Vapaus, December 16, 1965

              r onnea v.
kaikille kansalaisillemme
Chrfetmas Issue - Section II -- Joufunumero - Osa II
Torstaina, jouluk. 16 p. r - Thursday, Dee. 16, 1965 Sivu 1
Vanhakin nyt nuortuu
Romanialaisia joulutapoja
" Romanialaisten tärkeimmut tal­viset
juhlapäivät ovat vuodenvaih­teen
tienoilla eli joulukuun 25
päivästä tammikuun 7 päivään.
Ylinunilleen Ilo kohoaa tavaUises-
' t i jouhupäivänä ja uudenvuoden­päivänä.
Vuodenvaihteen juhlien
tavat ovat hyvin vaihtelevia, ja
niihin kuuluvat varsinaiset joulu­laulut,
lasten joululaulut, koris-
>tettu aura sekä härän mylvintää
matkiva rumpu/ jotka molemmat
symbolisoivat runsasta satoa, jou­lu-
ja uudenvuodenpäivinä esitetyt
"aamunkoitontervehdykset", "Va-silca"
eli uudenvuodenpäivänä lau
iettu perinteellinen laulu, jonka
aikana koristettua sian päätä kan­netaan
ympäriinsä, pantomiimi- .
tanssit, joululaulut, joita lapset
laulavat kulkien talosta taloon ja
kantaen valaistua papcritähteä,
Beetlehem- ja Herodes-näytelmät
sekä kuvaelmat, joissa esitetään
lainsuojattomien urheita tekoja. '
Kaikki nämä tavat eivät ole levin­neet
kautta maan, vaan rajoittuvat
vain muutamille paikkakunnille.
lailii sekä_ Herodes-näytelmä ovat
myöhäisempää alkuperää. Lainsuo­jattomia
esittävät kuvaelmat ovat"
myös uudempia ja ilmeisesti ulko­naista
alkuperää.
Monilukuisuutensa; kauneutensa
ja vaihtelevaisuutensa ansiosta jou­lulaulut
esittävät tärkeää osaa jou­lun
juhlapäivinä.
Niitä lauletaan erikoisesti uuden­vuodenaattona
ja -päivänä. Koko
kylä osallistuu tähän tapaan siitä
huolimatta, että varsinaisesti vain
lapset, nuoret, määrätyn ikäiset
miehet ja kyläsoittajat-laubvat näi­tä
lauluja. Muutamilla seuduilla
myös nuoret tytöt laulavat, kun
taas naineet naiset hyvin harvoin
ottavat osaa tähän tapaan.
Joulu-ja uudenvuodentapojen pe­rinne
vaatii, että esiintyjät muodos­tavat
"veljeskuntia". Veljeskunta
perustetaan ankaria, perinteellisiä.
lisiä sekä nuorille että heidän van-hemmillen.
Juuri joulu- ja uuden-vuodentanssien
aikana nuoret tytöt
ensi kerran osallistuvat "horaan"
(perinteellinen romanialainen piiri­tanssi),
ja täten vuodenvaihteen hu­vit
antavat nuorille erinomaisen
mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja
valmistella tietä häille, joita viete­tään
tulevien karnevaalijuhlien ai­kana.
Valittaessa nuori mies veljes­kuntaan
hänet samalla julistetaan
avioliittokelpoiseksi.
Veljeskuntien toiminta alkaa jo
viikkoja ennen juhlia perusteelli­silla
harjoituksilla. Täten ne esit­tävät
tärkeää osaa perinteen ylläpi­täjänä
ja välittäjänä. Ohjelmiston
juhlallinen luonne vaatii, että pe­rinnettä
on noudatettava kaikkein
pienimmissäkin y k s i tyiskohdissa.
Lauluissa saattaa ilmetä joitakin
muunnoksia, mutta ainoastaan pe-.
kutsutaan sisään, jossa he esittävät
isännän joululaulun ja pari muuta
laulua. Pöydälle on jo asetettu val­miiksi
lahjoja laulajille: leipää, sa-vulihaa,
porsaanlihaa, luumuviiniä
(tzuica) ja viinejä, hamppua ja ra-
Lapsena ovat joulut mukavia ja
aikusenakinmukiinmeneviä, mutta
siinä välillä saattaa- ihminen juuri
jouluna tulla niin pahalle päälle et
tei paremmasta apua. Ja syynä sil
hen ovat ne rakkaitten lähimmäis­ten
joululahjat; He sitten osaavat­kin
juuri 14—17 vuoden iässä ole
ville ihmisille antaa tökeröltä ja so­pimattomia
joululahjoja.
Olipa esimerkiksi kerran eräs tyt­tö,
jonka suurena saavuttamattoma­na
haaveena oli täytekynä. Hän oli
kautta rantain antanut omaistensa
asian ymmärtää ja suhtautui siis
jouluiltaan tiet,yin toivein. Pukki toi
tälle kiltille tytölle monta pakettia
mutta ei yhtään niin pientä kuin
hän odotti. Ohjelmanmukaisten vil-lalapasten,
tossujen ym. kniununa
oli .kynsienhoitovälineet. Hienossa
naisellisessa kotelossa. Oletettu hie­no
nainen ei todellakaan itkuun pil­lahtanut,
ei moitteen sanaa lausunut
mutta väärinymmärretty hän tunsi
olevansa. Ja todella olikin. Hän ei
ollut vielä ehtinyt siihen itkään jol­loin
aletaan kiinnittää huomiota ul­komuotoon
ja mokomat .kapistukset
olivat hänelle häpäisy, verinen louk­kaus.
Minkä aiheuttamaan tuskaan
vielä liittyi pettymys täytekynähaa-veen
raukeamisesta.
Tai se poika, jolle äiti oli hellin
käsin kutonut vanhojen herrojen
villatakin. Äiti otti mallin lehdestä,
mistäpä hän tiesi millaisia kai^kki
kaverit käyttivät. Mutta suurin sur­minkaan
ei poika pannut lahjatak-kia
päälleen; ja niin istuivat syvässä
murheessa sekä äiti että poika.
; Miksi juuri 14—17 vuoden ikäisiä
vainotaan? Miksi Ihmistä siinä iässä
pitää kaikella tavalla kolhia? Hrn,
"Taitavat olla erityisen kolhiintuvassa
tilassa. Lapsi ei arvostele, hän on
iloinen siitä mitä saa, ei kaiken taiv
vitse olla niin justiinsa kunhan on
äinne päin. Kun. arvostelukyky he­rää
niin uusimmillaan se vasta nir­so
on. Keneltäpä ei olisi ollut "ka­malia"
vaatekappaleita, joita on oi-lut
pakko pitää ja jotka ovat syn-kistäneet
koko nuoren elämän!
Toisekseen nuori ihminen on kau­hean
tärkeä. Hän odottaa ilman
muuta että lähimmäiset ovat hä­neen
kiinnostuneita, seuraavat pie­niä
vivahduksia myöten hänen tai­pumuksiaan;
toiveitaan ja makuaan.
On hirveä loukkaus jos hänen ku­vitellaan
harrastavan jotakin sel­laista
mistä hän ei välitä, mitä hän
suorastaan halvek.sii. Kuinka nyt
saatetaan kuvitellakaan että hän mu
ka tuollaista . . . !
Jos tämä olisi vanhanaikainen
moraalisaarna, niin tässä kohdassa
nousisi nyt etusormi pystyyn ja ääni
kuuluisi: — Rakkaat nuoret, oppi­kaa
olemaan vaatimattomampia ja
vähemmän itsekeskeisiä.
Mutta kun tämä on olevinaan uu­denaikainen
syväluotaus nuoreen
sieluun niin kuuluukin ihan päin-va.
staista: Murrosikäisten omai­set
ja ystävät: Koettakaa vähän kä--
sittää että kun ihminen vaihtaa
nahkaa niin hänen ei ole häävi
elo. Koettakaa kolhia häntä niin
vähän kuin ^mahdollista. Osoittakaa
hänelle erityistä huomaavaisuutta
jouluna olemalla antamatta mitään,
mitä ette varmasti tiedä hänen toi­vovan.
Ellette tiedä mitä hän toivoo
niin viisaimmin teette antamalla
lahjakortin. Kaikkein tyhmimmin
teette antamalla sellaista, mitä hän
ei pyhien jälkeen voi mennä kaup­paan
vaihtamaan.
Tämä juttu muuten ei ole tuu­lesta
temmattu. Esitetyt esimerkit
ovat tosia. Ne. häiritsevät pitkiä ai­koja:
asianomaisten perhesopua^,
Mutta toisaalta ei meidän jut­tumme
tarkoitus ole häiritä joulu­rauhaa,
vaan päinvastoin sitä täy­dentää.
Loppuhuipistukseksi huo­mautamme,
että joulu on nuorten
juhla, kuten runoilija todistaa:
' J a vanhakin nyt nuortuu
kuin lapsi leikkimään . . ."
— Raija., •••
haa. Laulajat esittävät hyviä toivo­tuksia
jokaisesta saamastaan lahjas<
ta ja kiittävät isäntää perinteellisin
muodoin. Laulajia pyydetään myös
syömään ja juomaan. Muutamilla
seuduilla on tapana, että jos talossa
on nuoria tyttöjä, heitä pyydetään
tanssimaan, ja jos talo on kyllin
suuri, myös naapuriston nuoret tytöt
saapuvat pitämään hauskaa veljes^
kunnan nuorten miesten kanssa. Ky­lätietä
kulkiessaan lauuluryhmä
laulaa ja lausuu runoja.
Muutamilla seuduilla Transsilva-niassa
nuoret kipeävät uudenvuo­denyönä
kellotorniin ja laulavat tai­vaan
neljälle tuulelle.
Lauluja säestetään aina jollakin
soittimella. Ensimmäiseen maail­mansotaan
asti säkkipilli oli etu­alalla
useilla seuduilla, mutta sit­temmin
sen ovat korvanneet huilu,
klarinetti ja viulu. Valakiassa, jossa
nuoret tytöt ja pojat laulavat yh­dessä,
säestetään tavallisesti hanu­rilla.
Transsilvaniassa käytetään
myös rumpua.
Romanialaiset joululaulut Ccolin-de)
sisältävät tavallisesti hyviä toi­votuksia.
Kuitenkin voidaan tehdä
selvä ero varsinaisten joululaulujen
ja lasten esittämien laulujen välillä.
•Lapset laulavat "colinde-laulu-jaan"
joulu- ja uudenvuodenaattoi­na.
Laulut ovat lyhyitä ja niissä toi­votetaan
isännille runsaasti lampai­ta,
vasikoita, porsaita, kanoja jne.
Hyvin humoristisin, säkein lapset
pyytävät tilanteeseen sopivia lahjoja
pähkinöitä, päärynöitä, pikkuleipiä
jne. Muutamilla Transsilvanian seu­duilla
lapset koskettvat varvuilla
ovipieliä ja tulisijoja toivottaen on­nea
ja menestystä talolle.
Lasten lauluissa esitetyt hyvät toi­votukset
— vaikkakin ne ovat aina
suoria ja ilmaisevat tarkoin halutut
lahjat — ovat luonteeltaan yleisiä
ja niitä voidaan esittää muuntele­matta
kenelle tahansa.
sääntöjä noudattaen. Perinteellisiä I linleen sallimissa rajoissa.
uudenvuodentapoja noudatettaessa
veljeskunta hallitsiee koko ; kylän
elämää; Latilujien, i)antomiimiesitysT
ien ja muiden tapojen lisäksi veljes-
Useimmat tavoista navttävät Q i o " m | kunta järjejitää tansseja ja huvituk-hyvin
vanhoja. Ainoastaan lasten sia, jotka karnevaaliajan läheLsyy-talosta
taloon suorittama lauluvie- : den vuoksi ovat hyvin merkityk.sel-
Joululauluja lauletaan kaikkialla
kylässä, mutia tapaan kuuluu, että
talon isännältä ensin ky.sylään, tah­tooko
hän kuulla niitä. Ensimmäi­nen
joululaulu, jossa esitetään vie­tettävä
juhla, lauletaan kynnyksellä
tai ikkunan edessä, sitten laulajat
OIKEIN HAUSKAA JOULUA J^^^^^
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA
PRESIOENT
LÄMPIMÄT
Vyodendjan tervehdykset
YSTÄVÄLLISILLE SUOMALAISILLE ASIAKKAILLE
Mitä parhain toivomuksin,
EED KUKKAKAUPA"
60 EYRE ST. S.
NEW SUDBURYN OSTOKESKUKSESSA
22 DURHAM ST. N.
ELM ST. W. PRESIDENT HOTELLISSA
MONILLE SUOMALAISILLE YSTÄVILLE
toivotamme
auskäd joujjä ja
onnekasta uutta vuotta:
Vilpittömyydellä,
SUDBURYN NYKYAIKAISELTA MOTOR HOTELLILTA
Suurkiitokset suonialaisille kannatuksesta
PRESIDENT MOTOR HOTEL
99 ELM ST. WEST
LOUG
62 EYRE ST. S.
autaustoimisto
SUDBURY