Vapaus, May 26, 1970

              sivu 2. Tiilstai,:Mk)ok. 26 p. — Tijefeday, MSay 26,1970
INOEPENOCNT l-ABOF^ OROAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
<LIBERTY) BstaUMied Nov. 6,1917
EdJitar: W. EHHJND ^, ^ lifiSfift^i B,'StJB3BI
PiftlMjjedi «wtoe veökly
06. LbuHted, lOO^lOa
Adveitlsline nuMi
^^^^^ '
iirfCÄNADIÄNlUÄN i i
: 1 vk. $10.00, e kk. $6.2& USft W: l vk. JUlOO, » gt. tt,75
3 kk. $3.00 Suaooeea: r vk. 6 $0.39
BC:n työtaisteluista
Torontolainen aamulehti Minnitti fin viime
toÄtairiä huomiota British Golum'biantyötaistelnihin missä suuret
lyönantajat yrittävät sulkuja järjestSraällä ja muita painostus­keinoja
käyttämällä pakottaa työläiöet hyväksymään kehnoja työ­ehtosopimuksia.
Mainitun lähteen mukaan B. Crssff on tällä kertaa
työsulkujen jä lakkojen jöhdosta^oimettomana y l i 50.000 työläistä...
Minkäänlainen härhauttam voi enää peittää sitä
tosiasiaav että suurpääoman kontrollissa olevat tuotantolaitokset
ovat B. C:ssa aloittaneet laajakalntoisetf sodan työläisiä vastaan.
Niiden päätavoitteena on ilmeisesti se, että B. C : n työläiset saa­taisiin
näännyttämällä pakotetuksi hyväksymään pienet palkanko-erotukset
j a siitä johtuvan alhaisen elintason. Tätä taistelua työtä­tekevien
leivän kaventamiseksi johtaa maakunnallisesti B . C : n
Työnantajain neuvosto, jonka presidenttinä t o i p l i P. K . Peskett.
Edellämainitussa torontolaislehden katsauksessa vuodatetaan
krokotiilin kyyneleitä niistä "palfctamenetykslstä'', jotka ovat tul­leet
esimerkiksi puutavaratyöläistBn(MacMillanBloedel L t d :n työ­läisten)
osaksi hinaaja-alusten Idkon johdosta. Toäiasia tietenklh
ön, kuten yleisesti rriyönnetään, että hinaaja.-alusten miesten lakko
olisi aikoja sitten sovittu, jos nletsäparooait olisivat sitil halun­neet
ja painostaneet liittohallitusta j a hinaaja-alusten omistajia
sovittelun tielle. Näin ei ole kuitenkaan käynyt siitä ylisinkertai-sesta
syystä, että hinaaja-alusten lakkoa käytetään eräänlaisena
ruoskana metsätyöläisiä vastaan, jotka ovat kovan painostuksen
alaisena njrt kun puutavaran kysynnän sanotaan vähentyneen.
Palatkaamme metsämiesten asiaan vähän myöhemmin.
B. C : n nykyisten työtaistelujen lähtölaukaus ammuttiin sil­loin
kun rakennusalan suuryhtiöitä edustava työnantajain järjestö
Construction Labor Relationö Association eli lyhyesti CLRA
— julisti sulun rakennusalan yhdeksää ammattiyhdistystä vastaan
Esimerkiksi kirvesmiehet julistettiin sulkuun ennen kuin kukaan
tiesi heidän äänestyksensä tulosta viimeisimmästä ehdotuksesta!
Tästä tosiasiasta huolimatta C L R A : n presidentti C. J.Connaghan
yidttaä oikeuttaa sulun julistamisen väittämällä, että "uniot kiel­täytyivät
tarkoituksenmukaisista neuvotteluista , . ." Tämä raken­nusalan
suuryhtiöiden asialla oleva työnantajain yhdistys ei ole
vain julistanut sulkuun omia työläisiään, vaan. käyttänyt myös
monenlaisia painostusmenetelmiä siinä mielessä, että pienempien­kin
urakoitsijain täytyy yhtyä siilkuun, mikä uhkaa niitä suurilla
talousvaikeuksilla j a suorastaan vararikollakin. Esimerkiksi pie­nemmiltä
urakoitsijoilta estettiin sementin saanti, mikä pakotti
ne keskeyttämään tuotantonsa. Näin pakotetaan pikkuyrittäjät
tukemaan isoisten sulkua ja jos ne siinä yhteydessä tuhoutuvat,
silWh siuryhtiöt kiittävät rahansa jumalaa vaafalliiken kilpaill-jain
tuhoutumisesta!
Saihantapainen tilanne vallitKee putiteollisuusalalla. Suuria
puutavarayhtiöitä edustavan Forest Induatrial Relations Ltdin
(FIR) j a metsämiehiä edustavan IWA-union väliset neuvottelut
kesäkuussa päättyvän työehtosopimuksen uusimisesta aloitettiin
jo varhain tämän vuoden alussa. Mutta työnantajain järjestö —
FIR — keskeytti neuvottelut tekemällä tekosyyn siitä kun metsä­miesten
neuvottelijain mukana oli myös B . C : n työväenliiton sih­teeri-
rahastonhoitaja Ray Haynes sekä paperipuu- ja paperialan
työläisten union varapresidentti Pat 0'Neal. Mr. Haynös on järjes­töllisen
asemansa vuoksi ollut B. C. metsäteollisuuden palkkaneu­votteluissa
yleensä j a 0'Nealin edustama unio on luonnollisesti
hyvin läheisesti kiintynyt siitä, minkälaisia sopimuksia metsä-pa,
roonien kanssa tehdään. E i ole lainkaan ihme vaikka IWA:n
virkailijat syyttävät, että metsämonopolit aikovat käyttää metsä­miehiä
vastaan samanlaista kovan käden ruoskataktiikkaa mitä
on C L R A käyttänyt rakennustyöläisiä vastaan.
Ilmeistä on, että B. C : n suuret työnantajat ovat muodosta­neet
laajan yhteisrintaman työläisiä vastaan. Nämä monopolipää-oman
voimat eivät liioin keinoja kaihda pyrkiessään "opetuksen
antamiseen" työläisilleen. Tarkoitus on saada työläisten riviä ha­jalle
-r- esimerkiksi hinaaja-alusten lakon hinnalla metsämiehiä
vastaan.
Canadan työläiset kautta maan seuraavat läheisesti british-columbiälatisten
veljiensä j a siskojensa taistelua oikeuksiensa puo­lesta.
Ilolla on pantu myÖs merkille, että työläisten rivejä ei ole
siellä saatu hajoitetuksi. Päinvastoin näyttää siltä, että yhteistoi-miiita
on laajenemassa — j a se lupaa hyvää tässä vaikeassa tilan-
• teessa.-.
KIINAA
V A L T A
RIISI -
,(, '^Moskova. , Indokjjlnäri tuoreet tapaKtumat osoittavat että tu<
4Me£ä[ll^iiiBka'rtih^ tot^uttämaaii iuuiinitel- —
'mi'aan;vKi&^
(faan imperialistista hyiikkäystä yastaan,, vaan yrittää eristää kait-
Msih yämMMhlUn M iiM^Uisista liittolaisista, sosialistimaista
l a i ^ s d ^ v ä l i s ^ t ä k^nimiäil^
••Pekingin johtajat sanovat Neuvostoliiton poliittista, taloudellis-tavj^
fSetflttamiiita;tuk6a iiti|ierialiisticn hyökkäystä vastaan taistele-viUe^
kanadille;^^^^^'^^^^^
käsityksen mlikdän olisi parempi; jos kansat jätettäisllii: yksin *oi-nlalcftatfn
j a värisen vihoHiseri kanssa, sillä Pekingin johtajat iiyi--
HiVätkäyttämääii kansojen ;äank^rillista vapaustaistelua omiin glo-baalidiih
v^hheilyihinsä.
Näin totesi Neuvostoliiton kommunistipuolueen päälehti Prav­da
viime Viikon maanantaina laajassa toimitdksen artikkelissa^
jossa käsiteltiin Kiinan sisä-. Ja ulkopolitiikkaa sekä maoismin
teoriaa. —
Kommunistit ovat syvästi huo­lestuneita
Kiinan johtajien kan­sainvälisestä
toiminnasta j a K i i ­nan
vallankumouksen kohtalosta,
Pravda sanoi. Samalla tässä v i ­rallista
linjaa kuvastavassa kir­joituksessa
korostettiin, että Neu
vostoliitto: pyrkii kaikesta huoli­matta
normalisoimaan valtiolliset
suhteet Kiinan kansantasavallan
kanssa.
SYVÄ KRIISI
Kiinan sisäistä tilaa käsittele­vässä
osassa todetaan, että K i i -
nairtkan^ahtäsavalta kärsii sjrvää
kriisiä liaikilla poliittisen* talou­dellisen
ja henkisen elämän aloil-a;
Kortirattniötinen puolue ja
muut järjestöt on hajoitettu sa­moin
kuin kansanvallan elimetr
kin. Kommunistisen puolueen n i ­mi
on säilytetiy. Palkat ovat v i i ­me
neljänä vuotena laskeneet 10
—15 prosenttia. Kiinan vaikeuk­sia
83rventää maan militarisointi,
sillä yli 40 prosenttia budjetista
käytetään sotilaallisiin menoihin.
Sotateollisuus on ehdottomassa
erityisasemassa kun taas siviili­tuotantoa
vaaditaan tulemaan toi
meen omin voimin ilman pääoma­sijoituksia.
Kirjoituksessa huomautetaan
edelleen, että Kiinan johtajat
ovat hylänneet sosialistisen teol­listamisen
perusajatuksen. Pien­ten
yritysten perustaminen mer­kitsee
jälkeenjääneisyyden säi­lyttämistä.
Äärimmäisen kieltei­siä
ovat tämän suuntauksen sosi­aaliset
seuraukset, sillä se jarrut­taa
järjestyneen työväenluokan
kasvua.
NEUVOSTOVASTAINEN
PROPAGANDA J A TOTUUS
Pravda julkaisee samalla ver­tailevia
tietoja Neuvostoliiton ja
SYNTYAAÄ^
PÄIVIÄ I
Lillian Anttila, Sudbury, Ont.
täjttää torstaina, toukokuun 28
pnä 82 vuotta.
Katri Laine, Whitefish, Ont.
täyttää perjantaina, toukokuun
29 pnä 86 vuotta.
Rudolf Niemi, Thunder Bay,
Ont täytti maanantaina/ touko­kuun
25 pnä 65 vuotta.
Niilo Ketola, Thunder Bay,
Ont. täyttää keskiviikkona, touko­kuun
27 pnä 65 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta-vain
onnentoivotuksiin.
SUOMEN OTTAWAN
SUURLÄHETYSTÖ
pyytää, että herra Toivo Jo­hannes
Riepponen ottaisi yh­teyden
suurlähetystöön, sillä
hänen äitinsä on vakavasti sai­raana.
Ottakaa yhteys osoitteella:
Embassy of Finland, 85 Range
Road, Ottawa, Ont.
braeliUe taas YK:ii tuomio
Kuten viime viikolla uuti8tiedoissa..kerrottiin, Y K : n turvalli-
BuusncuvoÄto hyväkayl äänin 11—O-päätöslauselman, missä tuo­mittiin
Israelin poikkeuksellisen laajamittainen hyökkäys Liba­nonin
alueelle. .'^
Mutta'sen sijaan,'että Tel A v i v kuuntelisi Y K : n j a sanalla
sanoen järjen ääntä, Israel tuntuu Valmistelevan uusia liotadeik-kailuja,.'
Israelin sotaisen hallituksen yhtenä tämän hetken perustar­koituksena
tuntuu olevan se,; että sen asevoimille saataisiin US-A
: s t a Jisää Phantom-Buihkukone-hävittäjiä j a muita hyökkäystar-pelta
tulevia operaatioja varten.
Todistaakseen yhdysvaltalaisille asetehtailijoille ja niiden hy­väksi
toimiville poliitikoille, että Israel voi "edullisesti" käyttää
hyväksäen näitä amerikkalaisia sotavälineitä, Tel Avivista on v i i ­meaikoina
puhuttu ummet ja lainmet Egyptin sydänmaalla (ei
mahdollisilla taistelualueilla) toimivista Kairon ilniavoimien neu-voatöUittölaiaiata
" VHme viikolla tätä twmaa laaj^imettlin j ^ ^
itaiiksla ;eslttämällä NeuvostblUttoakItt ko^ Vaikka tämä muis­tuttaa
kpsena kuultuja sanunakko-ja-härkii tanij niin qjankoh-tai
«taon kuitonkiu kiinnittää vähän huomiota tähänkin asiaan.
Jenilialemista Vilma kesidViikkiMa/ Iflhctetyn E U Byälift kat­sauksen
mukaan "Israelin hallitus on päättänyt, että vaikka Kairo,
Arexandrla Ja ABwan pato ovatkin toistaiöeksl turvapaikkoja pom-mitushyökkäyksiä
vastaan, Israel
lei 'missään tapauksessa' salli s i ­joitettavaksi
SAM-ohJuspatterei-ta
j a muita Neuvostoliiton nyky­aikaisia
aseita 25 mailia lähem­mäksi
Suezin kanavaa." J a edel-
Jeen: . . 'Sen rajan ylittävät
neuvostoliittolaiskoneet eivät es­tä
meitä konfrontaatiosta niitä.,
vastaan.'
"Näyttää siltä, että tämän s i ­sukkaan
lausunnon hyväksyvät
hallituksessa olevat kyyhkyset
kuten haukatkin. Erimielisyyksiä
voi ehkä nousta jos hallitukselle
esitetään ehdotus hyökkäyksistä
Kairoa, Alexandrlaa ja Aswan
patoa vastaan . ; ." .
Suurat puheet eivät ole kos­kaan
"suuta halkaisseet". Me
epäilemme myös, ettei Tel A v i v i l ­la
ole tässä yhteydessä niinkään
suuri yritys vaikuttaa Mosko­vaan
kuin käyttää sotaisuuttaan
Washihgtonissa hyväksi amerik­kalaisen
sotakaluston saamiseksi.
Tuhannesti parempi olisi kui­tenkin
sille itselleen j a muillekin,
jos Israel kuuntelisi Y K : n moite-lausunto
i a ja toivomuksia rau­han
järjestämiseksi, sen sijaan,
että sen toimesta Järjestetään
toistuvia h]^ökkäyk8iä arabimai­hin
ja Julkaistaan edesvastuuut-tomia
uhkailuja Neuvostoliittoa^
kin vastaan.
muiden sosialistitimaiden talou­dellisista
saavutuksista j a osoit­taa
täysin katteettomilisi väitteet
että muissa sosialistimaissa asiat
ovat huonommin \kuin Kiinassa.
Propagandan tarkoituksena on-k^
n vetää kiinalaisten huomio
pois Jokapäiväisistä vaikeuksista
ja virallisen talouspolitiikan va­hingollisista
seurauksista, tode-täärrkirjöltuksessa.
Pekingin joh
tajat ovat heikentäneet työväen­luokan
asemaa, rikkoneet sen l i i ­ton
talonpoikaiston kanssa ja
murskanneet Kiinan sosialistisen
päällysrakenteen luotuaan kour
fliktisuhteen yhteiskunnan perus­voimien
välille, sanotaan kirjoi­tuksessa.
Siinä kiinnitetään edel­leen
huomiota kansallisten vähem
mistöjen ja niiden kulttuurin hä-vittämispolitiikkaan
joka koskee
45 miljoonan ihmisen kohtaloa.
Kiinan "Kasarmikommunismi"
on ristiriidassa sosialistisen yh­teiskunnan
vaatimusten kanssa,
joihin kuuluu tuotantovoimien
kehittäminen, tleteellis-teknisen
vallankumouksen edistäminen,
kansanjoukkojen elintason kohot­taminen
sekä' kulttu\rin kukois­tus,
demokratian kehittäminen ja
kansojen tasa-arvoisuus. Mao lä-heisineen
luo kokonaan uudenlais­ta
järjestöä: Kaikki valta on kes­kitetty
sotilashenkilöiden käsiin
ns. vallankumouskomiteoissa.
Maakunnissa ovat kontrolloimat­tomina
isäntinä sotilaspiirien, ar­meijoiden
ja varuskuntien ko­mentajat.
Tepllisuuslaitokset, val­tion
hallintoelimet ja oppilaitok­set
on järjestetty sotilaallisesti
ja rameija kontrolloi sekä talous­elämää
että kulttuuria, todetaan
kirjoituksessa.
Kiinalai?ten ihanteeksi on ase­tettu
olla "Ma(hi hyviä sotilaita".
Heiltä on riistetty tieto j a kult­tuuri,
sillä Maon opin mukaan
"ihminen tulee sitä tyhmemmäksi
mitä enemmän hän lukee". Maas­sa
ei neljään vuoteen ole julkais­tu
kirjallisuutta eikä elokuvia,
kirjastot ja museot ovat suljet­tuja.
Maon sitaatteja sisältäviä
kirjoja sen sijaan on julkaistu
3 mrd kappaleen painoksina. Y l i
70 miljoonaa lasta kasvaa Ilman
normaalia koulunkäyntiä ja kor­keakoulujen
työ on keskeytetty.
SIVIILITALOUS
P O L K E E P A I K A L L A AN
Kiinan talouselämä on sekasor­toista
ja tuotannon kasvuvauhti
erittäin hidasta lukuun ottamatta
sotateollisuutta, sanotaan kirjoi­tuksessa.
Kiinan talouselämä jäi
kahdesti 1960-luvulla alle vuoden
1957 tason. Sen Jälkeen toisen
viisivuotissuunnitelman teki tyh­jäksi
"suuri hyppäys" j a kolman­nen
"kulttuurivallankumous".
Teollisuus polkee vuoden 1959
tasolla. Sähköenergian ja öljyn
tuotanto on sen jälkeen noussut,
mutta hiilen J a teräksen tuotanto
sen sijaan alentunut vuodon 1909
tasosta, viljan' tuotanto ön yHä
vuoden 1957 .tasolla ,käy ilmi
Pravdart Julkaisemista numeroil­ta.
Viime aikoina Pekingissä on
yritetty saada talouselämää liik­keelle
umpikujasta, mutta tämä­k
i n pyritään tekemään äotilaallis-hallihnoUisln
menetelmin. '
KIINA PYRKII SOTAAN
Ulkopolitttkan osalta klrjoitukr
s^ssa kiiiiitetään aluksi huomiota
Kiinan viralliseksi opiksi hyväk­symään-
Maon teesiin, että sota
on väistämätön Ja tavoiteltava
asia. Ks^menen viime vuodeii
kokemus osoittaa, että Pekingin^
johtajat ovat aina maailmantilan
teen kiristyessä pyrkineet vain
kärjistämään tilannetta j a työn­tämään
maaihnaa sotaan.
Samalla todetaan kirjoituksessa
viime aikoina jälleen voimistunut
Neuvostoliiton vastainen kam­panja
Ja sotahysterian lietsomi­nen
nimenomaan Neuvostoliittoa
vastaan. Kiinan politiikassa yh­distyy
"ylivallankumoukselllnen"
fraseologia vallankumouksen vas­taiseen
käytäntöön. Peking esiin­tyy
maailmanvallankumouksen
keskuksena; mutta vaikeuttaa
käytännön toiminnallaan impe-rialLsmlnvastaisten
voimien toi­mintaa
j a rohkaisee imperialiste­j
a toteuttamaan suunnitelmansa.
MAOISMIN TEORIA
Maonismln teoriaa käsittele­vän
osan aluksi kirjoituksessa
huomautetaan, että Mao Tse-tungin
opin perustana olevia tee­sejä
pidettiin aikoinaan virheinä
j a hänen puutteellisen kokemuk­sensa
j a teoreettisen valmennuk­sensa
aiheuttamina epäselvyyk­sinä.
Kiinan tapahtumien kehi­tys
on kuitenkin paljastanut mao
Ismin todellisen olemuksen.
Se on taantumuksellls-utopisti
nen pikkuporvarillinen oppi, Joka
on sekoitus konfuzelalsuutta,
anarkismia, trotskilaisuutta ja
pikkuporvarillista nationalismia.
Konfuzelta on peräisin mm. au­toritäärisen
vallan ylistäminen ja
ylimmän hallitsijan kultti, pikku­porvarillisilta
teoreetikoilta aja­tus
talonpoikaiston eritjrisestä
vallankumouksellisuudesta, por-varlllls-
natlonallstlsista suuntauk
sista suurvaltasovinistinen näke­mys
Ja usko Kiinan poikkeuksel­lisuuteen
Ja trotskilaisilta mm.
yhteiskunnan sotilaallistaminen
ja usko, ettei sosialismin voitto
ole mahdollinen ennen maaliman-vallankumousta,
oppi vallanku­mouksen
viennistä ja siihen liit­tyvä
ajatus maailmansodasta valr
lankumouksen ainoana keinona
maaliman mitassa sekä Neuvos­toliiton
vastaisuus j a kansainväli­sen
komunistllllkkeen hajoitus-menetelmät,
sanotaan kirjoituk­sessa;
Maonlsml on antilenlnnllälnen
poliittinen suuntaus, jonka perus
tana on "kiinalaistettu soslaall-sovinismi".
Lisäksi sanotaan mm.,
että se on luonteeltaan Sosialis­min
vastainen Ja sen todellisena
olemuksena on aggressiivinen
suurvaltasovinlsml. Koskaan ei
kukaan luopioista ja työväenluo­kan
vihollisten palkkalaisista ole
aiheuttanut maailman vallanku­moukselliselle
prosessille niin pal­jon
haittaa kuin nyt Pekingin
johtajat, sanotaan kirjoitukses­sa..
•
ktä l i i i ianovät
HiiL^ithssA MiiikA, AIDALLA isfvjiiik
"Viethamin ia Kambodzhan sota ön inhoittavaa, EskaJa^r
tio ei hte oikopolku rauhaan. S& on oikopolku perikatooni.. me,
emme voi enempää .olla n^^^^ näkymättöminä itO'
diata/ina..sanoi voimakassisältöisen puheensa yhteydessä Cana-j
danYhdistyräieri\ kirkon evankeliumi- ja^s^^
Rev. Charhs Forsyth Peace Arehin luona pidetyssä rauhankokouk'
sessa tähdentäen ,että hänen edustamatisa kirkko haluaa tulla
huomatuksi rauhan kysymyksessä... .
Rev. Forsyth sanoi, että-helveti^ä pidetään paikkaa Multi
jotka todellisen kriiiin kikana pysyttelpvät puolueettomina: H|k
osoitti, että, vaikka Potifois-Anierikan kansat taisiaevat siitä pa­hetta
vastaan minkä aiheuttajina ovat omassa maassaan kemikaalit
jajapp^vat saasteet, piin- ne pysyttelevät^kuitenkin .äänettömittä
siitä k'uhyMysva)uinas^^^
ilman tuhotaimm^ks{ paikakiV ~— Untistieto.
'UI
Nixxm ja Afnew
syyte^tyjm pet^^
Waähiagton. —• Amerikkalalaen
professori Jöseph Uenum 'aMtti
viime viikolla kampaajan presi­dentti
Nixonin ja verapresidenUi
Agnewn asettamiseksi syyttee­seen
vaitiokuimanoikeudeBsa.
Hemon, JQka on historian pro­fessorina
MasBachuseitsln yltopis-tossa,
sanoo saavaasa vaatlmak-selleen
tukea 28 monssiEi yliopis­tossa
(rieviltä ryhmiltä. Hän ai­koo
patlha syytetoimet doUe Yh­dysvaltain
kongressbi ednstajidn-huoneessa
heinäkuun 4 päivään
mennessä.
Hernon äl&oö syyttää Nixonia
perustoslaia loukkaamisesta. Pre­sidentti
ylitti Hemonln mukaan
perustoslaiOiset vdiuaitensa
bettäessään ilman kongres^
suostumusta amerikkalaisia jöok-koja
Kambodzhaan.
Agliewta toIlaaH s^ttämääii
osavaltion rajan ylittäfflisestä tai--
koitoksena väklvallab Uetsominen.
Tämä rikos on vuonna 1968 sää­detyn
lain mukaan.
OpiäOoeJlijBoiypmsitm
kasvaa Portugalitstäi
Lissabon. — Poliisin j a opiske-'
lijain yhteenotossa äskettäin L i s ­sabonissa
loukkaantuneen opiske­lijan
tila on erittäin vakava, i l ­moitti
poliisi maanantaina. Polii­si
Joutui varoituslaukauksin Ja
kyynelkaasun avulla hajottamaan
mieltään osoittavat Coimbrah
yliopiston opiskelijat.
Poliisin lausunnossa todettiin
kuuden oirfskelijan Ja useiden po­liisien
loukkaantuneen kahakas­sa.
Afielenosoitus oli tuorein (»oi-tus
sekä Coimbran että Lissabo­nin
yliopistojen lisääntyneistä le-vottomnuksiata.
Coimbrä on Por­tugalin
vanhin yliopisto.
Portugalin opiskelijalevotto­muuksien
syinä ovat olleet opis­kelijoiden
vaatimukset muuttaa
radikaalisti maan yliopiatoja. Po­liisi
on myös paljastanut opis­kelijaryhmiä,
jotka ovat muo­dostaneet
kolonialismin vastaisia
komiteoita osoittaakseen, ettei­vät
he hyväksy Portugalin toi­mintaa
sen afrikkalaisilla alueil­la.
ELE ALENIUS EDELLEEN
SKDLn PUHEENJ.
Helsinki. .— SKDL:n luonne
mäanrune sosialististen, kommu­nististen
j a muiden edistyksellis­ten
voimien yhteistyöjärjestönä
edellyttää laajan yhteistyön a i ­kaansaamista
myös muutosten
toteuttamiseksi Suomen yhteis­kuntaelämässä
talous-, sosiaali-
Ja kulttuuripolitiikan älalla aina
yhteiskunnan perustaa koskeviin
12 uutfa tilausta
saafu Vapaudelle
Vapauden levitysrjmtäykseasä
on tähän mennessä hankitta 12
uutta tilansta.; Uusia tilauksia
saatiin seuraavilta:
Nick Gnindsten, WhitefiBh 1.
Lydia Mäki, Waters Twp. 1.
Sanomalehtikomitea 1 Ja Helmi
Lindroos 1 — Sudburysta yh­teensä
2.
Helen Tarvainen, Toronto 1.
Antti Kotila 1, Minhie Vainio 1
j a tilaaja 1 — Vancouverista yh­teensä
3.
A. T. H i l l , Thunder Bay 2.
Uuno Harju, St. Catharines 1.
Tilaaja Ansonville 1.
Kiitämme kaikkia uusien tilaus­ten
hankkijoita j a toivomme, että
kuukauden loppuun mennessä
saadaan lisää uusia tilauksia.
muutoksiin saakka. Näin S K D L :n
toukofc. 18 pnä päättynyt neljä
päiväinen 9. liittokokous viitoitti
sisäpoliittisissa lausunnoissaan
liiton keskeisen toimintalinjan.
Pitkien neuvottelujen Jälkeen
liiton Johdon valinta suoritettiin
yksimielisesti ihnan äänestyksiä.
Liiton puheenjohtajaksi valittiin
uudelleen kansanedustaja t r i E l e
Alenius. Samoin liittoneuvoston
puheenjohtajaksi valittiin jälleen
kansanedustaja Paavo Aitio, j a
liiton pääsihteeriksi uudelleen
Aimo Haapanen.
Liiton varapuheenjohtajiksi
seuraavaksi 3TVuotiskaUdeksi hy­väksyttiin
yksimielisesti kansan­edustajat
Anna-Liisa Tiekso ja
Matti Koivunen sekä jaostosihtee-ri
Fjalar Björkqvist Liittoneu­voston
varapuheenjohtajaksi va­littiin
kansanedustaja Heimo Re-konen.
S K D L : n Johdon valinta perus­tui
nyt uusiin sääntöihin, jotka
hyväksyttiin puoluepäivien jäl­keen
lopullisessa äänestyksessä
11&-36. Tällöin lisättiin johto­elinten
joustavuutta Ja pudotet­tiin
yksi porras, työvaliokunta
pois. Sen J a entisen 42-Jäsenisen
liittotoimikunnan tehtävät keski­tettiin
uudelle supistetulle liitto­hallitukselle.
Sääntöjen mukaan
voi liittohallitukseen kuulua liu­kuvasti
21-^26 henkilöä joilla, on
6 varajäsentä.
PÄIVÄN PAKINA
VAIH USA VOI SEN TEHDÄ!
Nykymaailmassa on vain kaksi
super-valtaa — Yhdysvallat ja
Neuvostoliitto.
Muitakin "hakoja" on siellä ja
täällä ja niillä on paikallisesti
suuri merkitys ja vaikutusvalta.
Mutta sitten kun tulee 'puhe
maaihnanlaajuisesta strategiasta
silloin on jälellä vain kaksi suur­ta
jätUä — Yhdysvallat ja sen
rinnalle muutaman lyhyen vuosi-kynunenen
aikana noussut Neu­vostoliitto.
Ennen olivat maailman poltto­pisteinä
sellaiset pääkaupungit
kuin Lontoo; Pariisi, Berliini ja
Tokio, Vielä niin myöhään kuin
toisen maailmansodan aikana iEng
lännin silloinen pääminisetri Chur­chill
vakuutti, etähön"ei ryhty­nyt
pääministeriksi Britannian im
periumin hajoittamistarkoitukses-sa".
Toisin kuitenkin kävi.
Nyt näyttää olevan voimansa
huipulla elävä Yhdysvaltain im­perialisti
omatekoisen perikadon
vaarassa. Totta totisesti mlkäön
maa ei nyt uhkaa asemahdiUaan
hampaisiin asti aselstunutta Yh­dysvaltain
imperialismia.
Mutta USA on Ilmeisesti tullut
niin voimakkaaksi, että se uhkaa
tuhota itse itsensä.
Yhtenä eslmcrkkln» tästä on In
dokihian M£ .«ittytyäan todella
huonolla menestyksellä hyökkäys­sotaa
pienen Vietnamin sissejä ja
muita asevoimia vastaan, presi­dentti
Nixon kuunteli sotilaallisia
neuvonantajiaan, jotka lupasivat
Kambodzhaan järjestettävän "sala-masodan"
avulla pikaisen voiton
myös Vietnamissa.
Presidentti Nixon yritti oikeut­taa
tämäu Kambodzhaan järjeste­tyn
hyökkäyksen väittämällä, että
ongenkoulcku-alueelle järjestetyn
hyökkäyksen tarkoituksena "on
tuhota (Kambodzhassa) koko Ete
lä-Vietnamin sotaoperaatioita joh­tava
Vietkongin ja Pohjois-Viet-namin
asevoimien päämaja."
Tällaisen määritelmän Nixon ari
toi Kambodzhan sotaretken "pää­tavoitteesta"
huhtikuun 30 pnä pi-sidentti
Nfacon "teki pahan vir­heen"
sanoessaan, että tavoitteena
on "Etelä-Vietnamin sotatoimia
johtavan päämajan tuhoarafata'^
Kambodzhan ongoikou^ualueella.
Tämä virhepisto johtuu kuulem­ma
siitä yksinkertaisesta tosiasias­ta,
että 6 viikkoa kestäneen ope­raation
aikana ei ole mitään täl­laista
"päämajaa" löydetty.
Amerikkalaiset sotapoliitikot ei­vät
puhu enää mitään koko tästä
"päätavoitteesta" — sota<^aati-oltten
"päämajasta". Joskus mair
nitaan kuhi «hhnennen, että viet-namilaississit
ovat ottaneet koko
päämajan kainaloonsa ja vieneet
tämänsä televisiopuheen yhteydes-. sen syvemmälle Kambodzhan vii­dakkoon.
Tämä sUtäkin huolimatta vaik­ka
Kambodzhan sotaretken alkaes­sa
selHettlhi pitkäaU ja leveästi,
miten ongenkoukkualueella muka
olevassa "sotapäämajassa" on Viet
kongin korkeimrtian sotajohdon
majoituspaikat, ase- ja muut va­rastot,
kenttäsah*aala, miehistö-kasarmit
jne.
Nyt ne ovat ilmeisesti sulaneet
kuin voi kuumalle leivälle!
Mitä tahansa pahaa amerildca-tan
asevoimien palauttamisesta ei laisjöukot ovat Kambodzhassa teh-~
ole kukaan puhunut mitään — ja neet — ja niiden synnit ovat siellä
niin kauan kuin Saigonin juntalla veriruskeita suurimmdfl mofaa-on
jossakin asevoimia, siellä "tar- Ilsen iskun näyttää Wa8hUigton
vitaan" myös yhdysvaltalaisia saaneen omiMa nieHtelityksiiitä.
"neuvonantajia" ynrtä multa" jouk- Meistä tuntuu ihyös, että Uixö-koja.
nin "suurin virhe" oli sittenkin
Nyt meille kerrotaan, että pre- varsinaifien sotaretken järjestämi-sä
Ja kun täniä '^Etelä-Vletilamiii
sotaoperaatioita johtava 'päämaja'
saadaan tuhotuksi, niin siten tu­lee
monen amerilckalaisen henki­riepu
pelastetuksi Vietnamissa",
selitti mr Nixon.
Hän vihjasi silloin 6-viikkoisestd
sotaretkestä. Myöhemmin mr N i ­xon
lupasi, että amerikkalaissoti­laat
tuotetaan pois Kambodzhasta
kesäkuun loppuun mennessä. Yh­dysvaltain
sateliittin, Saigonin jun-nen
Kambodzhaan, eikä ilmeisesti
katteettomiksi jäävät puheet tä­män
hyökkäyksen "oikeuttamisek­s
i " .
Presidentti Nixon Ivqpaili aikai-semndn,
että hän oA sellainen iKfX.
pu ja nero^ jdca saattaa valtion
menot ja tulot tasoihin. Siinä mie­lessä
tehtiin vissejä vahnJstäuja-khi
ja Valkoissa talosta vakuu­tettiin,
että tänä vuonna saadaan
tilikirjoihintappion asemasta pie­ni
yUjfiämä.
Mutta sota on kallista hommaa.
Niinpä presidentti Nixon joutui
viime viikolla tunnustamaan, että
mitään t'yUjäämää" ei jääkään, sil­lä
edessä on taas meUcoisia tiqppi-oita.
•
Edessäolevan talousvuoden tap­pio
on arviolta $1.3 miljadria ja
vuoden 1071 puolivälissä aUcavan
talousvuoden tappioksi tulee toi­nen
mokoma — ellei tilanne pahe­ne
nykyisestä.
Kuten sanottu, USA on tullut
niin vohnakkaaksi^ että se yksi­nään
vöi hävittää itsensä. Vietna-mh)
kansa, Kambodzhan ja Laoshi
kansat eivät ole yrittäneetkö teh
dä mitään aseellista tUtioa Yhdysv
valloille. Ne puolustavat vain
omalld maaperällään kansallista
vapauttaan. Mitkäto muut Aa^au,
Afrikan tai sHiroopan maat eivät
uhkaa yksin eivätkä yhteisvölndn
Yhdysvaltoja aseillaan;
Mutta voimiensa suuruudesta
inahtallefva Washli^gt(m tuntoa jo
olevan valmiina ainakin jioUitiseh
itsemurhan ] Mexmi Kuitanut vain'
kun i ^ i ^ e n t t l Utiton ei ofö
tynyt viulun soittajaksi..
, —( Känsäkoora.