Vapaus, February 17, 1968

              Sivu^2 " Lauantai, helmik. 17 p. — Saturday, Feb.l7,1968
V A P A U S INDEPENDENT LABOR* ORJBAN
V OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
EorroRi W. EKLUND MANAOBR. K. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE AND EOITORIAL 674;;42e4
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vttpaua
Publishing Co, Limited, 100-102 E lm St. Weat, Sudbury, Ontario, Oanad».
Mailing address: Box 6S^
Adivntlsingmtes upon applicatlon; , t ^ ^ of «t)ai8»v
Authorlzed as second class mail by the Post Office Department, Ottawe,
• äJQd for p^yment of postage In eash.
C/VNÄDIAN IIÄNGUAGEÄPRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00. 6 fck. $5.25 USA:n: 1 vk. $11.00,6tt.$i76
3 kk. 3.00 Suomeen: Ivk. 11.50. 6 kk. 6J!5
Hetken tärkein tehtävä
Eilen, helmikuun 15 päivänä, alkoi kampairija, jonka-avuUa
on tarkoitus hankkia Vapauden ja Liekin käytettäväksi vaunu­lasti
sariomalehtipaperia, mikä maksaa sivumennen sanoen vä­hän
yU lf<aksituhatta dollaria.
Liikkeellemme on vuosikausia ostettu kertakaupalla niin
paljon sanomalehtipaperia, että se riittää kdko vuodeksi. Näin
jcudutaan kiinnittämään yhdellä -kertaa melkoinen rahamää­rä,
mutta kun siten saadan sievä säästö,: niin se kannattaa pit­kän
tähtäyksen' pdhjalta.
Kun tämä paperimäärä on perinteellisesti hankittu leh-
• dillemme keräyksen avulla, niin se ;on osaltaan luijittanut ja
auittanut niin Vapauden kuin Liekinkin asemaa, jotka kuni-matkin
joutuvat itsenäisyytensä ja cmanarvonsa säilyttämi­sen
vucksi kamppailemaan jatkuvasti talousvaikeuksiensa,
voittamiseksi;
Viiiriöksikuluneitten viikkojen aikana on saatu todeta
hyvin kouraantuntuvalla tavalla, että lehtemme Vapaus on
uutistietojenkin välittäjänä miltei yhtä tarpeellinen kuin on
meille suomalaisille leipä aterian yhteydessä.
Vapauden tarpeellisuus ja ihyödyllisyys on tullut hyvin
selvästi esiin useiden monimutkaisten kansallisten, ja kainsain-välisten
kysymysten käsittelyssä. Lainkaan omahyväisyyteen
lankeamatta voidaan sanoa, että Vapauden tilaaijat ja lukijat
ovat lopultakin parhaiten informoituja kansalaisialmme täällä
Canadan esim. perustuslaillisen hriisin olemuksen ja sen kor-jaamispyrkimysten
tiimoilta, puhumattakaan siitä, että Va­paus
kertoo jaitkuvasti Canadan työväenlliikikeen haarojen toi­minnasta,
tavoitteista ja riennoista Vapauden kautta ovat
maanmiehemme voineet läheisesti seurata taistelua kansalli­sen
sairaushuoltolain voimaansaattamisen puolesta ja osaltaan
myös vaikuttaa tämän tuiki tärkeän uudistuksen myönteisen
ratkaisun hyväksi, \
Lehtemme. Vapauden avulla olemme viimeksikuluneiitrten
viikkojen ajikäna saaneet ehkä suppean, mutta kuitenkin to­tuudenmukaisen
kuvan; ei vain Suomen presidenttivaaleista,^
vaan myös ja ennenkaikkea Pohjois-Korean aluevesillä kiinni
joutuneesta US An vakoilulaivasta Pueblosta; Etelä-Vietnamin
patrioottisen kans.an suuroppr^tioist^ y i e r a ^ rn,aan hyökdcää-jiä
ja niiden liittolaisia vastaan,-sekä kaikkien hyvää tairkoit-
• „ ; . • ' • • ^ : ^ v ^ ; • ; ; - : ^ A - y ; ^ y r : ; : v , i:^l•i>:;;•^•,i:;•^V.;' /^'':^;^;;^:f:^^'J•v;.';:'v^;:^;J:,•v
Praha. •— (KU Lieko Zachovalova)! —; T&hekkosloviblassa jo piteni*
män aikaa vallinnut yhteiskuntapoliittinen Jännitys on nyt purkautumassa
erittäin* avomieliseen keskusteluun. Al^iusj^äyksensä se sai< viime vuo­den;
lokakuussa^joUpifikommMnistlsen puolueen keskaskondteakäsItteU
ipuoIueena8eiMa}iitc^8lmnnasaa^ Koska yksb^
koi kmkUskomltea mielipiteiden vaihtoa vielä joulukuussa ja
sa,joUoin sen ensimmäinen sihteeri; tasavaUan presidentti Antonin No-votny
jäUi paikkansa.puoltteMtajana. Hänen seuraajakseen valittiin
Aiieksander Dudcek. TammU^uun kokonkaen meU^ niukkasanal|sta tiedon­antoa
ovat viime a^^pina täydentäneet keskuskomitean jäsented, monien
puoluetoimitsijain ja riyijäs^nt^nlcinlohtikirjoitukset.' Niissä on arvos­teltu
<»in erittäin kirpeäistl, puoiuMn täjhänastisia menett'elytapoja; Jotka
ovat Johtaneet jät|enistön passijivisuuteiln Ja'viivyttäneet^ vklttäihi^tälmiä;
talouspoliittisia ratkaisija.' Eräänti päävirheeiiä' on pideity aUtAin'äatii)n'
puutetta. Puolueen pää-äänenkannattajan Eude t jPr^vpn ilafijavi^^äkirjoi-tus,
jota täydentävät keskuskomitean, puhemiehistön puolueen < liSiiaJan
toimintaohjelmasta antamat etukäteistiedot,; osoittaa uutta suuntausta se­kä
tiedotustoiminnan että monien maiden ikeskei^n kysymysten kohjdalla
Julkaisemille seuraavassa muutamia kyseiseen pääkirjoitukseen; jsisäjty-neitä
ajatuksia. . ,,
jestelmän' ja^^
laiiden.' väliltä; Uud^ri* tötousijä^
Jtelmän^- kä^^
käy erittäin työlääksi mm, j u u r i sik­si,
että yrilysten iitsenäi^yttä ja
omaa vastuuta rajoitetaan vieifi lii­kaa.
Uutta poliittista järjestelmää
ei kuitenkaan voida saaititaa voimaan
millään' määräyksellä; eikä ollut
PUOLUEEN JOHTO EI VOI
KORVATA VARSINAISTA ,
JOHTOA
Nyt ei voi tulla kysymyikseen vain
tähänastisen p^liibtisen johdon "pa-raniteleminjiKV,
vaan sen asteittainen
muuttaminon, sanotaan kii'joiluikses-sa.
On poistettava ristiriita itähänas-tisen
keskusjohtoisen poliittisen jär-taksemme.
, , . ,•
Sanavapauden hinta on kuitenkin suuri. Se'vaatii meiltä
kaikilta työtä, ponnistelua ja uhraukGiakin lehtiemme talous­aseman
. turvaamisen hyväksi. Lähjoiitakaamme siis nyt, ku­sten
entisinäkin vuosina, mahdollisimman, avokätisesti Vapau­den
ja liekin sainomalehtipaperjirahaston kartuttamiseksi!
Harhakuvitelmien naamiot
Amerikkalaiset ovat Vietnamissa kurkkuaan myöten lie­jussa,
jonka ovat itse polkeneet, totesi Helsingissä ilmestyvä
SKDL:n äänenkannattaja. Kansan Uutiset viime lauantaina
johtavassa toimituskirjoituksessaan jatkaen:
'V Amerikkalaiset ovat Vietnamissa kurkkuaan myöten lie'-
jussa, jonka ovat itse polkeneet. Yhdysvaltain sotilasmaineen
ja arvonannon menetys on ollut sitä luokkaa, ettei se sitä
pysty enää korvaamaan. Vietnam on osoittanut, kuinka tai­tamatonta,
äärimmäisen vaarallista ja moraaiisesti ala-arvoista
on Johnsonin johtama politiikka.
Toivottavasti amerikkalainen todellisuudentaju ja oma^
tunto eivät ole vielä kuolleet. Robert Kennedyn vaatimus kat­soa
Vietnamin tilanteen alastonta totuutta silmiin ja luopua
harliatoiveista kuvastaa sotilaallisista tappioista kavahtaneen
amerikkalaisen pessiffisniiä. Vaikeaa on sen sijaan sanoa, liit­tyykö
tähän pessimismiin myös herääminen näkemään USA:n
koko suurvaltapolitiikan virheellisyyttä, kehnouitta ja kau-histuttavuutta.
Kennedy pulhuu menneistä unelmista Vietnah
min vapautusarmeijan iskettyä ameriktkalaisiini: näiden vah­vimmista
tukikohdista Saigonin-suurlähetysrtöön saakka, mut­ta
tässä on tullut esiin vain näkyvin osa siitä "harhakuvitel­man
naamiosta"^ johon Washingtonin johto yrittää peittää vä-kivaltapolitiikkansa.
USA:n osuus esimertkiksi Kreiikan sioti'-
laskaappaukseen ja fasistiterrorin pystyttämiseen siellä oli
vain toistoa amerikkalaisen politiikan tunkeutumisesta aikoi­naan
Saigoniin.
Vietnamin kansan taistelua amerikkalaista jättiläisvaMaa
vastaan on ainutlaatuinen osoitus pienen kansan vapauden- kuntana "tahrineet kirjamme"
rakkaudesta, rohkeudesta ja peräänantamattomuudesta. Näin Vietnamin kysymyksen tiimoil-vastakohtaisten
voimien sotaa on tuskin käyty missään muu- ta. "Business kuten tavallista"
alla maailmassa. Vietnamin vapausarmeija lähti hyökkääviä katsantokannan pefuäteeBa Ca-aimerikkalaisia
vastaan varustettuina pääosaltaan hanallisin nadasta on mjryty ja-myydään
metsästyskiväärein, keihäin ja ansoin. Pitkän aikaa sai Viet- edelleenkin YbdysvalMle^^äb-kong
nykyaikaiset käsiaseensakin pääosaltaan sotasaaliina tätarvikkeita käytettäväksi
amerikkalaisilta. Sotaa on käyty jokseenkin vailla huoltoyh- Vietnamin kaupunkieim kylien,
teyksiäjSidontapaikkoja ja varikoilta ainoana apuna alkeelliset koulujen, sairaalain ja lasuin-siviilikylät,
joille ameriktkalaiset ovat summittaisesti kostaneet paikkojen hävittämiseen Sekä
napalmpommein, liekinheittimin ja teloituksin. Amerikka- vietnamilaisten sotilaiden, ja
laiset eivät ole säästäneet vankejaan, valan kuuliustekm ja ki- siviilien tappaöniseen.
dufcuksen jälkeen ampuneet heidät. Tunnustavatko an^erikka- Samalla kun 'me canadalaiset
laiset nyt hallituksensa politiikan kaikinpuolisen virheellisyy- . vaadimme Yhdysvaltoja lopet-den
ja valheellisuuden lukiessaan virallisia tappiolukuja, mit- tamaan kurjan likaisen säotansa
kä ovat vain murto-osa niistä kt^dlleistaj jotka kannetaan ko- Vietnamin pienitä kansaa va&^
SOPU PAREMPI
Miiksi vihataan kommunisteja ja
kohdistetaan se sitten Neuvosto­liittoa
'kohtaan.
Syitä on monia. Kun. siellä ei
saa esim. tehdä k i d a l l e testamenttia
eikä Stalinin tyttärellekään annet­tu
miljoona perintöä niin että hä­nen
täytyi lähteä sitä hakemaan
Amerikasta.
Mutta todellinen syy on siinä,
kun siellä poistettiin tuo yksilöiden
riislovalta. Osake-yhtiöt, pankit
sekä teollisuus ja vakuutusyhtiöt,
maat ja luonnon rikkaudet järjes­tettiin
'kansan omistukseen-
Sen järjestelmän alaisuudessa
jouluvat kailoki omalia työHSän- elä­mään.
Tuota järjestelmää on- y r i ­telty
kukistaa kylmällä ja rkuumal»
la sodalla, kauppasaarrolla ^ ja i us­konnollisilla
valherUakin.Muttat tä­hän
voitaisiin verrata sitä' että kan-,
sa joka pimeydessä asui, näki',suur'
i en valkeuden j ^ ' taisteli voitoic-kaasti
sen puolesta. ^
Ja vaikka sen vanlian mädänty­neen
järjestelmän taholta sitä syyde­tään
yksilödiktatuurista, niih 'hiellä
on j o kansalla ehempi valtaa 'kuin
niissä maissa missä >«ie "yksilöva­paus"
on Kylttinä. '
Mitä, tai mikä oli Venäjän kan.
san asema itsevaltiaitten hallitsijain
aikana? Maassa, joka oli laajin ja
luonnonrjkkauksistaan stiurimpia..
kuoli tsaarien aikana kynmieniä
miljoonia ihmisiä vuosittain nälkään
ja kulkutauteihin. Tuotantolaitokset
olivat suurelta osaltaan ulkomaa­laisten
omistuksessa j a maat olivat
Jtenraalien, ruhtinaitten j a kreivien
omistuksessa. Kansaa pidettiin vuok
raviljelijöinä, tai toisin sanoen or­jina.
Tuo itsevaltakausi jatkuvasti
huononi, ja kansa väsyi tuohon
kurjaan järjestelmään, jota yritet­t
i in ylläpitää aseilla j a uskonnolla.
Mutta tämän uuden järjestelmän
aikana on siitä kehittynyt yksi maa­ilman
'huomatuimpia edistysmaita.
Kansa, joka asui pimeydessä, luku-taitoikin
oli vain 15 prosenttia, on
jo sivuuttanut monet suurimmatkin
kehitysmaat. Kulkutaudit on suu­relta
osalta saatu kontrolliin, näl­kään
ei (;nää tamtse kenenkään
kuolla joka lyötä tokee, ja teolli­suus
on jo toisella tilalla maail­massa,
vaikka se ei ole saanut u l -
'komaista pääomaa; Päinvastoin sitä
on ulkomaiden taholta yritetty hä­vittää
kaikilla mahdollisilla keinoil­la,
sodilla jne.
Mutta kaikista noista, vastoinkäy­misistä
se on selvinnyt ja pyrkii
aina parempiin saavutuksiin j a on
jo sivuuttanut tämän yksilö-voittoi-sen
järjestelmän.
Jos otainsme huomioon Canadan,
jcika on luonnonrikikauksistafan niiii
i l l u r i , että sen ääriä "ei vielä liin-:
leta, i u i in meidän valtiomiehenune
jatkuvuäili sanovat, että "me taiv
viti>enune. ulkopuolista pääomaa''. J a
jatkuvana uhkana ilmenee työttö-myyltä
vaikka meillä on maailman
mahtavimmat viljavainiot, mineraa­lit
ja metsärikkaudet. Muttat ulko­maalainen
pääoma omistaa teolli-iuuslaitoksistamme
jo 60 prosent­tia;
suuret voitto-osingot viedään
maasta pois ja näin ollen meidän!
valticveOkamme jatkuvasti lisään-
'yy.
Ja luo ulkomainen pääoma kon
trolloi jo .smn-elta osalta meidän
ui'.'komaakauppaamme. Meillä ori
juuret öljy- kaasuv j a potaskavarHt;
jotka nekin ^suurelta osallaan ylkö-inaalaisleh
omistuksessa, ' j a niinpä
•niidepki^ yp^^ol^ menevät ulkomail-;
':e. " ' ' ' ' ' '
tiin?
Jos koskaan, niin nyt tulisi Canadan hallituksen yhtyä
päättävästi niihin hallituksiin ja kansanliikkeisiiny jotka vaa­tivaa
Yhdysvaltoja lopettamaan ehdoitta ponunituksen ja
muut sotatoimet Pohjois-Vietnamia vastaan koska itiedetään,.
että siten menetellen saataisiin rauhanneuvottelut hetilmiten
alulle, ' '
Toisaalta on syytä muistaa, että mekin olemme kansa-taan
— mistä kahmitaan suuria
rikkauksia jätitiläiskolkoisille
^otatarvetehtaille ^ r & y m etelä­puolella
—- meidän canadalais-ten
velvollisuus on päättäivästi
sanoa kiitos ei "veriralhoista"
ja vaaitia sotaitgapeiden myyn­tien
lopettamista Yhdysvalttibi-hin.
• u
yött'on_
ovat jatkuvasti olleet ineille sijure-na
haittapa^ Ainoastaan sodat'ja
sotaan varustejvi; on antanut työlli­syyttä
josta nytkin baiitimini^, mut-
'ta valtiovclltamme JatkuVasti llöääri-fyksä
aleriee'rahari>Aie'.'arvi)': '''
Vaikea' tMS nyi' tuhnetAan' tuo-'
;ta ''hyvinvoinHia", i'iutj'tuleeko'-tä-
'mä, jatkumaan,' vaikka! olemfnt-kift
siinä lu'uk'£sa, kun koko tämä ka­pitalistinen
järjcsfelmä on niin toi-suinkaan
sattuin^a, että Iceslkusikxxmi-tea
krilttisoutt analysoiroanaä johfav
toimintaansa. Se ei saisi sekoittaa
poliilttista johtoa varsinaiseen johta­miseen.
; Keskuskomitean ei tulisi suorit*
taa hallitukselle, parlamentille jne
kuuluvia tehtäviä. Puoluekoneis­ton
välitön Johtotyö häiritsee joh­tamisprosessia
ja heijastaa epä-
. luottamusta laillisia, päteviä johto
•elim^ii kohtaan. Tällainen käytän­tö
on. jyhtaniit jai johtaa laajalti
levinneeseen'laUstusaseniaan, jos­ta
huomattava osa poUittisen mo;
raalin puutttelsta on lähtöisin:
Puoluekoneiston >£ehtävänä on vai-miiEitella
objek'tiiVisia' tietoja ja 'ai­neistoa
.valittujen elinten''päätösten
tekoa värct^n ja tmVäfä puolufetoi-minnaIle
aine^ellis-tfikpinen perusta:
Puoluekoneisto el missään tapaukr
sessa_ voi korvata talouselä'män ja
va'ltion johdossa työskenteleviä kom;
munisteja. ~
VAIKEIDEN PÄÄTÖSTEN
TEKIJÄIN ARVO JA ARVOS-TELUN
MERKITYS
Valtaraseman ottaminen j a erityi'
sesti jos sen tekevät henkilöt, jotka
pyrkivät kai vaamaan kykyjen tuo­man
arvovallan ulkoisella, pelkkään
virkaan liitxyvälj^ arvovallalla, va­hingoittaa
puolueen, mainetta. Kes­kuskomitea
.1.1-vosteli improvisointe-
VI, päivän paineen alla tehtyjä rat­kaisuja,
jolloin sivuutetaan myö-heimmät
seuraukset. Näin tapahtuu,
kun puolueen elimet hntätilanteissa
ottavat vasituun ^lioiiisita tilaniteissa^
j o l l o in " e i ^aa kieakusteUa, vaan; on
toimittava". Mutta juuri imsprovi-sointeihiri
liittyy aina subjektiivi-suuitta,
kiirettä ja heouniostuneäsuutta
mikä vain pahentaa tilainnetta.
Päpäiväisyys ja tarmolkkuuis muut­tuvat
silloin hyödyttMksl ja M y -
neeksi kop\eqtelutoi Ei ole olemas­sa
puutteita ihnan obj@l;tiiivlsia syitä
Emme halua arvostelun halventa­van
niiden pyrtdanyksiä, jotka reäiel-lis
«stl taistel«rvat vaikeuksia vajftiaan,
tekevät rotakeita päätöJcsiä, eivätkä
pelkää lyhtyä epäimjÄllyttäviinkään
t<>|men|)iteiriin. Arvositelun: arvo on
^pnä, ebtä s-j paljastaa käyttämättö­miä
mal\dollisutiksia.
TARVITAAN. OHJEI/MAA,
TARVITAAN ERIlLAIj^UUKSIEN
YHTENÄISYYTTÄ
Tarvitsemme ohjelman puolueel­lemme
ja Fosialisttlselle yhteiskun­nallamme.
Pitkäntähtäyksen ohjel­ma
vaatii määrätyt edellytykset.
Liiallinen kiire voisi vahingoittaa
sen elinkelpoisuutta nyt, kun uusi
talousjärjestelmämme vasta on k i ­teytymässä.
Lähiajan toimintaohjel­ma
olisi kuitenkin hyväksyttävä pian
sillä.lykkäykset saattaisivat merlatä
sitä, että keskuskomitean viime ko­kouksen
herättämästä toimeliaisuu­desta
suurin osa valuisi hiekkaan.
Monia tärkeitä kysymyksiä siinä on
kuitenkin jätettävä ilman tyydyttä­vää
vastausta.
Emme saatuudittauitua siihen,.et­tä
nyt kaikki selviää, kun taivutam­me
kaikissa tijamuodojssa käsitteitä
deopnokratia, taistelu byroScratiaa vas-ta^
iiii ihaujstf n tarppet j i ^ . /Siiurin
iskulause^ ci- mitään e i M I ^ saa­da
torjmhikst.Emme saa »yrjiiyttää
niic^en syitä, jotl^a johtuvat pmi$k
teellisten kriittisten analyysien
puutteesta. Arvostelumme on usein
pinnallista, puolinaista, s§nat .'ovat
voima^kaaimpla Kuin ' g^ifu^ut!
Epäikobtien syyt ovat s y y ^ i ^
kuin oletetaan. Politiiyca ;^^/'peit'
telisi t£ltä ja antaisi lupauksia, joita
ei voida. luna^äa;: vaian ••. joiden, Iq^
nastaminen vain voi: tapiÄt^a »fcofco
kiansanpjbkäaii^^aisin yhteisin «pyild-
Jnyksin, on tuomittu epäKMUiMu-maan.'
,
' Ohjelmain>nie tulisi vaiata[ta..nsihln
kysymyksiin^ jotka /eniifcen huoles-,
tuttavat ihmisiä j ^ , kos^esvat .ennea
kadikkea elintaasoa • 'l^tövähänmie ei
ole vain " j u r i d i s en ylärakennelihan"
.«jopeuttaiminen talouseJämän tarpei­ta
vastaavaksi, vaan laskea perusta
uudelle poHiHselle järjesrtehnäHe,
jolle aloitteeH;isuus alhaalta Räran
ei merkitse epämukavaa >/estettä
suunniittchi- ja johtotyffllei' 'RJniän
tehtävän voi vasta 14. puoluekokous
otitaa harteilleen.
Politiikkamane ei saisi julistaa
vain yhteiskunnan abstraiktista yhte­näisyyttä,
vaan sen on rakennettava
elävää yhtenäisyyttä, joka kehittyy
ristiriitoja ratkoen j a etujen erilai­suutta
kunnioittaen. Ryhmien'ja yk­silöiden
ediijlle on annettava tar­peellinen
iiikikuma-aJa. Niiden eri­laisuuden
kunnioftltaminen on tie,
joka johtaa etujen yhteensulautuimi-
(Jatkuu 3 sivulla)
Pohjois-Vietnamin johtava lehti Nhan Dan varoitti lauantaina Yhdys­valtoja
sanoen, että Khe Sanhin tukikohdassa olevia amerikkalaisia odot­taa
yhtä tuhoisa tappio kuin ranskalaiset kärsivät Dien Bien Phussa 1954.
Vapausrintaman sissit ampuivat lauantaina alas täydessä lastissa ol­leen
amerikkalaisen kuljetuskoneen Khe Sanhissa ja katkaisivat täten
tarvikkeiden tuonnin tukikohtaan, sillä lentokenttä täytyi sulkea toistai­seksi.
Pohjois-Korea ilmoitti lauantaina olevansa täysin valmis taistelemaan
yietnamissa. ' ' ' ' - i '
Vietnamin Lidice. on pikkukaupunki Ben Tre, jonka jenkit tuhosivat
pelastaakseen sissien saartam^tt 4&, amerikkalaisia. 100 siviilihenkilöä sur-ijiattM.
ir ja 1500 haavoittui.
, j , , , , Hanqi^a käytfi-örtin- Pi^siffimäi^
^uo , suuret työttömyyskaudet jk^rr^pi P i en Bien Phyn ni^Jl?^'Eie5•
lä-Viet^l.•nnin sotUast,ilante9n yhteyr
(|o.'^säilä|uanitaina. Dien; Bien
fiippjo; mtM-Ritsi seitsCTflän yuotta^:
'ke^t^ni&en itvdokiii^r^,sodan/ paätty^
; "P;r^äi^enlti (\|ohn<;(m. j a tjämj^^,
«rotilaalliset neuvoniantajal peljl^ä,vät^
'uutta Dien Bien Phutä*' sanoi Viet-niimin.
.d'jir.okraattL5en : ^^y^llaiji,
komiijuhisti.«:6n piiolu^jn lehti kom-mentoiaessaan
Khe; Sanhin iilomJ
Ynai^eh. tukikphdan Lang Veiti- ku-kistiimista.'
''Viime kjukausien ajan Khe Sanh
on ollut .piiritettynä surkeassa ti­lassa
.•.\Ierietettyään;I^ng Vein
Khe Sanhissa olevat kauhun, ja pe­lon
valtaamat amörikkalaiset on tun
nottu entistä ahläampaan nurkkauk­seen.
Khe Sanhin rintamalla oleviat
V apau tus joukot etenevät kohti vpit-toar
Lang Vein taistelu osoittaa, et­tei
amerikkalaisilla ole riittävästi
voimia vastustaa vapäuitusaiTneiajn
&al:imahyÖk/äyksiä;"
siinsa ^idotjtv i .eitä, Se.kosk^, k ^ -
kia. !:'.!' : ) ' ( | f';.l,
Menneisyys on meille varoitukse­na.
Olenimeko ottaneet sen huo­mioon?
Nuo osakemarkkinat, joissa
osakkeilla keinotellaan, voivat viedä
'koko talouden roniahdukseen, se on
tapahtunut menneisyydessä ja voi
tapahtua tulevai-suudessakin. Sillä
ne on rakennettu hiekkapohjalle
joten niiden perusta voi pettää. Yk-silövoittoinen
järjestelmä ei näe
oman pihansa ulkopuolelle, se yrit­tää
suojella sitä aseilla, ja toisten
ryöstämisellä, mutta kaikella on
määränsä. Ei suinkaan : se itseval­tias
Nikolaikaan uskonut, että hä­nen
valtansa kukistuu omien sei-niensä
sisällä.
— I.S., Port Arthur, Ont.
TARVIKKEIDEN TOIMITUS
KHE SANHIIN KESKEYTYI
Danang; —-Vapautusrintaman sis-jjt
ampuivj* alas täydessä lastissa
I M I 11'.' (.
/Olleen 11 anioiukkalaisen i kuljetuskOr
- neen > I^lhe^ Sanhissa ja kaftkaisivat ;tä«
ten tarvikkeiden tuonnin tukikofa^
taan. i '-'i < > i , . • r i
Kone, jo: sa oli'lastina noin 7(300
Kiloa ,poRitioainetta,isyök8Mii 'keskelle
lentok^ttää ja räjähtij iKaikldrsiinä
•)lloet viisi- uues^ä saivat surmansa
sa n oi i i < e mcnikkial aisten i < j eukkojen i
edustipa; Lentokenttä suljetaan tois-i
teiseksi. > , i . •, i ' •
Tähän' saakka vapautusrintaman
1 cketti j a kranaattituli on tdinyt
kiitoradan käyttökelvottomaksi vain
r^uutamaksi tunniksi.
POHJOIS-KOREA VALMIS
AUTTAMAAN
Pjongjang. — Pohjois-Korea i l ­moitti
olev.^nsa täysin valmis tais­telemaan
Vietnamissa^
Pohjois-Korean virallisen uutistoi­miston
välittämässä ulkoministeriön
lausunnossa sanottiin, että "Korean
kjnsa, joka pitää Yhdysvaltain im-perialisitien
hyökkäystä Vietnamia
vastaan hyökikäyksenä myös itseään
v?.«'taan, on täysin valmis taistele­maan
rinta rinnan Vietnamin kan­san
kanssa milloin tahansa vietnami­laiset
veljet sitä pyytävät";
Länsimaiset tiedot, jotka olivat
lähtöisin Yhdysvaltain hallitusläh-trjstä,
keri »ivat äskettäin Yhdysval­tain
tiedustelun todenneen; että
Pohjois-Victnamiasa on pohjoisko-'
realaisia lentäjiä. Lähteiden mu­kaan
25—-50 pohjoiskorealaista len­täjää
on Pohjois-Vietnamissa taistel-hik-
seen mukana sodassa;
, .Pohjois-Korea^ sam,oiii k u i n JCiina:
01 jo'aienijnin ilnipittaiiut, olevansa
v?lmis läheitämään py^dettä^j^ä va-,
•plaehtoisia,Vietnamiin.' , '
IA . ' ;' / ' / " '•
' BEN' TRE — VIETNAMIN " ," ,,'
n
1'Mo!|k,ova.Ameril^k^lai^t,ova^ ,,i
jälleen jiffuififfit jäijjestelmällis,, .:
"(en jouiUcomurhienJcarmeaan his-,
' ^ ^ ' l ^ ff>»,d<»f-!o|«PunjSM» n ^
-. I tujiottuaan etelävietnamilaisen Bc;n
.iTren kaupungin. Pelastaakseen-
.•iissien saartamat 40 sotilastaan
amerikkalaiset so^u^yat an^-
/muksiUa^ ia pommlftlHi^sekä imit.''!
olivat napalmilla lOQ henkft^
naisia, lapsia jä vanhuksia'sekä
runteUvat lisäksi; ainakin 1,500 ih­mistä
ja hävittivät Ben Tren käii^
pungin maan tasalle.
.«Il
- n
..'I*. t
.Mr.' •
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
W
Edwin Airio, Port Arthur, Ont. ;;
täyttää tiistaina, helmikuun 20 : r
päivänä 74 vuotta.
Yhdymme suikulaLsten. j a tutta- :
vain onnentoivotuksiin.
PÄIVÄN PAKINA
"MIELETTÖMYYTTÄ" SANOIVAT HE
Kuten on uutistiedoissa. kerrot­tu,
Britannian pääministeri Ha-
1 Old W i k ? n j a Canadan pääminis­teri
Lesttr Peareon leimasivat
'pelkäksi nielcttömyydeksi" sen
jos Yhdysvallat ryhtyy kaiken
muun lisäisi käyttämään ydinasei­takin
Vietnamin sodassa.
Tässä erikin karmiva todellisuus
silmien edessä.
Väitettyään vuosikaupalla, että
heillä 3 e i ole mitään itsekkäitä
pyyteitä Vietnamissa — e t t ä hei- ;
dän ainoana tarkoituksenaan on
antaa pyyteetöntä apua Etelä-
Vietnamin väestölle — Washingto-nissa
puhutaan nyt ilmeisesti-niin
yaikavasti ydinaseiden käytöstä
iVietnamissa, että pääministeri
Wilson j a Peai-son katsoivat ai­heelliseksi
julkisesti leimata sellai­set
suunnitelmat pelkäksi "mielet­tömyydeksi"?
Ja minlkälaista "apua" Yhdysval-l.
it silloin antaa Etclä-Viebnamille,
:os nämä 'avustettavat' käiyenne^
ti'Jin viimoista miestä, naista, lasta
^ a vanhusta myöten ydinasesodan
liekeissä?
Muistaa tulee, että Yhdysvallat.
ei pommita tykeillään ja mahtavil­la
lentovoimiiiaan enää "vain"
Pohjois-Vietnamln ikaupurtkeja ja
'kyliä, vaan myös itse..Saigonia
Hueta ja muita i Etelä-yietnamin
suuria asutusj^pskuksla, ^ a - kysy-;,
mys ydinasoidipn käytöstä nousi
nyt ilmeisesti sen vuoksi, k u n yh­dysvaltalaiset
miehitysjoukot tun-tpvat
olonsa epämukavaksi niissä
Ktelä-Vietnamin kaupungeissa, joi •
' (ien piti heidän mielestään oleman
varmoja "turvapaikkoja".
Kun amerikkalaiset syöksypom-mittajat
ovat tuhonneet kokonai­sia
kaupunginosia ja kyliä myös
Etelä-Vietnamisisa, niin ei ole lain-ikaaa
ihme vaikka, etelä-vietnami­laiset
sanoisivafikin, että "Jumala
varjelkoon meitä avustajiltamme"
TosiasiSsstf näilttää kiitä,- että yh^
dysval ta laiset hyökkääjät ovat
fiancantuhosodassaan aiheuttaneet
j o korvaamatonta vahinkoa Etelä-
Vietnamin luonnoHe j a väestölle.
Reuterin; uutistolmisito lähetti
New Yorkista tammikuun 21 pnä
tiedonannon, minkä mukaan ame-
• ikkalaisct tiedemiehet ovat hups­ussaan
siitä, mitä on heidän avuU
laan ja nimeensä Vietnamissa teh­ty.
Mainitussa uutistiedossa ker­rottiin:
"Täkäläiset (yhdysvaltalaiset)
tiedemiehet itulevat lisääntyvässä
määrässä huoleiJtuneiksl siitä, et­tä
kasvlllisuuden^hävittäjäkemi-ikaali
tekee Vietnamin hylkymaak-si.
"Tämä huolestuneisuus ilmais.
t i in
sen
vuoi
oif luHuvi^ 21 pnä amei*ikkalai-iedomiesyhdistyteeh-
(AAA3)
kjOkoi^sesaij rnii^li edijslaa Yh
dysvaltain suurinta tiedemies ryh
mää.
Yhdysvaltain kasvitieteellisen
yhdistyksen presidentti tri Art­hur
Galston kirjoittaa, että kemi-ikaliiniislkeiden
käyttö metsissä ja
'viljavainioilla siinä mielessä, että
voidaan vähentää Vietikongin ruo­kavaroja,
"voi saada käyntiin ta­pahtumien
iketjusaijanj minkä
suuntaa ei voida muuttaa, vaikut­taen
se jatkuvasti maatalouteen ja
villielgijniin; ja sen vuoksi myös
ihmisiin vielä kauan aikaa s o d ^ .
jälkeen."
N i in yllämainittu henkilö kuin
useat muutkin A A A S : n virkailijat
esittivät mainitussa kokouksessa
a s e i t a huolestuneita lausuntoja sii­tä
ikun Pentagonin — USA:n sota-päämajan
— virtkailijat vakuutta-ivat
jatkuvasti, että kemikalista
sodankäyntiä ikonbrolloidaan htio-lella
Vietnamissa, j a että se ei ai-iheuta
pitkän tähtäyksen seurauk-
Nyt on itse Pentagonin toimesta
suoritetun tutkimuiksen peinisteel-la
julkaistu raportti, jonka mukaan
Vietkongln suojapaikkojen hävit­tämiseksi
suoritettava metsien pui­den
lehdistön häivittäminen kemi.
ikalimyrtokyjen avulla uhkaa hä­vittää
kokonaan kuusi villi-eläin-ilajia
• Etelä-vietnamista.
Mldwest Reasearch Instituten
raportissa sanotaan, että viiden
vuoden aikana käytetty lehdistön '
ihävittämiskemikaali voi saada ;
Vietnamin luonnon' pois tasapai- "
nosta.
Vahinkoa on aiheutettu puuvilla :
Jkumi ja tomaattifanneiHe. Mainit- •
tu instituutti o n huolissaan siitä,
minkälaisia jälkiseurauksia näiden .
kemikalien. käyttö aiheuttaa v i i -
lieläimille. • .
Tämä kasvillisuuden myrkytys ,
aloitettiin 1962. Vuoden 1966 lop-puun
mennessä oU suihkutettu täl< '
lä myrkyllä 2,000,000 eetekerinalaa,
josta 1,000,000 eelfckerinäläa viime ;;
vuonna. Vuonna 1968 aiotaan
myrkyttää vielä suurempi ala, ker- "
rotaan uutistiedoissa. '
-Jtfyrtfcytyksen johdosta pelätään ' •'
häviävän sukuipuuttoon jcaksi',
apinalajia (Doud Langui* j a Gib- '.'
bon) mitä on vain Vietnamissa. Su-mati-
an sarviikuono; ruskea sarviset ';
peurat: kaksi villiä lehmälajia ' ' _
(gaur pa bantong.)
Ja nyt puhutaan jopa ydinasei- '
den käyttämisestä "Vietnamin
avustamlsefltsi". '
E i ole ihme vaikka p^ministe-r
i Wilson j a Pearson pitävätkin s i ­tä
"pelkkänä mielettömyytenä."
Kummallista on vain se, kun '
he eivät tuomitse kiertelemättS,'.
koko Vietnamin hyöfckäyssotan,
vaadi Pohjois-Vietnamin pommi-'",
tuksen ehdoitta lopettamista, .rau- -_-
hammeuvottelujen aloittamista, Y h - ,
dysvaltain asevoimien Jcotiuttamis-ta
j a Vietnamin kansaMlsen yapau. .,
den kaikinpuolista takaamista Ge-;
neven sopimuiksen kirjaimen ja
hengen: muikaisestl! "
Käns^oura.