Vapaus, April 19, 1962

              ,Sivu 2 ' Torstaina,-huhtik. 19 p. — Thursday, April 19, 1962
VAPXUS
(LIBEBTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. £B-<
te)}llA)xed Uov.e. »17. Autborlzed
ax second dassrmail. the Post
Cfflce Department, Ottawa, Pub-
(Shed thrice •weekly: Tuesdays,
jniursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd:, at 100-102
Ehn 'St. W.; Sudbtiry,Ont.; Canada:
Telephoneai Bus. 0«l<Se OS. 4-42M;
Edltcrlal Offlce,OS..4-426S. Manager
E. Suksi. Editor W.(Eklund. MallTng
address: Box i69i Sudbury^ Ontario: A d v e r t l ^ g rate? Upon; applicatloit
vTranalation free ot charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25,
9 kk. 2.50'
Yhdysvalloissa:r 1 vk. ö.OO 6 kk. 4.80,
Suomesi: 1 vk. 0.50 9 kk. 6M
" : Tervehdys vierailijoille
^Terve^uloa Toronton j a SÖon näyttelijät, sekä, mu^^^^^^^
kuntalaiset näyttämötaiteen harrastajat j a kWnatta'jat Suclburyyn —
kaukaisemmissakin paikoissa tunnettuun nikkelialueen 'kiyipuutar-haan".
•
Vahinko vain, että kevät ei ole ehtinyt vielä tänne pphjolanrpail-l
e sillä kallioittemme ruchottomuus j a lehdetiömyys voi' aihejittaa
senjTBttä ensikertalaiset vieraat saavat hieman ylirumennetun kuvan
mainiosta kaupungistamme. Tosiasia tietenkin on, että toisin kuin
muualla maailmassa, ihmiskäsin,, nimenomaan nikkeliteollisuuden
'krääsällä", on luontoemoamme melkoisesti rumennettu Sudburyn lä­hiympäristössä.
Mutta vielä tulee aika, jolloin sudburylaiset muiden
canadalaisten tuella ja avulla tulevat huolehtimaan siitä että tiilikiven
katku eristetään täkäläisistä teoUisuuslaitolcsiita-ilmaan nousevista '
jäteaineista, käytetään maata hedelmöittävien lannbkkeidenraaka-ai-neiha,
antaen siten kaupungin ympäristössä oleville -kallioisille mai­semille
uuden tilaisuuden kasvaa i>uita, nurmea ja kukkia.
• Mutta mitä tahansa epämieluisia maisemakuvia: ensikertalainen
Sudburyyn saapuessaan saakin, hän voi o l la vakuuttunut siitä, että
Sudburyn ympäristö on luonnon puolesta erittäin puoleensa vetävä,
.kaunis ja vaihteleva-Ja mikäli halutaan puhua nikkelialueen asukkais­ta
mukaanlukien täkäläisistä kansalaisistamme, niin he ovat aina
osoittaneet suurta huomaavaisuutta vierailijoille. Me uskomme myös .
että lauantaina ja sunnuntaina pidettävään CSJ:n yhdeksänteen näy-telmäjuhlaan
osallistuvat hehkilöt, n i in tutut kuin tuntemattomatkin,
tulevat esiintymään erittäin myötämieliselle yleisölle, joka toivoo
parhainta onnea ja menestystä kaikkien näytelmien esityksille, ja kaik­kien
näyttelijäin suorituksille.
Myös toivotaan, että yhdeksäs^ näytelmäjuhla rikastuttaisi koke­muksillaan
j a opetuksillaan sekä näyttämötaiteen harrastajia että tä­käläistä
näyttämötaiteen kannattajäyleisöä.
/.Tervetuloa vieraspailtkakuntalaiset CSJ:n yhdeksänteen näytelmä-juhlaan
jolle toivomme sydämemme pohjasta purjetuulta alusta lop­puun
saakka, sekä myös hyvää yleisökannatusta.
Pääministerin Janus-kasvot
Kaksikasvoiseksi kuvattu Janus oli ennen muinoin porttien ja
ovien suojelija, sekä kaiken alun j a lopun jumala, jolle pyhitettiin
kunkin kuun l p . ja tammikuu.
Vississä mielessä tämä kuva sopii myös meidän pääministeriimme,
j c l l a on erikoinen taito, tai pitäisikö sanoa taipumus, katsoa myös
poispäin silloinkin kun hän puhuu perusolemukseltaan maan ja kan­san
etujenkin puolesta, kuten tapahtui alkuviikolla Montrealissa.
Puhuessaan Canadian Clubin* tilaisuudessa, pääministeri Diefen-baker
sanoi aivan oikein, että ydinasekokeiden aloittaminen joko idän
tai lännen toimesta aiheuttaisi vain "kielteisiä tuloksia" Geneven
aseistariisuntakonferenssissa.
. Juuri näin ajattelee tästä tärkeästä asiast.-; Canadan kansan valta-enemmistö.
On todella hyvä,'että pääministerimme on esittänyt tämän
peruskysymyksen näin selvästi ja epäröimättä, sillä siten tehdessään
hän puhuu sekä .kansakunnan että: valtion parhaitten etujen mukai­sesti.
• , , • , '.• •;
- Mdtta sitä samaa ei valitettavasti voida sanoa sitten enää kun hän
samassa puheessaan kiirehti tukemaan tässä asiassa Washingtonin :
"kontroUiasennetta", minkä perimmäisenä tarkoituksena on ei ydin­asekokeiden
kielto, vaan oikeutuksen saaminen Yhdysvaltain ydinase- :
kokeille, jotka on päätetty pikapuolin sucritlja Joulusaarilla.
Pääministeri Diefenbaker "'puolusteli" puheessaan Washingtonin
linjaa, että ydinasekokeiden lopettamista ei voida toteuttaa ilman
riittäviä tarkkailusuunnitelmaa. J a että asiassa ei jäisi mitään epäsel­vyyden
varaan, pääministeri Diefenbaker veti uudelleen esiin Neu­vostoliiton
viimeksi suorittamat kokeet ja unhoitti mukavasti sen, että
Ranska suoritti useita ydinasekokeita sillä aikaa kun esim. Neuvosto­l
i i t to j a Britannia pidättyivät näistä kokeista. Hän väilleni myös siitä
että Yhdysvallat on suorittanut kymmeniä kokeita enemmän kuin
Neuvostoliitta
V - -Mikäli-pääministerimme olettaa saavansa tukea Washingtonin sa­nelemalle
linjalleen sillä perusteella, että Neuvostoliitto on viimeksi
suorittanut kokeita, niin sillcjn hänen täytyy myöntää myös se, että
vähemmän kokeita suorittaneella osapuolella, tässä tapauksessa Neu­vostoliitolla,
on parempi oikeus uusien kokeiden järjestämistä varten
kuin Yhdysvalloilla.
Mr. Diefenbaker oli ilmeisesti täysin tietoinen väittämiensä risti­riitaisuudesta
tai oikeammin siitä, että Yhdysvallat, jarruttaa ydin­asekokeiden
lopettamista koska hän samassa puheessaan selitti, että
('länsiliittolaiset eivät voi saada täydellistä tehoa koko maailmassa,
jos näyttää, että meidän perustavoitteemme ovat kielteisiä, tai että
meiltä tulee vastakaikua vain painostuksen johdosta."
Tässä yhteydessä palaa mieleemme pari .seikkaa,
i Ensinnäkin, mistä johtuu, että Canada ei liittynyt viime viikolla
Geneven aseistariisuntakonferenssissa. puolueettomien maiden — Bur-pian;
Intian, Ruotsin, Etiopian, Yhdistyneen Arabitasavallan, Nige­r
i an j a Mexicon - T - viimeisimpään sovitteluehdotukseen, jonka tavoit­teena^
on rakentaa silta idäfl ja lännen välille ydinasekokeiden lopet­tamiseksi?
Pääministeri Diefenbaker on viimeaikoina pitänyt hyviä
puheita siitä, että "ydinasekokeiden aloittaminen. joko idän tai lännen
loimesta aiheuttaisi vain negatiivisia tuloksia". Mutta siitä-huolimatta
hän;propagoi Washingtonin linjan puolesta, jolla ei ole mitään yh­täläisyyttä
pyrkimykseen ydinasekokeiden kieltämiseksi — ja kaiken
lisäksi maamme edustajat eivät liittyneet jostakin syystä Geneven'
aseistariisuntakonferenssin puolueettomiin maihin, niiden etsiessä
ulösiSääsytietä kuolteesta.
Minkälaisen poliittisen epäjumalan kak.soiskasvot tässä on?
. Asiaan liittyy vielä eräs toinenkin puoli. Neuvostoliitto esitti vii­me
torstaina Geneven aseistariisuntakonferenssissa lupauksen, että
se pidättyy neuvottelujen ajaksi ydinasekokeiden järjestämisestä jos.
länsivallat lupaavat myös kieltä.ytyä. Vastaten Wa8hingtonin levit­tämään
propagandaan, Neuvostoliiton valtuutettui »Valerian Zorin
sanoi, että hänen edustamansa maa e i valmistele nyt uutta koesar­jaa.
* Sen jälkeen hän esitti suoran kysymyksen, että ovatko länsi­vallat
valmiina lopettamaan jcokeensa niin pitkäksi aikaa kun neuvot­teluja
käydään.
Kysymys-tässär.vaiheessa on siis ennenkaikkea väliaikaisesa ko­keiluista
pidättymisestä, missä-,^'tarkkailu" vie pienintä mahdollista
osaa, jcs mitään. Mutta länsivallat torjuivat tämänkin esityksen suo­ralta
kädeltä.
. E m m e luonnollisestikaan tarkoita sanoa ettapäänjinisteri Die--
PäSiriiriirtferi Mfettujien
"On toimittava liiinV ^ t t i
osanottajat saavat; hyvän kuvan oloistamme'
Hellsinki. — Qlen vakuuttunut
siitä, että Suomen V kansa tiilee'
suhlautumaan' s asiallisesi^-' fes^T
vaä]leihin jä sen' osanottäjiiu.
Maahamme saapuu silloin nuorir
soa' maailman kaikilta ääriltä,
myös monista' ^kaukaisista. mals*
fa;Väoidenedu^ajlUa tuskin'muur^^r
^en olisi mahdölllfsuutta tutustua
, Suomeen. Meidän - kaikkien' on;
toimittava niin, että festivaalien
osanottajat n i i n k u i n yleensä tän-n^
saapuvat vieraat saavat ntjfätt:
teisen £uvan-oloistamme ja~ kan­samme
vilpittömästä tahdosta.yl­läpitää
puolueettomuuttamme ja
viljellä hyviä si^Hteita kaikkien
kansojen Icanssa^ lausui> paäminis-l
e r i Martti Miettunen ellen val­tion
j a Helsingin kauputigin vir-kailijoiUe
Esittäessään heille hal­lituksen
kaunan festivaaleista.
Tilaisuus oli järjestetty festivaa­lien
käytännöllisten kysymysten
lohdosta. 'Hallituksen edustajina
biihen osallistuivat pääministeri
Miettusen ohella myös ulkoministe­r
i Ahti .Karjalainen, sisäministeri
Emil Luukka ja . opetusministeri
Heikki Hosia. '
l(lkoministeriön asiasta-lehdistöl--
le" välittämä tiedonanto kuuluu seu­raavasti:
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Wilhelmiina HaUi, Waskatenau,
Alta, täyttää maanantaina, huhti­kuun
23 pnä 84 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Koska .Suomessa ensi- kesänä p i ­dettävien
maailman nuorison ' j a y-lioppilaiden
'festivaalien valmistelu­jen-
johdosta on käännytty .virano­maisten
puoleen näibifi valmistelui­hin
liittyvissä käytännöllisissä'kysyr
myksissä pääm, Miettunen kutsui
lauantaina' koolle asianomaisten
valtion j a kaupungin. viranomaisten
edustajat (Selvittääkseen heille hai-iituksen
kantaa. Tilaisuudessa oli­vat
läsnä hallituksen puolesta myös
ministerit tuulcka, Karjalainen ja
Hosia. Pääministeri 'lausui seuraa-
.\aa:.i- •.•. ' .
V N i i n k u in aikaisemmin on useita
kertoja todettu, ei meidän oloissam­me
ole tapana, että hallitus puuttui­si
tämän luontoisten - tilaisuuksien
järjestämiseen. Maassamme pitävät
Kokouksia ja j u h l i a monien eri mie­lipidesuuntien
edustajat. Hallituk
seita' e i . ole aihetta ottaa kantaa
tällaisten tilaisuuksien mahdollisiin
poliittisiin tarkoitusperiin.
' Kun nyt Maailman nuorison ja
ylioppilaiden . festivaalien kan­sainvälisen
toimikunnan päätök­sellä
festivaalit tullaan järjestä­mään
Suomessa, tulee festivaali­en
valmisteluihin liittyviä käy­tännöllisiä
kysymyksiä käsitellä
asiallisesti voimassa olevien- la-kien
j a määräysten sekä hyvän
vierastavaii j a vakiintuneen käy­tännön
mukaisesti. Tämä on
maamme etujen sanelema asenne.
E i ele yleisen käytännön eikä
myöskään puolueettomuutemme
mukaista pyrkiä poliittisista syistä
aihcuttama-in vaikeuksia .juhlatilai­suuksien
järjestäjille. Tällainen
neulanpistopolitiikka e i voisi Johtaa
muuhun kuin ärtyneen j a kiihottu­neen
ilmapiirin luomiseen festivaa­l
i en ympärille. Hallitus on vakuut­tunut
$iitä, että siten ei palvella
maamme asiaa. Etupime vaativat,
että' festivaalit sujuvat kitkattomas-ti-
ja rauhallisesti.
Hallitus on todennut tyydytyk­sellä,
että fiestivaalien järjestäjät
ovat vakuuttaneet noudattavansa
kaikessa^ maamme lakeja j a me>
netteIytapoja'ja^\ kunnioittavansa
puoIueettomuu8asem^lMnme.i^ On
toivottavaa että ItaUciUä 'iahoilia
omaksuttaisiin' sama'asenne.'' li.i
Maassamme vallitsee sananvapa­uspa
kokoontumisvapaus, eikä meil­lä
pyritä rajoittamaan vapaata mie­lipiteiden
vaihtoa. Mutta kenellä-
USAnkin laitteilla
erotetaan a-koe
Lontoo. — Jatkaessaan oinan val­vontamenetelmänsä
tyrkyttämistä
.<^illä perusteella, että maanalaisia
ydinasekokeita on muka mahdoton­ta
paljastaa. . US A n hallitus pitää
takanaan asiakirjoja jotka ovat ris-liriiaassa
sen virallisen kannan
kanssa, kirjoittaa englantilainen
lehtimies 1, P. Stone. Näitä asia­kirjoja
ovat USAn rannikko- ja geo-
'leettisen palvelun antamat raportit
USAssa suoritettujen maanalaisten
ydinasekokeiden tarkkailutuloksis-
'a.
itäportteja ei tulla julkaisemaan,
vaikka, ne .lehdistöön vuotaneiden
tietojen mukaan todistavat, että ny­kyisillä,
tieteen käytettävissä olevil­la
välineillä on mahdollista selvästi
määritellä varsin pienikin maan al­la
suoritettu räjäytys. Samoin n i i -
'ien avulla voidaan erottaa ydinrä-jaytys
maanjäristyksestä sellaisella-
.<in asemalli, joka sijaitsee kaukana
räjäytyspaikasta:
kään ei ole lain mukaan oikeutta
häiritä toisin ajatielevieh tilaisuuk­sia!
Haluankin painökkiäästi ilmoit­taa,
että kaikki yritykset aiheuttaa
levottömuu^sfä täi" "fiälfiöftr "festi-:
vaalien yhteydessä tullaan ehdotto­masti,
estämään. Viranomaiset tu­levat^
pitämään huolen siitä, että
järjestys säilyy.
' Olen vakuuttunut siitäy että jSuo-men
Icansa tulee "suhtautumaan asi­allisesti
festivaideihin ja sen osan­ottajiin.
Maahamnne saapuu silloin
nuorisoa kaikilta maailman.Jarilta,
myös monista Icaiikaisista maista,
joiden edustajilla tuskin muuten o-
\xsi mahdollisuutta tutustua' Sjuö-nieen.
Meidän kaikkien on toimittava
niin, että festivaalien, osanottajat
n i in kuin/yleensä tänne'^8aapuvat
vieraat saavat myönteisen kuvan
oloistamme ja ]|(ansanune vilpit­tömästä
tahdosta ylläpitää puolu
e^t^muutta<mme: ja viljellä. hy
viä suhteita kaikkien kansojen
kanssa.
Kreikkalainen Elektra"
hieno teatterielämys
Helsinki. (KU) — Kreikkalai-sen
Piraikon Theatronin vierailu
Suomen kansallisteatterissa kah-della
klassillisella näytelmällä on
innoittavimpia teatterielämyksiä
mitä täällä on koettu, sen voi sa­noa
jo kreikkalaisten ensimmäi­sen
esityksen, Sofokleen " E L E K -
TRANV nähtyään. E i vain siksi,
että kreikkalainen klassillinen te­atteri
sinänsä askarruttaa jokais­ta
teatterista kiinnostunutta, ja
vain harvalla on tilaisuus nähdä
sitä nykykieikkalaisten tulkitite-mana
heidän omissa valtavissa
muinaisteattcreissaan. Ennen
kaikkea sen vuoksi, että Piraikon
Theatron, perustajansa ja johta­jansa
Dimitrios Rondiriksen nä­kemyksen
perustalta tuntuu rat­kaisseen
antiikin draaman tulkin­nan
niin, että se inhimillisenä ja
sopusointuisena kauneuselämyk­senä:
tulee lähelle nykyhetken ih­mistä,
valloittaa hänet elävänä
taiteena. Nimiroolin loistava tul­kitsija
Aspasia Papathanassiou ja
suurenmoisesti käsitelty kuoro
ovat tämän valloituksen ratkaise­vimmat
tekijät.
Elämyksen suurimpana ihmeenä
on, että katsoja voi vierasta, kau­niisti
sointuvaa kieltä ymmärtämät­tä
kokea täysin elävästi " E l e k t r a n "
antiikin dramatiikassa keskeisen
Atridien sukutarinan erään vaiheen
sisällön, sen tunnelmien vaihtelun
voimakkaiden nousujen ja laskujen
inhimillisten intchimojen koko i l ­maisuvoiman,
sanottavan ja tunne-sävyn..
Pelkistettynähän Elektran
.•iisältönä on ilmaista eräiden kes­keisten
inhimillisten tunteiden, su­run
ja ilon, rakkauden ja menettä­misen
rajat, niiden tunteiden joi­den
rajoissa ihmisen elämä koetaan
milloin laimeammin .milloin kiih­keämmin;
Sofokleen Elektra edus­taa
elämän perusintohimojen inten-siivisintä
Itokijaa, ja tällainen klas­sillinen
hahmo — hänen rinnallaan
on monia muitakin •— on nykyajan
teatterille ollut, useia vaikea' tulkin­taongelma.
•
Piraikon Theatronin johtajalla ei
fenbakerin tulisi ilman muuta hyl­jätä
AVashingtonin linjansa j a hypä­tä
Neuvostoliiton ehdotusten ja esi­tysten
kannattajaksi: Kysymys ei
ole loppukädessä lainkaan siitä, ku­ka
on minkin ehdotuksen esittänyt,
vaan toiminnasta ydinasekokeiden
lopettamisen sekä yleisen j a täydel­lisen
aseistariisunnan puolesta: Vä­hin
mitä canadalaiset tässä yhtey­dessä
hallivukseltamme odottavat,
on sCi että ue seuraisi itsenäistä oh­jelmaa
ja linjoittuisi pääasiassa
puolueettomien maiden mukana tu­kemaan:
kaikkia niitä ehdotuksiat,
tulkoot ne miltä puolelta tai suun­nalta
tahansa jotka edistävät näi­tä
yleviä tavoitteita.
oie ohjenuoranaan ollut määrättyä
historiallista totuutta muinaiskreik­kalaisen
teatterin esitystyylistä kos-^
ka eheää tietoa siitä ei tiettävästi
ole säilynyt. Mutta hän on luonut
oman näkemyksensä elävöittävän
uudestitulkinnan keinoista ja löytä­nyt
teatterimme alkulähteisiin elä­vän
suonen Klassillisen draaman
kuoro on tässä esityksessä käsitel­ty
suurenmoisena ilmaisuvälineenä,
todella kollektiivisena yhtenäisenä
osatekijänä, joka keskushenkilön
linnalla esittää mitä aktiivisinta
roolia. Kuoro, joka on monelle oh-laajalle
ollut klassillisen draaman
vaikeimmin ratkaistava pulma on
Piraikon Theatronin "Elektrassa"
ihastuttava yhteissoitin, sananmu­kaisesti
soitin, jonka yhteisääni si­sältää
koko ilmaisuasteikon täyte-läi.
syyden sulautuneena tummak.si
hiveleväksi sävelaalloksi, niin puhu­tussa
sanassa kuin laulussakin. Mut­ta
kuoro ei ole vain soitin, se on
myös mitä harmoonisin ja täsämäl-lisin
yhteisliike, kuin keinuva aalto
näyttämön laidasta toiseen, tämä
nuorten tasasuhtaisten tummasil-maisten
lämpimään ruskeaan ver-nottujen
naisten ryhmä. Kuoron lii­kunta
ja ihmeellisen puhuva eleil­maisu,
joka katsoj'alle kertoo täy­dentäen
Elektran tarinaa^ sisältää
oman koreografiansa, jonka tekijä,
hieno taiteilija Loukia on teatterin
vakinainen tärkeä jäsen. Hän' on
käyttänyt t.vönsä pohjana kreikka­laisia
kansantansseja, kuten musiik­ki
on saanut aiheet kan.sanmusiikis-ta.
Multa kuoron koreografia ei ole
suinkaan erillinen . asia, "taidetta
sinänsä", se sulautuu näiden nuor­ten
esittäjien ilmaisuvoimaisessa l i i -
kchdinnässä ja reagoinneissa draa­malliseen
tapahtumaan se on todel­la
puhuvaa teatteria, elävää kollek­tiivi-
ilmaisua.
Ehkä voimakkaimmin esityksessä
tehosikin juuri se, että siinä sulivat
riiin tasapainoisen'elävästi ja luon
-tevasti yhteen perinteellisten aines­ten
mitä hiotuin ja hallituin tyylit­tely
ja toisaalta mitä luontevin
' n o r m a a l i " inhimillisyys. Olemme
Jmeisesti pahasti totutetut dekla-mointiin,
suureen juhlavaan puheil­maisuun,
kaiken klassillisen yhtey­dessä.
Kreikkalaisten 'Elektran"
liiihkeimmilläkin tunneilmaisuilln
oli aivan nykyaikainen väritys, ih­misen
"ääni" ja i l m e ' o l i kuin mei­dän
ajastamme, tuli lähelle oli tut­tu.
Ilmeisesti Dimitrios Rondiris
tällä "nykyaikaistavalla" lähentämi­sellä
on ratkaissutkin antiikin näy­telmän
uudestitulkinnan hienosti
käytetyn kuoron ohessa.. Esitys ei
paisuta jo tekstinä suuria mittoja,
vaan etsii' sanoihin syvyyttä; läm­pöä,
inhimillistä normaalia kosket­tavuutta.
Esitys ei pyri historiaan,
vaan menneisyydestä nykyihmiseen.
Sellaiseen tarvitaan aina suurta
taiteilijaa "ja Espasia Papathanas­siou
on' ehdottomasti Piraikon
Theatronin suuri nimi. Ei suuri
diiva mikään ulkomaisessa mieles-
Si\, vvian harvinainen hieno soitin
hänkin, voimakas, herkkä, ja lämpiö
mästi- erdvä koruton ja hallittu,
voimanaan tavaton ilmaisun asteik­ko,
ilmeen ja äänen rikkaus kipe­ästä
surusta hurjaan tuskaan alis­tumisesta
väkevään iloon "ja anka­raan
kostcon. Aito tragedienne,
uuhdas j a kirkas, hienoa näytteli­jän-
taidetta! •
^Katsojan mielenkiinto kohdistui
niin keskeisesti tähän harvinaiseen
näyttelijäntekoon ja häntä täyden-
'lavään kuoroon, että muut tekijät
jäivät hiukan sivummalle. Mutta
voimakkaa.sti vaikutti myös kunin-
;^atar Klytainmestran. Kr. Papan
ayvin inhimilli.sesti itsekkääksi ja
kovaksi ' värittyvä hahmo ja Ph.
Taxiarchis, Oresteen kasvattaja, jo-lia
esittää Elektralle valheellisen
tarinan hänen veljensä kuolemasta
oh ääneltään ja antiikin ajan hah-
:iicltaan upea suoritus. Esityksessä
viehätti kokonaisuudessaan täydelli-
Eon hallittu tasapainoisuus, sellai­nen
eri elementtien yhteensulami-ncn
jonka kokee innostavana tai­teellisena
elämyksenä;
Vierailun menestys perjantai-ilta-
:ia oli niin ehdoton, että sellaista on
Kansallisteatterissakin harvoin näh­ty,
yleisö tömisti ja taputti taiteili­jat
yhä uudelleen esiin; Prof. Arvi
Kivimaa esitti Kansallisteatterin ja
koko yleisön kiitokset.
Maiju Savutie.
Ei halua toää
pakta USAhan .
Moskova. Liettualaisneitonen
ilegina' Leonavitshjute, joka äsket­täin
palasi USAista takaisin Neu­vostoliittoon
vietettyään USAssa
vanjiempiensa luona kaksi vuotta,
kumoaa jyrkästi amerikkalaisen uu
iisloimisto Associated Pressin väit­teet
siitä, ottä Häh olisi "multa uu­delleen
pyytänyt paluuta USAhan.
. Amerikkalaistoimisto - väittää o^
niasta tahdostaan Neuvostoliittoon
takaisin siirtyneen neitosen olevan
silpiälläpidon alaisena ja jopa van­kina.
— Regina lleonavitschjute pi
tää väitteitä naurettavina j a kumo­aa
yhdessä sulhasensa kanssa tie­dot,
joiden mukaan he olisivat yhr
dessä kirjoittaneet Reginan van­hemmille
USAhan pyytäen päästä
maahan. 'Kirjeen me kirjoitimme,
mutta tuollaisesta siinä ei puhuttu"
vastasivat nuoret.
Reginan paluu on herättänyt ame-rikkalaislehdissä
kiusallista huomi­ota
sillä h'ine'n siirtymisensä kaksi
vuotta sitten. Neuvostoliitosta. US­Assa
asuvien vanhempiensa luokse
tehtiin näissä lehdissä suureksi sen-
•saatioksi. 'Kommunismin orjuudes­ta
vapautun«-en' 'neitosen tarinana.
Lentämisen: varalle
Lentomatkustuksen';- suomista,
nautinnpista piemme, - varmasti
kaikki säm^a nil^lij&l taival taittuu
p i l v i e p t a s M l a i t o ^ e l l a k l r i ' n o p e a s t i
ja'mieliyttävästi; Väin' l i a r v a 'välitä'
taa ikäviä puolia»; tuskinpa lentä­misestä
muuta harmia onkaan ter:
veydehtilallekuilii pienen ihmisryh­män
tuntema AEÄOTITIS-niminen
itailö. ' ' '
^Äerotltis merkitsee yleensä äkil­listä
korvasärkyä, joka alkaa sa­malla
hetkellä kun matkustaja las­keutuu
lentokoneesta; ja voi kestää
tunteja, joskus jopa. vuorokausia.
Lievempi ilmiö on painehäiriö, jon­ka
johdosta matkustaja tuntee, ja
ihkäpä vuorokausiakin kuulee huo­nosti,
Aerotitis johtuu keskikorvan riit­tämättömästä
ilniahvaihtojäirjestelr
mästä. Normaalisti miltei jokainen
huomaa lentokoneessa: matkustaes-iaan
korvassaan äänen tai tunte­muksen
vaihteluita, mutta tunne on
väiliäiiien ja häviää , miltei heti
matkan jälkeen. Vaikeudet alkavat
koneen laskeutuessa," k u i i ilma on
tiivimpää ja sen täytyisi päästä vir­taamaan
keskikorvan sisään. Tämä
on sitä vaikeampaa,, jos nielussa jo­k
in häiriö aiheuttaa tukkeutumista.
LentohenkilÖkuntaa yleensä kehoi-tetaan
nieleskelemään tai haukot­telemaan
nopean laskun aikana —
tätä samaa voi suositella jokaiselle
matkustajalle.
Varsinkin korvasärky on lentämi­sen
jälkeen ikävä häiriö, kipeä kor­va
on usein ärtynyt, jopa tuskalli­nen.
Olo tuntuu epämukavalta,
kuulo on heikentynyt ja korvissa
SOI. Tutkimuksissa usein todetaan,
että tärykalvo näyttää sisäänvetäy-tyneeltä,
henkilöllä olisi ehkä tie­tämättään
«llut asiaa korvalääkärit-'
Ie ;jq.,aikaisemmin. On luonnnoUig:|:
i ä , ' että tavallista voimakkaammat*^
paine, tai kipuhäiriöt lentämi^fi';
jlllkeen ovat selviä kehoitteitaerifj.
kpislääkärui tutkimukseen. Omin ^
nieuvoin ei tällaista häiriötä k a n - '
nata ruveta hoitamaan, vaikka hy-/
v i l l a korvatipoilla voidaankin äklT-
•isesti' alkanutta pahaa korvasär---
kVä ensiavunomaisesti auttaa. Lää$-'
pphoito ja korvan puhaltaminen^^
ovat yksinkertaisempia asiantunti­jan,
suorittamia apuneuvoja, ellei
kysymys ole muuta hoitoa kaipaa­vista
häiriöistä.
; -SISÄINEN-KAUNEUS:
Sisäinen kauneus on vihdoinkin
saatettu arvoonsa, ainakin Singa-poressa^
Siellä on nimittäin valittu
Miss Luuranko. Missiehdokkaat;
joutuvat marssimaan- vuoron pe­rään
röntgenkoneen eteen, ja kau-neihan
luuston omistava kanditaät- .
t i valittiin missiksi. Kuvia el n l e '
lähetetty vielä maailmalle, joten on
vaikea sanoa, onko uusi missi mies­ten
mieleen.
RUSKISTUNEET NYLONVAAT. J
I I I E T saa valkoisisksi ja kirkkaakr^
si jos huuhteluveteen lisätään p a r i'
tippaa mustetta. i.>...
^ N A H K A E S I N E I D E N KULU­NEET,
' P I N N A T saadaan parem-
.»nan näköisiksi jos ne pyyhitään-haalealla
etikkavedellä tai kermaU.
l a ja hangataan sitten kuivalla kan-;
kaalia. -
VAPAUS ON SAANUT
63 UUTTA TriAUSTA
Vapaus sai jälleen 17 uutta tilaus- täyttänyt osuutensa miltei 400-pro-
NLn kauppavaltuus­kunta
Kiinaan
Moskova. — Moskovasta lähti per-
.jantaina kohti Pekingiä neuvosto­liittolainen
talous- .ja 'kauppaval-
• tuskunta saattamaan loppuun neu­vottelut,
jotka oli aloitettu Mosko-
'•assa. Neuvostoliittolaista valtuus­kuntaa
johtaa ulkomaankauppami­nisteri
Patolitshev.
Kan.sainvä1inen
sputniksääpalvelu
Washington. — UDA aloittaa ko­ko
maan käsittävän sääpalvelun, jo­ka
perustuu satelliittien antamiin
tiedotuksiin.
Tiros 4-satelliitin pilvimuodostel­mista
ottamat kuvat tullaan päivit-läin
lähettämään yli 100 maahan
m.m. Neuvostoliittoon .
Päivittäistä sääpalvelua kokeil­laan
fr—10 viikkoa, ja jos maailman
.saäpalvelutoimistöilla on hyötyä täl­laisesta
palvelusta, niin siitä tulee
pysyvä.
tcn hankkijat ja tervetuloa uudet
lukijat;
Kolme uutta paikkakuntaa, Nipi-
^on, Larder l^ake ja Connaught
täyttivät nyt osuutensa ja pääsi­vät
siis '^rapioitten" hankki jäin
kunnialistalle. Onneksi olkoon!
Tilauksia saapui nyt e r i - p u o l i l ta
maata seuraavasti:
Ryntäyskomitea 1- Jalmar Lehto
3 j a A . t . nill 1, yhteensä on Port
Arthurista saatu jo 23 tilausta,
osuuden ollessa 6.
H. Rönty, Toronto, 1 uusi tilaus
— neljä vielä kuudesta puuttuu.
Eino Lehtola I, ^ . Ekliind 1.
Edwin Suksi 2 j a sanomalehtikomi-tea
yhteensä on Sudburysta saatu
tähän mennessä 12 uutta tilausta,
osuuden ollessa 6.
A i l i Saranpää, Tarmola 1 uusi t i ­laus
"rapioiksi".
Mary Nevala, Nlpiäjon 1 uusi t i ­laus
j a osuus (2) tuU täytetyksi.
Tilaaja, Larder Lake 1 uusi tilaus
ja osuus täyttyi.
Aino Juola, Connaught, Ont. 1
uusi tilaus j a osuus täyttyi.
Minnie Vainio, Vancouver 1 uu­si
tilaus ja 1 enää neljästä puuttuu.
M. Rasinperä, Hearst, Ont. 1 uusi
ulaus.
Kuten näkyy, joillakin palkka-kunnilla
on ^ a a t u erinomaisen hy­viä
tuloksia. Esim. Port Arthur on
sentUsesti j a Sudbury 200-piiosent-'
tisesti. Tarmola myös täyttänyt 2(^--v
prosenttisesti, jne. " y
•• Mutta joillakin paikkakunnilla^'
kuten eisimerkiksi Torontos^, vOnl
"kivestänyt", ^ '
Toivottavasti ryntäysajan viimei'
sinä päivinä saadaan, vielä jonkläi^ (
mitassa uusia tilauksia. ' '
TÄTÄ
ERI IKÄLUOKKIEN PULMAT
Kahdenkymmenen vuoden ikäisi-ne
me'emme välitä mitä toiset i h ­miset
meistä ajattelevat, kolmen-kymmenenvuotiaana
olämme huo* •
HSsamme seft johdosta ja viiden-"';
.kymmenenvuoden ikäisenä havait-sifemme,
että toiset eivät ajattele
meistä mitään. - '
T O D E L L A K IN
- Mikään ei harmita naista
enemmän kuin se, että hänen ko-,
tlmsa saapuu odottamattomasti
vieraita j a paikat' näyttävät sellai­s
i l t a - k u in ne tavallisesti näyttävät.
T I L A T K A A VAPAUS!
PÄIVÄN PAKINA
Hirtehishuumoria kerraksi
Tuntuu hirtehiseltä kun vanhan
torypuolueen ehdokkaana oleva,
MineMiil-union osasto No. 598 pre.
sidentti ^ Don Gillis esittää nyt sel­laistakin
puppua, että hän muka
haluaa antaa valitsijoille tilaisuu­den
ilmaista mielipiteitään?:
ToiScfalta on tietenkin ymmärret­tävää,
että paatuneemmallakin tö­ryllä
voi kuitenkin olla sen verran
omantunnon rippeitä, että suurim­mat
synnit demokratiaa ja kansa-laisuusvapauksia
vastaan
jonkinlaista'sydänkipua.
Mr. Gillis on ehkä tästä yksi esi­merkki.
Mr. G i l l i s on korkean oma­kätisesti,
kuen hän olisi joku suu­r
i isäntä j a käskijä, kieltänyt Sud­buryn
seudun 17,000 nikkeliteolli­suuden
työläiseltä kaikki mahdolli­suudet
kokoontua keskustelemaan
asioistaan ja päättämään niistä it­se
rakentamissa toimipaikoissaan.
Jouduttuaan Jäsenkokouksissa
muutamia kertoja vähemmistöön
— toisin sanqen, .-jouduttuaan to­della
"kuuntelemaan", mitä on jä­senillä
sanottavaa, mr. G i l l i s julis­ti
j o viime lokakuussa, että mitään
kokouksia eivät Mine Millin jäse­net
saa omissa toimipaikoissaan pi­tää.
Sen jälkeen hän on johtokun­tansa
kanssa "hoitanut" osasto No
598 asioita ikäänkuin jäsenistöä ei
olisikaan. Jäsenistöä on v a i n " i n -
formoitu" kalliin TV-ohjelman
puitteissa siitä; mitä suuret;ja vii-_
saat johtajat- ovat jälleen tehneet
lai tekemättä jättäneet.' ,
Mutta Onapingissa viime sminuh-taina
pidetyssä vaalikokou)csessa
mr. G i l l i s in sanotaan ilmoittaneen
opetuslapsilleen — siitä asiasta ei
liioin "päätetty", sillä sekin asia. o l i
ilmeisesti lyöty lukkoon jossakin
antavat-j-t^kakamarissa — että hän tulee
avaamaan päämajansa Sterling
Buildingissa, j a että Sudbury Star
rakennuksessa avataan vaalikoml
tean huoneet, jotta "Nickel Belt
alueen p l i t s i j o i l l a on tilaisuus tul­la
esittämään ongelmiaan", kiiten
paikallinen päivälehti kertoi, selit­täen,
että Gillisin päämaja tulee
olemaan "avoinna yötä ja päivää
sen jälkeen kun pääministeri Die­fenbaker
ilmoittaa vaalipäivän".
On tietenkitf hyvä, että Nickel
Beltin vaalipiirissä vanhan tory­puolueen
ehdokkaana oleva mies
avaa vaalipäämajan niin, että siel­lä
asuvat kansalaiset voivat mennä
sinne "pyhäinkäynniUe" s i l l o in kun
sattuvat kaupungissa vierailemaan.
Mutta parempi kaiketi olisi jos
mr. Gillis av,nisi myös k/iivo.smies-ten
rahoilla rakennetut, Mine-Mil-
Iin haalit ja muut toimipaikat nik­keliteollisuuden
työläisten käytet­täväksi
edes päiväsaikaan, ja iltai­sin,
jotta 17.000 kaivpsmiestä voisi
paremmin ilmaista mielipiteensä
omista ongelmistaan.
Oikeastaan on huomioitava mo­net
kaivos- j a sulattotyöläisen toi­vomus,
että mr. GiUis, joka esiin­tyy
nyt avoimesti Suuren Rahan
johtavan,puolueen uskottuna luot'
4amusmiehenä,' jättäisi' kaivosmies­ten
r asiain < hoidon Mine M i l l i n jä­senille
j a :^ kannattajille.
Viikon «lussa kiintyi huomiom
me kahteen rnuuhunkin kurjuusku-vaan.
Nairobista tulleessa London Ob­server
Servicen uutistiedoissa ker­rottiin
Kenian kansanjoukkojen
kurjuudesta. Itsenäistymään pyrki­vä
Kenia on, kuten tiedetään, brit­tiläinen
siirtomaa Itä-Afrikassa,
Abessinian ja Somalimaan, etelä'
puolella. Siellä on noin 3,5 miljoo­naa
asukasta 'ja niistä vain 25;000
valkoihoisia-"herrdja" hallitsijoita.
Sen metistä saadaan arvokasta
puutavaraa ja kumia. Siellä viljel­lään
riisiä, sokeriruokoa, kookos-palmua,
puuvillaa, viljaa, perunaa
kahvia ym.
Mutta hyöty maan talouselämäs'
tä menee ilmeisesti vieraille .'isän­nille,
koska kansanjoukot ovat niin
suuressa kurjuudessa, että .yllämai­nitussa
uutistiedossa kerrotaan
mm. seuraavaa:
"Vnsttumalaiset piirit arvioivat
eitä tässä siirtomaassa on nyt •
250,000 työtöntä — yksi työtön jO' .
ka • kolmesta palkannauttijasta. Ja
työttömien määrä on nousemassa.
"Maattomat ja työttömät ovat ai- v
heuttaneet Nairobissa sellaisen yli-:^'
kansoituksen, että monissa tapauk- -:
sissa-asuu 15 ihmistä vain 10x5 j a '
l a n ' huoneessa. .Piirivirkailijoilta;'
vaaditaan nälkäavustusta. ^'
' ""Vapaaehtoisuuden perusteella
toimivat järjestöt, kuten lasten-,;
huoltojärjestö, eivät voi auttaa
muuta kuin neljännestä tarvitsevis-'
ta^r. ."
Jos nyt sitten ottaisimme pienen
.Hypyff. Lontooseen, mistä Reuters­in
uutistiedossa kerrottiin alkuvii-.
kolia seuraavaa:
"250,000 gallonaa maitoa, joka
olisi voitu lähettää tarvitseville ih­misille
ulkomaille, kaadetaan van­haan
kivihiilikaivokseen . . . .
" M a i d o n myyntilautakunnan toi­mesta
selitettiin Britannian kahden
ennätysmäisen maidontuotantovii-kon
antaneen tänä vuonna.niin pai- •
jo.maitoa, että vissi määrä kuorit­tua
maitoa on kaadettava maahan."
250,000 gallonaa maitoa vanhaan
hyljättyyn kivihiilikaivokseen sil­l
o in kuin Britannian ^usmaan, Ke­nian
tuhatlukuiset lapsiparvet ovat
jatkuvassa nälässä!
Kas siinä on kapitalismin j a sen
siirtömaakomennon hirtehishuumo­r
i a kerraksi. —- Känsäkoura.