Vapaus, March 5, 1960

              )S<5i
Sivu-2 , Lauantaina, maalisk. 5 p. — Saturday, March 5,1960
itJBKEUTS) ~ Independent Labot
Ofgan, o f - F i n n i s h . Oanadians. *Es-taMished
Nov. 6. 1917. Authorized
85 second 'class i^mall by the -Post
Qtyce .Department, Ottawa. Pub-'^
llSira»^ thrice weekly: Tuesda3^
Thursdays and rSaturdaysby Vapaus ;
fPuMlshingGompany Ltd;, at 100-102
Elm St. W., fiudbury. Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS>4«4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi: £ditor'^W.';Eklund. Mailing
address: Box'69,,<Su'dburyi'Ontarlo.
Advertising rates upon appllcatlon.^
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:, ' - '
Canqdassa: - 1 .vk. 8.00,61*. 4.25'
•° ' ' " 3" kk 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 "kk. 4.80
Suomessa: .1 vk. g-SO^C-^kk. 5JI5
••MJliLflJ>.g.qJLgJLP.aJU>J-ftJLg-<ULOO
Merkillistä kaksinaamaisuutta
, ".tkun jostakin asiasta annetaan ristiiriitaisia eli vastak-fkaisia
Pelastuksia, niin siihen on tavallisesti haudattuna hai­seva
koiran raato. - , . .
\ _Tällaista ristivetoa on ilmaantunut-taas eräitten hyvin
-tärkeiden asiain käsittelyssä, ^ '
' Ottakaamme esimerkiksi kysymys niistäTmaailmanlaa-juista
vastarintaa kohdanneesta Länsi-Saksan neuvotteluista '
fasistikenraali Francon kanssa^harjoitus-ja varastopaikkojen
saamiseksi Espanjasta Saksan militarismin käyttöön. Alus­tavasti
meille ilmoitettiin melko vaatimattomasti, että Län-sirSaksa
neuvottelee näistä "harjoitus- ja varastopaikoista"
"siksi kun se tarvitsee lisää "elintilaa", sillä' Länsi-Saksan
.'sötävoimatovat kaiketi kasvaneet jo niin suuriksi, ettei^^
ole tilaa omien rajojensa sisäpuolella. '
. Mutt^ senaattori David CrolL selitti nyt Ottawassa, että
Länsi-Saksan ilmeisenä tarkoituksena on "hankkia mahdol-
'lisuuksia strategisten aseiden^salaisia kokeita varten''?^^^^:K
muistetaan,'että vissit länsimaiden hallitukset saatiin hyväk­symään
Länsi-Saksan uudelleen aseistaminen nimenomaan
-siUäperusteella, ettei sille anneta enää uusia hyökkäysmah-^^^^^^^^^:
dollisuuksia eikä siis sellaisia hyökkäysaseita kuin ohjuksia
'ja niiden atomipommikärkiä, niin ei ole lainkaan ihme vaikka
esim. koko Englanti havahtui kuin unesta ihmettelemään,
että joko taas on menty näin pitkälle Saksan militarismin
•uudelleen aseistamisessa.
Kaikkein kummallisempia ovat kuitenkin tässä yhtey­dessä
ne kaksinaamaiset "kiellot", mitä on maailman yleisen
mielipiteen tyynnyttämiseksi- annettu.-
Havaittuaan joutuneensa maailmanlaajuise~en protesti-myrskyyn,
Länsi-Saksan hallitus "kielsi" syytökset, että "so-
.pimuksia" Francon kanssa olisi tehty salaa, NATO-liiton
muille jäsenmaille asiasta ilmoittamatta, tai ilman NATO-liiton
lupaa.
Toisaalta on esimerkiksi Canadan ulkoministeri vakuut-
! tanut kiven kovaan, että NATO ei ole moista lupaa antanut,
-veikä Canadalle ole näistä Adenauer-Franco-akselin neuvotte-
, luista edes etukäteen tiedoitettu.
Ja vaikka Bonn kieltää varsinaisten "sopimusten" teon,
ja on käyty "elintilasta", ja Länsi-Saksan sotaministeri
Straus vaatii julkisissa puheissaan NATOn jäsenmaita hy-
;v-,väksymään tapahtuneen tosiasian ja siunaamaan Länsi-Sakr
san militaristien uudet sotahankkeet.
Kuvaavaa muuten on, että samalla kun Länsi-Saksa se-
:iittää,;että Francon kanssa^ k
dettu mielipiteitä sekä NATOn amerikkalaisen ylipäällikön,
t?: kein;aali :Norstadin: että^^y
kanssa, näiden amerikkalaisten "kiellot" ovat lievästikin sa­noen
kateinaamaisia ja mitään puhumattomia. Tosiasiassa
- kenraali
keutta" järjestää sotaharjoituspaikkoja ja varus varikko ja
Espanjaan ja asian johdosta nousseen protestimyrskyn joh­dosta
selittänyt, että vastalauseiden myrskyyn sisältyy "vissi
,-määrä tosiasioita, huomattava määrä tarua ja'suuri määrä
.tunteilua." ^ , ,
Mutta hän myöntää siis kuitenkin,^ että Länsi-Saksa on
'•'neuvotellut Francon fasistikomennon kanssa strategisten
:: ^^'aseidensa'?,:;
Asiaan littyy nimittäin "vissi määrä totuutta", myöntää so-
\ täinen kenraali Norstad selittämättä kuinka suuri on tämä
"vissi määrä".
Toisaalta on syytä pitääjnielessa Bonnin selostukset, et­tä
.kfenraali Norstad ja Yhdysvaltain valtiodepartmentti ovat
antaneet etukäteen siunauksensa neuvotteluille "elintilan"
hankkimiseksi Espanjasta Saksan militarismin käyttöön.
Tämän tyrmistyttävän, vaikka ei kohtakaan hämmäs­tyttävän
seikan johdosta selittää tilannetta Bonnissa olöva
New York Times Servicen kirjeenvaihtaja Sydney Gruson
"seuraavasti:
; "Niissä tiedonannoissa (hailea selostuksensa mukaan
Länsi-Saksan sotaministeriön alullepanemista sellaisista) y l ­läpidetään
ajatusta, että asiasta ei vain tiedoitettu Bonn:in
tärkeimmille liittolaisille (sellaiselle mitättömyydelle kuin
Canadalle ei kannattanut kaiketi edes ilmoittaa — V?), vaan
' sen lisäksi Yhdysvaltain valtiosihteeri Herter ja kenraali
, Norstad antoivat sille hyväksymisensä.
-•"Luotettavien lähteiden mukaan tosiasia kuitenkin on,
- että'mr. Herter (USAn valtiosihteeri) varoitti salaisesti Bon-
'•' nin Washingtonin lähettilästä, prof. Wilhelm Grewe;ä, että
tämä siirto tulee tunnetuksi, ja että silloin se tulee aiheut-
~ tamaan sellaisen arvostelupuuskan, minkä kohteeksi Länsi-
Saksa on nyt joutunut. , '
r. , " . . . Mr. Straus, (Länsi-Saksan sotaministeri) jätti huo-r
mioonojfamatta •nämä-varoitukset-sekä_mr.' von Brentanon
-(Länsi-Saksan ulkoministerin) kirjeen missä tähdennetään,
- r - että "VVashingtonin^katsantokantaa ei voida jättää huomioon-
~ ottamatta." <
- — Mikäli sanoilla jotakin tarkoitetaan, niin ylläesitettyä
7 la'in£usta ei voida ymmärtää muuten kuin tunnustukseksi,
jBtiä Yhdysvaltain valticdepartmentille (ulkoministeriölle)
'VÖU sittenkin tiedoitettu Bonnista, ja että Länsi-Saksa aikoo
. t e h d ä Francon kanssa sopimuksen strategisten aseidensa sa-laista
kokeilua varten. «Ja vaikka mr. Herterin sanotaan esit-
- i täneen suunnitelman johdosta vastaväitteitä, niin ne pe^rus-'
m
tuivat vain siihen" "pelko9n", että tämä uusi Bonn-Madrid-akseli
voi tulla muun maailman tietoon ja aiheuttaa yleisen
vastarinnan nousun Saksan militarismia vastaan! . ^ - ^
. Kummallisinta on kuitenkin tämä: Kaikista, näistä risti­riitaisuuksista
f j a ' kaksinaamaisuuksista huolimatta meidän
j^^ ,oma ulkoministerimme, mr. Green, joka on myöntänyt, ettei
' -Sofia Siren, Föit Arthur, Ont.f
täyttää maanantaina maaliskuun 7
pnä 70 vuotta. - '
John Niemin Hearst, Ont., täyttää
maanantaina, maaliskuun 7 pnä (i<i
vuotta. , \ .
^ A l i n a L^hti, V a i d-Qrie, Que., täyt­tää
i' maanantaina;'jnaaliskuun^^7;pnä
60 vuotta. ' , . , „
Manda Salo, Beaver, Lajce, ^Oi>t.
täyttää tiistaina maaliskuun 8 päi-
'yänä 78; vuotta.
Yhdymme . sukulaisten- ja tutta-vain
.onnentoivotuksiin. ,
4'*-il'-"Saksan'Militarismii^^^^^ yoimakkääfia;' että-i
Clill? M vbi/sajioa-kuteh ennen vanhaa este.' <
Ajattelemiseg^
aihetta yksilö-tiimoilta!
T r i Percival Archer, De L a Pole
sairaalasta Willerbysta .Yorkshires:
; ta, vierailtuaan: Neuvostoliiton-mie-:
lenvikaisten: parantoloissa, tiedoit-taav
Neuvostoliiton - s u u r i m m a s sa
tällaisessa parantolassa olevan:
— 2;400 vuodetta, jotka-eivät ole
kaikki käytössä
— 130 lääkäriä
— 625 sairaaniioitajataita, joita
sanotaan lääketieteellisiksi avusta­j
i k si
ta, "ynnä suuri määrä'muita lääke­tieteellisiä
'tekniikkoja".
ta ja ; sairaanhoitajattaret tekevät,
neljä 6-tuntisla työvuoroa.
— Toimessa (laitoksessa) on aina
32 lääkäriä 155 iiarjoitettua sai-raanlioitajatarta
ja 275 apulaissai-vaanhoitajatarta.
America Psyciiiatric-ylidislyksen
edustaja, Robert H. K l e in tiedoittaa
"MentaJ Hospltal" (USA) raportis
saan:
: "Minun suurin ^vaikutelmani o li
yllätys. Miten on mahdollista jär­jestää
niin hieno sairaalahoito sel­laisen
hallitusjärjestelmän alaisuu-/
dessa, joka meille annettujen ope­tusten
mukaan ei ole lainkaan kiin­tynyt
yksilöihin, paitsi heidän pal­veluksestaan
valtiolle? . .
USAn neekerit
taisteluun
Richmond, Virginia. — Amerikan
etelävaltioiden neekerit aikovat ryh­tyä
taisteluun kaikkien taloudellis­ten:
edellytystensä mukaan -samanf
arvoisuuden saavuttamiseksi. En­simmäiseksi
aiotaan ryhtyä boikot
tpimaan ; :sellaisia : 1^
joissa värilliset joutuvat syödessään
seisomaan.
Boikotista päätettiin Richmondis-sa
pidetyssä kokouksessa, mihin o
sali istui 3000 värillistä.
.-^Kaikki sai alkunsa siitä, että muu.
tamatineekeriylioppilaat; menivät
erääseen pieneen pohjois karolina-laiseen
iruokabaariin. Huolimatta
pitkästä odotuksesta, heille ei tar­jottu
mitään. Mitään sanomatta
neekerit poistuivat yhtä hiljaa kuin
olivat-tuUeetkin. -
Maa-planeettamme elää tällä,het|
kellä avaruusaikakauden alkua ja
millä hetkellä'tahansa/^saattaa imaa-pallolta
lähetetty raketti tavoittaa
] o ' t o i s i a planeettoja, kuten sellai­nen
viime vuoden aikana saavutti
kuun; Kaikissa» iavaruusaikakauden
kuvitelmissa j a mielikuvituskei'to
^muksissa on lähinaapurimme h Mars
kiinnostanut?'ihmiskuntaaV eniten.'
Tämä on luonnollista — siitähän i h ­misillä
'^on -eniten tietöiavja <sen ym­pärille
oh; kehitetty ;mielenkiintoisia
ja sensaatiomaisia teorioUa viimei­sen
100 vuqd?n.,aikana.' ,l!se asias­sa
el: kai kolco -kansantajuinen:tiede
tunne niin, fantastisia väitteitä kuin
ne; joita tiedemiehet ovat esittäneet
ja^ joita ihmiset' elättelevät juuri
Marsrplaneetasta.: Miten -ovat' syn-i
tyneet kaikki Marsia koskevat kek­sinnöt?-
Seuraava artikkeli antaa tä:
hän mielenkiintoisen vastauksen, :
TOSIASIOITA MARSISTA
Tarunomainen mars on neljäs
suuri planeetta Auringosta lähtien;
Sen Jceskietäisyys Auringosta on 288
miljoonaa kilometriä; j a sen kierto­aika
Auringon ympäri on jonkin
-verran pitempi ,kuin Maan, nimit­täin
668 vuorokautta 23,5 tuntia.
Sen vuorokausi,eli kiertoaika akse­linsa
ympäri on vain vaavisuksen
verran Maan vuorokautta pitempi,
24 tuntia 37 mimluttia 33 sekuntia.
Eri-yuorokaudenvaikojen vaihtelui­den
täytyy Masilla muistuttaa, huo-;
mattavasti vastaavia olosuhteita.
Maassa sillä vuorokauden yhtälai
sen pituuden lisäksi: on molempieiv
planeettojen asento melkein saman­lainen-
avaruudessa. iMarsilla on
myös.ilmakehä; vaikka se:onkin o-huempi
kuin Maan ja sisältää erit­täin
vähän happea j a vesihöyryä; II:
makehä. ulottuu; Marsin ympärillä
ilmeisesti jonnekin 55 j a 200 • kilo­metrin
välimaille
Kaikki 'nämä yhtäläisyydet Maan
ja Marsin välillä j a suotuisat edelly­tykset
elämälle tuolla ^planeetalla
ovat luonnollisesti syynä ihmisten
mielenkiintoon tuota - planeettaa
kohtaan.
Edellisen- lisäksi on. mainittava,
että Marsilla on kaksi kuuta, Fobos
ja Deimos. Matka maasta Marsiin
on pitkä, mutta ei yiipääsemätön a-varuuslaivalin..
Pienin etäisyys pla-neettojemme
välillä / on 56 miljoo­naa
kilometriä, suurin yli 'sata mii-,
]oonaa kilometriä.
TEORIOITA MARSISTA
Jos emme ota .mukaan kaikenlais­ten
astrologien horoskooppimies-ten—
i^juttujay voimme laskea;.että
ensimmäinen sensaatiouutinen Mar­sista
tuli. tunnetuksi koko maailmas­sa
vuonna 1877 Sen jälkeen on i l ­mestynyt
teoria toisensa jälkee;i
niitä;: tutkittiin: jonkin aikaa, ne to­dettiin
paikkansapitämättömiksi: j a
niin saattoi jo ilmestyä uusi ajatus
tutkittavaksi. Yleisö, joukossa:
myös ne, j o i l la ei ollut harmainta
aavistustakaan astronomiasta, nieli
kuitenkin :halukkasti kaikki histo­riat:
Marsista, sen asukkaista ja siel­tä
saapuneista signaaleista j a niin
s" tekee vielä tänäkin päivänä.
Mutta uusien Mars-teorioiden yh­teydessä
on muistettava,-että.ne ei­vät
syntyneet tavallista tieteellisen
kehityksen tietä, jolloin uudet ha­vainnot
uudet keksinnöt tekevät o i ^
keam?nan~teoriani syntymisenpinahr
eksi. , Päinvastoin, kaikillaN J u l i s t e t t i in ~ uutisessa Tämä sen-krs-
töbrioilla, oli '/maallinen" syn­typerä,
ne heijastivat selvästi oraan
'aikansa;tärkeätä ja yleistä asiaa tai
puheenaihetta.
Tästä voidaan esittää useita\ esi­merkkejä;
, ' , '
KANAVIEN AIKA
-Suiezin suumava valmistui vuon­na
1869. Kun Mars seuraavan ker­ran
joutui radallaan Maanläheisyys
teen ,viionna 1877, keksi italialainen
astronomi Schiaparelli ohuita suo-,
r i a V i i v o j a Marsin pinnalla ja nimit­ti
niitä kanaviksi ,\H_Hn d vielä sil­loin
väittänyt, että ne voisivat olla
keinotekoisia kastelukanavia, imutta
hän herätti maailman mielenkiin
sillä eräänä kauniina päiväni vuon­na
1924 ilmestyi lehtiin uusi^^en-saatib:
• "Radiomerkkejä Marcista!"
Monet-vastaanottajat/olivat vangin-:
eet Marsista lähetetyn sanoman,
saatio eli monta viiotta, mutta koki
sekin"' vähitellen vanhuudenkuole-man;
kun ilmeni, että Marsin radio
jsähke' oli erään radioamatööriyh-män
keksintöä,
ATOMIPOMMI MARCISSA
Eräät japanilaiset tiedemiehet
keksivät n i i n varhain kuin vuonna
1937 ivoimakkaita > valovälähdyksiä
Marsissa, Tuohon . aikaan ei. kui­tenkaan-
esitetty hvielävmitäänfOtakT
sumia; noiden välähdysten alkupa:
rästä.; Hiroshiman ja Nagasakin a-tomipoinmit
tulivat toisen maail­mansodan
jälkeen yleiseksi i puheen"
aiheeksi j a myöhemmät atomipom^
mikokeilut ovat antaneet keskuste-
^Siis kautta koko maailman
käy kansajoukot juhlimaan,
tohö-suuri syddniellä, "
rauha;, rakkaus ihmisellä.
Nyt yhteen liittyy naisten joukot
käsikädessä toimintaan,
taisteluhun sotaa vastaan •
jotta säilyis\ rauha maan. .
Kyynelvirtoja vuodattaa
emme sällis enää milloinkaan.^'^ •
J^imeydessä naiset vaelsi,
haamut tummat painoi raskaasti,t
joskus'toiveet aurinkoiset vaan.
pilven alta pilkisti paistamaan,
Kyyneh kirkas silloin hetkeksi
äidin silmästä kuivahti.
vaikk' tuikkii tähtöset jo taivaan
kirkkaammin kuin-ennen
milloinkaan.']' (" ^
Siis eespäin tiaisten joukot vaan, >
väsymättä innoin marssitaan. ,
Rakkauden,' rauhan kotoisen' - ' -
tahdomme naiset myöskin'senj'^'"'
Vaikk' koti köyhä, pienoinen, -^-'^
rakkaus 'viihtyisäksi tekee ie»'."-''
Poistuu yurut, murheet hiljaa, -
kuin tuulen tuudittaissa viljaa'-
Riemunjuhla tämä meille on, -
ystävyyden päivä verraton!. - , jjvy
Juhlii kansat kautta maan,
ilosta rinnat sykkiin saa.
Se uutta voimaa tuopi nmlle, ;
valoa elämämme teille. - .
MARY R.,
•imi
m:
non ja kaikkialla alettiin vain ^tsiä lulle lisää ainesta. Vuosien 1951—
Marokkon öljykatastrofi
teki 8,000 inyaliidiksi
Rabat, Marokko. — Kahdeksan­tuhatta
niistä kymmenestätuhan-nesta
marokkolaisesta, jotka osit­tain
halvaantuivat käytettyään
ruokaöljyyn sekoittunutta lent^o-konemoottoriöljyä,
jäävät' ilmei­sesti
loppuijäkseen sairaiksi, sa­noo
Maailman terveysjärjestön
edustaja raportissaan.
Ainoastaan noin 20 prosentin us­kotaan
parantuvan kokonaan.
Muut parantuvat osittain, mutta
aikaa saattaa kulua viisikin vaot­ta.
Maailman terveysjärjestö on aset
tanut 2,600 sänkyä sairaaloiden
käyttöön: ja; lähettänyt 14 lääkäriä
Marokkoon,
Halvaantuneiden joukossa cn
2,000 lasta, joista suuri osa asuu
maaseudulla. Hallitus on päätUinyt
siirtää heidät erityisiin hoitokeskukr
siin, missä he vvoivat myös jatkaa
koulunkäyntiään,
Noin kolmasosa sairastuneista on
jouduttu siirtämään vuodehoitoon-
Epidemian puhjetessa pidettiin
sitä kansallisena katastrofina. Ne
.27 kauppiasta, joiden epäillään osr
taneen öljyä Marokossa olevista
amerikkalaisista lentokonevarastois'
ta j a sitten myyneen tavaran ruok.T-öljynä
on pidätetty.
kanavia. Jo vuonna 1888 saatettiin
italialaisessa Marsin kartassa löytää
130 kanavaa! Vuosina 1893—95
Schiaparelli; esitti väitteen, että ka­navat
olivat keinotekoisia ja Marsin
asukkaiden kaivamia,
; Samaan aikaan perusti amerikka­lainen
astronomi : P . L o w e l l erikoi­sen
observatorion Arizonaan Marsin
kanavien tutkimista varteji ja hy­väksyi
Schiaparellin teorian. Silloin
oli valmistunut K i e l i n kanava — v.
1895 —^ ja rakennettiin Panaman
kanavaa, joten kanavatöistä puhut^
tiin kaikkialla maailmassa.
Voidaan tietysti väittää että ky-symyk.
sessä o n puhdas yhtecnsatt'i-ma.
Mutta on huomattava, että
monet astronomit jq sata vuotta en
nen:Schiaparellia olivat piirtäncot
Mars karttoihinsa noin 60, viivaa,
mutta kukaan ei o l l u t nimittänyt
niitä kanaviksi.. Näyttää siis:siltäj
että.tiedemiehet tulivat ajatelleeksi
kanavia Marsin yhteydessä vasta
kun niitä rakennettiin.Maapallolla.
VALOMERKKEJÄ MARSISTA
1890-luvulla keksittiin ensimmäi-.
nen todella tehokas valoheitin;.Mo^
niin-Euroopan armeijoihin liitettiin
erikoisia, valoheitinkomppanioita ja
myös -sotilasajoneuvoissa, otettiin
valoheittimet käytäntöön
-KuJui pari vuotta ja silloin;saivot
lohdet aiheen .julkaista todellisen
sensaatiouutisen: . muutamat astro^
nomit olivat keksineet voimakkaita
valoaaltoja :Mar.sissa-:vuorokauden
pimeänä . a i k a n a . :"Valomerkkejä
Marsista-'! huusivat; lehtiotsikot.;
Uutinen herätti tietysti.: valtavaa
huomiota jonkin aikaa.
" T e o r i a oli kuitenkin' lyhytikäinon.
Pian : osoittivat tarkemmat tutki-;
tnukset, - että kirkas valo ei ollut­kaan
lähtöisin valoheittäjistä, joita
Marsin asukkaat olisivat rakcnia-neet,
vaan oli yksinkertaisesti au-'
ringinvalon heijastumista Marsia
pilvistä
SÄHKÖSANOMA MARSISTA
:Radio t u l i tunnetuksi maailmassa
tämän vuosisadan toisella kymme-^
neliä. Tuohon aikaan oli voitu jo
järjestää sännöllinon i"idioyhlcy.s
eri mannerten välille. Avaruus
täyttyi lyhytaaltomcrkinannoisla ja
radioamatöörejä ilmestyi yhä enem­män
ja enemmän. Vuonna 1922
otettiin käyttöön ensimmäiset ultra-lyhytaaltolähetykset.:
Niitä : vV
ottaa vastaan käytännöllisesti: kat
soen miten, pitkän matkan; takaa ta­hansa.
^ J a tietysti olivat myös Marsilaiset
saaneet radiolähettimensä;kuntoon
54 välillä totesivat japanilaiset tie­demiehet'Marsissa
uusia voimakkai.
ta valosalamoita, joita seurasi val­kea
pilvimuodostuma.He. vetivät
johtopäätöksen ja sensaatio oli
valmis:: "Atomiräjähdys Marsissa!"
M A R S I L A I S T E N SPUTNIKIT
: :.: Jälleen kului muutamia vuosia ja
Neuvostoliitto lähetti: avaruuteen
ensimmäiset keinotekoiset kuut Sa­na
Sputnik oli kaikkien huulilla.
Voitaisiinko ajatella, setteivät Mar­sin
asukkaat: olisi seuranneet; kehi­tystä?
Vuonna 1959 tuli eräs tiedemie.*;,
joka esitti sonsaatiomaisen, j a i-oh-;
kean hypoteesin: Fobos ja Deimos
Marsin kuuti ovat Sputnikeja, jotka
Marsin asukkaat ovat lähettäneet
avaruuteen kauan sitten,
MARSIN ASUKKAITA
AVARUUDE.SSA '
On vain ajan kysymys, milloin
ensimmäinen maapallon asukas Ien-:
.tää avaruuteen; ^Neuvostoliiton ra--
kettikokeot ::v Tyynellä ;va
ovatiosoittaneet, että jo nyt on ole­massa
riittävän voimakkaita raket­teja
pääsemään ci vain^ Kuuhun,
vaan myös; toisille taivaankappaleil­le
ja että turvallisen laskeutumisen
ongelmakin alkaa jo olla voitettu.
On siis tullut aika luoda teoria Mar­sin
asukkaid n avaruusmatkoista :
; Tiedemies nimeltä Agrest onkin
jo tehnyt tämän teon. Hän selittää,
että :toiselta: taivaankappaleelta
selvästi juuri Marsista. —. kotoisin
olevat oliot ovat käyneet maapallol
la jo y l i 2000 vuotta sitten. Todis­tukseksi
hän; on esittänyt mm. Sodo-man
ja. Gomorran tuhon; Libano­nista
on nimittäin löydetty ''Kuolr
lecn meren käsikirjoitus", joka Ag-irestinsehtyksen
mukaan todistaa
:tttäSodoman ja Gomorran hävityk­sen
hävityksen aiheutti ydinräjäy-tys
Jhmisiä oli kehoitettu.poistu
maan läheisyydestä, varomaan au­keita
.paikkoja; ja- taakseen, katso­mista
räjähdyksen sattuessa, Pako-
Jaisct,.jotka katsoivat taakseen, tu­houtuivat.
.
Tämän pohjalla esittää Agrest
sen. rohkean väitteen, että:;avaruusw
matkailijat olisivat; räjäyttäneet y-dinainevarastonsa
varoitettunaan si­tä
ennen kahden mainitun kaupuu
gin asukkaita.
Näin on siis tämä viimeisin Maan
ihmiston keksinnöistä saanut sovel­lutuksensa
myös Marsissa; .Samassa
nipussa on myös Sodomanvja"^. Go­morran
.hävitys tullut selvitettyä -—
ja varsin omalaatuisella tavalla. ;:
— Prisma
Rauhan juhla 1 r r - i ii
Ennen oli nainen vain Isänsä orja
pelko oli siitä kuka hänet korjaa.
Tavat eivät vaihdu vaik' isäntä
muuttui
lyönti oli löyhässä jos miehet
suuttui.
Paljon työ lisääntyi ja pelko olt'
suuri i
osata kaikki tehdä miehen mieliks
juuri.
Kuinka paljoon -alistua nainen
saikaan
siihen- hyväksi kehuttuun vanhaan
aikaan.
Paljon on muuttunut maailman
kulku
enää ei naisen tiellä ole sulku,
enää ei. pakoiteta määrättyyn tiehen
vaan vapaana kulkee rinnalla
miehen. ^
;:;.'..;• •:.:;.:^ •;:;.. s:;:,:-:"',:;^r v.:;:::;V:;-:;:;;:';<c^V*;*:-;
Sama on valta ottaa tai jättää, .,t>
kehittää työhön tai taiteeseen. ,
kättään ~
vapaasti kiivetä huipuille ns ti „ u , .
sama on harteilla velvoitusten lasti.
Nyt vain kaikki joukolla mukaan ^[
varmasti poissa ei pysy kukaan ''
kulkiessa Pysyvää Rauhaa kolitf'
jonka koi jo vastaamme hohti. "^,1 "
Ei ylpeenä yksin oman arvonsa n
tunnon ' .
vaah yhdessä käsikkäin miehen'-'^J;
kunnon. > >; ;
Se kaikille yhteisen onnen takaa •
kun elomme on rauhallinen, vakaoiv
LYYLI P.-NEN: :
PO JA LLENI :^-!V;W
Ensimmäisen kerran kun näin s i ­nut,
poikani: o l i t ; mielestäni maail
man kaunein j a ihmeellisin .poika­lapsi.
Kun kuujinensimäisen lap­sen
itkusi, oli se kauneinta musiik­kia;
minulle; Ensimmäisen kerran
kun lepäsit käsivarrellani, täytti
hellä, suojeleva äidinrakkaus koko
olemukseni. Olit minun,: minun
poikani.
Monet kauniit muistot tulevat
esiin lapsuudestasi, j o l l o in yhdessä;
käsikädessä kuljimme; puistoissa;
kaduilla ja järven hiekkarannikolla,'
kun : t u t u s t u i t ; ympäristöösi, IUOUT
toon ja sen ihmeellisyyksiin. Opin
uudelleen katselemaan ympärilleni
lapsen silmillä, miten kauniita.:oli­vat
puut, kukat, linnut ja valkeat
pilven- untuvat taivaan sinessä;
Sinun lapsuutesi aikana toisen
maailmansodan 'viimeiset mainingit
vyöryivät:;raunoitujen: maiden: y l i ,
toiverikkaina puhuttiin rauhasta j a
jälleenrakontamisesta. Silloin kirk­kaalta
taivaalta yllättäen maailmal
le.annettiin järkyttävä uutinen, ih­miskunnalle
ön keksitty uusi tuhor
ase, atomipommilla, hävitettiin Ja­panin
kaupunkeja ja tuhottiin luke­mattomia
ihmishenkiä
Suuri tuska täytti mieleni. Itkin
kaikkien lasten puolesta joiden elä
mä loppui ennenkuin se alkoikaan,
i t k in "äitien puolesta jotka olivat
rakkaimpansa .:menettäneet: .sodan
uhreina,: i t k in ..'ihmiskunnan tuhoa.
Katselin: sinua,, poikani, kun viatto­mana
leikit rantahietikolla, j a sy
däntäni kipeästi puristi ajatusj jou-dutkohan
sinäkin joskus uhraamaair
elämäsi sodan alttarille, - <
Koulussa sinulle aukeni - uusL
maailma, uudet tuttavuudet ja'?UU-T
det leikit j a niin vähitellen kehityit
itsenäiseksi ihmiseksi. Irtauduit Mi-;
din kädestä mutta äidin ajatus':;ja :
rakkaus oli aina mukanasi- Kun s if
nulla joskus oli pieniä suruja ja
pulmia, luottavana aina.juoksit"^air;
din turvaan;: lujassa uskossa: et^;äir;
ti voi aina kaikki auttaa ja paran­taa.
; Nyt olet varttumassa ; mieheksi.
Katselen sinua koulukirjasi; ääressä,
sama hellyyden tunne valtaa ' ö t^
muksoni,: kun silloinkin, kun sinut
ensi..kerran näm. - Toivon, että; olen ;
osannut antaa sinulle hyviä,; oikeita:;
opetuksia elämäsi:tielle.toivon-että:
sinusta tulee hyvä mies. Toivon et­tä
opit hyvin kestämään ejlämasi
myrskyt opit kaikista vastoinkämi-sistä,
opit taistelemaan väärj^fe
vastaan;ja puoUamaan:oikeutta:'-'v;
Minun poikani. Olet minulle kal­lein
lahja maailmassa Sinun täh­tesi
taistelen rohkeana sotaa -vas-taanv
sinun tähtesi ja sinun jälke­läistesi
tähden. Äidit . . . kuulkaa.
Päättäkäämme tänä kansainvälisenä
naisten päivänä :yhä voimakkaam­min
;nostaa- äänemme; -rauhan- '.puor,
lestav-olkoon se tunnuksemme;;iuin
kauan, kun kansojen kesken todella:>
vallitsee ''rauha maassa j a dhmi$i]iä
hyvä tahto",. — Äiti.
Ylläolevat jäivät tilanpuutteen
takia pois naistenpäivänumerositu;?.<.
ZWICKAUN UHRIEN
KOHTALO SELVÄ
Leipzig. — Pelastusmiehistöt-koh­tasivat
Zwrcfaun' onnettomuuskai-voksessa>
eteenpäin tunkeutuessaan
sunnuntain vastaisena-yönä tulipa-lopesäkkeen,
josta käsin-tuli kai­kista
sammutustoimenpiteistä huoli-tappelijat:
"Min oon meiltä,
muut ,meirän krannista".
. Ei siis ole ihme vaikka juu-talaisperuinen
senaattorimme,
mr. CroU korostikin nyt Otta-wassa,
että "Saksaan ei voida
luottaa, ja että sitä on edelleen
pelättävä." / ' ?
• Mitä tarvitaan on„se, että'
Ott^v^ra tuomitsee jyrkästi:
Bonnin sotasuunnitelmat ja
tryhtyy varauksitta, kannatta-^:
maan , ns: Saksan , ongelman
ratkaisua'niin, etta Saks^'tni4
'-litarismiti' uiusieii' sotasuurinii-ielmion
-tielle pannaan ^QKokas
matta levisi suurella nopeudella.
fNäin ollen oli pakko keskeyttää tois
täiseksi kaivoksessa vielä olevien
etsiminen-ja. rajoittuaisuojamuurin
pystyttämise^en :tulen.'edelleenleviä-misen
e.stämi.seksi.
Tulen' laajuuteen ja onnettomuu­desta
kuluneeseen pitkään aikaan
katsoen pidetään varmana, ettei kai­vokseen
jäänoistä 74 miehestä enää
kukaan ole elossa Lauantaihin
mennessä olivat pelastusmiehistöt
löytäneet 49 kaivosmiehen ruumiit,
joten, onnettomuuden uhrien luku
on näin-ollen-kaikkiaan 123.
Tulen nyt sulkema tie o l i ainoa,
jota myöten enää olisi voitu päästä
kaivokseen jääneideniJLuo.uJWuista
teistä o;i tulen ja savukaasujen
vuoksi pitänyt luopua jo aikaiscm-m
i n r ^ ' ' '
Kaivosonnettomuuden johdosta
asetcftu' hallituksen^loiraikunta to­teaa;
ettältarkein tehtävä on nyt/on-ncttomiuiden
1, loukkaantuneista^ " ja
surmansa saaneiden omaisista'huo­l
e h t i m i n e n . ^ '
Tosiasiat ovat äärettömän itsepintaisia
Vaikka esimerkiksi siellä ihanas-sasa:
Kokcmäenjoen' laaksossa tavat
t i i n ainakin enenvanhaan sanoa, et-^
t: "ei kannata hullun kanssa väitel­lä
eikä. vasikan kanssa: juosta :kil-.
paa", niin torontolainen Vapaa S.>
rta pauhaa kuitenkin jatkuvasii
"suomalaisia kommunisteja" vas­taan,
joille se on moneen kertaan
:''hulluntodistuksen:'> antanut? Ja'tä
tä paatostavaa, koskaan nuottia
muuttamatonta kommunistivastais^
ta huutoa kuuluui sittenkin,:vaikka
niitä " h u i l u j a " kommunisteja'ei ole
missään eikä niillä ole mitään mer­kitystä!
\ ^
Viimeisimmän "hulluntodistuk-sen"
saivat suomalaiset kommunis­tit
— jolla nimityksellä lehti tar­koittaa
kaikkia niitä'jotka:;civät us­ko
Jumalansanana Vapaa^ Sanan
"päin inhaa itää" tunnuslausetta —
sen kirjoituksemme johdosta jossa
paheksuttiin Vapaa Sanan' ilakoin­tia
Ranskan atomipommiräjäytyk-sen
johdosta. Yhtcenvctoha-Vapaa
Sana. antaa artikkelinsa lopuksi
meistä seuraavan hulluntodistuk^
sen: '
" J o k u hyvin viisas kansalisemmc
sanoi kerran, puheen ollessa suoma-laisistaskommunisteista
:;että; poliitr
ti^esU kaikkein jakaptijuisin ja' tie­doiltaan,
kaikkein alkeellisin ihmis;-
-rotuun " k u u l u valisäkip/ maailmassa;
p-täysin'
Vnj^uomalainen,.|{ömmunisti; < ^
/'Mikä^näyttjiäkln olevan tä
- • ' v i leniiminen. r : - \/; t - v > ' '' ,p' cru«oUuH.,^iTt.W^ilsWtci^s^(c^J^u .Ji(^._„;I^
telomme: vmn, että mistä ihmeestä
Suoincnik'an.saan on tuollainen l i s^
ke kasvanut, sillä rotummehan p i
•täisi'olla;;niin; puhdasta,, ettei siinä
pitäisi o l l a alkubasilleja> poliittiseen
mielipuolisuuteen . . ."
No, ihmettelemme mekin ja k i i ­tämme
huomaavaisuudesta!
Ja osoittaakseen oman viisautensa
rajattomiUTdeni.mainitUkSsa, artikke­l
i s s a sanotaan Vapauden puolitsta-van:
Venäjän: atomipommiräjäytykr
siäfimutta pahoittelevan nyt kovas.
ti siitä, kun _ RansKa inenettcli sa­moin
Mutta missä ovat todisteet? Voiko
Vapaa Sana lainata:yhtään, ainoata
sanan tai rviä, mikä osoittaisi, että
tVapaus.vastustaa. Ran.skan atomikö-kcita;:
mutta ..''kannattaa!^^^^^^^
liiton atomipommikokeita?
"Tällaisia "todisteita" ci voida ker;
ta ^kaikkiaan esittää, sillä niitä ei
olemassa. Mutta me voisimme esit­tää
todisteita vaikka kuinka paljon
siitä kun Vapaa Sana on intoillut
amerikkalaisten "paremmuuden"
nimissä 1 sikäläisten lalomipommikor
keidenipuolesta;ja yrittänyt heittää
pilkkakirveellä Vapauttakin siitä,
että flie muka vastustimme Yhdys^
valtain . ^atomipommikokeita siksi
kun .fsolalisia vekottimia oi luultu
'Ncuvo^bliitono'öllcort?'i - ^
^.-.Palauitakäamme" mieleemme 'miöi
•hnpahtiii' Yhdysvallat aloittl-atomb
pbnimien 'käytön; surmaama)|a^mo.
niätuhansia japanilaisia silloin kuin
sota oli asiallisesti jo voitettu.
Sitten seurasi kova kilpailu maa
ilman kahden suurimman maan,
Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain vä­lillä
atomi-; ja vetypommien kehittä:
misessä. Ja Vapaus on kaiken ai­kaa
ollut sillä kannallaettä ydina­seet
olisi julistettava kansainvälisen
sopimuksen perusteella: laittomiksi
niin::yhdysvalloissa;kuirt; Neuvosto-liitossi\
ja muissakin maissa
Ja kun kovan kansainvälisen
kampanjan jälkeen päästiin vihdoin
epäviralliseen ydinaseiden kokeilu­j
en kieltoon niin Vapaus omaksui
muiden s rauhanpuolustajain tavoin
sen kannan; että näitä-ihmiskunnan
terveyttä ja olemassaoloakin uhkaa­via
kokeita ei saisi enää koskaan
aloittaa, sen paremmin sosialistise.s-r.
sn ; kuin : kapitalistisessakaan maail-manosassa.
KocttakoonYVapaa Sana. toiseksi
todistaa, näitä tbsiasioitai^os;se;sii­hen
pystyy. Vai haluaako Vapaa Sa^
na,v että'ruvetaan penkomaan tois­temme
kirjoituksia näistä asioista
menneiltä vuosilta? Se antaisi h im
punverran: mielenkiintoistani luetta-i
vaa niille, joita kiinnostaa .asialli­nen
keskustelu vakavista kysymyk­sistä.
: I " ^
Kuvaavinta tässä lienee kuitenkin
Vapaa Sanan iviimeisin vinoilu siitä,
ettei Ranskan, atomipömmiräjäytys
uhkaa niuka millään tavalla,^ ei ter­veydellisesti
vCikä muutenkaan tätä
rakasta mäacntoammq.
Tämä sittenkin, vaikka yleisesti
tunnustetaan,,että Jämä '"räjSyttä-;
mistaiit^"^ on tartluVaa laatua, että;:
SG voi jöhtavJelici Sitä lopeteta ai-
-)btanaar\,'2lSJ^Iseen ydinnsekqkeiliin
n i i h sosialistisessa ' k u in .kapitalisti-
-seasakin, mänilninnosassa.'. v>'.',A~:-,,\
Mitä tämä tarkoittaisi se nähdää.n
ehkä parhaiten: canadalaisen-jMät-;:;
donald Collegen varapresidentin; t r i •
George Dionin lausunnosta, jonka
mukaan tiedemiespiireissä onr^ylei-v;
sesti hyväksytty käsitys, että jokai­sen
atomipommiräjäytyksenjohHo.<5-:f,
ta lisääntyy henkisesti j a r u u m i i l l i ­sesti
viallisina syntyvien lapsien,lu­kumäärä
15,000:11a!
T r i Dion sanoo että tiedemiesten
keskuudessa väitellään vielä'puo­leen
j a toiseen, että aiheuttavatl^o
atomiopmmiräjäytykset syöpää/ 'ja
leukemiaa (verisyöpää). Mutta
kaikki asiantuntijat ovat sitä mleltS,
että jokainen pommi lisää geneet­tisiä
muutoksia siinä määrin,^että
epäsikiöiden syntyminen kasvaa^ y l -
läolevassa määrässä. •
"Kysymys, a-pommikokeiden"yjat-kämisesta"
liän^sanoi, "on moraali­nen
j a siveysppillinen kysymys'. Jos
me olemme valmiina suvaitsemaan
tämäntapaisen murhan, niin me Ou
lemme siihen. Valmiina, muttciij"jos ;
olemme valmiina tuomitsemaan sen,
s i l l o in olemme valmiina sen tuomit.
semlseen." ^\ '
J u i i r i , tästä on kysymys! Me
dämme varsin hyvin, että "sääsken
äänV e i kuulu taivaaseen". Vapaa
Sana ei voi vastuuttomalla virnumi-seilaan
pitkällekään ydinasekokeita ,
jatkaa, jos e i voi Vapauskaan oniitfi -
estää.- Mutta kysymys on, olemme- -
ko me niiden säilyttämisen, ja i n - \
himillisen hyvinvoinnin edistämisen' ^
puolesta, tai sitä vastaan.
Ja mitkään "huHun nimitykset" I
tai "kommunistihuudot" qivSt s ja
horjutetuksi Vapauden ' asennetta
..sön paremmin ydinaseiden kbkeilu-kiellon
'ja->,pannaanjulistamisyaati' f
muksen-tiimoillä.' ^-^^ Känsäkoura. '
tm
I