivät tietysti voi . .täyttää.;.. Tilanne on yleisesti puhuen seuraavanlainen: Etelä-Afrikkaan . kjuultivat Cape Province, Transvaal, Orange Free State ja Xataal. Niissä asuu yhteensä vain 2.500,000 valkoihoista ja 9,800,000 muuta (alkuasukasta, sekarotuista jne). Valkoihoiset muodostavat siis pienen murto-osan koko väestöstä. .Mutta Etelä-Afrikan senaatin 44:s"'ta jäsenestä on ainoastaan neljä alkuasukkaiden valitsemia ja neljä muuta on nimitetty toimeensa Capenyärillisten toivomuksesta. Alahuoneen eli lainlaatijakimnän 153 jäsenestä on vain 3 väriilfeten ihraisten •valitsemia. '-^. r,;-.' • -"X^^^^ Tällainen — demokratiasta täysin vapaaC^-~^^*a^Uio^ vallitsee Etelä-.Afrikassa. Jos lähdetään tutkimiaan täriianrbtasor-toon perustuvan fasistisen valtion perustaa, talousjärjestelmää, niin silloin paljastuu vielä räikeimpiä eturistiriitoja valkoihoisten hallifr sijain ja väriilisten kansanjoukkojen" välillä. Ei siis ole ihme, vaikka VK — jä ihmiskunnan suuri enemmistö onkin tuominut Malanin hallituksen rotusorron. . Siksi on myös mic-, lenkiintoista seurata, miten tämä suuri ••demokraatti", rolueksi>ertti Malan suhtautuu tähän ylioikeuden demokraattisen päätökseen. Jääkö hän diktaattoriksi lain yläpuolelle, kuten on uhkaillut, vai taipuuko hän lopulta oikeamielisen ihmiifkuhnan yleisen mielipiteen painostuksesta? Me rohkenemme ennustaa, että 'Hitleriä matkivien ro-tueksfierttien ja rotuvainoojain olot tulevat ennenpitkää kaikkialla kestämättömäksi. VAJAA.N' VLODEX MAASSA OLLEIDE.V TUIX)VEKOT Kysjnnys: Onko totta, etta viime vuoden allrana maahan saapuneet sjirto2aisci ovat tuloveroien maksa' miscen Ja perittyjen (palkoista vahen- • nettyjen> verojen ulMilsin saantilri' nähden sainassa asemassa kuin maas. ;sa aikateemmln olleet asukkaat? — Siirtolainen. Vastans: Kun tiedustimme asiaa paikallisesta/tuloverovlrastqsta sanottiin siellä^ että siirtolaiset ovat poikkeuksellisessa asemassa. Asiaa valalt sce seuraava'esimerkki; Kun 'maan entisillä asulckailla on oikeus vähentää'tuloistaan tuhat dollaria kun on kysymyksessä yksinämen henkilö ja kalcsitubatta dollaria tai enemmän kun on kysymyksessa perheellinen henkilö niin uusiin slirtolaisim 'nähden tämä verosta vapaan tulon määrä lasketaan heidän maassaolonsa kuukausimäärän perusteella. Jos esimerkiksi yksinäinen mies tai namen ori ollut maassa vain kuusi kuukautta, el hänen verovapaan tulonsa mäara ole 1,0C0 dollaria vaan 6/12 tuhannesta dollarista, mikä on 500 dollaria. Jos hän on ollut maassa yhdeksän kuu-autta on- verovapaan tulon mäara Ö/12 tuhannesta eli 750 dollaria. Jos hän on ollut täällä 11 kuukautta on se .11/12 tuhannesta Ja Jos h än on tullut maahan vasta-Joulukuussa on verovapaa tulo siinä tapauksessa ainoastaan 1/12 tuhannesta eli 83.33 dollaria, Samaa menettelyä noudatetaan perheellisim 'riihden. . Olettakaamme olevan kysymyksessä miehen Ja vaimon, Joille on kaksi lasta Ja Joiden verovapaan tulon määrä.on siis 2,300 dollaria. Jos he ovat saapuneet maahan vasta lokakuussa on heidän verovapaan tulonsa maära 3/12 edel- Jämainltusta 2,300 dollarista eli 575 dollaria, Jne. Aikaisemmin julkaistu tieto näistä asioista on ollut virheellinen koska y- Iclnen käsitys on ollut, etta siirtolaisiin nähden el tehtäisi mitaan poikkeuksia vaan että he olisivat oikeu- Kirj. A. Finogenov (5L%A1L3XAN MJOIUSOVIIKKO 9tAALISKi;U.N ?l—28 PN*) j o Koko maailman edistysmielinen nooriso visttää Jiäca kevät maalls-kottn 21—28 päivinä kansainvälistä noorisoviikkoa. .Näinä päivinä kaildtien maiden nuoriso tuo. eri-, koisella Toimalla ilmi Järkähtämättömän tahtonsa taistella nahan Ja demokratian pilöle^. Nob-rho ti tahdo tofla tyUnnmaloI im perfalistlen vatetstelevaasa aodaa-sa. Se nottaee yhä päättäTämpään • taistefonn pareminan talevaisnn-tensa puolesta. Kerrottakoon tässä nuorison taistelusta paremman tulevaisuutensa puolesta eräitä esimerkkejä. Brasiliassa vietettiin hiljjittain "kantallista protestipäivää" se^ johdosta, että Yhdysvalloissa olleet l»ra-sialälset merimiehet lähetettiin Koreaan. Nuorten patrioottien monltu-hatmlehlsia mielenosoituksia oli Sao Paulossa, Pernambucossa, Rio de Ja-teiul koko vlroden" väHerinj-ksiin ku-ten'inaäri ihailtiin' äsukkäht: . ' *' t l* Mitä muut saiiiQvai jo-tKit '"söitXAiniHEi'"' ' '' J P a t U s l . ' 1^tyviiieriä' !kL \vliJi^ri£^S^i^bW{g^ teis^li:- ..il j.- •• eyäpifien kWllÄ"ÄriÄi-'i^^^ ilbHiyfÄäftksMtf'äktli«s5sÖ'^ 'toMänmo^feädeH"^-sa^ /l^ 'i'X, -i:'Ji:jv ivi'^'.: länrie *'ori' tä'mS: 'Ahiakiii: > tnfrtnaVtdi • jipnsä' keslraudessa 'Hänestä' ori'• nyt 'tdllutfnilri- WrkeS polllttln^^ että se saattaa varjoon härieii toimensa NATO-voimien päällikkönä Euroopassa.. — 'AP:n kirjeenvaihtaja Preston Grover, maalisk, 20 pnä 1952.'-' P i l Y I i l . .TTI ROMMEL, kirj. Desmond Young, sld. $4. "Desmon Youngin teos on va. kavaan tutkimus-aineistoon perustuva, mukaansa tempaava kertomus Mksaialsen soiapäällikön elämästä Ja kuolemasta, —" — Canadian NeH-s Service. Industrlallsti. maalisk. 18 p. Bakteriologinen sodankäynti Vaikka Vhdysvaitain viranomaiset ovat hysteerisellä tavalla kieltäneet ,etteiväl heidän sotapäällikkönsä ole Koreassa syyllistyneet bakteriologiseen smlankäynliin — epuinihimilliseen' ja kansainvälisten lakien mukaan laittomaan tarttuvien'tantien levittämiseen — niin näihin viattomuusprotestcihin suhtaudutaan hyvin kyynillisesti kautta maailman. " Kuten tiedetään, Korean Kansantasavallan ja Kiinan Kansanta-sa:\' allan hallitukset ovat syyttäneet, että yhdysvaltalaiset sotavoimat ovat levittäneet pääasia.ssa ilmasta pudottaen rutolla ja muilla tarttuvilla taudeilla saastutettuja kärpäsiä ja muita hyönteisiä Pohjois- Korean ja Kiinan alueille ~ ja että näiden taudinkuljettajahyönteis-ten joukossa on paljon sellaisia, joita ei ole koskaan aikaisemmin Koreassa ja Kiinassa nähty. Että tällaista tarttuvaa kulkutautia on Koreassa; ja Kiinass;» le-vlnnut, se ilmenee m.m. siitä kun VK:n terveysjärjestö — Maailman ter\'eysjärjestö.. josta !Neuvostoliitto ja kansandemokrati?mäat si\"u-mennen sanoen erosivat vuonna 1949 — on nyt lähettänyt Tryg\*e Lien välityksellä ehdotuksen, että se on valmis auttamaan k.o. maita niiden taistelussa näitä kulkutauteja vastaan. * Trygve Lien "avuntarjoukset" ja "viattomuusprotcstit' taisirat vähän paremman vastakaiun, jos hän voisi selittää miksi on Yhdysvaltain asevoimien, nimenomaan ilmavoimien palveluksessa ollut iN^atsi-Saksan johtavia basillienlcvittäjiä, miksi Yhdysvaltain hallitus V. Vellonen voitti 50 km; hiestarutiden;' . j Helsinki. (VS^ — Hiihdon SM-kU-pallut, suoritettiin jyväskylässä maa- Ilskuim 15—16 pnä ihanteellisten olo suhteiden vallitessa. 50 km. hiihdon voitti Viljo yelloneri lähes 2 minuuttia paremmalla ajalla seuraavaksi tullut, ta A. Kiurusta. Velloscn aika 3.C2.D4. Naisten 10 km. hiihdossa olympia-laiskolmikko Lydia Videman. Siiri Rantanen Ja Mirja Hietamies valtasivat kärkipaikat. Yhdistetyn voitti odotetusti Helkki Hnsu. Oslon kisojen saiikarl Veikko Hakulinen ei osallistunut kilpailtxvn. on tällä kertaa ainoa suurmaa (yhdessä Japanin kanssa), joka ei ole liittynyt 1925 laadittuun Genevan protokollaan, jonka allekirjoittajina on 41 maata (mukaanlukien Englanti,'Ranska ja Neuvostoliitto) , ja minkä mukaan basillien levittäminen on kansainvälisen,l^c. mukaan rikollisuutta, ia miksi esimerkiksi Öttawassa pidettUn mäalls*'^'' kuun 15 pnä 1950 Wysvaltain ja Canadan edustajani salainen kdp- , ferenssi. missä kiisiteltiin "laajalla pohjalla vissiä propektia baktittip- - • logisen. kemikaalisen . . . ja muiden plojen sodankäynnbtä" (C- P.) v Tällaiset tunnetut tosiasiat — y|idistettynä siihen, että amerik-nelrossa Ja monissa muissa kaoptm-gelssa.. Talojen seiniin Ilmaantui, Julisteita, Joissa nuorisoa keholtettim kieltäytymään jyrkästi amerikkalaisten Imperialistien tykinruuaksi lyhty-mlsestä. "Hallitus keinottelee nuorisomme verellä!", "Nuoriso .el .lähde Koreaan! "Me haluamme raiäiaa!" J—oli sapo^tu Julisteissa, j . ,; i\ fLt^hsi-Saksan nuoriso osallistuti akJ tilvisesti koko kansan taisteluun Länsi- Saksan aseistamista -vastaan. ' " E i yhtään sotilasta eikä yhtään pennin-glä Eisenhowerllle"— tämä tunnus on tullut ILänsi-Saksan nuorison taiste-lutunnukseksl. Tokiossa oli hiljattain parlamenttitalon luona nuorison mielenosoitus. Johon osallistui €2 korkea- ja keskikoulun edustajia. Nuoriso meni par-lamentltalon erääseen sallin ja järjes. ti siellä kokouksen. Satojen tuhansien Japanilaisten ylioppilaiden ^ rii-messä kokous 'vaati parlÄmentliJ ha-' Jaljelaskemisia ja uusien demoltraat:- tisteh*^ vaalien 'toimltt^mlfeta, asevel-| 'vDlllsuusläln kumoamista Ja koulua-' vus^uksen antamista ylioppilaille. Rauhan viholliset tah'tovat rlkkoV nuörisoililcfcden • ybtenäisyj^deh "auti' taakseen- iiirperlalisteja uuden sodan ''syt^Uämisissäl'iÄUtta iiuöriroliiklce^^ 'sä ratthänpUolestä;>-' ' ; v; .fvl^ciiv l l ja r.^ansatjenr riippumaUomuuden i l fuolesta (on muodoi^tunat toUkiden,. ; naMen, .ja mantereiden «tem^ ' r^ttisen .. nnorisOnylitenä,isyys. , ' J)(U9aoikraa^isen iijuorison. maafl-. < inanfederatip oh^kasvanut Ja fJi^ii ' tqnut: siihen kuulun 75.ndljoo^oaa ' nuorukaista Ja neitosta 84 maasta. Kansainväliseen ylioppilasliittoon kuuluu yli 5 miljoonaa jäsentä. Kaikkien maiden edistysmielisen nuorison yhtenäisyyttä ilmentävät kirkkaasti nuorison Ja ylio|^iiai-den maailmanfestivaalit, joihin o-sallistuu vakaumuksiltaan Ja katsantokannoiltaan erilaista nuorisoa — monenlaisten järjestöjen edus- ;:-tajia.\.-' Festivaalelhin valmistautumisen ja niiden aikana muodostunut nuorten sosialistien, kommunistien, labouris-tlen, katolilaisten ja muiden yhtenäisyys taistelussa rauhan puolesta laajenee ja lujittuu kaikissa maissa. .. Maailmanlederatio. on asettanut tehtäväkseen selittää kaikkien maiden 'laaJoiHe nuorisojoukoille, että taistelu demokratian, kansojen riippumattomuuden Ja parempien elinehtojen puolesta on osa kansojen yhteistä taistelua rauhan puolesta. Tämä se. lostustyö jo.^n antanut tuloksia. Maailman Rauhanneuvoston kehoitus viiden suurvallan rauhanliiton solmimisesta on saanut kiihkeitä kannattajia koko edistysmielisen nuorison keskuu-' desöa. Kalkkien maiden- nuoriso keräsi kilvan allekirjoituksia tähän kehoitukseen. Kilvan keräsivät allekirjoituksia siihen Hollannin ja Tanskan. Itävallan j a suomen. Kolumbian ja Venezuelan nuorukaiset ja neitoset. .^Maailmanfederatio on säätänyt ' B a u - hanpuolustusmerkin", jolla palkitaan parhaimpia rauhanpuolustustalsteli-jdlta; Laajalti ovat tulleet tunnetuiksi sellaiset nuoret raUhantaistelijat kuin iilnduijahien'Wtam Singh, joka on kerännyt tähän vetoomukseen 40,- 000 allekirjoitusta,;, kubalalnen Mar-cellno iPrazo, joka 'on kerännyt siihen yli" 12.000 allekirjoitusta, ja indonee-sialainen 'Mostaia. joka on kerännyt 11,000 aUekirjbitusta. Xämän vuoden tammikuun lopulla Kööpenhaminassa pldettUn'demokraattisen nuorison maallmantedera-tion tolmiktinnan sääntömääräinen Istunto, jossa käsiteltiin kysymys kansainvälisen konferenssin koollekutsumisesta nuorison oikeuksien puo lustamiseksi, Englaimln ja Ranskan nuorisojärjestöjen työstä rauhan puolustukseksi. (Maailman Rauhanneuvoston. <Wienin kokouksen päätökset ja nuorison osallistuminen kulttuuriyhteyksien, aikaansaamiseen kansojen kesken. - Demokraattisen nuorison maail-manfederatio kehittää Ja lujittaa : kaikin keinoin kaikkien .maiden I nuorison fculttnnriyhteyksiä. Tänä ! vuonna pidetään Yhdysvaltojen, ' ^Ens^.nninrAostraaUan, Itävallan, : Hollannin Ja maiden maiden edistysmielisen innbrison '.kansalliset festivaaUt. Euroopan kansandemokraattisten maiden nuoretpatriootit auttavat paljon rauhan säily Itämisen ja puolustamisen asiaa. rSuuri osansa siinä on Kanan kansantasavallan ja Saksan demokraattisen tasavallan nuorisolla. Näiden kalklden maiden nuoriso osaL listuu aktiivisesti Demokraattisen nuorison maaihnanfederation ja^Kan-sainvällsen - • - ylioppilasliiton toimintaan. Nuorison ja ylioppilaiden m i maailmanfesttvaallssa kansandemok-^ ratian maiden nuoriso osoitti liavain-nollisesti, millaisen mahdollisuuden se on saanut kykyjensä kehittämiseen kansanvallan- oloissa. Erinomaisesta esitystaidosta festivaalin palkintolautakunta antoi Raiihantaistelupalkin-non Korean edustajistolle ja Yhte-nalsyyspalkinnon Kiinan kansantasavallan edustajistolle. Palkintoja saivat muidenkin •kansandemokratian maiden edustajat. _ •NeuvostoUiton- nuoriso on rauhan puolesta taistelevan nuorison ensimmäisissä ^ riveissä. Neuvostoliiton nuoret kansalaiset antavat: kaiken voimansa ja 'tarmonsa kommunisti-, seUe rakennustyölle Ja taisteluUe rauhan puolesta. 'He tulevat aktiivisesti hallituksen rauhantahtoista stalinilaista ulkopolitiikkaa. 'Neuvostoliiton nuoriso ^osallistuu aktiivisesti ' kaikkiin Demokraattisen nuorison maallmanf ederation ja Kansainvälisen ylloppilashiton toimenpiteisiin. Neuvostonuorison antifasis-tinen komi tea on yhteydessä enem-; män kum 70 maan 200 nuorisojärjestöön.^' Sodanjälkeisinä vuosina on noin =150 neuvostonuorison valtuuskuntaa käynyt ulkomailla. : - Samana aikana on käynyt Nei)vostoliitossa :yii 300 nuorison edustajistoa eri maista^ .Neuvostoliitossa luyneisiin.uiko-: maiden nuoriso)» ednstajii^n^h-nyt sangen suuren .vaikntultsen sosialismin maaxL :na<»ison. oqnelii.- nen elämä .seliä jse, että sillä on laajat ^mahdoliistmdet .tietoihin; - . fcnittnnrlin Ja vapaaseen rakennns. työhön. Ulkomailta Neuvostoliitossa Imyneitä, vieraita ilunetyttää esimericiksi se, ettär^yksistään Moskovan korkeakouluissa on oppilaita enemmän kuin Englannissa ja Ranskassa yhteensä. "Neuvostoliitossa ollessam'. sanoi Yhdysvaltojen nuorison valtuuskunnan jasen; "mina sain sellaisen kasi-tylcsen neuvostonuorisosta. etta se on maailman onnellisin nuoriso. Mma sain sellaisen käsityksen, etta Neuvostoliitossa on nuorisolla rodasta ja kansallisuudesta riippumatta kaikk; oikeudet, että sille annetaan apua ja tukea opiskelun aikana, ettei sillä ole pelkoa tulevaisuutensa suhteen-'?: laatiman nuorisovukon aikana kalkkien .maiden monimiljoonainen nuoriso toistaa' taasen - kuin valansa sanat:"Rauhan voimat voittavat, E - läköön rauha!" • «TÄTJU H Y Ö X Y I KVmSBis Eräs mies tuU floiseUa tuniäjjK karin luokse: — Tulin kertomaan tejBe-gL suuresti olen hyötynyt teidäa tänne. ^ — Mutta tehän ette ole laani?. "^«^ — E n olekaan. Mutta miima«ij » ja häii'kuoli >-iiihe riikoDa.^ Q h&tieh perillisensä. • oli olen . ^' HALtrSI TIETÄÄ Pästiöri 'oli myöhään ylhääia | 1 misteii<sunnuniiisaamaansa. soi j a kun pastori ehti sanoa sa; kuului ^puhejtajesfa: n ? v -^Halloj/.' Joef-Lälletäpäi "^55^ pari pulloa'Bourbonia paartejaai^j ten."-. . "Mitä nyt! Etkö smä tiedäpniffi« pastorillesi?" torui pastori. 'Tosiaankin, pastori... Muttatji ihmettä sinä hommaat Joen paila. sa?" egin työläiset huonoimmin palkattuja Yleisenä käsityksenä on aina ollut, etta Quebec on Canadan liuonopalk-jcaism. maakunta. Tama.pn vielaj^ totta),. muti^sMaz^tpba. < Ja 'eri]ioisestl Juuri Wlnnipeg, tulee aivan .Quebeonii tapahtuneen työn tuottävaisuuden l i - ivain kykenevää johtoa taisteluinnosr saäntymlsen ja yH kojeii,kasvun,,tiilee selväksi., että tjrö-. Iäiset ov^t Yäaneet .huomattavasti ' i äp ' ' M i ^ .9ni^ynft ,tällai?eeij^ plfltiJaan? työnantajain hUonpuc^essa edellä 9ue%:ia. Taman i^ä^-Sumipft luokpktl p^alkatiuxiä a] I V iiiQipegissa muuta^mi^^^ .;^"}f..V^r. sfe^laikan'sijmvdii.HUnto^^^^ alkaa 'ii'-, ^VA ^ .omrealissä. . '•' iMujl^n Cahadan .tet^^uu^upygr, •-kdhin,j4?iVke^ij^^ y^attuiia ^.oU ^Win2iipeg^. yi«iläÖn^ hu^ seroas5ä>: :Torpntpssa.oU kes^tikertai nen viikkopaikka lokakuussa §54.14, Hamiltonissa $55.90, Ft. William-- Port Arthur $57.13, Vancouverissa $52.46. Vain Reginassa, ja Saska toonissa oli keskiarvoinen palkka alhaisempi kuin •Wlnnlpegissä. ' Nämä tosiasiat eivät osoita koko totuutta. LaborGazette toteaa, että keskinkertainen viikkopaikka Winni-peglssä oli V . 1939 $24.29. Sen Jälkeen elinkustannukset ovat nousseet 181.1 pisteeseen, inikäli hyväksymnae ;halli-tuksen antamat niimerbt. Jo' tämänkin perusteellaVpitaisi kiesklhkertaissn viikkopälkan pila yälilhtään $49.80, miitta se qn kultenklh vain $45.93, noin $3.00 dollaria yäfiemmän viikossa. ^Käytännössä se inerkitsee sita, etta .todelliset . päikaT ' "VVinnipeg^ä ovat alhaisemmat kiiiii vuonna 1939. Ottaen huomioon l i vuoden aikana .antajiin ,e^luslaj^^^^ ; liitäen ^et^i^ji^ipU^^^^ i ^ ^ ^ ," :.U ^oi^eutt^- '^t:Ji\m,vepJ^ lasten" uriib yrittää saada edustuipirj ;keuden, on perustettu yhtiöunipitia estämääii työläiiteh urilon-' rakehtäi^* mistä ja alhaisen elintason parantamista.-^ Toinen-huomion arvoinen seikka ä - siassa on* imioliike, Joka on huomattavassa määrässä kasvanut kySymyk. sessä olevana aikana. lUniolden Johtajisto, vähemmistöä lukuunottamatta, on esittänyt 'hukkuvan koiraii o-saa. Tosiasiassa he ovat seuranneet työnantajia ^vallitsevan kurjan tilanteen säilyttämiseksi \^ Winnipegissä virheellisesti olettaen, että se estäisi työttömyyttä, • ' s . ' - . Kuitenkaan' ei •'oie^kottavaa, että työläiset 'tulevat hyvin kauan tj^ty-mään sellaiseen-- alhaiseen taloudelliseen asernaari: • ^innlpegln työläiset ovat osoittaneet'-VvV 1919 yleislakolla ja työttömien kamppailuilla 30-luvnn nälkävuosina, että he ovat kykeneviä käymään taistelua . H e tarvitsevat tuksen sytyttämiseksi. Tätä ipnostustactarvit^an juuri nyt, kb ka • melkein Jiäikki uiUot aloittavat ne ivottdut' ty&pantäljain' kanssa. K a tu: auriu'QroIäiset, Joilla' o*n ^'tiintiiien ty< vilkk^^-väatlvat nyti40.-tuiuiip iviik-ko i, ilman että - viikkopaikka vähentyi 5i jä lisäksi 5 sentin tuntipalkkako-j- o{usta. Kunnallistyolätset vaativat 40 tunnin työviikkoa j^t S^l.'^';tatp*i jtii ta iMUJFffiiSlEäööa^ tdi suunnilleen .vastaisi;.i^inktistan-niffitea; pbuwä£ j S J ^ i d e i i ^^ Työläisten keskimääräiset ansio! eri kaupungeissa Ottawa.— Canadan tilastoUiieij tft.' miston julkaisemien tietojen miluj olivat työläisten keskimääräiset Tia. koansiot viime lokak. 1 pnä auaj hU(Hnatuimmissa . kaupungeissa' te;, raavanlalset: , Samia' Sudbury Oshawa . . . . . . . . . . . . . . . . .. St. Cathannes . . . . . . . . . . .. Sault Ste. iMarie . . . . . . . . .. Wmdsor . . . . . . . . . . . . .. Niagara Palls . . . . . . . .— Ft. William & Pt, Arthur m aa • 6.1! an 51SI «a 57a iti||tuj6a;j[is^.^§bi}^,^^ jiiiäta-.kääittäsät .'pakkiraslaitQstenri j a [jra4tati^läi3t^Ä"'baSkän?eftttöit^ m köSfi^.. Jiyöä^ ^^nlpegln työläisiä. '^^^^^^ ' " ! i i a l k k i edeilämainltut unlot yhdistävät suuren määra^n^.työlälSiä.^ N^^ työläiset. Jos he toiyövat voittavansa oikeutetut vaatimuksensa, tarvitsevat korkeimman määrän yhteistoiminnallisuutta ja milltanttlsuutta, sekä tehokasta Johtoa; Vastakkaisessa tapauksessa he tulevat voittamaan hyvin pienen osan vaatimuksistaan. Tämä osoittaa, että tarvitaan välttämättö-mästl rivijäsenlstön aktiivisuutta. Työläisten itsensä on todella ponnistettava tänä vuonna, voidakseen estää huonot sopimukjset' joita heille tyrkytetään.ja vain tällä tavalla voidaan tasoittaa tietä sille, että Win-rilpeg voi nousta samalle tasolle korkeamman palkkatason omaavien teollisuuskeskusten kanssa. Jos unionistinen liike toimii yhtenäisesti Wlhnlpegissä, tulee sillä «olemaan voimaa päämääriensä saastuttamiseen.'— tWiUlam-Kashtan. Hamilton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . sjf Petertjorough . . . . . 5 5 J 1 Toronto . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5ui Sydney . 5 I M Brantford v. 530 ^lyäncouver • ; t.'... \ . - . . . ' . . 5ia '-Tittei,'Rivers . . . ' . . . - . . . . . . .H Edmonton .i.:;^ i......^.V<5MJ London- i. .-......r;^.$oa Montreal .......;V. 4 Victoria . . . . 49.« Calgary «ij B;iti^enet: .......... ttoj ä^iFUBjp^ndvHle . . . . , , > ^ - Ä H CaltTl^eston:;rv%>^v..-^ • . , i L Q )Ottawä-(Hiill i - . L.;.....; .v. :;4JJ8 'm Sajtot-Jphri.i- Halif ax . . . . . .. Sydäiiiaiitit tappavat henkivakiiutetuista yli 50 prosenttia Sun Life Assurance Co. of Caiiado vUme vuoden tbiraintakertomuksesa todetaan, että "yli 50 prosenttia n-kuutuskir| amme omaajien kedrai!' dessa tapahtuvista kuolemista j(*toi sydäntaudeista. Yleensä ajateHaib sydäntautien oleVan vanhan Iän tautia. Mutta se on myöskin tauti, miö tappaa ja_ saattaa herpaannuttaa hanslttain-. Japslä ja kymmeniä fct hansia nuoria jä keski-lkäisiä. 1851^ tiede' ei mahdollisesti pysty kobia poistamaan sydäntautia läkkäida keskuudesta. mutta ajanoloon pftäS olla mahdollista ehkäistä sen äifcie taihat taioiemät nuorten miMteo J» naisten keskuudessa", sanotaan asla» koskevassa lausunnossa. iaajlla pohjalla vissiä proj^k-" tia bakteriologisen, kemikaalien . . . ja muiden alojen sodankäjTinis-ta" (C. P.) • Tällaiset tunnetut tosiasiat — yhdistettynä siihen, että amerikkalaiset ovat sotimassii korealaisia vastaan 6,000 mailin päässä^mien rajojensii ulkopuolella, saattavat Vhdysvaitain valtiosihteerin ja YK:n pääsihteeri Tryj,'\e Lien "viattomuusprotestit" ko\-in ontoiksi. Sitäpaitsi, valtiosihteeri .\chesonilla ja pääsihteeri Trygve Liella on kaikki mahdolHsuudct järjestää asiat niin. ettei heitä voida syyttää tau-dinbasillicn Icviitäniisrikokseen syyllist\-misestä — he voivat vetää sotajoukkon.<y Koreasta ja jättää Korean korealaisille.. Ja niin kauan kuin he erinäisten verukkeiden varjossa kieltäytj-vät tästä. ^ - miskunnan enemmistö on taipuvainen uskomaan, että hevoivat syyllistyä baktcriolo^seenkin kodankäj-ntiin — varsinkin kun heidän ' johtavat kenraalina ja politlikkonsa ovat avoimesti puhuneet nirn. atomiaseen käytöstä Koreassa. Salaisuus ei ole kenellekään, että niin Suomen poroporvari. kuin "oi- *® kea'' tannerilainen sosialidemokraattikin katsoo kaiken mikä tulee Tru-manln valtakunnasta hyväksi, vaikkapa se sitten olisi kunnon! tavaran sijasta lähetettyä^ autoromua. /•'iCun n»'öskln tiedäinme, etta SUo- "rrtcn TUL':n Johto lii^äihpaan kertaan suoijitetug /Jlpulidis^ ja RftperiJäsehleit^'-äto(Mtyjben jälkeen on miljoonak*k<rallilksesta syytettyjen Wuckko-k{nnp,'^opla n käsissä, koplan Joka ön' lujasti iinjolttunut uutta sotaa yäHep vtapa^tiJivän aseistautumisen itnj alle, 'tuntuL-äskettöin TUL: - lehdeltä lvikemamme obTnpialalsia jäÄkiekko-otteIuita'ikO£keva Juttu vähän kuin "maanpetokselliselta". Mainitussa jutussa annetaan sellainen lievemmin sanoen "kommunistiselta" haiskahtava käsitys, että US:n jä^äC^iekiojoukkue sai hopeaa puljim konsteilla ja aivan ansiotta. ; Asla näet oli niin. että Jos Canadan Joukkue, joka voitti kalkki muut vastustajansa, olisi voittanut cnyöskm USA:n Jouldsueen, olisi USA piidon-nut neljännelle tilalle, pois mitaleilta. Mutta ihmee&sl kalkille, Canada pelxisi tasan USA:n kanssa ja hopea tuli "isäntämaalle". Kultaa el oUut maihdolllsims: tlpaiittäa,' vaikkaCv. nacbn ^öckkue olisi painunut polvU-leen •jänkkien eteen. iTJSArn Joukkueen ruman ja epä-urheilijamaiseii ipelin tuomitsemiseen lisäksi alettiin Norjassa ja mtiualla Euroopassa puhua nuljun konsteilla saadusta hopeasta. Siitä kertooTtJL-lehdessä. Pedro .seuraavalla tavalla: "Pääsikö US.V sopapelillä hopealle? -Se ei:ole perosteeton väite. Matta ci .-myöskään varmasti .tei-distettavissa-..; Canada-VSA ottein näyUi; ainakin allekirjoittaneeta silmään.perin kummalliselta. Kyl-läliän siin» kamppailussa kalmail-tiin Ja •ionttolltiin tuomariakfii vastaan, mntta täyttä todelllsnns-kuväa ei ottein saanni. Ennen id-sojen alkaa VSA-Ganada pelasivat näytöaottelnn. Se oU somia pelleilyä. ..Viime sunnnntaln tasapeli ci kyiiäluän peUeilyssä vetänyt vertoja. näytösottehiUe. mntta kovin tarvitsee ihmetellä, miksi Canadan jnaalivahti päa5ti verkkoonsa kalisi.- aivan naurettavaki helppoa laoliaasta. Jotain silia jntussa on mätää. USA näet tarvitsi tasapelin päästäkseen hopealle . . ? jSe oli ansaitsematon konnia pannareilie . . . " Eikö kuulostakin aivan epäamerikkalaiselta. joka:.Suomen sosdem. pomojen näkökannan mukaan on juuri samaa kuiUÄiaiUorlkos ja on ainakin tähän asti aiheuttanut jos ei nyt liian Järjestöstä erottamista niin a i nakin tehtävistä syrjään puskemisen. Jäämme kuulostamaan mitä tuosta tuleman piiää. Riittäneekö, kuliislen takainen tukkapölly vai annetaanko hänelle "ansaittu" lähtö raportteriri virasta. ; Tomen TUL-lehden juttu tuntui myöskin eräässä suhteessa huvittavalta.' • Tässä toisessa Jutussa kerrottiin Kokkolassa pidetyistä naisten; pika-lulstelim maallmaimiestaruuskilpal-lulsta,. Jolta esim. Suomi-Seura el katsonut uutislähetyksissään maininnan arvoisiksi ollenkaan. . . <Mutta ei Ihmekään, sillä: korjasi^ vafthah -venärllscti-'neitoset' ja-^uoret rouvat iilin-kullähyMin^'hdpeänäcui Ja tahtoa. '•Mistä helkkarista — voisaobaa Kiviperän Pekka selittää sen flioeo — "Stalinhi verisen dikUtuiD*' alaisina ikänsä eläneet, nällstjueet J» kurjuudessa rypöneet neuvostooaaa tyttäret ovat saaneet taitoa, voiBa» ja voitontahtoa? Sanoohan «jo -vanha sananlada jättivät viune vttöiieii' maailmähmes-tarin Eevi Huttusen ja Norjan ylpej-- den Thorvaldsenin Jälkeensä. A l n a ^ Suomi-Seura- näyttää pitävän sopimattomana- mainita mitään sellaisesta, nussä lieuvostolllttolalset' osolttaiituvat muita pareacmiksL E i - kähän se sovikaan oikeaan 'amerikkalaiseen suuntaukseen. Mutta"" sUtä toisesta TUL-lehden jutustahan oli määrä puliua. Slhiä kerrottUn: "LIdIa Selihova. joka lopnksi käytyään kovan kamppailun Maria Anikanovan Icanssa — voitti mestamnden, ansaitsi sen. Hän oli erittäin tyylikkäästi kUlävä Tohnalaistelija, Jonka eleissä oli runsaasti voitontahtoa Ja voimaa. JälUmmäindi määritelimt nraotcn pätee kaikkiin renäläJslin nähden, 4otkä olivat pohjobiä kilpalusa-riaan haomattavasfi voimaUcaam-pla. Niin taitoa, voimaa Ja vnitAu-että pakolla metsään ajettu kda « oravaa hauku. Kuinka sitten «1 täsd tapauksessa?- Koskaan emme myöskään ole ka»- lut, e t t ä vankUelrelltä tuodut ini«i^^ enemiföä kuin:'naisetkaan ollsi^ •pystjTiect' tekeriiään huIpputaHds» 'missään-urheilussa; y ; ' V a i / / Ä l e « i ö , . kukaan, että es»- ne luurangot, jotka Suomessa 131*- 1919 ja vielä Jälkeenkin päin. vät piikkilankojen takaa vapairtaa oUsly;at ;pystyneet; voittamaan, nncj •maäflmaii valibufheUiJat kisak^tj»- '* Tuäklhpalcakäan niin arvtfee! _ Submen • väikolsten vanai^J* vapautuneita, enempää kuin n a » ^ frankolaisten, Chiangln, SynjB^ Rheenym. leireiltä päässeitä d ^ nosta voitontahto piinaajainsaj^ nlan nostattamiseksi, eikä m75»*^ kestä uolvet enempää kiiln muntJuia kuivettuneet jäsenet. «i Näin ollen ei järkevä ihaunci ^ tulla muuhun kuin siihen taIcleeC| että neuvostonuorisolla, tytöU^ pojilla, kaikilla neuvostomaan slCi on jotakin seUaista jonk» lesta* he ovat maailman kilpaken»^ kin innostuneita ja voltontahtoSs^ myöskin, että heidäk maaiisa tarJo^ Ja kykenee tarjoamaan poJiD«o^; tyttärilleen scUaisen elämän, i * ^ * " kec Heistä iroimiÄkalta- — KnttaO' ;
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 25, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-03-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520325 |
Description
Title | 1952-03-25-02 |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, maaliskuun 25 p. — Tuesday, March 25,1952
CEIBEBT7) iDd^pesiIent Labor
OBSan |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-03-25-02