Vapaus, July 19, 1924

              Lauantaina, heinakmm 19 p. — Sat. July 19fli Sivu 3
LDKKEENHOITiUAN OSASTO
liiDiokflYa
r i i kuvan saa tilata tämän lehden konttorista^ Sen on
•i^,t Vievä suomalainen kuvanveistäjä Paul Aaltonen. Kuva
» ° Ä f r valettu, 10 tuumaa korkea. Maksaa ainoastaan »2.60.
tUaus v a p a u d e n . l o n t t o r i j u ^ . ^ ^ ^ ^ . .,
. Box 69, Sudbury, O nt
Siiomeen
Kurssi
Smk. 38:-
Dollarista
L ä h e t y s k u l u t : ;
40e lähetyksistä alle 130.00,
60e. lähetyksistä |30;00—
$59.99 asti, 76c lähetyksiltä
160.00—$99.99 j a $1.00 kai­kilta
)100.00 taikka eitä aun-remmilta
lähetyksiltä. SäfckS-unomalähetyksille
on kulut
$3.50.
Torontossa ottaa rahaväli-tyksiä
vastaan S. G. N e i l , 957
Broadvie\v Ave.
Lairapilettejg myydiin.
Tieduitakaa pilettiatioita.
Vapaus
Box 69, Sudbury, Oat.
la tämän vuoden ensimäisenä kuu­tena
kuukautena, antaen elämän
l € 4 9 J l e ihmistaimelle. Kuolevaisuus
sitä vastoin näyttää olevan vähe­nemässä,
sillä samalla aikaa tapahtui
ainoastaan 837 kuoleman tapausta.
A v i o l i i t t o j a : solmittiiri tällä aikaa
lupasi haalin sanotun komitean
ettäväksi torstai-iltana t k. 17
Mvänä, jolloin päätettiin pitää en-näiset
avustusiltamat. EVästyk-
:nä komitealle annettiin määry?
kaa iltamatulot parhaan härkin-nsa
mukaan työttömien keskuu-essa
heidän avustamisekseen.
Brace Minen otacton vuosi- ja
[linavajaisjuhliin oli osastoinm^
hettänyt kaksi edustajaa, mutta
:ista sanotpn osaston kirjeenvaifai-ja
ei ole juhlareferaatissaan su-äinnut
mainita sanallakan.. ;
Ketik. 29 päivin kokouksessft
nettiin täysi .toverilubtto Benjap
in Hennellille, eikä väliaikaista^
uten viime kokous asioissa ilmeni.
Näin työttömänä j a rahattomana
ana sattuu kaikenlaisia tapahtii-
Eräästäkin talosta - tässä yhl-nä
Iltana oli ajettu 4 - ^ nuorta
iestä taivasalle, kuii ei heillä enää
lut rahaa maksaa yökdrtteeriaäri
joille sitte täydyttiin äntaä väli-esti
suojaa osaston haalisisa.
Boin on eräs "hyvin toimeentu-va
tuplaveeläinen" talonomistaja
-valnnut tässä eräänä aamuna en;^
työhön lähtöään, häätää uloB
iehen, joka oli ollut hänellä " r u u ­na"
pitemmän aikaa ja aina
«ksanut vuokransa etiikäteej^
Hnnollisesti, mutta kun; pojalta
ppui rahat, niin ei muuta kuin öta
si Selkääsi ja lähde kaputtfele-an.
Muuten hyvin sattuva teko?
mitä arvelette pojat? *
Kiho.
uutiaa
K. P. s. J . osaston kokoaksiss-heinäkuun,
11 p. hyväksyttiin
on jäsenyyteen seuraavat' ,to-erit:
Kalle Untirienv Kalle Koski­en^
V. Suonperä j a J . Huttunen;
"•nteltiin eri virkailijain ja t o i -
Icuntien raportit edelliseltä kuu-.
?ndelta. Hyväksyttiin vasta muo-ostctun
voimistelu- jäurheiluseu-n
säännöt, joten seura siis on Val-alkamaan
toimintansa j a innos--
a tässä asiassa ei näytä puut-i
'inkaan, siis toivon vaan että
nostus jatkuu. Näytelmäseuraä
.Bdelleen järjestämään valittiin v i i -
-•nenkinen komitea, sekä käsitel-
^ joukko kirjeenvaihtoa y. m.
•noita. • ' ;
^Osanotto kokoukseen oli tyydyttä-runsas
ja asiain käsittely v i l -
5. varsinkin kun ottaa huomioon
^ « e n sään boukuttelevanNtenho^
öiman, ei kuitenkaan sUnä" määrin
"«siinä enään olisi paj^tamisei^
K«l"«Ujien lakko Skeena joella
nyt päättynylt, kalartajat saaden
^ Pnoh senttiä kappaleelta enem-
° kum mitä kalayhtiöt alkujaan
maksaa. Lakkolaisten v a a -
iJksena kyUä oli saada rourempi
-ys_ kappaletta kohti, mutta p a ­ppihan
se on vähänkin kuin Hi
*^np«iBkiiniae iidit saavuttivat
ennätyksen synnytyksen alal-myöskin
tavallista enemmän eli 765,
j o k a on 28 enemmän kuin saman^
aikana viime vuonna. Arvellaan
että karkausvuosi on osaltaan vai
kuttaput tämän tuloksen saavutta­miseen.
. Näyttää siis siltä että täällä ei
olla yksinomaan siirtolaisuuden va­rassa,
asukasmiäärän l i e n t y m i s e s ­sä.
Sahamyllyjen palot näyttävät o-levan
päiväjärjestyksessä, sillä vii­meisen
parin viikon aikana on tääl­lä
palanut ainakin kaksi sahamyl-lyä.
Onkohan tällä seikalla mi­tään
yhteyttä sen kanssa kun m y l ­l
y j en omistajat viime syksjmä, kah­deksan
tunnin työpäivälaista väi-teltäessä"
sanoivat että tämän ym
pariston sahalaitokset ovat koneis­tonsa
puolesta vanhanaikaiset ol­len
kymmenen yuotta jälessä ame*
rikalaisista myllyistä ja iettä jos
heidät pakoitetaan lyhentämään työ­päivää
kahdeksaan tuntiin niin he
eivät pysty kilpailemaan amerika-laisten
myllyjen kanssa?
Canadian Paget Sound Lumber
Go. sahalaitoksella Victoriassa, B.
C , menivät työläiset ^lakkoon tässä
JQiitakin päiviä sitten, vastustaak­seen
palkan alennusta joka yhtiön
taholta aiotaan panna toimeen. A i
pttu palkan alennus on koko tuu'
t i i v a ' j o ennestäänkin pienissä: pui­koissa^
sillä ennen lakkoa makset­uin
tällä sahalla miehille ainoasr
taan 36 senttiä tunnilta valkoisille
j a 25 senttiä tunnilta aasialaisille,
hyit aiotaan se laskea • 3 2% Valkoi­silta
j ä 22% senttiin aasialaisilta
j o t e n . k u k a a n ei voine katsoa* lak'
köa aiheettomaksi.
Palkkojen laskeminen 'puutavara-tuotanhoh
alalla, muuten onkin v i i ­me
aikoina o U u t a i v a n yleistä, työn­antajat
käyttävät nykyisä' lamaan­nusta
hyväkseen ' polkeakseeUt työ­läisten
palkat nälkärajan alapuolel­le.
Tähän asti pn palkkojen aXen-nviB
kuitehki^ k ^ etupääs-^
sä metsätyöläisiin, sillä heidän pal-kiassaan
on - -näihin asti ollut vähän
enemmän oit^misen varaa, mutta
kut^n' edempänä olevasta näkyy >>-
haaSL n j a haasL Kalle Pesolan
Cpbaltista.
E d . P y l K s vast J . Marjamäen
haasL $1.
Väinö Ketola vast O. Pynnösen
haasL f l j a haast Salu Kivistön.
Svante Ylinen vastaa Y . Jokimäen
haast f l .
Kalle Pajola on vastannut haas­teensa
$1.
V E R M I L L I O N RIVER, ONT.
19 p. kello 7 illall» White ftshin
osaston juhlain takia. Muistakaa
nyt saapua kokoukseen, sifloin va
Iitaan johtokunta j a hyväksytään
puolivnositilit
" Raportteri.
Koska asioiu on taas kertynyt
paikkakuntamme uutisvarastoon,
n i i n nyt sieltä taas saatte kuulla.
Älkää te vanhoillinen joukko pa­haksenne
panko, vaikka osa teidän
Toverit, teista jo osa t i e t i i ja
nyt tulette kaikki tietämään, että
osastomme on päättänyt viettää t a ­lonsa
avajais- j a kesäjuhlaa " t k.
26 päivänä, jossa tulee olemaan
monipuolinen ohjelma. Kaksi näy­töskappaletta,
puheita ja runoja.
Myöskin tulee urheilukilpailut hy­pyissä,
juoksussa j a uinnissa, joista
palkinnot annetaan parhaille. Vielä
tulee olemaan eräs urheilulaji jossa
jaetaan palkinnot "loossa" ja"hais-sa",
sitä urheilua en voi nyt sa­noa
m i k ä se on, vään kun tulette
n i in näette. Sen kyllä takaan et­tä
kilpailuun voi ottaa osaa vaik­ka
lapset " Kylläpähän näette j u h -
lailmoituksista joka tulee erityises-ti
Vapaudessa julaistavaksi.
Nyt sitä taas ollaan paikkakun­nallamme
niin kuin . mitkäkin suu­ret
juhlat olisi tujpssa. Kaikki pyö­r
i i j a hyörii kun markkinoilla. P u ­hutaan
j a luetaan, aina vaan osas­ton
talon avajaisjuhlista, ihan van-hoillisimmatkin,
osaston ei-jäsenet.
N i i n tämä tulee olemaan merkilli- Toinjjtus.
nen juhla paikkakuntamme histori­assa,
kun tälle paikkakunnalle a-vataan
ensimäinen - kommunistinen
talo joka on työtätekevän luokan
j a tulevain sukupolvien onnen täh-ti.
• • -
Osaston työkokous pidetään . t k.
joukostanne on horjahtanut syntis­ten
teille. Se ei ole ihme kun kirk­ko
sairastaa tyhjyyden tautia ja
sielunpaimenen on täytynyt astua
maallisiin tehtäviin, kun lampaat ei
enää seuraa paimentaan vaan etsi-
TOt seuraa järjestyneitten työläisten
joukosta. Eikö olekin kaunista
jättää paimen j a juosta siihen jouk­koon,
jota oh ennen katkerasti v i ­hannut
j a sortanut ja vielä kulet-taa
mukanaan lahtarien verikoiria
jotka tovereitamme 1918 Suomessa
teurastivat
Toverit, voitteko luottaa tuohon
joukkoon toveripiirissä?
Uutisten kirjoittaja.
/ . — —o 1. -:- •
K t t j . ' Sigurd.
TROCHU, A L T A.
' T a a l l a on Tallinnat ääretön kui-'
vuus tänä kesänä. Koko kesänä ei
öle saatu sadetta jtiuri ollenkaan,
siksipä vuodentulotoiveet antavat
farmarille hyvin apean mielen.
Löydätte lähettämänne haasteet
Vapauden' "no. 69, sivulla 7:män.—
Creighton osaston ke
säjuhlat ovat lähellä.
Koska? Heinäkuun 27
paivana.
' Poil Artliiir, Fort William ja ympäristö
Vapandaa uutistoimisto Port' Arthurissa^ 816 Bay S t Toi­mistossa
myydään kirjallisuutta j a rihkamaa, välitetään Vapauden
Ja kaikkien puoloelehtira tilauksia, rabavilityksiä ja laivapilettejlL
vat myllymiehetkin nyt joutupeet
vbsaUisiksi tästä palkkojen pollfe-misesta.
. • '.r•,.
: J a helppohan työnantajien on o l ­l
u t k i n laskea^ palkat niin alas kuin
heidän liikeyoittohimonsa - suihkin
OTL :vaatbut. Sillä työläiset tällä
teollisuuden' alalla kaikesta, agitat-sionista
j a käytänndHisestä; kbke
muksesta huolimatta eivät ole vie­läkään
tulleet oivaltamaan mitä hei-:
dän Taubaansa sopii, se on eivät ole
iblleetr Icäsitiä että ensimäinen
ehto, elämiseii ehtojen säilyttämi­seksi,
. heilläkin on järjestäytymmen
Järjestö ks^läon^ olemassa, mutta
pn se voimaton puolustamaan typr
lasten oikeuksia hiin kauäh kiiif
ifcySläiset 'suurina joukkoina piysj^
jtelevät siitä erossa. Pankaahan nyt
kerta kaikkiaaif. mieleenne,, että
Rikkien jotka työskentelevät puu*
tavarateoUisuudessa tulee liittyä
Canadan Puutavaratyöläisten jär­jestöön,
sillä ainoastaan järjesty­neinä
voivat työläiset menestyksel"
lisesti taistella, hyvin järjestynyttä
työnantajalupkkaa vastaan.
G. S.
Eri
SO. PbRCUPINE, ONT.
v K a r j a l a n .ilmalaivarahastoon ovat
lahjoittaneet' seuraavat:
Mrs... Mandi ^linga - v a s t Mrs.
Sanda Nurmen haast" lahjoittamaa
la* ?1. ;
K a r r Nikkanen vast TVemer
Isaksonin ^laast lahjoittamalla $2^
- JlrsL' Hanna Nikkanen vast Mrs.
Aino Pajalan haast ^ 1 . j a haast
J u l i a Kivistön.
yjolin- Lahti vast E. Eriksonin
haast. $1 j a haast Kustaa Lahden,'
Toivo Lahden ja Sämi Niemen
Water Townshipistasekä^ ensin ma'i-nitBc
p u o l e s i maksaa $1.
- J ^ j ^ ; Toini Kinnunen vast M .
Mäen haast $1. \
• Kalle Kangas vast O. Kallion
MiUtari eli sotavastaisU viikkoa
on Kominternin taholta määrätty
vietettäväksi ympäri maapallon" hei-näk.
27 päiyästä elok. 4 p. j a sitä
tulladn viet^mään täälläkin. Kau­pungin
keskuskomitea ön ottanut
asian huomioonsa ja tuleei silloin
järjestämään eri tilaisuuksia tätä
tarkoitusta varten^ joissa tullaan
selostamaan sota selliaisenaan kuin
se ilmenee imperialismin vallites­sa
kapitalistiluökan hyväksi. Mus­tat
sotapilvet näkyvät leijailevan
useammassa maassa taasen j a jo­kainen
kapitaiisitnen maa valmis­taa
itseänsä kovalla I^iireellä ui^teen
verileikkiin. Miksikään muuksikaan
ei voi sitä sanoa niistä. mitä uuti­sista
s^a lukea aina Vain uusista ja
uusista sotavarustuksien laittami­sista.
Mäailmah ä^ota, joka käytiin
j a mikä samalla oli hirvein ihmis-teurastUs
mitä historia vielä tuntee,
piti olla jo selvä esimerkki kaikille
työläisillekin mikä on sota j a ketä
varten sitä käytijn,, sillä sodan jäl­kimainingithan
oyat sen jokaiselle
selvästi pspittaneet^ mau^a ei piisi
luuUut tarvitsevan' opetusta. Mutta
kuitenkaan tämä ei näytä olevan
tarpeeksi, sillä suuret joukot eiyät
kuitenkaan vielä käsitä, r minkä
vuoksi sotaa käydään.
N y t . kun tulee Kpmmunistipuo-lueen
sotavästainen viikko alkaen
myös tehdään ' k a i k k i tällainen työ.
Kaikki «toimikunnat liyt taas vilk­kaaseen
toimintaan j a velttous pois.
Kapakka laulajatar on seuraavan
suuremman kappaleen nimi, joka
tullaan esittämään Arthurin osas­ton
näyttämöllä. Jpkainen vain pi'
tää mielessään tätä huomiota he­rättävää
kappaletta ittikä päivä se
on .ensikuuh alussa jolloin se esi­tetään,
siitä nähdään jälkeen päin
lehdessä.
Hevonen joutui katuvautiun alle
j a kuoli. Williamin puolella kävi
n i i n ' onnettomasti H. McRaelle että
hänen hevosensa^ joutui katjivaunuh
alle. Prince Arthur Bld j a Pacific
Avo., risteyksissä. Tällaisissa , pai
koissa olisi oltaVä enempi varovai­sia
ettei jouduttaisi edellä kerrotuh-laisen
tapaturman uhrik^si.
PalokunU kutsuttiin kolineen
paikkaan yhtä'aikaa l i päivän i l
tapäiväilä. 169 Machar Avenuella
tuhosi tuli koko ulkohuoneraken-nukset
ja samalla: jopkun määrän
siipikarjaa jotka [ olivat: sisällä ja
pari: sikaa, samaan aikaan kutsut­tiin
palokuntaa suojelemaah Pigeoh
River Lumber Co. lautatarhaa, jos­sa
myös tuli hätyytteli, vielä kut­suttiin
se 204 Court S t , jossa tuli
oli asuinrakennuksen katossa, mi
tään suurempaa vahinkoa ei tuli
sentääp kerinnyt tekemään mis-
27 päivä tätä kuuta on jokaisen.sään paikassa,
koitettava avustaa» tämän viikon on- l 19 vuotias tylto korjattu tanssi-histumista
että tämän viikon aika-, haalista poliisien toimesta. . Com-na
suui-eromilia j a suuremmilla jou- munity tanssihaalista korjattiin t y t -
koilla voidaan tehdä selväksi sodan to pois olle88aah"päissään" ja muu-tuhOisuus
työväenluokkaa vastaan, teinikin esiintyen epämiellyttävästi
tai Äuubin V haluavatko^ nähden^ Tyjtö oli
nähdä sen raaj&rikkolauman, sen i kertpnut että hänellä el ole kotia
orpo- j a leskijoukon, joka on jää- ei isää. ei äitiä ja että hän on
nyt kaikkea yhteiskunnallista suo
jaa väille, vieläkö halutaan nämät
uusiintuvan, jos e i , niin silloin mei­dän
on tehtävä työtä tämän asian
selville saamiseksi.
Osaston puolivuosikokonk»essa oli
osanotto koko hyvä, näin kesäkuu­man
ottaen huomioon, mutta vaik­ka
osanotto oli koko suuri niin
suurtsti haittasi kokousta velttous,
joka on kerta kaikkiaan heitettävä
pois j a pantava kaikki toiminta ri-peämpään
muotoon, eikä silloin l e i -
kinasiaksi kuin ollaan kokousasiois­sa;
Billä siksi pitää olla meidän ko­kouksemme
suuri arvoisia. Heittä­kää
kerta kaikkiaan pois sellainen
kieltäytyminen ja tottukaa, otta­maan
niitä toimia vastaan mitä ko­kous
teille kunakin aikana uskoo,
'Sillä tavalla totutaan järjestelmäl­liseen
joukko^imintaan jokainen,
j a muutamat yksiöt ei tule, liian
suuresti" m i t c t u k s i .
Kokouksessa valittiin kaikki toimi­kunnat
nndestaan ja järjestettiin
heidän kokoontumisaikansa. Asia-miestoimikuntaan
valittiin neljä,
jotka «vat: Uuno Day, P . Aho, J .
H i l l j a ' : Mrs- Lehtonen. Jokainen
voi kääntyä heidän puoleensa lehr
titilauksien , uudistamisessa ynnä
muussa- d i l o i n kun ei viitsi kävellä
Vapauden Uutistoimistoon, jossa
muutaman viikon kulkenut tanssi-haaleista
tanssihaaleihin.'
Poliisit ovatkin luvanneet ottaa
enempi huolekseen pitää silmällä
nykyään tanssihaaleja, etenkin nii­tä,
joita on ulkopuolella kaupungin
sillä juopottelu ja rähjääminen käy
aina enempi ja enempi muotiin
näifisä tansseissa, joka pitää saada
lopetettua keinolla millä tahansa.
Samoin oli poliisioikeudessa kak­si
poikaa, jotka aamulla 6 aikana
viskelivät ^ piiripulloja sisälle ikku­noista.
Pojat saivat ' 10 dollaria
sakkoa. Rikoksien teko kasvaa nuo­rison
keskuudessa aina suuremmak­si,
joten olisi-otettava nuorison kas­vatus
enempi huoleksi.
Vapauden lärjakaappaan on saa­punut
niitä paljon iteoitettuja ja
juuri ilmestyneitä k i r j o j a "Murros­ajan
lauluja", runoteos j a "Suoma­laiset
lännen kultalassa"^ joten jo­kainen
ostamaan ifeBelleen uuden
kirjan. ' ;
Vapauden no. 8 2 ' m a i n i t t u Osto-lan
osaston entinen kassa joka i l ­moitettiin
luovutetun Port Arthu-rin
osastolle, pitää summa olla
?37.65 ejkä kuten siinä lehdessä
mainittiin $3.65, joten pyydetään
kaikkia ottamaan tämä oikaisu hop-mloön
väärinkäsityksien poistami­seksi
— J .
On olemassa naisia, «n olemassa
kolorisia, flegmatisia, sangviinisia ja
melankolisia naina, on isoja j a pie­niä,
nuoria j a vanhoja, Uhavia ja
laihoja, rumia j a kauniita, parempia
j a huonompia, mustia, valkoisia ja
värillisiä naisia, on naisia, jotka o-saavat
paistaa pihviä j a sellaisia,
jotka eivät sitä osaa, on hyvänlaisia
j a kiukkuisia, on pianoasoittavia ja
tupakkaapurevia, hyveellisiä j a pa
hellisia, älykkäitä j a -tyhmiä, ikäviä
j a ihastuttavia, mutta yksi asia kai­kille
on yhteinen: he kaikki tahto­vat
päästä naimisiin.
He uhraavat papan j a mamman,
sisaruksensa j a pyhäkoulunsa Ja Ka­narialintunsa
j a elämänsä j a ter­veytensä
saadakseen miehen, niin
onpa nähty, että monet 15vuotiaana
sulhasen saatuaan ovat heti hyljän­neet;
nukkensakin.
He näkevät tyttö-ystävänsä näi­den
naimisiin jouduttua laihoina,
sairaina, kalpeina, nä]cevät heidän
hienot shaalinsa käärittyinä ihmis-alkujen
ympärille ja heidän teko-hampaansai
vesilasissa vielä klp 11
ap., ollen itse onnellisessa aviotto
muuden tilassa nuoria, vaikka onkin
35 talvea niskoilla, terveitä, voimak­kaita,
rauhallisia, viattomia, sään­nöllisesti
käherrettyjä, solakkavar-taloisia,
elokkaita j a ilosta. Ja k u i ­tenkin
he kadehtivat toista, joka on
saanut avioliiton ikeen. — M i n i en
tyttöväkeä käsitä, en koira vieköön
He ovat niin ujoja, etteivät roh-;
kene käydä käsikö tavalliseen joki-kräpuun
ja heittää sitä kattilaan,
mutta 30-vuotiaan parrakkaan mie­hen,
jonka kanssa, he ovat tanssineet
3 valssia j a 3 polkkaa, syliin he len­tävät
ja syleilevät ja suutelevat, et­tä
ihan kauhistuu kun näkee. /
siin ilman edelläkäypää kuherrus-j
a kihlauskautta.
Miehen, joka ei ole idiootti, tie­demies,
ihmisystävä, kauppaioatkus-taja
tai veturinkuljettaja, täytyy
saadekseen erinäiset aukot omassa
Minä kerran näin naisen, joka
juoksi pakoon vanhaa, kilttiä leh­mää
— joka ei pitkällä ijäilään ol­lut
tehnyt pahaa kenellekään, —
mutta ei ollenkan pelännyt erästä
Englannin palveluksessa ollutta me
riupseeria, joka oli sekä hinduja et­tä
Sudaneja tusinoittain lyönyt kuo­liaaksi.
He ajattelevat kolmeen kertaan
päänsä ympäri valikoidessaan kure-liiviä,
mutta eivät ollenkaan kun ot­tavat
mielien.
Kun hankkivat uuden puvun otta
vat h^ tarkan tolkun sekä sen teki­jästä,
että aineesta, mutta mieheen
nähden. he eivät koskaan ole men­neet
kysymään siilhasensa: äidiltä
että «minkä laatuinen tuo olisi oike­astaan
tuo teidän poikanne.»
Pahinta kuitenjdn on, että tyttö-väki
on noin epäjohdonmukaista.
Eräänä iltana pyysin muuatta tyt­töä
10 min. kävelylle puutarhaan.
Hän ei uskaltanut tulla, pelkäsi vi
lustumista. Seuraavana aamuna to­dettiin,
että hän oli yöllä karannut
Englantiin erään merikapteenin; kans
sa, §ikä ilma suinkaan ollut tullut
suotuisammaksi.
He . tahtovat päästä naimisiin ja
sitte he eiyät' muusta huolikaan.
Niinpä voi eläinystäyällihen tj^tö
Pttap teurastajan, jumalaton papin
j a jumalinen näyttelijän, niin ol­koonpa,
hän vaikka kuMsanholtaJana
yhdistyksessä, joka varustaa, paka-nalapset
taskuraamatulla, on hän
valmis hävittämään kassan j a lähte­mään
jonkun kuvakaapin kuljetta­j
an mukaan, kun tämä hänelle on
todistanut: pro primo,, että hän r a ­kastaa
häntä j a pro secundo, että
länen yhdistyksensä toimii väärillä
perusteilla, — sillä eiväthän nuo
vanhaan parädisilaiseen muotiin pue*
tut mustat peevelit voi ensinkään
cäyttää taakuraaraattua.
Siveys- j a suojeluskasvattajain p i ­täisi
etupäässä suunnata toilhintan-sa
nuorten miesten keskuuteen; sil­lä
tyttö, joka on tuntenut mammam-sa
25 vuotta j a rakastajansa yhtä
monta päivää, uskoo tämän hiljais­ta
kuiskausta paremmin kuin edelli­sen
korkealentoista puhetta.
Jos uskovainen mies kosii usko­vaista
naista, ottaa tämä hänet pel­kästä
uskontunnostia, mutta jos us­koton,
kosii uskovaists», ottaa tämä
hänet sittenkin, voidakseen hänen
käännyttämisessään tehdä otollisen
teon Jumalalle.
Jos vanha mies kosii nuorta tyt­töä,
ottaa tömä hänet l^psellisiesta
rakkaudesta saadakseen tukea hänen
vanhuuttaan, ja vielä mieluummin
vanha najnen ottaa nuoren miehen
hyvin tietäen,^että huikenteleva nuo­ruus
ai n ^ tarvitsee hoivaamista.
On vaan kaksi syytä, mitkä teke­vät,
että 20 mnen vuosisadan nainen
antaa rukkaset: Ensimäinen, ..että
hän on mielipuoli, j a toinen, että
hänellä näköpiirissään on jotakin
tarjollaolevaa parempaa. Tässä t a ­pauksessa
voi kyllä mennä kihloihin
n i i n kauafcd aikaa kuin parempi i l ­mestyy,
sillä järkevä nainen tietää,
että Jdhlasormus merkitsee nykyisin:
«eläköön vapaa kilpailu.»
Kuherrus- ja kihlausalka tarjoo
kaikki edut naiÄlle, Ja f avioliitto
taas kaikki miehelle. Jos naiset
ymmärtäisivät käyttää tätä hyväk­seen,
niin he vaan kuhertelisivat j a
olisivat kihloissa; j a jos miehet oli­sivat
järkeviä, menisivät he naimi-olemuksessaan
ja vuorokautensa va
paahetken täytetyksi, valita kapak­ka,
rakastajatar tai vaimo. Mutta
kapakka j a rakastajar vain hurmaa-vt
eivätkä^ elätä sekä orjuuttavat
tarjoomatta' ainoatakaan tunnetta
mikä tekisi orjan elämän siedetä-väksi,
nim. toivoa j a vihaa. Vaimo
sitävastoin tekee miehestään par-haimmassa
tapauksessa Jumalan, Jo­ta
rakastaa j a kunnioittaa ja huo.
nommassa tapuksessa jupttovasikan,
jota ruokkii ja hoitelee.
' Naisen, joka ei kuulu teatteriin,
prostitutioniin, valtioneuvostoon tai
pelastusarmeijaan, on valittava, voi­dakseen
johtaa kureliivin alle kät­keytynyttä
lämpöä moppe,. kanaria
lintu tai aviomies.
Onnellinen hän, joka valitsee mo-pcn.
Jos hän ottaa sen penikkana, saa
hän sen ensimäisen rakkauden, ja
jos hoitaa hyvin j a suorittaa verot
säännöllisesti. myöskin viimeisen,
josta ei koskaan voi olta varma, k u n
on mies kysymyksessä; Ilkeät, huo-nosti
kasvatetut aviomiehet haukku­vat
ruokamatamiaan ja heiluttavat
vieraille häntäänsä. Olen nähnyt
monta ilkeätä ja rumaa inoppea,
n(iutta en koskaan sellaista, joka ei
olisi tehnyt, päinvastoin.
Kun moppe kävelee neljiSlia j a ­lalla,
seuraa se luontoansa, eikä sii­tä
ole mitään sanomista^ mutta kun
mies tulee kotiin neljällä jalalla, p i ­tää
hänelle olla virvoittavaa, vettä
ja muuta, mikä vähänkin keventäisi
raskasta päätä j a seuraavana päi­vänä
suuri luento rajoituksista täs­sä
kirotussa taloudessa.
Maan päällä ei ole mitään pysy­väistä,
vaan kaikkien täytyy noudat-taa
katoavaisuuden lakia, eivätkä
edes mopet tai aviomiehet tee poik­keusta.
Mutta kun moppe kuolee,
voidaan aina helposti saada uusi sel­lainen,
joka ei kiinnitä huomiotaan
vaitijattarensa köyryyn selkään eikä
hänen otsansa ryppyihin, joka nuo­lee
70-vuotia8ta kättä yhtä lippoi-sesti
kuin 17-vuotia8takih sekä välit­tää
viisi kauniista kamariheitukols
ta. Mutta kun aviomies ottaa elä<
männäyttämöltä eronsa, on hän yk-sinkertoisella
käytöksellään hankki­nut
vaimolleen monta harmaata hi'
ussuortuvaa ynnä muuta kuihtumi
sen merkkiä, että tämän kurssi avio­liittomarkkinoilla
pn auttamattomas­ti
mennyt
Myöskin on onnellinen se nainen,
joka valitsee kanarialinnun;
E n saata kuvitellakaan, kuinka
paljon ihanampaa olisi herätä ar­maasta
aamu-unestaan pienoisen l i n ­tusen
Iloiseen yiserryiiseen kuin
kauhean miehen bässopn, joka syyt­tää
pirua siitä, ettei löydä saappai­taan
sekä vaimoaan siitä/ etteivät
piiat tiedä talon * järjestyksestä,
ICu n lintusesi, lukijattareni, saa
siemenosiiutensa, syöpi se, ihastu
neena kiittäen sjnua ystävällisin kat­sein;
mutta kun mies saa pihvinsä,
näyttää hän käraiväh kuin marttyy­ri
ja kysyy: «Minkä guttapcrkama
kasiinin varasto tämä on?»
Ja kun lintusi saa vesimaljansa,
oiskii se iloisena ympärilleen j a k i i t ­tää
sinua j a jumalaa juhlallisin säve
Iin, mutta kun mies saa parta veit­sensä,
mulkoilee hän kuin riivattu ja
kysäsee: «Luuletko sinä minua por-saakin,
joka nyt j u u r i pitäisi kaltat-täman?
» tahi: «Mistä otet Bannut
tätä jäävettä?» tahi: «Vekarat pois,
muuten katkaisen minä kaulan n i i l ­tä
». ; •
J a kun pienoinen kaunis lintusi
kuolee, voit «eh täyttää j a asettaa
kuvfi^stimelle koristeeksi, mutta kun
mies kuolee, pn sinulla senkin t u ­hannet
huolet saadaksesi hänet kun­nialla
maahan ja hänen Haudalleen
paljon, paljon rahaa maksavan k i ­ven,
raskaarj kuin hänen jokapäi­väinen
mielialansa ja suuren kuin
sinun vapautesi.
vat tiedemiehet tnnkeotuneet mun-mioitten
uxSmefatnneixiin kaamioi-hin.
He ovat tahtoneet sieltä saa­da
selviUe "syntyjä syviä."
Ensin käytiin muumioiden kimp*
puun liian kovakouraisesti Ne o-liyat
aikojen kuluessa käyneet nila
hauraiksi, .että ne kosketeltaess»,
hajosivat tomuksL Tämä^r tuotti^
vaikeuksia tutkimukselle. Ei voittf-toimeenpanna
yksityiskohtaista ruu­miin
tarkastusta, jonka vuoksi mo«
ni seikka jäi epäselväisi
Mautta aika keinon keksi. Asket>
täin juolahti Chicagon museossa
työskenteleväin tiedemiesten ' mie­leen
koettaa, miltä muutamat Pe­rusta
tuodut muumiot näyttäisivät
Röntgen säteillä katsottuina. He
halusivat ennen muuta tietää, oli­siko
muumioilla minkäänlaisia alus­vaatteita
tai esineitä käärinliinojen-sa
alla.
Röntgen-säteet osoittautuivat tä­hänkin
tarkoitukseen sopiviksi Näh­t
i i n , että. ruumiitten mukaan oli
kääritty metalliesineitä, kiviastioita,
simpukankuorista valmistettuja mal­jakkoja,
luuvestoksia j.n.e. Muu­tamista
muumioista voitiin nähdä,
millaisia vahinkoja niille elossa o l ­lessansa
oi sattunut Reumatismin,
tuberkuloosin y.m. tautien jälkceti-
Bä jättämät sairaalloiset muodostu­mat
näkyivät aivan selvästi.
Kun oli tultu näin suotuisiin t u ­loksiin,
siirryttiin tutkimaan myös­kin
egyptiläisiä muumioita, m. m.
balsamoituja kissoja, krokodiileja.
gaselleja ja shakaaleja. Näistä, saa­dut
valokuvat ovat kuulemma niin
opettavia, että Amerikan tiedemies­piireissä
arvellaan uuden ajanjak­son
muumiotutkimukselle alkaneen.
Niin, tiedemiehet iloitsevat jokai­sesta
voitostansa ja me. riiuut voi­miemme
mukaan heidän kanssan­sa,
mikäli Jaksamme käsittää hei­dän
saavutustensa tärkeyden. Mitä
taas muumiot ajattelevat .asiasta,
sitä ne eivät ole vielä kellekään
sanoneet Todennäköiseltä kuitsn-kin
tuntuu, että Röntgcn-satelllä
tutkiminen on niistäkin mieluisem­paa,
kuin muu kaiveleminen ja k o ­peloiminen,
mikä pyrkii silmäur&-
päyksessä hajoittamaan ne Irallisikp
si atoomdksl.
"Olut nenä''.
Muumioiden tutkiminen
Röntgensäteillä
Kukaan hyväsydäminen j a hellä-tunteinen
ihminen ei voine olla
tuntematta sääliä muumioita tai oi-ceastaan
niitä ihmishenkiä kohtaan,
,otka ovat aikoinansa niigsä'asu­neet.
Ovathan ne eronneet ruu­miistansa
siinä hyvässä uskossa, et­tä
he tapaavat nämä ehyinä j a kos­kemattomina
kun toiisessa tulemi­sessansa
taas niitä tarvitsevat He
ovat tehneet kaikkensa saadakseen
ne säilymään aineellisen maailman
hävittäviltä voimilta. He ovat r a ­kennuttaneet
suunnattomia pyra-miideja
j a hautakammioita j a mää­ränneet'
ruumiinsa parhaalla mah­dollisella
tavalla balsamoitayiksL
Kauan ovat nämä niin sanotut
muumiot saaneet rauhassa levätä.
300CM-4000 vuotta on ihmiskunta
antanut niiden olla koskematta. Se
pn tuntenut taikauskoista kunnioi­tusta
niitä kohtaan. Mutta viime
aikoina -ovat asiat ja käsitykset
{puuttuneet Tntkimusinnoitöaan o-
"Olut nenä" on hieman suuri
punainen kapistus. Se kasvaa i b -
misen päässä, jos sen omistajaa
voidaan yleensä ihmisoksi sanoa;
Sen voi' omistaa .yleensä ainoastajao^
sellaiset henkilöt jotka eivät t e e;
mitään työtä, ei ruumiillista eikä
henkistä, vaan juovat paljon väki­juomia.
E n tarkalleen tunne tämän
syntyhistoriaa, kuinka vanha se On.
Se on luultavasti hyvinkin vanha.
Se Juontaa alkunsa nilltä< ajoilta^
Jolloin ihmiset Ovat jakautuneet eri
Juokkiinv riistettyihini Ja rilstäjUn.
Tutkijat selvittävät tämäp ihme-fcaplstuksen
muodostuvan I seuraaval- .'
la t a v a l l a . : ; ICun / Joku henkilö viet­tää
oikein helppoja päiviä,* syd hy­vää
Ja paljon ja etenkin Juo pal­jon
väkijuomia, silloin kasaantuu
lienän päähän kaikenlaista, kuona-ainesta,
"joka estää verenkierron Ja
vaikuttaa sen, että nenänpäähän
saapunut veri Jääkin siihen. Tästä
taas Johtuu, että nenänpäähän k a ­saantuu
paljon materiaa. Nenä
kasvaa yhä suuremmaksi Ja rupeaa
hirveästi punottamaan. Kun olin
pieni poikanen tuli useasti vastaani
isomahaisia hyvin puettuja herras- '
miehiä, päässään hirveän iso puna-nen
nenä, pelkäsin heitä. Viimeii^
kysyin isältäni minkä tähden noilla
sedillä on niin iso vatsa Ja suuri
punan en nenä? Isä selitti, että se
johtuu siitä, että ne 'sedät juovat '
paljon olutta. Siitä lähtien verta-sinkin
heitä oluttynnöreihin Ja hei­dän
nenäänsä oluttynnörin tappiin.
Myöhemmin kun tulin . huomaamaan
että tuollaista nenää kantavat a i ­noastaan
ne henkilöt, jotka elävät
toisten ihmisten työstä, rupesin i n ­hoamaan
Ja vihaamaan sellaista ne­nää,
se tuli minulle kauhistukseksi.
Työläinen.
Vilja-alueet kärsivät
kuivuudesta
Winhipeg, — T Manitobassa viljan
kasvu näyttää olevan hyvässä kun­nossa
vaikkakin jonkun verran ihyö-hästynyttä,
mutta . kuumuus, kuivat
tuulet j a sateen puute «vat suuressa
määrin ehkäisseet vehnän j a muit­ten
viljain kasvua Saijkatchewanis8a
j a Albertafisa. Manitot>a3sa vaan
ovat viljat hyvässä kunnoissa Ja Jos
pikkusia sateen kuuroja tulee tästä
elonkorjuuaikaan niin tähkäpäittep
sanotaan täyttyvän tyydyttävästi ja
antavan keskinkertaisen hyvän sa­don.
Sasckatchewani«8a ja Albertassa
vilja etelä puolella C P - B . rautatie^
tä on melko lupaavaa mutta maa­kuntien
pohjoiisissa sadon toiveet ;
käyvät yhä huonommiksi, jopa jois-:
saidn paikoin tilanne on sellainen,
että jos ei lieti saada sadetta. niin
farmarit eivät saa tuskin siementään
sadosta.