Vapaus, March 20, 1965

              Sivu 2 Lauantaina, maalisk. 20 p. — Saturday, March 20, 1965
VAPAUS INDEPENDENT LABÖR\ ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6, 1917
EDITOR: w. E K L U N D MANAGER: E. SUKSI
T E L E P H O N E : OFFICE A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 . 2 64
Published thrice weekly: Tuesdays^Thursdays and Saturdays by Vapaus
^JJblishing Go. Limited. 100-102 Elm St. West. Sudbury. Ontario. Canada.
./ Mailing Address: Box 69
s, Advertising rates upon application. translatlon free of cliarge.
Autliorized as second class mail by the Post Office Department. Ottawa,
and Dor payment of postage In cash.
M o . b o . c M H , CÄNÄDIANiLANGUAGE-RRESS
' TILAUSHINNAT:
.Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 : USAissa .
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 Vk. $10.00. 6 kk. $6.25
1 vk. 10.50, 6 kk. 5.75
^ Tervehdys Suomi-vieraille
Lausuessamme-_Suomen-Nuorison Liiton tanhu-, tanssi- ja mu-siikkii-
yhmän sydämellisesti tervetulleeksi Canadaan ja erikoisesti
tänne Sutlburyyn, Canadan suomalaisten "pääkaupunkiin', me ha­luamme
ilmaista myös toivomuksen, että vierailijain tilaisuudet sai­sivat
kansalaistemme jakamattoman kannatuksen: ja tuen niin To-rdnfossa,
Port Arthurissa ja Sault Ste. Mariessa kuin täällä Sudburys-
'. sakin.,
Kun huomioidaan se tosiasia, että tässä vierailuryhmässä on yli
30 henkilöä — 18 tanhuujaa ja tanssijaa, 5-miehinen pelimanniyhtye.
4-henkinen kanteleyhtye, pianonsoittaja-kuoronjohtaja, kaksi laulu­solistia
sekä ryhmän johtajat ja kielenkääntäjä —silloin on helppo
nähdä kuinka vaikea tehtävä on tällaisen vierailun järjestäminen yk-
• sinomaan matkan kalleuden vuoksi. Lyhyesti sanoen tällaisen vierai-lumatkan
järjestäminen vaatii paljon: pitkäaikaista harjoittelua, yksi­tyiskohtaisia
taloussuunnitelmia ja lisäksi aimo annoksen luottamusta
siihen, että matkasta saadaan kaikesta huolimatta vastaavasti kult­tuurillista
hyötyä.
Nämä seikat oivaltaen ja pyrkien osaltaan auttamaan mahdolli­simman
tehokkaasti vierailun onnistumista, on täällä Sudburyssa
muodostettu eri kansalaispiiriemme valtavan suurta enemmistöä edus­tava
yhteiselin, mikä vastaa vierailijain kaikista sudburylaisista tilai­suuksista.
Tosiasia onkin, että jos missään, niin näiden Suomi-vierait-
• temme vastaanotossa ovat sudburylaiset nousseet kaikenlaisen ryhmä-kuntalaisuuden
ja siihen perustuvan etuilun yläpuolelle. Yhtenä esi­merkkinä
tästä laajapohjaisesta yhteistoiminnasta voidaan mainita
se tosiasia, että Suomen Nuorison Liiton taiteilijaryhmän tukemisen
ja kannattamisen perustana ei ole täällä se, mihin aatteelliseen ryh­mään
Liitto Suomessa lukeutuu, vaan täkäläisten yhdistystemme ja
seurojamme keskinäinen sopimus siitä miten voidaan saavuttaa par­haita
tuloksia tästä vierailusta, hyväksyen kaikki osapuolet Liiton
yhtei.seksi vieraakseen sellaisena kuin se todellisuudessa on. Tämä
on käsittääksemme juuri niin kuin ollakin pitää, Sillä vain yhteisvoi­min,
voimme taata vierailijoillemme mahdollisimman suuren yleisö­jä
ialouskannatuksen; vain yhteisvoimin toimien tällaisessa tapduk-sissiä
yleensä, voimme parhaalla mahdollisella tavalla vaalia kuolemat--
toraia kulttuuriperinteitämme. Tässä mielessä me vetoamme Sudbu-ryiC
ja lähiympäristön kansalaisiamme: antakaamme yhteisvoimin
lauantaina ja sunnuntaina järjestettäville Suomen Nuorison Liiton
taiteilijaryhmän tilaisuuksille jakamaton, kannatuksemme jaJukem-
Meillä ei ole ollut, ennakkotilaisuutta tutustua saapuvan vic:
railljaryhmän esityksiin. Mutta saadut ennakkotiedot osoittavat, että
se edustaa esitystensä taiteellisen tason kannalta Suomen amatööri-taileilijain
parhaimmistoa. Sen ohjelmistossa on suomalaisia ja itä-,
karjalaisia tanhuja, erilaisia tansseja ja tanssisommitelmia, pelimanni:
.ja kantelemusiikkia, kuorolaulua ja duettoja. Kun tähän vielä. ILsätään
se Tosiasia, että esim. kummatkin tanhuryhmät ovat Suomessa voitta­neet
useita valtakunnallisia kilpailuja, niin silloin voidaan ilman muu­ta
sanoa, että vierailijoilta on odotettavissa 'koko rahan edestä" mo­nipuolista
ja todella kiinnostavaa ohjelmaa. Uskomme siis. että "katu-miseh
aihetta" jää ensikädessä vain niille kansalaisillemme, jotka
syystä tai toisesta eivät pääse Suomi-vieraittemme tilaisuuksiin. Toi­saalta
uskomme kuitenkin että täkäläiset kansalaisemme tulevat osal­listumaan
sankoin joukoin Sampo-haalilla lauantaina iltapäivällä pi­dettävään
vastaanottotilaisuuteen, Mine-Milla haalilla lauantai-iltana
pidettäviin tervetuliaistansseihin, Finnish-haalilla sunnuntaiaamuna
jäi-jestettävään tanhu-opetustilaisuuteen ja ennenkaikkea Sudburyn
Kcu-keakouluUa järjestettäviin' ohjelmatilaisuuksiin, mistä ensimmäi­nen
alkaa kello 1 iltapäivällä ja toinen kello 7 illalla.
• Tässä mielessä—- ennätysmäisen yhteiskannatuksen toivossa —
lausumme Suomi-vieraat sydämellisesti tervetulleiksi Canadaan ja
erikoisesti tänne Sudburyyn.
,t Pres. Johnsonin lausunto
Ilmeisesti järkyttyneenä siitä eläimellisestä kohtelusta, minkä
kohteeksi USA:n etelävaltioiden neekerit ovat valkoihoisten hurttien
toimesta-joutuneet^-Yhdysvaltain presidentti Johnson lupasi tiistai-iltaisen
TV-puheensa yhteydessä esittää ehdotuksen laiksi, joka ta­kaisi
vihdoin viimeinkin sikäläisten neekerien alkeellisimman kansa­laisvapauden,
äänioikeuden, mikä johtaisi myöhemmin taloudelliseen­kin
tasa-arvoisuuteen. -
Yhdysvaltain neekereille on vuosien kuluessa luvattu paljon ja
hyvää. Mutta tosiasia on, että vaikka heidät vapautettiin orjuudesta
jo sata vuotta sitten, USA:n neekerit ovat vieläkin toisen ja kolman­nen
luokan kansalaisten asemassa niin taloudellisesti kuin poliittises­tikin.
—
Aikaisemmin annetuista ja yhtä usein rikotuista^lupauksista huo­limatta
meistä tuntui kuitenkin presidentti Johnsonin puhetta kuun-nellessa,-
että hänen henkilökohtaisena pyrlcimyksenään ojulilanteen
•parantaminen; Hän arvosteli avoimesti niitä valkoihoisia, jotka ovat
syyllistyneet • neekerien pahoinpitelyyn Alabamassa, eikä presidentti
tehnyt siinä eroa tavallisten huligaanien ja patukoita heiluttavien, po-liLseja
komentavien viranomaisten välillä.
Sanalla sanoen, presidentti Jbhnson asettui puheensa yhteydessä
neelceriväestön vapaustaistelun puolelle ja julisti, että neekerien po­liittisesta
syrjinnästä on tehtävä loppu, ja tehtävä se nopeasti.
- Tämä sellaisenaan kruunasi neekeriväestön' vapaustaistelun tu-lok.
set tähän mennessä. Toivottavaa tietenkin on, että lakiehdotus
neekeriväestön poliittisten oikeuksien takaamisen puolesta tulisi to­della
pJkamarssissa hyväksytyksi, kuten presidentti Johnson esitti.
^; - Mutta varmin tae siitä, että X|»dysvaltain neekerit tulevat lopul­takin
saamaan tasaarvoiset kansalaisvapaudet, saadaan yleisen mie­lipiteen
painostuksesta Yhdysvalloissa, Canadassa ja muualla maail­massa.'
, ,
.l.,.Tukekaamme siis Yhdysvaltain neekeriväestön oikeutettua tais­telua
kansalaisvapauksiensa puolesta. Vaadittakoon Washingtonilta,
että sen pitää tuoda sotajoukkonsa pois Etelä-Vietnamista, ja lähettää
Chilen kuparin ryöstöviljelystä
Chilen hallituksen ja USA:n ku-parikaivosyhtymien
äskettäin, sol­mimassa
sopimuksessa, joka edel­lyttää
Chilen hallituksen myötävai:
kutusta kaivosten , käytössä, tähdä­tään
maan kuparintuotahnon kak­sinkertaistamiseen
vuoteen 1970
mennessä. Sopimus merkitsee ame­rikkalaisille
yhtiöille kaksinkertai­sia
takuita kansallistamista vastaan,
jota kansan laajat rivit yleisesti
vaativat. Niinikään se kohdistuu
ammattijärjestöjä vastaan.
Maailman tunnetut raakakupari-varat
ovat 120 miljoonaa tonnia.
Chile, jonka kuparivarat arvioidaan
46 miljoonaksi tonniksi, on ensim­mäisellä
tilalla koko maailmassa.
Järjestyksessä "seuraavat USA (32,5
iniij. tn) ja Pohjois-Rhodesia (24,5-
-milj. tn), Leopoldvillen-Kongo (20
milj. tn), Peru (12,5 ~milj. tn) ja
Canada (7 milj. In) ovat .seuraavil­la
tiloilla.
Chilen kuparirikkauksien hyväk-
.sikäyttö alkoi v. 18;i4 chileläisen
pääoman turvin. Kuparinlouhinta
alkoi niin tehokkaana, että maa v.
1876 tuotti 62% maailman kuparis­ta.
Vuosisadan lopulla alkoivat Chi­len-
edulliset tuotanto-olosuhteet
kiinnostaa kahta suurta amerikka­laista
yhtiötä, jotka saivat Chilen
hallitukselta toimiluvat maan rik­kaimpien
knpariesiintyiniea hyväk­sikäyttöön.
Nämä amerikkalaiset .yhtiöt ovat
Kennecott Copper Co, Jonka chile­läinen
El Tcniente-kaivok.set omis­tava
tytäryhtiö kulkee nimellä. Bra-
(Icn Copper Co, Ja Anaconda Cop
per Miiiinj; Co, Jolla on kaksikin
chileläistä tytäryhtiötä: Chile Ex­ploration
Co, joka vuodesta 1913
on pitänyt hallussaan maan suurin­ta
kuparikaivosta Chuculsamataa,
ja Andes Copper Minini> Co. joka
vuodesta 1920 alkaen on tehnyt työ­tä
Potrerillon kaivoksilla (jo ehty­neet)
ja keskittyy nykyään El Sal­vador-
kaivoksiin.
: Tarina näiden ulkomaisten kupa-riyhtiöiden
toiminnasta — vuonna
1962 tuli niiden tiliin 89';;: Chilen
kuparinviennistä — on murheelli­nen.
Kuparinvienti edustaa 66';{
Chilen kokonai.sviennistä. Kun Chi­len
päävientituote on lähes koko­naan
amerikkalair^ten yhtiöiden kä­sissä,
merkitsee tämä sitä, että nä­mä
ulkomai.set yhtymät voivat imeä
omiin kanaviinsa maan rikkaudet.
No viedään ulkomaille monessa
muodossa: voittoina, dovalvaatiore-serveinä,
ulkomaille suoritettavina
jalostus-, laivaus- Ja vakuutusmak­suina,
tuontiraaka-aineina Ja monO:
polien it.sensä määrääminä keinote­koisina
ostohintoina. •
On väitetty, ettei (;hiU~oIisi^il-man
ameiikkalaista pääomaa voinut
käyttää maaperärikkauksiaan vaan
mqnettänyt iösan mahdoliisuuksis-laan
kuparimaikkinoilla. •TvuitenkTrj
on niin, että sen Jälkeen kun ame-likkalaiset
yhtiöt ottivat haltuunsa
Chilen kuparin on maan osuus maa­ilman
kuparintuotannos.sa laskenut.
p:sim. v. 1958 Ch i le täy 11 i vai n 14?r
maailman kokonaistuotannosta.
Suurten kaivosyhtiöiden merki­tys
Chilen talouselämälle ja halli­tuksen
lisääntyvä riippuvaisuus nii­den
tuotosta on aiheuttanut sen, et­tä
kulloinkin istuvia hallituksia on
painostettu antamaan .niille lisää:
etuisuuksia veronalennusten ym.
toimenpiteiden muodossa, jotta yh­tiöt
vastaavasti sijoittaisivat lisää
varoja pitääkseen tuotannon koh­tuulliseksi
katsotulla tasolla. Vaik­ka
suhtautumista ulkomaisiin yh­tiöihin
ei'koskaan ole hallitusohjel­missa
selvästi määritelty, hyväksyt­tiin
kuitenkin V.-1955 laki n:o Ih
828, jota.; kutsutaan "uudeksi kupa-iisopimukseksi".
Tämä laki vähen­si
huomattavasti :hallituksen ennes­täänkin,
.vähäisiä mahdollisuuksia
-vaikuttaa maasta vietävän kupji^rin
jalostusasteeseen ja kuparinmyyn-eihin
maailmanmarkkinoilla. Joka
siirtyi Chilen keskuspankin käsLstä
yhtiöiden haltuun. Samoin vähensi
kuparisopimus Chilen valtion osuut­ta
suurten kaivosyhtiöiden myyn­tien
kokonaisarvosta.
Uuden kupari.sopimuk.sen päätar­koituksina
sanottiin olevan tuotan­non
lisääminen, valtion osuuden
vahvistaminen kuparinmyynnissä,
Chilen käytettävissä olevien ulko­maisten
valuuttavarantojen lisää­minen,
viennin haavoittuvuuden vä­hentäminen
ja näiden päämäärien
kautta maan kehityksen voimista­minen:
.
Tästä uudesta sopimuk.sesta on
kulunut lähes 10 vuotta ja nyt voi­daan
todeta, että vaikka suurten
kaivosyhtiöiden vuosituotanto on
nou.ssut 'M5,0m tonnista v. 1950—
1954 kaikkiaan 435,000 tonniin v.
1955—59, ei muita tavoiteltuja pää
määriä ole saavutettu. Yhtiöille oli
myönnettävä lisää etuuksia, jotta
tuotantoa voitaisiin nostaa. Yksi­puolinen
ostohintojen määrääminen
Ja USA:han kerätyt varastot pyyh­kivät
pois tuotannon nousun vaiku­tukset.
:
Tuulaiiiion no'ususla huuliinatta
on viennin urvu n()u.ssut vain hio­man
Tämä johtuu hintojen la.skus-la
ja raakakuparin viennin suurem­masta
osuudesta Jalostettuun kuF)a-1
riin verrattuna. Näiden viennin I
.suhdehan Jätettiin yhtiöiden itsen-'
sä määrättäväksi. Tämä tosiseikka
lisää "Jalostuskustannuksia", jotka
kaksinkertaistuivat vuosien 19.')5 ja
1961 välisenä aikana:
Muut ulkomailla suoritetut mak-
-sut, joiden tulisi olla hallituksen
valvonna.s.sa, ovat niin ikään kak­sinkertaistuneet.
Tällaisia ovat Lii-vaus-
ja vakuutuskustann'uk.sel, jot­ka
voisivat olla Chilen omissa kä­sissä;
Ja erilaiset kaivoksessa tar-yittavat
tiipntit^vaiat, jotka, voitai-
.sTin~VaImistaa itse Chilessä; Muut
kustannukset, mm. chiloläi.sestä ku­parista
.US.'V:.s.sa kannettu tuontivo-
10;. ovat samaten vähentäneet Chi­len
tuloja. Viiino mainittua, veroa
kannetaan siitä huolimatta, että
USA maksaa tuotantotukea omalle
kuparilleen.
Uuden kupari.sopimukscn luonne
näkyy parhaiten suurten kaivosyh­tiöiden
maksaman tuloveron kehi­tyksestä.
Vuonna 1955 vuositulot
saavuttivat korkeimman absoluutti­sen
arvoflsa eli 156,1 miljoonaa dol­laria.
Sen jälkeen ne ovat tasaisesti
laskeneet ja saavuttivat vuonna
1981 pohjalukeman eli 68 miljoo­naa,
dollaria, mikä on alle puolet
lähtövuoden määrästä siitä huoli­matta
että tuotannon taso oli kor­keampi.
Tämä selittyy -verohelpo­tuksista,
jotka tulevat voimaan tuo­tannon-
saavutettua .tietyn tason, jo­ka
kuitenkin on huomattavasti al­haisempi;
piilin yhtiöiden, kapasiteet­ti.
-Lisäksi yhtiöiden uudet inves­toinnit
palautetaan viiden, vuoden
aikana, vaikjca normaaiiaiica; on 20
—25 vuotta. [
— Kupariyhliöt saavat • lisäksi' tulli­helpotuksia,
-jotka .ovat poissa val­tion
ka.s.sasta.—Jos kaivosyhtiöiden
Jcuparinviennin mukana muualle
meneviä.arvoja verrataan yhtiöiden
uusiin investointeihin, on todettava,
että investoinnit jäävät arvoltaan
vain kolmannekseen kokonaistulois­ta.
Vuosien 1955 Ja 1959 välisenä
aikana yhtiöt investoivat 139 mil­joonaa
dollaria, mutta maasta poi.s-
'ui 383 miljoonaa dollaria. 81,3 mil­joonaan
dollariin nou.sevien kuole­tusten
ansiosta pääoman ulosvirtaa-minen
oli yli 80% investoinneista.
Kaikki tämä o.soittaa, että yhtiöille
myönnetyt etuudet pakottavat Chi­len
itsensä" rahoillamaan investoin­nit..-.
Suurten kaivosten tuotannon suh­teellisen
seisahtumisen vastakohta­na
ovat keskisuuret Ja pienet ku-pariyhtiöt
osoittaneet viime vuosien
aikana huomattavaa tuotannon kas
vua. Niiden tuotanto nousi alle 50,-
000 tonnista vuonna 1959 yli 90,000
tonniin vuonna 1963. Täten on nii­den
osuus Chilen kuparintuotannos-la
noussut 9% :sta yli 1.5% -iin kah-j
den vuoden aikana. Näiden yhtiöi­den
vienti tapahtuu ranskalaisen,
amerikkalaisen, Japanilaisen ja ca-nadalai.
sen pääoman turvin. Pienet
kaivosyhtiöt, joiden tuotteiden vä­littäjänä
toimii valtion kaivo.syhty-mä,
veivät V. 1962 noin 30,000 tn
jalostettua kuparia.
NeuvostötMiset
keksiflHät Mjä
ottaen huomioon sen kiinnostuk
sen, jota tunnetaan Neuvostoliitossa
tehtyjen keksintöjen" patentointia
kohtaan, voidaan odottaa, että uiko
maalaiset kansalaiset ja järjestöt
jättävät kuluvana vuonna lähes
2,000 i:euvostoliittolaisten keksintö
Jen valmistusoikeutta koskevaa ha
kemusla, lausui TASS:n yleisliitto
laisen kauppakamarin keksintöjen
patenttihallinnon päällikkö Mihail
Gorodiski. Hän ilmoitti, että vii
me vuonna tällaisia hakemuksia jä
lettiin toista tuhatta eli kaksi ker­taa
enem,män kuin vuonna 1962-,".E
hilen Neuvostoliittolaisiin^ keksin
töihin oikeuttaViji. patenttihakemuk
sia ovat jättäneet DDR:n, Ranskan,
Englannin, Län^si-Saksan, Sveitsin
Ruotsin ja Japanin yhtiöt ja jär
Jeslöt.
Neuvostoliitossa on nykyisin voi-mas.
sa hieman yli 200 ulkomaisiin
keksintöihin oikeuttavaa patenttia
«iinniiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiintiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiuiiiiiiiuiniiiiiiiiiiiiiiii^
Mitä muut satio vat
miniiii
JUAIÄLA ARMAdtAKÖKiN, IHIlltSET EIVÄT v d i
Alabamaa kuvernBöri George Wallacelle iShtettittiSsSjSän sähkeessä
sanoo Alaskan kuvernööri William Egan seuraavaa:
"Sydämeni pohjasta minä pidän teitä, George Wallace, vieläkin syyP'
lisempänä kuin ovat ne, jotka käsittelivät aseita, joilla murhattiin (pas­tori)
James J. Reeb. Minä toivon, että rajattomassa armeliaisuudesif^a^
Jumala löytäisi tuomiopäivänäsi jonkun keinon armahtaakseen sieluasi,!'^
«illltHllillllHIIHIItllllilllllllliillllllllllllHllllllilllllillillllllllllUlllinilHIIUlUIUiU
Mifie Mili uhio esitti
lausuntonsa hallitukselle <l.'M(f.
Vetoomus
McCarraui-lakia
vastaan
\ew York. — lähes 300 tunnet
tua amerikkalaisia on allekirjoit­tanut
vetoomuksen, jossa presi­dentti
Johnsonia Ja kongressia
kehotetaan kumoamaan McCarra-nin
laki. Siihen nojaten oikeusmi-nistcriu
aloitti oikeudenkäynnin
USAn kommunistista puoluetta
vastaan.
Vetoomuksen allekirjoittajien
joukossa on kirjailijoita, opetta­jia,
tiedemiehiä ja ammattiliitto-loimiisi
joita.
McCi;rranin laki, sanotaan vetoo
muk.sossa on luonteellaan despootti­nen
säädös, Joka rajoittaa .sananva
p:uilta Ja ;Uhk:ia tukahtaa sen. Se
miiodo.stria vaaran maan demokraal
-ti.solio kehitykselle.'Tällainen laki
tahraa Yhdysvaltain mainetta.
Toronto. — Ontarion työministeri
H. Leslie Rovvntree vakuutti 16
henkiselle MmeMill-union lähetys
tölle Torontossa _tiistai iltapäivänä
että "hallitus ei tule osoittamaan
minkäänlaisista puolueellisuutta"
edustustaistelussa, mikä on tällä
hetkellä kehittymässä INCO:n työ
Iäisten keskuudessa.
Työministeri edelleenkin korosti
sitä, että Ontarion työsuhdelain
asetuksia tullaan liukasti ja kirjai
mellisesti seuraamaan.V
Kolme muuta ministeriä, jotka
'o.sallistuivat kokoukseen antoi myös
saman vakuutuksen. Nämä olivat:
oikeusministeri A. A. Wishart, kai
vosminisleri George Wardrope - ja
kunnallisasioiden ministeri Wilf
Spooner.
Kokous oli järjestetty tarkoituk­sella
antaa M.ne .Mill lähetystölle
tilaisuus esittää kaivosteollisuutta
käsitteleviä lainlaadinnallisia asioi
ta esittävä, 16 sivuinen tiivistelmä.
Lähetystöä johtivat Mine Mill
union canadalainen presidentti Ken
Smith, johtokunnan iläalueen jäsen
Bill Kennedy ja paikallisosasto 598n
presid','ntti Nels Thibault. Lisäksi
uli paikallisosasto 902n puhemiehiä
Ja Mi:ic- Mill union naisten alaosas
ton edustajia.
Tiivislelmä.s.sä tervehdittiin maa
kuntahallituksen päätöstä yhtyä
Canadan eläkesuunnitelmaan ja ke
hoitetliin hallitusta kannattamaan
ehdoteltua kansallista sairashuolto.
suunnitelmaa. ,
"SUO SIELLÄ. VETELÄ TÄÄLLÄ"
MERKITTÄVIÄ MUUTOKSIA NL:n
SIVIILIUINSÄÄDÄNTÖÖN
Moskova; — Uuden lainsäädän­tömme
luonteenomaisena piirteenä
on yk.silön oikeuksien erilisiä huo­mattavampi
laajentaminen, — to­tesi
TASSin kirjoenvaihlajallo Neu­vostoliiton
korkeimman neuvoston
puhemiehistön juridisen osaston
Johtaja Fjodor Kälinytshev. — Hei­näkuun
1. päivästä 1965 astuu Neu­vostoliitossa
voimaan siviilioikeu­dellisten
suhteiden uusi lakikokoel
ma. Se korvaa Neuvostoliitossa "yli
40 vuolta voima.s.sa olleen siviili-lainsäädännön.
Neuvostoliiton siviilioikeuden pe­rustana
un kansalaisten tasa-arvoi-suu.
s, minkä takaa .se, että yksityi­nen'
omistu-soikeus tuotantovälinei:
siin on poistettu ja kaikille on .sää­delty
samat velvollisuudet ja mah­dollisuudet
työhön.
Vuoden 1922 siviililainsäädäntö
erotti kolme omistuksen muotoa,
valtion, osuustoiminnalli.sen yhty­män
ja yksilyi.sen. Nyt sen siJaaiT
on^ölema-ssa vatn kahdenlaista; so-
'siaali.?t'a "ja henkilökohtaista.
"Uusi lainsäädäntö antaa ensi ker­ran
kollektiivitiloille, lisuusliikkcil-le
ja yhteiskunnallisille Järjestöille
oikeuden rajoituksetta vaatia il.sel-leen
siltä laittomasti pakkoluovu­tettua
omaisuutta. Henkilökohtai­sen.,
omaisuuden perintöoikeuteen
on tullut joukko muutoksia. Lain
mukaan on perimy.soikeus edelleen­kin
vain lähisukulaisilla, mutta tes­tamenttioikeutta
on laajennettu si­ten,
että on .sallittua testamentata
omaisuutta henkilöille; jotka ole­matta
.sukulaisia ovat olleet perin-nönjättäjälle
läheisiä sekä taloudel­lisessa
riippuvuuiisuhtecssa hänes­tä.
Uuden lain.säädännön mukaan
ne Alabaman o.savaltioon, mis.sä de­mokratia
todella tarvitsee asemah-tiin
perustuvaa puolustusta.
Järjestö on velvollinen korvaamaan
vahingon, jonka sen virkailija on
aiheuttanut yksityiselle kansalaisel
le suoriltae.ssaan virkavelvolli.suuk-siaan.
Tliafkaa Vapaus!
Tiivistelmässä esitettiin lisäksi;.;
Ontarion työsuhdelain täydel­lisiä
tarkastusta. .
— Kuninkaallisen komijsi6nii]i\iÖ-dostamista
tutkimaan työmaatap-:
turmakorvauslakia, viimeisen ,'>,tjdt'
kimuksen tapahduttua 15 vuotta
Sitten. ;..
Komissiota tutkimaan kaivoste­ollisuudessa
vallitsevia pölyn, käryn
ja savun aiheuttamia olosuhteira.,"'^
— Työterapihoitolan ja palvelu­keskuksen
perustaminen kaivoslyS-'
iäisille Sudburyyn.
—- Vaatimus että Ontarion! tyft-!
suhdelautakunnassa olisi työläjs-»
edustusta myös niistä unioista jot
ka eivät ol^ Canadian Labour lWn-gressin
jäsenyydessä.
— Takeita siitä että työsuhdelhlfl^
asetuksia noudatetaan INGO:n • työ-'
Iäisten edustusäänestyksessä iliMYi'
viivytyksiä. •
— Sääntöjä, mitkä sallisivat tark­kailijain
läsnäolon union äänestyä^
uurnilla kaiken aikaa; siitä lähtien
kun aloitetaan äänestys ja äänet «n
lopullisesti laskettu. - - -
Tiivistelmässä myös pyydettiin
hallitukselta laajakantoista lausuni
toa turvallisuuskysymyksistä kaivos­teollisuudessa,
-rpi
Siinä vaadittiin että yhteiset työn­antajien
ja työläisten turvallisuus-komiteat
tehtäisiin pakollisiksi; la-kiasetuksien
mukaiset pakolliset
kaivosmieslodislukset; työajan ra-jo.
ttaminen kahdeksaan tuntiin kai­vosaukolta
kaivosaukolle kaikkina
24tunnin aikoina; maan alla yksitp
työskentelyn kieltäminen; ja 'ftftS
kuolemansyyntulkimukset valamie­histön
toimesta tehtäisiin pakop}>
siksi kaikissa kuolemaan johtaneissa
tapaturmissa ja että unioilla |>|^
oikeus esittää todistusainehistoa' ia
kuulustella todistajia.
Työministerin kanssa pidetyn ko
kouksen jälkeen edustajisto koko­naisuudessaan
osallistui mielenosoi­tusmarssiin
Toronton Metropolitkin.
kirkolla Yhdysvaltain konsulaatin
edustalle, missä se lupasi täydelli­sen
kannatuksensa Yhdysvaltain
neekereille heidän taistelussaan
kansalais- ja äänestysoikeukBlensa
puolesta.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Anna Leskinen, Sudbury, Pioneer
Manor, täyttää tiistaina, maaliskuun
23 pnä 82 vuotta. ''^
Charles H. Kaunio, Eckville; Alta^
täyttää sunnuntaina, maaliskuun 21
pnä 75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin. -
Viimeisen 20 vuoden aikana ovat
quebscilaiset kalastajat saaneet
saaliikseen vuosittain noin . ^QOr-,
150 miljoonaa paunaa kalaa.
PÄIVÄN PAKINA
JÄÄKIEKKOILUN JOBINPOSTIA
Jääkiekkoilijamme saivat Tam­pereella
pahanlaisen .selkäsaunan,
multa selvisivät kuitenkin siinä
kovas.sa seurassa neljännelle tilal­le.
Pahemminkin olisi siis voi­nut
käydä.
Tätä Canadan Jääkiekkoilunmaa-ilmanmeslaruuskilpailujen
"pahin­ta
häviöä" on pohdittu puolelta ja
toiselta Ja- .siinä yhteydessa-'on
kuultu aivan Jonnin joutavaakin.
Tosiasia tietenkin on, että "mies
se. on hävinnytkin", varsinkin jos
otetaan tappiosta opiksi, korjataan
-heikkoudet ja virheet, sekä lähde­tään
matkalle uusin innoin ja uu­sin
voimin.
Jollakin tavalla allekirjoittaneen
tekee mieli tä.ssä yhteydessä nos
taa hieman lakkia Isä Bauerille
(Rev David Bauer(, joka joutui
Tampereella aina "häviöitten jäl­keen
lehtimiesten tenteille ja mc-riselilyksiä
. antamaan ilmeisesti
.sen vuoksi kun Joukkueemme vai
mentaja, Gord Simpson oli kai­keti
niin nyrpeis.sään, ettei uskal­tanut
sanomalehtimiesten haasta­teltavaksi
antautua.
Tosiasia nimittäin on, että Ca­nadan
jääkiekkoilijoilla on. ollut
melko kyseenalainen "tappelupa
karien" nimi, mutta kun Isä Bauer
vei joukkueensa viime vuonna o-lympialaisiin,
niin canadalaisel
toivut sieltä häviöistään huolimal­ta
enemmän mainetta Ja kunniaa
kotiin kuin "kovan pelinsä" avul
la aikaisemmin voitlajina palan­neet
muutamat joukkueemme.
Tämä jääkiekkojoukkueemme vii
melalvinen "kuvan paraneminen"
johtui kiisittääksemme suurelta -"lä
o.salfaJ.(ä Bauerista. Antakaamme
hänelle tunnustus,siitä.
Ja vaikka emme, olekaan saalT
neel asiasta vJliltättTiä Jieloja
Tampereelta, niin meistä tuntuu
kuitenkin, että sielläkin oli-Isä
Bauei mies paikallaan. Hän pi­dättyi
elukäleon: turhasta leuhki
mi.sosta Ja kun tuli tappioita, niin
Isä Bauer ei epäröinyt mennä jul­kisuuden
valokeilaan ja myöntää,
että "eipäs sitä paremmalleen mi­tään
voi."
Toisin sanoen, verrattuna Joi­hinkin
muihin jääkiekkopomoi-himme.
Isä Bauer omaa urheilu-miehelle
ominaisia käytöstapoja,
joila hän on saanut vähän "tarlu-tetuk.
si" jääkiekon, perässä luiste­leville-
"opetuslapsilleenkin".
Väärinkäsitysten välttämiseksi
lienee paikallaan todeta, etfä ca
nadalaisjoukkue kokeili nyt Tam­pereella
myös "rumaa" eli "ko­vaa"
pelityyliä —omiksi kaulavil-loikscen.
Puhuen canadalaisten suuresta
häviöstä tshekkoslovakialaisia vas­taan,
Toronto Star lehden kir­jeenvaihtaja
Jim Proudfoot kir­joitti
maaliskuun. 12 pnä Tampe
reeltä mm. seuraavaa: .
tappioon (tshekkejä vastaan -r-K)
olivat pääsyinä heidän pelinsä
rumuus ja varmasti myös se, että
vaahteranlehtisel yrittivät koittaa
vihansa vimmassa. Tämä tyyli tuo
aina mukanaan tappion," sanoi
Bouzek ja selitti^^
"1. erässä Canada jaksoi pelata
rehdisti ja ilman rikkeitä. ' Täl­löin
olivat myös heidän hyökkäyk­sensä
huomattavasti vaarallisem­pia.
Jatkossa mukaan tulleet epä
puhtaudet rikkoivat myös muun
t.vöskcnlelyn." ^
Kohteliaisuudestaan tunnetun
tshokkijoukkueen edustaja, Bou-
. . Asiaa pahensi vielä se, et-
'-•anadalaispelaajat vieroittivat
ilsestään_yli 10,000 henkeä käsit­täneen
yleisön Tampereeiujäähal-tLzek myönsi canadalaisten "vaaral-lissa,
.sekä TV:sta ottelua seuran- Jisuuden" sanomalla, että tshekit
noet miljoonat eurooppalaiset eivät olleet lainkaan varmoja voi
jäljestämällä oikullisia kiukutte-__
lukohlauksia ja ottamalla kolman-ne.
ssä erässä neljä rangaistusta.
Sveitsiläiset palkintouomarit oli­vat
erittäin suvaitsevalla päällä,
jota ilman he olisivat; antaneet
kolme kertaa enemmän rangais
luksia.
"Kolmanneksi, esiinnyttyään
kolmen peräkkäisen voiton jälkeen
.sanomalehtivastaanotolla valmen­taja
Gord Simpson kieltäytyi nyt
osallistumasta tavanmukaiseen pc-linjälkeisecn
lehtihaastatteluun.
Hänen tilalleen tuli lopulta jouk
kueeii neuvonantaja, Isä David
Bauer . . .'
SJvumennen sanoen tämä kuvaus
lyö yhteen tshekkien valmentajan
Bou/.ekin katsantokannan kanssa.
"Canadan yllällävän suureen
tostaan ennen kuin vasta saavutta­mansa
5—O johdon jälkeen.
V.Umentaja Simpsonin tilalle
tullut Isä Bauer sanoi puolestaan,
kun häneltä kysyttiin, että kuka
oli paras t.shekki:"Parasta oli ko­ko
joukkue, tämä oli ehdottomasti
paras esitys mitä Tshekkoslova­kialla
olemme koskaan nähneet.
Peli.ssämme oli hiekkaa rattaissa
alusta saakka, multa tällä en halua
millään tavalla arvostella Tshek
kien voittoa. Sen he kerta kaik­kiaan
ansaitsivat."
Ruotsin ja Canadan ottelun jäl­keen
— missä canadalaiset pela­sivat
parempaa peliä, joutui Isä
Bauer taas kärsityn tappion jäl­keen
valmentaja Simpsonin tilal
le, ja hän sanoi:
"Ottelu oli alusta alkaen vauh­dikas
mutta siitä huolimatta vaf-sin
iiisti. Omat puolustajamtnfe
menettivät liian monessa, ti lantees­sa
kiekon vastustajille, jotka nilin
pystyivät heti käymään hyökkäyk-;
siin käsiksi . . ." . i
Erikoisen huolestuttavana selk-"
kana voidaan kuitenkin pitää Isä'
Bauerin ja muidenkin canadalais-/
Ien antamia lausuntoja, että Ca(na-;
da ei muka voi osallistua jääkfeH-^
koilun maailmanmestaruu9k^^i-luihin
ennen kuin vasta vuonna
1968!
Tällainen kannanmäärilttelyvei
tolisesti.-nosta Canadan mainetta'
jääkiekkollumaana! Tosiasia ni-mittain
on, kuten on mielestämme
aivan oikein sanottu, että Canadal-la
ei_ole nyt muuta kuin yksi iääh-dollisuus
— nousta-ylös ja edis­tyä.
, .
Multa ylös nousemista ja edisty­mistä
ei tapahdu sillä että matki­taan
poikanulikoita ja sanotaan,
että me otamme lelumme pöU.pö­listä,
kunnes jne.
Luonnollisesti on jääkiekkoili­joillamme
vaikeuksia voiteltavana
ja yksi niistä on se, että "ammat­tilaisuus
syö meiltä joka vuosi
.suuren osan parhaita amatöör^pe-laajiamme"
kuten Isä Bauer sa­noi.'
• ^ ' •
Mutta vaikeuksia ei voiteta si-vilun
jäämällä, vaan siten, että
korjataan heikkoudet ja annetaan
amatööripelaajillemme tilaisuus
kokeilla kuntoaan kovissa kansain-välislsfiä
kilpaUuissa.—Känsiikoura