Vapaus, July 6, 1965

              Sivu 2 Tiistaina, h^inäk. 6 p., — Tuesday, July 6, 1965
INDEPENDENT L A B O R O R G AN
OF FINNISH CANADIANS
^ " ^ i s E ^ ) ^ ^ EstablishedNov. e. 1917
EDITOR: W. tKLUND MANAOER: E. SUKSI
TBLEPMONe: 0 F F I , C » A N D EOITOHMlf. e74-42a4
Publlshed thrttse.'weekly: yuesaais, T|iund}»:^s « n * Öfeturdays by Vipaus
Publishing Co. Limited, 100-102 mm St^W^^
MaUlng Address: Box ,69
Advertisififf ratto tijpoÄai^U^Uoir/fraitelft of cl^arle.
Authorized ad safeoftd c l a ^ matt' ^ tfie 'Ä)st'^o/flcerDepartment, Ottawa,
and Dor payment of postage In oasb:
- CÄMDIÄN L M ^
panadassa: 1 vk. |9.00, 6 kk. $4.7^ ySA:ssa: 1 vk. $10.00,!6 kk. $5JJ6
" ' ' 3\kk. 3.7S suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 6.75
Maailtnan raidiankongressi
— Heiiiäkuim^^B—17 päivien välisetiä aikana Helsingissä
kokoontuva Maailman Rauhanköngrässi saa nykyisessä vaa­ratilanteessa
erittäin suurta huomiota osakseen kaikkialla
maailmassa.' Ilomielin voimme myös. todeta, että Suomessa
lomailemassa olevat kansalaisömme, mrs. E l l e n Pakkala ja
mrs. J . Ylinen Soirttulasta sekä Yrjö Rönin Torontosta osal­listuvat
Canadan valtuuskunnan riveissä Ganadan Suoma-laisen
järjestön edustajina tähän suureen ja tärkeään rau-haiikongressiin,
että saamme heiltä henkilökohtaisesti kuulla
yksityiskohtaisempia tietoja kokouksen menosta j a heidän
kauttaan myös osallistua välillisesti tähän rauhankokouk­seen.
'
Alustavien tietojen mukaan Suomen Tasavallan presi­dentti
Urho Kekkonen tulee osallistumaan Maailman Rau-hankongressin
juhlavaan avajaisistuntoon Helsingin Messu­hallissa
lauantaina, kesäkuun 10 pria. Öamassa yhteydessä
esittää pääministeri Johannes Virolainen Suomen valtioval­lan
tervehdyksen kokoukselle.
Kongressille esitetään viikon kestävän kokouksen aikana
kaikkiaan 10 alustusta, joista keskustelu käydääii komiteois­sa.
Yleiskokoukset tulevat olemaan vapaita myös lehdistölle,
mutta aikaisemmat päätökset edellyttävä tj että komiteako-koukset
eivät ole. Alustukset tulevat koskemaan rauhantyön
eri puolia ja niistä tärkeimpänä pidetään luohhollisesfti Viet­namissa
vallitsevaa tilannetta. E r i aiheiden alustajat ovat
ennakkotietojen mukaan eri maista ja mahdollista on, että
joku amerikkalainen esittää alustuksen Vietnamin kysymyk­sestä
ja tunnettu intialainen poliitikko Krishna Menon ky­symyksen
aseistariisunnasta.
Valtuuskuntien ylimmäksi rajaksi on.määrätty 50 hen­kilöä.
Ennakkotietojen mukaan Neuvostoliitosta saapuu 35
—40 edustajaa ja Pohjois-Amerikasta (Yhdysvalloista ia Ca-nadasta)'
100 edustajaa, Latinalaisesta Amerikasta 200, Länsi-
Euroopasta 600, Afrikasta 150, Aasiasta 300, Australiasta 20
ja kansainvälisistä järjestöistä noin 100,
Merkillepantavaa on, että suomalaisista puolueista on v i ­rallisesti
edustettuina Maalaisliitto, T P S L , S K D L ja S K P ,
mutta mahdollista on että muistakin, puolueista tulee joko
edustajia tai seuraajia.
"Mikään hallitus ei pysty sivuuttamaan ihmisten rauhan
tahtoa, jos he esiintyvät yhtenäisinä eivätkä hajallaan", sa­notaan
maailman rauhankongressia valmistavan komitean
jokin aika sitten julkisuuteen saattamassa vetoomuksessa, jon­ka
on allekirjoittanut joukko huomattavia edustajia niin län­nestä
kuin idästäkin. Vetoomuksessaan allekirjoittajat ke­hottavat
rauhanvoimia kaikkialta maailmasta lähettämään
edujltajansa Helsingissä muutaman päivän kuluttua alkavaan
r.auhankongressiin, jonka luonteesta ja tarkoituksesta tässä
julistuksessa-lausutaan:
; "Kaikkien kansojen edustajat, ihmiset joilla on usein
erilaiset vakaumukset, eivät pysähdy siihen ^ mikä heitä erot­taa,
vaan pyrkivät löytämään sen, mikä heitä yhdistää. H e
saapuvat keskustelemaan avoimesti ja ystävällisesti vaikeista
ongelmista, jotka askarruttavat ihmiskuntaa."
Maailman rauhankongressilla onkin Isajan edustuksensa
perusteella kaikki edellytykset muodostua rauhanvoimia y h ­distäväksi
j a kansoja toisiinsa lähentäväksi tilaisuudeksi.
Vissien oikeistopiirien kielteinen asenne Canadassa ja
useissa muissakin maissa—• Suomen oikeistolaiset mukaan­luettuina
— ei ole voinut estää entistä laajempia kansalais­piirejä
ilmaisemasta myötämielisyyttään j a kiintymystään
Helsingissä pidettävän maailman rauhankongressin asioihin
ja työhön. Kuvaavia tässä yhteydessä ovat ne valmistelut,
rtiitä on esim. Suomessa tehty rauhankongressin edustajain
vastaanottamiseksi. Sen lisäksi että tasavallan presidentti
Keekkonen osallistuu rai^mikongressin avajaisistuntoon, t u ­lee
eduskunnan puhemies Fagerholm järjestämään erikoisen
vastaanoton eri maiden pärTämentinjäsenille, jotka tähän
kongressiin tulevat j a samalla uskonnollisten piirien edusta/-
j i l le järjestetään arkkipiispa Simosfen aloitteesta yhteinen
tilaisuus Lauttasaaren kirkkoon. Myös ^Helsingin kaupunki
järjestää vastaanoton eri maiden valtuuskuntien johtajille.
Sanomattakin on selvää, että Suomen kansan suuri enem­mistö
suhtautuu lämpimällä myötätunnolla siihen k u n tämä
tärkeä maailmanlaajuinen rauhankokous pidetään Helsin­gissä.
"Meidän (Suomen) ulkopoliittinen linjamme on rauhan
linja'V kirjoitti asiasta Suomen johtavan hallituspuolueen,
maalaisliiton äänenkannattaja Maakansa j a lisäsi: "Maamme
on siten mitä soveliain maailman rauhankongressin isäntä­maaksi.
Meillä on mitä oivallisin tilaisuus esitellä arvoval­taiselle
kansainväliselle osanottajajoukolle niitä käytännöl­lisiä
tuloksia, joita rauhan ulkopolitiikka on meille antanut.
Linjaamtne sävyttää korostettu eri järjestelmien välinen .
rauhanoinaisen rinnakkaiselon periaate ja se harppauksen-omainen
muutos asenteissa Neuvostoliittoon! päin, mikä meil­lä
sotien jälkeen on tapahtunut on mitä haj^ainnollisin osoi­tus
johdonmukaisen rauhanpolitiikan tuloksellisuudesta . .
Erityisen ilahduttavaa on todeta, että maalaisliitossa välitön
rauhantyö on saamassa myönteisemmän vastaanoton. E n ­nakkoluuloja
et ole puuttunut meidänkään joukoiltamme,
mutta puolueen johdon määrätietoinen esimerkki on kypsyt-
;tänyt ajattelua. Nyt pidettävään rauhankongressiin osallis­tuu
seka puolueen (maalaisliiton) keskushallituksen, edus-kimitaryhmän
että nuoriso- j a naisjärjestön edustajia. Suu­ren'kongressin
isännyys tulee varmaan antamaan myös uu­sia
herätteitä meikäläiselle rauhantyölle. Hedelmällinen kon­takti
« n aina kaksipuolinen; M e sekä saamme että annamme.
" O n siis olemassa kaikki edellytykset mitä moninaisem­malle
j a antoisammalle kansainväliselle mielipiteiden vaih-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Aapro Pärssinen, Toitonto, Ont»
täytti Aiafändntaina, heinäkuun b
päivänä 65 vuotta, .
U l l a Pursiainen, Port Arthur
Olit., täyttää surftiufltaina,' heinäk.
I l pnä 78 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta
vain onnentoivotuksiin;
FeätivaaUn peruuttamis-huhinlle
ei ole
saatu vahvistusta ^
. Helsinki; r^' Algeriasta tulleiden
epävJraUisten ' tietojen mukaan on
heinäkuun 2i pnä alkavaksi suunni­teltu
9. maailman nuorison ja yli-oiq>
iIaiden rauhan ja ystävyyden
festivaali peruutettu. Samoin, on hu­huiltu
festivaalin siirtämistä So-fiäan,
Bufgarian: päakaupunjciin.
Suomen festivaalikomitea ei ollut
kuitenkaan vielä maanantaihin men­nessä
saaniit näihin tilastoihin min­käänlaista
vahvistusta.
mtäl^Ai — jugofiU^ian p i ^ -
dentftf JMip Broi Mettvo»
toUiton vierailu säilytU Juhlavat
puitteeinsa viime UMJceeii saiik-ka.
Kaikki Neuvöstöiiitöh tunne-tuimmai
johtäjal olivat {orstäiäa-ijftiriä
j[|ailiäUä, kun fitdn seurii-een
lentokone seitsemän suihkii-^
hävittäjän saattamana ailoUti pa'
luumatkansa. Tällä hetkellä Mos­kovassa
suoritetaan yhteenvetoja
vierailhh Johdosta. mkkaiUJatti,
isäntieii Ja vieraiden- a n i » tutitiin
käyväii yksiin: vleraUti lältepitäS
Neuvostoliittoa Ja Jtigoslavlaid,
millä flybyisessä tiJant^s^a on
huomattava merkitys:
Jos jugoslavialaistaboUa vielä viC'
failifn alkaessa oli epäilyksiä isiitä.
että Isfdttvostoliiton politiikassa vii­me
lokakuussa alkaheet muutokset
olisivat kielteisiä Jugoslavian ja
Neuvosloliiton suhteiden kehityk­sen
kannalta, on vierailu täysin pu­dottanut
niiltä pohjan. -
Toisaalta Jugoslavian kommunis­tisen
hiton ja Neuvdstoliitoti kbm^
munistisen puolueen keskinäiset
suhteet, jotka kahtena sodan jäl-
USAn taiteilijat:
"JO RIITTÄÄ
VAIKENEMINEN"
New York. — "Me emme vjal vaie­ta
Yhdysvaltain ulkopoUtiikasta,
joka päivä päivälUi käy yhä avoi>
memmin epäinhimilliseksi", lausui
579 amerikkalaista maalaria Ja ku­vanveistäjää,
kirjailijaa Ja tohoait-tajaa,
muusikkoa Ja näyttelijää ve­toomuksessa
Joka äskettäin Julkais­tiin
New York Tlmes-Iehdessä. Ve­toomuksessa
korostetaan, että Y h ­dysvaltain
toimenpiteet ovat " k a i i -
sainväUsen oikeuden, Y K : n perus­kirjan
Ja oman perustuslakimme
loul^kaamlsta"^
"Hallituksen johtomiesten tu'ee
tietää, että heidän suunnitelmansa
Yhdysvaltain hegemoniasta Johtavat
ei rauhaat), vaan kuolemaan j a t u ­hoon;
Heidän on ymmärrettävä, että
heillä ei ole sen enempää oikeuksia
Vietnamissa kuin oli ranskalaisilla
siirtomaaisännillä, että Yhdysvaltain
väliintuloa latinalaisessa AmerikasBa
oikeutetusti pidetään niin ulkomail­la
kuin YhdysvailoissaMn. aggressio­na".
Vetoomuksen tekijät kehottivat
kaikkia amerikkalaisia ilmoittamaan
"Jo riittää vaikenemista",
Los Angelesin taldetyölälsten ko­mitea,
Johon kuuluu 200 jäsentä, on
ilmoittanut antavansa tälle vetoo-ihuk5£
lle täyden tukensa.
40 TUNNIN TYÖVIIKKO
VOIMAAN SUOMESSA
Sopimus työajan asteittaiselta
lyhentämisestä allekirjoitettu
Helsinki, — Työmarkkinajärjestö­jen
keskusliitot allekirjoittivat kes­kiviikkona
sopimuksen 40 tunnin
työviikon asteittaisesta toteuttami­sesta
vuoteen 1970 mennessä.
Sopimukseen liittyvä työaikalain
muutosesitys jätettiin välittömästi
sopimusten allekirjoittamisen jäl­keen
valtiovallan edustajille. :
Keskusjärjestöt esittävät, että
Valtioneuvosto ryhtyisi toimenpitei
siin mainitun lakiehdotuksen mu­kaisten
muutosten aikaansaamiseksi
työaikalakiin niin hyvissä ajoin, et­tä
asia voitaisiin edu.skunnassa kä­sitellä
jo ennen ensi vuoden, alkua.
Sak j a liiketyönantajain keskus­liitto
ovat sopineet neuvottelujen
välittömästä aloittamisesta ; kysy­myksessä
olevan uudistuksen ulot­tamiseksi
myös näille aloille.
Sak:n toimesta jätettiin .sosiaali­ministeriölle
myös esitys, jossa eh­dotetaan
toimenpiteitä työajan ly-hentämistoimenpiteiden
ulottami-
.seksi työaikalain alaisiin viranhalti­joihin,
Samalla esitettiin toivo­mus,
että myös maa- ja metsätalou­dessa
työskentelevät huomioitaisiin
työaikauudistusta toteutettaessa.
SOPIMUKSEN PÄÄKOHDAT
1. Työajan lyhentäminen 40-tun-tiseksi
työviikoksi tapahtuu asteit­tain
vuoteen 1970 mennessä työai­kalain
alaisissa töissä.
2. Sopimuksen toteuttaminen
edellyttää nykyisen työaikalain
muuttamista.-
3. Työviikko tulee yleensä ole­maan
viisi kahdeksan tunnin työ­päivää,
ellei ennakolta ole sovittu
viikottaisen työajan määrittelemi­sestä
keskimääräisesti tietyn ajan­jakson
kuluessa.
4. Sunnuntain lisäksi tulee yleen­sä
toinen vapaapäivä. Mikäli se on
kiinteä, tulee sen mahdollisuuksien
mukaan olla lauantai.
5. Jos viikkoon sattuu arkipyhä,
ovat kaikki arkipäivät täysiä työpäi-viä.
••
6. Jouluaatto, pääsiäislauantai ja
juhannusaatto ovat kuitenkin va­paapäiviä.
7. Lyhennetyn työajan tehokasta
käyttöä rajoittavat sopimusmääräyk­set
poistetaan, kahvi- y,m. virkistys-tauot
kuitenkin säilyvät. .
Lain yötyötä ja lepopäivänä ta­pahtuvaa
työtä koskevia määräyksiä
väljennetään ja tehdään mahdolli­seksi
valtakunnaliisillla työehtoso
pimuksilla poiketa eräistä lain mää­räyksistä.
9. Lain ylityötä koskeviin mää:
räyksiin on tehty uudesta järjestel­mästä
aiheutuvia muutoksia.
10. Työajan lyhentämisestä aiheu­tuva
ansion alennus otetaan huomi­oon
yhtenä korottavana tekijänä a-
-sianomaisen vuoden palkoista neu­voteltaessa.
.NUji-t..J
ieisenä: vuosil^ymmeiiehä dVat kO'
keMet niiti monta muutoista« mUO:
kostuvat vierailun ansiosta huomat-,
tavasti läheisemmiksi. Tämä bii
huomattava saavutus koko kansain­välisen
työväejiliikkeen kannalta.
Laajat kaHsaitivälistä politiikkaa
koskeneet neuvottelut, joiden ker­rotaan
tuoneen, esiin katsantokanto-eiTTähes
täydellisen yhtenäisyyden
uövat pohjan kahden maaii ulko-polifitisille
toiiuenpiteiUe, mu), uu­sien
valtioiden jä YknsuhteetL Ny­kyisessä
inohimu1?kaisessa • tilahtees-sä
tällä seikalla on huomattava mer­kitys.
Vietailu kehittää edelleen Jugo­slavian
j a N^uvöMöliitonviimd vuo­sina
laajentunutta ' yhteistoiniintaa
thitä; erilaisimmilla yhteiskUrtnalli-seh
toifeirtnan aloilla. ~ — ~
Aloskdvan valtaväylä Kremlistä
Vnukdvih lentokentälle oli tänään
kohden maan lipuin koi-istettu,
kymmenet tuhannet ihmiset täytti­vät
kadut, jolta myöten Tito Ja hä-hen
seurueensa ajoi lentokentälle,
riäntä saättamaah saapuivat Leonid
brezsfiev. Anastas Mikojan, Alek­sei
Kosygin, Mihail Suslov ju inuut
ftleuvostotoliiton johtohenkilöt; Len­tokentällä
nähtiin myös rouvat K G
sygina ja Brezhneva, jotka vierailun
aikana on usein nähty Jovanka Broz
Titon seurassa.
Lentokentällä toistettiin saapu
hiispäivätl jtihlaUisuudet: tavallista
suurempi kuhniakomppänia suoritti
tihimät^sin, tykkien kunhialaukauk
set ja kansallislaulut kajahtivat ja
Tito ja Mikojan pitivät puheita jois­sa
todettiin matkan menestykselli­syys.
Sydämellisin kättenpuristuk
sin tapahtuivat jäähyväiset, joita to­distamassa
oli Moskovaan akkreäi
toitu diplomaattikunta ja satalukui­nen
moskovalaisyleisö, joka kukkia
ja lippuja heilutellen hyvästeli val­tiovierasta.
Seitsemän suihkuhävit­täjän
seuraamana Titon erikoiskone
lähti kohti Belgradia.
n i n i i i i i i i i i i i * ^ ^
' Suomen Itäi&teaa plU>lu«i88a ott pafastä aikai»-käytlftisti gmnitiCimis-prosessi,
arvelee 'maalaisliiton Maakansa, jonka uusi nimi ^nrSuont^nr
maa, perustellessaan maalaisliiton' pyrkiihyMä uuslild .aaltopituuksille:
/'Todettakoon myös, että väittäessään iiiaalaisliitön uusien pyrkimys­ten
olevan epäaitoja ja~ käytännössä pätemättömiä, vastustajat.iodiiteife-;
vat itseään vastaan. Kaikkien puolueiden keskuudessa täpäiitUU ja
esiintyy pyrkiniiystä muuttumiseen. Sosialidemokraattinen puolue on
porvarillistunut ja monet 'katsovat: sen olevan eräissä suhteissa oikeisto­laisin
puolueemme. Skdl koettaa paraikaa Äliftya'uusille äaltöplttiuic-^
sille. Kokoomus on koettanut' todistella olevansa oikeastaan kiäskuita-r
puolue. Kun maalaishitto pyrkii levittä^^tymään maatalousväestön ja
maaseudun Ulkopuolelle Riitetään kuitenkiit, eitä tämä e i voi i>i)b aitoa
eikä käytännössä mahdollista. Kun toiset^ovat muuttuneet tai pyrMvät^
inuuttumaan tahi todistelevat .muuttuneensa eivät muutokset toki olei^
mahdottomia maalalsliitoh kohdalta. fäinVäsioin imaäläilsliiitö l l hM
hiennessä osoittanut todeksi sisäisen kehitysprosessinsa,"
EEC VAKAVASSA
kmrsitius^A
Beatrixin kihlaus
viilentää tunteita
monarkiaa kohtaan
Haag. — Hollannin lehdet toivat
tiistaina j u l k i ilonsa prinsessa Beat­r
i x in kihlauksen johdosta mutta to­tesivat
samalla, että prinsessan län-sisaksalaisen
sulhasen on osoitetta­va
kelpaavansa Hollannin kansalle.
Johtavassa asemassa oleva lehti
NIEUWE ROTTERDAMSE COU
RANT kirjoittaa, että olisi väärin
syrjäyttää kansan sekavat tunteet
yksinomaan juhlavan illmapiirin
vuoksi.
Katolinen DE TID-MAASBODE
ilmoittaa, ettei se voi hyväksyä
prinsessan kihlausta 38-vuotiaan
entisen Hitlerin nuorisojoukkojen
jäsenen Claus von Amsbergin kans-sa..''.
ll.ehti palauttaa mieliin saksalais­ten
miehityksen Hollannissa toisen
maailmansodan aikana ja toteaa,
että Hollannin kuningashuoneen-ve­risiteet
saksalaisiin voivat vain hor­juttaa
Hollannin kansan tunteita
monarkiaa kohtaan.
hiippumaton amsterdamilainen
lehti DE T E L E G R A A F kirjoittaa,
ettei prinsessa Beatrixin valinta ole
läheskään .saanut koko kansan hy­väksymistä.
Työväenpuolueen lehti H ET
VRIJE VOLK kirjoittaa, ettei prin­sessa
lisä.ä avioliitollaan suosio­taan./.
•
B^^seL — Ybteismai-kklnat
joutui torstain vastaisena yönä
tähän asti vakavimpaan k r i i s i i n'
jSrjestiin historiassa, kun neu­vottelut
maatalouspolitiikan ra­hoittamisesta
. ajautuivat karille
klo kahden aikoihin, p a r i tuhtia
sen jälkeen kun nykyinen: rahoi­tusjärjestelmä
oli mennyt um-
'peen.': • '
Neuvottelujen epäonnistumisel­la
saattaa olla vaikutuksensa ko­ko
yhteismarkkinoitten maatalous-^
jiirjestelmään ja Kennedyn kier-rokseen^
Ranskan ulkoministeri Maurice
Couve de Murville joka toimi koko­uksen
päättymiseen saakka ministe­rineuvoston
puheenijohtajana, sa­noi
lehdistökonferenssissa, että neu­vottelut
ovat ajautuneet täysin ka­rille.
— Kysymyksessä on hyvin vakava
k r i i s i E E C : n piirissä. Saamme nyt
nähdä mitkä johtopäätökset Rans­kan
hallitus tulee kokemaan, hän
sanoi.
Ranskan ulkoministeri sanoi, ettei
ollut sovittu kokouksesta, jossa jat­kettaisiin
nyt epäonnistuneita neu­votteluja.
— Tämä on merkille pan­tavaa
ja korostaa osaltaan kriisin
vakavuutta,, hän sanoi.
"Länsi-Saksan ulkoministeri Ger­hard
Schröder ja Italian ulkominis­teri
Amintore Fanfani sanoivat kui­tenkin,
että diplomaattiteitä otetaan
yhteys; jäsenmaihin ja tutkitaan
mahdollisuuksia saada aikaan uudet
neuvottelut.
Ensi kerran nyt yhteismarlddnoi^
den historiassa turvaudutaan tällai­seen
menettelyyn. Jos Ranska suos­tuu
uusiin neuvotteluihin, voidaan
nämä pitää 2ft-27. heihäkUutä. jol­l
o in pidetään ministerineuvoston is­tunto.
Ulkoministeri Couve de Äiurvil-le
sanoi lehdistökonferenssissaan,
ettei ole syytä salata tilanteeh Vaka­vuutta;
Hän tähdensi neuvottelu­jen
epäonnistuminen merkitsevän,
että aikaisemmat sopimukset yhteis­ten
maatalousmarkkinoitten ja teol-
ILsuusmarkkinoitten perustamista 1.
heinäkuuta 1987 ovat nyt menettä­neet
merkityksensä, koska ne oli­vat
osana kokonaisratkaisussa, jossa
maatalouspolitiikan rahoitus o l i tär­kein
kohta. Ulkoministeri korosti
neuvottelujen karille ajautumisen
johtuneen haluttomuudesta täyttää
sopimusten mukaisia velvoituksia.
— Jäsenmaiden tärkeänä tehtävä­nä
oli ottaa käytäntöön uusi rahoi­tusjärjestelmä
tämän vuoden hei­näkuun
1 pnä, mutta muutamat val­tuuskunnat
eivät ole häluimeel teh­dä
sitä, huomautti Ranskan ulkomi­nisteri.
Hän osoitti sanansa Hollan­nille
ja Italialle, jotka ovat vaati­neet
StrausburgiSsa olevan Euroo­pan
parlamentin vahvistamista.
Kaikki ulkoministerit eivät kui­tenkaan
yhtyneet Couve de Murvel-len
pessimistisiin mielipiteisiin.
Puolalainen Yaltiovierallu atkoi
pres. Ochabin saapuessa Hetsinkim
Helsinki. — Kuin tilauksesta val­keni
harmaa sadesää torstaina mitä
kirkkaimmaksi päivänpaisteeksi kun
Puolan presidentti, valtakunnanneu­voston
puheenjohtaja Edward Oc-hab
astui häntä kuljettaneesta IL-
18-koneesta Suomen maaperälle ja
aloitti valtiovierailunsa maassamme.
Suomen ja Puolan lipuin koristettu
lentokenttä o l i tavanmukaisessa juh­la-
asussa ja presidentti Urho Kek­kosen
lausuttua korkean vieraansa
tervetulleeksi päästiin virallisten
vastaa nottoseremonioitten jälkeen
välittömästi kiinni vierailuohjel^
maan, johon torstaina sisältyi vie­railu
tasavallan presidentin luona,
lounas Linnassa, seppeleen lasku
sodissa kaatuneiden haudoilla Hie­taniemessä
sekä illalla vielä juhla­päivälliset
Linnassa.
S E U R l . 'E
Presidentti ja rouva : Ochabin
puolalaiseen seurueeseen kuuluvat,
valtakunnanneuvoston sihteefi Ju­l
i a n Horodecki, varaulkoininisteri
Josef Wmieficz, suurlähettiläs Ett-geniusz
Milnikiel, protokollapääl­likkö
Edward Bartol, kansllapääliik^
kö Franciszek Nowak, adjutantti
sekä rouva Alleja Dawnis i a . 1. Sih­teeri
Waclaw Wyledowski. Presiden-:
t in suomalaiseen saattueeseen i(uu-luvat
pääjohtaja Olavi Mattila^ken-raalimaj,
Reino Turkki j a ev.luutn.
Yrjö Tehola, Rva Ochabin suoma­laisena
seutadäatnina o f t t v a Anita
Hallama,
Pres, Ochabin koneessa saapui
suomeen myös 14 puolalaista shno-malehti-,
radio- ja televisiomiestä
selostamaan vierailua.
PÄIVÄN PAKINA
TURMBLTUNEISUUDEN TYYSSIJA
dölle ja rauhaa lujittavien
päätösten muotoutumiselle",
sanoo puolestaan Helsingissä
ilmestyvä S K D L : n äänenkan­nattaja
Kansan Uutiset tule­van
rauhankongressin merki­tyksestä
kirjoittaessaan.
Pitäen mielessä .erikoisesti
Vietnamin tilanteen pohjalla
kehittynyttä vaaratilannetta ja
huomioiden ne monipuoliset
mahdollisuudet, mitä tällaisel­la
laajapohjaisella maailman
rauhankongressilla on, on vain
luonnollinen seikka, että rau­haa
janoava ja kaipaava ihmiS"
kunnan suuri enemmistö luo
nyt odottavat katseensa Helsin­ki
in ja toivottaa hyvää < :^e(nies-tystä
siellä lauantaina kokoon­tuvalle
rauhanfcongresfiille.
- ^ K u u l e h a n kaveri, etkö voisi
ottaa mukanaseuraavasta leikke­leestä
joitakin otteita pakinaasi,
että kansalaisemme yleensä saisi­vat
nähdä minkälainen ihannetila
on Saigonissa, Etelä-Vietnamin
pääkaupungissa.
Näin kirjoitti eräs torontolais-ystävämme
lähettäessään sikäläi­sestä
Star lehdestä ikesäkuun 2
päivänä saksimansa Beverley
Deepin Saigonin erikoiskirjeen.
: Timeä-juLkaisu on sanonut, että
neiti Deepe on "Saigonin kau­nein
-sanomalehtikirjeenvaihtaja"
jarmuinittu torontolaislehti lisää
siihen puolestaan, että hän on-myös
sikäläisistä asioista yksi "par­haiten
informoitu" henkilö oltuaan
Saigonissa kirjeenvaihtajana vii-meksikuluneet
3 vuotta.
Näin kuvaa neiti Deepe Saigonin
tilannetta:
— Polttavin kysymys Saigonissa
ei ole Hanoin pommittaminen, ei
Vietkongin teri-orisrai, eikä mah­dollinen
rauhanneuvottelu. Se ört
korruptio (tarkoittaa turmeltunel-suutta,
lahjottavaisuutta jne).
—• Vietnamilaispiirit —• kenraa­lit,
majurit, kapteenit,: entiset hal-litusn^
inLsterit, ekonomistit — sa­novat,
että korruptio on nyt saa­vuttanut
skandaalimaisen määrän,
jonka Vertaista ei ole ennen ol­lut
. . '
, YhjdyAyaltalaisen International
Deveiöpihent hallinnon (AID) eräs
korkea-Arvoinen virkailija arvioi,
että kolmekymmentä prosenttia
Yhdysvaltain talousavusta (30
senttiä dollarista — K.) o l i viime
vuonna (Saigonin hallitukselle)
tulematta tai kateissa. Alhaisen
portaan amerikkalaisvirkailija sa­noi,
että Vietnamin 45 maakun­nasta
on joitakin sellaisia, jotka
eivät ole lähettäneet kolmeen vuo­teen
kuitteja avustusvarojen käy­töstä
. . ,
Eräs korkea-arvoinen länsimai­nen
virkailija sanoi vihasluneena:
Tämä on suuri Amerikan skandaa­l
i . Se, miten amerikkalaisten ke­hittämät
rahat virtaavat pois tästä
maasta Pariisiin — tai takaisin
Amerikkaan — saa hiukset nouse­maan
pystyyn, ^
Miljoonia ja miljoonia piastre-ja
menee Ranskaan tai Hongkon­g
i in — ja ne piasteret on kehitet­ty
amerikkalaisrahastoista. Rans­kalaisilla
on Saigonissa sananpar­tena,
että joka kerta kun ame­rikkalaiset
lisäävät avustusraho-jaan,
nousee uusi hotelli Champs
Elyseelia."
,Eräs toinen länsimainen suurlä­hettiläs
sanoi: "Ranska seisoo s i ­vussa,
katselee mitä teette, ja k i ­kattaa
naurusta,"
Yksi amerikkalainen kapteeni,
joka on työskennellyt 2 vuotta
avustusalalla, sanoi: ;
"Me toimme ilmastointilaitteita
sairaaloita v a r t e n— ne menivät
kenraalin asuntoon. Me toimme
sairaalaan jääkaappeja rokoteai­neiden
säilyttämistä varten. Roko­tusaineet
pilaantuvat ja jääkaapit
löysivät tiensä kenraalin asunnol­le."
Tämä talousavun tiimoilta, mitä^
Yhdysvalloista on lähetetty sinne
10 vuoden aikana noin $1,1 mil­jardia,
.
Samoin on kuulemma tapahtu­nut
Yhdysvaltain sotilaalliselle
"avulle", jota Oh myös annettu
alun toista miljardia dollaria.
Mutta antakaamme neiti Deepen
selittää tätäkin puolta asiasta:
— Vietnamilaisvirkailijat tunte­vat
kahdenlaista korruptioa: Siel­lä
oti "likaista, epärehellistä kor­ruptiota"
— ts. Vietnamin halli­tuksen
rahojen .ottamista — j a.
myös -'puhdasta, rehellistä korrup­tiota"
— kun päästään käsiksi
amerikkalaisten kehittämiin vaVoi-hin;
n i in vietnamilaisilta kiskotaan
rahoja hallituksen tekemistä pal­veluksista,
syntymätodistusten an­nosta
. . ,
Tämän vuoksi vietnamilaisvir­kailijat
ovat kehittäneet tehokkaan
"toppausmenetelmän" kuittiensa
ja ostostensa yhteydessä,
"Olettakaamme, . että jonkun
puusillan . rakentaminen maksaa
1,600 piastrea", sanoi eräs ame­rikkalainen
alue-neuvonantaja.
"Urakoitsija lisää siihen iOO pias-ti-
ea ja aluejohtaja toisen 200
piasterca. Minä voin asiallisesti
puhuen nähdä rahan juoksevan
heidän taskuihinsa, mutta he anta­vat
minulle 2,000 piastren kuitin.
Mitä voin tehdä todistaakseni hei­tä
vastaan?" "
Yksi maakuntajohtaja tuiinusti
Ngo Dinh Diemin hallituskautena
antaneensa sotilailleen määräyk­sen
räjäyttää hänen itse te«ttä^
mänsä puolivalmiin sillan siksi,
että hän sai uuden siltaurakan
tehtäväkseen.
Vietnamin joillakin alueellisilla
ja vakituisilla armei(ja-osastollla
tiedetään'olevan "haamujoukkoja"
— sotavoimiärjoita ei ole.koskaan
ollut; tai jotka ovat kaatuneet tai
karanneet toiselle puolelle, mutta
joiden kAtoamiäesii ^i ole anriettu
mitäätl tietoja. Näiden häättiujouk-kojeii
palkka- ja muut ttMksut me
neVät etuoikeutetussa: aftematsa
olevien komentavien upseerien tas­kuun.
Viime viikolla levitettiin .lefttö-lehtisiä,
joiden avulla keltöitet-tiitl
Vietkongin miehiä tOldnäan
hallituksen puolelle^ Niiden.; pai­nattaminen
maksoi 79,000 piast­rea,
mutta 250.000 oli myöiuietty
siihen tarkoitukseen, Hallitusvir-kailijat
selittivät, että Jilleliejää-neet
kaksikolMattaosaa siitä «um-maäta
Oli jaettdvä juUksuNUle
airia hallituksen korke&>arvoiiiiin
toimenltaltijoihitt a»ti.'.;
min neiti Deepe.
Lopuksi im&inittu kirjeenvaihta­ja
sanoo, etta Vletkong-siaisit oVDt
aivan toläta maatBi « l ( ankaria,
mutta "oikeudtoniukaUila". •'
Kelpaa sitä amer^altiisten
"neuvonantajäin" lirödä rintoihin­sa
ja sanoa, että, jumalaUe kiitos,
kun emme ole sentään niin pahoja
kuin nuo Saigonin hallittOcsCii^/^^trft-mäntekevftti
— Känsäkoura..;