Vapaus, October 24, 1957

              lYT SAA.
i TiLAUSTi
a aikaua — siis kabdea viikoJ
aessa 82 uutta tilansta.
rasia tUaoksia saapui nyt
tl:
i. Lehto. Wanap, 1 uusi tn^^l
[.Lampi,Leslieirille. Alta,I
us ja osnns täyttyi.
Hen Lonqvist, Solntula, i
ns.
uho Nissinen, Toronto 2
osta. Torontosta on nyt tnUm*
ta tHansta.
Pokkala 1, A. T. HJU 4. .1
to U F . Rahikka 1 ja EUy ]
lis seitsemän tilausta Port\„
ista, mistä on nyt tullut 20 not
ista osuuden ollessa 30.
ary Nevala, 1 ja R, E. Pyk^
1-uusi. tilaus, yhteensä Nmil
sfia 2 uutta tUausta. '
Kokkinen, Hearst, Ont 1 .
IS ja osuus (5) tuli täyteen,
tto Halminen, Sarnia, 1 nnsi ti
ja puoli tehtävästä (4)
ityksi:
Siven, Vancouver, 1 uusi tilan
»uverista on nyt tullut 4
sta osuuden ollessa 12.
noitäyskomitea 6> E. Suksi 2
»Lahti t r siis yhdeksän til
lui^sta, mistä on tullut 20
sta, osuuden ollessa 30.
t kun toiminta on saatu hyvä
B on syytä korostaa sitä, e„
litnksena on hankkia Vapäö
syntymäpäivälahjaksi, eUhurj
lun 10-päivään mennessä'
. tilausta. Siinä on sievo
ta. muttajos kaikki puhaltavi
!n hiileen ja panevat työn ka
nat olkapäänsä vankasti jpyö|
lie, niin tehtävä on mahdollil
toteuttaa ja ylittääkin,
akkikaamme siis näitä synt;]
ivälahjoja Vapaudelle sen ti}
i 40 vuotta!
Joidenkin kalojen ikä m§ä
a. niiden suomuksissa olevieij
iden luvusta.
arlcway Bakers
[JHELIN EM. 3.767t
tueenJ3t.W. Toronto^ Ont |
OMNI TERVO
m-$ Beauty Salon]
(om. nma Suosmaa) ?,
CHURCH-ST., TORONTO
[;hurch Ja Alexander St. '
kulmassa)
".xpertt^kaikessa alaan i
kuutitvassa työssä
Sukset puh. WA. 3—260^
m. 3ama puhelin kotiiä)
lirS GARAGE
AUTOKORJii^O
okan tyif kaikille autom^t-
Korjaamme kone-, sähkö-,
Ja kaasuttajaviat.
L KUUSELA, omistaja y
Puhelin RE. 5663
2854 DUFFERIN ST.
in Ja Clencairn kulmassa 1
NTO 10 ONTARIO]
(10—17—24-31)1
:OR JAAMO
1: aina varmassa matkan-lokasuojatyöt
edullisestL
ARAGE, 371 Spadlna An.
CecU StreetUtä)
een; WA. 3-6397
CCA-UDET
)MESTA
kutakin- levyä on
määrä. ^
i onl
Stars
er Gtars
tangoyhtye
l.na latualnug, oVyheDtydec o Tyrväinen,]
£ko Tyrväinen
ro-Tytöt
etro-Tytöt
alinen
ihlt
nit •
>ri
ouhlvnorl
ri. „
i Ja Justeeri
eri
närä'
»L.
ndut)
fltaihtgfn kolme levyl».
iqiany Ltd^^
toisessa maailmansodassa HelsinkL — (KU) — Montreal­issa
V. 1907 syntynyt professori
Charles L . Lundin, joka tällä het­kellä
on Indianan yliopiston his
torian oppituolin hajtija,: on äs­kettäin
julkaissut teoksen ' T i n -
land in the .Second World War",
Joka sekin antaa armoniskita myy­tille,
jonka mukaan Suomi joutui
pahantahtoisen itäisen naapurinsa
hyökkäyksen kohteeksi. • Prof.
I^nndinin kaikkiin näkökohtiin ei
tietenkääla voida yhtyä, mutta te?
kijän vilpittömälle pyrkimykselle
totuuteen samoin kuin-hänen suo^-
rittamalleen tilanteen ansiokkaal­le
analyysille voidaan antaa tun-nnstus.
Koska on otaksuttava — teos
näet poikkeaa suuresti virallises­ta
suomalaisesta historia'ntulkin-
MontrealissaF syntyneen Charles L. liundinia midlen-
-kiintomen ja objefctiivinen feuvaiis Suomesta
Kaikkea
rautakauppa-alaan
kuuluvaa tavaraa
LAN6ILA HARDWA9E LTO.
PUHELIN 4-3508
10 Cumberland SL N .
Port Arthur, Ontario
Lääkemääräyksiä
valmiste-taail
Kumisukkia
Terveysvöitä
Kovevöitä
Seljan kanna-tusvöltä
JESSOPS
D R U G S T O RE
Dial 3-6934
545 Simpson at Ogden St.
Fort William; Ontario
n a s u , ettei sitä kaannetS^sno.
meksi, selostamn^e sitä seuraavas,
sa lukijoillemme^
SOTIEN AATTONA
Viitattuaan niihin pintailmiöihin^
jotka antoivat vaikutelman,- etti
Suomen politiikka kulki liberaali-sompaan
suuntaan ennen-talvisodan
puhkeamista, prof. Limdih esittelee
teoksessaan vastapainoksi monia ta­pahtumia,
jotka tosiasiassa osoitti­vat,
että maamme politiikka kuUd
Hitlerin Saksan' neuvostovastaisen
politiikan- vanavedessä. Lundin si­teeraa
asian valaisemiseksi ^ e l e n -
kiintoisia yksityiskohtia Suomeen v.
1935 saapuneen Saksan lähettilään
Wipert von Blucherin muistelmista.
Pres. Svinhufvud sanoi: "Suomen
näkökannalta katsoen Hitler on pa­rempi
kuin Stresemann." Ulkomi
nisteri Hackzell lausui, että "Suomi
säilyttää venäläisvihamielisen suun­tauksensa".
Blucherin mukaan Man­nerheim
ei ollut ^ koskaan puiisti>-
nut kättä NLn viraUisteh edustajien
kanssa. Hänen arvovaltaansa käy­tettiin
tietoisesti hyväksi neuvosto­vastaisten
mielialojen lietsomiseksi.
Hänen 70-vuotispäivästään tuli po­liittinen
tapahtuma, sillä vieraiden
joukossa nähtiin saksalainen upsee-rivaltuuskunta
kenr. Falkenhorstlo
johdolla.
Hallinnossa ja armeijassa vaikut^
tavien oikeistoaineksien rinnalla y l ­läpitivät,
kuten Lundin - tähdentää,
neuvostovihamielisiä tunteita AKS
ja suojeluskunnat. Lundinin mu­kaan
suomalaisia upseereja voitiin
hyvällä syyllä kutsua "Pohjolan
preussilaisiksi" (von Blucherin
määritelmä). Häntoteaa myös, että
Suomen ja naapurimaiden. demo­kraattiset
piirit tunsivat levotto­muutta
edellä mainituissa järjes­töissä
vallitsevan demokratian vas
täisen,, saksalais- ja natsimielisen
mielialan johdosta. Lundin siteeraa
mm. Uudenmaan suojeluskuntapii­rin
päällikön A. Kuistion v. 1939
lausumia groteskeja, sanoja, joiden
mukaan "Yhdysvallat on asettanut
juutalaiset Leninin Monroen opin
sijaan ja ottaa vastaan määräyksiä
Moskovasta..." Kuistin, sai tosin
siirron, mutta suojeluskuntain —
yliesikuntaan.
Suomen todellisen poliittisen
suuntauksen kaunopuheisina,ilmiö
nä Lundin luettelee mm. saksala
sen sukellusvenelaivueen vierailua
Helsingissä 1937 N L n j y r i l t ä vas­talauseesta
huolimatta; Hitlerin r a
hamlnisterin Schvrerin-Krosigfain
H U O M I O O N !
Rinne veljesten mekaanikofc ovat lokakuun l p rvästä lähtien'; muufta-;
neet 92—94 MACHAR AVETJLE, Jossa on Jo muutaman kuukauden
ajan tehty kaikki autokorien korjaus- ja maalaustyöt, 5:-, •
Ostanune, ^vaihdamme ja myymme käytettyjä *A ionnfai kuormatkn--
hnja ja henkilöautoja. — Näkemiin!
RINNE VEUEKSET
92—94 MAOHAR AVE. PORT ARTHUR PUHELIN 5-5509
RAKENNUSBLOKIT:
NOPEIN... TALOUDELLISIN KELLARINNE
TAI TALONNE RAKENNUSAINE
VAHVOJA - TULENKISTÄVIÄ
KUN OSTATTE. OSTAKAA PARHAINTA
\ .TUatkaa-V >'•:'•• -ry'':u
• KIRJEELLÄ
• PUHEIjMaLÄ:;2^
• SÄHKEELLÄ .
Entinen Einarson and French Res-Tedt PMdnets LtcL ,
584 S. SYNDICATE AVE„ FORT WILLIAM. ONTARIO
Juuri saapuneet . • • UUDET
Puku- ja päätlystakkimatlH
Tilatkaa pukunne tai j^aRystakkfame n y t . .
' ^ parhaimmista ulkomaalaisista vfUakankaMa.
Ezperttiräätällen valmistamia pokoj» .:;aBle'
hiUe tai naisille.
Ennen kuin tilaatte pukuanne mistato J M O T - alta, tulkaa katsomaan meld&n uusia jumi
saapuneita malleja. Te olette- samaa a i l ^
> kanssamme,'että ne ovat erinomaisia. :
International. Co-Op Stored Ltd.
VAATETUSOSASTO
PORT ARTHUR ' OKTAEIO
VÄLITÄMME RÄHAÄ^^S^^^
KORKEAMPI JCURSSi
VOIMASSA NYT;
PIENIN SUMMA 5,000 SMK. $16.00 YmA
LÄHETYSKULUT $1.00
JOKAINEN SEUKAAVA 1,000 SMK. $3.20
Rahalahetykset toimitetaan vastaan
päivän kuluttu?. Jokaiselle lähettäjälle lähetetään
vastaanottajan tai Suomen postikonttorin antama
kuittL - - . / '
VAPAUS TRAVEL AGENCy
Box 69 . , . , Sudbuxy,CteMo
vierailun 1938, valkoisen armeijan
suorittaman Helsingin valloituksen
20-vuotlsjuhIallisuuksiin osaUistU''
neen saksalaisen kenraalivaltuus
kunnan vieraUun, kuukautta myö­hemmin
tapahtuneen amiraali Bas-t
i ^ i n johtaman saksalaisen upsee-rivaltuuskunnan
vierailun, Karjalan
kannaksen . kiihkoisänmaalltsuuden
ilmapiirissä tapahtuneet linnoitus­työt
ja kaiken huippuna Hitlerin
armeijan yleisesikuntapäSllikÖn,;
kenraali Halderin vierailun Karja­lan
kannaksella j a Lapissa 1&39 se­kä
Suomen siihenastisen historian
suurimmat sotilasmanööverii, jotka
pidettiin pitkin N L n rajaa ja joita
seurasivat kaikkien maiden sotilas-asiamiehet
NLn edustajia lukuun-;
ottamatta.
TALVISOTAA KOHTI
Näissä levottomuutta herättävis­sä
olosuhteissa N L teki tunnetut eh­dotuksensa
Suomelle yhteisistä vas­tatoimenpiteistä
Saksan-^mahdolli­sen
hyökkäyksen varalta. Pääminis­teri
Cajander vakuutti, ettei Suomi
sallisi puolueettomuutensa loukkaa­mista.
Kun Jartsev tiedusteli tämän
puolueettomuuden'takuita ja Suo­men
hallituksen vastaehdotuksia, ei
hän niitä saanut. Lundin toteaa, et­tä
NLn ehdotuksia ei voida sanoa
kohtuuttomiksi. V. 1939 neuvottelut
jatkuivat NLn uuden lähettilään
Steinin kanssa, jälleen kielteisin tu­loksin.
Neuvottelut pidettiin salas­sa
eduskunnalta, mutta ei Saksalta,
sillä ulkoministeri Erkko ilmoitti
niistä "mitä luottamuksellisimmin"
lähettiläs von Blucherille. Lundin
toteaa, että kriisi oli ilmeisesti Sak­san
aiheuttama, ei NLn.
Tunnetuista samaa kysymystä
koskevista Moskovan neuvotteluista
Lundin kirjoittaa, että Paasikiven
valtuudet olivat rajoitetut ja suo­malaisella
valtuuskunnalla oli vä­hemmän
joustavuutta kuin neuvos-toluttoIaisUla.
Suomi otti aloitteen
neuvottelujen' katkaisemiseen, ja
marrask. 30., pnä Suomi oli sodassa.
Talvisodan kulkuun Lundin heit­tää
sikäli uutta valoa, ettd Saksa
sodan kuluessa yhä jyrkemmin va­roitti
skandinavisia maita sekaantu­masta
talvisotaan sekä Suomea ot­tamasta
vastaan ehdotettua !d.isi-maista
apua. Näin hän kumoaa mm.
talvisodan aikaisen puolustusminis­teri
Niukkasen väitteet/ että Saksa.
it^myöhtelsesti^Iän^
Suomen asennoitaminoK mainittltn
jo «'selväksi", ja kesSk. 22. pni hyö£
käsivät kenr. DietUn. johtamat-^-
salaiset joukot Suomen Ls^ista N L n
alueille. Luettelonsa päätteeksi Lun^
din toteaa: 'Tämän hirvtttSvän to­distusaineiston
' vertaahUnen siihen
viralUseeii suomalaiseen vastahakoi
suuteen soua kohtaan, mitä Tanner,
Mannerheim j a suomalaiset militSä-,
rit maalailivat sotasyyliisyysolkeu-denkäyndissä,
koettelisi - taitavim
mankin puolustusasianajajan nerok­kuutta."
Ja hän leimaa : sodan täy:
della syyllä valloitussodaksi suoma­laisten
laholta, sodaksi, jonka tar
fcoituksena oU Itä-Karjalan liittämi­nen
Suomeen. . -
Perustellakseen tätä. vaUoitussota
teoriaa Lundin esittelee teoksessaan'
rikkaan ja autenttisen aineiston
AKSn ja Lapuan-liikkeen lausun
noista^ Mannerheimin päiväkäskyis­tä,
Jaakkolan,, Jutikkalan, Auenn;
Vilkunan teoksiste, puheista jne.
Mannerheim oli ^ muistelmateokses­saan
maalannut varsin ruusuisen ku
van suomalaisten miehittäaiän Itä-
Karjalan olosuhteista. Kumotakseen
tämän kuvan' Lundin lainadee var­sin
laajasti Olavi Paavolaisen "Syn­kän
yksinpuhelun" päiväkifjamer
kintöjä — tämä maininta vain osoi­tuksena
siitä, kuinka tunnollisesti
Lundin on dokumentoinut teostaan.
Hän toteaa, että sensuuri antoi täy­den
vapauden valloituspropa^andis-teille,
mutta vaiensi ne, jotka olivat
vastustavalla kannalla. Näin annet
Uin hiljaista i virallista rohkaisua
ajatuksille, joita hallitus muodolli­sesti
epäröi ilmaista.
Lundin panee ihmetyksellä mer­kille
sen sitkeähenkisyyden, millä
Suomessa vielä Mussolinin .vallan
kukistuttua ja Hitlerin vallan jo
tehdessä kuolinkapppailuaan. elä-olisi
suhtautunut myön
simaisten' joukkojen pkästämiseen
Skandinavian kautta Suomeen. Ope-:
ratiohan olisi vakavasti vahingoit­tanut
Saksan etuja mm. katkaise­malla
Saksan malminsaannin Nar­vikin
kautta Pobjois-Ruotsista.
VÄLIRAUHAN POLITIIKKA
HEILAHTI OIKEALLE
Lundin toteaa, että välirauhan ai­kana
Suomen politiikka heilahti rat­kaisevasti
oikealle. Kun pääminis­teri
Ryti 1940 valittiin presidentik­si,
otettiin uuteen Rangellin muo­dostamaan
hallitukseen edustaja
IKL:stäkin (Annala) ja jo sitä en
nen oli hallitus peruuttanut IKLn
hajoittamispäätöksen. Ulkominist(>-
riön sihteeristön vapaamielinen
päällikkö T. Voionmaa korvattiin A .
A. Pakaslahdella. Sensuuri säilytet-:
tiin, tosin lievennettynä, kansallis
sosialistisia järjestöjä muodostettiin
(KSJ, SKT). Jo 4ieinäk. 22. pnä
kenr. Halder mainitsi päiväkirjas­saan
Suomen esiinmarssialueena
NLoa vastaan suunnitellussa hyök­käyksessä.
HiUerin lähetin Veltjen-sin
kautta aloitetut neuvottelut sak­salaisten
sotilaiden ja sotilastarvik-keiden
kuljetuksesta. Suomen kaut­ta
Kirkenesiin päättyivät sopimuk­seen
syysk. 22. pnä. Saksalaisia so­tilaita
alkoi saapua Suomeen. Edus­kunta
ei ollut edes tietoinen neu­votteluista,
silla niitä kävi suuressa
isalaisuudessa kourallinen sotilasjohr
tajia; Lundin tähdentäakin aivan o i
kein, ettei demokratia Suomessa
enää toiminut Poliittinen kohu ym­päröi
snomalais-saksalaisia urheilu
kilpailuja ja Berliinin sinfoniaorkes
terin vierailua Helsingissä. "Rotu-kslpoisten"
suomalaisten värväyk­set
Wa£fen SS:ään aloitetuin.
SUOMEN—SAKSAN YHTEISET
VAIJnSTELVT"KESASOTAAN'<
Tällainen oli tausta Suomessa het-keUä,
jolloin Hitler kehitteli Bar-tettiin
Suur Suomi-unelmia. Hän sa­noo:
"Saksalaisystävät toisessa
maailmansodassa olivat yhtä sokei­ta
sotilaallisille tosiasioille kuin bei>
dän edeltäjänsä olivat olleet ensim­mäisessä'
maailmansodassa, jolloin
he valitsivat Kaiserin vävyn kiinin-kaakseen
vain kuukautta ennen Sak­san
antaatumista Compiegnessä."
SUOMEN IRTAANTUBnNEN
SODASTA
Torstaina,'Iokalc;24 p. — Thursday,JQ<}^^^
Nämä, neuvostoliittolaiset haiset ovat juuri tällä'heikel-
.lä vierailemassa Yh4ysyälloissa tarkoin
sairaudenhoitoa ja lääkiritämenetelmiä Yhdysvaltain
maaseudulla. Naiset ovat kaikki lääkintäasioiden eri­koistuntijoita.
'
Speidel tuli sdkd ja
lähti salaa Norjasta
>arossa-suunnitelmaansa Neuvosto­liittoa
vastaan, johon .hän ilmoitti
my&s huomen aktiivisesti osallistu­van.
Tässä mielessä Suomen armei
an yleisesikunnan päällikkö, kenr,
feinrichs vieraili tammikuussa 1941
Saksassa. Helmikuussa kävi Suo­messa
Norjassa toimivien saksalais-tieil
voiniien i^eisesiknntapääliildcö,
eversti Boshenhagto. neuvottele­massa
byökkäysoperatioista Pohjois
.a-Keski-Sumiesta. Lundin Jatkaa
: osiasiäluetteloaan: .Kesäfc: ^ 9^1T
pnä 1941 Suomen koko armeija mo-nlisoitiin,
kesäk. 13. pna saapui
Helsinkiin Suomen Ja Saksan yljeisr
esik^tien yhtcgvuptseerCkenr. E r -
furtfa^ yhä eneminän'^- saksalaisia
JouUraja tulvi maaIuua^^'V
perustettiin, teitä Ja'sietoja kunnoflr
0ttiin/'Haot8in. p^a^^stai Öatu^
son, sai GiSxingiltä^JäiJeen» Jossa
Selostaessaan toisen maallmaiiso-dan
loppuvaiheita Suomen osalta
profj Lundin toteaa, että "oli pai-:
jon helpompi mennä sotaan natsien
rinnalla kuin päästä siitä irti". Hän
lausuu, ettSSuomen hallitus ei mai*
uittavan tarmokkaasti edes"jnfittä-nyt
erifcoisrauhaa. Hän vie kirjaan
myös 'sen "yhteistyökomitean", jcw
ka^ Paasikiven;-tukemana ja. Jäisejie-nään
mm.. Urho Kekkonen pyrki
saamaan Mönnärhäimin priesidentlk-si
Rytin sijaan 19^ sekä julkaisi
monistettuja salaisia lehtisiä "Sen­suroimattomia
tietoja". Kun USA
tarjosi bona offIliaansa välittääk
seen kosketuksenoton neuvostohalli­tukseen,
«toistaa Lundin Tannerin
väitteen, että Mannerheim neuvoi
hallitusta kääntymään asiassa ensin
Saksan puoleen — tunnetuin tuhoi­sin
seuraulcsin. Lundin vihjaa, että
Suomi pelasi pois monet hyvät mah­dollisuudet
edullisemman rauhan
solmimiseen.
Ribbentrop vierailusta Helsingis­sä
Lundin lausuu, että natsien pe-loittava
ulkoministeri ikäänkuin
halvaannutti Suomen hallituksen.
Mitä taas tulee Rytin kuuluisaan
kirjeeseen HitierlUe (kirjeessään
Ryti - iupasi,^ että Suomi taistelisi
Saksan rinnalla niin kauan kuin
hä n on presidenttinä), niin tun­netusti
Mannerheim on väittänyt
kirjeen Johtoajatusta keksimäkseen.
Lundin-polemisoi tätä käsitystä vas­taan,
' ilmeisesti varsin pätevillä
syillä, j a toteaa, ettei Rytin tarkoi­tus
alkuaan ollut saksalaisten vetä­minen
nenästä ja että kirje oli sak­salaisille
tärkeä asiakirja. Suomi
heräsi horroksestaan vasta Roma­nian
antautumisen Jälkeen, mikä
mahdollisuuksiin verrattuna oli eh­dottomasti
liian myöhäistä. Lundin
toteaa vielä teoksensa lopussa, että
oli myös helppoa päästää saksalai­set
maahan/ mutta varsin vaikea
saada^ heidät lähtemään täältä
Eräässä mielenkiintoisessa kirjansa
kappaleessa Lundin kuvailee La­pin
hävitystä. Teoksen loppusanat
ovat hänen heikointaan, mutta eivät
vaikuta teoksen yleiseen merkityk­seen.
Norjan .kansa el ole unohtanut
alltä kärsimyksiä, Jotka Hitlerin
kenraalit aiheuttivat Norjalle/ Kan
samme tuntee elävää ja voimakasta
vastenmielisyyttä sellaista ajatusta
/astaan, että sen olisi alistuttava
laiden kenraalien määräysvaltaan;
lausui Norjan Kommunistisen Puo­lueen
puheenjohtaja Emil Lövlien.
Kenraali Speldelin vieraillessa äs-
:ettäin Norjassa näimme, miten voi-nakkaasti
kansa reagoi häntä, vas­taan.
Tieto kenraali Speideim lä-lestyvästä
vleraUusta pääsi Julki­suuteen
lokakuun 4/ päivänä. SUloin
iyntyi voimakas kamppailu ^vierai­lun
estämiseksi Ja kuin Ihmeen kaut-^
:a kasvoi esiin suuri vastalauseliike.
Kommunistinen lehti Friheten Ja va­paamielinen
Dagbladet-lehti Julkai­sivat
ehdottoman vastalauseensa. Jä
communistiset nuoret Jakelivat len­tolehtisiä
työpaikoilla. Joissa työläi­siä
kehoitettiin vastustamaan tun­netun
Hitler-kenraalin Speidelln vie
railua Norjassa.
. Tämän . Jälkeen ammattiyhdistyk­set
käsittelivät asiaa suurilla työpai­koilla:
Ja yhä laajemmat Joukot. lUt-
;^ivät. vastalauseliikkeeseen. .Metalllr
alan suuret työpalkat päättivät iär-
Jestää työnseisauksen 15 minuutin
,ajak8l siitä hetkestä lähtien, kun
Speidelln lentokone laskeutui Nor­jan
maaperälle. Raitiotiehenkilökun-^
ta, päätti pysäyttää liikenteen kah­deksi
mmuutiksi. iLokakuun 9 v p^l^
vänä. siis Speldelin. saapumispäivä­nä;
Oslon Johtava ylioppilasjä^jestö
Studentsamfundet päätti Järjestä:
samana iltana suuren mielenosoituk­sen.
Ylioppilaiden kehoitus kuultiin.
Lokakuun 9 päivän kuluessa liittyi
noin kaksikymmentä eri Järjestöä
vastalauseliikkeeseen.Nämä olivat
rauhanystäviä.fasisminvastaiset Jär­jestöt,
ammattUUttoJa. raittiusliitto­ja,
naisjärjestöjä, sosialidemokraatti-
,nen ylioppilasjärjestö ym.
Kävi ilmeiseksi, että. Hitlerin en­tistä
kenraalia vastaan oli syntymäs
'Sä todellinen Joukkoliike. Lentoken
tälle oli kokoontunut työläisiä Ja mui
ta kansalaisia sankoin Jouicoin a u ­ttaakseen
Speidelille kuuman vastaan
oton. Viranomaiset totesivat, että
Speidelln vierailusta tulisi skandaali.
Speidelln koneen saapuessa kentälle
kenraali ei rohjennut - näyttäytyä
odottavalle ihmismerelle. Puolisen
tuntia kenraalin kone kiersi kenttää
laskeutuakseen senjälkeen, kuten
tunnettua, puolustusvoimien käytössä
olevalle lentokentälle. Joka sijaitsee
viidenkymmenen kilometrin päässä
Oslosta. Täältä kenraali salakuljetet­tiin
kaupunkiin kenenkään tietämät­tä.
Lentokentällä Odottavat ihmise
eivät tajunneet, että Speidel oli hä­peällisesti
paennut, Joten kuumasta
vastaanotosta tuli osalliseksi Atlan-tinliiton
kenraali Sudgen.
Joukot tunkeutuivat kentälle Ja
ympäröivät kenraalin, jonka he luu-;
UvatSpeideliksI. Kiviä' Ja hiekkaa sa->
teli hänen päälleen, suuttuneet huu­dot.
Ja haukkumansanat vyöryivät
hänen ylitseen Ja laulettiin muun­nelma
tutusta hitleriläisestä laulusta
fVflr fahren gegen Engeland",
Raitiovaunuliikenne pytöhtyi oh-
JelmanmukalsesU. Samoin ylioppilaat
järj«itivät illalla mielenosoituksensa.
PRINSSI tffRITUA JA MARKIISI
HUUMAllSAttlEilVGiy< JOHTAJINA
: Boonuu—' Prinssi, herttua ja mar-
Jdtsi sekä' 20 muuta ihmistä joutui
vat eilen Roomassa oikeuteen l u ­vattomien
hunmau^ainekauppojensa
vuoksL Suurimman osan heistä po­liisi
sai kiinni yH vuosi sitten. Skan­daali
Järkytti Hoomankok» ravhito-laelämää.
Syytettyjen Joukossa ovat prinssi
Giuseppe Pignatelli Cortes, Joka
enhnmä&seen tunnetaan "Pepito"
Pignatellinä* varakas sislalalnen
maatilanomistaja;'markiisi Enianue-de
Setä Ja fSdmondble Marcus,
eU."kreiviEddy-, Joiksi häntä t^^
tavien' parissa kutsutaan.'
Kolmea syytetyistä Jniulustellaan
heidSn poissaollessaan, Be ovat 33-
vuotias lierttua' Augusto Torlonla,
foka markiisi de Setan lailla kuuluu
rikkaaseen maanpmistajaperhee'
seen,'italialainen'lentäjä Eugenio
Cogni, joka on erään lentoyhtiön
palveluksessa Keskl-idässä tokä ju­goslavialainen
mannekiini ' Marja
Kopäc ' ' - '
' V ' Juttu t paljastui aivan' sattumalta
viime toulcokuussa.' Eräät etsivät
olivat-tavanmukaisella kierroksel­laan'ravintoloissia
Ja joutuivat^ täl­löin
todistajiksi kahden vieraan vä­lisessä
tappelussa. "Kokalhii, Jon­ka
minulle möit oU bikarbonaattia",
huusi toinen. Etsivät puuttuivat
siekailematta asiaan J a viikon-ku-tottua
ppUisi sasttoi pidättää lUgan
Johtajat. " '
johon tuhannet ulkopuolisetina^silal-sen
miehityksen kokeneet kansalaiset
UittyiVät, kunnes kulkueessa oli ^ vä­hintäin
4.000>-€.000 henkilOäi Yllop-pilasjärjestön
puheenjohtaja kertoi
lyhyesti JUlkUaUsumasta. jota mle-lenosoituksefts^^
alull4pahljat; esittivät
yleisön hyväksyttäviksi^
Julkilausumassa esitettiin känsän
voimakas suuttumus Hitlerin kenraa-
Ihi vierailun Johdosta Ja kehoitettiin
valtiopäiviä tohnimaan siten, ettei
enää toistuisi tällainen tapaus. Jonka
mielenosoittajat katsoivat ivaavan
(Jatkuu 6. sivulla)
Suu- ja s # i ^ ^ ^ | ^ j ^
Helsingissä ilmestyvät'kansian' -Kaijan' bmitl^
Uutisessa julkaistiin^^ilme/maanan-;
taina oheellbien uutinen:
Maatalousministeriön elälnlääkin-töosasto
tiedoittaa.että on perustel-:
ma syytä epäillä suu- ja sorkkatau­din
puhjenneen maassamme.,
18. 10. 57 myöhään illalla ilmoitti
lavonlinnan piirin eläinmäkäri V.
'ieikkilä cläinläak^ntöosastolle, että
hän epäilee suu- ja sorkkatautia
Säämingin kuntaan r kuuluvassa Ah-;
'ion saaressa Tapiolan tilalla^ Osas]:
tolähetti samana yönä asiantuntijoin
i a tri T. Oran elälnlääkintöosastos-
Ja osastonjohtaja P; Anderssonin;
Valton eläinlääketieteellisestS lai­toksesta
paikalle. 19. .10. 57 iUalla
siaatujenrtletojen perusteella on täy i
;fn ilmeistä, että kyseessä on suu-Ja'
»rkkotauti. " ^ ,
Tämän johdosta eläinlääkintä
osasto on. määrännyt karjan tartun-
• l a n : leviämisen-ehkäisemiseksi-viir
lymättä tapettavaksi. Kalkkiin mui­hinkin
varotoimenpiteisiin -on ^rj^^
lytty. Taudin varmistamiseksi bn
valtion .elälnlääketleteellineh laitos
ryhtynyt tutitimu^iin'^ja: tutkimus-'
nateriaaliapn lähetetty m^ös-Tans^
kan' suu- ja solrkkatauti-instltuUt-tiht.
iääk^ltie^l^olt
V- r Knten^tunnetti
sprldcatautiam»
viisi vuött^l^^idttiä
toisena; -' 'Saioih
tulleeni i^Sv^pmeen
rshujpn^:vä|ity>t«
eivät' ainakaan/!
din sy^a,: sUIä^I
käytetty...
.AIIKAA"';
Eräs yanhemm
rouva oli postissa
kana asuvalle^Velj
mattua.'^ ^ostlme;
ta, oliko paketlsäi
vaa, J o h o n ' s a i ; VJ
IcymmeneU; käskyt
-.-«jrliptuö MJ
su on sientään eri
neltä maapalasen
min sain tietilä o^i
paksuudolta- vede
m^nfn hänelle Vall
myi minulle vIeU
T I I R A T K A A
JEnntmmi^nen Suomen Jatkosotaa eslttayi iito
loka kttvaä jel&mfiM etuUnJaasa hyöldcayav^
jppa Potroakbln vaItau1c8eiiI(ln;tRQhkfia^^^^
kYll&ai&mH fllmL ertttäln SQIVS Siall
TORONTO. F. S. Olob, 10 HnroQ S t torstaina, lokah
Ja 9. UI. . .7^ ;
ST. CATHABINE8, Vkr, Hall, 85 Haynes Av«4 peijant
. L p. klo 8. m. - >
SABNIA, Stovafc HaU 20S>Waier fii perjanlalnai m a x ^
WINDSOR, Sons of England HaU,- tZIl Efie St. Uuani
9. p. klo 8 III. V ,
Pai f on onnea teille
Miss Laila Mannihei
Mr.
ja
Antti
avioliittonne alkamisen johdosta tpivottaya
ailamainitut sukulaiset ja ystävät:
Richard, Kauko Ja Lempi
Manninen
Cindy^ Vicki, Kenny, Martha Ja
Bill Johnson
Diane J a Laila Wilson
Margaret Ja Bay Holub
Sally ja Alf.
Albert Manninen
Alex Manninen
Astrid Ja Ilmari Manninen
Maria Ja -Matti Johnson
Onni, Laila Ja tytöt
Lillian. Hilja jä Sam Hietikko
Kauno Hietikko
Viljo Hietikko
Vieno Tuomi
Evelyn Ja Allan Johnson
Eugente, Maija Ja Evert
Mäenpää
Ellen ja Väinö virtanen
Gail, Violet ja Kalle Turpeinen
.Sylvi Ja Vili Honkala
Aino Ja Tauno Kolari
Miriam, Lyyli Ja Kalle
'Kauppinen '
Anni ja Chas Palo
Elina Ja Lauri Sinisalo
Maija ja Valpas Hänninen
Kusti Bönfinen
Urho Rauhala
Lauri Huuki ,
John Nyman
Elvi ja Bob Lujanen
Ssima Ja Armas Laine
Vilho Häkkinen
Signe ja Einar Elgbacka ,
Lempi ja John Luopa
Janne Autio '
Erkki Penttinen
Ida Ja f>tBnk Mäkbien
Saima Ja John
Hilja Ja Haniel Kalenlus
Hilja Jä Karl Törmälä
Helmi ja-Wemer Lammi
Taisto Manninen Ja Agnes
lona Ja Esko Rauhala
Virginia Ja John Turpeinen
Bill Ranta
J. Wlrtanen
Mervin (Manninen
S. Särkioja
Helli Ja Eeli Nevala
Marlene, Hilma Ja Toivo Ranta
AuKust Junkala
Hilda Huhtanen
Ruth, Hichard, Elsle ja Kalle
Johnson
Milja Ja ^ John Nyman
Lily Ja Cllff FlcldUig
Cerda ja Carmen Fielding
Femmi Ja Bruno Huhta
.Helmi ja Yrjö Palomäki
Irma ja Aate Reinikainen
Manda ja Sam Ojala ,
Vähiö Kilpinen
Aino ja Lauri Koski'
Laila, Sonja Ja Otto Paasila
Paul Paasila
Martha, Davle Ja Toivo 8wan, :
Tyynismaat
Vili ja Anni Jokinen ' '
Ellen ja Tom Kopra
Senja Ja Vie. Jutila
Eino Kuisma
Vilma Ja Fred Rönkä Ja tytöt Eino Marttila
Mr. Ja Mrs. Vilho Mäki
Myma & Dan Marthi
Mr. ja Mrs. Vie Ojala
Vieno ja Vfm, Turpeinen
Miriam ja Antti Hankonen
Passit
Nancy ja Ronald
Aura ja Arllp Mercer
K. Shlelds
Hilma Jussila ^
Mary ja Joonas Svrjälä
Kenny. Irene Ja Ray
G. Golman
Taisto, Agnes Ja Olrls
Aune ja Carl Saarela ja tytöt
Helen ja Wilf Basto
Eila Ja Hans Huhtani
S i ^ e ja Einar EIgbac
£lm% ja Santeri
Santil ja Jacob
Olga' Ja .Toivo Talpah
Väinö ja Lama KaUio
,V(ren Ja' Jenny Marth
Pirkko ja Vilho Sabnh
Vieno ja John Vilnlkki
«VTytoyanod ijaa T Coaivrol , HKac
Manda ja Arvi Salo
Helga Ja Otto 8wan
Mr. ja Mrs., Carmen F
:'Kautials^t
Julia Ja Leo Luopa
-Bertha Ja Olavi
Helen Ja Eino Tikkane:
Anni ja Henry Roiha'
Leo ja Lois Niemi -'
F. Harju
Arthur Mäki
Melvin Manninen
Karl Krats
KratSf Family
Alice Hayes
Bill Turpeinen
Shirley McLean
Paul HUI
Helen Harju
Laila Ja Unto Penttlhei
lapset
Anni ja Arvo Xyräntö
-Maija Hänninen
Ebna ja Ray
'Ronnie, Lempi, Olavi ja
Janet,; Aune ja Paul K
Kaarina ja Wester Rah
Kaarina Ja Pentti Kivin
Melml ja Kalle Järvi
Aura Ja,Niilo Ojanperä
Alex Haanpää
Thelma, Lily Ja.Eiler M
Niko ]PlIjö>ane& '
BEAVER LAKEN KAALILLA LOKAKyUN 12
KIITGS'
Tahdomme lausua sydämelUset?; kUtoksemme sukulaistlle jsr yij^V^
kasta j a mielenkiintoisesta Illasta jonka olitte järjestäneet. H e a f ^ ^ | l p i | p i
yhteiselämämme alkamisen johdosta. Oikehi päljön kiitoksia r a h i l l j a i l ^ t i i s ^l
.vokkäista lahjoista, kahvipöydän anthnlsta j a ihoista k^iklicasisäif/^llii^
Beikoixun kiitos JS. Tikkaselle 'tilaisuuteen iiepitmiästää£ieB$mB^i^
reippaille laulun eslttäJiUe. Thtefaien kiitos kaikUIe tohnit8ljollleJe^iii^||äj|i^
tleitie nito suurenmoisen työn. Ystävyys ja bauidcä Uta:';tulee;'i|^ii|^
elämämme «akkalinpana muistona elämämimf mulstlkfr^an
zn^AVBR L A KB