Vapaus, June 23, 1921

              mm toiifÄ
9 ^W
-r^- xjri'sa?pa£ia on njrt mAmam eearaam kirjoja. Niistä
ne osastot jotka ovat » l e e t MrjailtamiBsa palMnnot, valita
: sdiaisen kirjan talin Mösrat. ^
••fcjporvsrillista sstjjaraistoa.
i (2) Ja taikjii puölueea keskuu-
'desia yleisesi tapalitundslin aamst-l:
it;oja koEksneifiin lieskusteluihiQ
aMi ilmeni puolseessa siuntamia
oireita rybinapyj-kimyksiin, ts. muo.
dostamaah ryhmiä eiikoisobjelmineeD
pyrkimyksin jossain maärio eristäy»
tymiseen j a loomaan oma ryimiäkuri.
GTatkoa edeBii^ji^niDme^on)
S X ^ Ä J a l e s Verne;
« i . sid., kirj. Armäsjfinotsalainen
r<:id, kJrj.Moris Hilqmtt
arina, EJd., kirj. Thomas Hardy
Koru-ompeJiintor.
toLtalot, nid., b r j . S. Arrhemus ..
kohtalot, Bid., kirj. S. Arrhemus .
leläaSi^sid., kirj. .1. -Inno
nto, nid., kirj. Aino Kutlas . . . . . . . . i . . . . . . . . .
butoriaa, sid., kirj. J . Lehtonen ..........
Tiljely», Kuwatu8 ja hiostus
e, nid., kirj. Newcombe ..,
mi, sid., kirj. L Hirn
teen oppikirja, sid. kirj. A . Bogdanoff ...
«uf, nid., kirj. Woodrow ^ilson
i, laiTOJa, sid.j^ kirj. Kaarlo Atra
butorian paapiirtetitt nid. .......
oio perhe, nid., kirj. Herzog
5hake«pearo, sid., kirj. "HiKko T . "Bfich
9 pröfetttB, Tiid.,'iafj.jMll Täin^
ip««aa*«*a«••••••••
)•••••• ••••••««••••«I
ui^Iapsen taimiutns, ni9.,'kirj. Alfred J I u s e t .
£n kappähiinen, md.,kirj. O. Goldsmith .........
e«u, Tiid.;kirj. "Marcus tJicero
lesmannioa, nfd.,kirj."Väiiiö'Kataja
Dvvillaköira,.'siii, .kirj. A.'Kujprin..
tnli, sid., kirj. Friedebertluglas
iid., kirj. Sir Wallace . . V
ita topimalcM.eta, nid., kirj, Rousseau
Bnan pylväät, nid. kirj. Henrik Ibsen ..
listoria, sid., kirj. K. _0. Lindeqvist .....
inÄllinen ky«ymy«, nid., kirj. Järvinen
kanta, T i i d . , k i r j . Chas. G. D. Roberts ..,
:erTey<oppi,'srd.,'kirj: S.Xäitinen ...
kirjalliiuuden hiatoria, sid. ...
1.50
1.25
1.25
2.00
1.75
1.75
25
75
1.75
3.50
•.50
1.25
1.00
.60
1.25
1.40
1.60
1.25
3.00
90
75
2.00
3.00
1.00
75
80
80
60
1;00
6.00
1.25
85
12.00
50
1.10
2.60
8.00
merikan jcapitaälin IMihka-yään
maailmansodan aikana
n ja sen jälkeen puhtaasti
saailman, ' :saälistettti'aan
jommoisista ei ole koskaaii
joita ei enää woida'käsiteIr
rouilla merkitä, älentawat,
den kannattankttomUuden
Ukkoja:wiisikymmentä pro-entävät
Gompersit jahanien
sa, joka ei f39 wuoteen ole
tään: työ^äeuluokan-hyryäk-littamaan
työwäkeä selittä-ä
tämä kaikki on jotakuih-ja
paikallaan, nihikävwuök-la
radikaaleja, multa war-jmnulniäSeja.
Bolshevjkit;,
kaiken pahan lähteitä, alas
•TVenäjä! (vaikka -se itar-riittävästi
työtä Amerikan
alle työttömälle).
-r-—mutta miksi jatkaa,
apitalistinen maa kun kiii-i.
tarjoa mitään poikkeusta,
aioiden ja keltaisten johta-sottamiset
kiin . owat joka
•ikulleen samaliaiset. Eivrät
iän niissään.:Menewät waik
m-ennen; kun tekevät työ-leutta,
kuten nähtiin Geor-kuten
ennen pitkää tullaan
isti näkemään monessa
assa.
hitys on kulkeva kulkuaan,
nen .järjestelmä Jliihistuu
itaan, terrori harventaa
i,rautta ei elvytä tuotantoa,
iy pitämättömäksi, ammot»
ten kuularuisku vaikka jo-ä
kohti, ennemmin tai myö-n
kapitalismin lyötävä kin-
•taanra pöytään. Tähän suontaan käy
kehitys. Mutta luopäot, he polkevat
paikallaaft, seisovat taantuvalla lin­jalla,
ovat jo kokonaan kapitalistien
puolella viivaa. «Totveriensai harven­emisesta
siirtyvät he lopun edellä
vallan ohjiin, ovat pensaita, mihin
kapitalistiset järiikstit piiloittavat
rpaän^. Ottavat t f ^ n ^koko askeleen
— taäpäin, ja — romahtavat yhdessä
^suojattiensa kanssa.
Ja jos he tässä viimeisessä mullis­tuksessa
niiltä raskaamman kau
nasodari kuin mikä olisi tarpeellista,
iiiiin ön se vain seuraus heidän ennen
kuulumattomasta uuraufiestaan.
"Uuraudesta, jolla he ovat kapita
listien tiliin ja palkitaeniina veijan-heet
ja kuristaneet comaa . luok-
•kaansä.
' M.Törmä.
1^, E . P:n 10:n puolue­kokouksen
päätos-lauseRuolueeii
yh­teydestä
nko nähty ylevyttä ennen?
tea tätä kuumeista luokka-sta,
tätä solidariteetin eh-nemistä
seuratessaan kävi
1 kuin kaikkien niiden, joi-nahtavampi
voima määrää,
a minänsä kutistui pienim­inen
yksilölliset halunsa ja
katosivat olemattomiin,
in osanen työläiskäikkeudes
kähteli hänen sisimmäs-m
minä, yksilö elämän l a i -
ra olen minä meressä, hä­rkänen
kaikkeudessa. Mut­sienkin
vain pisara, on mi-ältä
korkein sen lahjoista,
Minä tiedän. Minä tie-tarvitse
minun tarkoituk-kulutt.
elämääni hukkaan,
'Bomn näivettyä riiatän-issä,
kuihtua tautien käsis
»in vaipna vaivaiseen hau-koiran
kuoppaansa. Minä
ä nyt on minulla tilaisuni
taistelevan ja voittoisan
'»n mukana nauttien voit
lelmiä tai kesken taistelun
'rmion kaatua kunnian ken
ada Eijani sankarihaudassa
1 rinnalla, joiden mukana
i^ynyt voittoon tai kuole-
|n kovertaa pisara, jos ci
"n yhtämittaa putoamaUa>
ayluivat sanoneen muinai-aiset.
Kas siinä nyt tunnus
on kapitalismin kallio,
on sorron muuri. Mut-kovertaa
kivenkin ^ ei yk
satojen, tuhansien ja
Pisarain paljous. Yhtä-ne
sen ihmeen
«litä valtavampana
^eteenpäin syöksyy, Eitä pi
näkyvät Koski ko.
Jauren, kunnes ved-
(1) puoluekokous kiinnittää kaik­kien
puolueen jäsenten huomiöte sii­hen,
että sen rivien yhteys ja tiiveys,
vakuus puöluen jäsenten keskinäises-tä
täydellisestä luottamuksesta ja to­della
sopuisasta yhteistoimnnasta,
joka todelfeScin ilmentää proletari­aatin
etujoukon yhteistä tahtoa, o-so^
ttani^u iivarsin välttämälltömäksi
nykyhetkellä, jolloin monei seikat
voimakkaasti huojuttavat maan pik-massojen
paino sen kumoon heittää.
Kauan on kestänyt sortoa "jo. Yhtä
kauan on sorrettujen tytymättömyy-den
alituiseen kasvava virta sen pe­rustöitä
kaivanut. Vielä valtava pon
nistus, j a se sortuu.
Kuinka suuri oh minun osani ole­va
tässä tehtävässä, sitä en tiedä. En
myöskään voi arvioida, kuinka suu­ri
osuus. <)n minun joukollani, koko
Suomen |ji%äe8tölläoIeVa tässä histo
riallisessa tehtävässä. Enkä pidä t a f
peellisena edes sitä paljon tutkistel­la.
Eivät ole sitä kysyneet eikä siitä
järkeilleet nekään työläisyksilöt ja
joukot, jotka ennen miniia ovat tais­teluiden,
vallankumousten Vetävän
vinrart malkana tuota kalliota vastaan
^(jksyne^t. Tiedän vain,'että nyt on
minun vioroni tullut. Nyt kutsuu mi
nua suuri tehtävä, vallankumoustais
teluii valtava virta vetää. Vastusta­mattomasti
vaatii se minua niukaansa
ja iloisin mielin annan sen ottaa mi­nut
haltuunsa.
£n huolehdi yksilöllisestä tisastani,
en.omaisteni tulevaisuutta sure —•
sellainen on nyt kohtalon kutsu. Mei
tä kaikkia mahtavampi voima mää­rää;
Ilöism mielin antaudun sen käy
tettävfiksi. V
Mutta Pohjanmaalta painuivat tyi5
väenluokan säiJimättomät viholliset
alati ^valtavanpnin vyöryin päin pu­naista
rintamaa;':. Yhä katkerammiksi
kävivät kahakat, rivot harvenivat. Ve
reksien voimain tarve kävi päivä päi­vältä
polttavamimaksi. Miehiä, mie­hiä!
Tuskin Viikkoakaan oli Oannes eh­tinyt
h^'oitelIa aceiden käyttöä, kun
jo tuli käsky komppanialle, johon
hän naapurin Kallen kanssa oli kir-jöittautunut:
rintamalle!
Ja niin sitä lähdettiin. Ei kysytty
eikä" kourattiil Kivääri käteen vain
ja reppu selkään. J a jos ketä vielä
arvelutti, haihdutti lähdön juhlaUi-suus
huolen heikommankin pov. Sel­laista
väen paljoutta kuin mikä seu-pn
välttämätöntä, että kaikki tie-toiset
työmiehet Belvästi tuntisivat
vahingon j a ettei minkäänlainen ryh-mäpyrkimys
ole sallittava, mikä
välttämättömyyden pakolla johtaisi
todella yhteistoiminnan heikentymi*
seen ja voimakkaampiin uudistuviin
yrityl^iin hallituspuolueeseen lyöt­täytyneiden
vihollisten puolelta, sy-ventääkseen
hajaannusta, tarkoitus­perin
hyödyttää sillä vastakumousta.
kuinka proletariaatin viholliset
kaikin keinoin käyttävät hyväkseen
lujasti vedetystä kommunistisesta
suuntaviivasta poikkeavia viettymyk­siä,
on mitä silmiinpistävimmällä
havainnollisuudella osoittanut Krons-tadtin
kapinan, jolloin porvarillinen
vastekumous ja Jvalkökaartilai^t
maailman kaikissa maissa''yhtäaikaa
ilmaisivat valmiutensa byvdcsyä tun-nuslauieet,
vaikkapa"-neiivoatoirjaken-teestakin,
kunpa vain prdieiariaatin
diktatuuri saataisiin Venäjällä ku­kistumaan,
jolloin es-errit ja yleen­sä
porvarillinen yastakumous Krons-tadtissa
käytteli kapinan tunnuslau­seita
muka neuvostovallan puolesta
Venäjän neuvostohallitusta vastaan.
Tällaiset tosiasiat todistavat täysin
selvästi valkokaartilaisten pyrkimyk­set
ja taidon muuttaa värinsä kom­munisteiksi
ja vieläkin «vasemmalle»
saadakseen vain heikentää ja kukis­taa
proletaarisen vallankumouksen
tukikohdan^ Venäjän. Mensheviki-
^äiset lehtölehdet Pietarissa Kronstad
tin kapinan aattona osoittivat sa­moin,
menshevikit "käyttivät hyväk­seen
y . K. P :n keskuudessa vallin­neita
erimielisyyksiä itse asiassa tyrk
kien ja tukien Kronstadtih kapinoit­sijoita,
es-erroja . ja valkokaartilai­sia,
teeskentelemällä itseään sanois­sa
kapinan vastustajiksi ja neuvosto­vallan
kannattajiksi, vain muka pifc
kukorjäuksia vaativiksi.
3) Valistuksen puheena olevassa
kysjrmyksessä tulee sisältää, toiselta
puolen seikkaperäisen selostuksen
ryhmäeristäytymisen vahingollisuu­desta
ja vaarasta puolueen yhteyden
j a proletariaatin- etujoukon yhteisen
tahdon näkökannalta, proletariaatin
diktatuurin menestyksen perusedelly
tyksenä, toiselta' puolen neuvostoval­lan
vihollisten uusinimanlaatuisen
menettelytavan edesottamisten oma­laatuisuus.
Nämä viholliset tultuaan
vakuutetuiksi vastakumoUksen toivot
tomuudesta avoimesti valkokaartin l i
pun alla ponnistavat nyt kaikkensa
käyttämällä hyväkseen V. K . P:n
keskinäisiä erimielisyyksiä kehittääk
seen vastakumousta tavalla tai toisel
la, jotta valtiollinen valta siirtyisi
ryhmityksille, jotka ovat lähemmän
ulkonaisesti likeisiä neuvostovallalle,
le. Valistustyön tulee myöskin sel­vitellä
edellisten vallankumouk­sien
kokemuksia jolloin vastakumous
antoi kannatuksensa läheisimmille
vallankumouksellisille .ryhmity^ksilfe
horjuttaakseen ja suistaakseen val­lankumouksellisen
diktatuurin, siten
'suVaistakreen titn vä3U&aroouk«el-
]£slli, p2«0BSSDmls1toJ3iQ j a ; tilan»
herrain jatkuvalle tiydelle voitolle.
4) On väUtässItöntä, että kukin
puolueen järjestö mitä ankarimmin
valvoisi, jotta ehdottoman välttämä­tön
puolueen puutteellisuuksien ar*
vostelu, kaikkinainen puolueen yleis­ten
fiuontaviivojen erittely tai sen
käytännön kokemusten merkillepano,
sen päätösten täytäntöönpanon tark­kaileminen
j a virheitten korjauskei­not
jn.e. että tämä kaikki ei kohdis­tuisi
jonkun cohjelman» pohjalla ke­räytyneen
ryhmän arvosteluksi jne,,
vaan tarkoittaisi kaikkien puolueep
jäsenten keskeistä harkintaa. Tätä
tarkoitusta varten kokous määrää
julaistavaksi säännöllisesti ilmesty­vää
«Keskustelulehteä» ja erinäisiä
kokoelmin. Kunkin; arvostelevana
esiintyvän velvollisuus on harkiten
ottaa varteen puolueen asema sitä
ympäröivän vihollisten keskellä,, sa­moin
kuin tulee omalla välittömällä
osanotollaan neuvosto- ja puoluetyö*
hön pyrkiä korjaamaan tositoimin
puolueen virheitä.
5) Keskuskomitea valtuutetaan
täydelleen hävittämään kaikkinainen
ryhmäeristäytyneisyys. Samalla puo
luekokoiis tekee tiettäväksi, että
kaikkinaisiin kysymyksiin, jotka ve­tävät
erikoisesti puolueen jäsenten
huomion puoleensa, puolueen puhdis­tamisesta
ei-proletaarisista ja epäluo-tettaviste
aineksista, taistelusta; vir-kavaltaisuutta
vastaan, demokratian
kehittämisestä työläisten itsetoimin-nasta
y.m. tai mistä asiallisesta esi
tyksestä tahansa kysymyksen ollen,
on kiinnyttävä suuremmalla huolelll
suudella ja seikkaperäisyydellä otta
maila hyödyksi käytännöllisessä työs
kentelyssä saavutetut kokemukset.
Kaikkien puolueen jäsenten tulee
tietää, ettei puolue näissä kysymyk
sissä vielä toteuta kaikkia vaaditta­via
toimenpiteita, kohdaten moninai­sia
mitä erilaatuisimpia esteitä tiel­leen
ja että kieltämällä jyrkästi asiat
toman ja ryhinäarvostelun, puolue
väsymättä tulee jatkamaan käyttä'
mällä hyödykseen uusia menettely­tapoja,
taisteluaan kaikin keinoin vir
kavaltaisUutta vastaan, kansanvaltai
suuden laajentamisen puolesta, itse-toiminnan
edistämiseksi ja puoluee­seen
lyöttäytyheitten keksimiseksi,
paljastamiseksi ja siitä häätämiseksi
jne. •
, 6 ) Puoluekokous määrää viipy­mättä
hajoittamaan poikkeuksetta
kaikkinaiset minkälaiselle . ohjelmal­le
tahansa pohjautuneet ryhmitykset,
sekä velvoittaa kaikki puoluejärjestöt
ankarammin valvomaan, ettei min­kään
laatuisia ryhmäesiintymisiä. sai
littaisi.——Tämän puoluekokouksen
päätöksen täyttäiiiättä jättäminen
tuo mukanaan ehdottoman ja pikai­sen
poissulkemisen puolueesta.
rasi lähtijöitä asemalle, ei Hannes o-lisi
luullut yhdessä kaupungissa löy­tyvänkään.
Ja kuitenkin olivat saätta
jat etupäässä naisia. Punaliput hulmu
sivat, nenäliinat ja huivit liehuivat,
;a kevättä ennustavan auringon pais-
;eessa välkkyvistä torvista helähti il­moille
Marseljeesin aina, mut­ta
varsinkin'nyt aisteja hurmaavat
säveleet. Oli kiiii^'' lähtijöitä olisi
ceinuttanut etenpäin jakamattoman
ihailun, rakkauden ja luottamuksen
samettipehmoiset, lämpöiset laineet.
Eikä ihme, sillä lähtihän kutsumuk
selleen kuuliaisena kansan parhain
ja kunniallisin aines, sen elämän y-din
}S mehu, mistä ei suinkaan aiheet
ta ole kiijöitettu' seuraavia klassilli­sia
maineilauseita:
«Punakaarti! Se nimi ei kuulu u
nohtavien nimien köyhään joukkoon.
Nimi punakaarti ei ole niiden vaivais
ten ja raajarikkoisten nimien seura­lainen,
jotka ilmestyivät ainoastaan
hautaansa vaeltamista varten. Nimi
punakaarti on Suomen työväen luo­kalle
se eunri nimi, jonka luo se työ­väenluokka
tiileväisuudessa rientää
joka kerran, kun se tarvitsee ottaa
voimaa ja . elämänuskoa muinaisuu
destansa, nykyhetken voimakkaasta
elämästänsä. Niini punakaarti ei ole
niitä tämän maailman kitukasveja,
jonka voi panna halla t&i joka sur­kastuu
omaan heikkouteensa. Nimi
punakaarti on historiian nimiä, se on
maailman ja kansojen suuria, elin­voimaisia
nimiä. Se nimi on Suo­men
työväen luokan kalleimpia ni­miä.'
Se nimi on se nimi, jonka Suo­men
työväen luokka on kastanut ei
taikauskon saajstuttamalla kastevedel
lä vaan puhtaalla, parhaalla, vapau-dehhaluisella
verellänBä. Se rikais,
elinvoimista äveriäs nimi on Suo-ihen
työväen luokan suuri aarre ja­kun
tulevaisuudessa tuntuvat tule­van
elämän köyhät hetket, tarvitsee
sen työväen luokan vain mennä sille
aarteeellensa ja se voi siitä täysin
JÄRJESTÖN ASIOITA
KAKSI UUTTA S. S. OSASTOA
PERUSTETTU MANITOBAAN
Järjestön organiseeraaja, toveri'
tar Sanna Kannasto ilmottaa perusta
neensa Suom. Sos. Osaston Free
daleen, Man. 27 jäsenellä. Uuden o-kourin
ammentaa uutta rikkautta,
uutta uskoa omaan itseensä, tulevai­suuteensa
ja elämään. Se rikas j a ka
raistu nimi on luja ja pysyvä nimi.
Se'ei ruosti], ei sammaloidu eikä pei­ty
elämän k-uonan alle.
Sillä punakaartin riveihin on Suo-^
men työväen luokka antanut parhaan
osan omaa itseänsä. Punakaart. mies­ten
suonissa lyö työväen luokan ter­vein
ja voimakkain veri. Punakaar­tin
miehet ovat niitä Suomen työvä­en
luokan miehiä, joiden rikkaissa
suonissa virtaa luokkansa lujin, päät
tavin ja rikkain veri, se vapaa ja va-paudenhaluinen
veri, joka on astu­nut
elämän ja kohtalonsa eteen ei äi­miin
kerjääjänä vaan sen elämän ja
kohtalonsa säätäjänä, käskijänä ja
herrana. Jos ei Suomen työväen suo
nissa olisi virrannut se punakaartilai
sen elinvoimainen, uskalias ja uskolli
nen veri, olisivat sen luokan suonet
köyhiä, hautaansa vaeltajan verisiä
suonia. Elämä nöyrtyy ja alistuu ai
noastaan sen edessä, jonka suonissa
lyö vapaa, voimakas, terve ja päättä
va veri».
Ja toverijoukoh mustana vyörynä
piirittäiissä ikäänkuin malttamattoma
na nytkähtelevää junaa, tuhansien
suiden kerratessa jäähyväishuutoa
ja tuhansien äänettömien siunausten
seuratessa «meidän poikia», nämä vih
doinkin lähtivät virittäen reippaina
koruttoman mutta sydämeen käyvän
kumouslaulunsa: -
Pieni Suomen kansa
katkoo kahleitansa,
kärsimysten malja
jo kukkuroillaan on.
Raakaa sortovaltaa vastaan
nostamastaan armeijasta
jalon kansan parhaat
voimat taistohon.
Kumousten myrskyt,
kapinoiden hyrskyt
riehuvat nyt valtakunnan
EÄSton ensirolinen virallinen kokous
pidetään 3 p. heiniikuuta Väinö. E u f -
falin maatillalla klo 2 plivillä.
Samoin on toveritar Kannasto pe>
ruEtanut osaston Elma, Man. 7 iMt'
neliä. Ensimätnen vastaperustetun
osaston virallinen kokous pidetään
3 p. beinäk. Moses Northin asunnol­la
klo 2 päivällä.
Molemmat nämä tiudet farmi-osas
tjt ovat b^lukkaita ottamaan rivibin-
Eä kaikki ne farmaritoverinsa» jotka
tunnustavat uuden ajan eosialismin
ja ovat halukkaat liittymään työs­kentelemään
sen hyväiksi. '
On ilahuttavaa nähdä, että tämän
maan suomalainen maanviljelysväes
tö alkaa yhä suuremmassa määrin ta
juta, että sosialismin toteuttaminen
ainoastaan kykenee luomaan maan-viljelysproletariaatillekin
onnelliset
ja kapitalismin orjuudesta vapaat olo
suhteet. Lausumme^nämä uUdet osas­tot
ja niiden jäsenistön tuhannesti
tervetulleikci vallankumouksellisen
sosialistisen liikkeen riveihin.
moBtinsiA
' Toronton S. S. osaston kokoukses­sa
19 päivänä ke^kuuta, hyväksyt­tiin
uusia jäseniä osastoon Anni ja
Heikki Halme. Finnish Workers u
nitilta oli tullut kehoitus kirje, että
osasto ryhtyisi puuhaamaan yhteistä
keskustelu kokbusta unitin kanssa jos
sa keskusteltaisi S. S. osaston ja uni­tin
toiminnan yhdistämisestä, kokous
otti kehoituksen huomioon ja päätti
pitää tällaisen yhteisen keskustelu
kokouksen sunnuntaina 26 päivä ke
säkuuta, kello 8 illalla. Osaston omis­tamasta
talosta oli tehty osto tarjous
erään myynti liikkeen välityksellä
kahdentoisfta tuhannen dollarin kaup
pa hinnasta j a rahat kaikki käteen
kaupan suljettua. Asiasta monipuoli
sesti keskusteltua päätettiin myydä
nykyinen huoneusto tuolla tarjotul
la summalla, johtokunta •velvoitettiin
sulkemaian kaupan ja huolehtimaan
asi^a koskevista seikoista. Johto­kunnan
puolesta oli tiedusteltu uut­ta
paikkaa mihin osasto voisi raken
taa uuden huoneustoa, ja olikin heil
lä esitettävänä useampia, joista ko­kous
valitsi osastolle uuden ma«n
Brodview kadulta pohjois idästä, ol­len
maan hinta 70 doUarift jalka ja
on tuo uusi maa 50—52 jalkaa leveä
ja 140 pitkä. Johtokunta velvoitet­tiin
tiedustelemaan lakimiehen avus
tamana, josko tuolle paikalle voidaan
rakentaa tällaista yleistä huoneus­toa,
ja jos siihen on oikeus, yelvoitet
tiin johtokunta huolehtimaan alku
toimenpiteistä fttä uuden talon ra
kennus puuhat voidaan aloittaa mitä
pikemmin sen parempi. Nykyisessä
vkvf kudun pohjois p ^ ä n }m$& on
hyvä raitis ilma j a Isajs maa joka
jo itsestään on monin verroin parem­pi
kun nykyinen j a katuvaunuliiken-ne
on mitä parhiain sanotulle paikalle
jokaisesta osasta kaupunkia*) joten
senkin vuoksi entistä enemmän toi­vomme
paikkakunnan suomalaisten
yhtyvän osastomme jäseneksi ja sen-kautta
tekemään työtä koko Canadan
saomalaisen väestön tietoisuuden ko­hottamiseksi,
johon tarkoitukseen
Toronton osasto nyt päätti rakentaa
uuden huoneuston, että he osaltaan
voisi tyydyttävästi suorittaa tehtävän
sä sosialistisen valistustyön tekemi-
. Nuoruo-otastoa Isokous
Nuoriso-osaston toimesta on ulko­ilma
kokous ensi sunnuntaina kesäk.
26 p. Katsokaa ilmoitusta tästä |eb
destä. —: J . L .
huoneustossa saa osasto olla elokuun
ensi. päivään. Kokouksessa lausut­tiin
toivomus että paikakiman sosialis
itinen työväestö entistä kiinteämmin
nyt asettuisi osaston asioiden huoleh­tijaksi,
sillä uuden talon kustannuk­set
kysyvät varoja ja voimaa, jöskjn
sitä seikkaa pidetään visusti silmäl­lä
että ei rakenneta sellaista palat­sia,
jonka johdosta aatteellinen va­listustyö
joutuisi kärsimään — koi-tetaan
vaan saada kokous huoneusto
ja muut tarpeelliset huoneet tyydyt­tävät
ja nyt jos kerta uuden huoneus
tomme voimme laittaa tuonne Brod-äärist
äärihin.
Siellä hirmuhenget saavat,
sydänverta janoavat,
hurmejuomaa särpiellä
kanssa korppien.
Hallitus on vankka,
kätyrilauma sankka , '
kauhun tuskaa levittää
yli onnettoman maan.
Urhojansa kansanvalta
työntää esiin kaikkialta,
elämästä kuolemasta • %
kamppaillaan,
Byrokratin huolena
on vankila ja kuolema,
tutkimatta hirttämiset,
mestaukset muut.
Kumouksen sankari
sydänveren antavi
kalis on sen
vapauden lunastus.
\ KIVIKOSKI, ONT.
Kivikoseken S. S. Oäaston oman
talon avajaisjuhlat pidetään kesäk.
25 ja 26 p. Jo kymmenisen vuotta
on osastollamme ollut vireillä oman
kodin rakennus, mutta se on aina
siirtynyt ajasta toiseen,syystä kun on
ollut mahdollisuus toimia paikkakun
nan kouluhuoneustoUa. Viimeisessä
koulupiirin yleisessä kokouksessa ve­ronmaksajain
yanhollinen puoli voit­ti
äänestyksessä, osastolle annettiin
lähtöpassit koululta. Itsestään siis
tuli melkein pakko saada oma huone.
Hommassa onkin edistytty niin pit-käile,
että yllä mainittuina f^ivM
voidaan viett: l juhlaa oraalla kotmul
la. Juhlat alkavat lauantai iltana
jolloin esitetään hauska 3-r.äytöks!-
nen buvinäj-telmä «SAVU-UHBI».
Tov. Hautamäki puhuu ja loppuyö
tanssitaan.
Sunnuntaina juhlitaan osaston o-mistamalla
luonnon ihanalla kentäl­lä.
Ohjelma kentällä tulee olemaan
mahdollisimman vaihtelevaa: Inu*
lua, runoja, duettoja, puheita y. m.
Ravintola tulee tyj'dytl hniään var
masti jokaista. Ohjelma alkaa päi­vällä
siinä 1 a!!:itna ja lopetetaan
mahtavilla tansseilla illalla.
Kaikille juhliin i aikoville olkooon
sanottu että talomme sijaitsee muuta
mia satoja jaardeja itään Kivikosken
koululta saman tien varrella. Ympä­ristön
raatajat, rientäkää sankoin jou
koin kanssamme juhlimaan. '
THORHILD, ALTA,
Vaadimme, että Vapauden toimi­tus
ilmoittaa, jos näillä nimillä, e l i '
käsialoilla on täältä lähetetty se Thor
hildin kirjoitua mikä oli Vapauden
numerossa 41 ja joka oli nimimer­killä
«Maaorja» varustettu*)
Einar Jacobson '^<i^^
John Jocobson 'i>5>tl^
Maria Jacobson. * ; i
*) Ei ole.—' Toimitus»
*) Entäs Beachilta. — Toim.
Vapaus lakkaa tule­masta
- ellet uudista ti­laustasi.
lUiiiiiiiiiiiiiiitiiiiJiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiHiiiiiiiHiiiiiHiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiH^
N. Leninin kirjottama kirjanen, Penikkatauti, on'vii-menen
uutuus kirjdlmarkkinoilla. Tämän kirjan tekee
mielenkiintoiseksi sen päiviä kysymyksiä käsittelevä a i -
sältö, jossa tuo suuri vallankumous mies ja ei ainoastaan
vallankumousmies, mutta ainakin yhtäpaljon, uuden yfp*
teiskunnan rakentaja, sattuvalla ja yksinkertaisella tava^
laan tekee selvää niistä kysymyksistä, jotka viime vuosi­na
ja yhä edelleen liikuttavat mailmaa.
Jokaisen,'joka haluaa tutustua Leninin ajatustapaan
ja jookainen, joka haluaa saada selkiän kuvan aikamme'
tärkeistä kysymyksistä, tekee sangen viisaasti tilatessaan
tuon kirjan.' Hinta on ainoastaan 60c. Kirjaa on meillä
-huomattava määrä, joten voitte-hyvällä-syyllä lähettää t l -
laukflianne, pelkäämättä että se loppuu^ . ,'
V A P A U S "
Sudbury^ Ont.
äiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiMiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiK
UUTTA! ERIKOISTA! SUUREMMOISTA!
SAULT STE. MARIEN S. S. OSASTON
Lauantaina kesäk. 25 p. kello 8.30 illalla
OHJELMA: AVAUSPUHE
SOITTOA
LAULUA
KERTOMUS
M U L U (norjankielellä)
Näytöskappale
PARITTAIN^
DUETTO
RUNO
SOOLOLAULUA
MöLYKÖÖRI
SATU
Kiihtyy yhä taisto,
vapauden vaisto
köyhälistön keskuudessa
kasyaa yhä tuo.
Ei nyt auta hallitusta
j piina, kidutus, ei tuska;
joukot kaatuu vapauden
laulu huulillaan.
Kuinka kauan vielä
teurastusta siellä
harjoitetaan kunnes
kansalla on vapaus?
Ei nyt taiston tuokiossa
huomaa kump on voittamassa,
vallankumousko
vaiko taantumus.
Kylvöä nyt tehdään,
mi kohoo kerran tähkään.
Kaksin verroin kirkkaampi
on onnen aika uus.
Silloin Suomen tasavalta
muistaa sankarpoikiansa.
ilokyynel palkkana ^
on sankaruuden sen. '
Huvinäytelmä 1 näytöksessä, kirjottanut Viljo
Kuvaelma
RIKKAITA J A KÖYHIÄ
Lopuksi tanssia. Ravintola erikoinen, akkain valmistamien leivoaten kans­sa.
— Haali koristettu Juhannusjuhlaa vraten, joten jokainen juhlimaan;
Sisäänpääsymaksu 35c AkatjaPojat
VANCOUVERIN F. S:<yn HUVITOIMIKUNTA
toimeenpanee —-
LO
PERJANTAINA 1 P. HEINÄKUUTA 1921 '
- SUURET KUKKAILTAMAT
) Tanssia hyvällä soitolla v
Lauantaina2 p. heinäk. näytellään näytöskappale
. näytöskappale
5:ssä näytöksessä, kirj. Elviira WiUman
Muistakaa saapua joukolla katsomaan! .
Sunnuntaina 3 p. heinäk.
Ohjelma iltama vaihtelevalla ohjelmalla. Sisäänpääsy lipuista läJiem-min
paikallisissa ilrootuksissa. i
.. . . . . - HUVITOIMIKUNTA :