Vapaus, October 15, 1968

              Sivu 2
VAPAUS
T i u u . 15 p . - . a w a . , CM. 15, m i MEKSiKO'N VAiUNKUMÖUS JA
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N i i l i l i i i i i i i ^
O F FINNISH C A N A D I A NS
<LIBERTY) EstabUshed Nov. 6. 1917
EDITORI W. EKLUND J^ANA^BRI |L 8U|Kei
TKLEPHONBt O F F I C E A N D B D I T O R I A L . 674-4264
PubUshed airlce we01dy: ^;T^^ a^d Saturdays W Vamiua
Publishing Co. L l n U t ^ . l ? 0 - 1 0 l | % jät.'We4. ^IflbUryi OhtialQ; 0 » ^ a.
Mailing ftddrete: BMI 69 ' -
AdterUslng rates upon application, traoBlatlon Iree o i charg«.
Authorized as S 9 ^ m . < m ^ i f M Ptfk^^ p f p n m m otx^xm
and for payment o?,postage In cash. , ^^
- CANADIAN LANGUAGEPRtSS ' ' CLUB
ciaiiHOHivai;
rUUAUSfUNNAX.
VK «iO.OU. 6Kk.$5.25 nSACD.
8kk. äi» . Svomejäx»
1 vk; »11.00,8 kk.f5,7b
tvk. 11.90, 6 kk. 8.35
.A
f aljon huonoja neuvoja
\ Can^^a, oii saamiuit viiimeaikoiina psiljbn 'hutaiojja neuivoja
NATGK-vöd^en ylll%lrt%nisen meiikeissä^
tulee, kuten viimSe viiksolla tapahtui, sekä Yhdysvaltain läko-ministeriltä-
että Ijänsi-Saksan parlamentin (Bundestaigin) pre-sitotiitä,
niin todteta pitää kiaikessa vakavuudessa, että Ca­nada
ftitamtsekäan mitään "vihol^^^ maiaillaimme on
tällaisia ^ystäviä!
Kuten muistetaan, päämioiifsteri Pi^err^ Elliott Trudeau
lupaöi kiekujiin vaalien edeOlä, että Canada vetää NATO:n
riveissä, pq^ööpaissa^i^^ jaukfkoja pois. Hän perusteli tätä
ajatuarta^SiUä, että niitä joukikoja ei tairvita sMlä, 'ja että sdjten
saadaan hupmattaiva rahösääätö mikä parantaa. Canadian kan-söinväUstä
maksuitasetta.
Sen jälkeen on Otta'wassa ryhdytty suoritrtaniBfin tutki-rouiksia
^ t ä asiasta |a sieltä aiemmin saapumedssaiiiutistie-dödssa
on kerrottu satoihin miljioomin dollareihin nousevista
•säästöistä, jos EhiKK)passa (ts. Län3i'-Saksassa) oleivat asevoi­mat
tuodaan kotiin.
Muitta tämä suunnitelnia ei ilmeisestikään tyydytä rjolta-klin
"ystäviämmef". Peläten luultavasti, «Ittä Trudieaun hallitus
voi ryhtyä tässä asi'ässa sanodiSta tekoihin Yhdysvaltaan uiko-:
ministeri Dean Biusk lähettti äskettäin Canadan ulcciminiEiteri
Mitchell Sharpille kirjeen, missä suositellaan NATO:n lujditta-misita
sen sijaan että suunnitelitaisiin canadalaisjoukkiojen ko-tJuttalmista
Eisroopasta.
Samanlaisia' nefuvoja ja ohije|ta on saatu mmltakin silmän-tekeviltä
raijan eftedäpuoleltav
•Viimaksi puuttui asiaan --^ilkään^fe^ se ei olisikaan Ga-liadan
sisäinen asia r—Länsi-Sa!ksan parlamentin eli Bundes-tagin
presidentti Eugen Gerstenmaier joka oittawala(isessa sa-notaaleflitien
haastattelutilaisuudessa sanoi viime torstaina et­tä
NATOn asevoimia olisi lujitettava eikä vähennettävä.
Omalta kohdaltaan mr. Gerstenmaier sanoi, että Länsi-
Saksa; joka feadkesta päättäen sekaantui korviaan myöten
Theldk^oslovakian kriisin valmistamiseen ja kehittämiseen, pi­tää
Neiuivostölililtan "hyökfcäysvaaran" takia tarpeellisena sitä;
että canadalaisjoukot ovat edelleien NATOn palveluksessa.
Hänen kerrotaan sanoneen ja tämä korostaa hänen esi­tystensä
poliittista luoraietrta — että canadalaisjoulkkojen Eu^
roopassa pitämisenä on sotilaallinen ja poliittinen' arvo. Po-liititikien
arvo minkä hjrväksi? .
Herr Gerstenmaier esitti havainto-opetulksena sen, mitä
Canadalta odotettaan, kun hän saksalaisten revansftiimiesten
tunteita kutkuteMenkerltbi, että NATOn riveissä olevien län-si^-
saiktsaMsten asevoimien vahvuus nostetaan .440,000 mie^^
ktxrkeimpaan "viralliseen" määrään eli 550,000 miestä käsittä-väiksi
asevoimaksi!
Bonnin poliitikot ja USAnidk:oministeriöolis^^^^^
kin hyvHlään, jos' voisivat pitää "poliittisista" ja muista syistä
(Länsi-Saksa saa canadalaisjoulkkojen siellä olosta sievoiset
tulotkin) mahdollisimman palj<ancanadalaisjoukkoja NATOn
komennuksessa Euroopassa. Mutta heidän neuvoillaan ja oh­jeillaan
ei ole mitään arvoa silloin jos asiaa kaltsotaan Cana­dan
kansallisetujen ja maailman rauhan seikä Euroopan tur­vallisuuden
kannalta.
Meklcon yltoppUaat ov4t köV
hiatta kuukautta JatkunälUa' mie­lenosoituksillaan
saaneet Meksi­kon
halUtoksen ja viime aikoina
myös sviiren urbelltiylelsdii
kin partaalle. Todennäköistä on
että tapahtumat ovat sujuneet
BUvHn f^ikUla idtn ikiitti ylioppi­laat
olivat etukäteen laskeneet, lu­kuun
ottamatta-sitä^ että balUtiik-;
sen vastatoimenpiteiden brutaallr
8UUB on olltat ennennäkemätdntä.
9 Meksikon hallitus on joka ta--
pauksessa paljastanut kdrttinsa, ei
ainoastaan meksikolaii^lloppilal*
den vaan koko maailman «il- i
mien edessä. Kulissit^ jotka se oli
olympialaisten ajaksi -rakentanut,<
ovat romahtaneet ja paljastaneet
niitä pönkittävät mellakkapoUi-sien
ja sotilaiden pistimet^
Mexicon levottomuuksien taustal­la
ovat viime kädessä samat risti­riidat
kuin muuallaikin latiiialaisessa
Amierikassa. Ylioppilaiden nousu
maan hallitusta vastaan; on ilmen­tymä
suuresta vastakkainasettelusta,
jonka .äärinavat löytyvät laajalta,
köyhältä maaseudulta kaivoksilta ja
tehtaista, suunkaupunkten slumimi-alueilta
sekä toisaalta rajan pohjoi-semmaUa
puolelta, sieltä missä
.merikkalainsn liikemies istuu ja
vartioi, etteivät häiieoi kauppa- ja
sijoituspollitUset kanavansa, jolta
hän yksinvaltaisesti hallitsee, mis­sään
vaihteessa pääse umpeutumaan
Tässä on latinalaisen Amerikan pe­rimmäinen
jännite.
kansallisella tasolla sama jännite
ilmenee köyhien talonpoikien ja
suurtilanomistajien, työläisten ja
kansallisen oligarkian kärjistyneissä
suhteissa. Radikaalien ylioppilaiden
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
"1
Oskari Kotila, Port Arthur, Ont.
täytti maanantaina lokakuun 14 pnä
88 vuotta.
John Lehto Kaministiquia, Ont.
tilyltää tiistaina, lokakuun 15. pnä
74 vuotta.
Oiva Wcsterbacka, R. R. 1, Copw
per Cliff; Ont. täyttää keskiviikkona
lokakuun 16 pnä 71 vuotta.
Mrs. Hilda Nurmi, Geraldton, Ont.
täyttää sunnuntaina lokakuun 20
pnä 86 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
Maailman tumilta
LIUKKAAN KELIN
HÄLYTYS AUTOON
Elektronisen hälytyr-järjestelmän,
joka ilmaisee, milloin auton pyörät
alkavat liukua liukkaalla maantiel­lä
tai kaduUat on kehittänyt ruot-
2alainen insinööri Helge Ceder. Hä­lytysjärjestelmä
säätää automaatti-
."esti koneen tehoa ajotien kunnon
mukaan.
Jouduttuaan kolariin liukkaan ke­lin
takia kymmenen vuotta sitten
msinööri Ceder ryhtyi suunnitte­lemaan
keksintöään, joka perustuu
siihen, että toinen vetopyöristä ja
toinen vetämättömistä pyöristä va­listetaan
magneetilla, jotka välit­tävät
sähköimpulsseja auton induk-tiokelaan.
Sähköimpulssilj ilmaisevat. veto-pyörien
ja kahden muun pyörän
pyörimisnopeuden eron, ja k u n tä­mä
ero saavuttaa kriittisen rajan,
järjestelmä antaa hälytysmerkin
autoilijalle. KUn kaasu poljin valvoo
pyörien pyörimisnopeuteen vaikut­tavia
tekijöitä, järjestelmää voidaan
käyttää myös nopeusmittarina. Jär­jestelmää
voidaan lisäksi kehitcSä
tehostamaan jamiijen käyttöä.
Suomen kunnallisvaaleista
• Näitä rivejä ikirj eitettäessä <p^ käytettävis­sämme
vasta. osittaiatietoja Suomsn ikunnallisvaahen tulok­sista.
Kaildd seikatt viittaavat fculitenkin siihen, että haUitus-puolueiet,
ja mikä pahinta, hallituksessa olevait vasemmisto-eli
työväenpuolueeit, 'kärsivät melkoisia tappiodta samalla kun
Vennamon demagogia tuotti vieläkin ftuiloöcsia ja kokoomuskin
näyttää parantaneen vähän asemiaan.
Nämä vaalitappiot eivät tulleet kenellekään asdiodta lähem­min
seuranneille yllätyksenä. Sen sijaan voidaan sanoa, että
pahemp^iaikln vaalitappiota on jioi^kin piireissä ounasteltu
edikä vähiten Suomen oppositiopvilolvilelssa. Tämä ei tietenkään
tarkoita sitä, etteikö Suomfen työväenpuolueitten nyt kärsimä
vaiailiniiebkyg kuvaa vafkavaa tappiota, 'minkä johdosta voidlaan
odotttaa äärioikeiston ryhdistymistä ja siltä p<ohjallta esitetrtäviä
uiusien vaalienkin vaatimuksia sillä "ruldkahalu ^kasvaa syö­dessä."''
'• '
Toisaalta^^to fcuitenlkin hyvä muiistala, että vaikka näitä
ktmnallisvaaleja voidaan pitää jonlkunlaisena Gallup-äänes-
- tyksen varoituksena hallituspuiolueelle, niin valtiollisissa vaa-,
leissa vod tilanne olla jo paljon toisenlainen. Jostakin syystä
suomakiflettyötätekefvät suhtautuvat levätperäisemmin Ikun-naUisvaaieihin
kuin Valtiofllisiin vaaleihin. Toisaalta porvari-puiolmfecft.
s^ayatnäein kannalttaljansa viimeislbä sielua myöten
kunnallisvaaleihinkin osallistumiian. .
Hallituspuiolueiden vaaliltappion perustania on ilmeisesti
Suomen viimeailkaiset talousvaitaöudet. Saaltuaan suurporva-rien
surkeaan asemaan ajaman valtion aisiat huolehdittavak­seen
nykyinen hallitus joutui miltei' ylivoimaisiin ponniste-luihin
tämän konkurssipesän selvittämisessä. Kaiken lisätksi
tuli valkaiva työtltömyystilannie, mitä oikeistopuolueet ja var- seätä ja SKDL:n riveissä ole-slnkin
Vennamlon ryhmä on käyttänyt ei^llttäin määrätietoisesti vaSta aaitteellisesta ©rilmieli&yy-ja
häikäilemättömästi hallitusta vastaan. Selvää on kuittenkin destä, mikä heikensi sen vaali-etilä,
hlallitusd ole sulkeni;^ tehtaita eikä vähentänyt tehtai- työtä ulospäin. Aina silloin kun
den työvohnaa. Tehtaiden 'ja liikelaitosten idmistajat, suiur- työläiset kiistelevät keskenään,
: porvairit, ovat haUitullflsen lupaa (kysy/matta heittäneet työlläi- saalvat dmistavat piirit tilaiaiuu-siä
jouöckomitassa työttömien armeijaan, Vastuu^siitä kuuluu den kalastella samaissa vedessä.
SfUUii^ääomalle jia niiden puolueille. Mutta halliltessaan valita- Toivdttavaa siis on, että SKDL
oäailitä tiedonantolailtoksia —. vairsjnkinjoukkolevikin omaavia vapauftuisi mahdiollisimmian pl-sanomMehtiä
•— nie samat euurpforvarit, jotka ovat työläi- an sisäisistä iMnasteluiistaan, ja
siään työttömien. armeijalan heittaneelt, ovat saaneet monta että Sojlomen työväeupuoluei-paihaa-
aaviaitaim.art)onta ihmistä uakdmaan,^ e nykyinen hai- deh yhteistyö voimistuisi ja
litUÄ on työttömyyden alhleuttan-plt. lujittuisi niin, ottä deuraaviissa
' Erlkodahuomip lkiin)tyvSKDL;n vaalitappioon, mikä joh-|.,. eduskunjtavaaieissa voitaisiin
tuu yUämsönittuljen seikkojen lisäksi käsittääldsemme myös kirjata - toisenlaisia . tulolksia
selJlaisista seikoista, kuin eisjim. Tshdkkoslovakiankysymyk- kuin nyt.
p a i k k a tässä asetelmassa on työläis­ten
ja talonpoikien puolella.
PORVARILLINEN
VALLANKUMOUS
Meksikossa on kansallinen porva­risto
ohjannut vuoden 1910 vallän-i
kumouksesta lähtien maan poliittis­ta
taloudellista ja yhteiskunnallista
kehitystä laajemmalla pohjalla kuin
yleensä latinalaisen Amerikan har-vainivaltalsestl
hallituiBsä maissa.
Porvaristo on monissa vaiheissa pyr-kiöyt
toteuttamaan .kansallista por
l i t i i k k a a , Koiitenkin yhteistyö USAn
kanissa on vienyt sen j a t k u v i in kom­promisseihin.
Vallankumouksen aikoihin y. 1917
perustuslaista käy selvästi ilmi k a n -
callinen pyrkimys. Perustuslaki o l i
sliora haaste USAn intrGS3ejä vasr
taan, haaste amerikkalaiselle.,pää­omalle,
j o k a jo silloin hallitsi suu­rinta
osaa Meksikon talouselämäs-tn.
Perustuslain 27. artiklassa tode
taan mm., että "omistusoikeus maa­han
ja vesistöihin kuuluu kansa-hunhalle";
että "kansakunnalla pi­tää
olla oikeus määrätä yksltyisielle
omaisuudel 1 e sellaisia rajoituksia,
joita yleinen etu vaatii pyrittäessä
suojelemaan ja jakamaan tasaisesti
yleisiä hyödykkeitä" j a että '^kan­sakunnalla
on omistusoikeus kaik­keen
mineraalipolttoaineeseen, öl­jyyn
jne, — kiinteässä juoksevas-:
ea tai kaasumaisessa muodossa".
Mikäli tästä perustuslain ohjel­masta
olisi pidetty' järjestelmälli­sesti
kiinni, Meksiko olisi joutunut
p i a n valkeuksiin sulitcissaan USA;-
han. Monia hankauicsia onkin i l ­mennyt
siitä huolimatta; että Mek­sikon
hallitus on suostunut kom­promisseihin
kansallisten ja ulko­maisen
pääoman etujen : välillä.
Naapuruus ei silli ole ollut Mek­sikolle
lähestulkoonkaan samanlais­ta-
alistumista US.^Vin vaatimuksiin
':uin latinalaisessa Amcril:assa yli­päänsä,
Kuubaa . lukuunottamatta,
on tapahtunut.
H I E K K A A RATTAISSA
Yksi kilkaisimpia vaiheita USA:n
ja Meksikon suhteiden historiassa
oli epäilemättä kenraali Lazaro
Cardenasin presidfiiUtikausi 1934—
40. Meksikossa ryhdyttiin toimen­piteisiin,
jolika — niin välttämät­tömiä
kuin ne olivatkin maan ta­louselämälle—
eivät miellyttäneet
sen amerikkalaisia liikekumppanei­ta.
Meksiko, joka oli tähän saakka
pysynyt, tyypillisen kehitysmaan,
tapaan maatalouden kaivostyön ja
käsiteollisuuden aloilla, ryhtyi
muuttamaan taloudellista rakennet­taan
teollistuneemmaksi. Cardenas
kansallisti .mm. öljyn vuonna. 1936,
mikä sai ulkomaiset öljy-yhtiöt, en­nen
muuta Shellin, takajaloilleen:
ö l j y on ollut aina vain pieni (n. 3
osentin) osa Meksikon tuotannos­ta,
mutta toimenpide koettiin: si­joittajien
taholla hälyttävänä. Mek­sikon
hallitus sai amerikkalaisen
propagandaryöpyn niskaansa ja sitä
arvosteltiin kiivaasti puuttumi.sesta
yksityiseen yritystoimintaan, valtion
osuuden lisäämisestä talouselämäs­sä,
verotus- ja valvontapolltldikaata,!
jopa sellaisistakin asiöbta: HUini
työvoiman käyttöä koskevista la?ls:
ta, joilla hallitus ikoiettljo«s^n määi-rin
saada korjausta työläisten ase­maan.
PÄÄOMAN VETÄYTYMINEN
U S A : n kauippamlnisteriön V, 1955
Meksikon sljoitukiiia koskevan . r a ­portin
muutamista luvuista voi ha-valiuioUisesitl
seurata amerikikalait-sen
pfeäoonaii käyttäytymistä vuo­sina
1940-63, kriittisessä teoHlBtu-misvaiheessa.
Suorien ulkomaisten
sijoitusten määrä Meksikossa o li
1940 kaikkiaan 438 miljoonaa dol­laria.
Tästä määrästä 82,6 prossnt-tla
oli amerikkalaista. Vuoteen 19&3
mennessä slj oltusten kokonaismää­rä
kohosi 769,2 mlljoonaan_^llar
rlin, mutta amerikkalaisten sijoi­tusten
osuus putosi 54,3 jjrosenttiln.
Investoinnit laskivat perinteellisillä
sektoreilla j a kohosivat teoUlsuus-s-
ektorilla.
Joko pelko yritysten kansallista­misesta
tai kllpallukyikylsen teol-lisuuden
syntymisestä Meksikossa
taikka sitten liian pienet voitto-prosentit
säätelivät amerikkalaisen
pääoman käyttäytymistä. Ilmeisesti
nämä kalkki tekijät yhdessä. Voit­toja
kuitenkin saatiin. Noiden 13
vuoden aikana Meksikosta vietiin
voittoina 471,9 m i l j o o n a a dollaria.
Kun uutta pääomaa tuotiin samaan
.likaan maahan 150,4 miljoonaa dol­laria^
olivat Meksikon tappiot 321,5
miljoonaa. Y l i puolet tästä sum­masta
meni Yhdysvaltoihin.
COME-BACK
"The New York Times" -lehden
katsaus (22. 1.-65) Meksikon talo­uselämään
vuosina 1954^-63 osoit­taa,
miten joustavasti amerikkalai­nen
pääoma jäilleen sopeutui muut­tuneeseen
tilanteeseen. Ulkomaisten
investointien määrä oli v, 1963
noussut kokonabuuidessaan 1;395,3
miljoonaan dollariin ja amerikka­laisten
sijoitusten osuus 9,9 pro­senttiin.
Pelkästään v. 1963 se o l i jo
Ö5 prosenttia. Myös USA:n osuus
kokonaisvoitoista (550,2 milj. dol-laria)
oli kohonnut kahteen kolman­nekseen.
Meksikon tappiot (= deka-pitalisaatio)
koko ikymmenvuotis-kaudelta
olivat 155,6 miljoonaa d o l.
laria. Uutta nettopääomaa tuli 394,6
miljoonaa dollaria.
T E K N O K R A A T I N PÄIVÄUNI
USA:n ote Meksikon talouselä-mäijsä.
on jatkuvasti lujittumassa.
Sijoittajien mukaan "dynaamisen
Meksiikon" tähänastisten saavutus­ten,
teoUistumisprosessin toteutuk­sen
edellytyksenä ovat olleet sijoi-
Aim^rikön a»t6i]c0699 suihteellii^n
« i i$t^f{^iscn. , i>qlltiikan toteUtta.
misolle. t M j ^ l n tankast^iunä
edistys on kömmit' Mäksikon ke-:
h t t t y n e i m p J t l : ^ ; j ö f ^ oiuilit^ pöh-^
Jolsla yallfcibita, etelän • Intlaaniseu-dut
eivät ole hyivlöivolnnln hedel­mistä'
j u u r i kostuiieet. Maaseuidun
allkeblttiynieisvyiden ohella ei myös­kään
voida Ikäitkeä kaupunkien
slunlttiiÄiUeltö. suurta.'kurjuutta ta­paa
Itse maan pääkaupungista Clui
dad de Mexicosta, tjoka on paisunut
muutamassa vuosikymmenessä r 6
mjiJoonan-: «uurfcauipiuiigitesi. Tosia­sia
pn myösi se, että 30 iprosenttla
vöestösta (Wi ylhS Ujflcutaldotonta.
fidistykseen puolestaan voidaan las­kea
teollisu)UStyöläi?ten kOhonmit
ad9U>tasoi j a ^mmj Meksiacon vairsln
realistinen. ulkoipolitiLkika, johon
kuuiuu myöä, stUbtelden säilyttämis
nen Kuuban kanssa.
vÄLLANKtJn^ÖUS
INSTITUUTIONA
PRI, institutionalisoitunut vallan-kumousipuölue,
on Meksikon valta­puolue
ija nykyinen yhteiskunnal­linen
tilanne on suurimmakBl osaksi
sen ikäslalaa. PRI :stä on kyynisesti
todettu, että sen pääasiallisena teh­tävänä
on taata Itselleen voitto
parlamentti- ja presidentlivaaleis-sa.
Porvaristoon nojautuva puolue
on pitänyt valtaa j o lähes 40 vuo­den
ajan. Erilaisin menetelmin se
on huolehtinut siitä, ettei varteen-;
otettavaa oppositiota ainakaan
vasommalle — ole päässyt muodos­tumaan.
Ameriklkalaisen U . S. News
& World Reportln luonnehdinta
PRIrstä kertoo samalla puolueen
menetelmistä: PRI " on erilaisten
poliittisten voimien yhdistelmä. Se
pitää taivuttelua voimankäyttöä pa­rempana.
Jos se kuitenkm menet­tää
valvontansa, se käyttää Meksi^^
kon poliisivoimia j a armeijaa kor­jatakseen
tilanteen". '
Ennen tämänkertaisia , ylioppilas-levottomuuksia
on voimankäyttöön
turvauduttu viimeksi mm. 1959 rau­tatielakon
aikaan. Kuuban tilanne
oli silloin kuumimmillaan j a Mek­sikon
hallitus pidätti presidentti
Lopez Mateosin käskystä varmuu­den
vuoksi kaikki kommunistijoh­tajat
ja tukahdutti lakon laittomil­la
oikeudenkäyiuieillä ja vangitse­misilla.
OPPOSITIOVOIMIA
Oppositiovoimia PRI:stä äärioike­alle
edustaa puolue nimeltä P A N .
Sitä on joissakin yhteyksissä n i m i ­tetty
pankkiirien klubiksi, joka on
;-uvennut esiintymään poliittisen
puolueen t^ipaan.: Eräissä osin maa­ta
P A N on kuitenkin saanut sen
verran kannatusta, että PRI on jou­tunut
ajoittain käyttämään sen suh­teen
muitakin menetelmiään kuin
taivuttelua. —.
Todellisen opposition kannalta on
, . . . , ^ , , .Tierkitystä kahdella vasemmisto-ustomun
aa k u h o u a v a t tekrjat: ro- puolueella. PPS e l i sosialistinen
liittinen stabiliteetti, rahanarvon va­kiintuminen^
runsas työvoimantar­jonta,
työselkkauksien eliminoimi­nen,
dynaaminen yrittäjäluofcka ja
"lapuiksi, mutta e i viimeisenä, kyke­nevä
tekninen johto".
Tämä teknokraatin päiväunta
niuistuttava yhteiakunt^ti 1 a on tuot-tanut
tasaisen 4,5 prosenin kansan­tuotteen
kasvun vuosittain j a anta­nut
-mahdollisuudet latinalaisen
18 KUOLI V I I N A AN
Surat, Intia. —- Kahdeksantoista
ihmistä on kuollut ja 17 joutunut
rairaalaan alkoholimyrkytyksestä
.salaisten juominkien jälkeen Länsi-
Intiassa sijaitsevassa Suratin kau­pungissa,
jossa on voimassa kielto­laki,
ilmoittivat viranomaiset.
Neljä naista oli niiden joukossa,
jotka kuolivat juotuaan laittomasti
valmistettua alkoholia hindujen j u ­malan
Krishnan syntymäpäivän d eh­dosta
pidetyssä juhlassa, sanoivat
viranomaiset.:
KIRJOITUKSIA «JOULUUN"
Kuten ennenkin, Canadan ja Yhdysvaltain suomalaisten
yhteisesti valmistama " J O U L U " julkaisu ilmestyy siksi hyvissä
ajoissa ennen pyhiä, että se ehtii kaukaisempienkin; lukijain
käsiin jouluksi.
Julkaisu ottaa kiitollisuudella julkaistavakscen kertomuk-siai
lyhyitä novelleja ja muita kirjoituksia, mukaanlukien mie­lenkiintoisia
suomennoksia (alkuperäinen lähetettävä mukana)
sekä runoja ja niiden yhteyteen sopivia kuvia jne.
Työvoimavaikeuksien vuoksi on sitä parempi mitä pikem­min
aiotut kirjoitukset ja kuvat saapuvat. Ne pitäisi tulla jul­kaisun
toimitukselle viimeistään marraskuun 1 päivään men­nessä.
Kaikki kuvat palautetaan pyydettäessä.
" J O U L U N " ainehislo tulisi lähettää osoitteella;
Joulu, Box 69
Sudbury, Ontario
kansanpuolue on luonteeltaan de­mokraattinen
ja anti-imperialisti­nen,
mutta sisäpolitiikassa se on
kieltäytynyt yhteistyöstä kommu­nistien
kanssa. Johdonmukaisesti
demokratiaa j a imperialisminvastai-suutta
ajavana kommunistinen puo­lue
Meksikossa edustaa puoluepoliit­tisella
tasolla jyrkintä oppositiota
nykyiselle suuntaukselle. Kommu­nistien
mahdollisuuksia on kuiten­kin
tarkasteltava PRI:n valta-ase­man,
maassa edelleenkin — ateis­tisesta
perustuslaista huolimatta —
voimakkaana vallitsevan uskonnol­lisuuden
ja muiden tekijöiden poh­jalta.
Puolueen linjana on nykyi­sessä
tilanteessa ollut monen muun,
latinalaisen Amerikan kommunisti­sen
puolueen tapaan "'kerätä kan­natusta
vaaleissa j a puoluetyössä, ei
barrikaadeilla".
Meksikon ylioppilaat, joita nyky-niikymät
eivät tyydytä, vaativat hal­litusta
toteuttamaan perustuslakia
sellaisena kuin se v. 1917 laadit­tiin;
Tosiasiassa Meksikon presi­dentit
Cai"denasin jälkeen ovat e-dustaneet
perustuslain oikeistolais­ta
tulkintaa. Nykyinen presidentti
Diaz Ordaz e i ole mikään poikkeus.
PRl.nkarriäristinä ja tunnollisena
teknokraattina hän on hyvä yhteis-
Afrikka- elää monimutkaisessa t i ­lanteessa
jossa amerikkalaiset imp«i
rlalistit laajentavat Vietnamin so­dan
paloay jossa Israelin aggressiivi­nen
politiikka arabj^naita vastaan
3atkuUi jossa Euroopan, imperiallstiit
1 aativat omia suunnitelmiaan sosia"
listisla maita vastaan, j a (jossa A f r i ­kan
kansat kärsivät kolonialistien ja
rotukiihkoiUjoiden tihutöistä. ' -
Vapauteen pyrkivät AfHkan vihol­liset
panevat toivonsa Etelä-Äfrflcan
tasavaltaan ja sen partnereihln, Por­tugaliin
ja Rhodesiaan, Tiedetään,
että juuri tämä klikki -pyrkii pelot-lelemaam
Afrikan Itsenäisiä maita
ja lieUcentämään millä keinolla hy­vänsä
Afrikan kansallista, vapautus-lukettä,
Sama-an aikaan kun Pretoriassa
kalistellaan aseita lan Snrithin ros­vokopla
käy ankaria taisteluja A f r i ­kan
kansallisen liiton isänmaallisia
voimia vastaan Zimbabwessa, Uusiin
rikoksiin ovat ryhtyneet myös Por­tugalin:
kolonialistit. Elokuun 20.
päivänä Afrikan yhtenäisyysjärjes-tön
pääsihteeri Diallo Teili ilmoitti
lehdistötilaisuudessa Addis Ababas-sa,
että Salazarin rankaisujoukot oli­vat
käyttäneet siviiliväestöä vastaan
kemiallisia myrkkyjä. Diallo tähden­si
että vastuu näistä rikoksista lan­keaa
. länsivalloille, koska ilman
näiden apua Lissabon el olisi uskal­tanut
ryhtyä tällaisiin tekoihin. Hän
sanoi, että tällainen häikäilemätön •
provokaatio on jäljestetty tietyssä
tarkoituksessa juuri ennen Algerian
huippukokousta.
Imperialistit eivät käytä hyväksi
.ainoastaan assita. He pyrkivät hou­kuttelemaan
eräät afrikkalaiset
maat mukaan "yhteistyöhön". Elräät
.?frikkalaiset johtajat tarttuvatkin
heidän syöttiinsä. Esim. Malavl on ,
solminut kiinteät yhteydet Etelä^
Afrikan tasavaltaan. Etelä-Afrikan
tasavallasta virtaa "asiantuntijoita"
Lesetoon. Rotusortaj ien pauloihin
m liukumassa myös Betshuanamaa.
Uuden Afrikan viliollisten pää-:
määrä on selvä: he haluavat hajot­taa
afrikkalaisten maiden yhtenäi­syyden,
saada aikaan repeytymä Af­rikan
yhtenäisyysjärjestössä j a luo­da
suotuisat olosuhteet paitsi ase­miensa
säilyttämiseksi myös niiden
laajentamiseksi. . .
Suurten pulmien joukossa erityi-
.sesti.eräs herättää suurta huomiota
Afrikassa. Se on Nigerian kriisi, jo­hon
liittyy Biafran pyrkimys irtau­tua
itsenäiseksi valtioksi. Viime
vuonna • Afrikan yhtenäisyysjärjestö
teki päätöksen, jossa suositeltiin
kriisin ratkaisuksi Nigerian säilyt-tifmistä
alueellisesti yhtenä koko­naisuutena.
Vaikeuksista huolimatta
on kuitenkin olemassa edellytykset
konfliktin ratkaisemiseksi niiden
periaatteiden mukaisesti, jotka A f r i ­kan
yhtenäisyysjärjestö on julista­nut
ja joita suurin osa Afrikan
iraista tukee.
työkumppani liikemaailman ja ame^
rikkalaisen pääoman kanssa.
Ylioppdlaiden reagcinti Ordazin
hallitusta vastaana on todennäköi- •
sesti varsin pitkälle kansallismie­listä,
USA:n vaikutultsen lisäänty­mistä
vastaan suuntautuvaa. Kuin­ka
riittävästi siinä on solida^isuut-ta
ja ajankohtaista'realisuutta alis­tettujen
talonpoikien ja työläisten
vaatimusten kanssa, sen näyttää ta­pahtumien
tuleva kehitys. Joka t a v
pauksessa liikehdinnän juuret ovat
syvällä vakavissa ristiriidoissa. Sil­loin
kun nämä ristiriidat hakevat
paljastumistaan, mahtavimmatkaan
kulissit eivät voi.niitä kätkeä.;
ILPO HALONEN.
HUONO NEUVO
Lääkäri: "Kuinka vamha olette
n y t ? "
Potiin.aB: "Tulen 75."
Lääkäri: "Teidän kuulQnne huono­nee
j a teidän on luovuttava poltta­misesta,
juomisesta j a nadsista."
Potilas: «'Oh, lääkäri, k a l k k i tuo­ko,
kuulakseni vähän panemmto."
PÄIVÄN PAKINA
" L A I L A S T A L A I T A A N"
PoliirHset konjuktuurit heilahfele-vat
usein "iailasta laitaan^, kuten
sanotaan. ~'
Mutta harvoin_nähdään seh suu­rempia
"osavaihdoksia" mitä on y i i -
ftncaikoina saatu lukea ja.nähdä Que­becin
tilanteesta puhuttaessa.
Vielä joitakin kuukausia sitten oli-;
vat ainakin kiihkoisimmat englanti-lais-
canadalaisten lehdet miltei pai­najaisunien
vainoamia Quebecin kan­sallismielisen
liikkeen kehityksestä
ja kasvusta.
Mutta nyt nämä- lehdet ja piirit
ovat muuttaneet kokonaan ääntään.
Eilisten hälyty.-ihuutojen ja voih­kaisujen
asemesta ne esittävät nyt
melko itsevarmoja ja tietenkin mjyös
omahyväisiä kuvauksia "tilanteen
parantamis6.sl'a''.
Ju kaiken tälmän muutoksen ai­heuttajana
m "Trudeaumanian"
avulla viime kesäkuussa liboraaleillo
saatu vaalivoitto!
Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö
"Trudeaumanian". vaalimencjfrys
Quebecissa katkonut siipiä separatis­tisten
liikkeen edustajilta sekä hei­dän
julkisilta ja salaisilta kannatta-"
jiltaan. .
Ei ole epäilyäkään siitä, etteikö
melkoisen suuri osa Quebecin väes-töstä
ole nyt "odottavalla kannalla"
siitä, mitä pääministeri Trudeau ja
hänen puolueensa saa aikaan- ranska-lais<
anadalaisten kansalilsmielisten
valitusten korjaamiseksi.
Mutta mitä tapahtuu sitten, jos
"Trudeaumania" ei annakaan rans­kalais
canadalaisille samankokoista
voileipäpalaa, mistä saavat nauttia,
englantilais-canadalaiset ja jos he ei-,
väl' saakaan yhteiskunnassa tasa-«r-voista
asemaa muiden canadalaisten
rinnalla?
Tässä kansalliskysymyksestä pu­huen
onkin se, "kysymysten kysy­mys",
mihin ei vastausta saada " l a i
lasta laitaan'.' hyppimällä.
Eräät huomatut englanninkieliset ••
lehdet oVat esim. täällä Ontariossa
esittäneet ilonsa siitä, että Ranska­lais
canadalaisille on Quebecissa tul­lut
jälleen "säädylliset valiftnan mah
<yilsuiiddt;", kuten Toronto Daily
Star tiistaisessa toimituskirjoitidises-saan
selitti.
Mainittu leihti kirjoitti mm. seuraa­vaa:
"Velä vuosi" sitten Quebecin
liberaalipuoluetta huojutti separatis­tinen
mieliala sen omissa riveissä.
• Se kilpaili hallitsevana puolueena
olevan Union Natiortalen kanssa ko­rostettaessa
sitäj että Quebec on
"erilainen muuhun Canadaan verrat­tuna,
ja että se maakunta tarvitsee
radikaalista "erikoisasemaa" (mui-
. hin maakuntiin verraten).
Quebecin liberaalit luopuivat muu­tama
päivä sitten tästä tavoitteesta
ja omaksuivat ohjelmaansa mr, Tru
deaun ajatuksiin soveltuvan käsitys-kantian,
mikä kannattaaliittöhalli-tuksen
ja maakunnan välisten val­tuuksien
jakamista mieluimminkin
toiminnallisuuden kuin etnisten ja
kielellisten rajojen perusteella . , .
Nyt siellä on säädyllineni (respec-table)
valinnan mahdollisuus myön­teistä
federalismia edustavien libe­raalien,
ehdollista federalismia edus­tavan
Union Nationalen ja separa­tistisen
Rene Levesquen Hikeen vä­lillä
Mutta jos käy siten, kuten epäi-;
lomme, että "Trudeaumania" ei täy­täkään
ranskalals-canadalaisten toi­vomuksia
jos toiveitten täyttymi­sen
n.scmcstn'jäävät Quebcoin rans­kalaiset
lyihjun säkin suun .pitäjiksi,
niin siiloin loppuvat myös nämä "sää
dylliset" eli "respectable" vaihto­ehdot.
Silloin käy niin, kuten on valitet­tavasti
käynyt ja vieläkin- tapahtuu
aivan liian ; monessa kotimökissä:
"kun köyhyys tulee ovesta sisään,
niin rakkaus menee ikkunasta ulos."
Valitettavinta tässä tilanteessa on
se, että myös työväenliike hapuilee
suurelta osalta tässä kysymyksessä
niin Quebecissa kuin muuallakin Ca-.
nadassa. -—
Se on valitettavaa siksi, jos käy,,
kuten uskomme aivan varmasti ta­pahtuvan,
että "Trudeaumania" päät
tyy kansalliskysymyksen ratkaisun
tiimoilta epäonnistumisen kovaan
krapulaan, niin silloin voi separatis-milääke
tulla entistä kysytymmäksi.
Selvää on, että separatismi ei voi
ratkaista Quebecin ongelmia yhtään
paremmin kuin 'Trudeaumaniakaan'.
• Siksi tarvittaisiin kaikissa työväen­liikkeen
osissa selvää ja määrätietois
ta kansallisohjelmaa minkä tuotta­minen
takaisi uuden periis!tuslain
pohjalla tasa arvoiset oikeudet ja,
valtuudet niin ranskalais- kuin encp
lantilaiscanadalaisillekin takaamalla
samalla kalkkien muiden kansalli-suusryhimien
oikeudet ja vapaudet.
. —Känsäkoura.