Vapaus, May 13, 1952

              Sivu 2 Tiistaina, toukokuun 13 p. --Tuesday, May 13,1952
Oatsan «tf Axmisb Canndtani». Es-tabUBbed
N07. 6. 1917. Authorized
fn(n • gfcOTid f f fn^^* **7 the Fost
puice Department; Ottawa. Pub-
Jlsbed tbrice vniOy: Tuesdays,
TbnnssdajTB and Saturdays b7 Vapaus
PObllshlng Coamaoy-Ud^ at 100^102
JBm 8fc W., Sodbonr, Ont., Canada.
Telepbones: Buslsess Office 4-4281
Editorial Office 4-4265. Manager
E. 8uk£l. Editof W. Eklund. BCaillsg
address Box 69; Sudbmjr, Ontarfa
AdvertJsing rates upon appUeatlos.
Translatlon free cf chajtEC .
TXLAUSHXNNAT:
Canadassa: 1 vk. 7J0O 6 k k 3.75
3 kk. 2Jt5
Ybdy^vallolssa: 1 vk. BM 6 kk. 4J0
Suoroeesa;— 1 vk. 8^0 6 kk. 47&
Miia muut sanovat
Pitäkää koulut atiki
( Viimeiauantaina kerrottiin lehtemme uutisosastolla, että t i l a n -
; puutteen vuoksi voi kehittyä tilanne, missä Sudburyn jrmpäristön
' kunnissa.asuvilta nuorilta voidaan kieltää oikeus.opiskella korkea-
' l ^ u l u s s a . ^ ' .
Tämä on todella hälyyttävä tilanne, jonka johdosta McKimin;
j a muiden lähiseudun kuntien asukkaiden ääni tulee varmasti melko
t
»
i
I ' »^voimakkaaksi.
i "
x
i
•M
t »
i
'^:^^<^¥^i;^^^^j^\tA syyttää korkeakoulun lautakuntaa siitä kun se •
-kieltäytyi järjestämästä koulunkäyntiä "kahdelle vuorolle". Senair
järjestely on mahdollinen korkeintaan hätätilanteessa j a me
ole;mmenielko varmoja;siitä, että koululautakunta suostuu tällaiseen
MtätOannetoimenpiteeseenkin silloin, jos on varmuus, ettei tätä
menetelmää ikuisteta.
- " r : Kysymys on siitä, että korkeakoululaisia varten tarvitaan lisää
Ä''^'luokkahuoneita. Meillä ei l i i o in ole mitään järkisyytä, miksi e i voida
hetikohtaisesti ryhtyä näiden tarvittavien koulutilojen rakennus­työhön.
Mahdollisesti meille sanotaan, että " e i ole rahaa". M u t t a josS
Ottawa kannattaa haaskata toistatuhatta miljoonaa dollaria sotaval-r
nusteluihin, n i i n totta kai siltä riittää joku vaivainen miljoona Sud­buryn
koululautakunnan avustamiseksi tässä hätätilanteessa.
Ja tällaisissakin tapauksissa on paikaljaan palauttaa mieliimme
se tosiasia, että Sudbury on maailman nikkelituotannon johtava kes­kus.
Sudburyn alueella on, näin on meille mahtipontisesti kerrottu,
todettu' olevan nikkelimalmia seitsemän- tuhannen miljoonan dollarin,
arvosta ja W a l l Streetin varrella sijaitsevat luonnonrikkauksiemme
omistajat, joiden lasten ei tarvitse jäädä pois korkeakoulusta sen
A!< vuoksi k u n Sudburyn kou^ ole riittävästi tilaa — eivätkä ehkä
^ "edes tie^ä, että täällä on puute koulutilasta —- vievät täältä vuosl-voittoina
$50,000,000 kassahohreihinsa. Miksei voida kuvitella, että
;S Incolta perittäisiin pari miljoonaa dollaria tänä vuonna rakennettava^
^ nykyaikaista korkeakoulua varten? 'Se jättäisi vielä Incolle 48 m i l -
^ jopnaa d o l l a r i a - ~ e l i n i in paljon rahaa; että sillä voitaisiin rakentaa
§ yli; kaksikymmentä muuta samanlaista koulua — j a k a i k k i tämä v o i -
'-^^-^^taisiin tehdä yhden a rajan y l i rahamiesten kassa-v>>^'
holveihin vietävällä voitolla, joka kahmitaan Sudburyn luonnonre-
> surssien ja sudburylaisten työläisten hien kustannuksella.
Varoista ei siis ole puute. Työvoimaa on > myös yiiäkyllin saata-
; vana. Tosiasiassa rakennustyöläiset ovat olleet joukkomitassa työttö-n^
ihävja ovat edelleenkin pääasiassa sen vuoksi, kun tämän rikkaan
f kaupungin asukkailla ei muka ole varaa kotien, koulujen; kunnallisten
:• laitosten, palokunnantalojen jms. rakentamista varten. Nämä työt-
» töminä olevat rakennustyöläiset ovat milloin tahansa saatavana kou^
i lujen j a inuiden rakennustöiden suorittamista varten. Siten voitaisiin
' käyttää näiden korkeasti ammattitaitoisten työläisten palvelusta y h -
• leiskunnan hyväksi j a samalla järjestää asiat niin, että kasvavalla
\ sukupolvella on tilaisuus opiskeluun. . ,
> ; . K a s v a v a l l e nuorisolle täytyy järjestää opiskelumahdollisuudet ja
< meHIä ei ole yhtään ainoata pätevää syytä miksi sitä ei voitaisi tehdä
I Sudburyssa.
Viinan voimalla
' Vaikka "lännen k u l t t u u r i n " puolustajat, kuten 'esimerkiksi mei-fdähoma
korkea esivaltamme Ottavvassa, ovat kokonaan unhoittaneet'
' H e r r a n opetukset, joissa kehoitetaan rakastamaan " v i h o l l i s t a kuin
'itseäsi" j a kielletään tappamasta niin pahoja kuin hyviäkin, n i in v i i -
>^-*|nan suhteen he toteuttavat käytännössä sitä opetusta mikä sisältyy
iy »ajatukseen, että "vesi tosin ei y k s in näin suuria saa a i k a a n " .
Olkoon meistä kaukana moraalisaarnat väkijuomien "väärin" t a i
- f o i k e i n " käytöstä, sillä tavallisten kansalaisten kohdalta nykyinen
sotavillitys on rajoittanut iloliemen käyttöä niissä molemmissa tapa-
* uksissa, jotavastoin möhömahaiset porvarit voivat alati lisääntyvien
voittojensa vuoksi latkia työkseen makeimpia viinoja mitä taivaan
a l t a löytyy.
. Mutta"väkijuomarintamallakin" tapahtuu yhtä j a toista huo­mattavaa.
V i i k o n lopulla esim. kerrottiin niin Vapaudessa kuin muis­sakin
"itä-Canadan" lehdissä siitä miten eräs serbialainen kirkonisä
oli TVmdsorissa vapautettu laittomasta väkijuomien myyntisyytökses-tä,
j o k a o l i nostettu siitä kun hänen kirkkonsa alakerrassa o l i tavattu
kymmenkunta janoista miestä avonaisten väkijuomapullojen parista
samaan aikaan k u i n kirkossa veisasi noin 400 muuta uskovaista. Syy­töksestä
vapautettu kirkonmies selitti, että väkijuomat oli lahjoitettu
k i r k o l l e (juuri kenen toimesta, siitä e i ole meillä tietoa', mutta olemme
valmiit veikkaamaan, että lahjoituksen tekijänä on j o ku sielujen a u ­tuutta
harrastava väkijuomaliike) taloudellisen tuen hankkimiseksi
sille. J a k i r k k o k i n tarvitsee taloudellista tukea voidakseen mahdolli-senunin
voimakkaasti toimia syntien sovittamiseksi.
"Entisinä urheilijoina j a nykyisinä "penkkiurheilijoina" me olem­me
havainneet, että erinäiset viina- j a kaljatehtaat ovat erikoisesti
kiintyneet luonnonsuojeluun, ulkoiluun j a urheilijain mainostamiseen.
Tässä maakunnassa, kuten eräissä muissakin sellaisissa, on laadittu
l a k i , että väkijuomia ei saa sanomalehdissä eikä radiossa mainostaa.
M u t t a kukaan ei ole kieltänyt väkijuomaliikkeitä toimimasta luonnon­suojelun,
urheilun ja muiden jalojen aatteiden edistämiseksi, kuten
niiden sanotaan toimivan erinäisten politiikkojenkin hyvinvoinnin ja
vallanhimon tyydyttämiseksi.
Lehtemme lukijat j a varsinkin näyttämötyön harrastajat ovat
viimevuosina seuranneet j a osallistuneetkin L i t t l e Theatre-näyttämö-toimintaan
— mikäli jokin patamusta mr. C a r r ei ole sitä estänyt—
siinä nimenomaisessa uskossa, että tällainen seuranäyttämötyö elvyt­täisi
ja edistäisi paljon Canadan kulttuurielämää. M e olemme olleet'
myös sitä mieltä, että 'lännen k u l t t u u r i n " puolustajain, kuten korkean
esjvaltamme Ottavvassa tulisi rahallisesti tukea, ei v a in L i t t l e Theatreh
vaan, myös C S J : n ja muiden "kansallisten" ryhmien seuranäyttämö-tounintaa.
Tässä me olemme olleet epäilemättä väärässä, sillä valtion
tuhatlappuset eivät mitenkään riitä tällaisiin tarkoituksiin sjlloin k u n
tarvitaan miljoonia ja tuhansia miljoonia sotavalmisteluun. Tilanne
~ näytti jonkin aikaa melko synkältä, mutta sitten löytyi viinasta apu.
_ j Niinpä saimme tiissä päivänä muutamana lukea, että L i t t l e Theatre
ryhmä on pitkän keskustelun jälkeen päättänyt suostua siihen, että
se vastaanottaa Calvert Distilleriesin hyväntahtoisen lahjoituksen,
$15,000, mikä korvaa toisen puolen L i t t l e Theatren toiminnan aiheut­tamasta
tappiosta. Myös saatiin kuulla, että tämän ei tarvitse olla
suurimman rajan sillä Calvert voi myöhemmin lisätä panostaan. J o t -
_ k u t kiittämättömät ovat selittäneet, että maamme hentoinen ama-töörinäyttämötoiminta
voidaan täten kommersalisoida väkijuomakult-t
u u r i n edistämiseksi, mutta tiima on luonnollisesti pelkkää lyhytnäköi-syyttä,
ellei se o le tahallista kateutta t a i panettelua. M e puolestamme
•sanonune: Eläköön väkijuomien a v u l l a ylläpidettävät kurkot/näyttä­möt
~ Ja urheflijatkinl.
^BETTELOIOEN* PEBUSTA
(Lukiessaan Japanto ja Saksan
vappuretteiöistä, nUn liioiteltuja
kuin ne UenevätJEin, tulee pakosta-r
kia,. mieleen kyaymjrs, että miten on
näifiä hälrldtä provosoitu.
Jos se, mitä tapahtui sunnuntaina
Vancouverissa 'on: minkäänlaisena
esimerkinä, 9iin vsppiunielenosoi-luksiin
snuuaUa maailmassa osallis­tuneet,
ovat syj-ttömLi,
V Vajxcouverissa oli fa^n^
puoli 'iPoIii':eiiitd.. kadunlculmlsä^ Ja
n j j d ^ v ä l f l i d ; . . mpttii. t ä s ^ asiansa
on enemmän äcuin varojen haaskaus­ta.
Poliisit yrittivät viime simnun-taina
» me syy.tä<nmc. iehdSk. kaikkensa
häiriöittenr aikftansaamisek^L He an­toivat
liik/;p teen ke^k^tää kulku-
.pcn, ; haJoUtivafc kulkueen pieniksi
osikai j a yle^n iä tekivät. kaikkensa
saadakseen kul^nieeseen osallistuneet
Vancouverin asukkaat niin suuttu­neiksi,
että h& aloittaisivat jonkinlal-äcn.
k a h a J t a n , '
Poliueille ' epäi^^nättä: sanottiin
polllsikonuböjonin. J a •valtuuston Joi­denkin
jä.':enten* toimesta, mitä hei­dän
tulee tclulä r - mutta vappupa-raattiin
osallistuneet eivät tarttuneet
syöttiin, . i-f'o.i
Tämä haif/.tahtaa sellaiselta t l k t i i -
kalta jota canadalai$et sydämensä
pohjasta inhoavat . v M e käsitäm­me,
• että vappiiparaatin suuri osan­ottajamäärä
QU> kauliistxis valtuuston
joUlekln Jäsenille , . -
— The Pi$hprman,> Vancouver,
CIO vaatH luotto-rajoitosfen
poistamista
Was|iJns(on. — =Ctf6 on antanut
voimakkaan sysäykseh • kongressissa
laajalta vallassa oleVälie ajatukselle,
kim se on'esiöfänyt-'-Vaatimuksen,
minkä tjiukaan''*kÄkki • hiotonrajoi-tukspt
kotien, autojetl, näköradioiden
ja muiden kuluttajien'kestotaspeiden
ostossa tulisi aofpettaa kesäk, 30 päi­västä
lukien. -)
• C I O : n * '^ölhteertrahastonholtaja
James B, Carey 'sanoi edustajahuo­neen
pankkivaliokunnalle, että vählt-täisinaksajen
rajoitukset ovat pieni­palkkaisten
diskriminoimista j a että
kongressin tulisi Jyrkästi kieltäytyä
niyöntymästä presidentin vaatimaan
luoton antamisen tiukentamiseen.
Hänen, mukaansa tulisi lainlaati­joiden
pyyhkiä luöttokonbrolliasetuk-sesta
.pois säännöstelyn " X " , joka
määrittelee kuinka suuren tulee • m l -
nimikäteismaksun olla kotia ostaesr
sa ja säännöstetyn "W", joka mää­rittelee
kuinka suuren tulee käteis­maksun
olla autoa j a muita kulutta­j
i en kestoesineitä ostaessa j a kuinka
suuria kiinnltysmak$ujen.. .
- • Carey oli todistamassa kuulustel­lussa'
puolustustiiotantolam voimas-sapltämisen
jatkamiskysyroykseäsä.:
Uusi kansanhallitus
muodostettu Intiassa
New DelbL — Ensimmäinen
tansanhamtns noodostettUn; In­tiassa
viime viikolla. Inm kolme
Nehmn koneres^pnobuen eAisfa-jaa
liittyi konunonis^elbin Ja nmi-
'' bin kansanifntaman ednstajlin,
Jöfka/iäi|i saivat enemmistön 28-^
25 Patlalan Ja East Fonjabln val­tion
lainlaaUJakonnassa.
f^ffncaiii.pnigman jfttilaja Bafe-irala
on ^ttänyt ministerilistan
Patlalan mabaraJahiUe.
Intian KP:n poliittisen byron
Jäsen ^ . Bamamnrthi sanoi sano-malehtlkonferenssissa,
että "Jst-tiän:'
äemo'l(räattl5et voimat mars­sivat
nyt eteenpäin - nopeammin
kuin vaalien aikana**. - ;
Ylläoleva brittiläisen sotilaan Malabassa ottama kuva aihentti sensatlon Lontoossa.-
antaa
Neuvostoliitolle systemaattisesti alentaa^
kaikkien elintarvikkeiden hintoja
Olympiadiskriminatio
hyväksyttiin Helsingin
kaupunginvialtuustossa
Helsinki. — Helsingm kaupungin­valtuustossa
käslteMfii toukok. 7 pnä
Eino KUven^.välikysjroystä Yrjö E n ­teen
erottamisesta X^lmpia Hel­sinki
ry: n hallituksesta-
Aflian jQhdosta. .käy^3fs§ä. keskuste­lussa
aseat-tvattuutetut,) mm. valt.
Matti iNiemlnen j a K . L , K u l o osoit­tivat,
että V P J Ö iEnteen erottammen
oli kansandemokraattien diskrimi-nomUa
olympialaisten johdosta.: He
esittivät toUnikimnan asettamista ky­symystä
tutlclfly4aii"/Äiitta' esitys hy­lättiin.
Keskustelun alkaiia esti puheenjoh­taja
Tulenlieimo kansandemokraatte­ja
käyttämästä puheenvuoroja, joissa
osoitettiin ne syjrt,-joiden vuoksi to­dellisuudessa
ins, Etliie- olympiakomi­tean
johdosta' syrjäytettiin.-
Erikoisen häikäilemätöntä oli pu-heehjcditajan
käyttäj«tyminen hänen
salliessa valt. Haknnsen.><sd) esittää
syytöksiä valt. Ennettä vastaan, mut­ta
sen sijaan yrittäessä estää valt.
Ennettä vastaamasta Hakulisen p a -
netteluihln.
Kiistattomasti osoitettiin kansande-mokrattien
taholta, että pääjohtaja
Mauno Pekkalan valinta olympialais­ten
järjestelytoimikuntaan oli hätä­ratkaisu;
johon oli pakko ryhtyä sen
jälkeen kun kansandemokraattien
syrjäyttämisen oli havaittu herättä­neen
paheksuntaa laajoissa piireissä.
Lapset aiheuttivat
suuren tulipalon
Port Wayne, Ind. Täällä tuhosi
tulipalo 20 minuutissa Fort Waynen
Union Stockyandsm vUme lauantai­na,
•
Poliisin antaman, tiedon mukaan
tuUpalo saialkunsa kun kaksi pikku­poikaa.
)1csl 8 vuoden j a toinen 8
vuoden ikäinen, olivat laittaneet pie­nen
tulen lähelle tulipalopaikkaa, jos­ta
se levisi nopeasti j a pojat lähti­vät'jucksemaan.
-Tulipalossa menetettyjen eläinten
arvo on $10,000 Ja koko menetyk­sen
arvo noin'$300,000.
Sikojen hinnat
nousseet USA:ssa
Chicago.-— Sianlihan hinta nousi
täällä uusiin korkeuksiin, vaikka
myynnit ovatkin, pysyneet noimaali-tasolla.
Aivan äsken nousi sikojen
hinta 20 dollaria sadalle paimalle.
Vuoden 1952 huhtikann ensim-maisesta
päivästä on Neuvostolii-
~: tossa uudelleen alennettu jonkkp-kulutnksessa
olevien elintarvikkei­den
lilntoja. YU sadaUe elintar-vlkenlmlkkeelle
on ^alennettu hin­toja.
Niiden hinnat pvät alentu­neet
10—30 prosentilla^: Tämän
lisäksi on alennettu kirjojen hin­toja
18 prosentilla Ja hotelllmak-suja
15 prosentilla.
Tämä on jo viides laaja'hinto­jen
alentamlstapaus Neuvostolii­tossa
sodanjälkeisenä kautena.
Monet lukijoistamme kysyvät: mi­kä
antaa Neuvostovaltiolle mah­dollisuuden
jatkuvasti alentaa
Joitkkokniutnstnottelden: llintoj:^
' allcana. Jolloin kapitaUstimai^
on havaittavissa herkäämätön
hintojen kasvu? : v
NeuvostotalonstieteiliJän J ; II-Jlnln
artlkkeU, Jonka tässä Jnlkai-.
semme, antaa vastauksen' näihin
kysymyksiin. ;
Neuvostoliiton {Ministerineuvoston
Ja N K P (b):n Keskuskomitean pää­töksessä,
uudesta valtion; vähittäis­hintojen
alennuksesta joukkokulu-tuksen
tuotteille, sanotaan selvään,
mikä on antanut 'Neuvostovaltiolle
mahdollisuuden - viidennen kerran
sodanjälkeisenä kautena suorittaa
Jöukkokulutustuotteiden hintojen a -
lennuksen. Nimenomaan Neuvosto­liiton
kansantalouden saavutukset
vuotena 1951, teollisuuden j a maata­loustuotannon
Jatkuva kasvu, seikä
työtuottavaisuuden kohoaminen ja
tuotantokustannuksien aleneminen,
on antanut tämän mahdollisuuden.
: Kuluneen aaai vuoden alkajia Neu-vostotuotantolaitokset
huomattavasti
alensivat tuotantokustannuksia. Ne
säästivät, alentamalla tuotantokus-tarmuksia
enemmän kuin 26 miljaarr
dia «ruplaa. 'Tämä säästö olikin hm-tojen
alentamisen peruslähteenä. >
> O n laskettu, etta huhtikuun enr
simmäisenä päivänä suoritetun hin­tojen
alennuksen tuloksena valtion
vähittäiskaupassa n e u v o s t o väestö
voittaa vuoden kuluessa 23 miljardia
ruplaa. Mutta kun huomioidaan et­tä
hintojen alennus valtion kaupoissa
saa aikaan hintojen alennuksen
kooperatiivi- ja kolhoosikaupolssa.
n i in väestön voittojen summa nou­see
28 miljardiin ruplaan.
Tuotantokustannuksien a l e n nus
tapahtuu Neuvostoliitossa etmenkaik-kea
tekniikan Jatkuvan uudistamisen
pohjalla, työn organisation paranev
misen, tuotantovälineiden, sekä tar­veaineiden
tiukan säästön kustan­nuksella.
Tämä ohella Neuvostoval­tio
ljuplehtii (jatkuvasti työläisten
8mnu|£titaldon kohottamisesta: ja.
työehtojen kaikinpuolisesta paranta­misesta.
K a i k k i nämä toimenpiteet antavat
mahdollisuuden jatkuvalla tyontuot-tavaisimden
kasvulle, toism sanoen
valmistettujen tuotteiden määrä' l i ­sääntyy
ilman tuotantokulukkien
nousua.
Vuonna 1951 kohosi teoUisuustgrÖ-läisten
työntuottatvaisuus Neuvosto­liitossa
10 prosentilla vuoteen '1960
vemtttima. Melkein jicsi kolmasosa
teollisuustuotteiden kasvusta saatiin
työn tuottavaisuuden kohoamisen.
€e todistaa, että Neuvostoteollisuus
den valmistamien tuotteiden määrä
kasvaa pääasiallisesti työntuottavai-suuden
kohoamisen perusteella.
Hintojen Jatkuva aleneminen neu­vostokaupassa,
johtaa kysynnän kas-
\-uuiu Neuvi)stoväestön tulojen jat­kuva
kasvu vuosivuodesta suurentaa
kys>iitää. Tätä kasvavaa l£>-syntää
vastaavasti on kasvettava myöskin
tavarain tuotannon. Juuri . tdksi
Neuvostovaltio huolehtiikin vässanät-tömästi
teollisuus- ja maataloustuor
tannon Jatkuvasta kasvusta ja .erlT
kolsesti joulDkokulutustuottelden tuo­tannon
kohoamisesta. . Neuvostota­louden
kaildci tuotannon alat vuo­teen
1951 aikana saavuttivat uusia
voittoja lisäten huomiattavasti val­mistettujen
tuotteiden. määrää,
Neuvostoliiton teollisuuden koko­naistuotanto
kasvoi vuoden 1931 a i ­kana
16 prosentilla verrattuna vuo­teen
1950. Suuressa määrm kohosi
maataloustuotteiden satoisuus: Esi­merkiksi
solkerijuurikasta koi^jattiin
27 miljoonaa tonnia enemmän kuin
vuonna 1950. K a r j a n pääluku lisään­tyi
maassamme vuoden 1951 aikana
14 miljoonalla päällä, lintujen pää­luku
— 60 miljoonalla..
Raskaan teollisuuden saavutusten
maataloustuotteiden kasvun" pohjal­la,
huomattavasti lisääntyi kevyen-ja
elintarveteollisuuden väestölle
valmistamien monilaatuisten tuottei­den
määrä. Niinpä esimerkiksi v.
1951' kasvoi , maitotuotteiden määrä.
44%, kalan 32%, juuston 20% sok©«
rin 18 %, makkaratuotteiden 17 %, so-^
kerileipomotuotteiden 16%; lihan
1-2%, viinirypäle viinien 24%i voin
6%,'savukkeiden 13% Jne,
Tällainen tuotccnääran huomattava
kasvu loi ehdot kasvavien vaatimus­ten
tyydyttämiselle, . . r '
Joukk(Ätulutustuotteiden. hintojen
tasoon Neuvostoliitossa suuresti; vai­kuttaa
mycskm Neuvostokauppasys-teemm;
parannus, — kaupankäynti
liman kapitalistt^ja. ja kemottelljoita.
Neuvostokaupassa ovat kauppamenot
3-4 kertaa pienemmät kuin kapita­listisissa
maissa. L : \
Kapitalistisen kaupan vitsauksena
on lukematon välittajam lähettäjien
tukku- j a väihittäisfcauppioiden jouk­ko.
Jokainen heistä' vaurastuu k u -
luttajaln kustannuksella.. Neuvasto-liitossa
ei ole tätä suunnatonta tar­peetonta
vahtiäjäin laumaa. Siksi
Neuvostokaupan kauppakulungit o-vatkin
vertaamattamastl pienemmät
kapitalistisen kaupan kauppalniluja.
Kapitalisti ei ole kiinnostettu hin­tojen
alennuksesta. Päinvastom, h an
on kiinnostettu hintojen noususta.
Sillä se lisää hänen voittojaan.
"Pravda"-lehti kirjoitti tämän joh­dosta:
^
"Kapitaliset valtiot * kehuskelevat
rikkauksillaan. (Mutta jos ne ovat
kerran n i i n rikkaita, niin mikseivät
ne alenna Jöukkokulutustuotteiden
hintoja, niin kuin t^cee Neuvosto­hallitus,
helpoittaakseen työläisten,
talonpoikain j a työtätekevän sivisty­neistön
taloudellista asemaa?: Alen­taakseen
ihintoja, on näiden maiden
hallitusten rikottava välinsä keinot­telijain
kanssa, pantava keinottelijat
aisoihin, ijotka rikastuvat korkeiden
hmtqjen kustaimuksella.. Sitä nämä
hallitukset eivät halua tehdä, sillä
keinottelijat ovat heidän ystävänsä.
Siinä onkin kapitalistisissa maissa
vallitsevien korkeiden hmtojen sa­laisuus,"
:
ToLsin ovat asiat Neuvostoliitossa,
jossa koko maan rikkaudet j a valta
kuuluu työtätekeville, j a jossa valtio
on; työtätekevien elinetujjen suotjeli-jana>
mikä vuodesta vuoteen alentaa
Jöukkokulutustuotteiden hintoja.
. Systemaattinen jöukkokulutustuot­teiden'
hintojen alennus,: on. tulos
neuvostotalouden rauhanomaisesta
kasvusta. Neuvostovaltio el käydä
taloudensa materialisia lähteitä a-seistuksen
lisäämiseen, vaan lauhan-omalsta
rsiviilituontoisten talousalo­jen
kehittämiseen, suucien sähköase­mien
ija kanavien TaJtentamiseen,
asuin, . ja :KuIt6n!>rilaitosteh rakenta­miseen.
Neuvostollit<ssa käytetään
huomattava osa varoista tjoukkokulu-tustuotteiden
»hintojen alentamiseen,
kansanva'istuksen: edelleen-kehittä­miseen,
' lääklntäpalvelukseeri, sekä
muihin toUnenpiteisito, Jotka enti­sestään
-parantavat • työtäidkevlen
elmaloja.
Neuvostoliiton kansantalouden rau-
•hanocnalseen fe*ehitykseen perustirvr
kaikkien talouden alojen- nopea ke­hitys
, onkin työtätekevien hyviiivoln-nin
jatkuvan kasvun peruslähteenä.
Suomalainen pappi
((ristityn siiHteesta
rauiianltysyniykseen
Helsinki. — HarjavaJtalainen pastori
Onni Niemi on antanut Satakunnan
Työ-lehdelle seuraavan lausunnon
kristityn suhteesta rauhankysymyk­seen:
Jumalan sanaa viljelevälle Uimisel­le
e l sana rauha voi oUa outo.; Y k s in
Uudessa Testamentissa se - esiintyy
noin 'ilOO kertaa. •' Helppo, on myöskin
- J A -
ITÄTid
MJOTTAMUS UEXKYT
Murtovaras, joka oli tunkeut.,^„
rakennukseen, näki kassakaapin ^
lä ilmoituksen: "Älä tuhlaa dynaS
tia, kassakaappi on auki.
vain kahvasta/' ..r-/-'^^
Qlies teki niin. Huone tulvahu tä-teen
valoa, hälytyskeUot alkoivat K "
da. Vankilaan vietäessä mies ti^"
m a i l i :
•^luottamukseni inhimillisyyteen r '
kärsinyt kovan kolahduksen."
TURVAUTUI AMMATTIINSA 1
Ruokakauppias ei saanut lääkänil
maksamaan laskuaan ja jatti atte-l
kolehteeraajan tehtäväksi velan per f
misen. Pian palasi kolehteeraaja U
kaista huolestuneen näköisenä, joBoinf
kauppias kysyi: I
'<Mlkä hätänä. (Mitä lääkäri «.I
.nol7" I
"Hän sanoi minun olevan sairasal
näköisen. Katsoi sitten kieltäni jaf
määräsi pysymään sisällä muutaaiaal
vilkon"i tuli vastaukseksi.
havaita, että - se ..tästä puhuu kah-r
dessa mielessä: sisäisestä,, sydämen-tai
sielunrauhasta; joka oa. seuraus
sjixtlenänteeksisaamisesta. Ja .uiko-,
naisesta rauhasta, josta apostoli Paa­vali
kh-Joittaa Roomalaiskiiijeessään:
"Jos mahdollista on J a mikäli teistä
riippuu elalkää rauhassa "kaikkien i h ­misten
kanssa". Sielunrauha on ar­vo.
Josta kristitty ei koskaan tahtoisi
luopua. : E n koskaan voi unohtaa
miestä, joJca murtuneena kertoi ker­ran
omistaneensa- Jumalan rauhan^
mutta, sitten sen menettäneensä.
Unohtumattomia ovat myöskm ne
kokemukset <kuoliiwuoteilta, kun ah­distettu
sielu on löytänyt levon ja
rauhan Vapahtajassa.
Mutta kun on kys:yTnys ^iitä läko-nalsesta
raiiha£ita, jonka tulisi seu­rata
sisäistä -rauhaa Ja tulisi ilmetä
joka vJhamiehenkin rakastamisena,
slllota näyttää monasti mielenkiln-;
to heipautuvan. Uskon j a tekojen
ristiriita tulee räikeänä esita.
•En ole koskaan jaksanut käsittää,
^uinJca kristitty mies voi tarttua L-vääriin
tai kuinka hän voi ponum.
tuslentäjänä levittää tuskaa ja kuo-lemaa
jopa kauas rmtaman taafe
naisten, vanhusten ja lasten kesW
, t e e n . J a kuitenkin mjjjoonat kris-tityt.
ympäri maailman chkapianiiE
ovat taas tämän tosiasian edessä.
Tuskaisena; täytyy kysyä:; miJcsj ti
kuulu miltään suunnalta varoittavaa
ääntä? Onko suola käjTiyt mauttft-maiksi?
Vastalausetta sanomattako
aikovat io-istityt miehet alistua paj.
velemaan tarkoitusperiä, joiden saa.
vuttamiseksi on vuodatettava paljoa
verta, ei vata vihamiesten, vaan se:-tl
laistenkta, joiden palavin halu o l äH
saada elää rauhassa? "Jos näaU
vaikenevat, nito kivetkin huutavat"
kaikuivat kerran Alestarin terävät
sanat. Onko jo kysj-mj-s tästä'
Apostoli Jaakob kirjoittaa: "SinuHj
.on usko j a minulla on teot". Hy,
tyykö; maailman todella jakauti^
nata, k im on kysymys rauhasta? Tj-män
kurjoittaja uskaltaisi vielä toi­voa
(toista, nimittäin, että melB
kaikilla olisi sekä usko että teot. '
Vakavin kauppapula
uhkaamassa Canadaa
Ottawa, Konservatiivinen parla-msntui
jäsen J . A.: JRoss, SouriSi
Sask. sanoi huhtikuun 30 pnä pu­heessaan,
että; Canadaa uhkaa sen
historian vakavin kauppa- j a talous­pula.
; Hän kehoittl viipymättä Jär­jestämään
brittiläisen maailman
kauppakonferenssta.
Suuri kamppailu palkkojen
korottamiseksi käynnissä
* Y l i 300,000 Canädän^tySläistä önjö
osallisena kamppailussa, jonka.-.tarkolT
tuksena on eltatason- iv>stamtaen Ja
palkkojen saattanjitaen tasavertaisiksi
Yhdysvaltain työläisten palkkojen
kanssa.' Katsaus palkkartatamalle
näyttää seuraavalle: "
Noto 170,000 rautatieläistä vaatii
palkkojen korottamista.. Ka'ikkien
ryhmien vaatimukset ei ole vielä tar­keta
määritelty, mutta suurta; ryhmä,
jonka muodostaa 125.000 Junamiehis-töön
kuulumatonta työläistä^ vaatii 35
sentta- tuntipalkkakorotusta ja lisäksi
eltakustannusboonusta. Canadan suu­rta
junamiesten unio. Brotherhood of
Railway Trainmen, vaatii 35 prosentta
korotusta. Joka.nostaisi palkat U S A :n
vastaavan työläisryhmän palkkojen
tasalle. Myöskin toiset rautatieläis­ten.;
ryhmät valmistuvat lähitulevai­suudessa
esittämään palkkavaatimuk­sensa.
Mine-Mill imioon kuuluvat. Incon
työläiset Sudburyssa ja Port Colborr
nessa, kaikkiaan... noin 17,000, ovat
esittäneet '28>Z' sentta korotusvaatl-muksen.
. = .-
Stelcon, Doscon j a Algoman teräs^
työläiset katsovat välttämättömäksi
ainakta ITM sentin tuntipalkkojen
korotuksen. Tähän ryhmään kuuluu
nota 16.000 työläistä.
Quebecissa 6,000 United Textile
WoitersTmloon kuuluvaa tekstiilityö-
Iäistä käy parhaillaan lakkotaistdm
Dominion Textiles^yhtiota vastaaa
voittaakseen 25 sentin korotuksen
tuntipalkkoihin.
Viime viikolla valmistautui 5^
Westtaghousen työlaista Hamiltonissa
lakkotaisteluun; joka kuitenkin väl­tettiin,
kun yhtiö suostui myöntämään
12-14 sentta korotuksen ym. etuja. :
Toronton alueen 16 rakennustyöläa-ten
uniota, jotka edustavat 16,000 työ­läistä,
ovat ' asettaneet 25-50 sentm
korotusvaatimukset. Kirvesmiehet ji
maalarit vaativat 25 sentin lissyjtä,
samota muiuarit. Metalli- ja putta-työläiset
vaativat 50 sentin korotusti
tunnille.
Nota 70,000 British Columbian työ­läistä,
nota kaksi kolmannesta maa­kunnan
Järjestyneistä työläisistä, tu­lee.:
osallistumaan palkkataisteluiliB
seuraavan 60 paivan aikana. 'KMn
ryhmään kuuluvat metallityöläiset
kalastajat, metsätyölälset, paperityö­läiset,
rakennus- ja kunnallistyöläi-set
ym. .
K u n edeUämataittuihm liätään
pakkauslaitosten, vaatetusalan, n-kennusterästyöläisten
ym. alojen työ-
Iäisten keskuudessa valUtseva tyyty­mättömyys,
n i in saamme kuvan suu­rimmasta
palkkaUikkeesta Canadaa
työväen historiassa. .
PÄIVÄN PAKINA
Olettel(o valinnut oiliean seuran?
Canadian Institute of Public Opi­nion
on jutirl äsken .toimittanut
Gallup-äänestyksen, saadakseen sel­ville
minkälaisia imtisia Canadan
kansan enenuxUsl^ mlelubmnta näki­si
Canadan sanaäialehdls^. .
I^män köäUi^estykiai tulos on
hyvta karvas'Pf(la sotahysterian liet-sojille
;-Ja yl€erS&|vihan^ Ja riidan
.apostoleiUe.-'^/:^ "v
Tässä äänestyksessä jätettita vas­tattavaksi'seuraava
kysymys:
VOlettaen.. että >teldan<.'sanomaleh-tenne
huomenna jtilkaiseei jonkta
suuren uutisen koko sivun olsikolla.
mistä : asiasta kaikketa parhaiten
toivoisitte sitaä kerrottavan?"
Vastaus oli sotaa toivoville ija sen
tuloon uskoville yllättävä, sillä täl­laiselta
se näj^ttää: L
Kauhasta . . ; . . . . . . . . . . . .59 pros.
Elinkustaimusten laskusta 9 pros.
Venäaän kukistumisesta .:4pa-os.
Verojen alentamisesta . . . . 4 pros.
Toiset vastaukset olivat enemmän
yksilöpjTkimyksiä edustavia Ja haja­naisia.
O n selvää, että k a i k k i railhan ystä­vän
.ovat iloisia tällaisesta - yleisen
mieUpiteen ilmaisusta.. Sehän osoit­taa
heille, että ka&esta sotahyste­rian
lietsonnasta, peloittelusta Ja p a i ­nostuksesta
huolimatta raUhaan
luotitavien da rauhaa -toivovien cana-daaaisten;
Joukdco lujittuu ija kasvaa.
Jo tänään kuusi jokaisesta ksm-menestä
Canadan ihmisestä asettaa
rauhan toivoa kaiUden muitten toir
veitten yläpuolelle. Se osoittaa, et­tä
canadalaiset toivovat jänkkien
aloittaman teurastuksen loppumista
Koreassa, sotavarusteiden vähentä­mistä
j a rayhaaomaisia kauppasuh­teita
kaikkien maitten kanssa. .
IMikä sodanlietsojia kaikketa eni-tenkaivelee
on se, että vata 4 jokai­sesta
sadasta canadalaisesta!- omak­suu
. suurimanaksi toiveekseen Neu­vostoliiton
Ja sitaä sivussa kansan­demokratioiden
kukistamisen.
Kovta o n siis piem se joukko. Joka
sotahuudon Pekan Ja Canadan U u ­tisten
kanssa; seuraa lippua. Jossa
loistaa musta tunnus: "Pata inhaa
itää!"
iEntä sitten mistä piireistä nuo
"Venäjän /kukistumista" toivovat ää­net
on annettu?
Ne ovat tulleet niistä piireistä jot­ka
hyötyvät sodasta Ja erikoisesti so­tavarustelusta,:;
kuolemankaupplaiden
Ja ketaottemaix^ piireistä. Usänä
itietenkta itsensä myyneet Ja kansan
vihollisiksi antautuneet' omanonnen
onkijat, kuten esim. sotahuudon pää­mies,
joka ei ole. vaan kerran t a i
kahdesti karvansa väriä muuttanut.
K u n meissä suomalaista syntype-rääkta,
olevissa ihmisissä on vielä
sellaisia, jotka tilaavat ja lukevat
sotahysterian, vtaan ja väkivallan
edistämiseen, nahkoineen j a karvol-^
neen antautuneita lehtiä, u i t a h a ­luaisimme
näille ihmisille esittää ky­symyksen,
että oletteko vakavasti
tutktautminkälaiseen seuraan olet­te
lyöttäytynyt. , V
Onhan selvää, ettei kenelläkään
tavallisella Igröstään elävällä, kutde-valsella
ole anitään hyötymistä so­dasta
eikä ^yleensäkään Ihmisten tap­pamisesta.
Joten vata; harhaanjcdi-'
dettuna v t a i ajattelemattomuudes­saan
voi t y r i n e n antaa kannatuk­sensa
sodan puidiaajllle.
Keholtanunekta siis jokaista omal­ta
kohdaltaan tekemään 'Jonkinlal-'
sen tarkistuksen' seuraansa nähden.
Katsokaas, ihmtaen: on sellataen,' et­tä
seura tekee vähitellen kaltalsek-eeen.
Vaikka kutaka hyvän tapainen i h ­mtaen,
jouduttuaan Jostakta syystä
pitemmäksi aikaan huonoon seturaan.
muuttuu, vähitellen, seuransa mukai­seksi,
kehittyy huonoksi ihmiseksL
Älkää vata säikähtäkö. Tarkoi­tuksemme
el ole houkutella ketään
"ryssän" kannattajaksi, et- sinne
Ken pitää kapitalistista komentoa
pait^smä fiäri t«ycSön'nita da k i ^
taas katsoo paremmaksi sosialistisen
järjestelmän tai kansandemokraatti­sen
komennon niin olkoon se hänffi
asiansa, Sama pitää paikkansa cs-konnollisiiii
ym. katsomuksun näJi-den.:-;
•.• • ^ ' - •• •. •
Näiden erimielisyyksien ei kuiten­kaan
tarvitse; merkitä, eika saa mer­kitä
sitä, että vaatisimme sotaa ta-sen
'tai toisen järjestelmän kamat-tajlen
hävittämiseksi, varsinkin i a
sota loppujen lopuksi merfcitss
kummankto järjestelmän alaisa*
dessa eläville ihmisille äärettflOi»
kärsimjTksiä Ja kurjuutta, maMdon.-
sestl täydelustä tuhoa. ^
' M a a i l m a n rauhanpuolustajat e-vät
vaadi ketään luopumaan yfc""*
lisistä periaatteeUisista katsan^
kannoistaan. mUtta kutsuvat
puolustamaan rauhaa, rauhaa
laista jossa kullekta kansalle_^
maalle tunnustetaan vapaa oS»
järjestää asiansa oman w^
mukaisestL
Sam'alla kertaa se köioittaa atw-^
maan sotavariatelukUpailusU_---_lJ
ka lopulta vie sotaan — ja i ^ n ^
mään ystävälliset ^^PP^Zl
kalkkien kansojen väliUe. köiö^l
yhteiseksi hyödj-ksi. J
Harkitkaa j a punnitkaa. Jos j
ten havaitsette tällaisen oW<^l
teille sopivan nlta mtt5^cää r a a ^ |
puolustajin», liittykää Canadan »^1
san suureen enemmistöön j o » |
voo rauhan uutisia. _ . ^ M
K u n sotahullut Jäävät J ^ s i n ^ p
kaa heidän äänensä myöskin
masta j a Ihmiskunnan suurin ^