Vapaus, June 30, 1962

              Sivu 2 Lauantaina, kesäk. 30 p.--Saturday, June 30, 1962
VAPAUS INDEPENDENT LAÖORÖRGAN
> O F FINNISH CANAOrANS
(LIBERTY) • EstabUShed Nov- 6. 1M7
Editor: W. IQclund ' • .Manager: E. Saksi
Telephones: Office 0 § '4-4264 - Editorini OS 4-4266
Published thrice weekly: T u e j ^ a . ThUrsdays andisaturdays by: Vapaus
PubUsWIlg^Cto; Ltd.r iO(^lW EUn.St. Weat. Sudb Ontario, Canada.
M«Ulng aä4re^:,«ox 69
Advertlflins^rates up(m appUteatlon. translatlons fiee of charge.
Authorlzed as seooäd tfaM inaU by the ?ost Office Deparimebt, Ottava.
an^ for payxnent of postage In cash.-
^riLAVftHINNAT /' ^ „^
Canadafisa: 1 vk. $8.00 6 kk. $456 USAcssa: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
3 kk. 2.60 Suomensa: l.vk. ^.50 6 kk. 6.26,
"Dltfidkaa varas kiinni
. Washingtonistrf alkuviikolla tulleet "varoitukset" Kiinan
kansantasavallan "hyökkäysaikeista" Formosaan — ikään­kuin
mjk^än maa voisi "hyökätä" oman maansa rajojen sisä­puolelle
i l i^aiauttavat mieleen jutun viekkaasta varkaasta,
joka surtääkseeii huomion-itsestään johonkin muualle huusi
kuuluvalla'äänellä, että-"ottakaa varas kiinni!".
Tosiasia nimittäin on, että Chiang Kai-shek olisi lakan­nut
aikoja sitten kummittelemasta ellei tämän liivintasku-kenraalin
"valtaa" olisi ylläpidetty Yhdysvaltain rahamah-din
ja asevoimien avulla Formosa^sa.
Ja toinen tosiasia on se, että samalla kun Washingtonin
herrat kenraalit ja muut korkeat viskaalit sanovat olevansa
•kovin "huolissaan Kiinan" puolustustoimenpiteiden johdosta,
Formosastä tulleet uiitistiedot vahvistavat Pekingin tiedot,
että Chiang Kai-shek valmistautuu Yhdysvaltain valtioval­lan
arnwst^sotaseikkailuihinKnnan mannermaalla!
Myöntäen että Washingtonin "huolestuneisuudesta" on
katkennut kärki jossakin määrin niiden tietojen vuoksi, mitä
on Chiang Kai-shekin päämajasta muualle vuotanut, New
York Times Servicen kirjeenvaihtaja Max Frankle kirjoitti
•Vyashingtonista 'kesäkuun 25 pnä lähettämässään uutiskat­sauksessa
mm. seuraavaa:
" . . . KansaUinen hallitus (tarkoittaa Chiang Kai shekin
koplakuhtäa —V) myönsi, myös ensimmäisen kerran vara­presidentti
Chen Ghengin puheien muodossa, että kommunis­tien
a-sejoukkoja ja lentokoneita sijoitetaan poikkeuksellisen
suuressa määrin Fukienin maa)cun;taan Quemoy ja Matsu
saaria vastapäätä. Mutta tähän myönnytykseen ja valppaus-vetöomiikseeh
liittyi raportti 'parantuneista mahdollisuuk­sista
mennä taistellen takaisin manermaalle'.
"Pääministeri Chen puhui 1,000 henkilölle tilaisuudessa,
mitä Kiinan (Chiangin — V) uutistoimisto kuvaa manner­maan
takaisin saannin suunnittelukomission salaiseksi (sul-r
jetuksi) kokoukseksi. Hänen sanotaan myös Viitoittaneen oh­jelmat'
(nianfermaan) takaisinsaantiyrityksiä varten . .Kom­munistisen
Kiinan edessä on,niin vakava kansainvälinen
kriigii kerrotaan pääministeri Chen sanoneen, että sen edessä
on vaihtoehtona joko 'sisäinen puhdistus tai ulkomainen
seikkailu'.'Tätä analyyma sanotaan perustaksi sille vakau-niikselle.^
että lopulta voidaan palata mannermaalle . . ." '
^ ^Tälläiäk ovat Forn)0$an liivintaskukenraalien suuret
suiihiiitelmat New York' Times Servicen kirjeenvaihtajan
Max Frankelin selostuksen mukaan.
KIINA VALMISTAOTUy PAHIMMAN VAHALTA
' Kiinan kansantasavallan varapääministeri, marsalkka
Chen Yi syytti alkuviikolla Yhdysvaltoja siitä ,että Wash­ington
"käyttää Chiang Kai-shekin koplakuntaa aloittaakseen
sodan Kiinan kansaa vastaan.
-'Jö^ Yhdysvallat pitää kiliini tästä suunnasta, sanoi mar^
salkka* Ch^n Yi maanantaina suuressa kansankokouksessa
missä oli noin 20,000 osanottajaa, "Kiinan kansalla ei ole
muuta" vaihtoehtoa,kuin toimia sen mukaisesti loppuun saak­ka".
. Chen sanoi Kiinan kansantasavallan seuraavan valppaas­ti
Chiangin koplakunnan operatioita Formosassa "laajakan­toisen
hyökk^ksen järjestämiseksi manermaalle". . Jos
tämä hyökkäys aloitetaan, hän sanoi, "Yhdysvaltain halli­tuksen
täytyy kantaa koko vastuu niistä vakavista seuraa­muksista,
Jotka siitä tulevat".
i Hän sanoi Reuterin uutistoimiston tiedon mukaan edel­leen:
"Oikeus on meidän puolellamme. Kaikkien maiden kan­sojen
myötätunto on meidän puolellamme. Huolimatta siitä
miten tämä taistelu kehittyy ja kuinka kauan se kestää, Tai­wan
(Formosa) liittyy lopulta vanhaan isänmaahan ja lopul­linen
voitto tulee olemaan varmasti meidän."
•
YKSI SANA RIITTÄÄ
Mikäli Washington onf todella "huolissaan" Kiinan tilan­teesta,
yksi ainoa sana /rittä^ä rauhan vakiinnuttamiseksi;
Formosan koplakunnalle voidaan antaa Washingtonista mää­räys
ottaa lusikka kauniimpaan käteen ja luopua mielettö-nustä
mannermaan "valloittamisaikeista".
Me canadalaiset, jotka toivomme niin yhdysvaltalaisten
kuin kiinalaistenkin yhteistä hyvää ja ennenkaikkea maail- -
manrauhan säilymistä oman 'maamme etujen takia, yhdym-nrie
niihin hyvää tarkoittaviin ihmisiin kautta maailman, jot­ka
vaativat Washingtonilta sellaista sanaa ja määräystä, mikä
järkiinnyttää Chiang Kai-shekin sekä muut hourupäät;
^'jEpnustuksia''
! Ennustaminen on aina epäkiitollista hommaa, mutta sii­tä
huolimatta emmTmalta olla kokeilematta "kepillä jäätä"
;sillä tänä sunnuntaina, siis heinäkuun I pnä pitäisi Cana-dassa
alkaa kaksi erikoista_inerkkitapausta sen lisäksi että
mainittuna päivänä vietetään Canadan 95. syntymäpäivää,
eli Canada-päivää.
Meidän' mielessämnie on heinäkuun 1 pnä täällä poHjo-lassk
alkava bass'kalojen pyyntisesonki sekä kovien uhkaus­ten
perusteella Saskatchewanissa alkava lääkärien lakko si-kälä:
isen terveyshuoltolain kumoamiseksi.
' ]^ass-kalojen tiimoilta on ilman muuta selvää että se,
mikä qn "hässien" vahinko on kalastajien onni. Siinä jos mis­sään^
toteutuu sanon taj että yhden kuolema auttaa toista lei­pään
tai ainakin kalaan. Ja kuten tavallista, sunnuntaikalas­tajat^
joilla on taipumusta unhoittaa huonosti onnistuneet
Jcalastusmatkat ja erikoinen kyky muistaa ne matkat, jolloin
saati^i niitä syvyyksien hirmuja, tulevat meidän horoskoop-pimme
näkökannasta katsoen tekemään kalastusmatkoja
iraihtelevalla onnella-tänäkin vuonna.
' Mutfa visiikka SaskatcHöviraniti lääkärit ovat hurjana ja
lihlf^av^t kieltää palvelunsa, siis aloittaa lakon sairaita vas-
•Kysymys: "^Milloin tuli Canadan
työttöroyy svakuutuslaki. voimaan?
— Ltikira.
Vastaus: Vuonna 1940 tehtiin
BNA-iakiin (Canadan perustusla­kiin)
muutos, jonka perusteella
työttömyyskysymys tuJi juridisesti
liittovaltion alaiseksi kysymykseksi.
Samana vuonna, siis v. 1940 laadit­tiin
ja hyväksyttiin työttömyysva-kuutuslaki
(Unemployment ^Insu­rance
Act). Työttömyysvakuutusla-ki
astui voimaan tasan 21 vuotta
sitten, eli heinäkuun 1 pnä 1941.
Neuvottdutidoiksena i
"kovempi linja"
Bonn. — Länsi-Berliinin poliis:
saanee ohjeet noudattaa "kovem­paa"
esiintymistapaa Itä-Saksan ra­japoliiseja
kohtaan, jotka toimivat
B e r l i i n in muurin toisella puolella
ilmoitti uutistoimisto DPA sunnun­taina.'
Uutistoimiston mukaan on mah­dollista,
että myös Berliinissä olevat
länsivaltain joukot tulevat vastedes
esittämään aktiivisempaa osaa muu­rin
valvonnassa. "Maltillisuusmää-räyksiä",
joita länsivallat ovat an­taneet
Länsi-Berlinin poliisille, tul­laan
ilmeisesti lieventämään. Nyky­ään
eivät Länsi-Berliinin poliisit
esimerkiksi voi puuttua asioiden
kulkuun, jos kansanpoliisit tulitta­vat
länsisektorille johtavilla teillä
länteen pyrkiviä pakolaisia.
DPAn mukaan "kovempi linja"
pn tulos neuvotteluista, joita Yh­dysvaltain
ulkoministeri Dean Rusk
on käynyt Länsi-Saksan johtajien
kanssa.
11 t r
l i i i i i Ä ^
vuo ma
EFTAn tuUit
alenevat 10 pros.
Kööpenhamina.— Huolimatta vii­me
hetkeen saakka :^atkuneesta epä­varmuudesta
pääsi E F T A n Kööpen­haminassa
koolla oleva ministeri­neuvosto
perjantaina yksimielisyy­teen
siitä, että 10 prosentin tullin-alennus
toteutetaan kuluvan vuo­den
lokakuun 31 p:nä. Itävallalle ja
Norjalle myönnettiin kuitenkin: oi­keus
toteuttaa kyseinen alennus)
myöhemmin.
Tanska Norja j a Itävalta Vastus^
tivat eri!aisia perustein ehdotettua
tullinalennusta. jota sensijaan Eng­lanti,
Ruotsi j a Sveitsi kannattivat!
Työvaliokunnan .istunnon aikana
Tanska Jcuitenkin ilmoitti luopu­neensa
kielteisestä kannastaan.
V i i s i jäsenmaata toteuttavat tul-linalennuksen
lokakuun 31 p:nä.
Norja ensi vuoden toukokuun 1
päivään ja Itävalta vuodenvaihtee­seen
mennessä.
taan hätätilanteita lukuunot­tamatta,
niin me rohkenemme
kuitenkin ennustaa, että siitä
lakosta ei kunnian kukko lää­käreille
laula. Lääkärit ovat^
yleensä edistyksellisiä ja hu­maanisia
ihmisiä, sillä työnsä
yhteydessä he tulevat näke­mään
niin paljon puutteelli­suuksia
ia yhteiskunnallisia
parannusten tarpeita, että heis­tä
tulee pakosta sosiaalisten
uudistusten puolestapuhujia..
Mutta poliitikkoina he näyt­tävät
astelevan lasten kengissä
— ja kylmä tosiasia on, että
Saskatchewanin lääkärit saa­tiin
tässä asiassa yllytetyksi
mustan taantumuksen linjalle.
Vaikka sikäläiset lääkärit sa­novat
vastustavansa Saska-tchewanin
terveyshuoltolakia
pääasiassa potilaittensa edun
kannalta, niin ilman muuta on
kuitenkin selvää, että k.o. laki
ouoltaa ja tukee potilaita en­nenkaikkea
juuri sellaisia po­tilaita,
joilla ei ole varaa lää­kärinavun
hankkimiseen. Ei
lääkärien vastarinnan takana
ole muu kuin heidän suppeat
yksilöpyy teensä! Canadalaiset
lääkärit muodostavat parhai
en palkatun ammattikunnan
maassamme. He ovat sen ase-^
nan hyvin ansainneet^Ja he
ulevat -saamaan hy_vän palk­oon
vielä lääkintäpalveluri
/oimaan astumisen jälkeenkin.
Mutta pelko siitä, että he voi­vat
menettää osan tuloistaan,
on: ajanut tässä asiassa . lääkä­rit
väärille jäljille.
Mutta jonkun pikkuryhmän
yksilöetujen valvonta ei voi
kuitenkaan estää edistyksen
kulkua — ja tässä tapauksessa
lääkärit yrittävät jarruttaa so­siaalista
edistystä. Siitä ei kui­tenkaan
tule pitkän päälle mi­tään
jajiiinmuodoin uskomme
Saskatchewanin lääkärien käy­vän
nyt häviöön" tuomittua
taistelua.
• Toukokuun 5 pnft tänä vuonna ta­pahtui
New Yorkin arvopaperipörs­sissä
suurin romaihdus; eltten v. 1929
jyksyn "mustan perjantafti". Aiheel­lisesti
tavallinen kadun mies nilh
raeiYli kuin muissakin kapitallstisis-
5a maissa kysyy' levottomana: mer-dtseekt
' tämäkin romahdus, yleis­maailmallisen
talouspulan -syntyä
joiikkctyöttömyykslneen; vararikkoi-leen,
soppajpnolneeni häätölneui . ..
Kysymystä on käsitellyt neuvosto-liittrJaiäessa
aikakauslehdessä: Novo-le
Vremjassa akateemikko E. Varga,
jonka kirjoitusta laimeamme pienin
supistuksin,
"MUSTA MAANANTAI"
NEW YORKISSA
Maanantaina toukokuun 28 päivä­nä
New Yorkin arvopaperipörssi ko-
'ci suuren romahduksen. Näin suurta
arvopaperien laskua ei ollut tapah-tunut-
sltten tunnetun "mustan per­jantain"
syksyllä 1929, Josta sai a l ­kunsa
vuosien 1929—1933 laaja Ja
syvä talouspula.
Romahdus ei tullut aivan odotta­matta:
Jo vuoden. alusta alkaen oli­vat
pörssikurssit heilahdelleet j a vä­hitellen
laskeneet. Romahduksen sat­tuessa
olivat osakkeiden kurssit Jo
muutamia prosentteja alhaisemmat
kuin korkeimmat kurseihinnat Jou­lukuussa
1961. Mutta romahduksen
mittasuhteet olivat sittenkin yllätys:
firä:rter pörssiaslantuntijolden arvioi­den
mukaan kurssien lasku aiheutti
New Yorkissa 20 miljardin dollarin
tappiot yhden päivän aikana.
Kuten tavallisesti pörssiromahdus
New Yorkissa aiheutti heti seuraa-kaikissa
yleismaailmallisissa arvopa­peripörsseissä
Lontoosta Toktoon as­ti.
Ainoastaan palkallista merkitystä
omaava^ P<^xs3!t> (J^OJJL iCJ^^jipenhuBmi-na,
Jfohanneshurg ^ Eteiä-Alrikassa)
säilyivät, romahduksen yaikutuksllta.
T o d e t t a a n , että länsi-eurooppalal-slsaa
pörsseissä havt^lttiin Jo aikai­semmin
tämän vuoden aikana kurs­sien
laskua. ' , . , ,
20 miljardin dollarin tappio on tie­tenkin
puhtaasti näennäinen. Osak­keet
ovat, kuten Marx sanoo !'kuvl-teltua
pääomaa", todellisen pääoman
(tehtaisiin, koneisiin, raaka-alneislln
Ja valmilslhi tavaroihin sisältyvän
pääoman) paperisia vastikkeita.
PönsslTomahduksessa eivät Amerikan
todellLset rikkaudiet vähene sentillä­kään.
Mutta tämä ei silti merkitse
etteikö pörsshvmahdiricsella olisi ta­loudellista
merkitystä.
.Tiistai. 29 toukokuuta oli pörssille
"hyvä päivä" Ja huomattava osa eri­tyisesti
suurten monopolien osake­kurssien
menetyksistä oli otettu ta-kaism.
Kaikki tämä antaa aiheen
eritellä kriisiä varsinkin kun se ei
ole mikään erillinen eikä ohimenevä
Ilmiö.
PORSSIROMAHpUKSEN SYYT
Pääsyy pörssiromahdukseen oli s i i ­nä,
että osakkeiden kurssit olivat y l i ­korkeita,
että kurssien korkeus ei pe- •
rustunut Amerikan talouden todelli­seen
tilaan Ja että kurssit olivat
nousseet keinottelun kautta, lisäten
melkoisesti osakkeiden omistajien
voittoja Ja osinkoja. Tämä näkyy
seuraavista perustavaa laatua olevis-van.
i päivänä jyrkän kurssien laskun 1 ta numeroista;
1955^ 1960 1961 1961
ennakko­Jouluk.
laskelmat
Teollisuustuotannon Indeksi (v. 1953
106 119 120 124
Kaikkien osakeyhtiöiden voitot, mlU
jardelssa dollareissa (kun' verot on
23 22 7 23,3 • —.
11,2 14.1 14.4 • —,.
SEG-indeksl — 300 johtavan yhtiön ,
Indeksi (1957—59 tasan 100) . . . . .. «1,8 113,9 134.2 145.8
Kuten näemme on teollisuustuo­tanto
noussut kuuden vuoden aikana
17 prosentilla: yhtiöiden ilmoittamat
tulot ovat jääneet keskitasolle (osa
tuloista on salattu veroJerTvälttäml-seksl),
mutta' osakekurssit ovat
nousseet miltei kaksinkertaisesti
osinkojen llsääntymLstolvelden ja
Kennedyn talousaslantuntijaln Ame­rikan
taloudellista nousua koskeneen
propagandan kiihottamina. Nämä
olivat epäreaallsla kursseja. Joiden
avulla turvattiin osinkojen Jatkuva
kasvu. Ennemmin tai myöhemmin
täytyi kurssien palata Amerikan ta­louden
realiteetteihin vastaaviin ar-volhui
Ja tämä talous, oli kaukana
loistavasta tilasta.
Mahdollisesti — sitä emme vielä
pysty sanomaan — pörssiromahduk­sen
hetki määrättiin niiden mono-polipääoman
edustajien taholla. Jot­ka
eivät voineet antaa Kennedylle
anteeksi sitä, että hän oli asettanut
esteitä teräksen hintojen korotuk­selle.
Todellisuudessa Kennedyn ja
teräsyhtymän Johtajan Bloughln ys­tävyys
oli palautettu ennalleen hen­kilökohtaisen
tapaamisen avulla,
Kennedy lupasi tällöin korvata yh­tymän
menetykset supistamalla ve­roja
siten, että verottoman omal-suuren
määrää korotettalsim. Mutta
eräs ratkaiseva kysymys Jäi kuiten­kin
avonaiseksi:
: onko monopoleilla Jia vain niillä
oikens määrätä Itsenäisesti hin­nat
vai täytyykö monopolien sie­tää
valtiovallan sekaantumisen tä­hän
asiaan?
On täysm mahdollista, että Ken­nedyn
vihamielisesti suhtautuvat
monopolien omistajat halusivat an-
:aa Kennedylle oppitunnin antaes­saan
pankeilleen kehotuksen ostaa
joukkomitassa osakkeita samaan a i -
'.laan, kun lehdistö pelotteli pieniä
osakkeiden omistajia sillä, että Ken­nedyn
hintapolitiikka tulee Johta­maan
osinkojen laskuun.
0!l miten tahansa, niin epällemät<
^ä republikaanlt^ulevat käyttämään
pörs.siromahdusta talsteluvällnee.
nään Kennedyä vastaan ensi syksyn
senaatin Ja edustajakamarln vaaleis-
',a. Selvää on, että New Yorkin pörs-sltapahtumat
heikensivät demokraat­tisen
puolueen asemia. Tämän, vuok*^
?i on täysin ymmärrettävää, että
Ken)iedy heti samana päivänä, 28. 5.
kutsui flnansslmagnaatlt (teolllsuus-ja
pahkkipääomah omistajat) raha­ministeri
DlUonln, •.liittovaltion vara-*
rahaston Johtajat Ja multa asian­omaisia
neuvotteluun ja vaati toi­menpiteitä.
Joilla voitaisiin pelastaa
romahduksen synnyttämä tilanne.
KURSSIEN JATKUVAN
LASKUN ESTÄMINEN
Emme tietenkään tiedä mitä kaik­kea
edellämainitussa neuvottelussa
sovittim. Kuitenkin on selvää, että
presidentti Ja hänen rahaministerin-sä
saivat aikaan sen, että suuret pan«
kit Ja vakuutuslaitokset yms. seuraa­vana
päivän ostivat pörssissä myytä-
/yln^ olleet osakkeet. Niillä oli siihen
myös riittävästi Juoksevia varoja
.Olihan yhtiöiden juoksevien varojen
määrä v. 1961 kolmannen neljännek­sen
lopulla (Viimeisten tilastojen
mukaan) peräti 37 miljardia dolla­ria.
Tuollainen sekaantuminen pörssin
asioihin ei sisältänyt osakkeiden os­tajille
minkäänlaista riskiä. Se oU
päinvastoin hyvä business: jos pörssi
onnistutaan rauhoittamaan Ja kurs­sit
uudelleen nousevat niin pankit,
jotka ovat ostaneet osakkeita alhai'
sln hinnoin, voivat myydä ne uudel­leen
pienille osakkeiden ostajille
huomattavasti korkeammista hin­noista.
PÖRSSIROMAHDUKSEN
TALOUDELLIS)^ SEURAUKSET
Romahdus aiheuttaa epäilemättä
laskua Yhdysvaltojen taloudessa.
Kuinka kauan se Jatkuu Ja kuinka
syväksi se muodostuu ei ole vielä
nähtävissä.
Jo aikaisemmin todettiin, että
osalckeiden kurssien laskU el koske
pääomia niiden reaalisessa; muodos'
sa, eikä se siis koske Yhdysvaltojen
todellista kansallista omaisuutta
Missään tapauksessa se el kajoa s l l"
hen välittömästi. Mutta tämä el silti
merkitse etteikö pörssiromahdus vai'
kuttalsi kielteisesti koko maan ta-louselämilän.
Tarkastelkaamme asiaa konkreet­tisesti.
Henkilö, Joka oh' kiinnittänyt
omaisuutensa Joko kokonaan tai osit­tain
osakkeisiin oletti ennen pörssi­romahdusta
hallitsevansa esimerkik­si
20 tuhannen doUarhi suuruista
omaisuutta. Pörssiromahdus muut­taa
tilanteen, varsinkin jos osakkei­den
omistaja paniikkiin Joutuen myi
osakkeensa. Romahduksen Jälkeen
hänen omistuksessaan ei olekaan
enää 20 tuhatta vaan 15 tuhatta dol­laria.
Hän on menetänyt 5 tuhatta
dollaria. Tähän tosiasiaan ao. hen­kilö
: tulee reagoimaan seuraavalla
tavalla: minä olen köyhtynyt, minun
täytyy supistaa menojani. Hän pidät­täytyy
uuden ^auton, television tai
jonkin muun tarvikkeen ostosta sii­hen
asti. kunnes tilanne selviää. Ja
'kun tällaista linjaa alkavat noudat­taa
ei vain yksi vaan hyvin monet
pienet osakkeiden omistajat, niin
monien tavaroitten kysyntä supistuu
Ja yleinen liikevaihto heikkenee.
Pörssiromahduksella on.vaikutuk­sensa
myös kapitalistisiin tuottajiin,
tehtailijoihin. Heidän keskuudessaan
syntyy epäilyksiä liike-elämän tule­vaisuuden
perspektiivistä, he tulevat
varovaisiksi, keskeyttävät tuotanton­sa
laajennussuunnitelmien toimeen­panon,
peruuttavat konetllauksensa
jne. Tämä Johtaa tuotantovälineiden
kysynnän laskuun.
Johtaako tämä kriisi lUkätuotan-non
pulaan sellaisessa laajuudessa
kuin VV. 1929-1933?
Pelkkä ajatuskin tällaisen mahdol­lisuuden
toistumisesta vapisuttaa ko­ko
maailman kapitalisteja. Me puo-lestamn^
(irveiemme,; ettei tulevasta
liikatuotannon pulasta tule edeltä­jänsä
kaltajstä:. Arviomme perustuu:
seuraaviin tbsftrsloihiri: '••...> • ; '
1) Vuosina ennen-v. 1929'kriisiä
oli Yhdysvaltojen, ta loimessa itäjÄly-,
tunut suuri nousu. Tehtiin suuria
pääomasijoituksia, laskettiin liikkeel­le
osakkeita sekä koti- että ulkomai­ta
varten ja koottiin suuria tavara-varastoja.
Mutt# viime .vuosina Yhdysvalto­jen
taloudessa el sensijaan ole ollut
mitään todellista .nousua. Teollisuus
on ohittanut muutamia lievähköjä
kriisitilanteita, jolta on seurannut
vilkkaampi valhe Ja pientä tuotan­non
nousuakin. Pääomasijoituksia
on viime vuosien aikana suoritettu
rajoitetussa määrin. Tavaravarastot
ovat normaalit. Ja vaikka amerikka­lainen
kapitalismi kärsllkln-voimak­kaasti
tuotantomahdollisuuksiensa
kroonisesta vajaakäynnlstä ja mak-
.sutaseen passiivisuudesta (työttö­myyden
oPessa vielä < laadultaan ra­kenteellista),
el tällä hetkellä ole Ole­massa
perusteita niin raskaan liika-
TOIMITTANtt^EEVA
Kallista opetusta
M'
V.»
'Kyl^ä maailma masaa ja rapa ta­saa"
on monelle tuttu .sanantapa
kun tulee puhe lastenkasvatuksesta.
Ehkä se Joissakin suhteissa pitääkin
paikkansa vaikkj? se opettaminen
maailman poluilla onkin hellyyttä
vailla. Mutta; kyllä aikuisen on var­jeltava
ymmärtämätöntä lasta sel­laisilta
vaaroilta joita tämä ei osaa
väistää. Joku äiti sanoo, että jos
lapsi loukkaa itsensä putoamalla
tuolilta tai polttaa kuumassa sili­tysraudassa,
n i i n hän karttaa toiste
niitä paikkoja. Onhan aivan luon­nollista
että lapsi kiipeilee Ja kos­kettelee
esineitä eikä hänen kysy­myksilleen
tule loppua. Sehän on
lapsen tapa oppia elämääirtässä ai­kuisten
rakentamassa maailmassa.
Kun lasta neuvoo käyttämään esi­neitä
oikein ja varoittaa vaarallisis­ta
niin hänestä saa hyvin näppärän
apulaisen monissa pikkuasioissa.
Eräs ovelta ovelle kulkeva vakuu-tusmies
kertoi kuinka hän on jou­tunut
useasti keskelle tapahtumien
kulkua, jotka eivät aina ole päätty­neet
varsin onnellisesti. Kerran hä­nen
ovelle koputtaessaan juoksi
tuotannon pulan syntymiseen kuin
oli VV. 1929—1933.
2) Valtiomonopolistinen kapitalismi
on uyt huomattavasti volmakkaan^l
kuin vuonna 1929. Valtion verotutot:
ylittävät 100 mitjardia dollaria vuo­dessa.
Valtion ja monopolien kitateä
yhteenliittyminen tekee mahdollisek­si
Ja välttämättömäksi käyttää tar­peen
vaatiessa' huomattavia määriä
valtion varoja tuotantoelämään, näi­nä
vuosina erityisesti, aseteollisuu­teen,,
autoteiden, kanavien, satamien
ja koulujen rakentamiseen;
Tähän on Usättävä. että 20-luvulla'
Yhdysvalloissa pelättiin valtion kas-savajausta
Ja aina Rooseveltin pre­sidenttikauteen
asti oli valtion" varo­jen
käyttö talouspulan torjuntaan,^
hyvhi vaikeata. Nyt ei ole tätä pel­koa.
Yhdysvaltain valtiovelka on- nyt
300 miljardia dollaria j a vaikka se
iisäähtyisi vielä 10—20 milJaxdUla ei
se synnyttäisi katastrofia. Lisäksi
valtio, mikäli ei,synny^ankaraa^raba-
' iöottokrllslä: voi: aiiia ' löytää värt'4.
mättömät varati äärimmäisessä, t a ­pauksessa-
setelien painatuksen aviil-la.
Tämän vuoksi" voidaan todeta, et­tä
jo.s Ylidysvaitojen valittavana- oh
Joko paha liikatuotannon pula tai
"Järjestetty" Inflaatio, USAn mono-polxpääoma
Ja hallitus valitsevat vii­meksi
mainitun.
Tilanne muissa korkeasti kehitty­neissä
kapitalistisissa maissa on ylei­sesti
samankaltainen vain sillä ero­tuksella,
että Länsi-Saksassa. Rans­kassa
ja Italiassa, Joissa on monia
vuosia vaUlnnut taloudellinen kor­keasuhdanne,
voi liikatuotannon pu­la
puhjeta suuremmalla varmuudel­la
kuin USAssa, Englannissa j a Ca-nadassa.
Todettakoon, että tällä hetkeUä on
vielä liian aikaista tehdä lopuUisia
Johtopäätöksiä.
nainen hädissään avaamaan ja hä­nen'
oU kiireesti lähdettävä autol­laan
viemään äitiä' jä lasta lääkä­r
i i n . Lapsi' oli leikkinyt terävällk
j p p i i k l U f i ;javkaatuessaaq :pu)ikp(i^ /
sillä silmänsä. Tuskin lapsi enää l
l e i k k i i . Jääpikillä, mutta silmän me- ^
n^tys « l i liian kallis hinta maksaa '
tästä opista. .;, ' ' -~ •
: Kerran taas^ sama mieis jatkaa,.
hän- oli juuri koputtamaisillaän
oveen kun verkko<)ven läpi näki
pienen pojan kiipeävän tuolille ptr
taakseen kaapin päältä. laadatyn
ampuma-aseen. Mies kiiruhti ottäi^^r
mf^an pojan syliiiisä ennenkuin i!^
niä ehti ^tarttua aseeseen. Pojan äiö;
kiiruhti paikalle kysyen kuka nues^
oli ja njiksi hän tunkeutuu v i e r a i^
seen taloon sekaantuen asioihii^:
jotka eivät hänelle kuulu? ' "f*
Mies s d i t t i , että on jokaisen ttf-misen
velvollisuus varjella- t o i s^
ihmistä [ja etenkin lasta ."outumas^f/
onnettomuteen jonka näkee tapah­tuvan
aivan silmiensä edessä.* Het-;,
ken aikaa puhuttuaan äidille lasta"
kohtaavista vaaroista oli tämä o l l u t;
samaa mieltä luvaten paremmin
seurata lapsensa toimia. ^
Nyt taas kesän aikana tapahtuu
paljon onnettomuuksia j a etenkin'^
hukkumistapaukset ovat niistä suu-röiiä:,
-JJrosenttina, Koettakaamme**^
J(ukin kohdaltamme 4>lla.varovaisia
ja.kehofttaa etenkin Jj^sia varovai­suuteen
leikkiensä; lomassa. Si|lä
kokemuksen kautta saadusta opista
lai)si usein joutuu maksamaan'koko
elh|ik^nsä vaivan. - J a ; mitä hyö-tyaji
on^ opettajalle siitä jos opetet­tava
kuolee. 1.
JA
mmmmmmmTÄ TÄ
U^ION MIES
No, se Juuso hukkui eilen, tuu­mi
työmies toverilleen;'
— Alä hitossa! No asasihan hän
uida?
.— Osasi kyllä, piutta hän; rehelli­senä
uaion \miehenä öUen ui kah-dek9aÄ*
4untia jtf k i i n s i M s a^assit (M
pelastusta ^tullut, .ei liankaan viitsi­nyt
yliaikaa tehdä ja - - hukkui. '
.»t
r<
• f it
:?
i-i*
' *.
li
.1 «
> »
i t
i n
* *
HYVX KEINO
"Viimeinkin olen .keksinyt- kei­non,
hiiten tuo kanahoito. kannat-/
taa", sanoi farmari Ananias naapu­rilleen.
;^'ÄÄinkälainen keino se sitten
on?" kysyi naapuri:
'Minä laitoin pesän pohjaan rei­än,
jonka alle laitoin säilykelaat^-
kon. 'Ja nyt kun kana munii^ lväs-_
taa muna reiästä laatikkoon. Sit^Ä V>^
kun kana kääntyy katsomaan että' - '
minkälainen siitä munasta tuli, ja
ei näekään sitä, munii se .tois^)ä',.,
munan, jolle käy niinkuin ensin»-
maisellekin. Näin minä olen
vennut saamaan munia kuin naujHa^ ,
vain." , 1 .
PÄIVÄN PAKINA
Vaaroista, salonkileijonista, äänikadosta
Tässä viikon lopulla työpöydälle
kerääntyneitä lehtileikkeleitä sela­tessa
"pisti silmään" eräitä sellai
sia asioita, ajoista olisi ilmeisesti
kannattanut puhua vähän puoleen
ja toiseen — mutta ovat kuitenkin
jostakin syystä jääneet huomioon
ottamatta.
Esim. Winnipegista vähän toista
viikkoa sitten tulleessa uutistiedos
sa kerrottiin^ että 'lääkärit varoit
tavat vaarallisesta urheilusta" ku­ten
uutisotsikossa sanottiin.
Urheilukärpäsen puremasta pote
neena ukkorähjänä rupesimme
miettimään asiaa tekstiin syventy­mättä,
että minkälaisesta urheilus­ta
meitä nyt eniten varoitetaan.
Ajattelimme, että ehkä siinä varoi­tetaan
sellaisesta "V-urheilusta",
minkä yhteydessä komeilee etuti-lalirolutpullo
pöydällä tai savuke­rasia
sieväsäärisen tytön hyvin hoi­detuissa
käsissä.
Mutta sitä vaarallista urheilua
olikin löydetty vallan muualta —
sellaisesta urheilusta, missä kilpai­lijat
joutuvat "ruumiillisesti koske­tuksiin
toistensa kanssa". Mainitus­sa
uutistiedossa kerrottiin:.
"Ruumiilliseen kosketukseen joh
tava urheilu, kuten jalkapallo ja
jääkiekko, ovat vaarallisia urheilu­lajeja
kasvaville nuorille, sanoi
asiantuntijalautakunta C a n a d a n
lääketieteellisen yhdistyksen ko­kouksessa
täällä . . . Rata- ja kenttä
url^eiiu sekä uinti ovat paljon sopi­vimpia.
M a i n i t u n lääkärienyhdistyksen
urheiluasiain komitea tulee saman
uutistiedon mukaan tutkimaan ur
heilusta aiheutuneita loukkaantua
misten tilastoja amerikkalaisen jal
kapallon jääkiekon, hiihdon, rata-ja
kenttäurheilun, voimistelun, sekä
painin alalta jne. Kokouksessa seli­tettiin
mm. että jalkapallopelit ai­heuttavat
kuusi kertaa enemmän
loukkaantumisia kuin jääkiekkoilu.
On tietenkin hyvä, että asiatun
tijat tutkivat syntyjä syviä. Onhan
viimeaikoina todettu esimerkiksi
kaksi kuolemantapausta nyrkkeily­kehästä.
. Myönnämme kernaasti, että ur-heilun
yhteydessä on nielko helppo
loukkaantuakin joskus pahasti­kin'
"
Mutta mikä'on elämässä vaaraton­ta?
Onko edullisempaa "urheilu-uutisten'?
nimissä 'kiinnittää nuori­son
huomiota oliieeseen j a sen sem­moiseen,
kuin terveeseen kisailuun?
Onko oikein, että "urheilun" ni­missä
puhutaan vain ammattiurhei-lusta,
jossa loukkaantumisia tapah­tuu
prosentuaalisesti eniten, jota
vastoin amatööriurheilusta puhU'
taan yliolkaisesti/ miltei halveksu-vasti
ja ikäänkuin jostakin välttä­mättömästä
pahasta, jota täytyy jo­ten
kuten sietää?
Meistä tuntuu siis — kieltämättä
lainkaan urheilussa piileviä louk
kaantumisvaaroja ja niiden torju
misen tarpeellisuutta — että pa>
rempi olisi .sittenkin tutkia sitä, mi*
Ien saatoisiin koko kansakunta osal­listumaan
aktiiviseen liikuntahar­rastukseen
terveytensä ja kuntonsa
kohottamiseksi.
Eräässä lontoolaisessa uutistari-nassa
Iierrottiin että yhdysvaltalai­nen
miljonääri, J . Paul Getty, joka
asuu suurimman osan ajastaan Eng­lannissa,
on nyt julistettu maailman
parhaiten pukeutuneeksi mieheksi.
Onnittelemme! Hänen pukeutu
misansioistaan sanotaan palkinto-tuomiossa
eli lausunnossa:
'Hänen nimityksensä ei johdu
vaatevarastonsa suuruudesta - eikä
siitä,' kuinka paljon ^hän vaatteis­taan
maksaa (?) vaan yksinkertai­sesti
Siitä että hän ylläpitää näiden
palkinto.''en (parhaiden pukeutu­neiden
miesten) henkeä — hän pu
keutuu hyvin jokaista ja kaikkia t i ­laisuuksia
varten."
Erinomainen' mies!
Toista on eräitten kirvesmiesten,
ruukin sekottajien, omaa maataan
kyntävien farmarien, ja ikävä kyl­lä,
ainakin pikkulehtien toimitta­j
i e n k i n . , kohdalta, jotka toisinaan
"unhoittavat" näiden palkintojen
"hengen" ja pukeutuvat ainakin
työhön mennessään niin, että "hen­k
i " ei tule täytetyksi.
Siunatuksi lopuksi huomasimme
eräästä Suuren Rahan lehdestä liit-tovaalien
jälkeen saksitun pitkän
jorinan, missä ihmetellään sitä,
miksi eri kansallisuusryhmiin kuu­luvat
canadalaiset eivät äänestä-netkään
torypuolueen ehdokkaita
esim. Torontossa, vaikka torypilo-lueen
toimesta syötettiin ja juotet­tiin
heidän oikeistolaislehtiensä toi-mittajiaa
kyliin hienoimmissa ho­telleissa
siinä nimenomaisessa mie­lessä
ja toivossa,.että he 'levittäisi­vät
Diefenbakerin evankeliumia",
kuten poliittisen Waterloonsa nyt
kohdannut entinen yleisten töiden
ministeri, herra Walker sanoi. Eri­koista
kummastusta herätti asiaan
"tutkijassa" se, miksi eri kansalli­suusryhmiin
kuuluvat canadalai&^t''' *
äänestivät liberaalipuolueenkin etH-^o-^
dökkaita vaikka torpuolueen <erllfis-sä-
vieraskielisessä vaalimainoksessa
annettiin ymmärtää,, että liberaa­lien
kansallinen johtaja, Lester B.
Pearson ei ole ainoastaan "liian
pehmeä" kommunisteja kohtaan,
vaan ehkä peräti: Neuvostoliiton va­koilija.
" '
Tutkimuksen tekijä sanoo, että
torypuolueella oli Torontossa suu- :
rin koneisto, jonka tehtävänä oli
kalastaa puolueelle kannatusta eri
kansallisuusryhmien keskuudessa —
mutta torypuolue teki kuulema pa­himman
virheensä siinä, kun se
'pelasi äänten"— eri kansallisuus-ryhmien
oikeistolehtien kustanta­j
i en ja toimittajien kanssa.
Mene j a tiedä! Tavalliset ihmiset
eivät tietenkään voi pitää suures­sakaan
arvossa niitä, joita voidaan—
pienillä "maasurahoilla" juoksuttaa
sinne *mun tänne pöfiittisessa p e -"
Iissä.
Mutta pääseikka, miksi vanha .to<- ~
rypuolue menetti niin ,eri kansalli­suusryhmiin
lukeutuvien kuin eng­lantilaista
ja ranskalaistakin alku-' '
perää olevien canadalaisten .kanna- •
tuksen ja luottamuksen, oli s i t t e n - -
kin se. että Diefenbakerin hallitus
ei osannut käyttää otsikkoaikaansa
hyväkseen. E r i kansallisuusryhmiin "
kuuluvat canadalaiset ovat nimit­täin
myös patriootteja — hiin kum- •
malliselta kuin se voi ehkä Ottawan
herroista tuntuakin — ja. he vaati­vat
hallitukselta canadalaista ohjM-maa,
Canadan valtion j a Jkansan hy­väksi.
Siinä suhteessa on torypu<h
lueen muodostama liittohallituis
"punnittu j a köykäiseksi hayaittii^V
— Känsäkoura.