Vapaus, June 21, 1951

              Rauha voidaan palauttaa Koreaan neuvottelujen avulla — lopettamalla sotatoimet Ja poistamalla kaikki
ulhomalaiset joukot Koreasta.
Farmarien
Päiväpalstä
SASK. ODOTETAAN
MYÖS HYVÄÄ SATOA
Lentäjät lakkoutimeet
Yhdysvalloissa '
Chicago. — Ythdeksänsataa United
Air Linesin lentäjää }aldcoutui tiistai­na
ja asetti pikettillnjat New Yorkin,
Chicagon, Newarkin, Salt liake.Cityn,
Los Angelesin, San Franciscon ja
Portlannin lentokentille.
Lakossa oievat lentäjät kuuluvat
SUURTA ARMEIJAA VARTEN?
Ottawa. — B. V. Hermansen,
Montrealin jalkineteollisuuden julkai­sunsa,
tiesi kertoa Ottawan tilanneen
sotilaiden rintamajalkinelta 500.000
paria ja että tilaus on täytettävä 10
kk. aikana. •
A P L : n . . Lentoyhtiö on kieltäytynyt
•hyväksymästä palkkavaatimusta.
1
a sairuloiM
meriset taudit I
Miss Laila Minerva Mäenpää
WATERS TOWNSHlP. ONTARIO
Mr. Vilho William Sillanpää
S U D B U R Y ; O N T A R IO
Paljon onnea ja menestystä yhteiselämänne
alkamisen johdosta toivottavat seuraavat
sukulaiset, tuttavat ja häävieraat:
Ella Mäenpää
Jorma Palomäki
Astrid Aikia
Leonard Mäenpää
Hau ja John Mäenpää •
Olga ja Heikki Elimen •
Sandra Mäki
Rauha jä Aimo Mäki
Tyyne ja Matti Tdlmorien
Katri ja Fred Laine
Matti ja Sanni Ponne
Frank Gulle
Helga ja Kusti Hankanen
Mr. Ja.mrs. Singer
Fanni ja Einari Hänninen
Tyyne j a Vili Oja
Mathilda Punkari
Helmi Kannisto • '
Lily ja Kalle Ruismäki
perheineen
Mathilda ja Wm. Santala
Arthur, Irja, Marja ja
Aatu Marttinen
Norma j a Geo. Pelkola.
Martha ja Onni H i ll
Elvi ja Bob Lujanen lapsineen
Sofia ja Vlkki Salo
Maija Huhtala
Laina ja Väinö Kallio
HiLma ja Matti Kortfisoja '
i^X P«^he ja Isä
W. Helin
Peter Cushner ' . v
Voitto Rintala
Norman Ceppetelli
Aino ja Eino H i ll
Ina j a Felix Pleuma
Mr. ja mrs. Wikman
Mrs. Nick Mäki
Lily ja Hannes Pinarl-
Alex Salon perhe
Tyyne j a Mlkko Palomäki ja
KaUe
Senja j a Matti Lammi
Ester Ja E d . Neva
Helen j a Prank
Mr. j a mrs. Wuorinen
Martha Kinnunen
Mr. j a nu«. Alex Salo
Tyyne ja Eano Koski perheineen
Mr. jä mrs. Vlkkl Niemi
TUOMAALAN PERHE
Ensio Laine
M. K .
Sulo Mäki
Vieno j a Tauno Keränen
Taimi j a Toivo LIndala
Ester j a Eino Siren
Astrid ja Ilmari
Mlkko Kauppi ja perhe« .
Mr. j a mrs. Mauno Kauppi
B i l l Alanen
Mr. ja mrs. P . Salminen
Hona j a Emppu Ja pojat
Lauri jä Siiri Polvi
Rose Ja'Lauri Neva
Anne, Allan Ja E. Laaksonen
Vieno Ja Herman Punkari
Betty RIvet j a Dorian Guse
Ellen Ja Inge
K I I T O S
Pyydämme lausua mitä sydämelllslmmät kiitokset sukulal-siiiemnie
ja tuttavUlemme sekä kalkille vieraillemme. Jotka
niin suurilukuisena oUvat saapuneet meidän vihkiäistilaisuu­teen
kesäkuun 17 päivänä 1951.
Monet kiitokset niistä arvokkaista lahjoista, Joita saimme
Ilomielin vastaanottaa. ..^^ll^oJset kiitokset emännille j a kaikille Jotka ahersivat
naatilalsuutemme onnistumisen hyväksi.
SUDBURY
Kiitollisuudella teitä aina muistaen:
LAILA JA VILHO SILLANPÄÄ
ONTARIO
^äätilaisuus vietettiin Mäenpään farmilla Waters
Toivnshipissa, Ontario, kesäkuun 11 p, 1951
Neljä poikaa hukkui
Anacostia jokeen
Washinston. — Neljä poikaa, jotka
huomatthn varastavan leivoksia l e i -
pitroklsta, hukkui tiistaina, Anacosta
jokeen kun he yrittivät uimalla kar-kuun.
• - • : • •
Leipätrokin ajuri Arthur Titcomb
kertoi poliiseille, että hän l^uomasi
poiiken varastavan leivoksia troklsta'
ja han lähti ajamaan takoa heitä.
Kun pojat pääsivät: sillalle ja huo­masivat
poliisiauton tulevan heitä
vastaan, niin he hypftäslvät'': jokeen
elvätkia. jaksaneet ui^ära^i)alle.
: Sasikatchewanin vehnätllanne mear-kittiin
kesäkuun e pnä»;^ päättyneen
viikon:aikana 162. pistedbl. mlk&.on
kymmenen pistettä parempi kuin vas-».
taavana aikana edellisenä vuonna ja
7 pistettä parempi kuin kesäkuun >1
päivällä. Tämä on Saskatchewanln
vehnapoolin raportti.
Tämän indeksin: perustana on: 100.
mikä saadaan keskimääräksi Saskat-chewanln
pitkäaikaisista sadoista, täi-;
kä on 15 busheliaeekkerlnalaa kohti.
Saskatchewanin vehnä viljelyksen
pinta-ala.arvioidaan 15,939.000 eekke-rinalaksi.
Poolin kauralndeksi oli kesäikuun 8
pnä 142 pistettä verrattuna 139 vpis-teeseen
viikkoa aikaisemmin ja 13^.
pisteeseen vastaavana aikana edelli­senä
vuonna.
, Ohrälndeksi on nyt 141 pistettä,
verrattuna 138 pisteeseen edellisellä
viikolla Ja 136 pisteeseen vuosi . s i t ­ten.
Maakuntahallituksen maatalous­osaston
raportissa sanottiin viikko
sitten, että ."äskettäiset sateet ovat
Maakuntat^allltuksen raportissa v i i ­tataan
siihen, että vehnän keskin­kertainen
pituus on nyt 4 tuumaa^
verrattuna 3 ' i tuuman pituuteen vuo­si
sitten tähän aikaan.
Kosteustilanne on edullisempi nyt
kuin vuosi sitten. Halla- ja wire-matomenetykslä
on tapahtunut Joil­lakin
paikkakunnilla. Heinäsirkko­jen
hautumista on hidastuttanut ko­leammat
sääsuhteet, mutta lounals-ja
keski oäifita maakuntaa tiedot-tetaan.
että heinäsirkat ovat viime­aikoina
lisääntyneet.
Pahanilkinen
kuoriainen
paljon parantaneet yleisiä satotolvelia
ja jos sääsuhteet pysyvät suotuisina,
odotettavissa on nopea kasvu."
SUOMEN KUULUMISIA
(Helsingissä, kesäk.- 5 pnä'
Suoml-Seara.) ; •
1951.
AUTOVERO PERUUTETAAN
Tasavallan presidentti päätti, valtio­neuvostossa
pidetyssä esittelyssä, että
haUibuksen eduskunnalle antama esir
tys laiksi autoverosta peruutetaan. —
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta
oli. ehtinyt jo toisessa . ;käsUtelyssä
hylätä esitykseen sisältyvän. lakiehr
dotuksen.
MATKAVALUUTTAVERO
VOIMAAN TK. 10 PAIVANX
Tasavallan presidentti on 'vahvls-tax^
t : eduskunnan hyväksymän lain
-leimaveron > vdliaikaisestaf - madttami-sesta.
Lain tultua vahvistetuksi v a l ­tioneuvosto
on antanut asiasta pää­töksen,
'jonka mukaan ulkomaisesta
valuutasta, joka myydään tai ase­tetaan
käytettäväksi ulkomaille teh­tävää
matkaa varten, on suoritettava
leimaveroa 30 markkaa i u l t a k l n täy­deltä
100 markalta valurftaff määräs­tä
Suomen rahana.' V r ; V
YHTIöVEROHyVÄKSYTTY
TOISESSA KÄSITTELYSSÄ
Eduskunta hyväksyi täysistunnos­saan
toisessa kasittely.ssä tulo- ja
omaisuusverolaln väliaikaista muutta-
.>nista koskevan lakiehdotuksen, jon­ka
mukaan yhteisöjen tuloveropro­sentti
tältä vuodelta on 45.
AHVENANMAAN ITSEHALLINTA-LAKI
SUURESSA \ '
VALIOKUNNASSA :
Ahvenanmaan Itsehallintolaki oli
kesäkuun 1 pnä pari- kertaa suuren
valiokunnan ' jaoston 'käsiteltävänä.
Jaosto päätti hankkia pääministeriltä
eräitä selvityksiä. Saatuaan ne valio­kunta
poisti takuulalsta sen viimei­sen
vielä voimassa olevan kuudennen
pykälän, joka on ollut suuren huo-mipn
kohteena varsinkin ulkomailla.
Samalla tehtiin muutos Itsehallinto­lain
voimaan tulosäännökseen.
ENGLANNIN UUSI LÄHETTILÄS
JÄTTÄNYT VALTAKIRJANSA
Tasavallan presidentti .vastaanotti
lauantaina Juhlallisessa audienssissa
Ison-Britannian Helsinkiin akkredl-tioidun
lähettilään. Sir Adrew No-ble'n.
Joka tällöin jätti presidentille
valtakirjansa. Tilaisuudessa oli saa­puvilla
ulkoasiainministeri Gartz. E s i -
telyn suoritti ulkovaltain lähettiläiden
esittelijä Wällkangas.
UUSI KAUPPASOPIMUS SUOMEN
J A RANSKAN VÄLILLÄ
Kesäk. 1 pnä aUekirjoItettlin H e l ­singissä
Suomen Ja Ranskan kesken
uusi kauppasopimus. Suomen puo­lesta
allekirjoitti sopimuksen ulko­asiainministeri
Ake Gartz Ja •'Rans­kan
puolesta täkäläinen ministeri L e -
compto-Boinet ja neuvottelukunnan
puheenjohtaja Lucien Pellx. . S o p i ­muksessa
inäärltellään^
maiden välinen lavaranvalhto vuo­deksi
eteenpäin. . S u o m e n vienti
Ranskaan arvioidaan 20 miljardiksi
j a Ranskan vienti Suomeen -17 m i l ­jardiksi
frangiksi. . Erotdcsellä on
tarkoitus peittää Suomen . nykyinen
maksuvajaus Ranskalle. Suomi toi­mittaa
Ranskaan Juustoa; puutavaraa,
paperi- ja tekosUkklsellulxxMäa. pa­peria,
kartonkia, tulitikkuja, kultu-levyjä,
lankarullia, sähkömoottoreita,
urheilutarpelta Jne. Hanskan vasta-toimitukset
sisältävät m m . räiitaa Ja
terästä, tekstliUraaka-alneiia, Ican-kaita,
lannottelta. kemikaliolta, a u ­tonrenkaita,
koneita, autoja j a viinejä.
Suomen ja Irlannin' hallitusten
kesken on kesäkuun 1 pnä tapahtu­neella
noottien vaihdolla tehty kaup­pasopimus.
Jossa molemmat hallituk­set
sitoutuvat tekemään parhaansa
maiden välisen kaupan kehittämiseksi
j a myöntämään kaikki kohtuulliset
helpotukset toisen sopimuspuolen a-lueelta
peräisin olevien tavaroiden
tuonnissa. Edelleen sopimuksessa v i i ­tataan
niihin tietoihin jotka hallituk­set
ovat vaihtaneet niitä erityisesti
kiinnostavasta viennistä toiseen sopi­musmaahan.
Lisäksi "^soplmus sisältää
määräyksiä merenkulusta, maksuista
ja agenteista.
HUVIMATKA
suoraan Suomeen
toukokuussa 1952!
Ruotsin Amerikan Linjan
, moottorilaiva
GRIPSHOLM
tekee erikoisen
HUVIMATKAN
suoraan
NEW YORKISTA
HELSINKIIN
toukokuussa 1952.
Laiva lähtee NEW YORKIS­TA
toukokuun 10 päivänä ia
saapuu HELSINKIIN touko­kuun
22 tai 23 päivänä.
Tilatkaa nyt hyttlpaikanne tähän
huvimatkaan, joka tapahtuu New
Yorkista suoraan Helsinkiin.
Toinen mielenkiintoinen
kulkuvuoro canadalaisille
matkustajille
Kovakuoriaisten Cqcclnellldae-luok-kaan
kuuluvat tuhohyönteiset ovat
suurempia kiusankappaleita. Tähän
hyönteisluokkaan kuulu myösikin pa-pukuörlalnen,
jota pidetään kalkkein
tuhoisampana kasvien hävittäjänä ja
vihollisena. Ylidysvaltaln maatalous-:
departmentln tiedonannon mukaan
«e hävittää vuosittain yild^n j a puo­len
miljoonan dollarin / arvosta papu-satoa
yksistään tässä anaassa. .
Meksikolainen papukubrlalnen ero­aa
muista lajinsa kovakuoriaisista s i i ­nä,
että se on ahnas kasvien syöjä.
Sille kelpaa kaikenlaiset lehdet, p a ­vun,
alfalfan, makeanapllan, y m . Tä­mä
kuoriainen eläiä erikoisemmin
Guatemalassa ja Meksikossa, joissa
mialssa sitä ensiksi tavattiin ja slh--
tyl sieltä Yhdysvaltoihin, Jossa se te­kee
tuhoaan kaikissa osissa, Califor-niaä
ja eräitä etelän alueita lukuun­ottamatta.
,
Papukuoriainen laskee munansa
kasvien lehtien alapuolelle. 500 tai
600 munaa kerrallaan, noin 50 tai
60 aina yhteen palkkaahJ. Toukka
tulee ulos munasta viikon tai kahden
kuluttua ja sy^ ahkerasti lehtien ala­puolella
kahdesta viiteen viikkoon air!
heuttaen lehtien kuivumisen Ja kuo­lemisen.
Kun toukka on valmis
^ÖlStuniään kuoreitaan; kiinnittää se
vitsansa lehden alaosaan Ja pujotte­le
Itsensä ulos toukankuoresta. Tä­mä
kestää useita päiviä, jona aikana
siitä kehittyy Icovakuorlalnen.
Meksikolainen papukuorlaihen on
Aikaiset perunat
ja rutto
Ti
Eräs farmari valit^a, että viime
kahden vuoden':aikana;<häne^ »eru-pansa
ovat '^lädäntyneet maassa en­nen
kalvamista Ja loput ovat pilaantu­neet
kellarissa. Hän haluaa tietää,
millä se voidaan estUÄ jä. onko^ -peru-näläjilla
mitääntekemistä tämän
asian kanssa.
Perunat, jotka mädäntyvät maassa
ja pian sen jälkeen kun ne on yle­tyt
kellariin, ovat saaneet myöhäisen
ruton. Jos kysymys on perunoista
omaa käj-ttöä varten, niin, parhain
on kasvattaa sellaisia aikaisia lajeja
kuten Ir^sh Cobbler j a Chlppewa ja
istuttaa ne mahdollisimman aikaisin
keväällä heti kun maa on sllnd kun­nossa.
Nämä aikaiset perunat val­mistuvat,
ennenkuin myöhäinen' rut­to
ehtii iskeä peruniln. Ne kuitenkin
voidaan Jättää moahan- '• siihen saak­ka
kunnes maa alkaa jäätyä syksyllä,
paitsi jos toukat ja hiiret niitä jyrsi­vät.
• . ä
Myrsky vei mukanaan
paljon ruokamultaa
Edmontonin polijolsn^uolella on
^nyt satoja edikerinaloja hylky-maata,
knn kolme päivää riehu­nut
myrsky vei k.o. alueelta kevy­en
ruokamullan. Joillakin alueil­la
mokamulto meni tuulen mukana
pohjamaata myöten Jättäen veh­nän
oralttcn juuret paljaiksi kui­vumaan.
Moatalousoslain erikois­tuntijat
korostavat, että ainoa keU
no kevyen ruokamullan suojaami-seksl
tällaisia myrskyjä vastaan
on se, että sellainen maa peitetään
Jätteillä.
vaikea kontrolloida, sillä se eristää
itsestään keltaista, pahaltamaistuvaä
aihetta, Joka^ltää^kuorialscn. luon­nolliset
viholliset, lipi^ut ja sammakot
pitkän' matkan r^i^pääsfiä. ^ Toukka-as-teellä
kuoriaista suojelee terävät Ja
kovat jpliklt, jotka ka-svafvat; sen ruu­miissa;'
-Papukuorlalscn hävittämises­sä,
käytetään ;pää^lftlJlB|stl rotenprie
ja'' para'thiön / biiniilä' hyönteismyrk­kyjä.
Sen tapa asustaa lehden ala­puolella
tdccc pölyttämisen arvon rar
Joitetuksi ja tehokkainta on käyttää
ruiskeita, joiden neste mento lehden
allekin.
N:liiton kivihiiiiteollisuiis
Oli maailman ensimmSiiien
Moottorilaiva
"STOCKHOLM"
lähtee HALIFAXISTA LO­KAKUUN
17 P.NÄ 1951, pur­jehtien
GÖTEPORIIN, Ruo^
siin.
" S T O C K H O L M " ori nykyaikaisin
moottorilaiva, mitä on Atlannln
UUcenteessä. Hienot turistiluokan-hytit
j a seMrustelusallt. Ensiluo­kan
ruoka Ja palvelus,'
Tilatkaa hyttipalkkamie
osoitteella: ^
TRAVEL
AGENCY
P. O. Box 69/ SudbiUT/ OnJf.
Moskova. — Kivihiiliteollisuus, k u ­ten
Neuvostoliiton muutkin teolli­suusalat,
on sodanjälkeisinä vuosina
voimakkaasti kehittynyt. Sitä osoit­tavat
mm. seuraavat numerot. Vuo­den
1950 kivihiilen louhimlssuunltel-ma
täytettiin 104 prosenttisesti. Ja
maan' klvihillituotanto oli 1950 57
prosenttia suurempi kuin ennen so-taa.
Tänä vuonna on kivihiiliteolli­suuden
kehitys Jatkunut. Ensimmäi­sen
vuosineljänneksen suunitelma ori
täytetty 100.4 prosenttisesti.
Kehityksen todellista merkitystä a r ­vioitaessa
on muistettava, miten
suurta tuhoa sota aiheutti Donin ja
.Moskovan kivihiilikaivoksille. Esim.
Donin kaivoksista jouduttiin sodan
päätyttyä poistamaan satojd miljoo­nia
kuutiometrejä vettä, ts. paljon
enemmän kuin ensimmäisen maa­ilmansodan
Jälkeen Ranskan ja Bel­gian
kai votslsta yhteensä. Myös
Moskovan kivihiililaaklon kaivokset
tuhottiin sodassa täydellisesti.
Nyt louhitaan Donin klvihiUIlaa-kiolta
hiiltä enemmän kuin «nnen so­taa,
vieläpä enemmän kuin viisivuotis­suunnitelma
edellyttäisikään. Mos­kovan
alueen klvlhiilllaaklolta louhi­taan'hiiltä
kolme kertaa enemmän
kuin ennen »otaa-
Myös maan Itäisissä osissa, Uralil­la,
Siperiassa, Kazahstanissa, Keskl-
Aaslassa j a Kaidco-Idäs^ä on kivihii­len
tuotanto lisääntynyt. Maan poh­joisen,
Petshoran kivihillllaakion tuo­tanto
lisääntyy samoin nopeassa tah­dissa.-,-,;
.. •'„--.s, ,
Klvihlllentuotannon kehitys perus­tuu
ensi kiädessä kaivostöklen laaja-kantolaetti-
koneistamiseen. Neuvos­tovaltio
käyttää tähän tarkoitukseen
vuosittain miljardeja ruplia. Myös
kaivostyöläisten elinolojen paranta­miseen
kiinnitetään suurta huomiota.
Koneistuksensa puolesta Neuvosto­liiton
kivihiiliteollisuus oli Jo v. 1940
ensimmäisellä t i l a l l a koko maailmas­sa;:,.
Sodanjälkeisen vilsivuotissuunitel-man
aikana on menty jatkuvasti e-teenj^
tln. Nyt on mm. hiilen louhi­minen
Ja Jculjetus, myös maanalainen,
kokonaan koneistettu. Automaatj^lsIa
ja puoliautomaattisia koneita ote­taan
Jatkuvasti käytäntöön.
NetlvostoUiton kivihiiliteollisuus on
tuotantoprosessien koneistamisen a n ­siosta
päässyt Jo läheUe sitä rajaa,
ett^ Ihmiset voidaan Jcokonaan va­pauttaa
raskaasta ruumiUllaesta työs­tä
j a heidän tehtävänään on vain ko­neiden
hoitaminen.
Suurena edistysaskeleena on :n.ti-nlttava
kivUililikombalni "Doijbura",
joka irrolttua hllllkcrrokiict, louhii ju
lastaa hiilen k u l j e t u s l i h n o i l l - i , ;
Neuvostoliitossa on puxsty mydi
hyvin pitkälle kaivolciilen valui-^ieaii-sessa,
JO.SSU käytetiiun Jjyvln yU:m'M
lumininenssi- cli n j . paiviirivuluianip-puja.
Kaivoksen vara-.taniinen uusiialkal-slmmllla
koneJla ju inuilU teknilli­sillä
laitteilla vuuUl eiill..td enemmän
päteviä työläL^Ii, Icknikkoju ja In/ii-nöörejä.
Tästä syyUj. alalle on; 1 uo-tu
laaja koulutusjurje-stelmä, jonka
piiriin kuuluvat yhtä hyvin ammatti­opistot
kuin myös alan korkeakoulut.
Niissä opiskelee satojatuhansia työ­läisiä,
joista ajan ollen kehittyy tek­nikkoja
ja Insinöörejä,
KivihiiUtuotantonsa puolesta NeU'
vostollltto on ensimmäisellä tilalla
maailmassa. Ja voidaan sanoa, että
lähitulevaisuudessa 'Neuvostoliiton
vuotuinen kivihiilltuotanto kohoaa 500
miljoonaan tonniin. ,
Syytteeseen margariinin
myymisestä voina
Montreal. — Täällä asetettiin vii­me
lauantaina syytteeseen yksi
montrealilalncn ja kaksi maasoutu-käupplasta
yleisön pettämLsestä kun
he ovat myyneet margariinia ensim­mäisen
luokan voina,
syytteeseen asetetut ovat Charles
Beaulac Montrealista, Loul» George
Arcand Cap de -Madelainesta ja Ber­nard
St. Arnault St. Stanlslas de
Champalllsta. Syytetyt laskettiin
vapaalle jalalle $300 takauksella Ja
juttu heitä vastaan tulee esiin kesä­kuun
21 pnä.
'Tämä on ensimmäinen tämän laa­tuinen
juttu kun Quebecin hallitus
maaliskuussa 1949 Julkaisi asetuksen,
joka kieltää margariinin myynnin
Quebecin maakunnassa.
Kruunun syytekirjelmässä sanotaan,
että syytetyt käärivät margariinin
väärillä etiketeUlä varustettuUiln kää­reisiin
j a myivät sitä voina «O senttiä
pauna.
Siinä sanotaan, että «jätetyt ovat
kaikkiaan myyneet mar{{arilnla tällä
tavalla 4,000 paunaa.
J A U H O J A J Y V I Ä
Torstaina, kesäkuun 21 p. — Tlmrsday.fr n<^ 21^W5t^^^ '^^ w
Jaltan sopimus vain
taktillinen veto
t r a ^ i n i p i o n . K u n jail^m
allekirjoitettiin 1945. c i vielä ticdetly
YhdysvalloL^. että- atomipommeja
voitaisiin otenestyks^lUscstl valmis­taa
huomautti ulkoministeri .Acheson
jokin aika sitten. "Tä.^tä asiasta pääs­t
i i n . selville .vasta useita kjiukausla
myöhemmin. ' J a l t a n sopimasta teh­täessä
pidettiin ensiluokkaisen ^tär«
keänä, että Neuvostoliitto^saatlln mu­kaan
ajoissa kaukorldän sotaan. Suu­rena
vaarana oli. että venäläiset.olisi­vat
odottaneet sodan päättymistä s a ­malla
^un ; me olisimme iculuttaneet
voimiamme sodan volttomikeeh Ja tä­män
jälkeen venäläLset olisivat'voi­neet
tehdCi mitä he halusivat", sanoi
Acheson.
Moo«<f Ji^w» — CaropJa.pa|;
t o r l J . VViU^inson lausui
idrkpn 27..«naakuntakonfereHssIvsa, '\A
ett« ^Korean iSota qn .YKrid pftpi|»klr-
^jaä Vastainen. * aän-yalcuuttiinleli-^''^
piteens^ olevan, että iKlijnan K^mtax-in]
tasaval^ tidlsi liyväätsya YKitn ^!|ll. |
seriek^r J a että länsi esUntyjf |
kultaisesti lcoko'^iiissä kyäy^Jta^sO. i
Rev. Douglas aCcMurtry sai^ol r a - |
porteerate$saan ulkoiriaariläliie^isras* |
tä, että ennemmin' "valnottll|i K U - J
nassa plcncbsä mädnlssd^ m u t ^ ^o- l
rean sota Ori nostattanut vlhait tillca- l
maalaisia vastaan. ^ •• * I
SUDBURY BREWP and MALTINO
Lorne St.
COMPANY LIMITED
PUHELIN 7-75C1 Sudbuiy
• I
SAVE UP TO 501
ON FEED COST
Yet Grow Husky Pullets
the Ful'0-Pep Way!
ITUEAUY
PAYS. TO
RAISELOTSOf
US m HUSKY
PUUUS
Ali/P m
VITAMINMOSr
HEtPSUS
TURNotnr
UKECHAMPS
Quaker
GBOWING
MASH
PELLETS
KASVATUS-MASKI
PELLETTIEN
KANSSA
VOITTE
RUOKIA
PAUON
OMAA
KAURAANNE
TÄTEN
SÄÄSTÄEN
RAHAA
RUOKINNASSA
»m
m
m-
HANKKIKAA AITANNE NYT!
Meillä on vielä jälellä valikoima aitaa ja metallipylväitai
Käykää katsomassa ja tiedustelemassa hintojamme.- ; 0 : v
ALPHONSE E. OHARETTE & SONS