Vapaus, August 4, 1923

              asdan soomalaissn tySväeatSn SänenkannsttoJB. flme»-
Sndburyssa. Out. joka tiistai, torgtai ja laaantal
VAPAUS
^ 8 only Olgan ©f pSS^OTkeja ta ConadB. Polh
• AdTOTticins »atcs 40c per col. incb. MinimBm cnarge
l O T Ä e insertlon 76c. piscoroit on atanding MvertK»
GffiSBt The Vapana fs the best advertiring mediam among
«*o Finnf«>i Ppople in Canada. • '
m Vapauden konttori j a toimitna on Liberty Baildin|r,
l^orae St., Enhelin 1038. ^ - PostioBoto:
S9. Sndbnry, Opt.
Dmotnshinta kerran iulaistuista ilmotpkBista 40c.
flalBtituomalta. Sonrista öototukBiBta sekä ilmotokBiBta,
Joiden teSstiä ei jökä kerta muuteta annetaan tqntuva
alennuB. Kuoloilmotnkset 12.00 kerta ja 60c. Jim
Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotnkset 50c.
terta. $1.00 kolmekertta; avioeroiJmotoTcaet |2:.0Ö kerta,
88.09 ^kfiikertaa; ay..tymäiln]otakset j^l.OO kerta; ha*
iQtäanfietO' ia osoteilmotnkBet 6Dc. kerta, $1.00 Icolme*
Itertaa. — TilapäisiluotukBista pitää raha seurfifca nn-
JOB ette milloin tahanw saa vaatausta ensimäiseec
idrjeeseenne, kirjottakaa Ondelleen liikkeehoitajan perr
eoonaHiBella nimellä.
, I. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
TilBtain ^ t e e n uljptut jlmotukset pitää ojia kont­torissa
lauantaina. toiBtaiti lehteen tiifltaina ia lanaatain
lehtteen torstaina kello 8. .
H l ' i | , . . - ' i I, i p . , . , ' .''I 1' . , . ' T T ^ ^ ^ '
Bejciat^reef at the Poet Offic^ Peparhnont, Ottawa, ae
<illllW«lnt*«ff——*>" • I • — — I I N , . .. ,
Union h^j>aninus vältefly ^ova
Scotiassa
Ne jödca ovat pelänneet unionistisen liikkeen murs-kaantuniista
Nova Scotian lakkotaistelun ^y^iteydcssä
joko British Empire teräsyhtiön ja valjtion aseellisten
.voimien ankaran painostuksen tai hiilenkaivaS^iif pää-järjestön
presidentin Levisin häikäilemättömän menet-
/ telyn johdosta, voivat nyt hengittää helppmmin. Nova
S^tian mainarien rivejä ei ole onnistuttu murskaa­maan.
Uniota kohdanneet selkkaubet «ivat ainakaan
nykyisistä - meikeistä päättäeii johda hajaannukseen.
Kaivostyöläiset ovat Ikyllä joutuneet palaamaan työhön
Lewisin määräyksestä, muita se ei kuitenkaan merkitse
lopputingassa. Lewisin ja |iänen edustamansa keltaisen
suunnan voittoa. Nova 3cotian majnarit viiineisissä
piirivaaleissa valitsivat Levisin erottamat miehet toi­miinsa
valtavalla enemmistöllä Lewisin suunnan eh­dokkaita
vastaan. Uusi virkailijain va^li on tuleva
taas aikanansa esille ja silloin, mainarit saayat taas
tilaisuuden osottaa punaisen, ^uokkatietöisen kantansa.
Senpä : vuoksi juuri kaivosmiehet oyaticii) päjätt^peet
säilyttää järjestönsä eheänä ^hinnalla millä hyvänsä,
tietäen jo kokemuksesta sen seikan^ että ankaralla^
yifosikausia kestäneellä järjestämistyöl|ä aikaansaatu­jen
uniojdenhtuaantiiminen voisi merkit^ ennen pjtk^ä
koko unionistisen liikkeen luhistumista N6v8 Scotias-ea.
Se ei olisi ainoastaan mainariep, vaan kaikkien
työläisten onnettomuudeksi;
' Työhön menneet^ kaivosmiehet tuntuvat järjestään
pakanneen työhön siinä vakuutuksessa, että* Lewisin
erottamat union virkailijat pn saatava entisiin tpimijin-ea,
joihin jäsenistö sääntömääräisellä äänestyksellä on
heidät uskomat. ICaiypsmiehet peräflptyivät hyvässä jär­jestyksessä,
ehein Ä i n , , ollakseen • taas sitä voimak-
Icaämpia taistejemaan niiden näkökantain puolesta, joi-de^
takia he'ovat'jo monta kertaa en^enlciti joutuneet
keltaisten unionistien ja kapitalistien vihan kojiteelcsi,
Se, niuodollinen hä,viö, minkä Nova Scotian kai­vosmiehet
joutuivat kärsimään jautuinalla palapi^iAn
työhön ennenaikaisesti, huppnee olemattomiiD| seii tosi­asian
rinnalla, että mainarit selviytyvät ehein joukoin
niin monitahoisesta taistelusta. He ovat säilyttäneet työ­väen
union luotettavaisuuden ei ainoastaan oman alu­eensa,
vaan kaikkien työläisten'silmissä.-Ja niinpä siis
Nova Scötiankin työväestö kolhuistaan' hu.olimaW sei-
909 uudelleen taisteluvalmiina vartiopaikallaan.
^alkpiäeen r^lcvnte^n yajonnut
Suomi
' Suomea on joskus, hyvällä syyllä, sanottu puukko­junkkarien
Ja nyrkkivallan taa'aksi maaksi; Tästä
alennustilasta lähdehiin nousemaan ja yritettiin päästä
jo joiin pitkälle, .että Alkion «Puukkojunkkareissa»
kuvattuja tajiahtumia yoitiin ruveta pitämään jo elet­tyyn
historiaan kuuluvina. Kaiisan moraalinen itse­tunto
ruumiillistui nuorisoseuroihin ja muihin sen ajan
henkeä yastaaviiii muotoihin, kunnes otettiin seuraava
askel. Suomen työväki rakensi lukuisat työväentalonsa
ja ohjasi maan valtavat kansankerrokset ojiclen sivistä­viin
suojiin. Sivistymättömyys, raakuus ja puukko-junkkarius
kaikkosivat melkein kuin pyy4ikäisty maan
kaikilta' ääriltä.
Wutta ?itten pyyhkäisi maailmansoda» verinen aal>
to Si^omenkin rantoja ja jätti jälkeensä piikkeihin pu­keutuneen
valkoisen komennon. Se manasi esille por­varillisten
kansankerrosten veressä viel^ jälellä olleen
raakalai^uuden ja vaivainen Suomi oli uudelleen näke­vä
nyrkkivallan ja puukkojunkkariuden itsetietoiseen
porvarillisuuteen Keränneenä, sen asetakkiin puettuna.
Raakuus ja inhimillinen roistomaisuus ovat nyi val­lalla.
Kaikkialla ulkopuolella 'järjestyneitä työläisiä
tapaa vain häikäilemätöntä petkutusta, tappelujaj hu-likaanimaisuutta,
viinatrokausta ja kaikkien yleyimpi-en
pyrkimysten lojcaan pplkemista, puhumatt^aan jär­jestyneitä
työläisiä kehdanneesta jäiljestelmällisestä
vainosta. Tämä alennustila ei niinkään kuvasta itse
kansan vajoamistilaa, kuin itse maan hallinnollisten
ja määräävien laitosten viheliäisyyttä. Kansa ei tun­ne
kunnioitustaan oman maansa valtalaitoksia kohtaan.
Se elää ja mellastaa kuin viimeista päivään Nuoriso
tappelee ja räyhää kylien raitilla ja kaupunkien julki-paikoissa;
Valkoinen Suomi otetaan va^ huuditto-muuden
ja nyrkkivallan aikakautena, jolloin moraali
j a edesvastuu joutavat nurkkaan.
.Tälle huudittomuudelle antaa maan porvarilehdistÖ
järjestelmällisesti oikeutustaan. Kaikki työläisiin koh­distuvat
roistoudet siunataan ja usutetaan hulikaanivoi-mia
uusiin- roistontöihin. Kuvaavana ilmiönä tässä suh­teessa
mainittakoon Tampereeella ilmestyvän Aamuleh­den
jojitava kirjotus. Suomen järjestyneitä typl^isiä
vastaan. Lehti kinjottaa: ' ,
«Isänmaallisen sanomalehdistön on ruvettava vaa­timaan,
että se miekka, jota esivalta kantaa, on myös­kin
paljastettava.» — — «Sillä jps on oikein verrata,
kuten monesti .tehdään, valtiota laivaan, joka kuljet­taa
kansakuntaa, on myöskin oikein verrata maanpe­tosta
rikokseen, jonka tuloksena on reikä laivan kyljes­sä.
Mitä siis tehdä niille, jo^a yrittävät reikiä kaiva­malla
hukuttaa laivan? Ei muuta kuin vanhaan tapaan:
yli laidan!
«Lukijat muistanevat, mitenkä miehekkäältä ja va^
pauttavalta tuntui virolaisten lyhyt virsi Kinniseppin
jutussa. Se sanoi, mitä sanottava olikin niille, jotka
sabteitse pyrkivät kansakunnan kurkkuun. . Yleinen
mielipide tarkkaa enemmän tekoja kuin sanoja.
«Ja mitä siihen Yrjä Mäkelinim tulee, joka kom­munistisilla
kirjoituksillaan nyt turmelee pohjois-Suo-^
mea, niin tUntuu suorastaan ihmeelliseltä, että häntä ja
hänen toimintaansa yhä edelleen katsellaan lie\'empien
pykäläin ja paragraafien lävitse. Jokainen, joka on lu
kenut hänen kynänsä tuotteita, näkee selvästi, että hän
kaivaa oikein suurta reikää meidän valtiolaivamme
kylkeen. Ainoa oikea ote mpiseen mieheen nähden on
se, että hän viskataan ulos jaivasta,
«Mitä^ muuten meidän rjpcöslakiipfime tässä ja mo
nessa muussa suhteessa tulee, on se idealistisen rauhan
ajan tuote, joka ei vastaa niitä vaatimuksia, joita ny
kyinen karkea aika sille asettaa. Se jon kuin hienosteltu
ja heikko säleaita, jonka pitäisi estää vihaisia härkiä
ja sonneja yli pääseihäst^. Ei se kestä eikä estä eivät­kä
sen vartijat vipeleejlä jaksa ylikäyneitä takaisin
ajaa. Vähin vaatimus on, että nykyisin, turvaudutaan
sen kaikkein ankarimpiin määräyksiin.»
. Kun valkoisten porvarien lehdistö on muodostunut
moiseksi väkivallan ja roskan lietsomiseksi, niin mitä
silloin voi koko valkoinen Suomi muuta kuin viettää
raivohulluutensa päiviä niin kauan kuin siihen vielä
on tilaisuus.
Canadan pajikkaprjille vain rippeitä
tuottami^taan rikkauksista
Canadan tehdaslaitoksissa raatavien työläisten lu­kumäärän
laskefaan nykyään nousevan noin 681,650,
J9tka Tfilinjstav^t tuotteita noin <3,520,742,000 dollarin
brvo^^ta vuodessa. TeollisuuBtyöläisten palkat nousevat
vuosittain noin 689,434,400 dollariin, eli keskimäärin
lähes tuhannen dollaria henkeä kohti. Näin ollen Ca-podan
38,344:ssä • tehjlasläitoksesijav raat$vain työläis­ten
palkka ei nouse kuin noin 20 dollariin viikossa.
Tämän kurjan pallean rinnalla kertovat viralliset tilas­tot
työnantajain jatkuvista suunnattomista voitoista.
Suurimmat yhtiöt käärivät vuosittain monia miljoonia
puhdasta voittoa. Jos edelleen vertailemme työläisten
palkkaa heidän työnsä tuotteiden arvoon, niin yllä ole­vista
numeroista käy selville, että jokaisesta työnantav
jille tuottamansa viiden dollarin aii^osta työläiset saa­vat
ainoastaan yhden dollarin.
Canada on ivasta nuori; teollisuusmaa, mutta riisto*
suhteissa osottauluu se j6 täysiveriseksi kapitalistiseksi-yhteiskunnaksi.
Eivätkä ainoastaan teollisuuslaitokset
ole kapitalistisen riiston välikappaleita, vaon Canadan
^'uuremmoinen maatalous huokaa raskaasti riistomtdi-din
ikeen alla.
' Sraipä vuoksi niin teollisuustyöläisten kuin kyntö-miestenkin
keskuudessa muodostuu kysymys tätä riisto-asemaa
edellyttävistä järjestöllisiltä toimenpiteistä yhä'
kiertämättömänjmäksi. i
Köyhälistön tiedonjano ,
Köyhälistön tiedonjano on eräs \ nykyisen yhteis­kunnan
silroiinpistävimpiä ilmiöitä; Kun kaikki muut
luokat koettavat tappaa joutpaikaansa Uiin hengettö­mästi
kuin suinkin^ pyrkii työyäestö sanomalehdistönsä
ja kirjallisuutensa kautta tiedon ja aiivistyksen korke-pksiin.
Vain työväen riveissä toiminut: voi täydellisesti
käsittää tämän tiedon- ja valistushalun voiman. Mutta
ulompanakin oleva voi aavistaa sitä, jos hän vertaa
työväestön sanomalehtiä^ julkaisuja jä kirjallisuutta
siihen kirjallisuuteen^ jota muut yhteiskuntakerrokset
julkaisevat.
Ja tämä tiedonhalu on aivan vapaa kaikista itsek­käistä
harrastuksista. Tieto ei voi auttaa kopeen. ää-r
^ a työsjcentelevää työntekijää eikä kohottaa hänen
tulojansa. Jos han etsii totuutta, niin hän etsii sitä
s^n itSEtnsä tähden, eikä aineellisen voiton vuoksi. Sen-tähden
han ei tyydykään pieneen erikoisalaan. Hän
suunta^ katseensa kokonaisuuteen. Hän tahtoo käsittää
koko yhteiskunnan, koko maailman. Vaikeimmat arvoi­tukset
houkuttelevat häntä enimmän. Hän kääntyy eri­koisemmalla
mielellä yhteiskuntaopillisiin ja luokka-taistelukirjallisuuden
ohella filosofisiin kysymyksiin,
jopa usein niinkin pitkälle, että löytyy työläisiä, joita
useinkin on vaikea'saada haaveiluistaan todellisuuilen
maailmaan.
Ei t\edon määrä, vaan tietoon pyrkiminen tekee
filosoofin. Ateenalaisen ylimyskunnan loistavain ajat­telijain
filosofinen henki herää uudelleen halveksituissa,
tietämättömissä proletaareissa. Mutta tämän hengen va­paa
kehittäminen ei ole mahdollista nykyisessä yh­teiskunnassa.
Proletaareillahan ei ole yaroja opin-noihin.
Tiede ja, taide tahtovat väkisilläkin jäädä vain
luvatuksi maaksi, jota he etäältä katselevat ja johonka
luokkatietoinen köyhälistö taistellen pyrkii. '
Kapitalistinen yhteiskunia ja^Juokkataistelu herät­tää
köyhälistössä sammumattoman 'tiedoidialun. Köyhä­listön
vallankumous vasta avaa lopullisesti tien työtä­tekevien
kansankerrosten tiedon ja sivistyksra kukku*
Iloille.
Sisältö: Kehnonpuoleinen värkki-puu.^
— Juttua Karjalan aut­tajista,
— Varotus liiallisesta
kuhertelusta.
an h a snomalai-ne
n sanalasku
sanoo, j o t ta
«kaikki väärät
puut ovat yärk-kipuita*
ja niin
se todella näyt­tää
olevan. Ai­nakin
mun värk-
•kip uuvarastoni
todistaa s i t ä.
Nytkin taas on
joku hyväntahtoinen ihminen haa
lannut mun varastooni sellaisen
puunkantturan, jottei oikein tahdo
tietää mille kohtaa ensin leuhkansa
terää sovittaisi. Katsokaas nyt te­kin
ur4on miehet passaako tavallf-sella
union taksalla tällaiseen kant­turaan
ruveta.
<Tä8sä maassa Suomen lailliselle
hallitukselle uskollinen kansalainen
ei tunne koskaan olevansa varma
hengestään, eikä toimia kuten Va-*
paa ihmiqen. Elämä näyttää kovin
synkältä, kun on tullut tänne, vie­raaseen
maahan, toivossa' saada teh­dä
rauhassa työtä. Vaan mitäs vie­lä,
kun ei Uskalla ensin mennä edes
työmaihin. Siinä on veljeys. Kuten
saalistaan etsivä tiikeri he katse­levat
niitä, jotka ovat tulleet juuri
Suomest^. 8—nan lahtari, kyllä
täällä fiksataan. Tulin tähän maa
han ja heti kun pääsin asemalle,
oH vastassa suomalaisia, jotka vaa­tivat
. lähtemään tutkinnolle ja jos
ei sano oikein, niin sitten vie se ja
se. Ja luvattiin ottaa, tieto, kotipai­kan
työväenyhdistykseltä ja käsket­tiin
tulla kahden kuun päästä kat­somaan.
(Oii aika herroja.)
Ja minä vähän epäilen, että tai­taa
tulla Kauhajoen työväen yhdis­tykseltä'
huonot todistukset minul­le.
-
'Menisin mielelläni parempiin työ­maihin.
Nyt olen farmilla dollarin
ja 50 sentin päiväpalkalla. Ei se, ve­tele.
Suokaa anteeksi, että näin
suoraan kirjotan. Vaan kun olen
suomalainen. Olen ollut jo aivan
ep^oivoinen,
KunnioitQuen
' Veteraani.) ',
Tuollaisen juurakon joku yhtenä
päivänä tiioda; retuutti mun veistet­täväkseni.
On'kasvanut aivan ruok*
koamattolnassa vanhan maan kar
massa ja, nyt ei meinaa tämän Cai-,
nadan ilmanala oikein passata. Ei­kä
tule passaamaankaan. Taitaa ol­la
paras" kun tällaisia, värkkipuun-kantturoita
huhtoos vaan mihinkä
sattuu ja heittäisi sitten roskat sii­hen
mätänemään ihmisten hirmuksi.
Kun Suomen valkoinen kerran
on viime vuodet aivan aran<atikseen
SuuirJSuomen puolesta- rikeerannut,
niin koettaisi häntä nyt täällä Ca-nat|
oLssa totutella vähän suurem­man
maailman tuulahduksille. Kat-tokaas
valkoiset siinä on sittenkin
perää, jotta maailmanrannan, sait-vookit.
ovat vähän pitemmät kuin
mitä niitä V siellä vanhassa maassa
kenraali iManneiiieimin ja saksalais­ten
junkkerien suojassa; tuli aja­teltua.;
Ja sellainen valtti, että on
junkkerien • avulla pystytetyn «Suo­men
laillisen hallituksen kansalai­nen
», dn liian maatiaismainen, eikä
todella .edellytä muuta kiin lannan-luomista
jollakin farmilla puolen­toista
dollarin päiväpalkalla. Niin
että luonnollinen valinta kyseessä
olevan yalkoisen suhteen näyttää
osuneen aivan oikeaan.
Yhdysvaltain ioverilehdissä on
viime päivinä julaistu karvassanait
'sia ukaaseja «Karjalan luopioista»,
se on, henkilöistä, jotka ensin Ame­rikasta
iKarjalaan värväydyttyään
ovat nyt saaneet päähänsä poistua
ICarjalasta. Kifjötakset uhkuvat ää­rimmäistä
katkeruutta ja kirousta
polstmeita kohtäan> josta päättäen
kaikki Karjalasta • lähteneet ovat
muuttuneet mitä paatuneimmiksl
köyhälistön Vall&nlfumous-asiay ja
Neuvosto-Karjalan .vihollisiksi. ,Kit-jotuksia
lähemmin tarkastelles$ä
kuitenkin ;buomaa, %ttä niiden suu­rimpana
aiheena on vaan kysymyk­sessä
Olovien henkilöiden poistumi­nen
ICarjalaäta. ,
Allekirjoittanut ei ole ollut tilai­suudessa
tutustumaan' lähemmin
Karjalasta lähteneidjn lausuntoihin
ja poistumistaan koskeviin selostuk­siin.
Heitä vaan kuuluu olevan mel­koinen
joukko, ainakin kaksikym­mentä.
Jos todella heistä on tullut
köyhälistön vallankumoustaistelun
ja Karjalan avoimia parjaajia ja
vihollisia, on kyseessä olevat kir-jotukset
otettava täydestä; Ellei,
niin asia on avoinna tutkimiselle ja
ajattelulle. Elleivät Karjalasta pa­laavat'halua
itse öUa luopioita ja
anna l a i s e e n johtopäätelinään asi­allista
aihetta, ei meillä ole syytä
lähteä heistä tekemällä tekemään
l^yöväen liiklceen pettureita. Karja­lan
Kommuunin kokeiluissa ja sitä
auttamaan menneiden kokemuksissa
on paljoin sellaista, joissa täytyy
asioita katsella niiden luonnollisissa
suhteissa.
Karjalasta ja Venäjältä palaami­sista
eräässä «Pietarin kirjeessä» ju­tustellaan
seuraavasti:
«Ollessani takavuosina Marquet-ten
lähellä Rumleyn halkokämpälr
lä, tunsin Damlingissa erään alas-tarolaisen,
joka oli pistäytynyt Suo­messa
ainoastaan yksitoista kertaa.
Hän kertoi aina joka kerran peräs­tä
kun saapui «rantaan» panneensa
sen tosiasian mierkille, että.ame­rikkalainen
jalkavaimonsa otti hän­tä
herttaisemmin kaulasta kuin
suomalainen kristillinen aviosiippa
nansa kotimaassa, mutta muptoin
pfti heistä kummastakin yhtä pal­jon,
niin että häneri ajallinen aar­teensa
jakaantui • molemmin puolin
aavan Atlannin qieren.
«Vaikka emme nyt puhuisi van­han
ja kokeneen miehen matkusta-misjnnon
syistä, niin muutoin vaan
älkäämme oppiko katsomaan karsain
silmin niitä tovereita,. jo^ca ovat
takaisin matkustaneet ja tulevat
edelleenkin makustamaan Venäjäl­tä
toistaiseksi. Vaan on heille an­nettava
kunnia tahtonsa toimeen­panemisesta;
Onh^n se siirtolaisuus
verissä.» j ; " . •
Industrialistissa olevassa Maynar-din,
Mass., kansankirjeessä sano­taan:
'
«Suomesta tulleitten tutkijakomi-tean
/ ; perustivat vasemmisto-osasto
ja kehitysseura yhteisesti, jonka ko­mitean
tarkotus on ottaa selvä ^hil-jan
Suomesta tulleista.;. Kaikkien,
jotka ovat tulleet iSuom'e3ta jäl­keen
sisällissodan, kehotetaan |ule-maan
komitean kokoukseen anta­maan
selvää itsestänsä, sillä muu­ten
eivät järjestyneet työläiset pidä
teitä tovereinaan...?
•Maynardin • Kehitysseurakin siis
vartioimansa järjestyneiden työläis­ten
toveruussuhteita. Mistäs Kehi­tysseura
on sellaiset, valtuudet saa­nut?
Maynardin Kehitysseuralla ei ole
mitään oikeutta olla järjestyneiden
työläisten kartalla; Tämän seuran
nimen ovat vetäneet pMllensä ne
henkilöt, jotka eivät ole mahtuneet
lukeutumaan paikkakunnan kahteen
suomalaiseen t y ö, y ä e n järjestöön,
Worker8- partyn osastoon eikä rai-vaajalaiseen
sosiälistipuolueen osas­toon.
'Kehitysseuralaiset selittävät
olevansa jotakin sellaista ainesta,
jonka päämäärät ovat niin valtavat,
ettei niitä vpida palvella paikkakun­nan
kummallakaan työväentalolla.
Jassoo; Mutta Kehitysseura on
kenties paikkakunnan teoUisuusunio-nistien
Jtokoomus,' mahtava indust-rialiötisen
unionismin: ilku, joka
puhuu Maynardin taloudellisesti jär­jestyneiden
kutoraotyöläisten puo­lesta?
Unionistinenkin' liike Maynardissa
sattui^ olemaan jo sellaisessa pis­teessä,
että Kehitysseuralla ei ole
mitään tilaa siinäkään. Paikkakun­nalla
on jo kaflrai kutomoty^läisten
uniota, toinen kuuluen Gompersin
liikkeeseen ja toinen kuuluu luok-kataistelukannalla
olevien kutomo-työläisten
teollisuusunioon, johon
kuuluvat kaikki paikkakunnan edis­tysmieliset
työläiset. Kehitysseura
ei ole siis lopultakaan paikkakun-:
nan, järjestyneisiin työläisiin näh­den
kumme;npi otujs kuin anarkisti
Berkman Venäjäi^' vallankumouk­selliseen
köyhälistöön.
On liian pitkällei menevää hyvän-tahtoisuuttar
että meikäiäinen osäs^
to ryhtyy millekään sellaisen Kehi-tyssenran
kanssa,n joka ei periaat­teellisesti
halua ymmärtää edes
aakkosiakaan työväenliikkeestä ja
käytänaossäi, e§ittäa surkuteltavan
nilviäisen osaa!. Niille joukoille^ jot­ka
Vastikään ovat eronneet paikka-kannan
> sösialistijärjestostä, jättä­en
vanhan kotinsa oikeistolaisten
käytettäväksi sillä syyllä, että siel-lä
viljellyt periaatteet eivät vas
tanneet vasemmistolaisten vaatimuk-sia,
on liian miehuutonta kä
käsikoukkua periaatteettomien ke-hitysseuralaisten
lurjusten kanssa,
ei edes Suomesta tulevien tutkimi­sessa.
Minkälainen työväenliik­keen
sekasotku siitä lopuksi tulee,
jos tunnustetaan mikä vaan kari-natusrengas,
kehitysseura tai joku
muu tuplajuun lipulla purjehtiva
kUkki niinpian kun -vaan jostakin
sakista al%a'kuulua vaatimus, että
heidätkin on_ tässä tunnustettava vä­hintäin
Suomesta tulevia tutkimaan.
Sellaisesta ei .lopputuloksena, ole
niuuta kuin koko tyoväenliik'kee'ri
rämettyminen, jossa ei ole enään
mitään pontta, jonka ryhti ja mie-huus
ovat muuttuneet säälittäviksi
kohteliaisuuden osotuksiksi tarko-tuksellisia
koijareia kohtaan.
Kaappoo.
J. J. Rousseau sanoo'teoksessaan «Julie»: «Min
narrimaista pelkkänä katselijana koettaa 'tutkia yhteiskunir'
tahtoo vain havaita, (ci havaitse mitään. Hän on hyödviS i * ^ ' ^
kurihan liikkeessä ja rasittava sen huvitubissa. Ei hänt"**^"'^
leensa mikään. Toisten toimintaa nähdääp ainoastaan sikäVS^'^
toimitaan. Maailman koulussa täytyy^ samoin kuin rakkau^e'
kin, alkaa käytännöllisesti harjottelemalla sitä, mitä 13^0^^'^'^
Tämä lause voidaan ihmisten tutkimisesta ulottaa 1 1^
tutkimiseen. ]|/^illääp kauas pelkän katselu*"
ell«ii samalla ryhdytä käylähnöllisesti asiaaln. Tämä koski
kaisten esineiden kuin tähtien tutkimista.
i l
kaisten esineiden kmn tahtien tutkimista. Missä olisi lähtV J » '
ei olisi liitossa käytännön, teleskoopin, spektraalianaiyysin'ja ^'i'"**
uksen kansaa? Mutta vielä paren^^^ pitää paikkansa ^ ^
siin asioihin noiden, joihin käytännöllisd voim
Icäsiksi Puhdas havainiat^
aiyan toisin kuiri pelkällä^^
niistä opettaa meille raitättömänvähän siihen verraten, mitä k'"^
linen vaikutukseitime näihii? seikkoihm ja toimintamme' näiden ^'^
kanssa meille, opettaa. .
' ' *T^^ "suinkaan koske vähimmin historiaa, Käjiännolllnen
liikkp^ jolf^ on nJKäys tietee voi helpominin
tää vältiollika historiaa ja päästä siitä selville pikemmin kuin kaj^-
oppinut, joka ei koskaan ole vähimipässäjcään määrässä käytännöir'
tutustunut politiikan vaikuttaviin voimiin. ^ Käytännöllinen kokenuaV
tutkijalle eduksi varsinkin silloin,, kun ori kyseessä jonkun liitkeej "
khninen sen luokan keskuudessa, jossa hän itse vaikuttaa ja jonkjoi-n^
isiiiiksiin Tiiän ön parhaiten perehtynyt. '
Tämä etu on tähän'saakka tullut pie^^^^ omistav^l,
kan, osaksi, Joka ön tehnyt tieteen yksinoikeudekseen. Alempain ka%
luokkain liikkeillä on tähpri saakka ollut ainoastaan harvoja yinniäiij.
viä tutkijoita. Vasta pitemriiälle kehittynyt työväenliike on kyem,)
vaikuttamaan tähän asian tilaan köyhälistölle edulliseen suuntaan. %
pä esimerkiksi yhteiskuntatiede on kbkonaan muodostunut taisteleru
köyhälistön 1 aseeksi.
Amerikan työläisten keskuudessa
toiminut Leo Laukki, joka nykyään
oleskelee Venäjällä, on kirjöttanut
I.w.;w:läisille seuralaisilleen seuraa­van
läksytyksen: ,
Katson erikoisesti velvollisuudek­seni
kirjottaa jonkun rivin nimen­omaan
i.w.w :läisille tovereilleni. •
Järjestymätön työläinen luulee,
että hän voi välttää luokkataistelun.
VanhoUinen järjestynyt työläinen,
että voi selviytyä tarvitsematta jou­tua
vallankumoukselliseen' luokka­taisteluun.
Ja moni vallankumouk'
sellisen': luokkataisteluliikkeen > työ-
Einen samoin uskottelee .Itiselleen
ja muille, että vallarikumoussota o
Iisi jotenkin tai jossakin vältettär
vissä. Nämä ovat kaikki tietämät­tömyydestä
johtuneen itsepetoksen
eri asteita ja: kaikki työväep va-pauttamisliiikkeen
menestyksen kan­nalta
yhtä turmiollisia. Hartain
toivoni on, että i.w.w:läi8et toveri­ni
vapautuisivat tämän itsepetossar-jan
siitä viimeisestä asteesta jolla
he ovat ja löytäisivät paikkarisa työ­väen
kansamvälisen vallankumous-armeijan
riveissä. f
Toverit 1. W. W. liitossa, jotka
luotatte kapitalistisen järjestelmän
kukistumiseen teidän ' esittäriiillänne
keiiyiiila, jotka' Uskotte t ^ ^
loudellisen merkityksen ja taloudei-listen
menettelytapain lakkoja,' ja
suurlakon, k y t e v ä n ratkaisemaan
kapi^lisHsen; järjestelmän k ^
toverit tp kuljette työväenluokalle
;ja teille itsellenne vaaralliseii har^-
hakäsityksen luriioissa Ja otr hiel-posti
^rramairettäivissä, "m^^^
on. Se agitetsioni, jota keskuud^
sanne, puhujanne ja järjestSjärtne,
mitä lehteune tässä suhteessa har­joittavat
nojautuu tosin yhteiskön-nallisten
luokkasuhteiden itse perus­teihin,
mutta juuri siksi silla poh­jalla
on niin helppo 'puhujanne,' täi
kirjoitt^anne, jrfka tietepsä tai tie­tämättään
tahtoo johtaa härhaähj
siinä menestyä. Kun teille jatku­vasti
vakuutetaan totuutta, että
varsinainen jokapäiväinen" luokka- . .
taistelun työn ja pääoman v M työväenliike on tietenkin luas^
tapahtuu' työmaalla, nun el siinä - ' - -^
kukistaa, taildka jonka välttäaät v
•mästi täytyy käydä ennen vallajib
mousta siihen johtavana «iaj
teenä, haluan kiinnittää-huoakit;
ne seuraaviin seikkoihin, joöaoi •
tavat 'tämän käsityksen suppeudi
Vaikka yleislakko voi olla siaäi,i
väen, luokkataistelusta keliittyneu
tapauksena, joka johtaa valbi,:
mouksen, niin toiselta puolea ei.
aina siihen johda, vaan voi päitl i
itseensä ja silloin joskus, työvj
luokan vallankumouspäämaärä n
kertasen tappion ja toiselta paol ii
vallankumous voi puhjeta ilaan'
täkin; Näin esim. ei Venäjja ti-liskuun
eikä myöskään sitten lou-kuun'kaan
vallankumouksenkaan K
della käynyt yleislakkoa eriä
Vallankumous näytä Euroopannm
sa maissa, kuten Saksassa seliaiieEi
nimenomattain alkavan. Tärkeii
tässä' suhteessa on huonata, {ti
päinvastoin- vallankumouksen pii-jetessia
työläiset • näyttävät jäjth
työpaikoilleen, vallaten ne
sa ja työmaat muodostuen jijls
keskuksiksi, jotka pitävät tyäiiiJäl
vallankumou^aistelujen aikana
sa ja taistelumahdollisina joakbiii
Työläiset näin ovat yhtäaikaa tj*
maansa työntekijöitä samalla iia
taistelevat vallankumouksen pste
^a.
Tudannossa, aivan oikein,
ma työläisiä riistää,' teurastsa, ^
poo.i raatelee, orjuuttaa jne. ja tyf-
Iäiset siinä taistelevat elämästii,'
mutta sittenkään se ei ole ^
peruskamppailun muodossa j()3sa> **
pitalistieri ratkeaisi. Silloinhan >
kaihen työläinen ja joka päivä
työtätehdessään olisi ty5v8enliioiii|-
vaipaustaisteiija, nekin vielä v«ii)'|ft
tain suuret jouktrt, jotka kaikin Ifr
noin 'taistelevat porvarillisen jäi;* |
telraänpuoiella työväen vap^ntiir-- <
liikettä^ jopa elinehtojensa 'psrt> -
mispyrMmyksiäkin vastaan, ifö ^1
nekin jouk(rt, jotka ovat vielä
visia,^ eivätkä taistele puolella, J3
ei vielä toisellakaan.
Jokaiselle jäijestyneelle työ!»-
sellp on .selvää, että työläisten «
dalseen elinehtojaan parantaa, 1
tä muuttaa, voidakseen niitä.oij^,
siaan ja vapauksiaan, r:
on, turvata, tai entistä \mH
täytyy järjestyä ja ryhtyä P^l
vaataan taisteluun.
järjestyöyt n.ääräöetoB^|
voimin
vaikka
vielä sellaisenaan mitään valatta
ole. 'Mutta amerikalainen sananlasi
ku sanoo: «puolinainen totuus muo­dostaa
kokonaisen valeenv Ja nihi
tässäkin tapauksessa. Ei riitä, että
todetaan ytön ja pääoman välirleti
yksinkertainen työmaj^strtide," luok­kataistelu
työmaalla, vaan on tar­kemmin
syvennyttävä tähän suh­teeseen,
taricastettava minkälainen
tämä perusluokkataisteltt. on löön-f^
eltaan Ja mika sen merkitys' löa-pltalisti-
ja työväenluokan valt^uh-teiden
ratkaisussa. • ^ *
Mitä erityisesti tulee siihen kes­kuudessanne
vallitsevaan vehrattain-yleiseen
käsitykseen, että ylöiölakko
olisi ehdottomasti se työväenluokan
voimakeino, jolla se voi kapitalismin
telua,; usein tavattoman
jopa'veristäkin taistelua. JO"
si esim. hiUenkaivajain . I
viime aikoina muodostuneet
ei se vielä ole vallankumouc-j^
luokkataistelua, ennenkuin-^ .
menee 3en yhtenä i^^^fffA.
ruskysymyksenä kapitalisti;"
jestelmän kukistaminen ]«se
le työväen vallan asettamm^^
Ja vallankumoukseUinenk^»^^
väen ruo&katafstelu s e U ^ ^ >
vielä ratkaise ^t^^J^J
köyhänstöh välistä ' f ^ ' * ?^
kaise kysymystä v»'*'"" ^ yisJ
kunnan isännyydestä, se ^
ratkasuun, joka tapahtuu v
mouksen kautta, ^^^^T^^^pfi
•ollen sen vahnistavaDa
sessina;.