Vapaus, August 18, 1956

              Sivu 2 X^auantaSna, «lolcuim 18 p. Saturday* Aug, 19,1956
Äiiiiiili tUBBOtm — Independeot Ldtbor
^CtaBMs Of flnnirti Caogdiam, Sk*
Hor, 1917. AuthoRlznt
^ «orottt «buHi mafl iqr tbe Foct
Uabed «Juice veddf: Ttiesdajn,
niundsjni aad Sa(ard«3f> 1^ Vapaus
tBm 6L « fttdbunr, O&fey Canada.
Telepbones; 8as. «filee 06.4'42e«;
Editofiai Of/iee OS, «-4285, Manager
E.8«*sL editorW, Eklund. Mailinr
addresa: Box €9. jB^idbuiT/OntajriOr AdverUsing ratea 0p(m ai^dieatiof^
TiraraSatto» Spee otebane.
"tjLhxfBmmhTi
Canadaaö: ^ 1 vis-7J00 6 kfc
3 kk, 22»
Yhdjmrallolssa: 1 vk. 84» 6 kk, 4 ^
Suomeau: 1 «k, A90 6 Jdc 475
Mitä muut iaimvat
nvoiJEaMsmiomomssi
AntoraJl^lao», "'ifctelir^cn paria»
mtnUasiiiiiten JuapiteA", fcOta. baaska*
sibyväJsdM äStaa Ja^ JcohtaSaiaen sou«
ren aumman veronmaksajain raitoja
uOklasoin Soio imoleamiUiomioita
tulisi tai >ei;tulist J a n i t a a , päa^i
vlUdoinkin i>ää4ök«jen. etiä lailliset
murhat tulisi rbumantflotda*^ vaihto^
maila fct^si «idysvaltolssa valmisteta
tuun aäiikOtuoliin. I^tfnä siitä liuoll-mattä;
että -Icansan icesaraudessa on
laajajle- vleyiimjrt mielipide tämin
bäi^aarifKii' rankalsutavan pölyämi­seksi.
— Pacific Trilrane: - ^
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymya:' jMe haluaisimme tietää
kuinka monta työpäivää ttai viikkoa
pitää olla tänä vuonna ennen ikuln saa
tydttdmyysvakuutusta? ;. Emme eitä
muista vaikka olemme: asiasta kuul­leet
Ja lukeneetkin. Tiedosta M l t o l l i -
nen. ,
Vastons: .Voimassaolevien: tydttO-myysvakuuttueäädösten:
perusteella
on työttdmyysvakuutuksen y saat^nin
ehtona se, että anojalla on työttö-myysvakuutuskirjassaan
vähintäin 30
viikon meiUt kahden: vuoden ajalta
laskien anomu^lvästä taaksepäin.
Täs^ 30 viikosta ^itää lisäksi >lla
vähintäin kahdeksan viikon . nierk^t
vlimeksikuluneen .52 viikon vajalta;
NJI. "hätätila-avusta", m i ^ Jaetaan
vasta tammikuun.alusta lukien huh­tikuun
puoliväliin, voi saada silloin Jos
anojalla on vähintäini 15 viikon merr
kit työttömyysvakuutuskirjaasaan.
M-M union Jau hccai työehtosopm
Näiden rivien ilraestyessä.on Incon yli 16,000 työläistä
Sudburyssa ja Port Cplbornessa jofeo hyväksynyt tai hyljän­nyt
talla viikplla sovittelulautaläinnan istunnon yhteydessä
iehdyn M-M union ja Incon työehtosopimuksen. Vaikka tätä
kicjoittaessa luonnollisesti emme tiedäkään, miten teollisuu­den
työläiset tähän .uuteen työehtosopimukseen suhtautuvat,,
lil^^l^lkesta huolimatta rohkenemme ennustaa, «ttä sopimus
j^tdee saamaan työläisten'melk» yksimielisen hyväksymisen ja
tunnustuksenkin. Tämä siksi, että neuvottcliikoimtean jä In'
coä kesken tehty työehtosopimusedotus on hyvä t^öehtosopi-hm,
tpsiasipss^ yksij(>arhain sopimus mitä on vielä-tänä yuon-'
tji^dan^dossa allekirjoitettu., *
. j^Ku^nsanottu,'tätä lOrjoittaessa ei ole vielä varmaa tietoa
^tä, tulevatko jäsenet «ipimuksen hyväksymään tai hylkää-tnaän,
mutta kun,nämä rivit ilmestyvät vasta salaisesti suo­ritettavan
yleisäänestyksen jälkeen, niin tässä yhteydessä ei
^le mitään vaaraa union sisäisiin asioihin sekaahtumisen suh-feen.
Mielihyvällä on kuitenkin todettava jnenettelytapojen
puhteen tämä: Samalla kun vissit muut uniot kieltäytyvät alis­tamasta
neuvottelukomlteansa hyväksymiä söpimt&sia edes
Jäsenkokousten *iyyäksyttaväksi tai hyljättäväksi, I^-M union
.toimesta'Järjestettiin kaksi jättiläiäkokousta — 4,500 henkeä
jkäsittänyt kokous. Sudburyn Afenalle ja toinen suuri kokous
Vnion hapuile — missä Selostettiin yksityiskohtaisesti mitä tä­mä
tyÖeht<»opimus merkitseermitä etuisuuksia sen perusteel­la
saada^n^ ja miksi ei voida odottaa sen suurempia tuloksia il-jnan
lakkotaistelua — ^ja ^ ä n perustelun jälkeen sopimus
otettiin perjantaina suoritettavan jäsenistön yleisäänestyk-s^-
hiryäksyttäväksi tai hyljättäväksi — upioh tehdessä kaik-
.kens^ eitä jäsenet osallistuvat mahdollisimman suurilukuisi-
, jta täban^^nc^tykseen. Mahdollisesti tämä demokraattinen
^menettelymuoto, missä jäsenkokouksien perusteella laaditaan
lyönantajille esitettävät vaatimukset ja sitten tehdyt sopi- -
mulcset alistetaan jäsenistön lopullista hVväksymistä tai hyl-
'ftälmlsta varten, ovat juuri niitä syitä minkä periisteella
iMine-Mill uniota on visseissä pjireissä jatkuvasti parjattu ja
^paneteltu?
^ Me uskomme,,kuten sanottu,'että nyt tehty työehtosopi-jnUs
tulee jäset^äänestyksessä ylivoimaisesti hyväksytyksi,
^^illä se on,hyvä sopimus. Luonnollisesti on.totta,,että raskas­pa
ja vaarallista työtä tekevät kaivostyöläiset ovat ansainneet.
"^piaremmankinvsopimuksen.''Tämä^^s tase •muodostut myös. ennätyksellisesti
lä kun muistetaan, että Incon voitot ovat satjunaisen .suuret, epäeduUiseksi. tuonnin"ollessa kuuden
ylittäen ilmeisesti tänä vuonna'satamtljoondadoll^^ kuukauden aiaiia t54,i3QQsm suu-i
- Muita ^janottuamme tämän, npieidän tulee muistaa, vCttä
IcaivostyÖläiset eiVät elä tyhjiössä, vaan "kovaksi,keitetyssä"
maailmassa, missä "Roomaa ei rakenneta yhdessä«päivässä."
Ja kun tässä mielessä vertaillaan nyt tehtyä M-M union; ja
Incon sopimusta eräiden muiden perusteollisuuksiemme ja
varsinkin Ontarion muiden kaivosyhtiöiden känsSa tehtyihin
Sopimuksiin! niin silloin nähdään, että se paljon parjattu .M-M
unio johtaa taas pitkällä etumatkalla.
Totta on, että unio jouta vallitsevan tilanteen, takia ensim-
'>mäisen>kerran historiassaan allekirjoittamaan kaksi V
voimassaolevan työehtosopimuksen. : Aikaisempina vuosina
hn unio menestyksellisesti vastustanut vuotta pitempää työ­ehtosopimusta.
Mutta kun auto' terästeollisuudessa; sekä
;eräillä muilla aloilla on tehty kahden vuoden työehtosopimuk­sia,'
niin M-M ei ilmeisestikään voinut tätä suuntaa yksinään
rnuuttaa, vaikka unio ei olisi sitä tiettävästi halunnutkaan.
'Mutta kysymyksessä dli se, että lähdetäänkö tämän kysymyk­sen
perusteella lakkoon tilanteessa, missä yhtiö oli puolestaan
valmis tekemään melko suuria taloudellisia ja muitakin myön­nytyksiä
uniollc? Tässä tilanteessa me uskomme, että. enem-
•mistönifckeliteoUisuuden työläisistä asettuu varauksitta neu-yottelukomiteansa
tekemän ratkaisun taaksi,
i Mitä sitten tulee union taloudellisiin saavutuksiin, niin ne
ovat suorastaan loistavia. Ottakaamme vertailun vuoksi esil­le
vaikka terästyöläisten *työehtosopimus'Soossa. Noin viikko
sitten allekirjoitettiin sielläkin vuoden työehtosopimus, jonka
lasketaan antavan työläisille kaikkiaan, noin 33 % sentin koro-jtuksen
tuntia kohti. Varsinaista palkkalisää saavat terästyö-läiset
10'sentin korotuksen tunnilta ja seuraavana vuonna 8
sentin korotuksen. Nyt nousi terästyöläisten peruspakka
^1.63V& sontiin tunnilta.
>Incon ja M-M union uusi työehtosopimus myöntää työläisil­le
kaikkiaan noin 36 sentin arvosta parannuksia tunnilta sisäl­tyen
tähän varsinainen palkankorotus minkä alinmäärä v.
1956 on senttiä tunnilta ja, ylinraja ensi f. senttiä
tunnilta. Tämän jälkeen — ja sitä voidaan verrata terästyö­läisten
unioon kuuluvien kaivosmiesten palkkoihin -—tulevat r-
Sudburyn kaivosmiesten alkupalkat olemaan $1.80% tunnilta
tämän vuoden kesäkuun 1 päivästä lukien ja $1.89% tunnilta
ensi vuoden kesäkuun 1 päivästä lukien. Vanhan sopimuksen
perusteella oli kaivosmiesten keskinkertainen palkka Sudbu-ryss
$1.95% tunnilta. Uuden sopimuksen perusteella on kai­vosmiesten
keskinkertainen palkka $2.07 V& tunnilta ja vuoden
kuluttua $2.20. £räitten ammattimiesten .palkat nousevat vie­läkin
enemmän, joissakin tapauksissa aina $2.57^ asti tun­nilta.
/ '
Mutta tämän huomattavan ja yleisesti kaikkia kaivosmie­hiä
koskevan palkankorotuksen lisäksi nrkkeliteoUisuuden
työläiset saavat tämän uuden työehtosopimuksen perusteella
muitakin tuntu via etuisuuksia: Palauttakaamme mieleemme
esimerkiksi se, että tästä lähtien tulee voimaan määritelmä,
että kesälomakausi määritellään siten, että palvelusaika las­ketaan
vuoden alusta lukien. Tämä antaa lisää maksullista
lomaa noin neljälletuhannelle työläiselle. Sunnuntaityöstä
•maksetaan 15 sentin lisämaksu tunnilta samalla kun juhlapäi-vvämakstm
saantia helpoitetaan joulun ja uudenvuodenpäivän
ikohdalta, mistä on työläisten keskuudessa ollut valittami­sen
aihetta.
• Tärkeänä parannuksena voidaan pitää sitä, kurt työläiset
tulevat saamaan 10^ prosentin korotuksen eläkkeeseensä siinä
ftapauksessa, jos he haluavat jäädä vapaaehtoisesti eläkkeelle
60 vuotiaina, sen sijaan että olisivat työssä vielä viisi vuotta
(65-vuotiaiksi), jolloin eläkkeelle jääminen tulee pakolliseksi.
vÄr^;!> K saadut'saavu-fukset
ja muut parannukset, jotka yhteenlaskien antavat työ­lisille,
keskimäärin 36 sentin arvosta parannuksia työtuntia
i i Kiinalaiset haluavat kauppaia
canadalaisten yhtiöiden kanssa
0
5>
sainin kznts. terrebUsi yOmnieJin
normanMaen Isaaiasikdynttia
am&ptaidenutut välillä. Xpppidcä-dessä
K i i n a Ja Canada ovat yanboja
kauppa tuttavia." ^
Näin sanoi Kiinan pää- Ja ulkomi-nisteri.
Oiou £n-lai vaneouverilaiselle
liikemiehelle Marshall'Johnson k u n
he tapasivat Pekingissä äskettäin^ M r .
Jolxnson Johtaa' East-We8t: - :IäQx>rt
Import Co. X t d , yhtiötä.
Johnson. Joica vietti kaksi Initfkaut-^
ta 'Siinassa' piyridessään sitoainaan
kauppaybteyksiä^ esitettiin Kiinan
päämlnisteriue: .Britannian aslanhot-tajan
Järjestämillä illatsuina. -
"CtoMdnBtstiio", kysyi Cbou J a i i a t -
koi: 'tMlnä uMcon. että te olette\en-simmälnen
tapaamani canadalainen,
Joka ofa"l saapunut maahamme: tailtbi-tukselle
sitoa liikeybteyksiä.''
Vastaten Choun keholtukseen .nor­maalisen
Icaiipankäyxmln palauttafni-ssksi,
Johnson sanoi; että cana^alai-setjUikemiehet
ovat lialukkaita teke­mään
kauppaa K i i n a n kanssa, mutta
heitä vaikeuttaa siinä n i i n sanottujen
strafeegisten tavarain vientikielto;^^'
LUIcemiehet lukuisista mal8ta;'^Bri-tanniasbi.
Ranskasta. Italiasta^i^liiiöt-sista,
Norjasta^ tänsi-Saksa^ta^ ^JBel-
GanadaiiT^uIkomaatilcauppa
häy edeHieenkm vain
yh^ epäeduHl^emmalcsi
'otUwa. — Liittovaltion tilastotoi-mi^
ton elokuun 10 pälväi^ Julkaise­man
raportin mukaan-Canadan, kau­pankäynti
nousi enq^ysasteellekulu-vanvvuoden
ensimmäisen kuuden kuu­kauden
aikana. Vienti npusi 11.6
prosentilla verrattuna .viime vuoden
vastaavaan ; aikaan, mutta samanai­kaisesti
< tuonti myös: Jisääfityi 29 pro-
S£&itilla. V Näinollen; Canadan kauppa-kuukauden
; ajalla ^ 7 , 5 0 0 ^ ; SUU'
remman kuin viennin. Jyritästi
noussut v^nän vienti oli suurinteki-
'Jä; vienti-indeksin nousuun. Vjienti U -
sääntyi, kaikkiin suurempiin vienti­maihin
paitsi Britanniaan.
Kansalaistuitiinen
osoittaa kasvua
pttawa. — Täällä ilmoitettiin äs­kettäin,
että vuonna; 4855 annettiin
58,711 Canadan asumaalle Canadan
kansalaisoikeudet. . Ltdcu i on koline
kertaa n i i n suuri kuin vuonna. 1954.
Jolloin (myönnettiin kansalaisoikeudet
19,545 henkUölIe. Ja neljä kertaa niin
suuri kuin vuonna 1053.
giasta/ Australiasta. Pakistanista, I n ­tiasta,
pukkasivat Canadan sitoutu­mista
Yhdysvaltain : vIentik|eltopoli-tiikkaan
Ja sanoivat Johnsonille, että
heidän' maissaan sille ei lainata m i ­tään
huomiota Ja sen sijaan /niissä
maissa kehoitetaan v kaupankäyntiin
Kiinan kanssa.
tnaJctoria^ Jcokeiluta^f^iftaa^^ «alk'
ka .tiaktorfen m u k i pi&^,oliA Isiä-
Isttyim tavarain ]i»ta|I3^^Vain C a ­nada
' ^ i ! Vbdysvalla^ pitäväi
Uinteistt^lciinnl vientikJe}topo]itUk8«^:
.Ky»ylD..:ettty.|Sltä nie voisiQxme
myydä Kiinaan. .
ffgäagijilligesti raskaassa t e o l l i s -;
dessa tarvittavia tavaroita*; sanoi
Johnson. Bäina kehittää nopeasti
teollistamistaan. On olemassa suuret
markkinamabdollisuudet; maatalous.^
koneiden Ja.^llisuuskoneidoi myyn-'
nflle. Kiinalaiset ovat halukkaita os-tamaaa^^^-
8anomaIefatip£4>eria.
l a n t a t a v a i ^ , kemikaaleja j a lääkin-:
Kiinasta silkkiä, välttämättömiä ö l ­jyjä,:
teetä, 'mattoja, harjaksia^ barjo-
Ja. lasia J a -m^ muita tavaroita."
::John5onv^]äbti.:Vancouverista^ viime
toukoJcnussa lentoteitse r Hong: Kon­giin.
Jossa hän: kertoi nähneen^vkur-juuden
' j a , rikkauden rlnnakkairi.
Kaupungissa vallitsi huutava asunto­pula
j a kaupuh^in- todidllä liikkui
lukematt^oia kerjäläisiä,
Kong /Kon£istao,bän :matk^9ti . ^ C ^ -
toniin junana.^' K i i n u i . i ^ t i - Ja
tuontlybt^vijtoiUJatvoUYät. hänen
'säntiaSn jänniin hänellä'oli tOaistius
vierailla -iiselssa osissa .toupunkla Ja
nähdä lukuisia 'rakennusprojekteja.
'Päinv£^\oln kuin -Hong:yE:ongissa,
minä:.en/^nähnyt .ainoatakaan;kerjä­läistä
CantoziissaV.sanoi rJbbxison
Siellä' ei: ollut .paljoakaan ylellisyyttä
inkal^ldottcsnmitta i n i i r t A a i i ^ Sousi'
f^äsSa f^iSesä »y^ttäs^ ,5» van
benmatkin Jbmiset »j^' lanHi»
tnteHtnen lOrimfaaaanpk pOcauam,
• fgCaypunkia Jtoimlstftaan jamaoaj?
Jadsäm km kehitetään. teoIUsuittta,
jgppmilt^lnaaliMgeoi^^ istuttlsa «ifl*>
Joonaa iazbapuuta^ jOhon ip&nintaan
osallistuvat >Jiallitus, -maati retHOiget
virkaUiJat; koululaiset j a luinsa
yleensä. Esimerkiksi^^etäB itänntefänl
kertoi minulle^ e ^ b ä n olihupaiitn-nut
istuttamaan JBdaitniutB: j a h o i ­taa
niitä icunnes ne ovat byyällä ter-.
veellä kasvun altma." . . - r
"Vieläpä Yhdysvalloista a l u n ^ r i n i
lähetetyt > niinsanotut strateegiset < t a - '
varatkin loppujen lopuksi lös^tävät
tiensä.Kiinaan", sanoi eräskin heistä.
"Miksi Canada pidättäytyy j a jää
muuta maailmaa Jälkeen näin suturen
maiickinamahdollisuuden kehittämi­sessä?"
Johnsonilla el ollut vastausta tähän
kysymykseen. Mutta kun oninä^^^-^
syin häneltä, että "oletteko henkilö-
Icohtaisesti sitä mieltä, että normaa­listen
icauppasubtelden; aikaansaami­nen'
todella; johtaisi suuriin tilauksdlln
Kitaan taholta?" hän.hetimiten ta-nostui,
asiaan.
"On..olemassa rajattoman suuret
mahdollisuudet" sanoi hän. "Jos vain
saisin .OttawaS^a vientiluvan, minul­la
olisiunyt^jo tilauksia useiden m i l ­joonien
dolladep arvosta; canadalalsia
tuotteita aina koiietyökaluista Ja ras­kaimmista
välineistä tehdastuottelsiin
asti. . ' .. • i
' 'Nälden^^ kauppojen sohniaminen
riippuu siitä jos voimme: tavarat toi­mittaa
perille määräajassa. Juuri-täji.*r
lä hetkellä useimmat yhtiöt ke^uster
levät Ottawan kanssa / Vientilisens­seistä.
"Pekingissä tapaamani' liikemiehet
olivat vakuuttuneita siltä, että niin-:
sanottujen strateegisten? tavarata
vientikielto on oleellisesti päättymässä
Ja että heidän' hallituksensa ovat erit­täin
: klinnostimeet laajentamaa^;
kauppasuhteita Kiinan kanssa. B r i - :
tannia äskettäin myi Kiinaan 100
mutta myöskään ei olliit yhtään, k u r ­juutta.
^ ' • . '
rMlnuunr va&utti eniten lapsUn
kohdiätettia kohtelu. Tuntui kuin oUsl
ollut lasten jseimivfbkaisen parin k o r t ­teita
päässä Ja iooiltei kaikki lapset
kantoivat kirjoja Ja kyniä. Kampanja
Chiibiriixssa, ja* ..Quebeci^ \ ]
tuotetaan 70 pcosent^/
Canadan oluesta
•ottava. ;.-OntarioIaisissaolupanir
moissa tuotettita viime raoden kulu­essa
- nota 45;: prosenttia Canadässa
tuotetusta oluesta. I Quebecta olutpa­nimoissa
tiiotetUta 25.5 - prosenttia.
S e u r a a v a a suunn tuotanto -oli B r i ­tish
Columbiassa Jota seurasivat f Air
berta/Atlantta'rannikon maakunnat.
Manitpba Ja SaSkatdievran malnttus-aa
jätjest3^essä.
Tönigrenistä
ammattlminxfi^ri
anncijanfa. miesialiviiiitfa
Boaaman lebdet ovat jnUcaisseet
tiedonannon, jossa on sanottu:
Ottaa» Jmoinioon kansainvälisen
mä» asti saavtitetut .<ididcs«t, j i s -
I v t U i ^ faubanpöli^iikall^ »o-jin
»U8n r k^asaot^^
neiinvtoxm paStl^hiyt mqäm
jQVdnituL 1 päiviin jpK^essa su-
9iaita»^:^Bamaian JransantasavaUan
asevoinilen^^Vabviiiitta v i ^ 20,000
^miebelli.^ Armeijasta vapaotiivat
jnietaet"191|etetään t^öbon kansan­talouden
r e r i aloille: Vapautuvat
aineelliset ja rahavarat käytetään
frjtffnantaljondffn rfitibanoTPafsen ke-bitykseb
tarpeisun ja muihin lybteis-kunnallisiin
ja kulttnuritoimenpi-tosiip.
' ,
S I TA
SM. TÄTI
Istui ^iiiston p^nkUI&lcoIae najj
ta. Satf^^YlideUi lieistä oli jliääi
fiiinkkituilEki.^^:
puoleinen J i l s t ^ IndraanneUa poi
Uinitakki. -
- 3 - H l n l o l o i vuprinoivos isohä
mon sibteeri, flmoifti minkkiturickj
nen.
'— IGnä olen vain erään keskosvi
rastgn-pääjohtajan sibteeri, mainil
si sitten ulsteriin pukeutunut
Pitkä iuljaisuus. Sitten virkko
popliinitakkinen:
Osaan sen konstin mlnäldii
Mutta niinä on osaa pikakirjoitusti
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA
.BelsinkL : —; :iinkoministeri.>Jtalf;
Tömgren^iT^jonl^.tasavallan^president-.
t i otti vastaan.€(Iakuun/12;pnä K u l t a ­rannassa,
esitti eronpyyntönsä: halli--
tuksesta;: Presidentti katsolv'että liän
ei•• pidä:ulkoministeri Tömgrenta.eroa
suotavana j a rsen vuoksi ipyysimlnisr
teri Törngreniä' Jäämään balUti^-;
seen. Ottaen huomioon tfisavallan
presidentta' esittämät vnäkökohdatul'-^
koministeri Tömgren ilmoitti j p v ä n -
sä hallitukseen ;anunattiminlsterlnä./
HINTAINDEKSI f NNÄTYSTASOSSA
- YHTIÖIDEN VOJTOT SAMOIN
K i r j . I D E L E W I L S O N,
Canadan liittohallituksen tilasto­toimiston
laatima kulutustavarain
hintaindeksi ei ole osoittanut suur­takaan
muutosta viime neljän vuo­den
aikana paitsiv viime kesäkuun
1 päivänä j a jälleen heinäkuun 1
päivänä, jolloin se nousi 118.5:een,
perusta 100 edustaeen v. 1949 hin­taindeksiä.
Indeksi on nyt korke­ammalla
tasollaan, ollen kolme
kymmenesosaa pistettä korkeampi
kuin aikaisempi ennätystaso^^V. 1952
tammikuussa.
Viimeaikaiset hintatadcksin noil-sut
ovat aiheutuneet suureita osal­ta
ruokatarvikkeiden hintojen nou­susta
yhdessä j o . aikaisemmin l i ­sääntyneiden
huoneiden vuokrien
kohoamisen kanssa. Mitä i voimme
sitten tulevaisuudelta odottaa?
Tuntuu mahdolliselta," että ruo-katavarain
tuntaindeksi;jatkaa lou-suaan'
aina syksyynv a s t i / jolloin se
voi vakiintua vähän korkeammalle
tasolle k u i n viime vuonna.
Samanaikaisesti korkeammat te­räksen
hinnat, josta yhtiöiden ta­holta
on j o ^ e h t y ilmoitus, voivat
hyvinkin mahdollisesti johtaa asun­tohintojen
indeksin nousuun.
Kulen tavallista, porvarilliset leh­det
ovat jälleen esittäneet sen ho­mehtuneen
väitteen, että palkkojen
lisäämiset ovat johtaneet välittö­mästi
kulutustavarain hintojen nou
suun. - J a kuten tavallista he ovat
esittäneet asiaan väärä pää edellä.
Hinnat ovat kohonneet j a työläiset
ovat olleet pakoitettuja vaatimaan
lisää palkkaa, jotta : heidän elinta­sonsa
ei joutuisi, rajattomasti kärr
simään: hintojen noususta.
: V i i m e l c s i Upahtunut.; hintojen
nousu o l i jo selvä tapahtuma ; sil­loin
kun suuremmat yhtiöt, kuten
esimerkiksi Stelco j a F o r d allekifr
joittivat tämänvuotiset työehtoso­pimukset.
Jotkut muut suuremmat
yhtiöt eivät ole vieläkään sopineet
uusista työehtosopimuksista.: • r
Voitto-osinRot kohoavat ja sanioir-voitot.
Tämän vuoden ensimmäisellä
neljänneksellä puhtaat voitot jäl­keen
poistoja: veroihin olivat 31%,
suuremmat kuih edellisen vuodecs,
vastaavalta ajalta j a v. 1955v puh­taat
voitot olivat j o sitä "edellisep
vuoden voittoja 35% suuremmatv
Viime vuosien aikana palkat ovat
jääneet työn tuottavaisuuden kohoa­mista
jälkeen j a sama suunta on
edelleen jatkumassa. Ilmeisestikin;
ne yhtiöt, jotka • nykyään puhuvat
hintojen edelleeen, kohottamisesUii
aikovat käyttää hyväkseen sitä ta-
\ anmukaista tapaa, ^ että hintoja ko­hotetaan
silloin kun vaan tavara
vielä jotenkin käy-kaupaksi. «
ria vuodessa niiii tätä sopimusta p
Ja tällaisen Jiyvän sopimuksen saanti tuli mahdolliseksi
kaiidesta syystä;^ olivait ka.ikistä^p^
huolimatta lujina^ja yksirnielisinai^ Kun visseistä piireistä^;
aloitettiin erittäin voimaperäinen kampanja M-M unon tu^^ .
hoamiseksi niin k£u ja sulattotyöläiset vastasivat sii^ *
hen spohtaariisilla k ettei historian lehtiä^vi'
voida kääntää taaksepäin; ^^^1^^^
M-M union taisteluhenkinen ohjelma, mikä on vienyt kaivos­miehet
ilman lakkoa voitosta toiseen pääasiassa sen vuoksi,
:0m ei kehelläkääh ole epäilyn aihetta sikäli, että xyhtyykö|
unio tiukan tullen lakkotaisteluUnkin.
• Onnittelemme sydämellisesti nikkeliteoilisuuden työläisiä
jja^^
tuu loppukädessä, ei vafin kaivosmiesten ja heidän huollettä-k
o b t i ^ tulevat maksamaan miljoonaa doUa-viensä, vaan koko nikkejialueen yhdyskuntien hyväksi. -rr
Canadan olympiajoukkueen yksi varmin iandi-taatti,
19-vuotias Dian^Matheson, Montrealista^jc?-
ka-Torontossa äskettäin pidetyissä JtärCanadaii.ra-ta-
ja kenttäurheilukilpailuissaHkkor pehmeällä
hiilimurskaradalla 200 metrin Canadan^, ennätyk-^
sen, saaden äjakseen •24.7, Aikaisempi ennätys spli
Geraldine Leminsterin (Nanaimo, B. (X) nimissä
ja se on ollut voimassa vuodesta 1951 lähtien. Miss
'Matheson rikkoi asiallisesti puhuen, rkaksi. kertaa
Canadan ennätyksen kahden tunnin^-^uluessa; A l ­kuerässä
hän juoksi ennätyksen ajalla 25.1 ja lop­pukilpailussa
hän paransa' Canadan aikaisempaa
ennätystä koko sekunnilla.
, Aika-^pttain tyottomiyysvakuutu^
toimiston '.taholta julkaistaan v sille
,esitetty]ji^Jcys}3nyksiä j a toimiston
laatimat vastaukset
Kos^'nämä kysymykset j a vas­taukset
saattavat kiinnostaa l u k i j oi
tanun^jaai|ttavattyöttömyysvakuu-tusasiain,
.kädttämisessä
mene oheellisena.
IÄikijo(ta "kehoitetaan käänty
:mään l^btenune t a i typttömyysva
kutitustoiniistonpuoleen, j o s heillä
:on jotain ,epäselvää vakuutuksen
.suhteen. , ,
. K y s y p v maksanut työttö-myysvaku^
tusrahastoon sen perus-
;tamisesta lähtien enkä ole koskaan
,käyttänyt^sit3: Nyt kuri olen "täyt­tänyt
65-vuotta, olei^o oikeutettu*
saamaan vakuutusta vuodeksi?
yastaiKr Tjföttömyysvakuutusta
makselaab''vain sellaisille henkilöil­l
e , jotka ovat työttöminä, jotka e i ­vät
kykene löytämään ,työtä n^utta
ovat valmiita g'a kykeneviä: teke-j'mään
työtä. Jos voitte nämä ehdot
j täyttää, n i i n voitte saada^^vakuutusta
^enintään 36 viikkoa, mutta' vakuu­tuksen
saantiaika riippuu kokonaan
siitä kuinka paljon olette vakiiutus-rahastoon
maksaneet viimeisen 104
; viikon aikana ennen työttömäksi
joutumista.'
Kysymys: Tehtaallani on u n i o l a -
ko^sa: ^Se - u n i o mihin - minä kuulun
:ei:OS,aIIistu lakkoon, mutta menet­täisin;
jäsenyyteni, j o s ylittäisin lak-kövsötijalinjan.
f l^iksi^en ole^oikeu-tettu^
nauttimaan •työttömyysvakuu­tuksesta?
, ' p i e n .estetty menemästä
xtö|hin vastoin omaa tahtoani? ;;
VaStaitei Jos 'lakkövartijalinjan
läpäisemfi^: e i ' n i e r k i t s r rUumiiUis-kvutenkin
viivytitte näiden kaavil
keiden^ palauttamista lähes kab
kuukautta^ nOiuly im että a
meänne e i voitu: liittää työtä ets
vien: kortistoon^ joten, toimistossa <
tiedetty V oletteko: töissä tai työtti
• mänä; :Tässä itapauksessa 'on mal
dollistanuiksaa vakuutusta vain el<
kuun 13 päivästä, j o l l o i n lähetitte:
nomuksenne.
Kysymys: Onko luvallista vanhui
,den eläkkeen lisäksi nauttia työtlj
myysvakuutuksesta k u n henkilö o
täyttänyt 70 vuotta?
Vastaus: Eläkeläinen on oikeute
tu ^nauttimaan tyottömyysvakuutul
sesta sillä ehdolla, että bän on va
mis ;ryhtyn^än töihin, j o s hänell
tarjotaan: sopivaa työpaikkaa.
ItstrfäSiB&^^^M :aseta' perh"felfan?
ne^uhanalaiseksi, iUiin teidän katscf^;
taan osallistuvan .'työriitaisuuteen
jai; siksi vakuutusta ei maksöta: täit
alaisissa tapauksissa. ^ |
:: Ksrsymys:.' Työttömyysvakuutusta
nauttiessani, jos minulla on hyviä
toiveita .päästä väliaikaiseen työhön
sinä päivänä kun tavallisesti käyii
vakuutustoimistossa, voinko käydä
vakuutustoimistossa edellisenä: päi­vänä?
' Vastaus:,Ei mikään,estä teitä käy^
mästä vakuutustoimistossa ypäivää
ennenkuin aiotte alkaa tilapäisejsii
työhtin.
. Kysymy^: .Kesäkuun 10 pnä lähe;
tin Icirjeenl ,työttömyysvakuutustoi-mistooii
pyytäen 'vakuutusta, kesä­kuun
as.pnä sain toimistosta lähe­tetyt
kaavakkeet ^iPalautin ne vas­ta
etokmm 13 pnä. Miksi työttö-
• myysvalMutiistä - maksettiin . yasta
elokuun 13 päivästä lähtien? :
V a s t a ^ i ^ Vakuutuksen maksami­nen
hii^miiQidaän siltä viikolta, j oV
löin. ty^i^tpn^he^dlö,täyttöä
tää anomisensa.' Jos öUsitte:^vii-pymättä
täyttäneet teille lähetetyt
anomuskaavakkeet. teille olisi voitu
maksaa; työttömyysvakuutusta siltä
viikolta läbtien, j o l l o in alkuun ix-
_ moititte olevanne työttömänä. Te
Toronfon osaston
kokoidtsesfa
Torontai' — ' Toronton osasto
kuukausikokouksessa, joka pidettii
elokuun 13 päivänä, o l i esillä pä
j o n tärkeitä asioita.
Ensiksi otettiin esille Vapaude
ryntäysasia, j a päätettiinkin toimi
ripeästi,' n i i n että j o ensimmäisee
katsaukseen saisimme lähettää hui
mättävän summan. Asiamiesten-1
vuksi ryntäi^koi^teaan valittii
A n i t a Horrick. Matti Basmus, Osi
Luoma, Aino Lahti j a Antero. Salm
nen. Siis Vapauden ystävät lal
joituksenne: lehtemme hyväksi voi
te itehdä edellämäinituilleihenldlöi
lev e i suinkaan ole taipeellista odo
,tä^,,^^,tettar .pank^amnie ,noBe«i
kerä pyiirlmSän.' Toronton osasi
lahjoittaa' $100.00 j a haastaa Vai
couverin j a Port A r t h u r i n osastot
Kansainvälinen Labor piknekl
pidetään tänä vuonna Tarmolass
sunnuntaina syysk;: 2 päivänä. Si
l o in taas: tarvitaan Tarmolassatava
lista enemmän : työvoimaa,^ palveli
maan* suurta yleisöjoukkoa. : -.^
: Tarmolan^ kesätoiminnan päätt
jäisjuhla päätettiin pitää syysk.
päivä, tai oikeastaan j o aloitetaa
lauantaina 8 päivänä railakkain
tansseilla. Niin on kesä jo melkei
mennyt j a talvitoiminta suunnite
mat alkavat herätä komiteoitte
mielissä.
Näyttämökomitea ilmoitti että e
simmäinen' näytelmä haalilla tul(
olemaan"Puriaineri Laukku", j oi
esitetään sunnuntaina lokakuun'1
p : ' ' E s i r i p p u t a n s s i t uuden esiripi
ylöspanon johdosta, pidetään syjf
kuun lopulla, ilmoitetaan tarkei
min lähitulevaisuudessa.
Rauhankomitean J i p u t jotkavei
naisten "syiden takia jäivät arpom:
ta ) laulujuhlasuimuntaina, "ved
tään'' Tarmolassa sunnuntaina 26
elokuuta.
Seuraava osaston kokous pidetä)
syyskuun toisena maanantaina.
jKjikip iaaplaa 4yy!{ttään
Vaikka sanotaankin^ :että'lcahden
asia '.< j a j; ^kolmannen: korvapuusti",
n i i d 'Toronton Vapaa Sana ' k a t s oi
kuitenkin tarpeelliseksi' sekaantua
Vapauden ja^^n-kattnattajain"väli­seen
äsiaäri: \' ' ' '/
Meillä' e i ' o le luonnollisestikaan
mitään: sitä .vastaan /^vaikka Vapaa
Sana kit^tteleftkin'tämän tuost^^^
sekä VapaudeUeietta Tehtemme^^^^ta^^^
iD^oiUe. Kiukuttelu'ja kiihkoUu on
t i e t ^ t i - huono ihmisten terveydelle
'yleensä j a erikoisesti hermosfotte.
mutta vapaassa i i n a a s s a ' o n oikeus
k i u k k u i l l a terveydenkin hinnalla.1
J a Vapaa Sana sähisee nyt kiukust
ta Vapaudelle sen vuoksi k u n leh­temme
talousaseman rtukemiseksi
järjestetään syyskuun alussa alkava
haastekampanja.; Mikäli tämä kam­panja
päättyy >: menestyksellisesti.;
kuten o n odotettavissa, s i l l o i n saa'
Vapaa Sana uuden vihan puuskan
j a kiuktittelee lehtemme lukijoille.
Näyttää-muuten siltä, että Vapaa
Sana pelkää j o Vapauden haaste­kampanjan,
.onnistumista.' :^ Pahan-suopaisenx
katupojan tavein - se pu­dotti
muun ohella täUaisenldn hel­men:
-
rVetää muuten tuota •haasteryn-täyksen'
julistusta ^ l i ^ e s ^ l e r p ä -
laukkunime reunuksiäx melkoisesti
hymyyn, sillä pari'kuukatitta sitten
Vapauden^ tkallls jobtaja* • 'Känsä-
'koura!'rehyasteU,^eiile^^^^b^^
saan 'noitumislatikassa,'jetU Va^^^
elää j a henkii vielä kauan sen ,jät-keen.
k u n ^tsen vihaamat muut suo­menkieliset
lehdet t ^ ä Canadässa
ovat koipensa o i k a i ^ e et
^"Kunhan e i ' k a v i a itselleen k u i ^
mustalaisen hevoselle . . '
Kuten s,sanotaän,' tfkukin taaplaa
tyyliUään". V a ^ a ' Sana tuolla
tyylillä j a me omallamme.
Meidän mielestänmie o n turhaa
levennellä niinkään ;:pikkulebden
tässä maassa. Jos-katsbmmeympä-riilemme,'
näemme,'aniharvoja* t a -
jpauksia lukuunottamatta,^ sanoma­lehdistön
alalla. — niin "vapaa"
k u i n lebdUstömme lieneekin 7--^ ta­pahtumassa
monopolisoitumista s i i ­nä
. määrin^että kussakin < kaupun­gissa
on enää v a i n yksi päivälebtL
"Kuolevaisuus'' päivälebtienkin
keskuudessa j o n vieläkin suuri ja
yhä useammat 'itsenäiset" päivä-lehdetjouhivat'Suurtenvyhttöiden
"renkaaksi."
Mitä taas tulee siirtolalsryhmien
sanomalehtiin,. n i i n : niiden . talous­asema
on kaikkea .muuta kuin k a ­dehdittava.
"Näillä tiimoilla on tässä maassa
järjestetty vissien ulkomaalaisten
lehtien tueksi sekä taloudellista et­tä
aatteellista laatua olevaa apua.
On p ^ r u ^ t ^
^välittää':isnurybti nojaten ; t o i -
imitusapua :: visseille vieraskielisille
lehdille. ^ ' '
?Kaikkein mustimman poliittisen
pqplueen ;su,uri johtaja, eversti
pj3ew on ku]tkenut:s'uuren /maamme
t|w5i avustaa niitä vieraskielisiä l e h -
}ia, j o t k a löytävät armon hänen:to-rypuolueensamustankeltaisissä
s i l ­missä,
r '
k u t e n , tiedetään. Vapaudelle e i
ole tätä suurpääoman apua taotjottu,
jos sitä e i o le pyydettykään.
Mutt^ Vapaa Sana on ilmeisesti
siitä ilippuvainen. melkoisessa mää-irassä,'
koska l ' : s e n t o i im
tuonnot^in; että mihinkään yhteis­toimintaan
e i voida ryhtyä ainakaan
sanomalehtialalla^ sillä se tarkoittai­s
i vihojen saantia sieltä, mistä n y t
saadaan apua j a tukea! ' Kuten
muistetaaivyapaa Sana uhkasi s i l -
lom, e t t a jos sen kannattajat rupea­vat
:'Iaajempaa'yhteistoimintaa vaa-tiinaan.
se tarkoittaa hajaannusta
siinä piirissä? ~
OlkotxB h e i s t ä kaukana moraali­saarnojen
pito. Vapaa SanaUa on
takuulla oikeu^ seurata sellaista toi-mituspolitiikkaa,
milrä tuottaa sille
kiitosta toryjöhtajan suusta ja ka
natusilmoituksia kalja- y m . ybUö
tä. ' '
Mutta: meidän: mielestämme i
sittenkin sanavapaus paljon t
keämpi 'Seikka feiän vieraan pah
leminen". .Meidän lehtemme halu
seurata Jukijainsa j a kannattaja
viitoittamaa tietä — j a seurata si
täysin'itsenäisesti. Vapauden lu
j a t tahtovat että lehtemme täyt
sanoa totuuden kaikkien yhtiöid
j a niiden työläiste nväUsistä asio
ta, vaikia' nämä suuryhtiöt en
antaisi kdskaan yhtään_ ainoata
mpitusta.
'" J a me' rohkenemme ennustaa v
läkin: S i i u r f enemmistö täkäläisii
maamniehistämme on tässä suhte
. sa samaa mieltä Vapauden kans
vaikka k a i k k i heistä eivät syystä i
toisesta olekaan vielä Vapauden
kijakuntaan kuuluvia.
Tässä mielessä' sanoimme tu(
nottalnr^ja' sanomme vieläkin, e
Vapaus tulee elämään pitkän aii
senkin jälkeen kun lehdeUenn
nyt "mustalaisen hevosen" kobtal
ennustavat ovat lakanneet ennus
lemasta.
• Valitettavasti tämän sanavap
den hintana on se,^ että lehden lo
jäin j a kannattajain täytyy sill<
tällöin kaivaa taskustaan lahjoit
doDaieiia. Kokemus o n osoitfca
että pienet j a varattomat inkkol
d e t « v a t t u l e t o i m e e n tilaustulojl
' ^^Kysymys on; v a in väitän mistä t
l i s ä t u k i faaetaanu Vapaus on ta:
tehnyt valintansa. — Känsäkooia