1957-10-24-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
lYT SAA. i TiLAUSTi a aikaua — siis kabdea viikoJ aessa 82 uutta tilansta. rasia tUaoksia saapui nyt tl: i. Lehto. Wanap, 1 uusi tn^^l [.Lampi,Leslieirille. Alta,I us ja osnns täyttyi. Hen Lonqvist, Solntula, i ns. uho Nissinen, Toronto 2 osta. Torontosta on nyt tnUm* ta tHansta. Pokkala 1, A. T. HJU 4. .1 to U F . Rahikka 1 ja EUy ] lis seitsemän tilausta Port\„ ista, mistä on nyt tullut 20 not ista osuuden ollessa 30. ary Nevala, 1 ja R, E. Pyk^ 1-uusi. tilaus, yhteensä Nmil sfia 2 uutta tUausta. ' Kokkinen, Hearst, Ont 1 . IS ja osuus (5) tuli täyteen, tto Halminen, Sarnia, 1 nnsi ti ja puoli tehtävästä (4) ityksi: Siven, Vancouver, 1 uusi tilan »uverista on nyt tullut 4 sta osuuden ollessa 12. noitäyskomitea 6> E. Suksi 2 »Lahti t r siis yhdeksän til lui^sta, mistä on tullut 20 sta, osuuden ollessa 30. t kun toiminta on saatu hyvä B on syytä korostaa sitä, e„ litnksena on hankkia Vapäö syntymäpäivälahjaksi, eUhurj lun 10-päivään mennessä' . tilausta. Siinä on sievo ta. muttajos kaikki puhaltavi !n hiileen ja panevat työn ka nat olkapäänsä vankasti jpyö| lie, niin tehtävä on mahdollil toteuttaa ja ylittääkin, akkikaamme siis näitä synt;] ivälahjoja Vapaudelle sen ti} i 40 vuotta! Joidenkin kalojen ikä m§ä a. niiden suomuksissa olevieij iden luvusta. arlcway Bakers [JHELIN EM. 3.767t tueenJ3t.W. Toronto^ Ont | OMNI TERVO m-$ Beauty Salon] (om. nma Suosmaa) ?, CHURCH-ST., TORONTO [;hurch Ja Alexander St. ' kulmassa) ".xpertt^kaikessa alaan i kuutitvassa työssä Sukset puh. WA. 3—260^ m. 3ama puhelin kotiiä) lirS GARAGE AUTOKORJii^O okan tyif kaikille autom^t- Korjaamme kone-, sähkö-, Ja kaasuttajaviat. L KUUSELA, omistaja y Puhelin RE. 5663 2854 DUFFERIN ST. in Ja Clencairn kulmassa 1 NTO 10 ONTARIO] (10—17—24-31)1 :OR JAAMO 1: aina varmassa matkan-lokasuojatyöt edullisestL ARAGE, 371 Spadlna An. CecU StreetUtä) een; WA. 3-6397 CCA-UDET )MESTA kutakin- levyä on määrä. ^ i onl Stars er Gtars tangoyhtye l.na latualnug, oVyheDtydec o Tyrväinen,] £ko Tyrväinen ro-Tytöt etro-Tytöt alinen ihlt nit • >ri ouhlvnorl ri. „ i Ja Justeeri eri närä' »L. ndut) fltaihtgfn kolme levyl». iqiany Ltd^^ toisessa maailmansodassa HelsinkL — (KU) — Montrealissa V. 1907 syntynyt professori Charles L . Lundin, joka tällä hetkellä on Indianan yliopiston his torian oppituolin hajtija,: on äskettäin julkaissut teoksen ' T i n - land in the .Second World War", Joka sekin antaa armoniskita myytille, jonka mukaan Suomi joutui pahantahtoisen itäisen naapurinsa hyökkäyksen kohteeksi. • Prof. I^nndinin kaikkiin näkökohtiin ei tietenkääla voida yhtyä, mutta te? kijän vilpittömälle pyrkimykselle totuuteen samoin kuin-hänen suo^- rittamalleen tilanteen ansiokkaalle analyysille voidaan antaa tun-nnstus. Koska on otaksuttava — teos näet poikkeaa suuresti virallisesta suomalaisesta historia'ntulkin- MontrealissaF syntyneen Charles L. liundinia midlen- -kiintomen ja objefctiivinen feuvaiis Suomesta Kaikkea rautakauppa-alaan kuuluvaa tavaraa LAN6ILA HARDWA9E LTO. PUHELIN 4-3508 10 Cumberland SL N . Port Arthur, Ontario Lääkemääräyksiä valmiste-taail Kumisukkia Terveysvöitä Kovevöitä Seljan kanna-tusvöltä JESSOPS D R U G S T O RE Dial 3-6934 545 Simpson at Ogden St. Fort William; Ontario n a s u , ettei sitä kaannetS^sno. meksi, selostamn^e sitä seuraavas, sa lukijoillemme^ SOTIEN AATTONA Viitattuaan niihin pintailmiöihin^ jotka antoivat vaikutelman,- etti Suomen politiikka kulki liberaali-sompaan suuntaan ennen-talvisodan puhkeamista, prof. Limdih esittelee teoksessaan vastapainoksi monia tapahtumia, jotka tosiasiassa osoittivat, että maamme politiikka kuUd Hitlerin Saksan' neuvostovastaisen politiikan- vanavedessä. Lundin siteeraa asian valaisemiseksi ^ e l e n - kiintoisia yksityiskohtia Suomeen v. 1935 saapuneen Saksan lähettilään Wipert von Blucherin muistelmista. Pres. Svinhufvud sanoi: "Suomen näkökannalta katsoen Hitler on parempi kuin Stresemann." Ulkomi nisteri Hackzell lausui, että "Suomi säilyttää venäläisvihamielisen suuntauksensa". Blucherin mukaan Mannerheim ei ollut ^ koskaan puiisti>- nut kättä NLn viraUisteh edustajien kanssa. Hänen arvovaltaansa käytettiin tietoisesti hyväksi neuvostovastaisten mielialojen lietsomiseksi. Hänen 70-vuotispäivästään tuli poliittinen tapahtuma, sillä vieraiden joukossa nähtiin saksalainen upsee-rivaltuuskunta kenr. Falkenhorstlo johdolla. Hallinnossa ja armeijassa vaikut^ tavien oikeistoaineksien rinnalla y l läpitivät, kuten Lundin - tähdentää, neuvostovihamielisiä tunteita AKS ja suojeluskunnat. Lundinin mukaan suomalaisia upseereja voitiin hyvällä syyllä kutsua "Pohjolan preussilaisiksi" (von Blucherin määritelmä). Häntoteaa myös, että Suomen ja naapurimaiden. demokraattiset piirit tunsivat levottomuutta edellä mainituissa järjestöissä vallitsevan demokratian vas täisen,, saksalais- ja natsimielisen mielialan johdosta. Lundin siteeraa mm. Uudenmaan suojeluskuntapiirin päällikön A. Kuistion v. 1939 lausumia groteskeja, sanoja, joiden mukaan "Yhdysvallat on asettanut juutalaiset Leninin Monroen opin sijaan ja ottaa vastaan määräyksiä Moskovasta..." Kuistin, sai tosin siirron, mutta suojeluskuntain — yliesikuntaan. Suomen todellisen poliittisen suuntauksen kaunopuheisina,ilmiö nä Lundin luettelee mm. saksala sen sukellusvenelaivueen vierailua Helsingissä 1937 N L n j y r i l t ä vastalauseesta huolimatta; Hitlerin r a hamlnisterin Schvrerin-Krosigfain H U O M I O O N ! Rinne veljesten mekaanikofc ovat lokakuun l p rvästä lähtien'; muufta-; neet 92—94 MACHAR AVETJLE, Jossa on Jo muutaman kuukauden ajan tehty kaikki autokorien korjaus- ja maalaustyöt, 5:-, • Ostanune, ^vaihdamme ja myymme käytettyjä *A ionnfai kuormatkn-- hnja ja henkilöautoja. — Näkemiin! RINNE VEUEKSET 92—94 MAOHAR AVE. PORT ARTHUR PUHELIN 5-5509 RAKENNUSBLOKIT: NOPEIN... TALOUDELLISIN KELLARINNE TAI TALONNE RAKENNUSAINE VAHVOJA - TULENKISTÄVIÄ KUN OSTATTE. OSTAKAA PARHAINTA \ .TUatkaa-V >'•:'•• -ry'':u • KIRJEELLÄ • PUHEIjMaLÄ:;2^ • SÄHKEELLÄ . Entinen Einarson and French Res-Tedt PMdnets LtcL , 584 S. SYNDICATE AVE„ FORT WILLIAM. ONTARIO Juuri saapuneet . • • UUDET Puku- ja päätlystakkimatlH Tilatkaa pukunne tai j^aRystakkfame n y t . . ' ^ parhaimmista ulkomaalaisista vfUakankaMa. Ezperttiräätällen valmistamia pokoj» .:;aBle' hiUe tai naisille. Ennen kuin tilaatte pukuanne mistato J M O T - alta, tulkaa katsomaan meld&n uusia jumi saapuneita malleja. Te olette- samaa a i l ^ > kanssamme,'että ne ovat erinomaisia. : International. Co-Op Stored Ltd. VAATETUSOSASTO PORT ARTHUR ' OKTAEIO VÄLITÄMME RÄHAÄ^^S^^^ KORKEAMPI JCURSSi VOIMASSA NYT; PIENIN SUMMA 5,000 SMK. $16.00 YmA LÄHETYSKULUT $1.00 JOKAINEN SEUKAAVA 1,000 SMK. $3.20 Rahalahetykset toimitetaan vastaan päivän kuluttu?. Jokaiselle lähettäjälle lähetetään vastaanottajan tai Suomen postikonttorin antama kuittL - - . / ' VAPAUS TRAVEL AGENCy Box 69 . , . , Sudbuxy,CteMo vierailun 1938, valkoisen armeijan suorittaman Helsingin valloituksen 20-vuotlsjuhIallisuuksiin osaUistU'' neen saksalaisen kenraalivaltuus kunnan vieraUun, kuukautta myöhemmin tapahtuneen amiraali Bas-t i ^ i n johtaman saksalaisen upsee-rivaltuuskunnan vierailun, Karjalan kannaksen . kiihkoisänmaalltsuuden ilmapiirissä tapahtuneet linnoitustyöt ja kaiken huippuna Hitlerin armeijan yleisesikuntapäSllikÖn,; kenraali Halderin vierailun Karjalan kannaksella j a Lapissa 1&39 sekä Suomen siihenastisen historian suurimmat sotilasmanööverii, jotka pidettiin pitkin N L n rajaa ja joita seurasivat kaikkien maiden sotilas-asiamiehet NLn edustajia lukuun-; ottamatta. TALVISOTAA KOHTI Näissä levottomuutta herättävissä olosuhteissa N L teki tunnetut ehdotuksensa Suomelle yhteisistä vastatoimenpiteistä Saksan-^mahdollisen hyökkäyksen varalta. Pääministeri Cajander vakuutti, ettei Suomi sallisi puolueettomuutensa loukkaamista. Kun Jartsev tiedusteli tämän puolueettomuuden'takuita ja Suomen hallituksen vastaehdotuksia, ei hän niitä saanut. Lundin toteaa, että NLn ehdotuksia ei voida sanoa kohtuuttomiksi. V. 1939 neuvottelut jatkuivat NLn uuden lähettilään Steinin kanssa, jälleen kielteisin tuloksin. Neuvottelut pidettiin salassa eduskunnalta, mutta ei Saksalta, sillä ulkoministeri Erkko ilmoitti niistä "mitä luottamuksellisimmin" lähettiläs von Blucherille. Lundin toteaa, että kriisi oli ilmeisesti Saksan aiheuttama, ei NLn. Tunnetuista samaa kysymystä koskevista Moskovan neuvotteluista Lundin kirjoittaa, että Paasikiven valtuudet olivat rajoitetut ja suomalaisella valtuuskunnalla oli vähemmän joustavuutta kuin neuvos-toluttoIaisUla. Suomi otti aloitteen neuvottelujen' katkaisemiseen, ja marrask. 30., pnä Suomi oli sodassa. Talvisodan kulkuun Lundin heittää sikäli uutta valoa, ettd Saksa sodan kuluessa yhä jyrkemmin varoitti skandinavisia maita sekaantumasta talvisotaan sekä Suomea ottamasta vastaan ehdotettua !d.isi-maista apua. Näin hän kumoaa mm. talvisodan aikaisen puolustusministeri Niukkasen väitteet/ että Saksa. it^myöhtelsesti^Iän^ Suomen asennoitaminoK mainittltn jo «'selväksi", ja kesSk. 22. pni hyö£ käsivät kenr. DietUn. johtamat-^- salaiset joukot Suomen Ls^ista N L n alueille. Luettelonsa päätteeksi Lun^ din toteaa: 'Tämän hirvtttSvän todistusaineiston ' vertaahUnen siihen viralUseeii suomalaiseen vastahakoi suuteen soua kohtaan, mitä Tanner, Mannerheim j a suomalaiset militSä-, rit maalailivat sotasyyliisyysolkeu-denkäyndissä, koettelisi - taitavim mankin puolustusasianajajan nerokkuutta." Ja hän leimaa : sodan täy: della syyllä valloitussodaksi suomalaisten laholta, sodaksi, jonka tar fcoituksena oU Itä-Karjalan liittäminen Suomeen. . - Perustellakseen tätä. vaUoitussota teoriaa Lundin esittelee teoksessaan' rikkaan ja autenttisen aineiston AKSn ja Lapuan-liikkeen lausun noista^ Mannerheimin päiväkäskyistä, Jaakkolan,, Jutikkalan, Auenn; Vilkunan teoksiste, puheista jne. Mannerheim oli ^ muistelmateoksessaan maalannut varsin ruusuisen ku van suomalaisten miehittäaiän Itä- Karjalan olosuhteista. Kumotakseen tämän kuvan' Lundin lainadee varsin laajasti Olavi Paavolaisen "Synkän yksinpuhelun" päiväkifjamer kintöjä — tämä maininta vain osoituksena siitä, kuinka tunnollisesti Lundin on dokumentoinut teostaan. Hän toteaa, että sensuuri antoi täyden vapauden valloituspropa^andis-teille, mutta vaiensi ne, jotka olivat vastustavalla kannalla. Näin annet Uin hiljaista i virallista rohkaisua ajatuksille, joita hallitus muodollisesti epäröi ilmaista. Lundin panee ihmetyksellä merkille sen sitkeähenkisyyden, millä Suomessa vielä Mussolinin .vallan kukistuttua ja Hitlerin vallan jo tehdessä kuolinkapppailuaan. elä-olisi suhtautunut myön simaisten' joukkojen pkästämiseen Skandinavian kautta Suomeen. Ope-: ratiohan olisi vakavasti vahingoittanut Saksan etuja mm. katkaisemalla Saksan malminsaannin Narvikin kautta Pobjois-Ruotsista. VÄLIRAUHAN POLITIIKKA HEILAHTI OIKEALLE Lundin toteaa, että välirauhan aikana Suomen politiikka heilahti ratkaisevasti oikealle. Kun pääministeri Ryti 1940 valittiin presidentiksi, otettiin uuteen Rangellin muodostamaan hallitukseen edustaja IKL:stäkin (Annala) ja jo sitä en nen oli hallitus peruuttanut IKLn hajoittamispäätöksen. Ulkominist(>- riön sihteeristön vapaamielinen päällikkö T. Voionmaa korvattiin A . A. Pakaslahdella. Sensuuri säilytet-: tiin, tosin lievennettynä, kansallis sosialistisia järjestöjä muodostettiin (KSJ, SKT). Jo 4ieinäk. 22. pnä kenr. Halder mainitsi päiväkirjassaan Suomen esiinmarssialueena NLoa vastaan suunnitellussa hyökkäyksessä. HiUerin lähetin Veltjen-sin kautta aloitetut neuvottelut saksalaisten sotilaiden ja sotilastarvik-keiden kuljetuksesta. Suomen kautta Kirkenesiin päättyivät sopimukseen syysk. 22. pnä. Saksalaisia sotilaita alkoi saapua Suomeen. Eduskunta ei ollut edes tietoinen neuvotteluista, silla niitä kävi suuressa isalaisuudessa kourallinen sotilasjohr tajia; Lundin tähdentäakin aivan o i kein, ettei demokratia Suomessa enää toiminut Poliittinen kohu ympäröi snomalais-saksalaisia urheilu kilpailuja ja Berliinin sinfoniaorkes terin vierailua Helsingissä. "Rotu-kslpoisten" suomalaisten värväykset Wa£fen SS:ään aloitetuin. SUOMEN—SAKSAN YHTEISET VAIJnSTELVT"KESASOTAAN'< Tällainen oli tausta Suomessa het-keUä, jolloin Hitler kehitteli Bar-tettiin Suur Suomi-unelmia. Hän sanoo: "Saksalaisystävät toisessa maailmansodassa olivat yhtä sokeita sotilaallisille tosiasioille kuin bei> dän edeltäjänsä olivat olleet ensimmäisessä' maailmansodassa, jolloin he valitsivat Kaiserin vävyn kiinin-kaakseen vain kuukautta ennen Saksan antaatumista Compiegnessä." SUOMEN IRTAANTUBnNEN SODASTA Torstaina,'Iokalc;24 p. — Thursday,JQ<}^^^ Nämä, neuvostoliittolaiset haiset ovat juuri tällä'heikel- .lä vierailemassa Yh4ysyälloissa tarkoin sairaudenhoitoa ja lääkiritämenetelmiä Yhdysvaltain maaseudulla. Naiset ovat kaikki lääkintäasioiden erikoistuntijoita. ' Speidel tuli sdkd ja lähti salaa Norjasta >arossa-suunnitelmaansa Neuvostoliittoa vastaan, johon .hän ilmoitti my&s huomen aktiivisesti osallistuvan. Tässä mielessä Suomen armei an yleisesikunnan päällikkö, kenr, feinrichs vieraili tammikuussa 1941 Saksassa. Helmikuussa kävi Suomessa Norjassa toimivien saksalais-tieil voiniien i^eisesiknntapääliildcö, eversti Boshenhagto. neuvottelemassa byökkäysoperatioista Pohjois .a-Keski-Sumiesta. Lundin Jatkaa : osiasiäluetteloaan: .Kesäfc: ^ 9^1T pnä 1941 Suomen koko armeija mo-nlisoitiin, kesäk. 13. pna saapui Helsinkiin Suomen Ja Saksan yljeisr esik^tien yhtcgvuptseerCkenr. E r - furtfa^ yhä eneminän'^- saksalaisia JouUraja tulvi maaIuua^^'V perustettiin, teitä Ja'sietoja kunnoflr 0ttiin/'Haot8in. p^a^^stai Öatu^ son, sai GiSxingiltä^JäiJeen» Jossa Selostaessaan toisen maallmaiiso-dan loppuvaiheita Suomen osalta profj Lundin toteaa, että "oli pai-: jon helpompi mennä sotaan natsien rinnalla kuin päästä siitä irti". Hän lausuu, ettSSuomen hallitus ei mai* uittavan tarmokkaasti edes"jnfittä-nyt erifcoisrauhaa. Hän vie kirjaan myös 'sen "yhteistyökomitean", jcw ka^ Paasikiven;-tukemana ja. Jäisejie-nään mm.. Urho Kekkonen pyrki saamaan Mönnärhäimin priesidentlk-si Rytin sijaan 19^ sekä julkaisi monistettuja salaisia lehtisiä "Sensuroimattomia tietoja". Kun USA tarjosi bona offIliaansa välittääk seen kosketuksenoton neuvostohallitukseen, «toistaa Lundin Tannerin väitteen, että Mannerheim neuvoi hallitusta kääntymään asiassa ensin Saksan puoleen — tunnetuin tuhoisin seuraulcsin. Lundin vihjaa, että Suomi pelasi pois monet hyvät mahdollisuudet edullisemman rauhan solmimiseen. Ribbentrop vierailusta Helsingissä Lundin lausuu, että natsien pe-loittava ulkoministeri ikäänkuin halvaannutti Suomen hallituksen. Mitä taas tulee Rytin kuuluisaan kirjeeseen HitierlUe (kirjeessään Ryti - iupasi,^ että Suomi taistelisi Saksan rinnalla niin kauan kuin hä n on presidenttinä), niin tunnetusti Mannerheim on väittänyt kirjeen Johtoajatusta keksimäkseen. Lundin-polemisoi tätä käsitystä vastaan, ' ilmeisesti varsin pätevillä syillä, j a toteaa, ettei Rytin tarkoitus alkuaan ollut saksalaisten vetäminen nenästä ja että kirje oli saksalaisille tärkeä asiakirja. Suomi heräsi horroksestaan vasta Romanian antautumisen Jälkeen, mikä mahdollisuuksiin verrattuna oli ehdottomasti liian myöhäistä. Lundin toteaa vielä teoksensa lopussa, että oli myös helppoa päästää saksalaiset maahan/ mutta varsin vaikea saada^ heidät lähtemään täältä Eräässä mielenkiintoisessa kirjansa kappaleessa Lundin kuvailee Lapin hävitystä. Teoksen loppusanat ovat hänen heikointaan, mutta eivät vaikuta teoksen yleiseen merkitykseen. Norjan .kansa el ole unohtanut alltä kärsimyksiä, Jotka Hitlerin kenraalit aiheuttivat Norjalle/ Kan samme tuntee elävää ja voimakasta vastenmielisyyttä sellaista ajatusta /astaan, että sen olisi alistuttava laiden kenraalien määräysvaltaan; lausui Norjan Kommunistisen Puolueen puheenjohtaja Emil Lövlien. Kenraali Speldelin vieraillessa äs- :ettäin Norjassa näimme, miten voi-nakkaasti kansa reagoi häntä, vastaan. Tieto kenraali Speideim lä-lestyvästä vleraUusta pääsi Julkisuuteen lokakuun 4/ päivänä. SUloin iyntyi voimakas kamppailu ^vierailun estämiseksi Ja kuin Ihmeen kaut-^ :a kasvoi esiin suuri vastalauseliike. Kommunistinen lehti Friheten Ja vapaamielinen Dagbladet-lehti Julkaisivat ehdottoman vastalauseensa. Jä communistiset nuoret Jakelivat lentolehtisiä työpaikoilla. Joissa työläisiä kehoitettiin vastustamaan tunnetun Hitler-kenraalin Speidelln vie railua Norjassa. . Tämän . Jälkeen ammattiyhdistykset käsittelivät asiaa suurilla työpaikoilla: Ja yhä laajemmat Joukot. lUt- ;^ivät. vastalauseliikkeeseen. .Metalllr alan suuret työpalkat päättivät iär- Jestää työnseisauksen 15 minuutin ,ajak8l siitä hetkestä lähtien, kun Speidelln lentokone laskeutui Norjan maaperälle. Raitiotiehenkilökun-^ ta, päätti pysäyttää liikenteen kahdeksi mmuutiksi. iLokakuun 9 v p^l^ vänä. siis Speldelin. saapumispäivänä; Oslon Johtava ylioppilasjä^jestö Studentsamfundet päätti Järjestä: samana iltana suuren mielenosoituksen. Ylioppilaiden kehoitus kuultiin. Lokakuun 9 päivän kuluessa liittyi noin kaksikymmentä eri Järjestöä vastalauseliikkeeseen.Nämä olivat rauhanystäviä.fasisminvastaiset Järjestöt, ammattUUttoJa. raittiusliittoja, naisjärjestöjä, sosialidemokraatti- ,nen ylioppilasjärjestö ym. Kävi ilmeiseksi, että. Hitlerin entistä kenraalia vastaan oli syntymäs 'Sä todellinen Joukkoliike. Lentoken tälle oli kokoontunut työläisiä Ja mui ta kansalaisia sankoin Jouicoin a u ttaakseen Speidelille kuuman vastaan oton. Viranomaiset totesivat, että Speidelln vierailusta tulisi skandaali. Speidelln koneen saapuessa kentälle kenraali ei rohjennut - näyttäytyä odottavalle ihmismerelle. Puolisen tuntia kenraalin kone kiersi kenttää laskeutuakseen senjälkeen, kuten tunnettua, puolustusvoimien käytössä olevalle lentokentälle. Joka sijaitsee viidenkymmenen kilometrin päässä Oslosta. Täältä kenraali salakuljetettiin kaupunkiin kenenkään tietämättä. Lentokentällä Odottavat ihmise eivät tajunneet, että Speidel oli häpeällisesti paennut, Joten kuumasta vastaanotosta tuli osalliseksi Atlan-tinliiton kenraali Sudgen. Joukot tunkeutuivat kentälle Ja ympäröivät kenraalin, jonka he luu-; UvatSpeideliksI. Kiviä' Ja hiekkaa sa-> teli hänen päälleen, suuttuneet huudot. Ja haukkumansanat vyöryivät hänen ylitseen Ja laulettiin muunnelma tutusta hitleriläisestä laulusta fVflr fahren gegen Engeland", Raitiovaunuliikenne pytöhtyi oh- JelmanmukalsesU. Samoin ylioppilaat järj«itivät illalla mielenosoituksensa. PRINSSI tffRITUA JA MARKIISI HUUMAllSAttlEilVGiy< JOHTAJINA : Boonuu—' Prinssi, herttua ja mar- Jdtsi sekä' 20 muuta ihmistä joutui vat eilen Roomassa oikeuteen l u vattomien hunmau^ainekauppojensa vuoksL Suurimman osan heistä poliisi sai kiinni yH vuosi sitten. Skandaali Järkytti Hoomankok» ravhito-laelämää. Syytettyjen Joukossa ovat prinssi Giuseppe Pignatelli Cortes, Joka enhnmä&seen tunnetaan "Pepito" Pignatellinä* varakas sislalalnen maatilanomistaja;'markiisi Enianue-de Setä Ja fSdmondble Marcus, eU."kreiviEddy-, Joiksi häntä t^^ tavien' parissa kutsutaan.' Kolmea syytetyistä Jniulustellaan heidSn poissaollessaan, Be ovat 33- vuotias lierttua' Augusto Torlonla, foka markiisi de Setan lailla kuuluu rikkaaseen maanpmistajaperhee' seen,'italialainen'lentäjä Eugenio Cogni, joka on erään lentoyhtiön palveluksessa Keskl-idässä tokä jugoslavialainen mannekiini ' Marja Kopäc ' ' - ' ' V ' Juttu t paljastui aivan' sattumalta viime toulcokuussa.' Eräät etsivät olivat-tavanmukaisella kierroksellaan'ravintoloissia Ja joutuivat^ tällöin todistajiksi kahden vieraan välisessä tappelussa. "Kokalhii, Jonka minulle möit oU bikarbonaattia", huusi toinen. Etsivät puuttuivat siekailematta asiaan J a viikon-ku-tottua ppUisi sasttoi pidättää lUgan Johtajat. " ' johon tuhannet ulkopuolisetina^silal-sen miehityksen kokeneet kansalaiset UittyiVät, kunnes kulkueessa oli ^ vähintäin 4.000>-€.000 henkilOäi Yllop-pilasjärjestön puheenjohtaja kertoi lyhyesti JUlkUaUsumasta. jota mle-lenosoituksefts^^ alull4pahljat; esittivät yleisön hyväksyttäviksi^ Julkilausumassa esitettiin känsän voimakas suuttumus Hitlerin kenraa- Ihi vierailun Johdosta Ja kehoitettiin valtiopäiviä tohnimaan siten, ettei enää toistuisi tällainen tapaus. Jonka mielenosoittajat katsoivat ivaavan (Jatkuu 6. sivulla) Suu- ja s # i ^ ^ ^ | ^ j ^ Helsingissä ilmestyvät'kansian' -Kaijan' bmitl^ Uutisessa julkaistiin^^ilme/maanan-; taina oheellbien uutinen: Maatalousministeriön elälnlääkin-töosasto tiedoittaa.että on perustel-: ma syytä epäillä suu- ja sorkkataudin puhjenneen maassamme., 18. 10. 57 myöhään illalla ilmoitti lavonlinnan piirin eläinmäkäri V. 'ieikkilä cläinläak^ntöosastolle, että hän epäilee suu- ja sorkkatautia Säämingin kuntaan r kuuluvassa Ah-; 'ion saaressa Tapiolan tilalla^ Osas]: tolähetti samana yönä asiantuntijoin i a tri T. Oran elälnlääkintöosastos- Ja osastonjohtaja P; Anderssonin; Valton eläinlääketieteellisestS laitoksesta paikalle. 19. .10. 57 iUalla siaatujenrtletojen perusteella on täy i ;fn ilmeistä, että kyseessä on suu-Ja' »rkkotauti. " ^ , Tämän johdosta eläinlääkintä osasto on. määrännyt karjan tartun- • l a n : leviämisen-ehkäisemiseksi-viir lymättä tapettavaksi. Kalkkiin muihinkin varotoimenpiteisiin -on ^rj^^ lytty. Taudin varmistamiseksi bn valtion .elälnlääketleteellineh laitos ryhtynyt tutitimu^iin'^ja: tutkimus-' nateriaaliapn lähetetty m^ös-Tans^ kan' suu- ja solrkkatauti-instltuUt-tiht. iääk^ltie^l^olt V- r Knten^tunnetti sprldcatautiam» viisi vuött^l^^idttiä toisena; -' 'Saioih tulleeni i^Sv^pmeen rshujpn^:vä|ity>t« eivät' ainakaan/! din sy^a,: sUIä^I käytetty... .AIIKAA"'; Eräs yanhemm rouva oli postissa kana asuvalle^Velj mattua.'^ ^ostlme; ta, oliko paketlsäi vaa, J o h o n ' s a i ; VJ IcymmeneU; käskyt -.-«jrliptuö MJ su on sientään eri neltä maapalasen min sain tietilä o^i paksuudolta- vede m^nfn hänelle Vall myi minulle vIeU T I I R A T K A A JEnntmmi^nen Suomen Jatkosotaa eslttayi iito loka kttvaä jel&mfiM etuUnJaasa hyöldcayav^ jppa Potroakbln vaItau1c8eiiI(ln;tRQhkfia^^^^ kYll&ai&mH fllmL ertttäln SQIVS Siall TORONTO. F. S. Olob, 10 HnroQ S t torstaina, lokah Ja 9. UI. . .7^ ; ST. CATHABINE8, Vkr, Hall, 85 Haynes Av«4 peijant . L p. klo 8. m. - > SABNIA, Stovafc HaU 20S>Waier fii perjanlalnai m a x ^ WINDSOR, Sons of England HaU,- tZIl Efie St. Uuani 9. p. klo 8 III. V , Pai f on onnea teille Miss Laila Mannihei Mr. ja Antti avioliittonne alkamisen johdosta tpivottaya ailamainitut sukulaiset ja ystävät: Richard, Kauko Ja Lempi Manninen Cindy^ Vicki, Kenny, Martha Ja Bill Johnson Diane J a Laila Wilson Margaret Ja Bay Holub Sally ja Alf. Albert Manninen Alex Manninen Astrid Ja Ilmari Manninen Maria Ja -Matti Johnson Onni, Laila Ja tytöt Lillian. Hilja jä Sam Hietikko Kauno Hietikko Viljo Hietikko Vieno Tuomi Evelyn Ja Allan Johnson Eugente, Maija Ja Evert Mäenpää Ellen ja Väinö virtanen Gail, Violet ja Kalle Turpeinen .Sylvi Ja Vili Honkala Aino Ja Tauno Kolari Miriam, Lyyli Ja Kalle 'Kauppinen ' Anni ja Chas Palo Elina Ja Lauri Sinisalo Maija ja Valpas Hänninen Kusti Bönfinen Urho Rauhala Lauri Huuki , John Nyman Elvi ja Bob Lujanen Ssima Ja Armas Laine Vilho Häkkinen Signe ja Einar Elgbacka , Lempi ja John Luopa Janne Autio ' Erkki Penttinen Ida Ja f>tBnk Mäkbien Saima Ja John Hilja Ja Haniel Kalenlus Hilja Jä Karl Törmälä Helmi ja-Wemer Lammi Taisto Manninen Ja Agnes lona Ja Esko Rauhala Virginia Ja John Turpeinen Bill Ranta J. Wlrtanen Mervin (Manninen S. Särkioja Helli Ja Eeli Nevala Marlene, Hilma Ja Toivo Ranta AuKust Junkala Hilda Huhtanen Ruth, Hichard, Elsle ja Kalle Johnson Milja Ja ^ John Nyman Lily Ja Cllff FlcldUig Cerda ja Carmen Fielding Femmi Ja Bruno Huhta .Helmi ja Yrjö Palomäki Irma ja Aate Reinikainen Manda ja Sam Ojala , Vähiö Kilpinen Aino ja Lauri Koski' Laila, Sonja Ja Otto Paasila Paul Paasila Martha, Davle Ja Toivo 8wan, : Tyynismaat Vili ja Anni Jokinen ' ' Ellen ja Tom Kopra Senja Ja Vie. Jutila Eino Kuisma Vilma Ja Fred Rönkä Ja tytöt Eino Marttila Mr. Ja Mrs. Vilho Mäki Myma & Dan Marthi Mr. ja Mrs. Vie Ojala Vieno ja Vfm, Turpeinen Miriam ja Antti Hankonen Passit Nancy ja Ronald Aura ja Arllp Mercer K. Shlelds Hilma Jussila ^ Mary ja Joonas Svrjälä Kenny. Irene Ja Ray G. Golman Taisto, Agnes Ja Olrls Aune ja Carl Saarela ja tytöt Helen ja Wilf Basto Eila Ja Hans Huhtani S i ^ e ja Einar EIgbac £lm% ja Santeri Santil ja Jacob Olga' Ja .Toivo Talpah Väinö ja Lama KaUio ,V(ren Ja' Jenny Marth Pirkko ja Vilho Sabnh Vieno ja John Vilnlkki «VTytoyanod ijaa T Coaivrol , HKac Manda ja Arvi Salo Helga Ja Otto 8wan Mr. ja Mrs., Carmen F :'Kautials^t Julia Ja Leo Luopa -Bertha Ja Olavi Helen Ja Eino Tikkane: Anni ja Henry Roiha' Leo ja Lois Niemi -' F. Harju Arthur Mäki Melvin Manninen Karl Krats KratSf Family Alice Hayes Bill Turpeinen Shirley McLean Paul HUI Helen Harju Laila Ja Unto Penttlhei lapset Anni ja Arvo Xyräntö -Maija Hänninen Ebna ja Ray 'Ronnie, Lempi, Olavi ja Janet,; Aune ja Paul K Kaarina ja Wester Rah Kaarina Ja Pentti Kivin Melml ja Kalle Järvi Aura Ja,Niilo Ojanperä Alex Haanpää Thelma, Lily Ja.Eiler M Niko ]PlIjö>ane& ' BEAVER LAKEN KAALILLA LOKAKyUN 12 KIITGS' Tahdomme lausua sydämelUset?; kUtoksemme sukulaistlle jsr yij^V^ kasta j a mielenkiintoisesta Illasta jonka olitte järjestäneet. H e a f ^ ^ | l p i | p i yhteiselämämme alkamisen johdosta. Oikehi päljön kiitoksia r a h i l l j a i l ^ t i i s ^l .vokkäista lahjoista, kahvipöydän anthnlsta j a ihoista k^iklicasisäif/^llii^ Beikoixun kiitos JS. Tikkaselle 'tilaisuuteen iiepitmiästää£ieB$mB^i^ reippaille laulun eslttäJiUe. Thtefaien kiitos kaikUIe tohnit8ljollleJe^iii^||äj|i^ tleitie nito suurenmoisen työn. Ystävyys ja bauidcä Uta:';tulee;'i|^ii|^ elämämme «akkalinpana muistona elämämimf mulstlkfr^an zn^AVBR L A KB
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 24, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-10-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus571024 |
Description
Title | 1957-10-24-05 |
OCR text | lYT SAA. i TiLAUSTi a aikaua — siis kabdea viikoJ aessa 82 uutta tilansta. rasia tUaoksia saapui nyt tl: i. Lehto. Wanap, 1 uusi tn^^l [.Lampi,Leslieirille. Alta,I us ja osnns täyttyi. Hen Lonqvist, Solntula, i ns. uho Nissinen, Toronto 2 osta. Torontosta on nyt tnUm* ta tHansta. Pokkala 1, A. T. HJU 4. .1 to U F . Rahikka 1 ja EUy ] lis seitsemän tilausta Port\„ ista, mistä on nyt tullut 20 not ista osuuden ollessa 30. ary Nevala, 1 ja R, E. Pyk^ 1-uusi. tilaus, yhteensä Nmil sfia 2 uutta tUausta. ' Kokkinen, Hearst, Ont 1 . IS ja osuus (5) tuli täyteen, tto Halminen, Sarnia, 1 nnsi ti ja puoli tehtävästä (4) ityksi: Siven, Vancouver, 1 uusi tilan »uverista on nyt tullut 4 sta osuuden ollessa 12. noitäyskomitea 6> E. Suksi 2 »Lahti t r siis yhdeksän til lui^sta, mistä on tullut 20 sta, osuuden ollessa 30. t kun toiminta on saatu hyvä B on syytä korostaa sitä, e„ litnksena on hankkia Vapäö syntymäpäivälahjaksi, eUhurj lun 10-päivään mennessä' . tilausta. Siinä on sievo ta. muttajos kaikki puhaltavi !n hiileen ja panevat työn ka nat olkapäänsä vankasti jpyö| lie, niin tehtävä on mahdollil toteuttaa ja ylittääkin, akkikaamme siis näitä synt;] ivälahjoja Vapaudelle sen ti} i 40 vuotta! Joidenkin kalojen ikä m§ä a. niiden suomuksissa olevieij iden luvusta. arlcway Bakers [JHELIN EM. 3.767t tueenJ3t.W. Toronto^ Ont | OMNI TERVO m-$ Beauty Salon] (om. nma Suosmaa) ?, CHURCH-ST., TORONTO [;hurch Ja Alexander St. ' kulmassa) ".xpertt^kaikessa alaan i kuutitvassa työssä Sukset puh. WA. 3—260^ m. 3ama puhelin kotiiä) lirS GARAGE AUTOKORJii^O okan tyif kaikille autom^t- Korjaamme kone-, sähkö-, Ja kaasuttajaviat. L KUUSELA, omistaja y Puhelin RE. 5663 2854 DUFFERIN ST. in Ja Clencairn kulmassa 1 NTO 10 ONTARIO] (10—17—24-31)1 :OR JAAMO 1: aina varmassa matkan-lokasuojatyöt edullisestL ARAGE, 371 Spadlna An. CecU StreetUtä) een; WA. 3-6397 CCA-UDET )MESTA kutakin- levyä on määrä. ^ i onl Stars er Gtars tangoyhtye l.na latualnug, oVyheDtydec o Tyrväinen,] £ko Tyrväinen ro-Tytöt etro-Tytöt alinen ihlt nit • >ri ouhlvnorl ri. „ i Ja Justeeri eri närä' »L. ndut) fltaihtgfn kolme levyl». iqiany Ltd^^ toisessa maailmansodassa HelsinkL — (KU) — Montrealissa V. 1907 syntynyt professori Charles L . Lundin, joka tällä hetkellä on Indianan yliopiston his torian oppituolin hajtija,: on äskettäin julkaissut teoksen ' T i n - land in the .Second World War", Joka sekin antaa armoniskita myytille, jonka mukaan Suomi joutui pahantahtoisen itäisen naapurinsa hyökkäyksen kohteeksi. • Prof. I^nndinin kaikkiin näkökohtiin ei tietenkääla voida yhtyä, mutta te? kijän vilpittömälle pyrkimykselle totuuteen samoin kuin-hänen suo^- rittamalleen tilanteen ansiokkaalle analyysille voidaan antaa tun-nnstus. Koska on otaksuttava — teos näet poikkeaa suuresti virallisesta suomalaisesta historia'ntulkin- MontrealissaF syntyneen Charles L. liundinia midlen- -kiintomen ja objefctiivinen feuvaiis Suomesta Kaikkea rautakauppa-alaan kuuluvaa tavaraa LAN6ILA HARDWA9E LTO. PUHELIN 4-3508 10 Cumberland SL N . Port Arthur, Ontario Lääkemääräyksiä valmiste-taail Kumisukkia Terveysvöitä Kovevöitä Seljan kanna-tusvöltä JESSOPS D R U G S T O RE Dial 3-6934 545 Simpson at Ogden St. Fort William; Ontario n a s u , ettei sitä kaannetS^sno. meksi, selostamn^e sitä seuraavas, sa lukijoillemme^ SOTIEN AATTONA Viitattuaan niihin pintailmiöihin^ jotka antoivat vaikutelman,- etti Suomen politiikka kulki liberaali-sompaan suuntaan ennen-talvisodan puhkeamista, prof. Limdih esittelee teoksessaan vastapainoksi monia tapahtumia, jotka tosiasiassa osoittivat, että maamme politiikka kuUd Hitlerin Saksan' neuvostovastaisen politiikan- vanavedessä. Lundin siteeraa asian valaisemiseksi ^ e l e n - kiintoisia yksityiskohtia Suomeen v. 1935 saapuneen Saksan lähettilään Wipert von Blucherin muistelmista. Pres. Svinhufvud sanoi: "Suomen näkökannalta katsoen Hitler on parempi kuin Stresemann." Ulkomi nisteri Hackzell lausui, että "Suomi säilyttää venäläisvihamielisen suuntauksensa". Blucherin mukaan Mannerheim ei ollut ^ koskaan puiisti>- nut kättä NLn viraUisteh edustajien kanssa. Hänen arvovaltaansa käytettiin tietoisesti hyväksi neuvostovastaisten mielialojen lietsomiseksi. Hänen 70-vuotispäivästään tuli poliittinen tapahtuma, sillä vieraiden joukossa nähtiin saksalainen upsee-rivaltuuskunta kenr. Falkenhorstlo johdolla. Hallinnossa ja armeijassa vaikut^ tavien oikeistoaineksien rinnalla y l läpitivät, kuten Lundin - tähdentää, neuvostovihamielisiä tunteita AKS ja suojeluskunnat. Lundinin mukaan suomalaisia upseereja voitiin hyvällä syyllä kutsua "Pohjolan preussilaisiksi" (von Blucherin määritelmä). Häntoteaa myös, että Suomen ja naapurimaiden. demokraattiset piirit tunsivat levottomuutta edellä mainituissa järjestöissä vallitsevan demokratian vas täisen,, saksalais- ja natsimielisen mielialan johdosta. Lundin siteeraa mm. Uudenmaan suojeluskuntapiirin päällikön A. Kuistion v. 1939 lausumia groteskeja, sanoja, joiden mukaan "Yhdysvallat on asettanut juutalaiset Leninin Monroen opin sijaan ja ottaa vastaan määräyksiä Moskovasta..." Kuistin, sai tosin siirron, mutta suojeluskuntain — yliesikuntaan. Suomen todellisen poliittisen suuntauksen kaunopuheisina,ilmiö nä Lundin luettelee mm. saksala sen sukellusvenelaivueen vierailua Helsingissä 1937 N L n j y r i l t ä vastalauseesta huolimatta; Hitlerin r a hamlnisterin Schvrerin-Krosigfain H U O M I O O N ! Rinne veljesten mekaanikofc ovat lokakuun l p rvästä lähtien'; muufta-; neet 92—94 MACHAR AVETJLE, Jossa on Jo muutaman kuukauden ajan tehty kaikki autokorien korjaus- ja maalaustyöt, 5:-, • Ostanune, ^vaihdamme ja myymme käytettyjä *A ionnfai kuormatkn-- hnja ja henkilöautoja. — Näkemiin! RINNE VEUEKSET 92—94 MAOHAR AVE. PORT ARTHUR PUHELIN 5-5509 RAKENNUSBLOKIT: NOPEIN... TALOUDELLISIN KELLARINNE TAI TALONNE RAKENNUSAINE VAHVOJA - TULENKISTÄVIÄ KUN OSTATTE. OSTAKAA PARHAINTA \ .TUatkaa-V >'•:'•• -ry'':u • KIRJEELLÄ • PUHEIjMaLÄ:;2^ • SÄHKEELLÄ . Entinen Einarson and French Res-Tedt PMdnets LtcL , 584 S. SYNDICATE AVE„ FORT WILLIAM. ONTARIO Juuri saapuneet . • • UUDET Puku- ja päätlystakkimatlH Tilatkaa pukunne tai j^aRystakkfame n y t . . ' ^ parhaimmista ulkomaalaisista vfUakankaMa. Ezperttiräätällen valmistamia pokoj» .:;aBle' hiUe tai naisille. Ennen kuin tilaatte pukuanne mistato J M O T - alta, tulkaa katsomaan meld&n uusia jumi saapuneita malleja. Te olette- samaa a i l ^ > kanssamme,'että ne ovat erinomaisia. : International. Co-Op Stored Ltd. VAATETUSOSASTO PORT ARTHUR ' OKTAEIO VÄLITÄMME RÄHAÄ^^S^^^ KORKEAMPI JCURSSi VOIMASSA NYT; PIENIN SUMMA 5,000 SMK. $16.00 YmA LÄHETYSKULUT $1.00 JOKAINEN SEUKAAVA 1,000 SMK. $3.20 Rahalahetykset toimitetaan vastaan päivän kuluttu?. Jokaiselle lähettäjälle lähetetään vastaanottajan tai Suomen postikonttorin antama kuittL - - . / ' VAPAUS TRAVEL AGENCy Box 69 . , . , Sudbuxy,CteMo vierailun 1938, valkoisen armeijan suorittaman Helsingin valloituksen 20-vuotlsjuhIallisuuksiin osaUistU'' neen saksalaisen kenraalivaltuus kunnan vieraUun, kuukautta myöhemmin tapahtuneen amiraali Bas-t i ^ i n johtaman saksalaisen upsee-rivaltuuskunnan vierailun, Karjalan kannaksen . kiihkoisänmaalltsuuden ilmapiirissä tapahtuneet linnoitustyöt ja kaiken huippuna Hitlerin armeijan yleisesikuntapäSllikÖn,; kenraali Halderin vierailun Karjalan kannaksella j a Lapissa 1&39 sekä Suomen siihenastisen historian suurimmat sotilasmanööverii, jotka pidettiin pitkin N L n rajaa ja joita seurasivat kaikkien maiden sotilas-asiamiehet NLn edustajia lukuun-; ottamatta. TALVISOTAA KOHTI Näissä levottomuutta herättävissä olosuhteissa N L teki tunnetut ehdotuksensa Suomelle yhteisistä vastatoimenpiteistä Saksan-^mahdollisen hyökkäyksen varalta. Pääministeri Cajander vakuutti, ettei Suomi sallisi puolueettomuutensa loukkaamista. Kun Jartsev tiedusteli tämän puolueettomuuden'takuita ja Suomen hallituksen vastaehdotuksia, ei hän niitä saanut. Lundin toteaa, että NLn ehdotuksia ei voida sanoa kohtuuttomiksi. V. 1939 neuvottelut jatkuivat NLn uuden lähettilään Steinin kanssa, jälleen kielteisin tuloksin. Neuvottelut pidettiin salassa eduskunnalta, mutta ei Saksalta, sillä ulkoministeri Erkko ilmoitti niistä "mitä luottamuksellisimmin" lähettiläs von Blucherille. Lundin toteaa, että kriisi oli ilmeisesti Saksan aiheuttama, ei NLn. Tunnetuista samaa kysymystä koskevista Moskovan neuvotteluista Lundin kirjoittaa, että Paasikiven valtuudet olivat rajoitetut ja suomalaisella valtuuskunnalla oli vähemmän joustavuutta kuin neuvos-toluttoIaisUla. Suomi otti aloitteen neuvottelujen' katkaisemiseen, ja marrask. 30., pnä Suomi oli sodassa. Talvisodan kulkuun Lundin heittää sikäli uutta valoa, ettd Saksa sodan kuluessa yhä jyrkemmin varoitti skandinavisia maita sekaantumasta talvisotaan sekä Suomea ottamasta vastaan ehdotettua !d.isi-maista apua. Näin hän kumoaa mm. talvisodan aikaisen puolustusministeri Niukkasen väitteet/ että Saksa. it^myöhtelsesti^Iän^ Suomen asennoitaminoK mainittltn jo «'selväksi", ja kesSk. 22. pni hyö£ käsivät kenr. DietUn. johtamat-^- salaiset joukot Suomen Ls^ista N L n alueille. Luettelonsa päätteeksi Lun^ din toteaa: 'Tämän hirvtttSvän todistusaineiston ' vertaahUnen siihen viralUseeii suomalaiseen vastahakoi suuteen soua kohtaan, mitä Tanner, Mannerheim j a suomalaiset militSä-, rit maalailivat sotasyyliisyysolkeu-denkäyndissä, koettelisi - taitavim mankin puolustusasianajajan nerokkuutta." Ja hän leimaa : sodan täy: della syyllä valloitussodaksi suomalaisten laholta, sodaksi, jonka tar fcoituksena oU Itä-Karjalan liittäminen Suomeen. . - Perustellakseen tätä. vaUoitussota teoriaa Lundin esittelee teoksessaan' rikkaan ja autenttisen aineiston AKSn ja Lapuan-liikkeen lausun noista^ Mannerheimin päiväkäskyistä, Jaakkolan,, Jutikkalan, Auenn; Vilkunan teoksiste, puheista jne. Mannerheim oli ^ muistelmateoksessaan maalannut varsin ruusuisen ku van suomalaisten miehittäaiän Itä- Karjalan olosuhteista. Kumotakseen tämän kuvan' Lundin lainadee varsin laajasti Olavi Paavolaisen "Synkän yksinpuhelun" päiväkifjamer kintöjä — tämä maininta vain osoituksena siitä, kuinka tunnollisesti Lundin on dokumentoinut teostaan. Hän toteaa, että sensuuri antoi täyden vapauden valloituspropa^andis-teille, mutta vaiensi ne, jotka olivat vastustavalla kannalla. Näin annet Uin hiljaista i virallista rohkaisua ajatuksille, joita hallitus muodollisesti epäröi ilmaista. Lundin panee ihmetyksellä merkille sen sitkeähenkisyyden, millä Suomessa vielä Mussolinin .vallan kukistuttua ja Hitlerin vallan jo tehdessä kuolinkapppailuaan. elä-olisi suhtautunut myön simaisten' joukkojen pkästämiseen Skandinavian kautta Suomeen. Ope-: ratiohan olisi vakavasti vahingoittanut Saksan etuja mm. katkaisemalla Saksan malminsaannin Narvikin kautta Pobjois-Ruotsista. VÄLIRAUHAN POLITIIKKA HEILAHTI OIKEALLE Lundin toteaa, että välirauhan aikana Suomen politiikka heilahti ratkaisevasti oikealle. Kun pääministeri Ryti 1940 valittiin presidentiksi, otettiin uuteen Rangellin muodostamaan hallitukseen edustaja IKL:stäkin (Annala) ja jo sitä en nen oli hallitus peruuttanut IKLn hajoittamispäätöksen. Ulkominist(>- riön sihteeristön vapaamielinen päällikkö T. Voionmaa korvattiin A . A. Pakaslahdella. Sensuuri säilytet-: tiin, tosin lievennettynä, kansallis sosialistisia järjestöjä muodostettiin (KSJ, SKT). Jo 4ieinäk. 22. pnä kenr. Halder mainitsi päiväkirjassaan Suomen esiinmarssialueena NLoa vastaan suunnitellussa hyökkäyksessä. HiUerin lähetin Veltjen-sin kautta aloitetut neuvottelut saksalaisten sotilaiden ja sotilastarvik-keiden kuljetuksesta. Suomen kautta Kirkenesiin päättyivät sopimukseen syysk. 22. pnä. Saksalaisia sotilaita alkoi saapua Suomeen. Eduskunta ei ollut edes tietoinen neuvotteluista, silla niitä kävi suuressa isalaisuudessa kourallinen sotilasjohr tajia; Lundin tähdentäakin aivan o i kein, ettei demokratia Suomessa enää toiminut Poliittinen kohu ympäröi snomalais-saksalaisia urheilu kilpailuja ja Berliinin sinfoniaorkes terin vierailua Helsingissä. "Rotu-kslpoisten" suomalaisten värväykset Wa£fen SS:ään aloitetuin. SUOMEN—SAKSAN YHTEISET VAIJnSTELVT"KESASOTAAN'< Tällainen oli tausta Suomessa het-keUä, jolloin Hitler kehitteli Bar-tettiin Suur Suomi-unelmia. Hän sanoo: "Saksalaisystävät toisessa maailmansodassa olivat yhtä sokeita sotilaallisille tosiasioille kuin bei> dän edeltäjänsä olivat olleet ensimmäisessä' maailmansodassa, jolloin he valitsivat Kaiserin vävyn kiinin-kaakseen vain kuukautta ennen Saksan antaatumista Compiegnessä." SUOMEN IRTAANTUBnNEN SODASTA Torstaina,'Iokalc;24 p. — Thursday,JQ<}^^^ Nämä, neuvostoliittolaiset haiset ovat juuri tällä'heikel- .lä vierailemassa Yh4ysyälloissa tarkoin sairaudenhoitoa ja lääkiritämenetelmiä Yhdysvaltain maaseudulla. Naiset ovat kaikki lääkintäasioiden erikoistuntijoita. ' Speidel tuli sdkd ja lähti salaa Norjasta >arossa-suunnitelmaansa Neuvostoliittoa vastaan, johon .hän ilmoitti my&s huomen aktiivisesti osallistuvan. Tässä mielessä Suomen armei an yleisesikunnan päällikkö, kenr, feinrichs vieraili tammikuussa 1941 Saksassa. Helmikuussa kävi Suomessa Norjassa toimivien saksalais-tieil voiniien i^eisesiknntapääliildcö, eversti Boshenhagto. neuvottelemassa byökkäysoperatioista Pohjois .a-Keski-Sumiesta. Lundin Jatkaa : osiasiäluetteloaan: .Kesäfc: ^ 9^1T pnä 1941 Suomen koko armeija mo-nlisoitiin, kesäk. 13. pna saapui Helsinkiin Suomen Ja Saksan yljeisr esik^tien yhtcgvuptseerCkenr. E r - furtfa^ yhä eneminän'^- saksalaisia JouUraja tulvi maaIuua^^'V perustettiin, teitä Ja'sietoja kunnoflr 0ttiin/'Haot8in. p^a^^stai Öatu^ son, sai GiSxingiltä^JäiJeen» Jossa Selostaessaan toisen maallmaiiso-dan loppuvaiheita Suomen osalta profj Lundin toteaa, että "oli pai-: jon helpompi mennä sotaan natsien rinnalla kuin päästä siitä irti". Hän lausuu, ettSSuomen hallitus ei mai* uittavan tarmokkaasti edes"jnfittä-nyt erifcoisrauhaa. Hän vie kirjaan myös 'sen "yhteistyökomitean", jcw ka^ Paasikiven;-tukemana ja. Jäisejie-nään mm.. Urho Kekkonen pyrki saamaan Mönnärhäimin priesidentlk-si Rytin sijaan 19^ sekä julkaisi monistettuja salaisia lehtisiä "Sensuroimattomia tietoja". Kun USA tarjosi bona offIliaansa välittääk seen kosketuksenoton neuvostohallitukseen, «toistaa Lundin Tannerin väitteen, että Mannerheim neuvoi hallitusta kääntymään asiassa ensin Saksan puoleen — tunnetuin tuhoisin seuraulcsin. Lundin vihjaa, että Suomi pelasi pois monet hyvät mahdollisuudet edullisemman rauhan solmimiseen. Ribbentrop vierailusta Helsingissä Lundin lausuu, että natsien pe-loittava ulkoministeri ikäänkuin halvaannutti Suomen hallituksen. Mitä taas tulee Rytin kuuluisaan kirjeeseen HitierlUe (kirjeessään Ryti - iupasi,^ että Suomi taistelisi Saksan rinnalla niin kauan kuin hä n on presidenttinä), niin tunnetusti Mannerheim on väittänyt kirjeen Johtoajatusta keksimäkseen. Lundin-polemisoi tätä käsitystä vastaan, ' ilmeisesti varsin pätevillä syillä, j a toteaa, ettei Rytin tarkoitus alkuaan ollut saksalaisten vetäminen nenästä ja että kirje oli saksalaisille tärkeä asiakirja. Suomi heräsi horroksestaan vasta Romanian antautumisen Jälkeen, mikä mahdollisuuksiin verrattuna oli ehdottomasti liian myöhäistä. Lundin toteaa vielä teoksensa lopussa, että oli myös helppoa päästää saksalaiset maahan/ mutta varsin vaikea saada^ heidät lähtemään täältä Eräässä mielenkiintoisessa kirjansa kappaleessa Lundin kuvailee Lapin hävitystä. Teoksen loppusanat ovat hänen heikointaan, mutta eivät vaikuta teoksen yleiseen merkitykseen. Norjan .kansa el ole unohtanut alltä kärsimyksiä, Jotka Hitlerin kenraalit aiheuttivat Norjalle/ Kan samme tuntee elävää ja voimakasta vastenmielisyyttä sellaista ajatusta /astaan, että sen olisi alistuttava laiden kenraalien määräysvaltaan; lausui Norjan Kommunistisen Puolueen puheenjohtaja Emil Lövlien. Kenraali Speldelin vieraillessa äs- :ettäin Norjassa näimme, miten voi-nakkaasti kansa reagoi häntä, vastaan. Tieto kenraali Speideim lä-lestyvästä vleraUusta pääsi Julkisuuteen lokakuun 4/ päivänä. SUloin iyntyi voimakas kamppailu ^vierailun estämiseksi Ja kuin Ihmeen kaut-^ :a kasvoi esiin suuri vastalauseliike. Kommunistinen lehti Friheten Ja vapaamielinen Dagbladet-lehti Julkaisivat ehdottoman vastalauseensa. Jä communistiset nuoret Jakelivat lentolehtisiä työpaikoilla. Joissa työläisiä kehoitettiin vastustamaan tunnetun Hitler-kenraalin Speidelln vie railua Norjassa. . Tämän . Jälkeen ammattiyhdistykset käsittelivät asiaa suurilla työpaikoilla: Ja yhä laajemmat Joukot. lUt- ;^ivät. vastalauseliikkeeseen. .Metalllr alan suuret työpalkat päättivät iär- Jestää työnseisauksen 15 minuutin ,ajak8l siitä hetkestä lähtien, kun Speidelln lentokone laskeutui Norjan maaperälle. Raitiotiehenkilökun-^ ta, päätti pysäyttää liikenteen kahdeksi mmuutiksi. iLokakuun 9 v p^l^ vänä. siis Speldelin. saapumispäivänä; Oslon Johtava ylioppilasjä^jestö Studentsamfundet päätti Järjestä: samana iltana suuren mielenosoituksen. Ylioppilaiden kehoitus kuultiin. Lokakuun 9 päivän kuluessa liittyi noin kaksikymmentä eri Järjestöä vastalauseliikkeeseen.Nämä olivat rauhanystäviä.fasisminvastaiset Järjestöt, ammattUUttoJa. raittiusliittoja, naisjärjestöjä, sosialidemokraatti- ,nen ylioppilasjärjestö ym. Kävi ilmeiseksi, että. Hitlerin entistä kenraalia vastaan oli syntymäs 'Sä todellinen Joukkoliike. Lentoken tälle oli kokoontunut työläisiä Ja mui ta kansalaisia sankoin Jouicoin a u ttaakseen Speidelille kuuman vastaan oton. Viranomaiset totesivat, että Speidelln vierailusta tulisi skandaali. Speidelln koneen saapuessa kentälle kenraali ei rohjennut - näyttäytyä odottavalle ihmismerelle. Puolisen tuntia kenraalin kone kiersi kenttää laskeutuakseen senjälkeen, kuten tunnettua, puolustusvoimien käytössä olevalle lentokentälle. Joka sijaitsee viidenkymmenen kilometrin päässä Oslosta. Täältä kenraali salakuljetettiin kaupunkiin kenenkään tietämättä. Lentokentällä Odottavat ihmise eivät tajunneet, että Speidel oli häpeällisesti paennut, Joten kuumasta vastaanotosta tuli osalliseksi Atlan-tinliiton kenraali Sudgen. Joukot tunkeutuivat kentälle Ja ympäröivät kenraalin, jonka he luu-; UvatSpeideliksI. Kiviä' Ja hiekkaa sa-> teli hänen päälleen, suuttuneet huudot. Ja haukkumansanat vyöryivät hänen ylitseen Ja laulettiin muunnelma tutusta hitleriläisestä laulusta fVflr fahren gegen Engeland", Raitiovaunuliikenne pytöhtyi oh- JelmanmukalsesU. Samoin ylioppilaat järj«itivät illalla mielenosoituksensa. PRINSSI tffRITUA JA MARKIISI HUUMAllSAttlEilVGiy< JOHTAJINA : Boonuu—' Prinssi, herttua ja mar- Jdtsi sekä' 20 muuta ihmistä joutui vat eilen Roomassa oikeuteen l u vattomien hunmau^ainekauppojensa vuoksL Suurimman osan heistä poliisi sai kiinni yH vuosi sitten. Skandaali Järkytti Hoomankok» ravhito-laelämää. Syytettyjen Joukossa ovat prinssi Giuseppe Pignatelli Cortes, Joka enhnmä&seen tunnetaan "Pepito" Pignatellinä* varakas sislalalnen maatilanomistaja;'markiisi Enianue-de Setä Ja fSdmondble Marcus, eU."kreiviEddy-, Joiksi häntä t^^ tavien' parissa kutsutaan.' Kolmea syytetyistä Jniulustellaan heidSn poissaollessaan, Be ovat 33- vuotias lierttua' Augusto Torlonla, foka markiisi de Setan lailla kuuluu rikkaaseen maanpmistajaperhee' seen,'italialainen'lentäjä Eugenio Cogni, joka on erään lentoyhtiön palveluksessa Keskl-idässä tokä jugoslavialainen mannekiini ' Marja Kopäc ' ' - ' ' V ' Juttu t paljastui aivan' sattumalta viime toulcokuussa.' Eräät etsivät olivat-tavanmukaisella kierroksellaan'ravintoloissia Ja joutuivat^ tällöin todistajiksi kahden vieraan välisessä tappelussa. "Kokalhii, Jonka minulle möit oU bikarbonaattia", huusi toinen. Etsivät puuttuivat siekailematta asiaan J a viikon-ku-tottua ppUisi sasttoi pidättää lUgan Johtajat. " ' johon tuhannet ulkopuolisetina^silal-sen miehityksen kokeneet kansalaiset UittyiVät, kunnes kulkueessa oli ^ vähintäin 4.000>-€.000 henkilOäi Yllop-pilasjärjestön puheenjohtaja kertoi lyhyesti JUlkUaUsumasta. jota mle-lenosoituksefts^^ alull4pahljat; esittivät yleisön hyväksyttäviksi^ Julkilausumassa esitettiin känsän voimakas suuttumus Hitlerin kenraa- Ihi vierailun Johdosta Ja kehoitettiin valtiopäiviä tohnimaan siten, ettei enää toistuisi tällainen tapaus. Jonka mielenosoittajat katsoivat ivaavan (Jatkuu 6. sivulla) Suu- ja s # i ^ ^ ^ | ^ j ^ Helsingissä ilmestyvät'kansian' -Kaijan' bmitl^ Uutisessa julkaistiin^^ilme/maanan-; taina oheellbien uutinen: Maatalousministeriön elälnlääkin-töosasto tiedoittaa.että on perustel-: ma syytä epäillä suu- ja sorkkataudin puhjenneen maassamme., 18. 10. 57 myöhään illalla ilmoitti lavonlinnan piirin eläinmäkäri V. 'ieikkilä cläinläak^ntöosastolle, että hän epäilee suu- ja sorkkatautia Säämingin kuntaan r kuuluvassa Ah-; 'ion saaressa Tapiolan tilalla^ Osas]: tolähetti samana yönä asiantuntijoin i a tri T. Oran elälnlääkintöosastos- Ja osastonjohtaja P; Anderssonin; Valton eläinlääketieteellisestS laitoksesta paikalle. 19. .10. 57 iUalla siaatujenrtletojen perusteella on täy i ;fn ilmeistä, että kyseessä on suu-Ja' »rkkotauti. " ^ , Tämän johdosta eläinlääkintä osasto on. määrännyt karjan tartun- • l a n : leviämisen-ehkäisemiseksi-viir lymättä tapettavaksi. Kalkkiin muihinkin varotoimenpiteisiin -on ^rj^^ lytty. Taudin varmistamiseksi bn valtion .elälnlääketleteellineh laitos ryhtynyt tutitimu^iin'^ja: tutkimus-' nateriaaliapn lähetetty m^ös-Tans^ kan' suu- ja solrkkatauti-instltuUt-tiht. iääk^ltie^l^olt V- r Knten^tunnetti sprldcatautiam» viisi vuött^l^^idttiä toisena; -' 'Saioih tulleeni i^Sv^pmeen rshujpn^:vä|ity>t« eivät' ainakaan/! din sy^a,: sUIä^I käytetty... .AIIKAA"'; Eräs yanhemm rouva oli postissa kana asuvalle^Velj mattua.'^ ^ostlme; ta, oliko paketlsäi vaa, J o h o n ' s a i ; VJ IcymmeneU; käskyt -.-«jrliptuö MJ su on sientään eri neltä maapalasen min sain tietilä o^i paksuudolta- vede m^nfn hänelle Vall myi minulle vIeU T I I R A T K A A JEnntmmi^nen Suomen Jatkosotaa eslttayi iito loka kttvaä jel&mfiM etuUnJaasa hyöldcayav^ jppa Potroakbln vaItau1c8eiiI(ln;tRQhkfia^^^^ kYll&ai&mH fllmL ertttäln SQIVS Siall TORONTO. F. S. Olob, 10 HnroQ S t torstaina, lokah Ja 9. UI. . .7^ ; ST. CATHABINE8, Vkr, Hall, 85 Haynes Av«4 peijant . L p. klo 8. m. - > SABNIA, Stovafc HaU 20S>Waier fii perjanlalnai m a x ^ WINDSOR, Sons of England HaU,- tZIl Efie St. Uuani 9. p. klo 8 III. V , Pai f on onnea teille Miss Laila Mannihei Mr. ja Antti avioliittonne alkamisen johdosta tpivottaya ailamainitut sukulaiset ja ystävät: Richard, Kauko Ja Lempi Manninen Cindy^ Vicki, Kenny, Martha Ja Bill Johnson Diane J a Laila Wilson Margaret Ja Bay Holub Sally ja Alf. Albert Manninen Alex Manninen Astrid Ja Ilmari Manninen Maria Ja -Matti Johnson Onni, Laila Ja tytöt Lillian. Hilja jä Sam Hietikko Kauno Hietikko Viljo Hietikko Vieno Tuomi Evelyn Ja Allan Johnson Eugente, Maija Ja Evert Mäenpää Ellen ja Väinö virtanen Gail, Violet ja Kalle Turpeinen .Sylvi Ja Vili Honkala Aino Ja Tauno Kolari Miriam, Lyyli Ja Kalle 'Kauppinen ' Anni ja Chas Palo Elina Ja Lauri Sinisalo Maija ja Valpas Hänninen Kusti Bönfinen Urho Rauhala Lauri Huuki , John Nyman Elvi ja Bob Lujanen Ssima Ja Armas Laine Vilho Häkkinen Signe ja Einar Elgbacka , Lempi ja John Luopa Janne Autio ' Erkki Penttinen Ida Ja f>tBnk Mäkbien Saima Ja John Hilja Ja Haniel Kalenlus Hilja Jä Karl Törmälä Helmi ja-Wemer Lammi Taisto Manninen Ja Agnes lona Ja Esko Rauhala Virginia Ja John Turpeinen Bill Ranta J. Wlrtanen Mervin (Manninen S. Särkioja Helli Ja Eeli Nevala Marlene, Hilma Ja Toivo Ranta AuKust Junkala Hilda Huhtanen Ruth, Hichard, Elsle ja Kalle Johnson Milja Ja ^ John Nyman Lily Ja Cllff FlcldUig Cerda ja Carmen Fielding Femmi Ja Bruno Huhta .Helmi ja Yrjö Palomäki Irma ja Aate Reinikainen Manda ja Sam Ojala , Vähiö Kilpinen Aino ja Lauri Koski' Laila, Sonja Ja Otto Paasila Paul Paasila Martha, Davle Ja Toivo 8wan, : Tyynismaat Vili ja Anni Jokinen ' ' Ellen ja Tom Kopra Senja Ja Vie. Jutila Eino Kuisma Vilma Ja Fred Rönkä Ja tytöt Eino Marttila Mr. Ja Mrs. Vilho Mäki Myma & Dan Marthi Mr. ja Mrs. Vie Ojala Vieno ja Vfm, Turpeinen Miriam ja Antti Hankonen Passit Nancy ja Ronald Aura ja Arllp Mercer K. Shlelds Hilma Jussila ^ Mary ja Joonas Svrjälä Kenny. Irene Ja Ray G. Golman Taisto, Agnes Ja Olrls Aune ja Carl Saarela ja tytöt Helen ja Wilf Basto Eila Ja Hans Huhtani S i ^ e ja Einar EIgbac £lm% ja Santeri Santil ja Jacob Olga' Ja .Toivo Talpah Väinö ja Lama KaUio ,V(ren Ja' Jenny Marth Pirkko ja Vilho Sabnh Vieno ja John Vilnlkki «VTytoyanod ijaa T Coaivrol , HKac Manda ja Arvi Salo Helga Ja Otto 8wan Mr. ja Mrs., Carmen F :'Kautials^t Julia Ja Leo Luopa -Bertha Ja Olavi Helen Ja Eino Tikkane: Anni ja Henry Roiha' Leo ja Lois Niemi -' F. Harju Arthur Mäki Melvin Manninen Karl Krats KratSf Family Alice Hayes Bill Turpeinen Shirley McLean Paul HUI Helen Harju Laila Ja Unto Penttlhei lapset Anni ja Arvo Xyräntö -Maija Hänninen Ebna ja Ray 'Ronnie, Lempi, Olavi ja Janet,; Aune ja Paul K Kaarina ja Wester Rah Kaarina Ja Pentti Kivin Melml ja Kalle Järvi Aura Ja,Niilo Ojanperä Alex Haanpää Thelma, Lily Ja.Eiler M Niko ]PlIjö>ane& ' BEAVER LAKEN KAALILLA LOKAKyUN 12 KIITGS' Tahdomme lausua sydämelUset?; kUtoksemme sukulaistlle jsr yij^V^ kasta j a mielenkiintoisesta Illasta jonka olitte järjestäneet. H e a f ^ ^ | l p i | p i yhteiselämämme alkamisen johdosta. Oikehi päljön kiitoksia r a h i l l j a i l ^ t i i s ^l .vokkäista lahjoista, kahvipöydän anthnlsta j a ihoista k^iklicasisäif/^llii^ Beikoixun kiitos JS. Tikkaselle 'tilaisuuteen iiepitmiästää£ieB$mB^i^ reippaille laulun eslttäJiUe. Thtefaien kiitos kaikUIe tohnit8ljollleJe^iii^||äj|i^ tleitie nito suurenmoisen työn. Ystävyys ja bauidcä Uta:';tulee;'i|^ii|^ elämämme «akkalinpana muistona elämämimf mulstlkfr^an zn^AVBR L A KB |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-10-24-05