Vapaus, October 29, 1966

              IbnofldtTr tiistaina, toratalsa Ja lananlaina
PeruBietta 1917
Canadan
No.: 125 — Voi. L vuosikerta Sudbury, Oat. Lauantai, lokak. 29 p. — Saturday, Oct. 29, 1966
iG^jöis-Vietnam leimaa IMbnilan ''rauhantarjouksen'' USAn
aSodsempia ehtoja kyynilli^^ 8 shriiBä anunuttiin
Hongkong. — Hanoi ja Peking
fiylkäsivät. torstaina purevasti ar-i^
oistellen Manilan konferenssin eh­dot
Vietnamin sodan lopettamisek-
Manilan konferenssista julkaistus­sa
kommiinikeassa sanottiin, että
Yhdysvaltain Ja sen liittolaisten so­tavoimat
vedetään Vietnamista pois
kuuden kuukauden aikana, jos Poh-jois-
Vietnara vetää pois omat jouk­konsa
sekä lopettaa solutuksen ja
J^s"väkivaltaisuuden taso laskee".
"Kommentaattorin" allekirjoituk­sella
varustetussa artikkelissa Ha-Äoissa
ilmestyvä sanomalehti Nban
t>m sanoo, että Manilan esitykses.
iM. vaaditaan Vietnamin kansaa las­kemaan
aseensa ja antautumaan
Yhdysvaltalaisille hyökkääjille;
' lVietnamin. kommunistisen puolu.
• i . ,: - .———— —
\
QsavatlJon eräätle
sena^rille tuomio
^iveyssyytfeestä
•:. Landng, Mtch. — Osavoltion se­naattori,
31-vuotias D. 0 ' B r i e q jr,
havaittiin täällä lauantaina syylli­seksi
siveys-rikokseen. Syytös häntä
vastaan nostettiin siitä, että hän o l i
tahtonut erästä Michigan Stateryli-opiston
nais-opiskelijaa sukupuoli^
yhteyteen, - joka filmattaisiin ja jäl­keenpäin
esitettäisiin miesten (stag
party! illatsuissa.
Tuomari George Hutter antoi
Ö'Brienille korkeimman mahdolli­sen
tuomion, $100 sakkoa ja 90 päi­vää
vankeutta tästä rikoksesta vaan
muutti taomiosta 80 päivää ehdon­alaiseksi.
Oikeuslaitoksen valamiehistö, kä­sittäen
kolme miestä j a kaksi nais­ta
pohtivat asiaa seitsemän tuntia
j a kymmenen minuuttia jutun esil­läolon
kymmenentenä päivänä en­nen
kuin pääsivät yksimielisyyteen
0'Brienin syyllisyydestä.
Häntä vastaan nostetun syytöksen
päällekantajana oli 22-vuotias Ma­rion
Lukens, joka sanoi 0'Brienin
tehneen hänelle epäsiveellisiä eh­dotuksia
autossaan viime toukokuun
27 päivänä yliopistoalueella.
een lehti, Nhan Dan sanoi, että Ma­nilan
rauhanehdotukset ovat USAn
aikaisemmin esittämiä ehtoja kyy-nillisemmät.
Mainitun lehden selostuksen mu­kaan
Manilassa 'rauhanehdotukset-tarkoittavat,
että Yhdysvallat vetää
joukkonsa pois vasta sitten k un
Saigonin sotilasjuntta, saa vakiinnu­tetuksi
asemansa ja Etelä-Vietna­mista
on tullut "uudenmallinen siir­tomaa
Yhdysvalloille".
Mainittu lehti sanoi edelleen:
'Jos-Yhdysvallat lopettaa hyökkäyk­sensä
ja vetää pois kaikki sotajouk­konsa
Vietnamista^ silloin palautuu
rauha heti. Jos Yhdysvallat jatkaa
hyökkäyssotansa tekeytymällä ' rau.
han kannattajaksi', silloin tulee
Vietnamin kansa jatkamaan oikeu­tettua
taistelua lopulliseen voittoon
asti."
Mainittu Hanoin lehti sanoo Ma­nilan
konferenssin osoittautuneen
Yhdysvaltain toimenpiteeksi "ren-kiensä
mobilisoimiseksi sotilaalli­seen
liittoon" jenkkien tulevaisuu­den
etujen hyväksi Vietnamissa ja
Aasian muilla alueilla.
N
VIIME TIEDOT
Bonn. — Kansleri Ludwig Erhard joutui torstaina tuka>
laan asemaan kun hänen kokoomusballituksensa neljä minis»
teriä esitti eroanomuksensa. Myöhään torstal-iltanailmoitet-tiin
kuitenkin, että hallituskriisi saatiin ehkä vältetyksi.
Saigonin kahdeksan vietnamilais.
ta siviiliä, mukana naisia j a lap^
sia kuoli, ja kahdeksan muuta haa.
voittui torstaina . Saigonin lähetty­villä
kun väijyksissä ollut yhdys­valtalainen
ensimmäinen divisioona
luuli heitä Vietkong-partisaaneiksi
ja avasi tulen siviilejä vastaan.
Yhdysvaltain asevoimien eräs
puhemies sanoi jenkkien avanneen
tulen siviilejä vastaan kun nämä
kävelivät väijyksissä olleen joukko-osaston
ampuma-alueelle kahdeksan
mailin päässä Saigonista pohjoiseeo.
Yhdysvaltain miesmenetykset oli­vat
viimeksikuluneen iviikon aika-'
na 64 kaatunutta, 398 haavoittunut,
ta ja 15 kadoksissa olevaa. :
Peking. —- Kiina tiedoitti torstaina räjäyttäneensä kanto­raketilla
maaliinsa kuljetettm atomiponmmk Tiedonannon
l^hteydessä ei selitetty kuinka voimakas räjäydys oli ja kuin-^
ka pitkän matkan päähän se anunuttiin. Tämä oli! kuitenkin
Kiinan ensimmäinen kantoraketilla räjäydyspaikajle lähetet-ty
atomipommiräjäytys.
SHARP SANOO VEROJiN KOHOAVAN
Tällä kertaa sanotaan s y )M maalniTinilleluvaittua
avtiistusta; aikaisemman verdkorotuspuheen perus­tana
oli eläkdäisine luvattu lisäavustus
Toronto. — John Diefenbakerin johta]a<rfkeutla puolus<
tava 46-vuotias rikosasiain lakimies, Arthur Maloneytiedoit»
ti torstaina, että hän ryhtyy konservatiivipuolueen kansalli-
Isen presidentin ehdokkaaksi marraskuussa pideltävässä puo­luekokouksessa^
Nykyinen kansallinen presidentti on Dalton
Camp, joka aloitti äskettäin kampanjaa mr.Diefenbakerin
idvuuttamiseksi johtajan toimesta.
Ottawa. — Oppositiopuolueiden toimesta tuomittiin ala­huoneen
lorstaiserair istunnossa se kun "Studebaker Of Ca-nada".
yhtiö on välittänyt Canadan ja Yhdysvaltain aulosopi-musta
hyväksikäyttäen 10.000 VoIk8wagen autoa tullivapaasti
Volkswagen Canada LimitediUe. John Diefenbaker sanoi, et­tä
se oli epäoikeutettu teko. NDPn johtaja T. C. Douglas sa­noi
sitä kyseenalaiseksi liiketoiminnaksi Ja vaali haUituloMlla
lisää tietoja asiasta.
Pääministeri Paasio:
Bangkok, Thaimaa. — Presidentti
Johnson sanoi täällä torstaina,' että
Yhdysvallat on Vietnamissa olevine
liittolaisineen rakentanut niin lujan
suojakilven, että "se voi estää hyök'
käyksen onnistumisen.
Tämä puhe oli nauhoitettu Mani­lassa
ja esitettiin täällä Bang Saen
huvilakylässä kun pres. Johnson
lepäili kymmenpäiväisen vierailun­sa
lomassa.
Suomi pyrkii VKrssa
tcäytännön ratkaisuihin
YLLÄTYS JA NOPEUS
LÖJln PARAS TURVA
yieraili salamannopeasti Amerikan turväUisimmalla
^ ^Oitatukiasemalla £t^lä^yietnanussa;^^p^^ :
•koko li^akkois-Aasian "turvaa]an'^omm
• Camranh Bay. — Preisidentti
Johnson suoritti keskiviikkona pi­kamatkan
Etelä^Vietnamiin jakaak­seen
siellä kunniamerkkejä amerik­kalaisille,
kuvatakseen itseään Viet­namissa
olevien sotilaiden kanssa
j a puhuakseen verekseltä Manilan
'•rauhankokouksen'V jälkeen.
/Oltuaan siellä vain 144 minuuttia,
presidentti Johnson lähti seurud-neeo
pois Etelä-Viietnainista — y l ­lätys
j a nopeus olivat hänen par­haita
supjakeinojaän.
- Ennen kuin kukaan ehti huomata
hänön poissaoloaan Manilassa, pre­sidentti
Johnson lensi Etelä-Kiinan
meren y l i Yhdysvaltain uusimmalla
j a turvallisemmalla Camranh Bay-nindselle
sptatukiasemalle Etelä-yietnamissa."'
- * Vasta tlistai-iltana tehtiin lopulli­set
päätökset Etelä-Vietnamissa vie­railusta.
Sitten yön kuluessa tehi
t i i n pienen ayustajaryhmän toimes­t
a : yksityiskohtaiset suunnitelmat
äimän matkan suorittamiseksi.
\ Presidentti Johnson menetti vain
5 tuntia Ja 53 minuuttia ohjelmas­sa
olevasta Filippiinien vierailusta.
' Suihkumoottoreilla varustetut ko-
Aeet saattoivat presidentin matkus-fiajakonetta
Caniranh Bayn sotatu-
ItiasemaUe saakka. Presidentin mat­kustajakone,
jonka edellä lensi sa-
Aomalehtimiehiä, radiokuulutta j ia
jä valokuvaajia kuljettanut kone,
äuoritti 735 mailia pitkän lennon
1 timnissa ja 40 minuutissa.
• "Minä kUtän teitä, kiitän teitä",
hän sanoi sotilaille. "Te tulette tur-valli^
iesti nyt takaisin . . ,
•"Minä annan teille lupauksen",
j u l i s t i presidentti Johnson. "Me
emmie tule koskaan jättämään teitä.
Ja teidän toverianne pulaan, emme­kä
15-miljOfonaista Etelä-iVietnamin
jeäestöä Jä sat^miljoonaisia aasialai
sia jotka luottavat siihen, että me
näytämme täällä — täällä. Vietna­missa
— että hyökkäys e i kannata,
että hyökkäys ei voi orihistua."
KeiiräaU ö a ^
entäisi sotää
Chicago. —: Eläkkeellä oleva Yh­dysvaltalainen
kenraali 'Mark W.
Clark sanoi täällä keskiviikkona, et­tä
Yhdysvaltain e i pitäisi pelätä s i -
tä, jotta sodan eskalaatio Vietna­missa
vetää Kiinan ja Venäjän tä­hän
taisteluun.
"Punainen Kiina pelkää, että me
iskemme silloin sen sisämaata ja
minun mielestäni meidän olisi niin
meneteltävä", sanoi tämä Korean so­taan
osallistunut kenraali. Hänen
selityksen mukaan Kiina on-^pape-r
i t i i k e r i " , jonka tukena ei ole voi­makasta
teollisuutta^
Clark sahoi^Amerikan kiihkeän
rauhan tahdon "auttavan kommunis­teja".;
. , ^ - " • . : . y
"He halveksuvat heikkoutta ja
kunnioittavat voimakkaita tbimenpi-eitä",
sanoi tämä eläke-ktnraali.
Helsinki. ^ Suomen YK-politii-kalla
samoin kuin sen koko ulkopoli­tiikallakin
on kaksi ohjenuoraa:
noudattaa, tarkoin ja tunnollisesti
tehtyjä kansainvälisiä sitoumuksia
ja pitää mielessä, että maailma jos­sa
elämme, on realiteettien maail­ma.
Me kannatamme kaikin voimin
ja täydestä sydämestä Y K : n periaa-teita
ja Y K : n toimintaa. Mutta nä­mä
periaatteet olisivat kädenkään­teessä
toteutettavissa vain jos eläi­simme
tämän maailman asemesta
paratiisissa, jossa tietysti Y K olisi
sinänsä tarpeetohr lausui pääminis­teri
Rafael Paasio Lahdessa pide
tyssä Yhdistyneiden Kansakuntien
vuosipäivän juhlassa.
Puhuessaan pääministeri Paasio
käsitteli laajasti Suomen asennet­ta
Afrikan ongelmiin lausuen mm.:
— Y K e i ole maailmanhallitus,
vaikka ine toivomme sen sellaiseksi
kehittyvän j a olemme valmiit tu­kemaan
kaikkia toteutettavissa ole­via
toimenpiteitä tämän päämää­rän
Vähittäiseksi saayuttamiseksi.
Y K on ainoastaan riippumatto
mien valtioiiden jä hallitusten vä­linen
yhteistyö- ja neuvottelufoo­rumi,
jonka avulla on mahdollista
ponnistella kohti yhteisesti hyväk­syttäviä
päämääriä.
'Eräs maailmanjärjestön pysyvis­tä
ongelmista on se teoria ja todel­lisuuden
välinen ktiilu, jonka yleis­kokouksessa
tehdyt enemmistö­päätökset
helposti avaavat
Suomi ja muut pojoismaat pyrki­vät
aina siihen, että Yk:ssa tehdyt
päätökset olisivat realistisia ja tP-teuttamiskelpoisia,
että ne veisivät
hyvää ja oikeaa asiaa eteenpäin
eivätkä vain täyttäisi vastalauseen
esittämisenjjinänsä ymmärrettävän
tarpeen. Jos tämä ei ole mahtlolliis.
ta, on usein jouduttu j a joudutta­nee
eteenkin päin pidättymään ää­nestyksistä.:
; Apartheid- politiikkaan nähden
pääministeri Paasio totesi Suomen
kannan tinkimättömän tuomitsevak­si
ja lupasi maan tuen kaikille Y K n
toimenpiteille, jotka sen arvion mu­kaan
voivat käytönnössä edistää on­gelman
ratkaisua. Etelä.Rhodesi-an
kysymyksessä pääministeri sanoi
ratkaisun avaimen olevan Ison-Bri­tannian
käsissä ja ilmoitti f Suomen
hallituksen katsovan, että Englan­nin
hallitus työskentelee laillisen
tilanteen palauttamiseksi alueelle.
Jos tämä' ei onnistu, siirtyy asia
turvallisuusneuvoston piiriin.
Lounais-Af rikan kysymyksessä
pääministeri Paasio huomautti, et­tä
Etelä-Afrikka ei ole täyttänyt
mandaatin velvoitteita ja se on si­ten
menettänyt oikeutensa Lounais-
Afrikan hallitseriiiseen. Hän ilmoit.
ti Suomen tukevan toimenpiteitä,
joilla alue otetaan YK:nhallintaan,
mutta kehoitti huoiellisiin esivalmis
leluihin, ettiei hätiköimällä pilat­taisi
hyvää asiaa.
Hän viittasi tässä pohjoismaiseen
"viileään blokkiin" joka pyrkii ko­rostamaan
kysymysten käytännön
puolta vastakohtana nuorelle A f r i -
kalle, joka e i ole niih valmis käyttä­mään
aikaa kuin Suomi.
Pääministeri Paasion puheen lop­puosa
kosketteli kansainvälisiä pa­kolaisongelmia.
;
Ottawa. — Raha-asiain ministeri
Mitchell Sharp sanoi keskiviikkona
maakuntahallitusten edustajille,
että liittohallitus myöntSä mille
(maakuntahallituksille) yli $300,-
000,000 ensi .talousvuoden tulois­ta.
Samalla hän antoi ymmärtää, et­tä
liittohallitus aikoo hankkia aina­k
i n osan näistä maakunnille luva­tuista
varoista kansalaisten veroja
kohottamalla. Toisaalta hän e i an
tanut vihjettäkään siitä, että liit­tohallitus
on valmiina lisäämään
sentilläkään tätä maakunnille luvat­tua
rahamäärää.
Tähän $300 miljoonan sOmmaan,
mitä mr. Sharp pitää konservatiivi­sena
arviona, sisältyy seuraavat
maakunnille luovutettavat varat:
~ Tasoituslahjoituksia maakun­nille
$150,000,000 -T rahamäärä mi­kä
kerätään verojen muodossa rik­kaimmista
maakunnista ja lahjoiter
taan köyhemmille maakunnille;
— $137,000,000 liittovaltion avus­tusta
opetustarkoituksiin;
— Noin $15,000,000 miesvoimien
harjoittamisohjelmien (ammattiope-tusohjelmien)
rahoittamiseksL
Tämä tarjous sai kuitenkin vii-^
leän vastaanoton maakuntien pää­ministereiltä,
jotka vaativat liitto­hallitukselta'
enemmän rahaa maa
kuntien menojen peittämiseksL To­siasiassa
ne vaativat Ottavalta pal­jon
enemmän rahaa yhä lisäänty­vien
menojensa vuoksi.
Ontarion pääministeri John Ro-barts
ilmaisi ensimmäisen kerran
rahassa laskien Ontarion vaatimuk­set.
Hän vaatii liittohallituksen tar­jouksen
lisäksi $90 000,000 ensi
vuonna ja $150,00,000 seuraavana
vuonna opetus- eli koulumenojen
korvaamiseksi.
Manitoban pääministeri Duf Rob­i
i n esitti vieläkin suurempia vaati­muksia
: hän vaati maakunnalle kaik­kiaan
50 prosenttia kaikista tulo­veroista.
Kun Ontarion vaatimukset
yhteenlaskien ovat $500,000,000 —
pääministeri Roblinin vaatimus lä­hentelee
miljardia. -—
Quebecin pääministeri Daniel
Johnson, jonka sanottiin-^tulleen
liitto, j a maakuntahallitusten konfe­renssiin
"repijänä", on kuitenkin
esiintynyt kaikkein sovittelevam­min.
Hän tuomitsi rahaministeri
Sliarpin tarjouksen sanoen, • että
Sharp yrittää ottaa perustuslain
paikan, mutta siitä huolimatta o l i
valmiina hyväksymällä" liittohallil-tuksen
rahatarjouksen.
Rahaministeri Sharp on aikai}-
semmin vihjannut että hän suun^'
nittelee verojen korottamista sen
vuoksi kun köyhemmille vanhuu-deneläkeläisille
aiotaan varata lisä­tuloja
tänä syksynä. Nyt hän sanoi
lisäveroja olevan Tulossa näiden
koulumenojen johdosta, mitä liitto­hallitus
on nyt maakunnille luvan­nut.
KENENKÄ ASEITA
JA KENEN HYVÄKSI?
Gren^dassa öh nyt
244 neeikerivankia
Grenada, Miss. - — U S A n osaval­tion
sotilaat ja paikalliset poliisit
vangitsivat keskiviikkona jälleen 30
neekeriä, joistia suurin osa teini-ikäisiä
mielenosoitusten jatkuessa
kansalaisoikeuksien puolesta.
Nyt öh kaikkiaan vangittu. 244
neekeriä siitä kun he ovat protestoi­neet
neekerioppilaitten häiritsemis­tä
vasiaan.
Alanilan kokous
sotakokous
Moskova. Izvestija tiedoitti
tällä keskiviikkona että Manilan
konferenssi "oli suunniteltu alku­vaiheeksi
Amerikan hyökkäys-sodan
uudelle porrastamiselle, ei ainoas­taan
Vietnamissa, vaan koko Aasias­sa.
Lehti sanoi Manilan julistuksen
rauhanehtojen tarkoittavan että
Pohjois-Vietnamin täytyisi antautua
näillä ehdoilla.
Puola j a PohjoisKorea myöskin
tuomitsivat tämän Manilassa alle­kirjoitetun
julistuksen.
Manilan kommunikeassa heijas­tuu
USA:n asenne sisällötään "sota
voitokkaaseen loppuun saakka", se­l
i t t i Izvestija. Tämä oli nähtävästi
viittaus hyökkäys-sotaa käyvien liit­tolaisten
ehdotukseen vetää jouk­konsa
pois EteläVietnamista kuusi
kuukautta sen jälkeen kun Poh-joisVietnam
lopettaa taistelunsa.
Izvestija myös syytti Manilan ko­koukseen
osallistunutta seitsemää
hallitusta yrityksestä alistaa Aasian
kansat mielivaltansa alle.
Lagos. — Amerikan-saksalaisen
ohjaama D C 4 tyyppinen lentokone
teki pakkolaskun Camerounissa Af­rikassa
lokakuun alkupuolella. Las­tina
oli 1,000 kappaletta vuoden
1938 peruista Lanchester^merkkistä
konekivääriä.
Kuka on maksanut nämä aseet?
Mikä on niiden päämäärä? Vastauk­set
näihin kysymyksim ovat epäsel­viä,
mutta tapaus on aiheuttanut
rauhatonta aaltoilua kansainvälises­t
i ja varsinkin naapurivaltiossa N i ­geriassa.
Koneen ohjaaja, saksalaissyntyi­nen
Amerikan kansalainen Arthur
Wharton jota pidetään ilmeisesti
aseiden ja huumausaineiden salakul­jettajana.'
Lentokoneen henkilökunta käsitti
hänen lisäksi kaksi muuta jenkkiä
sekä erään italialaisen, jotka louk­kaantuivat
lievästi koneen laskeu­tuessa
sateen liouttamalle pellolle
lähellä Garuaa, joka on 20 m a i l in
päässä Nigerian rajasta.
Camerounin. hallitus tiedoitti^
että Whartonia tullaan syyttämään
laittomasta aseiden kuljetuksesta ja
ilman viranomaisten lupaa suorite­tusta
lennosta Camerounin ilmati­lassa,
sekä lentoaluksen kuljetuk­sesta
ilman asiaankuuluvia asiakir­joja.
Diplomaatti- ja siviilipiireistä sa-notaaa
tämän nelimoottorisen DC-4
koneen kuuluvan Italiassa rekiste­röidylle
Silver Linesille, jonka ai-katauluttomasti
liikennöivät lento­koneet
suorittavat lentojaan Alben-ga-
lentokentältä Genoan lähettyvil­tä..
Whartonin lentomatka alkoi Rot­terdamista
lokakuun 11 päivänä.
Lastin oli avoimesti ilmoitettu s i ­sältävän
pyssyjä ja ammuksia. Hol­lannin
tulliviranomaiset antoivat
sille lähtöluvan.
Hän antoi koneensa lentosuunni­telman
selittäen päämääräksi Bir­minghamin
Englannissa, mutta hän
kuitenkin lensi suoraan etelään
kohti Genoaa^ ja sieltä Algeriaan
jossa hän laskeutui alas polttoaine-täydennykselle.
Sitten lentomatka
suuntautui y l i Saharan seuraavana
kohteenaan ollen Fort Lamy joka
on Chadin pääkaupunkL
Estyessään suorittamasta alaslas-kua
hiekakmyrskyn takia Fort L a -
myyn, hän kääntyi lounaaseen päin:
ja kaarteli Nigerian—Camerounin
rajalla, kunnes J o u t u i suorittamaan
pakkolaskun, kun polttoaine lop­pui.
Camerounissa hän sanoi asiaa tut­kiville,
että hänen oli määrä las­keutua
alas Fort Lamyssä j a odot­taa
siellä seuraavia ohjeita. Mutta
myöhemmin tiedoitettiin, että hä­nen
lentosuunnitelmastaan paljas­tui,
jotta matkan lopullinen päämää­rä
o l i Pointe-Uoir entisessä Ranskaa
Kongossa.
Jotkut tarkkailijat uskovat, että
Whartonin todellinen tarkoitus o l i
laskeutua maahan Portugalin A n ­golassa,
missä aseet olisi annettu
Moise Tshombelle, joka on koti­maastaan
karkoitettu kongolainen
johtaja.
Canada aikoo laajentaa
diplomaattisuhteita
Boston. — Canadan ulkoministeri
Paul Martin sanoi keskiviikkona,
että Canada käy nyt neuvotteluja,
mitkä johtavat todennäköisesti dip­lomaattisuhteiden
jirjestämiseen
Romanian ja Bulgarian kanssa.
Jakarta. Erikoinen sotilas4ri.
bunaali tuomitsi täällä tiistäi-iltarta
entisen Indonesian ulkoministeri
Subandriöh kuolemaan.
Viime maaliskuussa vangittu 52-
vuotias Subaiidrio tuomittiin vuosi
sitten tapahtuneen vallankumous-kaappausyrityksen
avustamisesta.
Subandrion odotetaan anovan ar­mahdusta
tuomioonsa presidentti
Sukarnolta. Toisaalta on arvioitu et­tä
Sukai-no kieltäytyy kuolemantuc).
mioii allekirjoittamisesta. .
ToHsteita esitettiin näyttämään,
että Siibandrio oli salannut tiedot
vasemmistoryhmien aikeista sotilas­voimien
oikeistosiiven vehkeilevää,
vallankaappausta vastaan, ja että
hän oli hyväksynyt Kiinan torju-muksen
lähettää aseita talonpojille
ja työläisille; saadakseen siten so­tilaallisen
tuen öikeistovastaiselle
kansannousulle. -d^^;:^:-r.;/^
: Puolustuspuheessaan . viime vii­kolla
ei Subandrio erikoisemmin
kieltänyt osaliistumistaan tähän oi-keislovastaiseen
hankkeeseen mut­ta
sanoi, että hän,-niinkuin toiset­kin
ministerit yksinkertäiseisti nou­datti
presidentin määräyksiä.
Jakartassa liikkui huhuja, Sukar.
non osallisuudesta tähän oikeisto-vastaiseen
estehankkeeseen, miitta
hänen vastustajansa, jotka olivat
pdottaheet Subandrion oikeuden­käynnin
yhteydessä ilmenevän mer
kitseviä todisteita,—yhdistääkseen
Sukarnon vasemmistolaisten este-hankkeeseen,
jonka seurauksesta
seitsemän armeijan upseeria menet­t
i henkensä, olivat hyvin pettynein
tä tosiperäisistä todisteista.
Nalsianneijasta
karanneiden feioifus
"ylinen teko"?
Lontoo. — Länsi^aksassa Cana­dan
suurlähettiläänä oleva Richard
Bower sanoi, että Saksan laivastos­ta
karanneen kahden merimiehen
teloitus, mikä tapahtui v i i s i ' päivää
toisen maailmansodan päättymisen
jälkeen, on aiheuttanut "myrskyn
teekupissa".
Länsi-Saksassa -ilmestyvä Der
Spiegel esitti viime kuussa syytök­sen,
että nämä saksalaiset merisoti­laat
julistettiin syyllisiksi asevoi­mista
karkaamiseen ja ammuttiin
canadalaisella vankileirillä saksa­laisten
toimesta. Lehden kertoman
mukaan canadalaisviranomaiset hy­väksyivät
teloituksen ja varasivat
saksalaisille sitä varten kiväärit ja
lapiot ruumiitten hautaamiseksi.
Kolme Canadan armeijan entistä
upseeria on vahvistanut tiedon to­denperäisyyden
tästä teloituksesta.
Donald Clark Vancouverista, joka
olti Seaforth Highlahdersin komen­toonsa
seuraavana päivänä teloituk­sen
jälkeen, sanoi viime viikolla,
että teloitus suoritettiin caiiadalai-sillä
kivääreillä, canadalaisia am­muksia
käyttäen.
80j)00
Acra. — Entinen natsi-lääkäri
Horst Schumann sanoi keskiviikko-l
a Ghanan vetoomusoikeudessa, että
toisen maailmansodan aikana hän
johti 80,000—120,000 "mielenvikai­sen";
henkilön tappamista, jotta saa­liin
sairaaloihin tilaa saksalaisille
haavoittuneille sotilaille.
Tämä 60-vuotias entinen keskitys-
)eirilääkäri antoi tämän todistaja­lausunnon
vetoomusoikeudessa, mis
sä käsitellään Schumanin anomusta,
ettei häntä lähetettäisi Länsi-Sak­saan,
missä häntäi .syytetään vankien
joukkotappoon osallistumisesta.
Schiiman tunnusti myös, että hän
oU sterilisoinut vankeja Auschwit-zin
j a Grafeneckin kuolemanleireil­lä.
Hänen vetoomuksensa pääpeirus-tana
on se, että joukkotapot ovat
poliittista laatua olevia rikoksia ja
niinmuodoin häntä ei voida (po­liittisena'
karkulaisena) luovuttaa
Länsi-Saksan viranomaisille.
Schumann väittää, että hän o l i
vaarassa tulla itse tapetuksi jos
hän kieltäytyi toteuttamasta Hitle­rin
antamia kirjallisia inääräyksiä.
Hitler; nimitti hänet vähää sitä en­nen
Eitelä-Saksaan rakennetun M u n
singenin mielenvikaisten parantolan
lääkealan johtajaksi;
" M i n u n tehtävänäni oli johtaa
automaattista mielenvikaisten poti­laiden
kaasulla tappamista", hän sa­noi
oikeuskuulustelussa. Schumann
arvioi tapettujen lukumäärän ole­van
80,000—120,000 välillä.
Tämä ihmistappo sisältyi natsien
poliittiseen ohjelmaan ja se auttoi
Saksan sotaponnisteluja hän selitti
sanoen:
"Mielenvikaiset ihmiset ottivat
sairaaloissa huonetilaa haavoittu­neilta
sotilailta, jotka olivat elä­män
ja kuoleman taistelussa inaan
(Saksan) puolesta.
USA ja NL läheUä
ydiiiaseidm
levittämidkieltoa
, Yhdistyneet Kansakunnat. — Tääl­lä
tiedoitettiin keskiviikkona, että
USA ja Neuvostoliitto ovat "tarpeek
si yksimielisiä päämäärästä j a ulot­tuvaisuudesta",
että hyvin to.
dennäköisesti lähitulevaisuudessa
solmitaan sopimus ydinaseiden le­viämisen
ehkäisemiseksi.
Sittenkin, sanoi canadalainen
äseistariisuntakysymysten vasiäntun-tija
Lt. Gen. E . L . M: Burns, Ca­nadan
hallitus tulee toimimaan kaa­van
hyväksi joka rajoittaisi "ydin-kerhbh'
isen nykyiseen viiteen jäse­n
e e n — U S A , Britannia, Neuvosto­liitto;
Ranska ja Kiina — ja var­mistaisi
ydinaseiden kontrollin, eikä
Sjallittaisi niiden leviämistä toisiin
maihin.
Burns myös kehotti sisällyttä­mään
Kiinan toimivana osakkaana
kansainvälisiin aseistariisuntakysy-myksieh
pohdintoihin.
Tervehtien aseistariisuntaneuvot-telujen
"uutta henkevyyttä" Buriis
sanoi Canadan huomioivan tämän
laajenemiis-vastaisen Sopimuksen
olevan ensimmäisen askeleen kohti
yleistä ja lopullista aseistariisun­taa.'.'
Lounais-Afnkka
vapautetaan
Etelä-Afrikasta
YK, New York. — Y K : n Yleis-kokous
hyväksyi (orStai-iltana
päätöksen, mikä lopetti Etelsi^
Afrikaan inahdaattioikeuden Lou­nais-
Af rikasta julistaeii, että tästä
hetkestä alkaen siitä alueesta
(Lounais^Afrikasta) on yälitto-niästi
vastuussa Yhdistyneet Kan-saktuinat
järjestö.
Pitkän j a kiivaan väittelyn jäl­keen
121 jäsenmaata käsittävä
Yleiskokous hyväksyi äänin 114—
2, kolmen maan pidättyessä ää­nestyksestä,
päätöslauselman,
jonka tarkoituksena on pakoittaa
E telä^frikka luopumaan ko.
alueen halUntotehtävistä.
JEtelä-Afrikan ulkoministeri H i l -
gard Muller sanoi jo ennen tämän
päätöslauselman hyväksymistä, että
rotusyrjiniiästä omalaatuista kuu­luisuutta
saanut Etelä.Afrikka pitää
tällaista päätöstä laittomana tekona
ja kieltäytyy sen noudattamisesta.
Neuvostoliitto ja Yhdysvallat ää.
nesti tämän päätöslauselman hyväk­symisen
puolesta mutta Ranska ja
Britannia pidättyivät äänestyksestä.
Vastustavat äänet tulivat Etelä-
Afrikan ja Portugalin edustajilta.
Hyväksytyssä päätöslauselmassa
sanotaan, että Etelä-Afrikka ei
ole täyttänyt mandaattivelvoUir
snuksiaan tämän 318,000 neliö-mailin
suuruisen alueen 550,000
asukasta kohtaan, j a ' on siten to-siasiässa
mitätöinyt mandaättioi.~
i keutensa;