Vapaus, November 24, 1970

              Sivu 2 Tiastaivmaifradk/24 p. —• Tuegday,.Növ; 24^ 1970
I N D E P E N D E N T LJABOR O R G AN
V A P A U S O F F I N N I S H C A N A D I A N S
(LIBERTY) , BstaibiUshed Nov. 6.1917
Ttä/bfitöai: OffloÄaödBdtMxitlal074^4264
PubUaihed tVTjoe vedUy: Tiieodagn «ind. Thuradaon by Vapaus PubUählng
, 00. Umtbed. 10(^108 Mm S i We8t. Siictbiiry, Ontario. Oaii&(HL
Advertlsbig ratea ttpon application,^
Sebond Glass MaH reglatararttoft Niiniä 107ö~ " " -^
• !f.' iiivi. - • . - ^ • " . " • A
CANADIAN I.ANGUAGtPRESSi
Suomeen:
1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
1 vk. $11.50. 6 kk. $6.25
Varjo* ja tösitiyrkkeaystä
Molempiin suuntiinko?
Toisin kuin eräät muut johtajakumppaninsa, NDP:n On­tarion
osaston entinen maakuntasihteeri Joihn Harney, josta
povaillaan, vaikka hän ei olekaan vielä lieittänyt^hattuaan kie-hään,
mainditun puolueen yhtä Icaaisalliisen johtajopaikan ta-voittelijaa,
esitti viime keskiviikkona Torö^ että protes-J
tina Kre;ikan sotilaskomentoa vastaan Cänadarl tuliäi erota
NÄTO-lidtosta. V/,/;
,! Hän sanoi' York yliopiston"teaoh-^in" tilaisuudessa, että
ei-oaminen NATOsta olisi Canadan 'klohdalta kaJikkeini tehok-'
kain keino vapauden paiauttamisen hyvä9<<si Kreikassa'.
Väfhimfmässäkin tapauJcsessa Camadari tulisi esittää möit^
teCta Kreikan everstien diiktatuurikomientoa vastaan, selitti mr
Hafney; "Vielä parempi olisi, että esittäisimme NATO-neuvos-
On sanottu, että "itä ja länsi eivät kehtaa kaskaan tcii-s:•
aah'^ Smna pStefe myös poiiittisessa^lämä — oikeisto ja
vasemmisto eivät die koskaan samalla linijalla.
Nyt näyttää kuilteiikin täällä Camadassa siltä, ©ttä oikeisto
suurtnain päävoima, fconseiiVartiivipuolue, ^ johto
voimat, mcylemmat työväenpuolueet, ovat antameet hetken polt-)
tavimmasta kysymyksestä samansuuntaisen diagrtoosin —
niaän terveydentila on vafkava — mutta sEihenpä se "yhteinen,
linja" sitten päättyy<l:(:tni. Tosiasiassa tämä"yhteinenrlinlja" ei
vain pääty yksituumaiseen taudin laadun toteamiseen, vaan
kääntyy täysin vastakkaisille suunnille kaikissa "hoitomenetel-.
missä".
Kysymys ori luonnollisesti WarMeasures-lain voimiaani ju­listamisesta
ja sitä seuraavasta poikkeuslakiluonridksesta, joi­hin
konervatiivtipuolueen johtaja Robert Stanfield kiinnitti
viime vii(kolla Torontossa vieraillessaan erikoisihuomiota.
Puhuen Osgoöd Hallissa lakimiesten klubin tUlaisuudessa,
mr Stanfield suositteli "julkisen kuulustelun järjestämistä"..
War Measures-lain voimaan julistamisesta siiinä mlielessä, että
saataisiin selville^oliko se välttämätön ja taTpeellinen. toimen-,
pide; "Itsemme ja canadalaisten vuoiM meidän tu-ee saada tie­toomme
terrorismiin laiajuus Ja järjestettyjen toimenpiteiden
tehokkuus", hän sanoi. "Meidän tulee s-aada tositietoja päätök­seen
johtaneista seikoista ja myös pidätettyjen koihtelusta,"
Mr. Stanfield kertoi hallituksen jäsenten antaneen tukea
"hulluille Frcnt de Liberation du Quebec-Järjestön laajakan­toisesta
terrorismista ja sanoi tämän olevan yhden perussyyn-miksi
yleisön olisi saatava täydellisen selostuksen siitä, miiksi
WarMeasures-laki julistettiin voimaan.
"Ja peruskysymyksenä on yhä", hän sanoi, "oliko War
Measures-laiin voimaan julistaminen tarpeellinen toiimenpide.
"Minä myönnän suoraan, että en tiedä vastausta tähän
kysymykseen. Ja minua huolestuttaa olettamus, että hallituk-sellaikaan
ei ole vastausta . . . Tähän me,n.nessä ei ole mitään
todisteita suurisuuntailsesta koordinoidustai salavehkeilystä.
Käytettävissärnme olevat todistusaineistot viittaavat vain muu^
tama&n kymmeneen y k s i l ö ö n . ."
Bmaistuaan näin perusteellisen "epäilynsä" WarMeasures
lain voimaan julistamisesta, mr.Stanfield sanoi kuitenkin^ että
hänen puolueensa antoi hallitukselle tukensa lain voimaan ju­listamisessa
Ganadassa vallinneen kriisin) johdosta.ja että kon­servatiivipuolue
tulee äänestämään nyt pairlamentin käsiteltä­vänä
-blevan uuden poikkeuslain .hyväksymisen puolesta, "jos
ei muuten, niin siksi että saadaan War: Measures-^laki pois.
käytöstä" (if only to'have the War Measures Act repealed)?
Tämän kurjempaa vajonyrkbeilyä on. vaikea poliittisesta
elämästä löytää. Tuntuu siltä kuin mr. Stanfield haluaisi tule- .
vaisuutta silmällä pitäen pestä Pilatuksen lailla kätensä ja sa-.
noa, että "viaton olen minä": Hän ei halua ilmeisestikään ottaa
itselleen eikä puolueelleenkaan sen paremmin edesvastuuta
kuin kunniaakaan War Measures-laJin voimaan julistamisesta.
Päinvastoin hän esittää malidollisimman voimakkaita vihjeitä,
siitä että konservatiiv(ipuolue olisi menetellyt toisin, ja että
jos konservatiivit menettelivät väärin War Measures-lain voi­maan
julistamista kannattaessaan, se tapahtui "tietämättö­myydestä"
eli siitä 'knm hallitus kieltäytyi antamasta "peruste­luja"
miksi niin meneteltiin; Ja varminunaikisi vakuudeksi hän
turvautuu vielä "pienemmän pahan" teoriaan selittämällä, että
konservatiivit äänestävät uuden poikkeuslain puolesta, "jos ei
muuten, niin War Measures laista vapautuakseen" — minkä
voimaan juMstamista konservatiivit ovat olleet tulcemassa!
Toisin ovat menetelleet työväenpuolueet, jotka samoin
kuin konservatiivienkin johtaja, vaikka selvemmin ja ilman
varauksia, ovait tuominneet "tarpeettomana" War Measures-lain
voimaan julistamisen ja vastustavat uuden poikkeuslain
hyväksymistä joko "nykyisessä muodossa" kuten menettelee
NDP tai '^kokonaan tarpeettomana" ja "kansalaisvapauksille
vaarallisena toimenpiteenä', kuten menettelee kommunistinen
puolue, sekä monet aramattiyhdistyslidtot.
Toisin sanoen, samalla 'kun konservatiivit harjoittavat var-jonäyrkkeilyä
—- näyttelevät parvekkeelle tulevaisuuden po­liittista
kannatusta silmälläpitäen — työväenpuolueet ja muut
työväenjärjestöt nyrkkeilevät tosissaan 'kansalaisvapauksien
puolustamiseksi juuri nyt, jollin niitä uhataan niin monelta
eri suunnalta, ja ertboisesti FLQnisufkeitten terroristien oi­keistovoimille
antaman tekosyyn pohij alla.
Vaikka Canadan johtava oikeistoryhmä — creditistien,
Social Creditiin ja muiden äärioikeistolaisten kuppikuntaa lu­kuunottamatta
— X)n.melko lähellä vasemmistoa, eli työväenr
liikettä yleensä, Canadan «nykyhetken yhteiskunnallisen saii-rauden
laadun tulkinnassa, 'konservatiiveilla di~~ole ilmeisesti
halua eikä rohkeuttakaan menmä johdonmukaisesti loppuun
astu. ja puolustaa kansalaisvapauksia terrorismin"vastustami­sen
nimisiä jäjestetyn hyökkäyksen torjumiseksi, jonka lopul­lisena
tuloksena voi olla — jos teholdtaifa esteitä ei panna
tielle— täydellinen poliiisivaltioTJärjestelmä.
Hertta kuiusinien onnitteli Ajllendea:
ME YRITÄMMi NYT JARJELU
SANOO CHIUN UUSI JOHTO
SdsifUiatisella Vaaliohjelmalla Chilen tasavallan presidentti A l ­lende
sai virkaanastujaistilaisuudessaan kädenpuristuksen my.ös
Siiofiitetfi. *»w«|f rä»^
Onnittelija oli Naisten kansainvälisen demokraattisen liiton
puheenjohtaja kansanedustaja Herttu Kuusinen. Hän palasi muu­tama
jpäiv^ sitten antoisalta matkaltaan jälleen Suomeen.
Ensimmäisenä hänelle palautuvat mieleen Chilen vaakunan
sanat: "Ellei järjellä niin voimalla, nikeammin väkisin."
Vaalivoiton jälkeen chileläiset olivat osoittaneet vaakunaa ja
sanonefet J "Me yritämme nyt järjellä." Presidentti Allende itse oli
ilmaissut 60,000:n juhlijan edessä asian näin: "Me haluamme ra­kentaa
tästä maasta työtätekevän kansan tasavallan."
Chilen presidentin virkaanastu-jaistilaisuuksiin
: osallistui NK-DLn
puheenjohtaja, kansanedus­taja
Hertta Kuusinen-chileläisen
"Haisjärjeatön kutsusta. Myös
muut suuret demokraattiset maa­ilmanjärjestöt
olivat olleet edus­tettuina.
Chilen valtion virallisina vie­raina
osallistuivat juhlatilaisuuk-biin
Kuuba, Saksan demokraatti­nen
tasavalta,' Kiinan kansanta­savalta
sekä Korean ja Vietnamin
demokraattiset tasavallat.
Juhlamatkalta palannut kan­sanedustaja
Hertta Kuusinen ker
toi että chileläisten suurjuhlaan
osallistui erittäin runsaasti val­tuuskuntia
muista latinalaisen
Amerikan maasta, runsaimmin
luonnollisesti naapurivaltioista
Perusta ja Argentiinasta.
Kuuba oli ollut aivan erityi-den
vaalimenestykseen Kuusinen
toteaakin välittömien toimenpi­teiden
40 kohdan ohjelman. Tär­keimpiä
kohtia siinä ovat ulko-hiaisten
omistajien hallussa ole­vien
tuotantolaitosten ja yksityis­ten
pankkien kansallistaminen,
korkeiden virkamiespaikkojen a-lentaminen
ja virkamiesten ylel­listen
menojen supistaminen. Hy-.
vin tärkeänä ohjelmakohtana
Kuusinen mainitsee myös lupauk
sen että kaikki lapset tulevat saa­maan
vaalivoiton jälkeen puoli
l i t r aa maitoa päivässä. Naisten
eräänä päävaatimuksena on oU
lut' perheministeriön perustami­nen.-:
Hertta Kuusinen kertoi Tnatkal-ta
palaj-tuaan edelleen, että Sal­vador
Allenden vaalimenestyksen
turvannut vaaliliitto "kansan yh­tenäisyys''
muodostuu neljästä
sessä suösio.ssa. Lentokentältä ai- suuresta poliittisesta ryhmmitty-kaen
toivotettiin kuubalaisia vie^
raita tervetulleiksi; Chilen ja Kuu
ban kansojen lähteistä yhteen­kuuluvuutta
kuvasti Hertta Kuu­sisen
mukaan ehkä parhaiten tun­nus:
"Kuuba; et ole yksin."
NUORET TÄYSIN RINNOIN
MUKANA
Matkalta kertynyt muistojen
valikoima on Chilen kesässä päi-vettyneellä''
Hertta Kuusisella eh­tymätön.
Erityisellä lämmöllä
hän kertoo nuorten osallistumi-^
sesta nykyiseen vallankumouksel­liseen
kehitykseen.
Nuoret tekevät todella ihmei­tä.
Tästä kuulemme vain vaati­mattomana
esimerkkinä, miten
nuoret saivat juhlastadionilla kuu
sikymmentuhantisen katsomon
hyppimänä huutamalla tahdik­kaasti:
"Ken ei hypi on petturi!"
Nuorten innostusta kuvastaa
myös koululaisten liikehdintä. Hy
vin monien yksityisten oppikou­lujen
siirtämistä valtion omistuk­seen
oli kiirehditty opiskelijar
lakoilla.
40 KOHDAN OHJELMA
Sosialistisiin ratkaisuiiiin pyr­kivän
Chilen valtion ratkaista­vana
on monia ongelmia,, joista
Herttu Kuusinen mainitsee työt­tömyyden;
asuntopulan, kesken­eräisen
maareformin sekä kansal­listen
rikkauksien ulkomaisen mo-nopolipääoman
omistuksen. Rat­kaisevana
tekijänä Allenden ja
hänen takanaan olleiden puoluei-
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Helena Perämäki, Beaver Lake,
Ont, täyttää torstaina, marras^
kuun 26 päivänä 87 vuotta.
Jalmar Salonen, Kirkland Lake,
Ont, täyttää torstaina, marras­kuun
26 päivänä 90 vuotta.
Maria Johnson, Beaver Lake,
Ont, täyttää: lauantaina marra.s-kuun
28 päivänä 75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tut-tavain
onnentoivotuksiin.
tolle päätöslauselmaehdotuksen,
jonka mukaan Canada eroaa N-ATO:
sta, ellei Kreikkaa eroteta.
Mutta paras menettelytapa, jota
minä kannatan, olisi se, että C a r
nada eroaisi heti j a sitten kun
asia on selvitetty (matter is
cleaned) me voisimme liittyä
(NATOon) uudelleen .selitti hän,
Meistä tuntuu, että mr Harney
otti alkua oikeista lähtökuopista,
mutta "eksyi" poliittisesti ennen
päämäärään pääsyä.
Se seikka kun Kreikan mustien"
everstien hallitusta pidetään edel
ieen NATOn jäsenyydessä —^ ja
se tapahtuu ensikädessä USA:n
toimesta jonka, komennukse.ssa ja
määräysvallan "alaisuudessa N A T
O on ~ ' ' o n osoitus siitä, että
NATO on kaikkea muuta kuin
" l i i t to vapauden ja demokratian
säilyttämiseksi Euroopassa", ku­ten
mr Harney näyttää vieläkin
itselleen uskottelevan.
Yrittäessään istua kahden he­vosen
selässä, mr, Harney tekee
karhun palvelun itselleen, puolu­eelleen
j a koko maalle. Jos moir
dän pitäisi kansakuntana erota
Kreikan mUstien everstien halli­tuksesta,
Portugalia ja muita
diktatuureja suosivasta NATOsta
kuten mr Harney mielestämme
aivan oikein ehdottaa, niin miksi
pilata hyvää asiaa samassa hen-genvod6
«.^a puhumalla "uudelleen
lilttymiaestä"?
mästä, sosialisteista, kommunis­teista,
radikaaleista j a MAPU:sta
eli kansan yhtenäisyyden aktivis­teista.
Viimeksi mainittu on oikeisto­laisista
puolueista erottautunut
ryhmittymä. Radikaaleista taas
erosi oikeisto, kun puolueen
enemmistö päätti liittoutua vaa­leissa
Allenden kannattajien kans
sa. Näistä neljästä poliittisesta
ryhmittymästä on. muodostettu
nyt Chilen uusi hallitus jo kqko
maahan kaikille järjestölinjoille
ulottuva yhteistoiminta. Tämän
"kansanrintaman" eliminä toimi­vat
ns. commandot (esikunnat).
KIRKKO SOLIDAARINEN
A i n i k i n näin. lyhyen tutustUT
misen perusteella suhtautui kan­sanedustaja.
Hertta Kuusinen hy­vin
toiveikkaasti Chilen presi-dentin_
ja hänen takanaan olevien
poliittisten voimien onnistumi­seen
valitsemallaan tiellä, joka
valmistelee maaperää sosialisti­seen
yhteiskuntaan tapahtuvalle
kehitykselle.
Hallitseva poliittinen liittoutu­ma
"kansan yhtenäisyys" voi jat­kaa
Kuusisen käsityksen mukaan
ainakin sisäisesti melko rauhalli­sissa
oloissa. Onhan armeija sel­västi
asettunut uuden hallituksen
taakse. Maan kaikki neljä kirkko­kuntaa
ovat myös solidaareja
maan hallitukselle. Kuvaava esi­merkki
tästä on, että presidentin
virkaanastumispäivän kunniaksi
ne järjestivät yh'lessä kirkonme­not,
joihin presidentti ja hallitus
o.sallistuivat
rnnnnnnnnmmii
Mita muut Sanovat
"KUTSUMtJKSEN" JA PYHÄN RYSSÄVIHAN NIMEEN r
Unhoittaen aikai^ntttiat puhiansa sanavapauden suomista etui­suuksista
~- mitä ei ilmeisestikään saisi neuvostoliittolaisina saiiq-mahhtimiehillä
olla — Toronton Vapaa Sana vaikeroi viime tor^r
taina etusivun otsikossaan "Venäläislehti hyökännyt kolmesti Suo­mea
vastaan". Jxitun tekstistä ilmenee kuitenkin vallan toista, .eli
se, että ko. lehdessä oli arvosteltu "Poika Tuomista" tuotteineen ja
taantumusta yleensä, sellaisia mustan taantumuksen muumioita
kuin Veikko yennamoa, Tuure Junnilaa ja Georg Ehrotoohia •—
eikä suinkaan Suomea ja Suomen kansaa/.
Varmimmaksi vakuudeksi mainitun lehden takasivulla komei-.
li kahden palstan levyisenä julistus: "Moskova ei osallistu Kiinan
keskusteluun''.-— Näin marraskuun 19 pn numerossa 1970.
TOTUUS TARUA KUMMEMPI
Otsikolla "NL tukee Pekingin tuloa YK:n jäsenyyteen, arvos­telee
kepposia", Toronton aamulehti Globe and Mail julkaisi
marraskuun 20^ iiiäYK:n päämajasta lähetetyn Reuterin uutis-tiedon
missä sanotaan':mm:
Neuvostoliitto suositteli eilen (siis 19 pnä) Kiinan jäsenyyden
hetikohtaista hyväksymistä . . . NL.n aputaisulkoministeri Jacob
Malik sanoi Formosan Kansallista Kiinaa "Amerikan marionetiksi
joka ei edusta ketään"^
\ Malik sanoi äänestävänsä Albanian päätöslauselman puolesta,
mikä vaatii Kiinan hyväksymistä ja kansallisen Kiinan (tällaista
sekamelskaa on Globenkin kielenkäyttö vielä sen jälkeen kun Ca­nadan
ja Kiinan välillä on diplomaattisuhteet ja Formosan "kan­sallisen"
Kiinan suhteet poikki V) erottamista, sekä Yhdysval­tain
päätöslauselmaa vastaan - . :•. Malik sanoi, että USA :n ehdo­tuksen
2/3 osan enemmistöpäätösvaatimus on menettelytapakeppo-nen,
jota ci voida pitää muuna kuin vihamielisenä toimenpiteenä
Kiinaa vastaan . . .
Tt£iia ja NL:
USA JA CANADA MUKAAN
TURVAKOKOUKSEEN
USA:n VERIKONEET EIVÄT KELPAA
Dacca, Itä-Pakistan. — Tuhansien ihmisten ollessa nälkän jä
tautien johdosta kuoleman vaarassa hallitus on täällä päättänyt
kieltäytyä vastaanottamasta Indo-Kiinassä olevia yhdysvaltalaisia
helikoptereita kuljettamaan avustustarvikkeita edellisen viikon
pyörremyrskyn ia hyökyaaltojen uhreille.
"Se oli poliittinen päätös", sanoi eräs yhdysvaltalaisvirkailija
Starille, mikä perustuu Pakistanin haluun olla käyttämättä Viet­namin
sodassa häväistyjä (tainted) välineitä — Robert Reguly,
Toronto Daily Star, marraskuun 19 p.
• i i M i i i i i i i i i r . i i i i i t i i i i i t i i i i i i i M n i i i i i i i i i i i ) i i i i t i t i i i i i i t t i t i i i i t t f i i i i n t i i t i t i i i i i n i i i i if
Rooma. — I t a l i a ja Noiivosto-liitto
ovat yhtä mieltä siitä, että
monenkeskeisiin idän ja lännen
välisiin ko.sketuksiin olisi ryhdyt^
tävä niin pian kuin mahdollista
valmisteluna eurooppalaiselle tur
vallisuuskonferenssille. Näin sa­notaan
yhteisessä julkilausumas­sa,
jonka Italia ja Neuvostoliitto
julkaisivat äskettäin Neuvostolii­ton
ja Italian ulkoministereiden,
Andrei Gromykon ja Aido Moron,
päättyneiden kolmipäiväisten neu
vottelujen jälkeen.
Valmistelevien monenkeskeis-tcn
kosketusten luonteesta ei vielä
ole sovittu, kerrotaan asiosta pe­rillä
olevalta taholta Roomassa.
On mahdollista, että ne järjeste­tään
.suuflähettilästasoUa aaian-omaistcn
maidon kesken tai vaih­toehtoisesti
Varsovan liiton ja
NATOn edustajien kesken.
Neuvostoliitto ja Italia ovat
julkilausuman mukaai) yhtä miel
tä myös siitä, että Yhdysvaltojen
ja Canadan olisi osallistuttava Eu
roopan turvallisuuskonferenssiin;
Samoin siitä, että Euroopan t i ­lanteen
parantamiseen ja rauhan
lujittamisen perustana on oltava
"alueellisen koskemattomuuden
ja rajojen loukkaamattomuuden
kunnioittaminen, asevoiman käy­töstä
luopuminen samoin kuin ase
voimien käytöllä uhkaamisesta
luopuminen".
Pohjois-Irlanti
Englannin takapiha
Lontoo. — Ulsterissa eli Pohjois-
Irlannissa vallitsee Brittien saarien
suurin työttömyys ja alhaisin keski­määräinen
tulotaso, sanotaan Poh-jois-
Irlannin talousneuvoston julkai­semassa
tiedonannossa, Englanti­laisen
lehdistön antamien tietojen
mukaan Ulsterin eräissä osissa on
25 prosenttia täysikasvuisesta mie.s-puolisesta
väestöstä työttömänä.
Ulsterin sosiaalitaloudellinen jäl­keenjääneisyys
ja työtätekevien kur­ja
asema ovat Belfastissa j a muis­sa
Pohjois-lrlannin kaupungeissa
vallitsevan jatkuvan jännityksen
syynä.
Husseinin entinen
vaimo naimisiin
sissin kanssa
Beirut. Lebanon. — Jordanian ku­ninkaan
entinen 37-vuotias vaimo,
prinsessa Dina Abdel Hamid (m
mennyt naimisiin erään Palestiinan
sissin kanssa, tiedoitti Kairon puo­livirallinen
lehti AI Ahram tiistaina.
AI Fatah-joukkoihin kuuluva sissi
on 38-vuotias Assad Abdel Rahman.
Prinsessa Hamid avioitui kunin­gas
Husseinin kanssa huhtikuussa
1955. He erosivat kahden vuoden
kuluttua. Heillä on yksi tyttö. Kunin-
.gas Hussein nai vuonna 1961 britti-iäisen
everstin. Toni Gardnerin tyt­tären,
joka on nyt prinsessa Muna.
Kaksikymmentä viisi vuotta
työläi.stcn oikeuksien puoles­ta
Englannin alahuoneessa
taistellut 200 paunan painoi­nen
Bcssie Braddock kuoli
hiljattain Liverpoolissa olles­saan
TI vuoden ikäinen.
Ampuja pakeni
L-Berliinissä
B o r l i i n i . — Mies. iokn on tun­nustanut
ampuneen.sä erästä neu­vostoliittolaista
sotilasta siinä tar
koituksessa, että hän saisi huo­nonnetuksi
Länsi-Saksan ja Neu­vostoliiton
suhteita; karkasi tors­taina
Länsi-Berliinin poliisiase­malta.
. -
Mies - T - sairaanhoitaia. 2l-vuo-tias
Ekkehard Weil. juoksi pois
poliisilaitoksen pihalta j a katosi
maanalaisen rautatien asemalle.
Tämä karkaaminen tapahtui vain
päivää ennen sitä kun brittiläis-viranomaisten
piti ' aloittaman
lainopilliset toimenpiteet häntä
vastaan sytöksestä* että hän am­pui
maraaskuun 7 pnä Neuvosto­liiton
^amuistopatsaalla Berlii­nin
brittiläissotilasosassa erästä
neuvostoliittolaista sotilasta, jo­ka
haavoittui vatsaan ja käteen.
We.st Berliinin senaattori sa-'
noi, että Weilin vartijana oli vain
yksi aseeton poliisi.
Chile ja Kuuba
solmivat suhteet
Santiago. — Chilen presidentti
Salvador Allende ilmoitti äsket­täin
hallituksensa päättäneen sol­mia
diplomaattisuhteet Kuuban
kanssa. '
Chilen odotettu pätös rikkoo
ensimmäisen kerran Kuuban dip­lomaattisen
saarron, jonka Ame­rikan
valtioiden järjestö sai ai­kaan
Yhdysvaltain aktiivisella
tuella 1960-luvun alussa.
Chile katkaisi diplomaättisuh-teensa
Kuubaan vuonna 1964 ku­ten
kaikki latinalaisen Amerikan
maat Meksikoa lukuunottamatta.
Allende sanoi olleensa alusta
lähtien sitä mieltä, ettei - diplo­maattisuhteiden
. katkaisemisella
Kuubaan ollut "moraalista tai lail
lista perustaa". _
Hän tähdensi, että Chile ha­luaa
olla "hyvissä suhteissa kaik­kien
kansakuntien, varsinkin im­perialismin
uhrien kanssa". Kuu­baa
hän luonnehti "veljesmaaksi,"
ioka taistelee, oman tulevaisuuten
sa luomiseksi kansana itsenäisen
tahdon pohjalla".
Kiinan suurlähettiläs
Neuvostoliittoon
Moskova. — Kiinan kansanta­savalta
on nimittänyt X i u Hsin
chaunin suurlähettilääkseen Neu­vostoliittoon,
uusien täten kor­kean
tason yhteydet Pekingin ja
Moskovan välillä.
TASS tiedoitti Pekingistä, että
Liu, Kiinan apulaisulkoministeri
ja pääministeri Chou En-lai ta­pasivat
torstaina Neuvostoliiton
Pekingiin viitisen viikkoa sitten
lähettämän suurlähettilään Va-sily
Tolstikovin.
PÄIVÄN PAKINA
JOULU TULEE TAAS
U.skotaan tai ei, mutta niin
se kuitenkin on. että joulu on
jo neljän viikon kuluttua! :
Kulkus(^t rupeavat kohta soi­maan
tavaratalojen ikkunoilla
o.sallistuen epäonnistumaan tuo­mittuun
kilpailuun kassarekiste-ri-
polkkaa vastaan.
Radio- ja televisio kuulutta­vat
monta kertaa päivä.ssäi että
ainoastaan niin monta herätys-
„ t ä —_:jranhaa sotamiesmääritel-mää
käyttiien — on enää jouluun
Yleisenä tunnuk.sena on, että
"ostakaa nyt ja maksakaa ensi
vuonna".
Joulun viettoon on aina uhrat­tu
paljon aikaa ja vaivaa. E n ­nen
vanhaan .sanottiin juhlan
kestjivärt: Tuomaasta Nuuttiin
eli joulukuun 21 päivästä tamr
mikuun 13 päivään.
Nykyisen kiireen ja hopun a i ­kana
luulisi tämän riittävän,
mutta tosiasia on kuitenkin, että
joulun vietto alkaa jo paljon ai-kaiBemin.
Liikekadtiilla syttyvät
jouluvalot jo marraskuun loppu-
, puollella. Samaan aikaan nlknn
myös joulupukkien paraatit, pik
kujöulujen vietot sekä joululah­jojen
ja-viinasten ostot ,^ :
Täydellisenä vastapainona
mörköjutuille pcloittclun kanssa
inp.sillc sanottiin ainakin alle­kirjoittaneen
vihreän nuoruuden
aikana, cttU mitä klltcimpiä ovat
Iap.set, sitä enemmän he saavat
joulupukilta lahjoja.
Mutta toisin kuin ehkä ai­kuiset
luulivatkaan, "materiaa-lististiaen"
maailmankäsityksen
. omaavat lapset huomasivat pian
että heitä on petetty — että
vaikka köyhän lapsi olisi kuinka
" k i l t t i " , hän ci saa joulupukilta
muuta kuin murto-osan siitä,
mitä saavat rikkaitten huono-tapaiset
kakarat.
E i ole ihme, vaikka työläis-teji
usko joulupukkiin katoaa
kuin kaste maasta auringon
noustua.
-Tarkoitus_ei ollut kuitenkaan
puhua niinkään paljon joulusta
ja joulun vietosta kuin niistä
"jouluvalmisteluista".
Tässä yhteydessä meillä on
— kiitos monen Yhdysvaltain
ja Canadan kynäilijän myötä­vaikutukselle
— esitettävänä hy­viä
tietoja kaikille niille, jotka
haluavat, että vuodenvaihteen
pyhiksi pitää saada "ylen syö­misen
ja juomisen" lisäksi inyös ,
henkistä' ravintoa — ajankoh-,
taista luettavaa.
Niiltä rivejä kirjoitettaessa
amnnattitaitoiact painajat val-rnistavat
kuumeisella kiireellä,
mutta silti suurella " huolella,
peri n teollista Joulu-julkaisu a.
mikä saadaan valmiiksi useista
vaikeuksista huolimatta riittä­vän
hyvissä ajoissa ennen juh­la-
aikaa.
Julkaisun sisältöä ovat tänä­kin
vuonna rikastuttaneet kir­joituksillaan,
runoillaan, muis­telmillaan,
kertomuksillaan,
käännöksillään ja kuvillaan mo­nen
monet kansalaisemme Yh­dysvalloista
ja Canadasta.
Siten menetellen he ovat pi^
täneet "kynäänsä terävänä" —
varjelleet sitä toimettomuuden
aiheuttamaa ruostumista vas­taan
— antaen samalla korvaa­mattoman
hyvän panoksen yh­teisen
jouluviettomme hyväksi.
Kiitos heille kaikille, myös
niille muutamille, joiden kirjoi­tuksia
ei tällä kertaa voitu käyt­tää.
Lisäksi on toimitus hankkinut
ajankohtaista ja mahdollisim­man
täysipainoista ainehistoa
niin, että julkaisu on saatu mel­ko
monipuoliseksi j a miellyttji-väksi.
Kaikkiaan Joulu-julkaisussa
on nyt 32 kirjoitusta, kerto­musta,
runoa, muistelmaa, jou­lu-
juttua, artikkelia jne. Se on
runsaasti kuvitettu ja painettu
oikein hyvälle paperille. Kaiken
kaikkiaan Joulu on päällisin puo
linkin melko edustava julkaisu.
Sen monipuolisuudesta saa aU
näkin pinnallinen käsityksen
seuraavasta sisällysluettelosta:
'Joulutervehdys, taas joutui
joulu,, Paimen ja pässi, Vain
urakka. Muistelma kahdiesta jou
lusta. Kotikunnailla aatolen,
Mainen suomalaisten elämästä,
Tummat pilvet, joulumuistelmia
Jouluilo. Toista oli ennen, Kuu­samon
nurkan tarina. Lännen
rannoilla. Joulupuuro jäi syö­mättä.
Luonto ei ole maho. Rau­hantahtoinen
Canada — ase*
kauppa kukoistaa, Myrskyinen
joulu pohjanmerellä, Pikkuliisan
kirja joulupukille. Dollarin koh­talo.
Veli kulta. Ajanlaskustam­me,
Jouluaika; Robi, Suomalai­set
Ruotsin kaivoksissa. Nau­timmeko
riittoisasti riistokah-vla.
Meidän on ilo. Vilma Castro
kävi Helsingissä. Suuri mestari,
Espanian "Punainen herttua­tar".
Joulutarina, Valloissa va­pautta
hakemassa. Avioliittoso­pimuksia,
Huumoria. .
Kuten näkyy, Joulu on nyt
-todella hyvin monipuolinen—ja
samalla ajankohtainen. Siihen
on saatu mahtumaan ja sopi­maan
"vähän kaikkea" r- va­kavasta
nykyajasta hilu-hilu-iloitteluun
asti.
Toivottavasti se lisää yhteistä
jouluiloamme, missä mielessä
julkaisu on valmistettukin. Ja
kustannusten suurista nousuis­ta
huolimatta Joulu 1970 myy­dään
"vanhoilla" hinnoilla, vain
,'$1.25 kappale.
Näillä Joulu-julkaisuilla on
ollut hyvä menekki. Ne on joka
vuosi myyty loppuun muutaman
päivän kuluessa. Mahdollistä on
että näin käy nytkin^ joten suo­sittelemme
sen ostamista, hyvis­sä
ajoin. Joulu 1970 sopii' ifnyÖs
joululahjaksi.
Aikaisessa jouluhumiisaa.
—•Känsäkoura.