1965-07-27-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Öivu 2 Tustaina, hemäk.,27 p.'— TueSday, July 27, 1965 VAPAUS INDEPENDENT tiÄBpRORGÄN • OF* piNHisM; C A N A D I Ä N S ' '.y (LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917 E D I T O R : W . E K L U N P MANAOER; E.' S U K ^ I TetEJ»HOME: O F F I C E AND 5DITÖRfA>- •74,4264 Publlshed thrice weekly: Tuesdays. Thur?days and Saturdays by YapaUB Publishing Co. Limited, 100^102 Ehn St: West; 3udbury, Ontario, Canada. MaUing Address: BOK(» . Advertlslng rates upon appUcatlon, translation free of chargo. Authorlzed as second dass mailbytlieiPost; Office Department» Q(taw||, - CANADIAN LANGUAGE PRFSS-Canadassa: 1 vK. $8.00, 6 kk. ITSAiesQ, 1 7k. 010.00, 6 kk. »M 3 kk. 9.75 l^uomessf^: 1 vk. 10,50. 6 S.15 Kuten lehtemme uutisosastolta saatiin runsain mitoin, l u - Icea ja havaita; vähän toista viikkoa sit^ten Torontossa päättynyt- Uuden demokraattisea puolueen (NDP) kolmas vuotuinen edustajakokous omaksui läpeensä edistyksellisen kannan ja laati tulevalle toiminnalleen sellaisen ohjelman, että puolue tulee varmasti kasvamaan ja menestymään työtätekevän väestön keskuudessa. , cTcrvehtien lämpitoästi tätä myönteistä kehjtystä. meidän lehtemme Vapaus liittyy niihiaT: canadalaispiireihin, jotka uskovat ja toivovat, että NDPai vastapidetty edustajakokous auttoi osaltaan Canadan työtätekevien yhtenäisyy<q)yrkimyk-siä ja yhtemisyysasiaa yleensä. Kuinka tärkeä tämä yhtenäi-syyskysymys on, se näkyy ehkä parhaiten Sudburyn työtätekevien kokemuksista: Silloin kun ammatillisesti järjestyr. neiden työläisten keskuudessa vallitsi täällä yhtenäisyys ja yksiiiuelisyys oh sudburylaisten keskiokertain^ palldcatasQ^ kolmannella sijalla Canadan kaikkien kaupunkien työläisten palkkoihin verrattuna. Nyt — kiitos edesvastuuttomalle harjoitustyölle — sudburylaisten keskinkertainen palkka on vasta 15:sta sijalla Canadan ipuiden kaupunkien palkkatasoihin verrattuna! Kaikki, esimerkit eivät ole näin kouraan-tuntuvia, mutta jos niitä tutkitaan tarkemmin, silloin havaitaan, että työtätekevien riveissä ylläpidfiittävä hajaannus koituu aina ja ennenkaikkeautyötätekevien omaksi tappioksi, olkoon sitten kysymys taloudellisista, poliittisista' tai kulttuurisista asioista. : Uuden demokraattisen puolueen kolmas kansallinen edustajakokous tule edistämään taistelua rauhan, itsenäisyyden jataloudellisen edistyksen puolesta, kirjoitti paikan päältä kokousta seurannut torontolainen Tribune-lehiti viime viikolla esittäen asiasta nun. seuraavaa: Keskeisin Vietnamin kysymys vaikutti koko edustajakokouksen ajan; se näkyi kiumiapuheenjohtajan M.' J; Gold-vvellin o^jelmapuheesta T. S. 0ottgla5in raportista, 150 edustajan osallistumisesta mieleno$oi'^ukse^ ja edustajain yksimielisesti hyväksymästä päätöslauselmasta . . . Samoin kuin' Vietnamin ja D<nninikaanisen tasavallan asioissa, edustajakokous asettui entistä paättävämmin Yhdysvaltain suurpääoman ja Johnsonin hallituksen painostusta vastaan. Kokouksessa vallitsi voimakas yhtenäisyyshenki. Siellä oli edustajakokouksen päätöksiä oikeiätosuunnalta vastustaviakin. Harry Weisglass esitti punakauhun lietsontaan perustuvan hyökkäyksen rauhanpuolustajia vastaan ja loruili Yhdysvaltain tarpeesta "rauhan säilyttämiseksi koni-~ munisti-imperialismia vastaan", niin hänen vetoomuksensa ei saanut edustajain taholta mitään vastakaikua. Hyväksyttyjen ohjelmien viss€fjä kohtia olisi epäilemättä voitu voimistuttaa, jos vasenunistolaiset, jotka ovat todella kiintyneitä puolueensa edistykseen, oilisivat saaneet paremman vaikutusvallan kokouksessa. Valitettavasti sen roolin vei heiltä väärinkäyttöönsä äärivasemmistolainen ryhmä, mikä vieroitti itsensä edustajistosta jatkuvilla menettelytapakinas-telullaan ja yleensä ei-rakentavaUa katsomukseillaan niin paljon, että ei saanut kannatusta silloinkaan, kun sillä ryhmällä sattui olemaan jotakin hyödyllistä ehdotettavaa. • ainoa suurempi heikkous ilmeni epäselvästä asenteesta ranskalaisen ja englantilaisen Canadan välisiin suhteisiin. Vaikka on ilmeistä että Uusi demokraattinen puolue pyricii erittäin voimaperäisesti edistymään Quebecissa, se ei ole vielä omaksunut selvää ja päättävää asen^ netta tunnustaakseen täydellisesti Canadan kahden kansan maaksi, missä kummallakin kansalla on itsemääräämisoikeus, inistä johtuu että kahden kansan edustajain tulee neuvotella uudesta perustuslaista, mikä takaa kuanmallekiin täydellisen tasa-arvon. -^^ ' Mutta jos tämä ongelma saadaan ratkaistuksi jatkuvan keskustelun ja väittelyn perusteella, j^^ jos tämän edustajar kpkpuksen hyväksymiä hyviä ohjelmia ryhdytään työväen ja farmarien liikkeiden toimesta, päättävästi toteuttamaan käytännössä, silloin ei ole lainkaan epäilyä, että NDP:sta tulee sölvemmin kuin koskaan ennön vastaehto kummallekin vanhalle puolueelle. Silti oikea päätös jQBC-TV-verkoston' yksi parhaiten tuimettu-ia yleisesti ^Esitystapansa vuoksi-pidetty kmfluttajaEarl^.Gamfir^^^ jon pitkän aikaa lukenut kello y^hdeotpista aikaan iltau^^ kulee nyt sivuutetuksi toimöataw»i kuten ori uutistiedoissa perrottu. -'^ ' ( V Meidän lehtemme Vapaus lukeutuu niihin "^canadalais-piireihin, jotka olisivat toivoneet, etrtamr. Gameron olisi voi-äiut jatkaa uutiskuuiutustaan.. Mutta siitä hiii^mattaolem- 'me kuitenkin sitä raieiltä^ että GBGän johto on ehdottomasti 'Oikeassa vapauttaessa» hänet nimenomaan vakituisen uutis- ^toimittajan tehtävästä^: vaikka häh, jääton vielä CBC:n palvelukseen. Pinnallisesti katsoen tämä saattaa tuntua ristiriitaiselta ^käsityökannalta: Mutta asiassa on kaksi puolata. Yhtäältä .Earl.Cameron edustaa uutiskMuluttajana>-^ ja hänellä ei öle tiettävästi paljon mitään sanottayaa uutistensa kokoamiscin ?ja laatimisen kanssa>^ kansallisen TV-:verkostommepa3?hain-jta puolta. On vaikea saada toista nim miellyttävää ja samalla vakuuttavasti esittävää uutiskuuluttajaai kuin on mr. Came-n> n. Tämän vuoksi hänen eronsa on valitettava. Mutta CBC:n johto on oikeassa siinä, ^ttä mr. Came-ronin "sivuhomma", eli "mainostyö" ei lyö yhteen uutiskuu- 'luttajan toimen kanssa. Ja kun mr. Cameron on ilmeisesti päättänyt jatkaa "kuuvjnlotyötään" hammastahnan, autojen 3£t,^ttfden tavaraia mainostamiseksi TV:ssa, mikä ori epäile- Kirj. KEN DRUSHHKKAA ' tyi Vi^miliaslu^ii^^^ ', Mr Drushkä on^ opiskelijain raii hantoimintaJSrjestön (Student l i; nidn oi )?eac0 Action, lyhyesti SUi PAn) yksi toimitsija., Höii'on niy% Qlobe and Maille^dpn lomalla i>le' v,a, HJrjjBenyalhtjaJa. Mr Drijshkan ttis^ artikkeli^sai ilinalsemqt;^jniei^; piteet QVQt hfin$n omi9H°i s^UlH •Toronton, yliopiston: • yajrsltyJeÖ^y hpinfikuup numerossaan Juikfii^t^f saan oheisen artjkkeLn; ' > C8n;»dan lOOrVUQtiskpnMtP^i Uniöii-ti virallisesti opiskelijain ^raujiah-jSrjestöUe (5VJ?A;We). ett«, se 4 tule saamaan ayustust^. ; ' ; ^ SUPAn^ virkailijain oli aljcaissini inin annettu ymmärtää, 'ett% $iOOt avustusanomus tulee byv^ksytyVi; SUPA on kansallisesti: tdimiv^ nuorisojärjestö, mikä kehittyi.y4ij^v aseiden, riisumista vaativasta: ylio p)sto,opiskelijpini kampanjasta (CU CND). Viime joulukuussa muutet; CUCNDjärjestö; laajemmalla pohjalla toimivaksi opiskelijain järjestöksi, sisältyen' ^en ohjelmaan myös toiminta köyhyyttä J a diskriminaUoä vastaan. Tämän muutoksen vuoksi SUPA on tänä vuonna aloittanut tai aut-^ tanut aloitettaval^i; kokonaisen sarjan- kunnallisia ohjelmia jo.den tarkoituksena on korjata paikallisia olosuhteita. Tänä kesänä osallistuu. SO.opiske- Iijaa seitsemään kojkpaikaiseen suunnitelmaan. Jotkut heistä tyÖS: kentelevät duhoborien seqrai^ Brii tish Columbiassa, toiset. intiaanien kanssa $askatcbewanissa, muut Kingstonin slununialueella jn^. Satavuotisjuhlaa valmistavalta ko< missionilta pyydettiin avustusta i$yk syliä SUPAn JohdoUa järjestettävää Pall Training Institutea (Syys ppiS' keiuinsUtutea) varten^ missä }iaik; kiin näihin suunnitelmiin osallistuvat opiskelijat kohtaisivat: toisen punnitakseen kesätyönsä tuloksia ja suunnitellakseen muita tehäviä. Viime marraskuun.l6|[>nä kokoon tui 47 järjestön, mukaanlukijcn S<J-PAn edustajat Ottawassa, 100-vuo llsjuhlakomissionin kutsumina, keskustellakseen siitä, millä perusteella tätä avustusta annetaan. SUPAn syys-instituutti-suunnitelman otak suttiin silloin täyttävän avustuksen saantiehdot Kansalliseen toimikuntaan kuulu va Arthur Pape esitti SUPAn avustusanomuksen maaliskuun * 1 pnä: Mitään virallista vastausta ei ano mukseen saatu, kymmenet muut a-nomuksensa esittäneet järjestöt jäivät myös vastauksen saamatta. ' Mutta 38 järjestöä, mukaanlukien SUPA, sai suusanallisen vastauk sen lupauksineen, että raha on tu lossa. : . Komissionin toimitsijakuntaan kuuluva henkilö, Valeria Forbes sanoi, että SUPA tulee saamaan 0,000. Kuten muutkin Järjestöt jotlca saivat tällaisen suusanallisen vastauksen, SUPA ryhtyi suunnittelemaan syys-opetusinstituuttiaan. Toukokuun 6 pnä mr Pape kir joitti satavuotiskomisslonin kulttuu rikomitean päämiehelle, A. J . Cor mierille, pyytäen virallista vastaus ta kaikkien ryhmien avustusano muksista. Tähän, kuten muihinkaan kirjeisiin, ei saatu vastausta. Globe and Mail lehden eilisen numeron George Bainin pakinassa viitataan tarkemmin määrittelemättömään alkulähteeseen tiedoituksella että vaikka SUPAn anomus oli hyväksytty komission työportaassa. niin silloinkin oli joitakin varauksia asiasta korkeammalla portaalla olevien ihmisten keskuudessa sen vuoksi, että SUPA on "vähän vaaleanpunainen"^ SUPAn henkilökunta oli tästä sei-kasta hyvin tietoinen kesäkuun a-lussa, Toukokuun 28 pnä SUPA järjesti äänettömän protestivahdin-nan Yhdysvaltain Yietnam^politiik-kaa vastaan. Tämä äänetön yfihr dinta — vigil — järjestettiin yliopiston kokoussalin ulkopuolelle silloin kun Yhdysvaltain YK:n lähettiU^ Adlal Stevbnson sai sieltä kunnian-tohtorin tittelin. Sitä aikaisemmin SUPA oli esittänyt virallisen pyynnön että yUopisto ei tätä kunniatohtorin titteUä antaisi. ' ' \ Tämäa ^nettÖmyysvafadUiinali aikana poliittisen taloustieteen depart-mentin toimikuntaan kuuluva e r ^ henkilö sanoi minulle, että liittohallitus ja erikoisesti ulkoministeriö, ovat äärettömästi huolissaan tästä mielenosoituksesta. SUPA sai pian kokea tämän huolestuneisuuden merkityksen. Joitakin päiviä myöhemmin Pape kään-tiedustelulla,: milloin' mainittu avus-tuä' Aäadetm. " Toimi^|iakuntaaä kuuluva' henkilöi jonka klmssa bäii tHstr asiasta keskusteli, oli välttelevä,' ihUtte', sanoi kuitenkin, lopulta jOt^iöJähin tapaan: 'Jos ei olisi oUut;sitä Stevenson-täpausta, te ettie olif^ |iy^ sdlaisessä asemassa, missä njft iolett^/" huutamia 'päiviä myöhemmin Pape: mehiv Company Qt Young tana-diadäia edustavan :Stewart(CioodingS' in; kanssa, • lOO-vuotiskomissionip a pulalskomissiQ'neri Geoi^g^Ciaufbie-rin puheJIe: Gauthier oii välttelevä./ Kesäkuun 11 pnä Pape puhui puv helimitse .komissionin^ :suunnittelu työn joh'taialle,vIb)1>bin8 joka lupasi» että vastaus tulee 3 päivän: kuluessa: Pape J^hti silloin lomalle- ja pyysi minua jatkamaan sii ä, m^hin, asia silloin häneltä jäi^; Mitään vastausta ei' ssfätu:. luvatun :£ölm8n päivän kuluessa vaikka. asiaa tiedusteltiin .useasti puhelimit se mr"Elliottilta. A«[an^ tässä vaiheessa >SUPA on yrittänyt-saada niuis^^j lähteistä $10,000; mainitun »yys-oppl-instituuv tin Järjestymiseksi. Ja maikka ko missioni tiesi,, että '.täi^Bä viivytys vaik^e^daä ; ' rahankeraystlv nuiislä lähteistä, vastaust») ei, saa^u ennen' kuin Vasta, heinäkuun 5 pnä. PyydettirKän viivytetä anteeksi mr.Gauthier sanoo: • "Ifa^klttuaan huolellisesti sitä. mihin tarkoitukseen anomuksenne esi-^ tettiin sekä SUPAn, toipiinnan arvoa ja. tavoitteita, komissioni tuli siihen lopputulokseen, että ne eivät ole riittävän hyviä perusteita nuorten maticakustannusten avustamisek s i ." Myöhemmin yhteydenpito otta^ walaisten toimenhaltijain kanssa paljasti, ^ t e n epäiltiin, dttä Gauthier oli. epätarkka; ja että päätös, jonka tekijänä näyttää olevan vai ttpsititeeri Maurice Lamontagne, oli poliittinen, päätös,, perustuen se SUPAn. järjestöolemukseen. Viimeksjkuluneen kahden päivän aikana Canadan opiskelijain unioni, ja Toi;onton yliopiston' opiskelijain hallintoneuvoston presidentti Mary Brewin ovat pyytäneet komissionin muuttamaan tätä päätöstä. Vakka SUPA on suuresti huolis saan siitä kun sa ei saanut $4,000 rahallista apua, tätä finanssiasiaa ei kuitenkaan pidetä pääkysymyksenä sillä syys-opiskelu-instituutti' Järjes tetään kaikesta huoLmätla— vaik ka voikin; käydS niin,- että sen ohjelmaa oh meikoiäesti supistettava. Tärkeänä liidetään kuitenkin po liittista kysyi)iy8tä. Komissionin päätös paljastaa Ottawan moraali^ käsitteen avainseikan: Hallitus on valmiina sellaisten elimien kuin 100 vuoti^komissionin välityksellä an tamaan avustusta ainoastaan sellai sille JlärjestöiUe, jotka ovat samaa mieltä sen (hallituksen) kanssa. SUPA, vaikka se on ei-puolueelli-nen, omaksuu useissa^ poliittisissa toisenlaisen) I kannan kulo Pearsonin halliius. SUPA ei esl-nierkiksi' hyväksy, että C a n a M^ pitäisi olla ydinaseita, .että; köyhyys voidaan poistaa avustuksia lisäämällä, tai että Canadan intiaaneja oUs. kohdeltava kuin edesvastuuttomia lapsia. SUPA ei liioin pidä s(itä, että opposition arvosteluun vastataan asiallisten avustusmäärärahojen kiellolla, Jos Gapadtoti .hallitus: oli n^|n: huolissaan Stevensonia vastaan Jär iestetystä äänettömästä vahclinnasta se piisi voinut vastata SUPAn arvosteluun avoimesti ja rehellisesti Sen sijaan se (hallitus) käytti pakd> tusmenetelmiä yhden komissioninsa väUtyksellä. Jos SUPAn suunnitelma olisi ollut sellainen, ettei ?e olisi saanut, kqm^sionm hyiraksymistä, sillom ei olisi mitään valittamisen aihetta .Mutta tctukokuun 28. päivään saakka oli täys.n ilmeistä että komissionin työportaalla pidettiin SUPAn suun nitelmaa avustuksen arvoisena}^ Stevenson-äänettömyysvahdinnan jälkeen, mikä Jostakin syystä ai heUtti hallitukselle Jiuolestuheisuut-ta. tuli esille-uusi kelpoisuusvaati mus — poliittinen alistuvaisuus. «ipiiffipitymy^^ iiiiii'" ' Tom lm,\1IIUiAiviet0Mm^^^ sen aseyoimat järjestivät eilen, suuren hyökkäyksen kostaakseen Viei-kongin äsket^äism hyökkäyksen .merijalkaväen, tukiasemaa M i hiaUiinnoulsupatkän luona. Mutta Vietkongin miehet katosivat. ' j • Merijalkaväen tappama ainoa henkilö oli eräs vanha mies: jo^a oli Juossut m^jaikaväen miesten 'tultua paikalle. i MferijaliiäVäen ;1 liätaljoonan voimia-vietiin helikoptereilla eräälle pitkälle ^:;lit!IiUmäalle 40; mailia: kaakkoon Danangista. . MerijalkaväeA päällysti toivoi saavuttavansa Vietkong-ttataljoonan mikä tuhosi' Imun äl^pMöiellk£telä'Viä^ipin Päämajan: JpukkoK>sastonChii^^^^^^ tusalueeila.','. . • " • •/Vähää fennen Sanottua ampumistapausta, kersantti John Si Fitts, San.^ Die^ostaj C9l)f;;:huOniasi- kaksi naamioitua juoksuhautakuoppaa jakeksi V10tkongin, miestä oiettiin vangiksi, yhdellä heistä^ Oli kivääri. Merijalkaväen mukana olleet'.(vietnamilaiset) miliisipoliisilottiyat haltutinsä i^ngit j ^ ryhtyivät potkimaan ja hakkaamaan.- heitä vaatien tietää, missä toiset sissit ovat ja mihne on aseet kätketty. - . Usean pieksäjäisen jälkeen toinen Vietkongi;!.miehistä murtui ' ja näytU: sotilaille minne oli kätketty 4 yhdysvaltalaistekoista 12-kaliberi'n haulikkoa.'JOtiiätnferiJalkaväen miehistä näyttivät pitäneen pahana tätä raakämaisuutta. . • -Merijalkaväeil miehet pidättivät myös 13 Vietkongin toiminnasta; epäiltyä, sitoen neljä heistä yhteen< köyd?llä. 'Eräs pieni lapsi; ilmeisesti yhden epäillyn poika, seurasi merijalkaväen miehiä' useita maileja laskupaikallei mistä helikopterit tulivat ha^ kemaan merijalkaväen sotilaat vankeinäen. ' A|»:n uutistieto, heinäk, 26 pnä 1985.' VEDET CAKÄDAN TULEVAISUUDEUE Kirj. George Harris Londonissa, Ontariossa kesäkuun 12—13 pnä 1965 pidelty UEn (säh kötyölätsten union) kansallinen ko kous hyväksyi julkilausuman, missä kehoitetaan kiinnittämään lisäänty vässä »Jäärässä huomiota Canadan vesiresursseihin nyt ja tulevaisuudessa. Meidän kiintymyksemme tähän a slaan ei ole uusi. Me olemme johdonmukaisesti kiinnittäneet huomio ta siihen edustajakokouksien hyväk symissä päätöslauselmissa ja olemme ilmaisseet miehpiteemme asiasta eri ballitusportaille, ehdoUaen näiden suuriarvoisten resurssien turvaamista Canadan tulevaisuuden käyttöä varten. Tämä huolenpito vesiresursseistamme pitäisi tulla canadalaisten yhteiseksi asiaksi. On paljon esimerk kejä siitä että toinen maa. Yhdysvallat haluaa pakkoluovuttaa meidän vesivarastomme omaan käyt töönsä. Haaskattuaan, väärin käsiteltyään ja saastutettuaan_suuren o-san omista vesivarastoistaan. Yhdysvallat on luonut ahnaat silmänsä meidän maamme suuriin Jokiin — ja muihin vesistöihin sen sijaan, että ryhtyisi paljon kalliimpaan suunnitelmaan omien vesivarasto-jensa nuorentamiseksi. Arvovaltainen canadalainen insinööri, kenraali A. G. L. McNaughton antoi vakavan varoituksen Yhdysvaltain aikeista. Puhuessaan Canadan insi-nööri- instituten kokouksessa touko. 26 pnä 1965 kenraali McNaughton sanoi: >1N mmsraAMA pmauAMMNoiiiAi mättä hänelle taloudellisesti edullista työtä, niin se eivoitor dellakaan aiheuttaa muuta kuin sen, että kuulijat rinnastavat hänen uutistietonsa mainostyd-hön — ja mainonnalla yleensä 001 huono maine, kansanjoukko* jen keskuudessa, koska se on miltei aina yliampuvaa, puhumattakaan nyt vääristelevästä ja valheellisesta mainonnasta. Uutisten kuuluttajalle ei mie^ iestämme sellainen sivu- ja "kuuvalotyö" sovi. "Täten ei ole ihmeteltiivää: vaikka amerikkalaiset ovat verranneet oman tilanteensa vajcavuutta Canar dassa vallitsevaan onnelliseen asemaan, missä ei ole yleistä vesipulaa vielä kehittynyt- Vilmeksikuluneit-ten vuosien aikana he ovat luoneet himoitsevia katseitaan Caoadaan lähdemaana, minkä- avulla voisivat korjata, omien veslstöjensä haasS^T misen Ja saastuttamisen aibäutta man tilanteen. He haluaisivat heittää meille taakait — ja se on hyvin raskas taakka r-^- suurten varavesis-töjen luomiseksi, jotta saataisiin taatuksi- Yhdysvaltain teollisuuden, iajanviete-elämänv Ja maatalouden vesitarpeet siinäkin tapauksessa vaikka se aihoMttaisi niissä yhteyksissä Canadalle epäetuisuutta." Muistettanee, että kenraali McNaughton oli eturintamataistelussa Columbia-joen,: vesivarastojen luovuttamista vastaan. Toisen varoituksen Yhdysvalloista antoi resurssiministeriön neuvoston eräs virkailija, -joka Itesäkuun 17 pnä 1969 sanoi, MontreaUssa, etUi "Yhdysvaltain painostus, tulee, to dennäköisesti lisääntymään. Canadan eteläisen naapurin: yrittäessä päästä käsiksi tämän maan vesiresursseihin oman vesipulansa ratkaisemiseksi." . Kirjoittaen Canadan-Yhdysvaltain suhteista» eräs; päivälahti sanoi heinäkuun 1 pnä: '^Meillä on jo kan sainvälinen öljyohjelmä, kansainvä linen auto-«bjelnaa, paloja kansainvälisestä aSbkÖvoimaobjelmasta; LiehitteleväsU ja meidän kanssamme asiasta neuvottelematta, USA puhuu nyt kansainvälisestä vesioh jelmasta. j a on tulossa niin janoiseksi, että se voi. minä päivänä ta hansa kurkoittaa rajan yli vesiba naamme"; Yhdysvaltain hallituksen Ja suurpääoman siunauksella toimivat a raerikkalaiset insinöörit ovat laati neet piirustuspöydilleen jättiläisko koi-sia suunnitelmia Canadan suurien vesimäärien kääntämiseksi Yh dysvaltain käyttöön. Walter Ste wart, kirjoittaessaan asiasta Canadian ^eeklyua; ahtaa joitakin yksityistietoja asiasta: "NAWAPA (The North America Water and Power Alliance) omaa 30-vuotisen, $100 miljardin suonni-jtelman siitä, että Pohjois-Amerikän ivesistöt järjestettäisiin uudelleen iparemmin yhdysvaltalaisten halun .mukaisella tavalla . . . Se alentaisi isamalla myös Canadan suuria Ja Ikallisarvoisia vesivarastoja mannermaiseen käyttöön, mistä Ganadälla olisi perin vähän sananvaltaa myöhemmin . . . Canada varaisi suuv rimman määrän sen suunnitelman vesimääristä; Yhdysvallat Varaisi siinä tarvittavat pääomat ja saisi suurimman osan hyödystä." ' ; Mainitussa artikkelissa esitetään yksityiskohtia. NAWAPAn suunnitelmasta. Se ei ole suunnitelma Canadan hyväksi. Se on suunnitelma, minkä avulla Yhdysvallat haluaa halvalla hinnalla ratkaista vesipulmansa. EI SAATAISI KOSKAAN TAKAISIN Stewartin artikkelissa osoitetaan, että, Yhdysvaltain suunnitelma ei jättäisi Canadalle tulevaisuudessa jliuri mitään sananvaltaa näistä ve< sirdsursseista. Me uskomme, ettS niin pian kuin me käännämme vesiresurssejamme Ylidysvaltain • käyttöön, me menetämme niiden kontrollin ikuisiksi ajoiksi. Niistä vesiresursseista tulisi Yhdysvaltain o-maisuutta, mitä emme saisi koskaan (Jatkuu seuraavalla sivulla) SYNTYMÄPÄIVIÄ Mrs Anni Nummi, Lethbridge, Alberta, täyttää tänään, heinäkuun 27 pnä 70 vuotta. Elly Rajala, Port ArUiur, Ont., täyttää sunnuntaina, elokuun 1 pnä pnä 75 vuotta. Emil Wilen, Vancouver, B. C^ täyttää maanantaina, elokuun 2'pnä 79 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tuttavain onnentoivotuksiin. PÄIVÄN PAKINA OMAHYVÄISYYS El SIINÄ AUTA massa korissa olevaa muuten tervettä omenaa. . Mainitun uutistiedon mukaan oli Perthissa pidetty koulun veronmaksajain kokous, missä rotusyrjinta- Seuratessamme sanomal^distä, radiosta tai näköradion-ruudulta sitä, ioften yhdysvaltalaiset "lain ja oi. keuden palyenjat" faaJdtaavat, potkivat ja tyrkkivät kansalaisvapauksia itselleen vaativia neekereitä ja mi- syntiin langenneilla rienaajilla d i oi-teri : aivan normaaleilta ihmisiltä lut oikein heinänteon päivät sikäli, pintapuolisesti näyttävät etelävaltioi- että kokous päätti sulkea., kmilun den. valkoihoiset miehet ja naisetkin ovet noin 60:ltä inUaaniiapselta. : hurraavat ja riemuitsevat sitä Käytännön kannalta katsoen tämä Jarkoittaa sitä, että Perthin koulussa olleiden intiaanilapsien täytyy palata takaisin keskitysleirialueensa, anteeksi — reservialuecnsa, alkedli-seen'' ja puutteelliseen kouluun, niistä he olivat ottaneet ensimmäisiä hapuilevia askeleita kohti "valkoisen miehen slvistysmaallmaa^'. Perussyy tämän hirVeän päätöksen tekoon löytyy ^äilemättä rotuennakkoluuloista, rotusyrjlnnästä ja ennenkaikki^ rotukiihkollusta. Merkillepantavaa on, että intiaani-lasten koulusta häätämistä vaadittiin mainitussa veronmaksajain ko-icouksessa aivan samalla perusteella; kuin Yhdysvaltain etelävaltioissakin yaadltaan koululapsien toisistaan eristämistä heidän ihonsa, värin perusteella. Nämä rotusyrjinnän sdcai-seihat lasten vanhemmat vaativat intiaanllasten häätöä Perthin koulusta sillä perusteella, että he eivät hyväksy missään tapauksessa sitä, tä heidän lapsensa seurustelevat io-enemmän ,mltä-raaemmln poliisit ja muut hurtat neekereitä kohtelevat, meiltii canadalalsiHa tahtoo väen väkisin päästä ilmoille vanha farisea-lalnen kiitosrukous jumalalle siitä, kun "emme ole yhtä paiioja" rotusyrjinnän harjoittajia kuin ovat yhdysvaltalaiset. Mutta Pertii-nimlseltä paikkakunnalta New Brunsvvickista tuli toista viikkoa sitten sellainen uutistieto, että se otti "luulot pois" kalkilta niiltä canadalaisiita joilla on taipumusta omahyväisyyteen tässä asiassa. Ja Ihmetellä pitää, ettfi sellaisen uutisen pitikin tulla "peruna- ja ka-lastusvaltakunnasta", jonka asukkaita ainakin allekirjoittanut oppi sodan aikana Canadan asevoimissa ollessaan kunnioittamaan säädyllisinä ja oikeudentuntoisina ihmisinä! Miitta tässäkin pätee varmasti se, että yksi tai kaksi pahentunutta omenaa pilaa uskomattoman lyhyessä ajassa monen monta muuta sa- IntiaanipäällikkÖi TreniUay <di epäilemättä oikeassa sanoessaan, että ko. 450 henk^ käyttävä intiaani-ryhm^- Vastustaa lasten lähettSmistS takaisin Perthin kouluun soittaen, että "he eivät halua lähettää l i ^ slaan palkkaan, liiinoe. heitä.ei-ha-i u t a l ? , ''^^.^^yj^-y/y^^^^ . tämä kaikki sai alkunsa, sanoi ih-tiaanyiäällikkö TremUay, siii^; jkmi vaHcoihöisia tyttöjä hipesi käymp^ poijkautttayieni» luona resirvialu- • eelia. • V' "Mitä meidän pitäisi tdidä? Ajaa-heni. nien^evulos IntiaaiiipOi^n käns- ko heidät (tytöt) pois? Onko tämfi sa, enkä ainakajin. sitä, että'Ijänme^ v^aa maa?" tjaanilasten kanssa, että, he vastustavat eri rpntyihln'kuuluvien keskeisiä .avioliitto|a§a-että re hiahiaVat . kerta'k^^aanpitiiä rotunsa, puhtaana ja sillä isii^T \ , ' Mrs.vjMaida. K^ukurskin kerrotaan saooneen: "Minä-en halua.nähdä että tyttfi-nisi' nafanisiin intiaanin kanssi^.,.. Ja sitten: "Jos he (Uisivat puhdas^ verisiä intiaaneja, min& en perustaisi niinitään paljoa, mutta näillä intiaaneilla on sekoitettuna kiinalaisten, ranskalaisten ja taivas tietää kenen verta." Selvää on että tällaisen rotukiih-koilun ilmapiirissä tehty hitiaanivas-täinen päätös loukkasi suuresti intiaanien omanarvon tunnetta. Intiaa^ neilla d ole yleisesti puhuen ollut mitään kiirettä lastensa lähettämiseksi valkoisten kouluihin siltä yksinkertaisesta syystä, että intiaanit eivät luota valkoihoisten lupauksiin ja puheisiin. Melko varmaa myös on, että k.o. intiaaneja saadaan nyt suostutella ja "valistaa" pitkän allcaa, vaikka Perthin veronmaksajat muuttalsivat-kin päätöksensä, kuten on toivottavaa, ennen< kuin he haluavat uudelleen lähettää läpensä moiseen "kouluun". Allekirjoittanut on mielihyvällä to^ dennut. että liittovaltion intiaanien asioita hoitavat viranomaiset ovat ilmaisseet huolestuneisuutensa tästä tapauksesta. Meistä tuntuu kuitenkin, että valtiovallan toimesta olisi järjestettävä pikamarssissa Perthin koulun veronmaksajain uusi kokous, mihin vedetään suhteellisen pienen rotukiihkollijaiiyhmän asemesta kalkki veronmaksajat niin, että heille voidaan selittää, mistä on ky*. symys ja että he voivat itse muuttaa tämän hirvittävän päätöksen. Jos Pertin koulun veronmaksajat kieltäytyvät kuitenkin maineensa puhdistamisesta, silloin on valtiovallan velvollisuus käyttää kaikkia mahdollisia painostuskeinoja niin, että nämä ihmiset tulevat näkemään, jotta rotusyrjintä ja -kiihkoilu ei kannata-sen paremmin taloudellisesti kuin moraalisestikaan. — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 27, 1965 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1965-07-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus650727 |
Description
Title | 1965-07-27-02 |
OCR text |
Öivu 2 Tustaina, hemäk.,27 p.'— TueSday, July 27, 1965
VAPAUS INDEPENDENT tiÄBpRORGÄN
• OF* piNHisM; C A N A D I Ä N S ' '.y
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917
E D I T O R : W . E K L U N P MANAOER; E.' S U K ^ I
TetEJ»HOME: O F F I C E AND 5DITÖRfA>- •74,4264
Publlshed thrice weekly: Tuesdays. Thur?days and Saturdays by YapaUB
Publishing Co. Limited, 100^102 Ehn St: West; 3udbury, Ontario, Canada.
MaUing Address: BOK(»
. Advertlslng rates upon appUcatlon, translation free of chargo.
Authorlzed as second dass mailbytlieiPost; Office Department» Q(taw||,
- CANADIAN LANGUAGE PRFSS-Canadassa:
1 vK. $8.00, 6 kk. ITSAiesQ, 1 7k. 010.00, 6 kk. »M
3 kk. 9.75 l^uomessf^: 1 vk. 10,50. 6 S.15
Kuten lehtemme uutisosastolta saatiin runsain mitoin, l u -
Icea ja havaita; vähän toista viikkoa sit^ten Torontossa päättynyt-
Uuden demokraattisea puolueen (NDP) kolmas vuotuinen
edustajakokous omaksui läpeensä edistyksellisen kannan
ja laati tulevalle toiminnalleen sellaisen ohjelman, että
puolue tulee varmasti kasvamaan ja menestymään työtätekevän
väestön keskuudessa.
, cTcrvehtien lämpitoästi tätä myönteistä kehjtystä. meidän
lehtemme Vapaus liittyy niihiaT: canadalaispiireihin, jotka uskovat
ja toivovat, että NDPai vastapidetty edustajakokous
auttoi osaltaan Canadan työtätekevien yhtenäisyy-^ ja hänellä ei öle tiettävästi paljon mitään sanottayaa uutistensa kokoamiscin ?ja laatimisen kanssa>^ kansallisen TV-:verkostommepa3?hain-jta puolta. On vaikea saada toista nim miellyttävää ja samalla vakuuttavasti esittävää uutiskuuluttajaai kuin on mr. Came-n> n. Tämän vuoksi hänen eronsa on valitettava. Mutta CBC:n johto on oikeassa siinä, ^ttä mr. Came-ronin "sivuhomma", eli "mainostyö" ei lyö yhteen uutiskuu- 'luttajan toimen kanssa. Ja kun mr. Cameron on ilmeisesti päättänyt jatkaa "kuuvjnlotyötään" hammastahnan, autojen 3£t,^ttfden tavaraia mainostamiseksi TV:ssa, mikä ori epäile- Kirj. KEN DRUSHHKKAA ' tyi Vi^miliaslu^ii^^^ ', Mr Drushkä on^ opiskelijain raii hantoimintaJSrjestön (Student l i; nidn oi )?eac0 Action, lyhyesti SUi PAn) yksi toimitsija., Höii'on niy% Qlobe and Maille^dpn lomalla i>le' v,a, HJrjjBenyalhtjaJa. Mr Drijshkan ttis^ artikkeli^sai ilinalsemqt;^jniei^; piteet QVQt hfin$n omi9H°i s^UlH •Toronton, yliopiston: • yajrsltyJeÖ^y hpinfikuup numerossaan Juikfii^t^f saan oheisen artjkkeLn; ' > C8n;»dan lOOrVUQtiskpnMtP^i Uniöii-ti virallisesti opiskelijain ^raujiah-jSrjestöUe (5VJ?A;We). ett«, se 4 tule saamaan ayustust^. ; ' ; ^ SUPAn^ virkailijain oli aljcaissini inin annettu ymmärtää, 'ett% $iOOt avustusanomus tulee byv^ksytyVi; SUPA on kansallisesti: tdimiv^ nuorisojärjestö, mikä kehittyi.y4ij^v aseiden, riisumista vaativasta: ylio p)sto,opiskelijpini kampanjasta (CU CND). Viime joulukuussa muutet; CUCNDjärjestö; laajemmalla pohjalla toimivaksi opiskelijain järjestöksi, sisältyen' ^en ohjelmaan myös toiminta köyhyyttä J a diskriminaUoä vastaan. Tämän muutoksen vuoksi SUPA on tänä vuonna aloittanut tai aut-^ tanut aloitettaval^i; kokonaisen sarjan- kunnallisia ohjelmia jo.den tarkoituksena on korjata paikallisia olosuhteita. Tänä kesänä osallistuu. SO.opiske- Iijaa seitsemään kojkpaikaiseen suunnitelmaan. Jotkut heistä tyÖS: kentelevät duhoborien seqrai^ Brii tish Columbiassa, toiset. intiaanien kanssa $askatcbewanissa, muut Kingstonin slununialueella jn^. Satavuotisjuhlaa valmistavalta ko< missionilta pyydettiin avustusta i$yk syliä SUPAn JohdoUa järjestettävää Pall Training Institutea (Syys ppiS' keiuinsUtutea) varten^ missä }iaik; kiin näihin suunnitelmiin osallistuvat opiskelijat kohtaisivat: toisen punnitakseen kesätyönsä tuloksia ja suunnitellakseen muita tehäviä. Viime marraskuun.l6|[>nä kokoon tui 47 järjestön, mukaanlukijcn S |
Tags
Comments
Post a Comment for 1965-07-27-02