Vapaus, April 14, 1951

              ^ivu 2 Lauian 14.1951;
(UBEBTV) — Indepexident Labor
Cftsan of Fiimisti Canadian». Es'
tablished Nov. 6. 1917. Authorlzed
aft: eccond cla&s mall by th* Post
Office Department. vOttawa.Pub-
:Iishe<i thrlcÄ weeUy::T^
l^tarsdays and Satto-days b; Vapaus
i%bli<ailnf Company I/d.. at 100>102
Elm St. w.; JSudbuo'. Ont., Canada.
Tdfrphon'.»^ Ba*inei=» Office •il.--4264.
Editorial Office 4-4265. Manag«r
addm.% Box 69. 8udbtir>', Ohtailo.
Advertisin^ rate* upön application,
Tran.*lation lre<r of charge^. '
TILAUSHINNAT:
j Vk: 7J)0 6 kk. 3,75
: 3 kk. 2.25
J vk. H JOO 6 kk. 4.30
I vk: 8:50 6 kk: 4.75
• Canadaf-.»*;
. YhcJy»vallot»sa:
SuorneKsa; .
' \ l i k k o sitten TorOjO^
•;ÖDnJstiii suurenmoijcsti (>sah6tlajaniääran Ja ji:Mrnielj.-;en rauhantah­don
Umafe
asiallinen jcainpahja,^
kbkanhattu» ja 'CanaiJari hallituksen hyväksyhunen. ajatukielk-. e^ttä
yiisi SuuiValtaa ^~ lihdyjjvallai. Nttsyoi-to^
yäilU.SuiirbritabnJa ja Ranska ^^-^^^^^ raylianppinrtukr
stti. mikä olisi avoinna kaikille muillekin n»aillc, ;
*^^Tainä riimienfc yhdiJityy kansainväliisesti suoritfctta-vynim
ajkaisenimii) ihit)i;fkun-
MP:Iustpriä5sa nähiy,^^^^^:K
V J Ö ^ puoli ibmiskun-f
liiao aikuisisla^ alJekirjoilti Tiikh(>]m<in rauhanvieloomuksen ja <cn
Vi^Ita^ rauhanpuoluatajain Jiikkee-i^
vli^n nyt alka­l
i n niinienkeräyskan^^
•^'.Tosiasiassa Toronlos.>!ia nyt i>i(lctly CanafJaii rauhanjjuolustajain
:i^a^^a^ rauhainneuvo^loh aloitta-
/' naaäii käoiainya^ kampanjaan . -~- joka . saa maaihnanlajtjuisen
t;-^^ tav-oittcchir on viidtrn suurvallan
r ;r^uhar^^ Rauhiihneuvoitqri tala asiiiJi
;^r,itodiei^«(a^
• ."'Maailman kaikkien maiden niiljounien ihniisk-n pyrki.n)yäten mu-
; jotka Isynnytt%at ma Vaaran; rauhan, lujittaminen ja
S M
:;:i»Bsopitnukscn sotmiamista viiden sminrallariv Vhdy^vvaltain. Xcu-.
rvösloliiton, Kiinan 'Kan.santasavallan/.Suurbn ja Ran.-*an kes-
31jteD:>;'^^
; "Jos jonkin .suurvallan b a l l i t UM kieltäytyy neuvptteiemasta rauhan-
: sopimuk.sen aikaajisaiuniät^ta, tulemme pitämään sitä todistuksena
tSmän hallituk.scn byökkiiy.saik<'i>.t;t:.
ih "Kehoitammc kaikkia rauliantahtoiria niaita aiit;tniaan tukeh^-arau-,
iv .lian^opimukselie^
t 2t":Vllekirjoil
; jialidön' ihmiiiiä.
{allekirjoittamaan sen.''
'sliXy^^^ Canadan njuhanpuolti«tajainsi|uri kansal­linen
hiuluinkokoii^ paatti l i i i l ^ vaatimukHeen j a aloittaa ni-
: iNjJien kcräykseivCanadassa, kuteh se on jo aloitettu iBeiäsa Kuroupan
K : . i » 3 a i 5 s a : - ' - ' ^ ••yy..-^^^:-- 'v-'''^:v
; ff :>;KiclUimätön tosia taistelu rauhan peliistamisesta oii
liiirtymäiisii tai on jo siirtynyt ratkaisevaan X^aiheoliicen. Kuten -mui.-^-
"tetäan/niin Canada oH ensfmmUiticn maa/hiiä.sä .siiöriletliin nimic-ii-
: maailman-
• if«n pohjallar mainittu yli 500 miljoonaa nimeä,
: Ivyt on otettu kskel edemmäksi j a suoritetaan kaikkien hyvää tarkoit-
VAavien ihmisten (huolimatta siitä mistä he olettavat nykyi.seri5odan-:
: J^aarain johtuvani keskuudessa :n)>»ailman1aajuiiiehy
. Suurvaltoja vaaditaan tekemäiin' rauhan.-opimUs, mikii on avoin k ä i -
jtille him on muistettava, että tämä
:wuhansopimusvaa^ KAIKlLLK SUCRVALLOILLE ja
että niillä KArKiIJ;Aö
yastiistaä sitJt. >i«lv^^^ on, ettit suuryaUojen on täimän kam­panjan
perusteella tiiääriteltäyä kantansa, joko rauhaniiopimusta vais-jaan
tai sen puolesta j ä ne joutuvat «en tekemään : tietoisina siitä,
Ibttä VASTUSTAVAA kanta (huolimatta siitä mikä maa tällaisen ttio-
^ kannan omaksuu) on avoin tuhnustu.s sen - maan hyökkäys­suunnitelmista.
; Tällaisenaan tällä.Suurvaltain rauhan.sopihiuksella on
erittäin tärkeä ja kauaskantoineirincrkitys.
1 Siila «varalta jos jotkut "rjkkiviisaat "yritUivat esittää vastaveriik-keitä
sen johdosta, kiinrauhanpuollKstäja^^ korostavat erikoisesti \'iiden
Suurv^allan A-älisen rauhansopinuikscn tärkeyttä, on pjiikallaan.täh-
> (^entää sitä tosiseikkaa, että mikään rnaailniansadan puhkeaminen ei
: iciistörian n\'kyvaiheissa nämä suurvallat sanovat
•^'^•jfcsiTOefe^^
j Juurii näiden suurvaltojen kaniianotvtsta riij)puu puhkeaako -sota,
far^ilyyko raiiha mitä ihmiskuni^ enemmislJj haluaa, alutta rau-r
taJisopimuksim splmianjiscksi nyt teh chdotÄs ei rajoitu yksinomaan
/Siiuiraltoihiii, sillä siinä nimenomaan .^iiinotaan; että Viidim Suurval­lan
raiihansopimukseh tulee olla ävoiniia kaikille valloilla
telaan on se, että näiden kaik suurvaltojen välinen sopinuis on
•)ebdottomakti välttämätöntä ja että se niidet) hiallitukiiistä, Joka tällai­sesta
^sopimuksesta syj^stä tai toisesta k'eltäytyy. paljastuu todellisiiu-äe&
sa hyökkäyssuunnitelmien ha aikanaan
ihmiskunnan tuomiltaväk.^i; kuten joutuivat hitleriläisel tuomitta^
viksi viime maäilmanstxlänpäätyttxä. - ' ^ :
'5^iKun: viiäoleväan lisätääu sc tOiiasia. cttäCanadalla ei ole vihkaa-
: ivasta södästä mitään voitettavaa, mutta sanomattoman palj^mkärsi-
(ihyksiä ja menetyksiä, niin .selvää on, ettii jokäi.^en patrio,>ttisen cana-
. dalaisen. jokai.Hen tämän m;]^an ja kansan <»mu'aJ:»h\-vinvo:iitia halua­avan
ihmisen velvollisuus oii allekirjoittaa lät^^ ja kerätä mui-denkiii
hyvää tarkoittavien ihmisten allvkirjoiluksia siihenV
t Vapaus puolestaaji y h t y y sy<iänK*ll;^c•^ti^I^»rontos.sa piiletyn kan-al-
Uwn rauhankokouksen vet(winukseen ia toivoo, että kaikki maanmie­hemme
heidän |X>liittisista tai Ui^konnoliiMsla mielipiteistiiän hiioljnunt-ta
tutkisivat huolella t ä t ä kysymystä ja an.tais'vat sille kuuluvan aktii­visen
kannatuksen, ralauttakaammc tässä yhteydes.^-ä mieleemme :
mitä Canadan Rauhankonsressin puheenjohtaja tri J. fJ. Kndicotl
sanoi kansallisessa rauhankokouksos.^ia pitämänsä nuiinion puheen (nitr
Eä julkaistaan kokonaisuudt ssaan. \ äpau<len \'appunumerossa) lo-pussa:
*
• "Meidän aiiiua tavt»ittet'mmc on rauha. p!tää Canada pois sodasta
Jä sulkea sota (xiis maailmajta. >Ie tulkitsemme sotaa vastustavie;v
«anadalaislen suuren enemniistön tiiveita. NU'kutsumnu*yhtci^^^^^^^
toimintaan kaikki järjestöt j ä y k > i l ö l iolka haluavat osallistua demo-
;Tcraatti5cen toimintaan rauhan hp' ä k s i.
• ''Mieillä on täällä suurti^jsa ja int)oittavas>a rauhanpuolustajain ko-
: jkoukscssa täysi todistu^^ siitä, että caninlalaiset liittävät kätensä kaut­ta
maailman niiden miljoonien kanssa jotka ovat päättäneet nostaa vi­llan
lilalle ystävyyden: pommi- jä iykkiliikkeen; tilalle rauhallisen
^upänkäiynnin: känstllisen sorron tilalle inhimillisen veljeyden:
fftooakodan tilalle maailman rauhan,
. ;f/*'Rauhan ^ omaksuttu maailman rauhanliikkeen >ym-lj
«wllksi. Se joka vuosi .»iitlt n aloitti matkansa, lentää nyt
fciutta maailman. Valaiskoon se jokaista kotia, jokai.<en maan pää-
Canadan ranskalaisen väestön suuri Canadan e d i s f y Ä ^
; vaatiraf un^^^^^ eiiiniiisti
Minä olen tääiJä koska minäilialu- < le rauhahkbkoukfeUe, että Quebe
tan, räuhza j3 1^-ka min3 haliian oll^
"osallisena iniuhan tyÖS5ä'^H3hoi Denis ^ km airosteli Canidah rauhanUikk^
' Laitire,: ifontreaiin^^ o^^ mutta toiselta
tajiston johtaja Canadan Kön^anjpiiplen^^?^
1 rauharikokoufoen avaialsistunhö^
Eathurst-kadun kirko«:a. Hänen tay-j nut. ' '•l-''S-'f:
1 Äunioma ; ylc«piirtci£iään soveJtuu | Majuri Lafond. joka .smlnuntai-il-i
kaikkiin noin 50a .Quebecin maakun- J tana toimi Ma5scy haalin ; s.uuren
nan edustajaan. Rauhankc!Jouk.?eeh joukk.akok6iUk.«en puheenjohtajana;^ i l -
o.^2llLstuhut edustajisto oli suurin mi­tä
korkasn. cn Quebecista lähetetty
ulkopuolella maakunnan, lukuuhotta-matta
pyhän vuoden Rooman - mat­kaa.
Yksin tämä on hyvänä osoituk­sena
rauhanliikkeen voimakkuudesta
QuebcclHsa. ';:''':-;-i'-V'
Edu.staji',to mucdostui kaikista
maakunnan osista .saapuneista ja eri
kat5antbkantojaeomaavi:na:ediLstajb^
ta; joiden kaik":ien yliteineh päämää­r
ä on kuitenkin rauhan turvaärnirien.
.^Innsn .siiUren uhioiden edustajiston
kamisa saapuivat kokoukseen Montre­alin
yliopiston oppilaiden edustajat.
f.«,kolliiena oppilaiden sotavastalsille
perinteille. Silmäys Quebecin edus-kclälslään
on elossa kaikkiaan 76. 1 lajiin antci hyvän ymmärrjkseri Sil­joista
kak.Hl on viidenne.<fsa pölves.sa. {tä. kuinka erilaiset poliittiset ja us-
Hän. bn vielä vciratiain • virkeä ja ] j^^^rjnollLiet mielipiteet omaavat Ihmi-seuraa
rakastava. Lehtemme yhtyy "
SAAVUTT.\A »O HUOMENNA
i VifmeLset kahdekiiän vuotta tyttären-j
Idona: IjOnt La,'<ella als-nut mr»,
Ifllma Kitarl saavuttaa huomenna
Ut. IS pnä kitnnioitettavan 90 vuoden
iiin. Jäätyään leskeksi saapui Hilma
Sooa)<»ta Cähadaan 1912. Hänen Jäl-onnltteluihih
hänen syntymäpäivänsä
Joibdosta.;'
Vikki flännlneh, Long Lakelta, täyt­tää
65 vuotta huomenna huhtikuun
15 pnä. Onnittelemme!
set ovat liittyneet yhteen taistelussa
rauhan puolesta.
Montrealin yliopiston oppilaideh
järjestön puheenjohtaja ja Canadan
ylioppilaiden kaasällisen järjestön va-moittl:
ka nnattavan-sa' viiden ] arurval-i
i h faiihahsopimu^
föad, entinen; <x;F:n -QUebei^; maa^
kuntajärjestön iesla«kÖmiteäh jäsen
ja C C ^ : n : ehdö 1945 vaä-
!(els.ia Montrealissa T^-^kahde
maascdan veteraani H^.pxihiu;voi­makkaasti
pakollista asevelvollisuut­ta
ja pakollista sotiläskoUluutusta vas­taan;
Hän ti>i piaikkakuritahsa a-
?ukkaideh tervehdyksen kokoukfelle.
Tunnettu r a mkalals-cänädalairien
novellisti J Jean-Jules Richard,: joka
oli mukana yarspvan; Rauhankon-gressLssav
: esitteli tri ;Endicottin To­ronton
rauhankokouksen endmmäi-
..=essäi5tunncssa ja puhui englannin
ja raiiskankielellä ; siinnuintai-i^^^^
joukkoio^coukses-sa. Hän kutsui^^^to
kia ranskaialsia yhteistoimintaan rau­han
puolesta, kehöittaenvtbrjun^
yritykset, jöillä; pyritään eristämään
Canadan ranskalainen väestö rau­ha
ntoiminriasta, Richard mainitsi,
e t t ä kristillinen rauhanrintama ori
rapifJieenjohtaja; Penis; Lazure. sa- smtyraä-öä Quebecissa ja ilmaisi toi-rhoin
kuiri oppilaiden lehden Le Quar-'
tier Latinin toimittaja M . LeScp.u^-
riec, arvostelivat Canadan RaUhaii-kongressin
toiminnan eri 'kohtia; He
.sanoivat olevaniä joihinkin toiirienpi-tcisiiri;
nälidpri eri.miqltä. mutta kä-
.sittäRSsaän rauhan lurj^aamisen vält­tämättömyyden
he lupasivat oma-sta
että Quebecin oppilaiden ja yleensä
canadan-ranskalaisten 'puolesta ihor-jumattoman
kannatuksen rauhan liik­keelle./,.:;"
vomuk?ensa ölevän.-että se tulisi täyt­tämään
sille kuuluvan osan niaakun-nassa.'
• .
Gerard Fortin. Quebecin metsätyö-iäisten
uriion presidentti Quebecin
kaupungista; kiertöi kokoukselle, kuin­k
a : uriio oh alullepannut kämpillä
folminnäri Rikollista asevelvollisuut­ta
vastaan ja että t ä h ä n mennessä on
merkitty 3,000 :"no"> ääntä /Vastauk-
,?ena ky.symykseen "kannatattekp pak-
1 k-p-ottoä". Me olemme .vasta alursa.
.Samanlaisen mielipiteen esitti Ca- | mutta tähänmennessä emme ole vielä
nadan kirjailijain liittoori kurilirvan j nähneet yhtään "yes"; ä ä n t ä . E l o le
Quebecin kaupungin kirjailijain yh- | minkäänlaista epäilystäkään siitä, et-xiistyk^
jn/ puheenjohtaja Stanislas teikö (Juebecin Väestö vastusta pakkö-
\'achon; Hän nimitti Amerikan so­taa
Koreassa: murhaamisekd. Puh
ottoa, ?anpi hän.
Californian yliopis­ton
lojaalisuus
vaatimus laiton
..Sacrahicnto, Calir, — Valtion ve­toomusoikeus
a n toi viime laua ii ta ina
päätöksen, että Californian yliopiston
aseltama lojnalisuusvalii- • on la.Uon:
Öanialia" bikeuslaito:? vaioitti akate-iriista
vapfiutta ko kcva'ta vf!ara.stä::
Anrietu.ssa päätökHe:s.sä yliopiston
hallinto määrätiiiin ottJnKiaii uuciel-
Icen palvelijkset"rts.i ne kahdfik.saritois-ta;
prcfcssovSa. jotka :kiWtaytyivii^^
kirjoittamasta;: yliopiston «riioi-ita mielipiteistä häri sanoi olevansa ^ c n - | Henri Laroquc kertoi samanlaisista
kommuni.sf:iva.stflisln vaisa opetu.stb!^ i
niintänsä ehtona.
iv:Kauan odotettu UjiJtÖs tuli lähes
noljätoiita kuukautta sen: j ä l k i e n kun
oppilaitpluen hallinto antbirnääräyk-fieri^;
i:!iiklllc son palveluksessa; oleville
h e n k i l ö i l l e : . Tehkääi • kommUialstivä.si
täinen vala .tai tulkaa; irtlsäriotuiksi
tehtävistänne. ;^,: ;::;•:,;.•;•:;:;••'
T ä t e n päättyi crislmmäirien koejuttu
rildas-sa; Joka levisi akatemi-siiri: p i i -,
relhln kautta msan. Johtayimmat
valbtustyöntekijäIri järjestöt nousivat,
proteätoiraian Califbrnianv yliopiston
harjoittamaa noltäjahtia vastaan ja
kehoittivät:opettajia kautta määri tu-kcniiaah
. mustallstattujen , op^
taistelua kuiii myöskin kieltäytymriärv
ottama.sta vastaan opettajatoimia
mainitussa ylibpLstosaa; ' :
yctoomuscikeuden kolmen tuomarin
päätös oli yksimielinen.
Jean. Parc, Montrealin^nhänneuvos-ton
poheenjohtajä;Ja Canadan Rän-hankonj^
ressin varapresidentti,; joka
toimi puheenjohtajana Canadan Kan­san
^Rauhankokouksessa Torontossa
huhlikann 7-^8 pnä.: Kuva otettu
Massey-haalin istunnon aikana. ; ;
iiiiiinnan^akkauttamista^
rakastaviin: ja /demokraaUismiäi;
canadalaisiin että Eökhardt Pi
T<rt"onto, — Cainadah rajat oh au-kaiStu
sielkcseläileeri:. Unkan
tien johtajalle tri TilrorEc'4h3rdtUIe; poistaa maaistan^ j ^ e s t ä k ä^
vär.'ätäkseen rekryyttejä v niihsanot- myrskyjöukkojeh ;vär\'äämirira: tää
tuun ''Uniiarin vapautus anrieljäan", I mitä^ jjj^j
kirjoittaa Steve Szoke.imkarilaisen vastaan.
edisty-rmieliseri viikkolehden Munka-sin
toimittaja.:.; • •,;;:
•Eckhardt: ipuhui St, K i z a^
liila täällä hyhtikUun 2.;^pnä: KÖ-:
kbukseri puheerijbhtajaksrilm.pit^
Rev; E ; Ruza ijja:varapuheenjohtajaksi
DP-johtcmies tri Agoes.' •''•.yr^.
Haastattcluisa Szoke sanoi, että
Eckhardtin ja hänen taintumuksellis-
•Rev, E. Ruzsa. Eckhardtin caj
dalaincn "varusmestäri" keboitti t
karin "vapauttamiseen", maaliski
18 pnä Torontossa, Unkarin
juhlätilaisuudeisa. Mutta läsnä
leet 200 ihmistä, joitakin DP:tä
kuunottamatta, eivät yhtyneet yaj
mukseen, . V.'.;,.;:;;
'•yasiakohtana tälle samana päi
teriapuriensa yritykset ovat- pudon- ria iJainiltohissä Kössuth-oSasto^ j,
vain ei-ääniä;bri saatu; työpaikoilta.
•Noin puolet Quebecin edustajista;oli
unionisteja ja; huomattava osa heistä
Montrealista, Quebecin; kaupungista
j a muista, suuremmista keskuksista.
Noin. 200 heistä Canadan rariskalaisia.
Jean P'are, Montrealin .rauhanneu-
\-a5tcn puheenjohtaja,' toimi: tämän
Canadan Kansan Rauhankokpuksen
puheenjohtajana. . Hänet yalittiin
yksiirilelise.sti : uudelleen ; Canadan
RaTitiankorigressin varapresidentiksi.
Hän kertoi haastattelijoille, e t t ä Que­becin
nuorten rauhanjärjestö on teh­nyt
mainiosti onnistunutta työtä, j ä r ­jestäen
. i2ä edustajaa jä seuraajaa.
Juutalaisten räuhankoiiiitea oli jär-j
e ^ ä n y t noin 200 edustajan, valinnan,
Näistä edustajista o l i 50 'yaatetustyö-lälsten
union ja:£ataniätyöläisten uni-bn
jäseniä. /Slaaviiaisille hän} sanoi
kuuluvan kunnJari '46^ edtustajan mat-nellinen
voidessaan .sänba tälle:.suurel- : toimenpiteistä Montrealissa ja että kah järjestämisestä.
Canadaläisei nuniiat^^^^
kiinalaisten lasten joukkomurhasta
: i.AIIaoleva Telepressin kaapellsa-1 alapuojella kaikkein vähimmän: elä^
Haatajdustyöväen
8 tunnin työaika­laki
hyljättiiii
Helsinki. — Maalaisliittolaisten edUs
lyhinän kieltcitVcn kanta maatnlouden
työaikalakiin vaikutti sen. Vttä ed.
Kujanpää (kd) lakialoite tuli maalisk.
13 pnä hylätyksi eduskimnän toisessa
käsJttelys.sa äänimäärin 94--a4. Suo­ritettua
iiänestystä edelsi pitkä kes­kustelu,
jonka aikana maäiaLsliittoläi-sen
eduskuntaryhmän maataloustyön-tekijöille,
vlhamielineri kanta tUH täy­sin
esille j.v paijastettua. Mainitta­koon
lisäksi, että äänestyksc.Viä olisi
lain •hyväksyminen saanut ;:5 ääntä
enemmän, elleivät sosialidemokraatit
Hak.klla. Hiiunoncri. Kauhanen. Le­pistö
ja! Tervo piisi jättiiytyriyt pois
ääriestyksestä. •. '•:
Suoritetussa äiiriestykscssii maalais­liitto
äänesti kokoiVaisuude.«s.aan mui­den
jjorvarciden mukana ja lisäksi
heidän mukaansa voidaan lukea myös
sosialijlempkraattlset. cduätajat Hak­kila.
Huunonen; Kauhanen. Lepistö ja I
Tervo: jotka;olivat Istunnassa liisna.
tnulta eiviit osallistuneet äänestyk­seen.
Ed.: Huimasen osuu.s oli lisäksi
«ikiili erikoinen, ettil h ä n tuli isttirito-saliin;
juuri aänc.siyk.st!n alkaessa:
mutta faatU.^an t i e t ä ä nUkä; asla on
esillä. iMlstui kiireesti ja pala.sl takai­sin
s.iliin vasta sitten kun äänestys
oli
hornasta, missii käsitellään'Kiiäan
Kansantasavallan syytöksiä viittä
canadalaista nunnaa; vastaan ja
se bn aivan päln\-astaineh sotaL-
: ten päivälehtien; scipsluksille. ;
Peking. — Kiiolemankuoppia jpihin
oli kaadettu kuolleiden pienokaisten
ruumiita löydettiin canadalaisen Im-maculate
; Conception-luastarin orp p-kcdlri
:niaalta: Oirpciodista; huolehti
viisi canadalaista nuimaa.
Tämä brpofcoti sijaitsee Cantonisjä.
ja tämä kauhistlis -paljä-stcttiln, kim
koti äskettäin otettiin kansan halli-iux.
seri in,stituutrn haltuun-
Nunnat elivät ylellisyydessä lasten
sukulaisilta perityillä riiaksuilla ja ra­hoilla
mitkä oli kerjätty Cantcnin
liikkeiltä ja ihmisiltä Canadafsa. hy­väntekeväisyyden
nimessä.;: Lapset
eivät kuitenkaan hyötyneet maksuista
ja tulivat todeilisuudessakylm s veri­sesti
murhatuikii. Kaikkiaan kolme
kuolemänkuoppaa. löydettiin maalta.
Tanunikuiista 1950 helmikuuhun or­pokoti
otti vastaan 2,216 lasta, mutta
-alle kaksivuotiaista oli aincastaanis
jälellä maaliskuun 5 pnä. Orpokodin
johtaja. Antoinette Couvrette myönsi.;
että criemmän kuin 4,000 lasta oli
äuoiliit kahden vuoden sisällä.
Heti kun lapiset vastaanotettiin ko­tiin
pantiin heidät kjlmään ja kos­teaan
kellarihuoiiecseen 24 tunnin a-jak-
si. Jas he olivat vielä tämän jäl­keen
hengissä heidät:kastettiin ja o-tettiin
virallisesti vastaan; Monta kuo­li
tämän 24 tunnin "kokeen" aikana.
Pienokaisten ja vähän vanhenipien-lyn
lasten asunnot olivat kurjat; Jcbs-teat.
pimeät ja likaiset. Ruoka oli
misen tarpeen. He olivat puettuja
raasj'ihin. jotka olivat • r i i t t ä m ä t t ö ­mät
estäukseeri kösteiiden ja kylmän:
Yksinkertaisimmatkin p u h t k u den
säännöt syrjäytettiin. ; Ainoastaan
ylcsi maitopullo oli k ä y t ä n n ö 5 s ^ ä S i tä
käytettiin kaikkien pienokaisten, sai­raiden
j a terveiden syöttäriiises^ä: Or­pokodin
; "lääkäri", nunna ; Germaine
Gravel, jolla oli ainoastaan kahden
vuoden ; sairaanhöitajakouliiutus,; oli
>y.vnä moneen kuolemaan. ':;
Kaiken raskaan työn suorittivat
vanhemmat orpolapset, nimnien ruos­kiessa
heitä usein, ; Y k s i vanhemmista
orpotytöistä todista, että eräs kolme­vuotias
cli kuollut sellaiseen ruoskin­taan..
-
Lasten vanhemmat ja sukulaiset
pantiin allekirjoittamaan lausunto
kun lapsi otettiin vastaan, e t t ä ne va­pauttavat
Orpokodin vastuusta lap­sen
kuolemaan nähden. Vanhemmat
eivät kokkaan saaneet tietää miksi
h e i d ä n l a p s e n s a kuoli, siliä hieille vas­tattiin
aina: ''Se: oli jumalan tahto."
Vanhemniiile lapsille ppetettUn. että
ihmiset ovat syntisiä,; e t t ä heidän täy­tyy
elää kieltäytxmyksissä, ja että he
jotka kuoliväi: kaädetititti • kuoppiiri
pääsivät taivää.seeri. /
Ottaen Jiupmioon nunnien Icistavat
asunnot; j a yieiiisen ravinnon josta he
liäuttiyät: he ',eiva t katsoneet näiden
sääntöjen; koskevan heihin.
Impefrial Oil-yKtiön >
voitot $45,800,000
; Torprito. Imperial Oil-yhtiön•vii­me
vuoden .puhtaat voitot lisääntyi­vät
edelliseen v-upteen verrattuna 13
miljoonälia doilarilla, ollen kaikkiaan
45,800,000. dollaria, todetaan täällä
Julkaistussa yhtiön tilikertomUksessa.
Puhdas^voittpVoji 7.04;senttiä kutaW^ riirpikkukaupunklNägy josta h e i ä h -
myynttdoUariä kohden. Vuoden_ lp- retkelleen Varustettuna tavaili^
heet kuuroille korville Canadassa; Hän
sanoi että'.eneriiriiistö kirkkpjeri ja
muiden .seurojen 'jäsenistä cn fasis­mia
• j a sotaa vaJtaan. •
V a i k k a he eivät ole täysin toiml\-iä
rauhah taistelussa, ituitenkin heidän
keskuudessa on kasvava yJLsimielisyys
pjTkimyksiä vastaan .värvätä ; h e i tä
myhskyjöukkolaisia. Tororitori Unka­r
in Housert jäsenet yasta äskettäin
puhdistivat pois ainekset, jotka oli­vat
yhteydessä pahimpien DP jouk­kojen
kanssa, sanoi Szoke,
kertcessapri Eckihardtista Szoke
kirjoitti seiiraavaa::
"Me aloitamme marssin!" Tämä pii
Mynchenin unkarilaisten faslstijohta -
jien aikakausjulkaisussa fHurigaria'"
viime jöuliiktjussä ilme'styneen; ärtifc-kelin*
otsikko; Sama artikekli jul-k
a i k i i n New ;Yorkin :fasistisess3; "Ä-merikai
Mägyard; Nep:-zavä"-l^
helmikuussa. ;•".: - : ; ' '.
Eckhardt pn. amiraali Horthyn per­heen
sukulainen. Vubima 1913 hänes­tä
tuli "Heräävät madjäarit" ja ^'Ro­dun
^puolustajat" seurojen johtaja.
Nämä salaiset .seurat ovat subraan
edesvastuussa .siitä valkoisesta terrp-ri.
sia, jckä runteli Unkaria! jälkeen
•sen lyhyen. ajan, minkä Unkari oli
neuvpstotasayaltana. He kiduttivat,
murhasivat tuhansia jä vangitsivat
kynraneniätuhansia juutalaisia j ä gen-tiilejä,
kbmmUnisteja ja liberaaleja:
miehiä ja riaiiia, lai>.sia ja vanhuksia.
•Heidän terrprimenetelmänsä; olivat
esimerkkinä Mussolinin mustapaito-j
e n ja Hitlerin myrskyjoukkojen myö­hemmälle
toiminnalle.; : ; : : ,
. "Palkkioksi työstään Eckhardtlsta
tehtiin uikoininiisteriön • ja jälkeen­päin
pääministeriön sarionialehtijaoo-ton
päällikkö. Täalta;käsin häri j ä r -
jebti j3 jchti aseistettuja ; joukkoja
Slovakiassa, jotka valmistivat! j a levit-,
tiyät tshekkoslpvaicialai«*3 .väärää; ra^:
haa. ;,.'•• ''[yy-.:/-^'--'
"Vuonna 1934 Tcfchardt lähetettiin^
Genevaan, joss^ hän toimi Unkarin
edastajanä kansainliitossa ja oli-apu­r
i a Jugoslavian kuninkaan Alejcante-i-
in j a Ranskan ulkoministerin Bär-;
thoun lokakuun 9 priji 1934 Marseil­lessa
tapahtimeen, murhan; peittämi­sessä.
Käytetyt pyssyt ja pomriait tu­livat
Saksa.sta ja Italiasta. Krbatia-
Jaiset gangsterit olivat: Unkarinsa ja;
Italiassa harjoitettuja. Se oli Unka-pulla
oli ; y;1itiöllä pääomasijoituksia
23,774. dollarin arvosta kutakin työ­läistä
kohden. .
Yhtiön osakkaat saivat vPitto-osin-kplna
kaikkiaan 14.9 miljoonaa dolla­ria
eli. 1.3 ;mlljoonaa dollaria enem­män
kuin edellisen:-vuoden voitoista,
; Tilikertbmuicsessa todettiin; ettäi
viime vuoden lopulla oli öljylämmi­tys
kaikkiaan ;noin 920,000 canadalai-sessa
kodissa. • .; ;' •
sella unkarilaisella passilla, jotka
oli Budapestin, poliisi antanut vää­rennetyille
nimille. Italialaisten; j3
Ran.skan; La valin avulla Eckliardt
täytti tehtävänsä menestyksellisesti
Genex^assa. , . ' r- ;;•
Vuonria. 1941 Ecihardt virallisella
Unkarin passilla ja ilman mitään U n ­karin
; gestapon vastustusta, saapui
Yhdysvaltoihin. Faslsmivästaisen so­dan
aikana h ä n rukoili "l.OOp tankkia
j a 300 ilmalaivaa:' Yhdysvaltain h-alll-
- - Yhdysvalloissa ;; sijaitsevassa tukselta, estääkseen Unkarin; vapäut
Grand .kanjonissa olevan joen pinta
on noin mailin, alapuolella kanjonin
l a i t o j a ^ - . • • ; ; • • . :
tamisen.
Me demokraattiset canadalais-un-
-karilaiset vetoamme kalkkiin i-auhaa
latilaisuudessa Unkarin vapauttai
sen ja itsenäisyyden kunnialöi
6C0 iäsnäolijaiii; joukossa jotka i
nestivät Uiiden K i i n a n tunaiistainii
puolesta j a Saksan iuudestiasejstair
ta vastaan voimakas edustus R
R\iz.san kirkosta.
r-Sit*
ASIALLINEN SYY
•; P p l i t i oH;;pidä
kaari miehen Ja vastaanpanema
setnrasi. mies picäiisia putkalle.
ko ihmisiä seurasi uteliaina:sillä ti
riiiestä';et viety putkaan ensimihäii
kertaa ja joka kerta ennen hän
Järjestänyt katselemlsch arvoisch j
.;teeri:pton.-,.:.:v,;;:
: • K i m ; mitään' ei tapahtunuthajaa
tili Ämisjoukko Ja: pp^ kysyi mi
h e i t ä :
:: '"Mutta eihän tämä ple sintin f
paistasi.; mikä; sinulta bn vienyt yj
t^äppanemisiialun?":
"Jcs; sinullakin olisi uusi kallis pu
päälläsi niin et mitään kyselisi', ya
iäsi^mies,- :'.•,';•'•
..;••;;* • •';: - *.
SiEUBASI KJIRJAIMELLISESTI
;:;•::.• r ; : ; ^ \ 7 : : NEUVOA > \ ;
Opettaja: "Miksi Jus.si Pn myölu
tyriyt kouiusta t ä n ä aämuriä?'
Jussi: '^Näin ilmoituksen."
Opettaja: "Kuinka ilmoitus voi i
heuttaa sinun myöhästymiseesi?''
Jussi: "Siinä sanottiin, 'Hiljcntäit
vauhtia, koulu on edessä'.''
. •.» ;*' ^, ;.;
EREHTYI "••';;;>,';
Pat halasi lainata - rahaa Mikelt
joka tuli; h a n t ö vastaan pienen poja
kanssa. Pat; y r i t t i olla diplornaatti,
sanoir:;:;,;'::" ;-• ;• ;^ .•'•:••••::
"Sinullapa on .sievä ix)ikä..:H'äneI
bn harvinäiseri älykäs' katse ja iiiei
k'3ytö5 . .•. Lainaisitko minulle sat
sen?": ^
' "En", äyskäslMike. "Tämä poil
bn vaimbni ensimmäisestä aiTOliit^jsi
* ; . ' ;'• * ' • '
•TOTTA JTA EI TOTTA
Kirjanpitäjä: - - O n k o totta et
äinulla viime viikpUa on bllut kai
hoinmaa? ' ;.'.• ;'';;,
Mies: —• On ja e i Oikeastaan m
nulla oli vain yksi homma, mut
saadakseni sen oli riiiriulla myös aik;
moinen homma. :;
•;• ; ^*'-- ; •.:.,•'"' :'•
KALJUPÄISET SUDET
:Sak.saIainen tiedemies tri Herbe
L. Schräder oh ilmoittanut päässen
s ä tutkimuksissaan siihen tulokseei
e t t ä ; paijaspäiset miehet ovat paljo
kqhkeämplä rakastajia kuiri ne, joE
on vahva tukka: .Naiset voivatia
varoa kaljupäisla miehiä mifcäli>
iuat .välttyä h ä i d e n kaljupälsten n
sien hyökkäyksiltä — mikäli tri Sd
rader on oikeassa.
Kaameita syytöksiä Suomen porvareista
Puutavaratiiotanto
keskittyy yksiin
käsiin B.C:ssa
Vancouver. — Tiistaina ilmoitettiin
täällä, että R. H. MacMillan Export
Co:. ja Blpedel. Ste\vart and AVelis
Limited yhdistetään yhdeksi liikeyri­tykseksi,
jonka iiimeksi tulee M a c i C l -
Isn and Bloedei Limited.
T ä m ä n u u d e n yhtymän arvoksi 11-
supritettu. Kaikki muistann-at.| moitetäan yli sata miljoonaa dollaria
tttA Huunonen
pithccnjohtaja.
on entinen SAK:n
HeisirikilälsenTyökansan Sanomam
pakinoitsija "Leveäharteinen mies"
kirjoitti lehtensä' riiaalisk. 4 päivän
numero-ssä seuraavalla kiinnostavalla
tavalla Suomen pprvarien länsimai-sesda
orientoinnista: :
''Kaameita syytöksiä Suomen por­vareista
ja lisäksi; perättömiä, sikäli
kuin Suomen: pori-äristo käsitetään
yhtenä kokonaisuutena, sen hännän-huippuna
Kruunuhaan oikeistosuun-nistajat
. . . scsdem-piiolue;
"Läasimäisef; uutislähteet joiden
totuuspitoisuudesta kaikki valistuneet
ihmiset ovat miltei samaa mieltä, ovat
viime aikoina tienneet suomalaisista
suurponäreista kertoilla .suorastaan
hilpeyttä herättäviä scnsaatiojuttöja.
sHlä MacMillan Export-yhtiön varat
, olivat yli 58 , miljoonaa; dollaria Ja
jBi(wdel-yhtlön varoiksi ilmoitetaan | E t t ä muka suomalaiset suurporparit-, kuin hiUeriläinen torven törähdys
Oklahoman kuvernööri Johnstbn yli 40 miljoonaa dollaria. Kummat-!
i Murray ori uhanimt allekirjoittaa lain. kin yhtiöt toimivat toistaiseksi erilli-
Jcv^.sa m ä ä r ä t ä ä n jokauien valtion pai- sinä yrityksinä siihen 'saakka kunnes
».yelukseissa oleva henkilö allekirjoitta- kaikki yhtymiseltä aiheutuvat seikat
i maan "kommunisrinvastaiscn" valan, .«saadaar» .selvitetyiksi
i • " : , ^ . Yhdistetiiävät yhtiöt p palve-
I - Vcnczuclali.V. Etelä-.Amerikan j lukseisann noin 8.cioq työläistä j a uu-j
pohjoisimmalla valtiolla, on rannlk- j ,iien yritysten arvioidaan antavan työ-
[koa 1,750 mallia. :• tä noin 400—500 miehelle:
^ > - - r - - - - - - - - . - ; - - 7 - . - - - - — ' ' • : ; ;-:':.»
Rauha- voitlaari säilyttää ja ihmiskunta pelastaa sitä nyt uhkaa­valta
suurimmalla vaaralla. Mutta sen edellytyksenä on se. että kaikki
rauhanpuoUistajal, niin 'pikkuihmiset*' kuin sMuremmatkin. anta\*at
rauhantoiveillctjn käytännölji.-;en toiminnan muodon. Rauhan säi-hmiinen
on ibnliskunnan omissa kiisissä.
lask-^lriiöltua kavaluutta, e t t ä ei heitä
voida* jnitejiljääri pitää syyntakeetto-riiiria.
Siis niyos heidän valheelliseen
vjäitteeseerisä;' että Suomen ppiryärit
noudattaisivat; tehtyjä sopimuksia; on
koira haudattu;'
Mahdollisesti he haluavat tällaisilla
väitteillä jirpvosoida; Siiomen taantu-muksellisimman
aineksen sellaisiin
otteisiin; että kaikki siUat itään päin
tulisivat kerrallaan poltetuksi Että
Suomen kansa kerralla kapsahtaisi
atomisankardtteh syliin,
"foi^avUkoila, perjantain Uudessa
Suomessa oli; etusivulla ja mahtavasti^
kolmelle :päistaile otsikoitu "Strate­gisten
taryikkeiflen'vientiä; itäblokin
maihin rajoitettava". Uutinen oli
tajina. Sitten se rakasteli hitleriläisiä
hurttia ja nyt se jälleen kaupittelee
itseään länteen päin. Jotkut yksinker­taiset
sielut väittävät, ettei sillä olisi
ollut koskaan mitään "linjaa" mutta
tällainen ei ole' tosipuhetta. Erittäin­kin
sumeri lokakuun vallarikumouk-
Een jälkeen sillä on ollut täysin joh^
dönmukalnen Iin ja:; kumartaa ja pal-
"STT: n Suomesta asianomai»
ta taholta saaman tiedon multaJ
ovat maan tjionti'ja vienti jirii
omaisten valvonnassa. Tuont
maahamme bn ; harjoitettu: Tii
maan omia tarpeita varten, tä
jäUehevientiä kolmansiin maUi
ole tapahtunut.'
Tässä siis maan puolivirallijien ti|
vella sitä, joka on kuUoirikin olliit totpimisto: ilmoittaa;, että Supi^
ollsr\-ät aivan vakavissaan noudatta­neet
toiminnassaan Suomen—Neuvos­toliiton
välillä; solmittujen rauhan, ys-tä^-
yyden ja avunantosopimusteh hen­keä
ja rhääräyksiä/
Ken välttää Suomen porvareista
k6kbnalsuutcna sitä, e t t ä he tosissaan
nouda ttaislvat Supmeri—Neuvostolii­ton
välilfä tehtyjä sopimuksia, hänen
tfiytjT olla joko pähkähullu tai sit­ten
maksettu valehtelija. Vaikkakm
länsimaisten sodanlletsojain strategi­nen
linja vivahtaa hulluuteen, koska
he sotaa lietsomalla valmistelevat
omaa tuhoaan: kuitenkin heidän tak­tillisiin
otteisiinsa sU^ltyy niin paljon
kommimisminvastaisesta ristlretkes-
.tä".' ••;'^''-';.: ;'^?- -•';•.':
Mamma Suometar on- kuin vartha
••portto.:;'
Annettuaan "ensilempensä" tsaris­tisille
: tsinovnikoilie ja kenraaleille,
joista se vielä •vanhoilla päivilläänkin
tahtoo tehdä.Suomen kansalle kan­sallisia
pyhimyksiä, se on sen Jälkeen
kaupiteUut itseään niUloin kellekin.
Vuoden 19iafjälkeen se oli luujau-hoiata
valmis mjrymään l y t ä t y t su­lonsa
pretissilatsille Jimkkereille. sen
jälkeen se on vilkutellut takamuksiaah
Englannin lordeille. Jotka ovatkin t y l -
leet tunnetuiksi museotavaroiden os-kiihkeiii
!Nem'CstoIiiton vihollinen.
Siksipä ymmärtääkiri sen: kauhis­tuksen./;,
k i m j ä i i s i m a i s e t uutislähteet
Tukhohhasta käsin väittävät, että
suomalaiset liikemi2spiirit suuntau­tuisivat
asiallisesti Ja tehtyjen valtio­sopimusten
mukaisesti Neuvostoliit­toon.
Lainaan ' Uudesta Suomesta
asiaa koskevan uutisen:
"Tukholma, 22. 2. (STT> New
York Timesin Tukhplman-kirjeen-vaihtaja
Georg Axeisson väittää,
e t t ä strategisesti tärkeitä ruotsa­laisia,
Aientitavaroita kuljetetaan
Suomen kaut ta Neuvostoliittoon."
b n täysin ymmärrettävää se levot­tomuus,
jota Heikinkadun varrella l y i
myilevät sodanlietsojat ovat tunteneet
kun tällaisia väitteitä levitetään suo-mälaisfsU
lilkemlespiifeistä, : Jotka
parhaansa mukaan ovat Jairruttaneefc
kaikkea kaupankäyntiä kansandcmp-:
kraattisten maiden kanssa ja sikäli
Jo saavuttaneet nUn hyviä tuloksiakin,
että koksista Ja hiilestä on kova p u li
kautta maan/ kohta saavat helsinki­läiset
talonmiehet alkaa keräillä vä-tunnontarkasti
noudattanut iänof
kapitalistien äntäjnaa. määräystä, «tl
kansandemokraattisiin maihin oo J
läpidettävä kauppasaarto. SanuI
STT olisi voinut iitanoittaa. että tani
kaimpasaartopolftilkari takia;: aiaa
teollisuuslaitokset ovat, joutuneet:
nailemaan hiiltä valtiolta, kof»
.kauppasuhteet Etu-oopan suurijnaa
hiilenvientimaan Puolan kanssa on
Suomen noudattaman kurjan to^5
papoUtiikan takia vaikeutuneet. S
moln olisi S T T voinut tledolttaa. t»
kansandemokraattisista maista «
daan saada kalkkia välttämättönW
tarvikkeita, kahvia lukuunottaniatt
jos vain Suomi toimisi aUekirjoitti
miensa valtiosopimusten hengen J
kirjaimen mukaisestL
Ja samalla olisi iSTT vointit fltB*
varauksia; ihnolttaa, että
taantumuspilrlt yhteisesti,
oikeisto mukaan toettuna, mleM»
min «yfflcsevät vaikka koko
tuhoon kuin suostuvat sUh*^"*'*^
asiaUisesU kansandemokraatti
maihin. .
»luistakaa käydä katsomaisa.**
rastojen nurkista pölynimurilla kok- teillä äänioikeus. Vaaleissa r » *^
8ln poroa keskuslämmityskattiloihinsa, laan suuria kysymyksiä. *
Jotta ei leukaan p ä ä ^ i väärään kä- noudattaako Suomi sopimusteos» li
sjtykseen suomalaisista liikemJespU-toittam^ politiikkaa tai lÄbt«dc* 1
reistä. Julkaisee Uusi Suomi samassa tailkeinaim l ä n nm sotahull^^^
yhteydessä seuraavan STTzh tiedbn. vedessä kuten taattzmus toia»*^: