1956-12-20-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, jouluk, 20 p. — Thursäay, Dee, 20, J956 i i i i i l i i i i tUcpbones: Bm. OtUt» €». 4-4204; Sditorial Office OS, 4-4285. Uamger &8ukfi. EditorW. Eklund. Mailing addJiess: Box 69. Sudbury. Ontario. Qrgao of Pinnteb Canadisns. Es- «Hdlabed Nov,1917. Aiitluvixetf as aeeooA d a » naii tiy the Fost Office Department, ottava. Pob- Usbed- thrtee veekly; Toesdaya, TbSMdays and Saturdays tv Vapaus PobUahing Company Ltd., at 100'102 EIA'6t W.* l^udtniiT, Ost, Caaadftf Advertifing ratcs spon appUeätioa. Tranalation free of eharge. TXLAUSHJNNAT: Canadassa: s vk. 7J00 8 kk. 9,15 3 kk. 2,25 Yhdysyalloissa: l vk. 8J00 6 kk. 4,30 Suometta: l vk. 8,50 e kk. 4.79 ; Päätiunb Nehra Ottaivassa "Näitä rivejä kirjoittaessa on Intian pääministeri Nehri presidentti Eisenhowerin vieraana Washingtonissa, m tulee tänään <torst3iiia| yieraitemaan myös Ottawaan. , Me puolestanmie yhdymme kaikkiin niihin canadalaisiin'^. jotk^, lausuvat Intian- pääministerin sydämellisesti tervetulleeksi Canadaan. Totta on'tietenkin, kuten bn eräissä sanomalehdissä seli- :etty,;että kanssakäyminen ja vuorovaikutus Iritian ja Canadan kesken koituu loppukädessä hyödyksi kummallekin maalle.. Mutta meidän käsityksemme on, että Nehrun vierailuun liiiiyjr.juhlien ja muodollisuuksien lisäksi myös tärkeitä neu- Vjo|t^luja maailman tämän hetken tärkeimmistä kysymyk-' sistä.* ^ . . , ' . Näistä neuvotteluista puhuttaessa on pantu mielestämme oilteln etutilalle kysymys, suhtautumisesta Kiinan Kansan-taivaltaan. Yleisesti tiedetään, että Intia haluaisi, jotta .Yhdy^allät ja Canada tunnustaisivat Kiinan tasavallan ja' . rupeaisivat kannattamaan sitä, että Kiina voisi ottaa sille laillisesti kuuluvan paikan YK.:ssa. l *'^*!?ämä sellaisenaan on yksi kaikkein tärkeimmistä nyky-aj^'|^ kysymyksistä, Ja vaikka Washingtonista tulleissa ilmei-sestiiinnoitetuissa uutis^iedoissa kerrotaan, että Yhdysvaltain hallitus ö a valmis uudelleen harkitsemaan, asennettaan Kii-nati> ftuhteen; sielläon ilmaistu myös hurskaita väitöksiä siitä, ' €tt;ä'Yhdysvaltain on muka vaikea tunnustaa 600-miljoonaista KiltS^a niiden "sitoumusten" vuoksi, mitä Yhdysvalloilla on ,Chii5i|fg,Kai-shekih kanssa! Tolsinaan on omatekoisista kah-ieis^ vaikeanipi vapau,tua kuin tavallisista vangin kahleista! ' -"Mutta Canadan kohdalla ei ole edes tällaisia "vaikeuksia". Me?^toivommekin, että liittohallitus harkitsisi vakavasti mitä asiantuntijalla^ päahiinisteri' Nebrulla, on sanottavaa Kiinan Icansantasavallasta. Maamipe edut vaativat tosiasiain tun- 1 , nustaniistä Ja tosiasia on, että Kiinan 600-miljooninen kansa onoTemassa. ^ , Tunnustamalla Kiinan kansantasavallan, kuten kansallis-etumme vaativat, Canada voisi auttaa myös eteläistä naapuria^ Yliciysyaltoja, vapautumaan-niistä omatekoisista kahleis- • ta^ptka ovat sitä, pidättävinään tästä ennemmin tai myöhem- .nidn ».tehtäväksi tulevasta toimenpiteestä. . OSKO MOVLVPVm PVSMSBNf Onko joulupukin perinteellinen punainen turkiksella vuorattu puku venMläistä alkuperää? Täällä käydään kiihkeätä väitte Jyä kysymyksen Jobdosta. . Koko juttu alkoi siitä kun tri P. M. Bloom kirjoitti Time6-Ie)idelle kirjeen, jossa hän huokailee: "Vii» meaikaisten tapahtumien valossa minua huolestukaa se 'kun jotdu^ pukki vielä puetaan perinteelliseen venäläiseen pukuun. "Eikö olisi liorkea aika tehdä muutos tässä yhteydessä jä 'pukea tämä rakas vanha herra. länsimaille sopivampaan .asuun?" ' / J Kirje herätti hetikohtaista vastakaikua. Eräskin lukija kysyi: "Minkälaista asua tri Bloom ehdottaa joulupukille? Polvihousujako?" -r- Lontoolainen sanomalehtiuutinen. Ennustavat taiste palkkaetujen puolesta Kiinan niaatakiiiilen'^*'''^ saavufutaia Elinkxistaiinuksien jatiaiva$ti miirtes^ työläiset ovat pakoitettuja vaatiinaan / Toront^, — "Työläisten on vaadittava nousevia elinkustannuksia^ vastaavaa palkankorotuksien mutta! sarjaa v. 1957", sanoi yli miljoonan jäsentä käsittävän Canadian La-bör Congressin varapresidentti Gordon Gusbing täällä äskettäin kirjeenvaihtajille myöntämässään haastattelussa. Elinkustannuksien nousun vaara tulee olemaan keskeisimpänä kasit telyn aiheena Ctongressin tehdessä ANKARIA MOITTEITA SMOIUEN SOS-DEMIEN LESKIS-OPPOSITIOLLE esityksensä liittovaltiona ministerissä- W Jättäkääimhe Unkari rauhaan .^Jijixkärin traagilliset tapahtumat ovat luonnollisesti aiheuttaneet' mielten ailahtelua sellaisissakin piireissä, jotka toivovat pelkkää'hyvää veljeskansallemme. - Mutta tätä ymmärrettävää mielenliikut^sta yritetään käyttää mustan taantumuksen hyväksi niiden toimesta, jotka eivä välitä tuon taivaallista sen paremmin Unkarista -kuin ' Uftkarin kansastakaan. Tähän luokkaan kuuluvat ne Suuren flähan lehdet, jotka ovat kymmenen vuotta parjanneet ja panetelleet Unkarin kansaa siitä kun se on omaiksunuts sen maailmankatsomuksen, mitä nämä isoisten lehdet eivät' hyväksy'—.mutta nyt vuodattavat krokotiilin kyyneleitä Unkarin kovan' kohtelun puolesta. Tosiasiassa, jos näitä • Suuren Idahan leiitiert ja niiden matkijain krokodiilinkyyne-leita tutkitaan vähän läheiserrmiin, silloin havaitaan, että ne eiyat nytkään ole ikiirityneet mihinkään sellaiseen, mikä rau-hbljtaisi Unkarin tilannetta ja auttaisi sitä nousemaan uu4el-leemylös: ^Päinvastoininämä pelkästä ihmisrakkaudesta kiintyneitä Unkarin pakolaisiin ja heidän avustamiseensa mutta merkillistä kyllä, niiden ih- 'misVäkkaUs loppuu siihen. Ne eivät puhu halaistua sanaa niistä kymmenistätuhansista egyptiläisistä, jotka joutuivat BritanrUan, Ranskan ja Israelin hyökkäy^ neniään tuhotuista kodeistaan Port Saidiista ja Suezin kana-vanviVarrella sijaitsevista muista asutuskeskuksista. Ne eivät ole* d^etävinään sitä; että .tuhansia todellisia vapaustaistelijoita, isänmaansa vapauden puolesta toimivia miehiä ja naisia, joj^tuu olemaan henkensä kaupalla piilossa Kyprosin vuoristossa ja Algerian sydänmailla. Näiden tuhansien pakolaisten kohtalo jä elämä ei liikuta lainkaan niitä Suuren Rahan lehtiä,- jotka ovat nyt pakahtua itkuunsa Unkarin'pakolaisten suhteen. lehdet ja niiden^ perässäkulkijat^ haluaisivat ilmeisesti saada yhä!,«enemmän ja enemmän itkun aihetta. Missä suinkin niille^avautuu tilaisuus tai on avautuvinaan sellainen, nämä "vapauden ritarit'* yllyttävät Unkärinvkansaa jatkamaan kapinointia ja maastapakoa ilmeisesti siinä toivossa, että kurjuus lisääntyisi Unkarissa, ja että saataisiin enemmän päicoläisia "huollettavaksi". . Ei ole lainkaan ihme, vaikka tällainen "itku ja valitus" tuntuu laajojen joukkojen keskuudessa siksi paljon tekaistulta propagandatempulta, ettei se enää tehoa. "Mutta "yritys hyvä kymmenen". Ottakaamme esimerkiksi torontolaisen aamulehden, Globe and Mailin mazman-tajij^ ji etusivu. Siinä komeilee neljän palstan pituinen otsikko: "Tuhansia neuvostosotilaita sanotaan liittyvän unkarilaisiin kapinoitsijoihin" Sen* alla on sitten lähes palstan verta otsikon henkeä vastaavaa tekstiä oikein tilastotiedoilla verufetettuna; Kapinointi jatkuu muka täydellä voimalla ja venäläisiä sotilaitakin liittyy tuhansittain, jopa aivan 15,000 miehen voimalla Unkarin kapinallisiin. Mutta stten on uutis-tarinan lopussa pieni huomautus, että" niin tuo yllälainattu otsikko kuin sen alla julkaistu tekstikin on pelkkää satua. APih' Wienin uutisessa sanottiin: Täällä ei uskota tietoihin, että'Unkarin n>aaseudulla on laajakantoista sissitoimintaa, ja että^yenäläisiä sotilaita liittyy suuressa mitassa kapinallisiin. Tietoiset kommunistipiirit Budapestissa myöntävät, että maa-seudulla on aseistettuja rosvojoukkoja, mutta he sanovat, että nämä rosvojoukot eivät taistele, vaan ovat piilosilla . ;: -l^S lukeneet ihmiset muistavat myös miten Unkarissa on muka telotettu kapinallisia yötä ja päivää: useiden viikkojen ajan. Mutta yllämainitussa AP:n uiitis^tiedossa sanotaani että "Ensimmäinen summittainen te-loi^ »ifs tapahtui lauantaina, jolloin hirtettiin Janos Soltesz sii-tä^ vettä hän oli kantanut luvattomasti aseita Miskolcissa.Sol-tesz jaLajosNagy havaittiin syyllistyneen luvattomaan aseiden halliissapitoon ja heille annettiin sotatilalain velvoitusten Helsinki.— (DLP) —Muutaman viimepäivän aikana on 'eri puolilla maata > levitetty sosdem-puolueen .enemmistön toimittamaa TTK-leh-teä. Lehden virallisena: julkaisijana on; puolueen enemmistönrmarras-kuussa perustama Työväen järjestöjen Tiedoituskeskus, jossa ^jäseninä ovat mm. Työväen Urheiluliitto, Suomea^Aramattiyhdistysten fKesf, kusliitto, sosialidemokraaftisetinais-ja nuorisojärjestöt ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue. " Lehden päätoimittajana on Martta Salmela-Järvinen ja sen toimitus-, neuvoston muodostavat em. järjestöjen puheenjohtajat Eero Antikainen, Antti Hietanen, Tyyne Leivo- Larsson, Pekka Martin ja Emil Skog sekä Suomen Pienviljelijäin Liiton liittotoimikunnan puheenjohtaja Matti Lepistö ja ministeri Aarre Simonen. Lehdessä 'kohdistetaan ankara moite sosdem-puolueen leskisläisen opposition toimintaan, jonka hallinnassa lienee mm. suurin osa puolueen lehdistöä^ Se ilmenee selvästi niin sosdem-hallitusryhmän julkilausumasta kuin SAK:n II puheen-, johtajan lausunnostakin. Puheenjohtaja Rantanen mm; toteaa, että. TTK:n julkaiseminen on välttämätöntä "siksi, että on todettu myös osan sosdem-lehdistöä — varsinkin eräitten piirilehtien — antavan yksipuolisia ja harhaanohtavia tietoja muokaten siten yleistä mielipidettä työväenliikkeen vastaiseksi." Muiksi perusteluiksi lehden välttämättömyydestä; ovat kelvanneet mm. kommunisteihin kohdistuvat epäluulot. Lehti väittää, että kommunistit antavat vääristeltyjä tietoja työväenjärjestöjen ; toiminnasta ja periaatteista^vaikka se ei voi esit-i tää siitä ainoatakaan tosiasiaa. Työväen keskuudessa kysytäänkin, miten on mahdollista, että lehti, joka käyttää hyväkseen SAKrn ja TUL:n kaltaisten koko työväenliikettä edqs-, tavien järjestöjen arvovaltaa, lähtee haetuin syin hyökkäykseen työ^ väenliikkeen toista (isäpuolta vas-. taan, jolla em. järjestöissä dn .huor. mattava vaikutus. , töUe;tan>iii|fcuiini 133 ^päivänä. S manäifai^m,' ssahoi mamitun um< liiton,sjolitaja, t^LCrn taholta esitetään vaatimus terveysvakuutusuun-, nitelman täytätöön panemisesta. Aikaisin viime syyskuussa' mr. Cu shing; ilmoitti^ että hänen järjestönsä tutkii suunnitelmia elinkustannuksien i nousun torjumiseksi;. Silloin hän lupasi, että työväestön vaatimukset, ' tullaan esittämään "painavemmin sanoin kuin koskaan aikaisemmin" ja' että huomion kohteena < tulevat olemaan yhtiöiden ennätysmäiset voitot.' Tämä oli ilmeistä farmarien ja työläisten yhteisestä esityksestä joulukuun 5 päivältä, jolloin tuomittiin "suuryhtiöiden i monopolistinen kontrolli" ja vaadittiin niiden kirjain avointa tutkimista hintasäännöste-lyyn ja voittoiluun nähden. ELINKUSTANNUSKORVAUKSET Rofusyrjintalait ovat Etelä-Afrfkan monien kansallisuuksien viisauksena Cape T<own Puhue^aan.täällä ta sataa useimpaan kansallisuutee^^, pidetyssä ^rauhanfconterenssissä-äs-i kuuluvaa ihmistä,';joit'a'!nyt' Syyi^-' kettäin Etelä-Afrikan Rauhanneu-; voston' presidentti' ja- metodisti pas-. tori D. C Thompson lausui: ' "Rauha, hiiilkuin vapaus ja oi-keuslcin, on jakamaton. Ei voi olla rauhaa: ilman vapautta ja oikeutta kaikille". . " Viime viikolla pääministeri Johannes Strijdomin hallitus^toimeen-paniimaanlaajuisiareittauksia, niitä rauhan"'ja edistyksen voimia -vasr taan jotka vastustivat hänen rotus-yrjintäpolitiikkaansa. Iteittauksissa vangittiin rnielivaltaisesti'puolitois-mukaisesti k u oi e mantuomioj mut^ Nagylle suositeltiin armahdusta." Kaikki tämä osoittaa, etta Unkarin tilanteestä{bn:puhuttu paij on pötyä.—. j a on puhuttu pötyä nimenomaan >joukkojen harhauttamismielessä. Tämä ei tietenkään-tarkoita sitä etteikö Unkarissa olisi käyty katkeria taisteluja, eikä sitäi etteikö Unkarissa tarvita nyt apua; Meidän myötätuntomme on Unkarin kovaa kokeneen kansan puolella. < Me olemme myös sitä mieltä, että Unkarin kansalle pitäisi ' antaa apua mahdollisimman avokätisesti. Mutta me liitymme varauksitta niihin tuhansiin ja yhä lisääntyviin canadalaisiin, jotka tuomitsevat Unkarin pakolaisten "avustamisen" varjossa nyt h a r j o i tettavan vihamielisen propagandan Unkarin kansaa vastaan. Mitä järkeä on esimerkiksi siinä, että Suuren Rahan sanomalehdet, jotka näkevät punaista jokaisen kotoisen-lakr kotaistelun yhteydessä; kiihkoir levät nyt unkarilaisten työläisr ten puolesta ja kiihoittavat heitä pitempiin ja laajempiin lakkoihin!- Selvästikiui tällaisessa "ystävyydessä" ja "avustus-hommassa" on koiran, raato haudattuna. Moiseen "avustushonunaan" ei yksikään itsekunnioitusta tunteva työläinen ja farmari halua yhtyä. Päinvastoin kuuluu tavallisen kansan keskuudesta yhä voimakkaammin kuuluva huuto — jättäkää Unkari rauhaan, sillä valitettava tosiasia on, että ulkomailta käsin harjoitettu propaganda ja kiihoitus on aiheuttanut jo aivan liian paljon vahinkoa Unkarin kansalle. tään maanpetoksesta. Vangittujen joukossa on past6i;i D . C . Thompson; parlamenttijäsen L. B. Leewarden, Af rikan Kansal-, Ijsen Kongressin ja Intian Kongressin johtajia. ' Reittauksia pidetään Strijdomin hallituksen epätoivoisena yrityksenä tukahduttaa nouseva hänen iiallitukr sensa rotusyrjintäpolitiikan vastainen jprotestiaalto. Apulaispoliisikomissioneri prikaar tikenraali H ; J i du Plooy sanoi, että -vangitsemiset ovat vasta alussa ja että kaikkia rotusyrjintää vastus-' tavia ihmisiä on vastassa maanpetos-syytökset. Strijdomin hallitus oij kieltänyt kaikkien laillisten järjestöjen yleiset kokoukset elleivät ne ole hanki-neet sitä varten virallista lupaa Niitä lupia' annetaan vain ; siinä' tapauksessa, että hallitus on'^akuut-tunut jotta kokouksissa ei käsitellä kysymyksiä oikeudesta, rauhasta, vapaudesta tai mistään muusta rotusyrjintää koskevasta. ; Yksistään kotikokouksetkin on kielletty ja seurustelutilaisuudetkin kielletään -jos hallituksen turvallisuuspoliisi "otaksuuV sellaisten tilaisuuksien olevan "subversiiVisia" rotusyrjin-tään näliden. Kansallismieliset rotusyrjintälait aiheuttavat suuria kärsimyksiä Ete-lärAfrikan monikansaisen väestön keskuudessa. On häädetty pakollisesti kokonaisten: asutusseutujen asukkaat kodeistaan ja liikkeistään j a pakoitettu asettumaan alueille, joilla heidän sallitaan olevan rotus-yrjintälakien. puitteissa. . Jotkut tarkkailijat pitävät näitä joukkomittaisia "maanpetoksesta" vangitsemisia tunnustuksena hallituksen taholta, että se ei ole kyennyt ; kommunismivastaisella ja muulla rajoittavalla/ lainlaadinnal-laan; pakoittamaan oppositiota suostumaan politiikkaansa: CLC:n virkailijat ja paikalliset uniot korostavat työehtosopimuksia solmiessaan^ että lainattaisiin suur rempaa huomiota elinkustennusnou-sujen korvaamiselle. Niitä ei ole huomioitu viimeaikaisissa < työehto' sopimuksessa. Myös tullaan kiinnittämään huomiota pitkäaikaisiin työehtosopimuksiin. ' •- ' Todisteena siitä, että suurliike-miespiirito valmistaiiituvat päättäväiseen, IcampanjaanmahdoUisiaT päättäväisiä palkankorotusvaatimuksia vastaan onFinancial Post-Iehden ilmaisema kanta, että "yhtiöt eivät halua V suostua palkankorotuksiin" koska se vain lisäisi öljyä siihen' tuleen jota he kutsuvat '«hiipiväksi inflaatioksi". Tällainen kannanotto hyljätään niiden työväenjohtajien taholta,' jotka: viittavat niihin sujiin-nattomiin yvoittoihin;. jota' iahini-taan ja jotka ovat todisteena siitä, että palkkoja voitaisiin korottaa lir säämättä kuluttajien maksamia hiit-; toja. i Financial Post-lehden suorittamassa, tutkimuksessa todetaan, että tämän i vuoden ensimmäisen yh-f 4eksän' kuukauden kuluessa- 38 yh-, tiötäj.sai 15.2% enemmän yoittoa ivalltka.ei/ollut kulunut täyttä vuot otakaan. Mainittuna aikana ko. olevat yhtiöt olivat saaneet $409,720, .797;voittoa verrattuna $355,731,401: ; een . vasteavalta ajalta edellisenä vuonna. Dollareissa-,oli lisä $135; 787,306. Unionistien' selostusten ; mukaan työläisten palkat eivät ölesuinkaan lisääntyneet vastaavasti. • Washingtonista myös saapuu tietoja, joiden mukaan voitot ovat lisääntyneet < varsin huomaavasti vaikka kuluttajat sielläkään eivät saa siitä vastaavaa hyötyä hinnan alen-iennusten muodossa: .Eikä palkkojenkaan suhteen oletapahtunut vas^ taavanlaista ^nousua. ;i: Tämän lisäksi ^pyydämme; huomioimaan, että International Nickel-yhtiö on myös ilmoittanut historiansa suurimmasta nikkelin hinnan noususta; 9 senttiä paunalta. Täten voimme .odottaa .hintojenj^nou-sua, niiden tarvikkeiden kohdalla, joissa käytetään-nikkelliä.^ > - Kaikkein kurjimraassä äsäinassa ovat ne työläiset : tai eläkeläiset, joiden^ tulotVovat muuttumattomat. Samoin; on niiden j ärestymättömien työläisten, jotka -eivät olev saaneet kunnollista palkankorotusta' vitosiin-' " # United' Auto Workers-union; taholta on lähetetty presidentti Eisen-howerille 4,000i sanaa käsittävä kirje, jossa vaaditaan palkkojen ja voittojen suhteen tutkimista auto-; !ier3sT Ja muissa perusteoUisuuksiSr sa: Samaa on vaadittu-wjndsorilais-ten atjtotydlälsten union j a United Electri(»rworke^un|on toimesta.; . Ko3ketellenrV|li^;että palka^ korotukset johtavat vinflatioonUiV W;n W^ter Reuthef sanoi: >"01emi ine varmasti sitä mieltä, että jos perusteellisesti tutkitean palkkoja,' hintoja ja voittoja; koskevia taloudellisia tekijöitä, niin saamme kiiS-tattpmat todisteet siitä, että palk^ kakorotuksia ei voida syyttää viime-aikaisemmista hinnankorotuksista sellaisissa perusteollisuuksissa kuin auto- ja terästeollisuudet". UAW:n johtaja piti ehdottomasti suurimpana; syyqä telouden tasapai^ non menettämiseen sitä, -että f Yhdysvaltain suurten yhtiöiden voitot ovat kuvastaneet tekniilisen edistyksen ja työn tuottavaisuuden lisääntymisen tulosten kohtuuttoman suuren' osan anastamista.!'. ;25,000. jäsentä käsittävä United Electrical Workers-unip myös herat-, ti äskettäin :pidetyssä edustajakokouksessaan kysymyksen siitä m i tä siellä kuvattiin; -•"uudeksi :inflatio kaudeksi".^;; Kokouksessa ^huomioitiin, ettäniin General Motors-^ kuin j Ferranti-yhtiönkin-; kanssa viimeksi solmitussa työehtosopimuksessa; on • kohta, minkä perusteella voidaan korottaa työläisten i •:: palkkoja elinkustannusindeksin kohoamista vastaavasti. Vaikka viimeaikoina! solmitut so-; pimukset on; allekirjoitettu kahdeksi, kolmeksi ja jopa useimmaksikin vuodeksi, uniojohtajat eivät ole hyljänneet sitä mahdollisuutta, että sopimuksista voitaisiin-neuvotella uudelleen ennen niiden päättymisaikaa. UE:n virkailijat sanoivat, että ne työläiset, joiden työehtosopimuksis-^ sa ei oltu huomioitu mahdollisuutta korottea palkkoja 'elinkustannukr sien nousua vastaavasti ovat" ryhtyneet toimenpiteisiin sopimuksien uudelleen tarkistamiseksi."Me emme 'tule epäröimään ehdottaessa sellaisia toimenpiteitä sellaisten tilanteiden, vallitessa, jolloin inflatio- ' ongelma käy : vaikeammaksi kuin miltä se nykyään näyttää.'* Näin on tapahtunut jo useissa tapauksissa. Esimi|rkkin,ä; siitä yoim: me pitää General Itfotorsin kanssa solmittua;-viiden vvuoden; sopimusta ja: Westinghousen - kanssa solmittua: kahden vuoden sopimusta. Vaatinjuksiha tulee olemaan niin elinkustannuksien nousuja vastaa- : vat. -aika-aijottaiset palkankorotuk set kuin. ehdottomatkin palkankorotukset. , UE.n presidentti C. S. Jackson kiinnitti kokouksen huomiota .yhtiöiden "uuteen filosofiaan''; jota nykyään toteutetaan ^käytännössä.-: Sen .mukaisesti liiketoiminnan laajentamiseen tarvittavat rahat kerätään suurimmalta osalta kuluttajien mak-; 'samia hintoja korottamalla.'Täten on: ollut .yleistä:;viime kymmenen vuoden ajan, sanoi hän. "Kuluttajilta; vaaditaan korotettujen hintojen muodossa laajentamiseen, uusiin välineisiin, automoin-tiin tarvittavatfvarat.mutta tehdas j ääedelleenkin' voittoa ; tuottavana laitoksena yksityisen käsiin". Kiinan tärkemunissä maatalouspiireissä — Henanin. Santungin, Hupen, SensiP jaSansin maakunnis-sa on syysvehnän kylvö suoritettu loppuun hyvällä menestyksellä. Hur pen V maakunnassa on ^nyt k:^v9alaa 10 prosenttia enemmän kuin suon nitelma edellytti. . . ' • , • Myöbäisriisin ruynsas sato on ssä-tiiTsiansun, Tsetsvanin ja Futsiamn maakunnan pobjoisosissa,-joissa tämän riisiJajin sato on paljon saa TÄ AKvpnvs Opettaja sanoi arvoituksl sille kansalöiulun ensimn luokalla,' Hän kysyi mm: — on se,, jolla on kampa, mutt ei kuitenkaan koskaan kam] seään? Ääni ^^kolmannesta ^viistä: olen minä; rempi kuin viime vuonna huolimatta siitä, että' luoni^ottomuudet^ai-heuttivat riisiviljelyksille huomst' tavaa vahinkoa. Hupen maakunnassa on ylitetty vuoden V1957 —^' viisivuotiskaudm viimeisen .vuoden taso viljan, puu-; villan ja soijan: tootannossa. Vume Aoioteen verraten on viljan tuotan-; to täissä maakunnassa kasvanu 111,7 'prosentilla, .puuvillan tuotanto 36,9 prosentilla ja soijan tuotento—^ 44 prosentilla. Tloinen atomimiilu .Lontoo. Atomimiilu Nö. tiln keskiviikkona; joulukuun käyttöön Calder Hallin atomi laitoksellä^Englannissa. Uude lun generaattori kytketään kunnan voimayerkostooh ens den alussa. Ottawan kaupunki perus v. 1827 eversti John Byn joi jolloin sitä nimitettiin Bytdv Nimi muutettiin Ottawaksi v. FAGERHOLM PUQLUEETC PUQLUEI^NSA kliCiiÄSSA Helsinki: — Pääministeri Fagerholm- antoi torstaina,' joulukuun 13 pajvähä lehdistölle laii-^ sunnon,;:jossa hän irtisanoutuu : . sosdem^:^uoIueen/ keskuksen ^leh'-| den "TTKni" julkaisemasta sos. !;dem.haIUtusryhmän-; kirjelmästä i ja samati tien väittää olevansa puolueen siiuntataistelun ^ ulko-^ puolella. Sos.dem. hallitusryhmän kirjelmä,' jonka mainitaan olevan ministeri Tiaisen kirjoittama; käsitt^ee vallitsevaa tilannetta seuraavaan tapaan: Suuret porvarilliset etujärjestöt ovat viimeksi kuluneen vuoden a i ' kana olleet ' ratkaisevalla tavalla johtamassa kannattajiensa nimellis^; tulojen nostamista. < Nousua on tar pahtunutkin: runsaat 30 %. Valtion taloutta on tapahtuneen johdosta rasitettu äärimmilleen ja saatettu i sen kestokyky murtumisen rajaan. Virallisestikin on todettu tänä vuotena varsinaisten: työläispalkäuT saajien^palkkojen nousuksi kolmannes siitän mikä on tullut virkamie-: hille ja ^maataloustuottajille, /rämär kin kolmannes on saatu vain erittäin, raskaan työtaistelun kautta. Kaikesta tästä huolimatta :on porvarillinen 'lehdistö ja muu propagan-davälineistö- kohdistanut taloudellista kriisiä käsitellessään'kaiken;hyök äkäilynsä vain;SAK:ta ja yleensä työväenliikettä vastaan, v; Kapinasyyt-teet palvelevat myös tätä tarkoitus^ ta. Porvaristo on / todellisuudessa samalla valmistellut paluuta yhteiskunnallisten asioiden hoitoon 1930- luvun tapaan siirtääkseen laajojen kansalaispiirien, sodan jälkeen saavuttamat > taloudelliset lisäetuudet ja' sosiaaliset oikeudet suurpa! ja sen ympärille ryhmittyi voimien' käyttöön. Vaikutus .öoila t.?bolla valmistellaan sui tÖmyjHta'mm. ammatillisten l u jCU voiman eummoimiseksi ' Pääministeri Fagerholmin leen ei ole lainkaan tällaisen ahtaminen tilanteesta. . Hän lebdille antamassaan lausunn . .-jotakin niin tökeröä, niissä on 'sanottunielii tieten koskaan olisi' voinut hyväk KIRJELMÄN SYNTY Pääministeri selittää, että 1 män tullessa sos.dem; halliti män käsittelyyn; hänellä ei lainkaan käsitystä,- että siitä julkinen asiakirja: Niin hänet dyksessä saatiin tukemaan tied keskuksen perustamista'. "Ja jos olisin silloin tiennyt koko tiedoituskeskuste kosi ajatuksen tarkoituksena olisi puolisesti' tukea 'toista osaj puolueriidassa', -piisin' ^vastus koko asiaa." / ' PUOLUEETON?, ' Pääministeri; vakuuttaa, etu haluaa olla puolueeton suuntat lun ulkopuolella. ; ' ^ n t;^dp Ijikeutua sen pai min skogilaisiiii kuin feskisläi kään", hän Ilmoittaa. Vaikka emme haluaisikaan - lä pääministerin ilmoituksen t peräisyyttä, täytyy kuitenkin ta, että hänen lausuntonsa kovii makkaästi tukee riidassa toisti puolta.' ' ' / Lehtimiehet voittivalt ; Wien: — ,.Itävallan^^ te lakko joka aloitettiin joulukuun 12 pnä kello 12 päiväUä, lopetettiin kolmen; ja; puolen tunnin kuluttua, sillä lehtien julkaisi jäin; kanssa oli päästy sopimukseen ; 8-10% palkan-^ korotuksesta.^ Sopimus on teanneh-tivasti voimassa jouluk. 1 päivästä lähtien. SATUMAISIA RIKKAUKSI. SIPERIAN TUNDRAMÄILL Moskova. — tsiB — Siperiassa on noin. kolme triljoonaani tonnia hiiltä, kerrotaan Siperian rikkauksia käsittelevässä kirjassa, joka ^on juuri ilmestynyt Moskovassa. Yksistään Kusnetsin^ alueella on niin paljon hiiltä, että koko. maaU-man lämpökeskukset voitaisiin huoltaa sillä tuhat vuotta. TTiitjstöimisto Tass mainitsee kirjasta seuraavat kohdat; Aasian puoleisella Uralin: alueella on metallia mm paljon, että siliä voitaisiin ra kentaa rautatie 60 kertaa maapallon ympäri. ^ Jakutan alueella ; on ; puutavaraa enemmän kuin kaikissa', Suomen; Ruotsin ^ja Norjan metsissä yhteen^ sä. Siperian kultaesiintymät ovat pat jon suuremmat Jcuin Klondykju ja samoin on runsaasti timantteja. Kahdeksankymmentä:' / prose Neuvostoliiton voimavaroista o periassa. Romania ra&entaa teollisuuslaitoksia > Romania aikoo . kohottea hu( ;;tavasti: kulutustavaroiden tu tOa. Sitä varten se rakentaa. u uusia, tehtaita ja. laajentaa en Jo ;tänä - vuonna pannaan käy pellavakehräämö Gheorghienis kumitehdas Bukarestin lähist Sigishoarassa rakennetean f aja tehdasta. Aradissa kohotetaan ba"-kutomatehtean tuotentot* Huomattevasti laajennetean j ! rustetaän uudella tekniikalla T boaran sukkatehdasta, Sfie Gheorghen tekstiilitehdasta ja ta tuotantolaitoksia. "ÖQtteko immeisef ihmeitä i(uullut?" "Ömra virheiltämme" Rooma. -^Puolan kommunisti- ;sen puolueen politbyron jäsen Jer^ 2^ Morawski esitti aivan toisen käsityksen kuin Italian kommunistisen puolueen johtajat, sanoessaan Italian puolueen kongressissa keski^ viikkona; että Unkarin kansannousu ja Poznanin mellakat johtuivat täysin "omista virheistämme." MoräW5ki lausui, että "pakkotoimenpiteitä on' tuettava suuren ty<>- väenluokan enemmistön — niiden täytyy olla sosialistisen humaniteetin mukaisia ja massojen on hyväkv syttävä ne". Italialainen,;; kommunistinen työväenliikkeen johtaja Giuseppe ',Di- Vittorio sanoi, että painostustoimen-piteitä voidaan käyttää väin, jos työväenluokan - suuri ' massa tukee; niitä. ^ Otsikkomme ei tullut vahiogossa. sillä lapse&hi tietävät, että nykyaikana ei ole enää mitään "Ihmeitä". • Mutta ihmetellä vaan täytyy toisten mjikan^.rf^to päivälehden-'. uiiti^orixiassa^:; k viikon vaihteessa otsikko: 'Xänttä ihmetyttää/ m&si punaiset eivät estä pakolaisuutta". ' Tämän '^ihmettelyn" alla 'julkaistussa :AP:n.uutistiedossa'> kerrottiin sitten onm. seuraavaa: "Uiricarin rajan yli tulevien pakolaisten ~ lisääntyminen ^ ^ i Lännen -asiantuntijoita. > "Miksi eivät venäläiset pysäsrtä heitä? he kysyvät . . . Yksi seUtys on, että Venäjä haluaa saada heidät pois Unkarista. He (pakolaiset) aiheuttavat. prorbleemln ItävaUalle ja, fcoko länsimaailmalle ja se voi:Joihtaa ,tor raan. mistä neuvostot-hyötyisivät:. . . Toiseksi -on nuihdoUista;^ että > venäläiset välttävät käyttämästä lilan kovaa 'kätt^^unkaiilaisia: vastaan .: pe^ losta. että - se aiheuttaa uudenkapinan i . " ' ' ' ' ' i - Todella .ihmeellinen^seikka.- : ' Mutta; allekirjoittanutta ihmetyttää "pakolaisista" puhuttaessa tämä: : Miksi ns. länsimainen lehdistö puhuu niin pitkästi; ja leveästi vain Unkarin pakolaisista? Me tiedämme, että esImeiUksr >3nexin kanavan' varrella olevista kanpnngeisfa ja kylistä Joatnl pakolaisina- fittämaSiä' kotinsa- aina-' :-kin yhtä moni egyptiläinen koin on vVnkarlsta poistonai onbarilaisia.:: , Mntta^ ne. Jotka itkevät aivan snbraa: hnatba~ unkarilaisten pakolaisten: karjaa kohtaloa, ovat. vaiti knin haota Egyptin pakolaisista. J a mikä ihmeellisintä näiden "län> nen • > ritarien'^ ;meriselitykisssä, on tämä: kotimaansa kurjuudesta; joten heidän le Milania kohti. poismuutostaan pitäisi "lännen*^ ;itki-^ jäin olla iloisia. Unkiuin pakolaisten asemesta olisi siisautettava niitä pakolaisia jotka menivät Egyptin sydämeen Suezin kanavalta, ja niitä unkarilaisia, jotka eivät ole lähteneet pois maastaan: > Näin kaiken sen logiikan ja järjen mukaan, mitä on meille selit^ty.'- Mutta'ihme ja kumma,4tkua kuuluu ainoastaan Unkarin palEolaisten puolesta', ^< < Jos tämä-iaiheuttaa hienoista «kuvotusta jtavallisten Uimisten rinnan alla, niin: se suotsmeen/^^ineille oppimattomille a n t e l i: Nämä itkijät ovat seUttäneet. että Egyptissä on Nasserin vallan alaisuudessa miltei yhtä; kurja tilanne; iniin Unkarissakin 4-:ja se on melko paha tilanne se. Mutta esim; Fort Säidlsta paenneet - noin 92.000 Ihmistä — eivät päässeet mihinkään ;:lännm:kapita^^ cmnelaan. Niiden täytyi jäädä ed^- leen: i%an)>tiin..:>Mutta Unkarista ovat pakolaiset päässeetlvapaaksi-iuiikesta Niin ja sitten vielä niistä unkarilaisista olympialaisinrheiUjoistekin. Melboumen kisojen loppuvaiheessa paitihasivat ^'puolueettomaf? lirhellu-konekIriolttäjat'slitä. että suurin osa u n Ic a rilacfsista ' edustusurheilijoista kieltäytyy • palaamasta-: kotiin.. Tosiasiassa näitä "urheUii-uutisia'' lukiessa tuntui .toisinaan siltä, ettei yksikään tervejärkinen 'unkarilainen uriieilija 'palaa kotimaahansa — ja edustusurhelUjat ^ jtuimetaan yleensä tervejäiiklsinä joskin toishiaan rahanhimoisina Uunisinä. Mutta^kuh sitten tuli lähdön aika. niin n | ^ ^ ' „ ^ o l u e e t t o m a t " urheUu-kirjeenvallite^ Jsteslvat muiiteeUI-shia. ;ettS^atoIn 140^ ui^rilaisesta urhemiaBtaJft.tphnltsIJasta lähti m - henkeä käsittänyt joukko, ftotimatkal-' ;: Se oli jo pahanlainen kolaus t jotka 'halusivat lisätä unkarUa pakolaisten- lukumäärää; v jotte s voitaisiin itkeä vieläUn enem näiden^ onnettomien^pakolaisten keutta. .Onneksi siinä vaiheessa vielä "toivoa" ja nitapä saatii paatuneimplen > kirjoituksista- 1 "toivomuksia, että : MUanista V( unkarilaiset:vielä kääntyä takaisi ja että. näitä kääntyviä onkin paljon. ;;-'?;;;f ;';;^;^;|Sv.; • vgg;:-;.:^^ :\-'i' Np toivossa on byya elää. Nii Milanosta;' jonltdcnnn 4 pnä lälu tyssä AP:n nnfisUedosss kerroti että "Amerikan Ja Italian vir omaiset olivat koko päivän saa vissa tarjotakseen ,'asyyllolfcei \(pakolaisinrap3nEkaa) ninie < kariläldlte nrhdUJonie^ Jotka el hallia mennä takaisin Bodapes — mntfa he eivät saaneet ^tJ asiakasta." 'Toisinsanoen;-unkarilaiset olym laisurhellljat lähtivät Milanista tihi; iiiloiunöttämatta ehkä voimi HJatar.nus. Karolyne GiUyasia ja tejuoksija Sador BdzsnyoUa. Me.siis liitymme Vihm^telijoi] ja kysymme, jiuolestamme, oot immeiset Simeitä kuiiUut. että Vi Tin oismpialaisurbeilijoista ei saj kaan lisää Jtidin aihetta? ' Känsäkoui
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 20, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-12-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus561220 |
Description
Title | 1956-12-20-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, jouluk, 20 p. — Thursäay, Dee, 20, J956
i i i i i l i i i i tUcpbones: Bm. OtUt» €». 4-4204;
Sditorial Office OS, 4-4285. Uamger
&8ukfi. EditorW. Eklund. Mailing
addJiess: Box 69. Sudbury. Ontario.
Qrgao of Pinnteb Canadisns. Es-
«Hdlabed Nov,1917. Aiitluvixetf
as aeeooA d a » naii tiy the Fost
Office Department, ottava. Pob-
Usbed- thrtee veekly; Toesdaya,
TbSMdays and Saturdays tv Vapaus
PobUahing Company Ltd., at 100'102
EIA'6t W.* l^udtniiT, Ost, Caaadftf
Advertifing ratcs spon appUeätioa.
Tranalation free of eharge.
TXLAUSHJNNAT:
Canadassa: s vk. 7J00 8 kk. 9,15
3 kk. 2,25
Yhdysyalloissa: l vk. 8J00 6 kk. 4,30
Suometta: l vk. 8,50 e kk. 4.79
; Päätiunb Nehra Ottaivassa
"Näitä rivejä kirjoittaessa on Intian pääministeri Nehri
presidentti Eisenhowerin vieraana Washingtonissa, m
tulee tänään |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-12-20-02