Vapaus, July 28, 1955

              Sivu2 Torstaina, heinäk. 28 p, — Thursday, July 28,1955 '
Olgan «f ^Plbnisli Caoadiacs; Es-tefaUsbed
Noy, 6, 1917. Authorized
SS «fpond cJaai mail by the Post
0£Bc« 2>^airtment, Ottaw^ Pub-liBbed
tbrice veekljr: Tuesdays,
Ibundays asd SaturdaysbT Vapaus
Publtthlng Company Ltd., at 100-102
ElmiSt. W., Sudbury, Ont.; Canada.
Telephönes: jBus. Office 06- «-«M;:
BdJtorial Office OS. 4-4265. Mianager
E.Buksl. EditorW.xadund. JaaiUi«
address: Box 69. Sudbai?; Qntarioi
Advertisisg rates tqxm appUcstion.
Translation free öf ciiärge.
TILAUSHINNATf
Canadaasa: 1 vk, 6 kfc 3.75
S Hl 225'
ybdysvailolssä: 1 vlt, 8Ä» 6 JÖL 430
Suomessa: 1 vk. 8.5Q 6 kk. 4.76
HÖVyARD FAST:
M Ä
1
^; s u u t i s t i e d o i s s a on ^errottuy ^ttä ensi maalian
. aloitetaan Genevessä, Sveitsissä, yhdysvaltain ;jä'K>inan Kansan
tasavallan iähettiläJden väliset^ ^^ri^^ näiden maiden Välisistä
kysJTnyksistä. Eili^^ lehdet kertoivat myösMn suurin ot^^
USX^tulee Genevessä
jillCj että, se on yalinis keskustelemaan' isotatilanteen lopettamisesta
yfx)rrQosah\ves]]Iä:>
Vaikka onkin myönnettävä, että riyt Genevessä alkavat neiivot-tdut'ovat
askel oikeaan PulIesJh ilmoitus
USA f n valmiudesta keskustella, sotatilanteen lopettamisesta JFormö-san
vesillä/niin ei se ole läheskään niin paljon kuiri tässä kysyiiiyk-
• sessä-olisi tullut tehdä.
pn ensiksikin muistettava se^pttäFormosa (Taiwan) on liviinän
omaisuutta, nHn maantieteellisesti kuin kansallisestikin. Tämä oikeus
oh myöskin kansainväli.sissä sopimuksissa aina tunhustettu. Kuiten­kin
sen jälkeen,: kun^^^K hiin kotimaiset
(kuinv ulkomaalaisetkin sortajansa ja valitsi oman hallituksensa, on
iForlriosäa pidetty US.A:n äsemähdin avulla Kiinan kansan hylkäämäh
ja karkoitta^ Eikä siinä
ikaikki. Sen lisäksi on Chiangin saliiLtu US.A.-n laivaston siipieri suö^
ji?5a jä sen varustam häpeällistä merirosyousta Kiinan
ranriikkövesillä, jopa tehdä hyökkäyksiä Kiirian mannermiaal|ekin;
; J^^^^ kiinalle sille kuuluvat
oikeudet ja saavitttämäan kestävä rauhantila Kauko-Idässä, olisi eri-sinv^
äiseksi annettava Kiinan kan.santasavallalle sille kuulirvat oi­keudet
Fpi-mosaan ja toisiin Kiinäri rannikon saariin nähden; Tuhan­sien'mailien
päässä Yhdysvalloista oleva 'Formosa ei missään mielessä
yoi'^uulUa Yhdysvaltain omistukseen rosvousta har­joittavalle
Ghiangihkoplakun
sen tulisikin heti kutsua sieltä pois Seitsemäs laivasto ja lopettaa kai­kenlaisen
tuen antaminen ChiangiHc. Loiovuttäa Kiinan Kansantasa­vallalle
sille kuuluva omaisuus.
^^^^^^ . tärkeä ja maailman rauhanasiaa'edistävä kysymys 0^^^^
kiinan Kah.santasayallan oikeuksien tunhustämineh YKiSsa. Niin
kauan kuin Chiangin koplakiinnan annetaan YK:ssa Kiinan
kaiisäa, jonka kanssa :sil)ii: ei ole miltään tekemistä, ei myöskään
Aaislan kysymyksiä voida siellä ratkaista —- tufkinpa; hiistä keskus-
; teliäkään:
- Tähän mennessä on VSA kerta kerran perään kieltäytynyt myön­tämästä
Kiinan Kansantasavallalle sille kuuluvaa paikkaa Yk:ssa,
jopa keskustelentvastakiri siitä. Viimeksi Genevessä pidetyssä Neljän
iSuiiren. kokouksessa --- joka oli en^^ rauhan turvaa­mista
^hti^:presideIUtiEiscnh^^ Neuvostoliiton pää­ministeri
Bulganin esityksen, että kcfkusteltavaksi piettäisiin Kiinan
/edu^us '.Ykvssa.' • : 'V;',:-;
::; ^laailman rauhan turvaamista kannattavat maailman; ihmiset;
itoivoyat, että nyt alkavat Kiinan:
tiläiden neuvottelut johtaisivat suotuisiin tuloksiin. Samalla ne: tule-
; Vat'entistä, päättäväniimin vaatimaan, että Kiinan Kansantasavallaile
----Kiinan kansalle
•'yhdysvaltain inäi^nviJjeJystuott«i- ;
den yyjäämät uhtoavat.nostattaa •i-o.i- :;
makkaan käymistilan tämän maan f"
hamtu-spjireissä j a Eitä läiieJlä ole>-ien l
iieuvoMntajlen kesiuiudes^ :
Tärhä yiijä^isnten «ynnyttÄ-Tiä; p
ma el ple ini-iääh uusi pulma, yaan •
sc on ollut farmarien vaivana Ja hai- ;
litusmiesten päänkJpuna vuosi vuo- [ ,
den Jälkeen. Samalla aikaa kun tässä '
maassa: oii j l i k ö j a ellntarvikieita hiiii j
ainakin kolmatsdwrnaailman ih.Tiisia- •
t ä kuihtuvat j a n ä ä n i y v ä t ravinnon ;
puutteesta,
Yksirikertainen .selvä Järki ^sanoisi,
e t t ä ravintoaineiden ylijäämät olisi i yebdys.
lähetettävä sinne misBä niitä ei ole
tarpeeksi. Mutta - t ä t ä ; maallinaa. ei
hallita niin yksinkertaisten sääntöjen
i : mukasesti,. Ja: selvä järki käytetään;
yolttoatuottavin tstfkoituksiln aina
Silloiri kun siihen on tllal^us.'' '
— Industrialisti.
Suomeen e Mi. aSkmA
fielstnki ,—iE7ääri aamulehden
^jeft muiaan qn autojen tuonti alky-
\ vuodesta / ollut • iiuhteeUjsen • ruinsasta.
. j. sillä tammi—kesäkuun aJHana saatiin
t maahan kaikkiaan 11205 uutta autoa.
ybdys>''alloistä .läbett{vät ame^
rjkkalaiset raubabystävät nab-
:ahdon r J ä , rauhan ihmisten liikkee­seen.
Se on kuitenkin rsahdotonta.
halle äänitetyn terVebdyksemä ^Kenelläkään meistä ei olp lupaa mat-
Uelsineiii raubankol<ouJuelle. Täs^
vi tervebdyksessä esiintyvät »eUal-s
«t tunnetat benkilöt koin idrjal-lijä
Howard Fasi, tohinri yy: E,
Dubois ja Paul Biobesön ym.
ÖbelUsena . Howard Fastin t«r-
II
tm
['•'mm.
^ 1.;:^ '-•f
Canadan ulkoministeri Lester B.F'ea^^^^ lauah-,
. taina alahuoneessa, että hän tulee vierailemaan Moskörvassa neuvosto­hallituksen
vieraana ensi lokakuun alk^
että'hallitliksella ei ole mitään sitä vasttmn/jos Canadan pärlamehtti-val^
yUskunta tekee^ V Moskovaan Neuvostoliiton kor­keimman
neuvoston kutsusta. \
'•rUlkoministerin ilmoitus ei suinkaan tullut yllätyksenä, sillä neu­vostohallituksen
'tahplta on jo moneen kertaan osoitettuv että se on
vafmis työskentelemään lähe
nacj(gijrt ja Neuvokohalljtuksen välillä. Tällaisia ovat täysivaltaisen
mini;$terin jä kauppaedustajan niinittäminen Qttavvaan, neuvostohal­lituksen
ilmoitus, että se ön valmis antamaan laivätelakoille
: huomattavia tilauksia j^ se on-valmis ryhtymään laa jaan.kauppa-varhtpon
Canadan kanssa.
.'.'Canadan kaikissa kansalaispiircis.sä, vieläpä kapitalistienkin kes­kuudessa,
on ilmaistu toivomus suhteitten täysin normalisoimisen^
Neuvostoliiton kanssa; Eikä ole epäilystäkään etteikö tämä yleinen
pyrieimys, kansainvälisten tapahtitmien ohella, ole ollut suurena te-
'kijänä ulkoministen'n Moskovan vierailim järjestämiseen 'ja^^^^^^^^^^^
ttiksen tiedonantoon parlanienttivicrailun: järjestämisen hyyaksymi-
SeStä, '.:•••":••:••,.'•••./:.
Neuvostoliiton korkein neuvosto esitti viime helmikuussa-ehdo-t
u k ^ parlamenttivaltuuskuntien vaihtamisestai Sen jälkeen ovat
monien maiden.parlänYentUvaltuuskunnat vierailleet Moskovassa ja
Neuvostoliiton korkeimman neuvoston valtuuskunnat ovat tehneet
tai ^suunnittelevat vastavierailuja. Moskovassa ovat vierailleet mm.
Suomen eduskunnan, Ruotsin valtiopäivien ja Britannian parlamentin
•, v-altuuskunnät.
:r l Tällaiset vierailut ovat tarpeellisia eri maiden valtioräkenteen
tunhetuksi tekemiseksi j;t ne ovat omiaan hävittämään paljon sellai­sia
enria k koi Uulo ja. joista on ollut vain vahinkoa eri 'maitten välisille
suhteille.
rOn selvääkin .että valtiomiesten ja eduskuntalaitosten valtuus­kuntien
vieraijut edistävät niaailman rauhan asiaa. Eri maitten nor­maaliset
suhteet ovat rauhan kulmakiviä. Normaalisten suhteiden
edellytyksenä on vilkas taloudellinen kanssakäyminen eri maiden vä-
:V-iiliä..,r / .^^^
, /Jos millekään maalle on: normaalisten kauppasuhteiden järjestä­minen
Neuvostoliiton kanssa erittäin ensisijaisen tärkeä, niin se on
juuri Canädalle, jossa on suuria teollisuuslaitoksia, äärimmäisen rik­kaat
räaka-äinelähteet teollisuuden laajentamiseksi, sekä riittävästi
anMnattilaitoisia työläisiä teollisuustuotannon kohottamiseksi, jolla
perustalla Canadan kaiisan hyvinvointi lepää.
Kaupan lisääminen Neuvostoliiton, Itä-Euroopan kansahdemo-kraattisteu
maiden ja Kiinan kansantasavallan kesken merkitsisi sitä,
ctta vapauduttaisiin yhä ahtaimniiksi käyneiden kauppamarkkinoiden
aiheuttamasta kaupan vähenemisestä ja löydettäisiin uusia .markkina-alueita,
joilla voitaisiin myydä loppumattomasti niitä tavaroita, joita
Canadalla on tarjottavana. Se merkitsisi täystyöllisyyttä Ganadassa
ja kansanvme vaurastumista. ,
• Siksi on toivöttax-aa; että ulkoministeri Pearsonin MoSkbiiijin vie­railu
auttaisi suhteittemme parantamista Neuvostoliiton kanssa, lu­jittaisi
maailmanrauhan asiaa sekä johtaisi kansamme hyvinvoinnin
tielle.
MEIDÄNKIN ETUMME
T>'önkansan Sanomat käsittelee ar-tikkelisoian
Neuvostoliitbri iesityksjä'
Genevessä. l«htl osoittaa, et^tä nämä.
«isitykset ovat ykslrikertaisia jä selviä
sekä merkitsevät foteutettuiha etuja
kaikille kansoille.
Myök meidän maamme etujen mu­kaista
Dn- e t t ä maanosamme rauha
turvataan kaikki Euroopan ; valtiot
käf^ittävih sopimuksin, joka samalla
poistaisi sen uhan. mitä äselstuya jä
:Atlantin-liittoon; Uittyvä Xänsi-Sakr
sa meille merkitsee. Maamme halli­tus
onkin jo aikaisemmissa yhteyk-,
sissä ilmlttionut halunni myötävai-.
kuttaa tällaisen järjestelmän synty­miseksi.
Meillä on siis kalkki syyt
sekä toivoa että yäätla. juuri tällaista
Euroopan ongelmien ratkaisua."
kustaa maamme rajojen y l i . Ja tänxä
cn suurelta- osalta ran-gaistus siitä
rauliantaistelusta, Jota olemme, niin
monta vuotta ; suorittaneet •: Meihin
kohdistetut rajoitukset ovat kuiten­kin
paljon vähemmän tärkeitä kuin
kehittyvä:. raUhantäistelu koko maail­massa
Ja myös täällä Yhdysvalloissa.
Mi n u n nimeni on Howard Past. Tei s tä voi usein tuntua niissä mä i s -
Oien tänään täällä yhdessä muiden ... ^ ^ . ^ . . . ^ , ^,
Maailman Rauhanneuvoston a m e r l k - ^ ^ ^ " ^ ^^f^^^l
kalaisten jäsenten kanssa, jotta voi- ^ " ^ » ^ " ^
si. mme l,ä-hwe t t ä ä lta •m» .p^ ox iiossirmr ,m^ ,a» t* mr «e»- 1 o^•v H ^m ci,d an Hiaassamme valmisla\ j/ a
. , . , , , . • : , , „ . „ + tehottomia. Mutta olkaa, vakuuttu-nsstyksen
toivotukset teille ja teidän ...... , . . , ...
suurel-l e rauhankok:o uk: sel.l.e .'. Olemme neita suta, etta asia ei o l e n am.
rhyöskin kokoontuneet t ä n n e laiosuak-semme
näiden tervehdysten :mukana
teille muutaman sanan, jotka koske:
.yatmeidäiitaisteluamine rauhan pub
lesta ja niitä: xäiihän toiveita, jotka |
ovat yhteisiä meille ja miljöpnille
mixille amerikkalaisille. > ;; '
Mutta; sallikaa meidän lausua .
tunnustus Suomen kansan rob-:
keudelle Ja rauhantabdplle, kan­san,
Jpkä on asettanut maansa ja
;kaanlin kaupuhkihsa tämän väl-;
; tavan rauhankokouksen vieras-
• • majaksi. ,;.,
Olisi: ollut paljon parempi.- jos oli­simme
tänään voineet itse olla yh-.
— Nuori mies. ha
koskaan opi: iuhteaoa
— Mutta setä . . .
; : V.I .Henkilöautoja öli^ t ä s t ä .määrästä: Niin, niin;;pcjka
'...•;:. I 8,482, vaimiita kuorma-autoja 1.556, [ d i n kyllä, siilä tunne
kuornia-.^ jayiinJärautDjen'alustoja j
Amerikan kansan toivoa . raur
balllsestä tuleväisnndesta Jnllstie-taan'
kntikaud kuukaudelta Jtft
. vuosi .vuodelta yhä selvemmiii,. ja
se saa ybä voimakkaampia ilmai-
• suja,';^;-^ ,
Nykyisin oh vallitsevana laajalle
levinnyt tunne raiihan puolesta, Jc*a
ulottuu Amerikan laidasta laitaan ja
tunkeutuu Ameirikaii elämän kaikkiin
kerroksiin. Oli jossakin määrin odo­tettavissa'
että se ei saanut, saman­laisia
örganlsatiömuotoja kuin te oletr
te omissa maissanne kokeneet, sillä
meidän tarmokas hallitiiiEsemme ei
ole säästänj-t mltääri vaivoja tuhp-dessä
teidän kanssahhe, sen sijaan, i takseen edistyksellisten järjestöjen
että ötämmfj äänemme ääninauhalle [kaikki muodot, j ä . n e rangaistukset,
osalllstuaksemme niin monifen hyvän.i joita on langetettu rauhan .pu^^
KARL HEINZ DEREGOSKI:
.sekä paloautoja 10. .Henkilö­autoista
oli \ suirn osa eli 3,676 kaik­kein
pienLmpJin j a balviropiin- kuu­luvia
jä meikein . y h t ä paljori, :eli;
3,200 seuraavaan hintaluokkaan kuu­luvia.
Keskisiiuriä henkilöautoja tu­l
i 1,552 ja . kaikiiein kalleimpia vain
54 kpl. Moottoripyöriä saatiin maa-,
iiamme -.-upden alkupuoliskolla 6,564,
jor«-a määrästä tuli kesäkuun osalle
il.-1,600'kpl.. ''^
Kuiidelfa erikpisj^^
Suömesia VarjSöva^
'II.; •
Pariisilla: on puheenaihetta/
: Cercle InteraolUe'n, PariisUi hie-nbinunan
klubirakennuksen (edus­talle
sulloutuu silmänkantamättb-män
laaja väkijoukko. Kaikki
tahtovat nähdä Marsin, asuk­kaan..
Se ei ole pelkästään ute-
Uakiuutta, joka on ajanut Pariisin
ja sen ympäristön ihmiset tänne.
'y Siinä on myös iloa yleräan —yle-läpä
niin kaukaiselta planertalta
Olevan vieraan — saapumisen joh-
•;; dosta.
EI MITÄÄN MAHDOiUSUUTTA
KEINOTTELIJOILLE
. Multa on myös eräs ihmisryhmä,
joka on saapunut tänne aivan muista
nyistä. Näiden ihmisten Buickeja;
Citroeneja, Ja. Chevroleteja on ke­rääntynyt
sadoittain kliibirakennuk-seri
edustalle, ja poliisit — objektii­visina
hallitusvallan edustajina — rai-
VHavat. antautumuksella niille tietä
sisäänkäytävän eteeni. .
klubin suuressa hallissa liikehyee-nojen
kiihtyneitä keakusteluja: "Os-taakohart
hän kahvia? - - V o i s i h an
hintaa nostaa parilla tuhannella? —
Varmaankaan hän ei tunne tämän
hetken maailmanmarkkinahintoja."
"Kahviako?^:—- Ei mitään mahdolli­suutta!—-
Minä kuulin^ että h ä n on
jo antanut Coca-Cölän edustajille
liukkaan lähdön . . . "
minä haluan ostaa ^tomipsäk-keita
Marsista! Mahtaako h ä n niyy-,
dä? Minä luulen . . . "
"Mitä te sitten tarjoatte?"
"Viiniä, Marsalaa — se on tosin:
väin vuosikertaa -52;. mutta ehkäpä
hän nappaa koukkuun, koaka se he­lähtää
vähän Marsilta?"
Ja siihen väliin erään amerikkalai­sen
leikkaava ääni: "Kuka ;täällä
juuri äsken puhui Marxista???" — ---
Yhtäkkiä ilmestyy ylhäälle porras­tasanteelle
Marsin asukas! .Hiljal
su us. Voisi kuulla: nuppineulan pu-tcavan.
Marailainen tervehtii hy-myilleh
kevyellä kädenliikkeellä kaikr
kien liikealojen edustajia: "iBon jour!
— Tuotatteko te kaikki tävarannö
itse, hyVät herrat? —'Me, olemme
tietenkin erittäin kiinnostuneita u l ­komaankaupasta.
Mutta periaatteesta
me olenmie kauppasuhteissa valh nii­den
karissa, jotka itse valmistavat:
tuotteensa tai ovat yalmlstajien val­tuuttamia.
Tuletteko te kalkki työ-;
lälft^enne valtuuttamina?"
Jäätävä hiljaisuus. Sitten murinaa,
jonka katkaisevat vähemmän salon-klkelpöiset
kiroukset.. - Amerikkaial-sen
Wrigleyn liikkeen juhlapukuinen
edustaja tuijottaa raoiksi puristetuin
silmin erään maalauksen upeisiin kul-:
jattuihin kehyka.in. täiitää, sylkäisee
purukuminsa hiuksentarkasti Rem-brandtin
Saskian alahuuleen j a pai­nuu
kJukkulsena ovea kohti.i
KESSELRING PARIIStSA ;
"Lisäpainos!" — Lisäpainos!" —
•'Viimeiset tiedot" — "Erlkoistiedoi-tus"
— "Lisäpainoa" „.
Sanomalehtien "Le, Monde", "Le Pe­tit
Parisien", "Figaro". ••LAuroreV —
Ichtlmyyj&t huutavat hurjasti kilpaa
toistensa kanssai Paksut otsikkori­vit
Julistavat: "Kesselring neuvotte­lee
Marsin aKikkaan kanssa marsi-la
Isarmei ja a koskevista kysymyksis­t
ä ! ' — "Adenauer kaupittelee Nordr-hein-
W^estfalenia Marsille!" —: "Pa­riisin
sopimukset vaarasai?" — "Mar-sllalsarmeija
— muukalaislegioonan
loppu?" — '— ^ V' Vhansa vuo.lq-a-aut ei-
Rodel on -lähellä mielipuolisuutta.| kö totta,.parahipuheenjo^^^ ;
; HällitiiS;: kutsutaan ylunäärälseeii. j Rddelin ^ työhuone. Marsilainen
istuntoon. Kaikki väittelevät hur-r:; rjäyttää, epsi kerran menettäneen i t ­kien
kahfi-a. kaikki on y h t ä sehallintansa:: "Tätäkö te nimitätte
vieraanvaraisuudeksi? Te aloitte an-jaStl
kalkkien kana-a, kaikki on yhtä
ainoaa kiivasta kiihtymystä. Vain
pääministeri oorni itse rauhallisuus: V taa vangitsi, minut! Te aloitte t a k ä -
Mutta rauhoittukaa toki, hyvät her-; |;värlkplda ntUnun lentävän: lautaseni,
rat! El: rriitään kiiiitymistä, h y v ä t j i j ä 26 t e i d än poliisinne uskollista- VII-T
herrat; el ,riaitään kiihtymistäi Onhan:I icaniiestä pn ;pblttaniit kätensä'Ultra-irieillä
kuitenkin loppujen lopuksi iÄars-virraioa,, .-lle^ väkpilla
fcbritcpn ja Pariisin sopimuksemme.
Saksan liittolaiset ovat riieidärikin
liittblaisiaiiMne! Eurooppästä tulee
suuri Jä voimakas. Me riitistämme ve-;
näläiset: lentävillä lautasilla. — Hävi-^
tämme yksinkertaisesti maan pirinal-
.ta"..;:."••:-: :-r''Z.-:'\:'.'
USA TARJOAA ENEMMÄN ä
.Hotelli Rltzissä istuvat puheenjph-ta
j a Rodel j a kauppaministeri vastay
päätä märallalsta. "Mitä: , vaaditte
Ranskan riionopbollsta Marsin kans­sa
käytäyässä kaupassa?"
• Marsilainen virnistää • iröoriisesti::
"Oh, el paljon — valri supjelusolkeu-den
kaikkiin Maan pinnalla oleviin;
Mara.n vanhoihin alueisiin . . . "
"Marsin vanhoihin.alueisiin; ? ? ? " ::
; '^Alvari; n i in — esinierkiksl Marsell-les,
Mars la Tour, Marsllly, Marsieul-les,
Mar — —
"Kuulkaahan nyt! : Tämähän dn
järjetöntä! — "Te suvaitsette pilall-ia'^
• • • ; • ; . ; : - : : ; . ' ; '
•"Niinkö? — No niin kaikin moko­min,
eiiiän teidän.tarvitse! Minä olbn
jo saanut; myös Airierikän; tarjouk-a:
n. USA haluaa luovuttaa minulle
yksinedustuksen Kuussa; ja Venuk­sessa'
"Mitäää??? — Eiväthän he ole kos­ikaan
eläessään edes käyneet Kuussa-tai
Venukseaia!!" .
. "Eikö teidän puheestanne nyt k a ­jasta
pelkkä kateus. — Kuunelkäahan
kerran "Amerikan ääntä", suoraan
New Yorkista . . . "
EIKÖ "KADUN MIES"
OLE REHELLINEN?
. Marsiiainen käyttää säännöllisesti
vuckra-autba, vaikka; vastaanottoko­mitea,
ori asettanut hänen käytettä­väkseen
välkkyvänuuden Rolls Roy­cen;
Rodel sai tämän jolidoata ne-rokkjEian
päähänpiston läiiettää hän­tä
%''arten klubin edustalle erityisen
vuokra-auton, jonka kuljettajana olj
Valepukuinen hallituksen virkamies.
Mutta;— piru soikoon - - t u o veijari
viittaa vuokra-äuton; aina juuri sil­loin,
kuri: sitä vähimmän odottaisi.:
.Rodel;öri valmistanut h ä n t ä henkilö-kohtaiseatl,
, selittänyt hänelle, ettei
"icadun. miehen" mielipide suinkaan
ole sama kuin Plaaskan halli.tuksen.
— -Turhaan! — Marsilainen oli koh­telias,
kuten aina mutta sllmiinpistä-.
vän viileällä; ylimielisyydellä. Vielä
nytkin Raymoridin korvissa soi.hänen
vastauksenaa:
. "Kunnioitettava , herra puheenjoii-taja!
Minä olen meillä Marsissa
erään postlmerkinkerä liljan klubin
vaatimaton jäsen. Ja — uskokaa mi­nua;
Meidän valitsemallamme joh­tokunnalla
on juuri samat intre<;sit
kuin meillä kalkilla, nimittäin s.Tada
kokoon oikein kauniita, täydellisiä
sarjoja, jolata . meillä, Pn yhtei.sestl
iloa. Ja tästä päämäärästä voitte
meillä keskustella: kenen kanssa ha-,
luatte. Teidän ävo.^ydämisellä hallir
tuksellanne — joka nauttii kansan
luottamusta — on siis varmaankto
Juuri samat intrea;it kuin kenellä ta-mmua...
••Mutta;- suokaa anteekgi - - • tässä
täytyy .olla joku väärinkäsitys!"
Marsiiainen oikaisee itsensä istui-:
meUaan: "Oikein, herra puheenjoh­taja!
Te ja teidäin hallituksenne
olette vain käsittäneet hieman, vää­r
i n (vieräanväraiarauden!"
Rödei; kiehuu raivosta, -Miten hän
'oikein' tuosta .selviytyisi? - - Mekaa­nisesti;
h ä n avaa kirjoituspöytänsä
laatikon Jä leikittelee pienellä hel-miäiskpristeisella
pistoolilla. Jos
ykslnkertaitiMti taa)paisi. tuon tyypin,
ennen kuin h ä n ehtii vielä enenm^
kiihcittaä ihmisten mieliä? Vai onko
h ä n loppujen Ippiiksl vielä haavolttu-matonkin?
— : — —"Hurskaita toivomuksia
teillä on. Monsieur! Se täytyy tun­nustaa,
sanoo: Marsin asukas;
RATKAISEVA ISKU
"Vbi;; anteeksi, herra; marsilalnesn,
älkää; tuhotko minua. Älkää kostako
t ä t ä minulle! — M t a ä h ä n : ' h a l u an
pää.^itä sbvintpbn Ja yksimielisyyteen
teidän kanssanne - r Jos se vain on
mahdollista — Minä haluan — minä
aion julistaa pahnaan jopa JH-toir
letin ja H-muodinkin, koska ne; vbi-.
siyat muistuttaa H-pommlsta (vety­pommista).
Eihän kukaan meistä ha­lua
sotaa! — Minä tulen . . . "
. "Ha. ha.'haa . . . "
kaameana kaikuu marsilaiaon ont­to
naui-u kautta huoneen. Rodelin
työskenteleville, eivät ole jääneet i l -:
mäh vaikutusta, E i vbida kuitenkaan
rangaista koko väestöä, jota yhdistää
yhteinen:toive; ja vieläpä siJloihkin,
jos täitä väestöltä puuttuvat järjes­täytymismuodot.
Jotka tekevät,tällai­sen
toiveen kbhltreettiseksl tcdellistiu-deksl;
kuullaan t ä t ä kansan todellista
yhteisyyttä'jä siliä on oma vaikutuk­sensa.
•'"
. Jfa meidän tahtomme, Amerikan
kansan tahto, on kokona;isundes- .
saarii ja selialsena kilin se yhä
nudeileen jä audelieen saa ilmai­sunsa;
halu elää rauhassa maapal­lon
kaikkien kansakuntien kanssa.
•Uskokaa ininuä. kun sanort, että
amerikkalaiset eiyät; hyväksy atomi-isbtaa:
He vihaavat j a pelkäävät ato-m.
ii>ommejä aivan samoin kuin tekin,
jä yhä.useammat amerikkalaiset sa-rioyat,
että- n ä i t ä pommeja ei saa kos­kaan
käyttää. Vähitellen he pakotta­vat
monet poliittiset johtajat anta­maan
poliittisen; tunnustuksen^, hei­dän
toiveilleen.. Rauha oli aikaisem­min
isaria, jpta amerikkalaiset käyt­tivät
pelPllä ja -Vävistuksella; nykyi­sin
asia ori tuskiri.enää näin. Tämä
bn eräs niitä syitä, joiden ansiosta me
nykyisin katsomme .tulevaisuuteen;
hieman toivoriliaammin, : hieniari
suuremmalla luottäiikselia kuin vii­me
ytibsien aikana. Me timriustamme
kuitenkin täysm, että maailman
•kaikkien. osien räuhaä rakastavien
kanspjeri.;jotka tänään ovat kokoon-tunehia
tähän suurenirioiseen Maa­ilman
Rauhankokoukseen,", ori siihen
vielä vaikuttavampana syynä.
T ä t ä - äjätellerimiriä tervehjdln/tei-t
ä jä .minun toverini tulevat teitä ter­vehtimään.
Teille puhiivat tänääri
meidän- maastanime vain niuutariiat
harvat; ihmiset. Jotka t ä t ä tilaisuutta
varten ovat o t t a n e e t ' ä ä r i e n s ä ; ääni­nauhalle.
mu*ta voitte Tiskba; että
niitä olisi voinut olla paljon enem­män;
Mutta me Maailmäri Rauhan­neuvoston
: jäsenet olemme päättä-neet,
että ,
Amn^n kansan : uusi voimak­kaampi
ääni tullaan lähimpien
kuukausien aikana kuulemaan sen
toiminnan kautta.
Me itse tulsmme kaikessa vaati­mattomuudessamme
tekemään kaik­kemme,
jbtta rau'canliikkeen muoto­ja
ja tärii^n" liikkeen toiveita tehtäi­siin
tunnetitksl ineidän mäassanime.
Sänipin tulemme, tekemään kaikkiem-me
rauhanliikkeen asian edistämi-seksl.
. •;•••„.•:.:
On suuri kunnia esitellä teille ne
ihmiset, jotka nyt tulevat teille pu- ärvckkuudessaan ja majeitettllsena
humaan. He ovat monia vuosia työs- | viisaudesssaari, tiedemies ja ; histo-.
' rijoitsijä,, tohtori 'W. E. Duijpis, kan-!'
Marion Brando näj
nia elokuvassa pesire
jautuu tiir,nettuun ro
ran näjrttelijäitä kys
h ä n jonkun elokuvan i
dostuvan ;i;uo£ituksi.
;— Yksi .niistä: fljk.
määri vielä ikuisuuder
do; ;',:••;;'.'-
Mikä niistä?
— Marseljeesi.
2,000 suomalaista osallistuu Varsovassa
pidettävään suureen nuorisofestivaaliin
Helsinki. Suomen nuorten festi-yaalivaltuuskunta;
joka käsittää noin
2.000 jä;sentä, ei tule Varsqyassa hiik-kumaari
eri- kansallisuukaien suureen
joukkoon, vaan varmasti tulevat; ;maa-pallon
•; toiseltakin . puolelta kotoisin
oleat Varsovan päivieri aikana tietä­mään
jotakin Suomesta. Näin va­kuuttavat
Suonien festiväälikeskuksbn
toimitsijat.
Joihinkin taldekilpailuliiin on työt
lähetetty etukäteen. Myöskin käsi-työkilpailulhin
osallistuu riinfiaasti
suomalaisia.. Sävellyskilpailuun osalr
listuu mm. säveltäjä Einar Eiiglund.
Karisantänssikllpailussa puolustavat
pi'st% 147, Varsinals-
.Etelä-Pohjanmaalta (
vosta 55, EteläSäyostj
Kalkki.,jotka matkiisl
liiton kautta kahdella
junalla, mm. länsi- ja
laiset, kokoontuii-at H
24. 7. vietettiin suurta
Suomalaiset erikoisjui
festivaalilalsiä Helsmg
laan. Itä-Sucriiestä
Kouvolaan, josta . läl
Vainikkalassa siirrytti.
tolaisiin juiiiin ^ ni
laisia varten varattu 1
— ja. mukavissa riiakui
Sitimen mainetta Koiton tanhuryh- : IcJu matka frten Leni
mä Helsingiri';ä; sskä turkulaset " K i l -
kurit". Nälst^ j a muista pienemmis­tä
tanhuryhmistä, joita festivaalille
kin, Orsan. j ä Brest-L
Varsovaari. Festiyaal
•juhla on 14. 3. ja auom
lähtee useita eri puolilta inaata, kop- 1 matka, alkaa ryhmittj
taan Varsovassa yhtenäinen ryhmä,
joka ei; kyiläkään kilpaile, ; mutta
esiintyy mrii:suomi-illa'ssajä 3. s; p i ­dettävässä
elonkorjuujuhlarna . esit­täen
suomalaisen niittotanhun. ;
Joukko nuoria balettitaiteilijoitärri- i;
me cn muodostanut oman ryhmän, '
joka osallistuu kulttuurikilpailuun
esiintyen myös festivaalin eri t i l a i ­suuksissa.
• •'
Matkaan lähtee rriyös Koiton nuo-,
rl.'i?kuoro; vaikka ;ikuorokilpailua ei
tällä kertaa järjestetäkään: -IV^iirity-misiä
ei kuorolta silti tule matkan a i ­kana
puuttumaan. • '
SiiUTin ryhmä festivaalille lähtijöis­tä
ori helsnikilälsiä, heitä bn ns. 700,
Pohjois-Häriieestä :lähtbe yli 200, L a -
päivänä: Koko valtu
paluumatkalle samaa
päivän sisällä.
on
neet. He kuuluvat meidäri maamme
ensimmäisiin, viisaimpiiri ja rphkelm-
: p i i n . ihniisiin; : ja hsidäri joukossaan
esiintyy kuin johtaja, patriarkalliseria
kennelleet rauhan asian puolesta.
paljon subrittäiiest ja paljori uhran- safinväliseri rauhanpalkinnon • saaja.
kaikki jäsenet vapisevat. Hänen sil­missään
mustenee. . ^
Hämäirästl hän eroittaa, vielä; kuiri-kä
marsilainen* astuu hitaasti häntä
kohti, yhtäkkiä hyviri vakavana ja
: hyvin kiukkuisena. — H ä n tulee y h ä
lähemmäksi, yhä lähemmäksi. Nyt
h ä n kohottaa nyrkkiriai; j ä sivaltaa
iskun! — Rodel yrittää vielä sukel­taa,
yrittää torjua iskua. — jLliari
myöhään! Pistävä, mieletön tuska
viiltää läpi koko hänen päänsä . . .
i « .' •; -. •.
"Oh — minä en aikonut herättää
teitä, herra puheenjohtaja! Herra
ptiheerijohtaja oU vain pyytänyt kon­jakkia,
u Oletteko minulle kovin/ v i -
hainen, herra puheenjohtaja?"
Rcdel on kylpenyt hiessä. Vapi­sevin
. käsin h ä n tarttuu konjakkipul-
American Motors Co:n
työläiset pitävät
lakkoäänestyksen
Detroit. — UAW. ibnoitti viikon
alurra, että. koska'Anierican; Motors
Corporation oii hyljännyt union laa­timan
työehtöscpimuksen, joka on jo-;
Regina.— Toista vuo
tyssä farmarien union
ma£';a konferenssissa
vaatimus- karjanmyyi
perustamisesta maakur
tukssna oli ulottaa ss
marien .kbntrblli karja
telien käsittelyyn..,-
Maakuntahallitus an
maakunnan kauppalau
täväkaV tutkia farriiari
timan lautakurman • per
peellisuutta. Lautakur
me talvena kuulustelu
maakuntaa j a kieltämj
esitys sai kaikkialla; :va
farmarien keskuudessa
tuksen, vaikka suurten
ta jäin yhdiatys järjesti
': Vaikka kuulusteluja
lautakunnalla ; oli. oik
äänestys kieltäytyi se i
ja ehdotti suunnitelma
koska mu ka oli olemas
riitaisia ajätukaiä sen takuinkin samanlainen kuin Fprdille ! litus cli sen jälkeen v£
ja General Motorsille esitetty, tullaan
AMC:ri työläisteri keskuudessa toi-mittämaan
lakkoäänestys. Ilmoituk­sen
asiasta teki union presidentti L .
VVoodcock.
Harvinainen ilintu
Ahvenanmaalla
mään lautakunnan esil
, L P P : n Saskatchewaii
lähettänyt hallitukse
päätöksen johdosta.
Helsinki. -_ Heiiiäkuun 18 pnä ta­loon
j a kaataa, kurkkuunsa puolet: vattlin Ahvenamaalla Hammariändis-:
sen sisällöfitä.;^,Mielettömänä h ä n tui­jottaa
takfujiienhbitajaansa. — "He
eivät tule; Michele! — Me eivät yk­sinkertaisesti
saa tulla, yäiraärrätte-k
ö ? - - H a l l i t i i k s e n on kiellettävä se!"
Karkaavia legioi
laisia tulitettiin
Port Said. — Vuokrc
sen moottprialuksen
vartiomiehistö avasi tk
Ien 33 muukalaislegioo
jotka olivat karanneet
sa harvinainen lintu. Kj-symykscssä
dn sininärhi. Joka: pesii Keski-Eurbb-, .
passa, mutta vain ani harvoin Suo- | kariavävsa. ;Yhden .legi(
mesra.//Viimeksi; nähtiin . t ä r i i ä l i n t r i j moitetaan saaneen sun
Ahvenanmaalla vv. 1924 ja 1926. ; ; den haavoittuneen.
loinkaan ennen? ^ . : - massa se hyvä tapa, <
. Mitankä voisi metsät palaa k y l - ' kalle osuneet ennustuk
i mien, sateisten ja sumuisten^ viikko-' ja väärät arvaamiset i
i jen, aikana? Tosin nyt tällä kerti
I Aivan alamme jo ^Päilläsitäicrrt,;j partaiselle äijä
; e t t ä emme ole muutamien viime .viik-i
kojeri aikana ollenkaan hikoillut
meni tavallista enemra
kia — mutta mistä pa
•• • • <3 vaikka joskus on tuntunut housun- nyt kukaan clisi osann
Tässä .jokin aika sitten mainitsi ; Kahdennenkymmenen ;päiväri ai- takapuoli aivan yesimärältä.kirjbitus- i gttä tämä kesä tulee o
lehtemme eteläpääläinen kirjeenvaih­taja
H., e t t ä kun olisi se p i t k ä p a r t a i ­sen
miehen almäriakka, niin tietäisi
jo etukäteen isanoa minkälainen ilma
bn liittojuhlien aikana.
koina sumuista, ukkosmyrskyjä ja*; koneen, ääressä istuessa. •lisistä normaalisista
kylmempää.- Vasta aivan kuukauden Jotakin muuta sen on täytynyt olla ^ kTuksellinen/
viimeisinä • päivinä alkaa ilma, läm- ;• kuin hikoilemista. ' i r „ . . ^ Ö I
metä. v Kuinkapa si*cä kylmillä sateilla h i -
; Kuteri siis huomaatte--niekin sen i kollisi!
Kun mainittu kirJ(Benvaihtaja vielä | nyt vasta ihmeeksemme-havaitsimme — — —
osannut melkein paikalleen povata,
n i i n innostuimme ajamaan takaa tuo­ta
almanakkaa. :
Taka
tuossa
nakka. Jonka kannessa on komean
pitkäpartaisen äijän kuva.
Kun tämä heliiäkuu on ollut taval­lista
hiottävampi ja kun sen aikaiset
ilmatkin ovat kaikkein tuoreimmassa
mulstirsa, päätimme aivan ensiksi
katsoa, mitä partaniekka on heinä­kuun
Ilmoista sanonut.
Näin hän sanoo:
Ensimmäisenä päivänä kauriista,
sitten sekaisia ilmoja -— sadetta Ja
sumuista. , Kymmenennen, päivän
maissa ukkosmyrslcyjä' ja sekalaista.
Sitten kylmää, joka väliltellen muut­tuu
mukavammaksi.
Katsokaas, , tällaiset
hytpartäisten äijien a:
I miietaankln siten, että
sanoi, että se pitkäparta on yleisesti — ei heinäkuuhun kuulunut" y h t ä ä n ! Niin se ori, e t t ä humpuuki on hum- j allakoista '"^^^^^^^J]
oikeiri' lämriiintä päivää, puhumatta-Ipuukiä ja se onkiri tarkbitettu vain ^"""^ "i,faan r
kaari kuumista. : — : ; . ; :\ pitkätukkaisten jymäo^ttätolseksL : ! rf,^ ^ ne eivift osu^
Siihen asti. kunnes saimme t ä m ä n ' Sella!seri pitkäpartaisen äijän ai- ^ . , • vu6äe"s*
Takaa-ajomme tuloksena: oli.'. että 1 pitkäpartaisen äijän almanakan; us- mana kan voi laatia kuka äijä' tahan- \ ^'^ .'"^ ^ " *
lossa:pöydällä nyt komeilee alma- koimme me • aivan todella ' ilmatie- ; sa, olipa parta lyhyt tai pitkä — valk-^-^"^^^ w ^ * ' ^ v ° ., \
•• • " • " teelllsenViaitoksen ja kaikenlaisten'ka ei ollenkaan biisi^p^^^
sääasemien tiedoituksliri. että kulu- Sitä iaatiessaariel tarvitse edes aja- 1 montakaan palvaa ete
nut heinäkuu on ollut poikkeukseni- telia mitään. :| maan varmuudella m"
^ n lämmin, että -kuumuus on ollut Pistelee vain sinne tänne sadetta, i iiHoIn tulee o
suorastan ennätyksellinen ja sadet- sumua, poutaa, kylmää ja kuumaa. '^^ heidän ennustuksen:
ta vähän. Aina ciiloin tällöin s.Utuu ennustus kylmien Ja larr.pu
Pitkäpartainen äijä sanoo kuiten- kuitenkin 'paikalleen. Jos ei täällä • • ^ e n lilkkeisim. tieteeu
k i n aivari toista. : niin jossakin muualla. tarkkoihin havaintoihm
Kyhnää. sadetta.' ukkosta ja su- 1 Varicötiyerlssa' esim. aaattaa olla j V Kaliesta huolbnatta
mua . . . ! I aika hj-vä sid?, sumu tai kylmä, s i l - ' mitään vastaan vaikks
LIeneritö mitääri perää sellaisilla loin kun täällä idässä huokaillaan! jonkin sellaisen pitkäpa
puheilla, että metsäpalotilanne vielä kuumuuden ja kuivuuden käsissä, kuri aln^^nakan,
muutamia päiviä sitten oli Ontaribs- '< kuivat metsät palavat yhtenä roihu- i Onhari sitä mukava k
s a .— Ja ehkä Jossakin muuallakin iia. ^, älkää vain herran täh
Jta-Canadassa — pahempi kuin mii- Ennustajiin niihdert on vielä voi- siihcn luotumaan,